Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tään vuorokaudessa joitakin satoja<br />
kuutiometrejä vettä. Turun<br />
seudulla meneillään olevan hankkeen<br />
vuorokautinen vesimäärä<br />
on yli 100 000 kuutiometriä, ja<br />
sillä turvataan noin 300 000 ihmisen<br />
vesihuolto.<br />
− Vesihuoltolaitosten kannalta<br />
tekopohjaveden käyttö on vaivatonta,<br />
Hämeenlinnan seudun<br />
Vesi Oy:n toimitusjohtaja Timo<br />
Heinonen sanoi.<br />
Saostuskemikaalien käyttö ja<br />
jätevesien määrä vähenevät. Tekopohjavesilaitoksen<br />
käyttökulut<br />
ovat huomattavasti pienemmät<br />
kuin pintavesilaitoksen.<br />
TEMU-hanke selvitti<br />
ympäristövaikutuksia<br />
Vuonna 2003 päättynyt TEMUhanke<br />
on laajin Suomessa tehty<br />
tekopohjaveteen liittyvä tutkimus.<br />
Metsäntutkimuslaitoksen<br />
johtamassa monivuotisessa<br />
hankkeessa selvitettiin maaperäprosesseja,<br />
veden laatua ja ympäristövaikutuksia<br />
sekä allas- että<br />
sadetusimeytyksen osalta. Hyvänlaatuista<br />
pohjavettä saadaan<br />
TEMU-hankkeen tutkimusaihepiirit, kuva Metla<br />
aikaan sekä allas- että sadetusimeytyksellä.<br />
Menetelmien erot<br />
tulevat esiin lähinnä ympäristövaikutuksina.<br />
Allasimeytys<br />
Imeyttämistä varten rakennetaan<br />
allas tai altaita, joiden<br />
pohja peitetään noin 50 cm<br />
paksulla suodatinhiekkakerroksella.<br />
Sadetusimeytys<br />
Sadetuksessa pintavesi johdetaan<br />
luonnontilaiselle imeytysalueelle<br />
siirreltävän sadetusputkiston<br />
tai sadettimen kautta.<br />
Kaivoimeytys<br />
Soveltuu alueille, joissa pohjavedenpinnan<br />
yläpuolella on<br />
paksut, vettä huonosti läpäisevät<br />
maakerrokset.<br />
Rantaimeytys<br />
Soveltuu alueille, joilla pohjavesiesiintymä<br />
rajoittuu järveen tai<br />
jokeen ja rantavyöhykkeen aines<br />
läpäisee hyvin vettä.<br />
Sadetusimeytys vähentää<br />
maan happamuutta, mikä näkyy<br />
maastossa lajiston muuttumisena.<br />
Jäkälät ja varvut kärsivät, heinät<br />
ja ruohot hyötyvät. Maaperän<br />
palautumista helpotetaan vaihtamalla<br />
sadetusalueiden paikkaa.<br />
Ympäristökeskus suosittelee yh-<br />
Jyväskylän Energian Vuonteen tekopohjavesilaitoksella<br />
■ Jyväskylän Energia Oy omistaa<br />
Laukaan kunnassa sijaitsevan<br />
Vuonteen tekopohjavesilaitoksen,<br />
joka on toiminut yli kahdeksan<br />
vuotta. Siihen yhdistettiin<br />
myös entinen Laukaan pohjavesilaitos.<br />
Nyt laitokselta toimitetaan<br />
vettä noin 45 000–<br />
50 000 ihmiselle Jyväskylässä ja<br />
Lievestuoreella.<br />
− Aiemmin Jyväskylässä oli<br />
pintavesilaitos, mutta vesikapasiteettia<br />
tarvittiin lisää. Keski-<br />
Suomen ympäristökeskus tutki<br />
mahdollisia tekopohjavesialueita,<br />
ja niistä kaksi valikoitui perusteellisemmin<br />
tarkasteltaviksi.<br />
Koska Vuonteenharjussa oli<br />
suurempi imeytyskapasiteetti,<br />
tekopohjavesilaitos päätettiin<br />
rakentaa sinne, Jyväskylän Energian<br />
vesijohtaja Markku Hantunen<br />
kertoo.<br />
Alueella tarvittiin hyvin tarkkoja<br />
hydrogeologisia tutkimuksia<br />
ja kokeita, sillä Vuonteenharju<br />
on reunamuodostumaa,<br />
jossa ei ole selviä kerroksia. Kaivopaikkojen<br />
suunnittelun, imeytyskokeet<br />
ja pohjavesimallinnuksen<br />
teki Suomen Pohjavesitekniikka<br />
Oy.<br />
− Lupaprosessiin kuluikin sitten<br />
vain kolmisen kuukautta.<br />
Ainoat huomautukset tuli kahdelta<br />
alapuolellamme sijaitsevalta<br />
voimalaitokselta, joille maksoimme<br />
korvauksia menetetystä<br />
vesivoimasta, Hantunen sanoo.<br />
Raakavesi ei kaipaa<br />
esikäsittelyä<br />
Imeytysalueet Jyväskylän Energia<br />
sai hankittua vapaaehtoisten<br />
maakauppojen avulla. Kaivot<br />
sijaitsevat yksityisten maanomistajien<br />
mailla, ja niiden käyttöoikeudesta<br />
on tehty sopimukset.<br />
Suhteet maanomistajiin<br />
ovat olleet hyvät, heidät on pi-<br />
detty ajan tasalla ja heidän kanssaan<br />
on neuvoteltu. Sitä Hantunen<br />
pitää luonnollisena, kun rakennetaan<br />
toisen mailla.<br />
− Yhtiön on sopeuduttava.<br />
Kuusvedestä otettava vesi pumpataan<br />
harjussa sijaitsevaan ylävesisäiliöön,<br />
jonka avulla paine<br />
Vuonteen tekopohjavesilaitoksen kokemuksen mukaan imeytys tapahtuu<br />
jääkannen alla jopa –30 asteessa normaalisti. Talvella murhetta<br />
voivat aiheuttaa pumppauskatkot, joiden seurauksena putket<br />
saattavat jäätyä.<br />
Jyväskylän Energia Oy<br />
38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2009
Change language