Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

ALANSA YKKÖNEN 

2/2009 

Vesistölämpö 

on Porvoon urheiluopistollkärrin 

energia- 

hyvä 

Skaft- 

ratkaisu, kaava on Marko ilmastoteko, 

sanoo. Eero Löytö- 

Ruti 

nen iloitsee. sivulla 24 36 

Ratinan uusi kauppakeskus 

niveltyy 

Tampereen 

keskustaan sivu 18 

Tekopohjavesi on 

yhä tärkeämpi osa 

vesihuoltoa sivu 36 

Kuuden kunnan liitos 

toi Kouvolalle 

mittavan energiaomistuksen 

sivu 44 

Rita Lindholm 

aloitti kuntoilun, 

kun Kemiönsaaren 

Taalintehdas sai 

uuden salin 

LIIKUNTAKESKUS 

kouluremontin ohessa 

sivu 6

2009 

Vesihuollon osto-oppaan 2009 paikat ovat nyt jaossa. 

Aineistopäivä on 20.4.2009. 

Nettioppaan suosio jatkuu. 

Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi 

yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla. 

VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT 

✘ alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä 

✘ kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä 

tarjoavat yritykset yhteystietoineen 

NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI 

✘ linkki yrityksen kotisivuille 

✘ päivitys ympäri vuoden 

OTA YHTEYTTÄ: 

Marianne Lohilahti 

Suomen Business Viestintä Oy 

puh. 040 708 6640 

marianne.lohilahti@netti.fi 

Painettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikille 

Kuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan 

päättäjille mm. Yhdyskuntatekniikka 2009 -messuilla 27.–29.5. 

Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä 

hankinnoista päätettäessä. 

Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella! 

Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka 

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

SISÄLTÖ 

2 / 2009 

10. maaliskuuta 

18 Tampere tiivistää keskustaansa ja rakentaa 

Ratinan kauppakeskuksen arvokkaaseen funkkisympäristöön 

niveltyen. Rakennustyöt on tarkoitus 

aloittaa tänä vuonna, ja kauppakeskus 

avattaneen 2012. 

14 Jukka Virtanen on tyytyväinen Turun 

Kupittaan puistossa kiemurtelevaan tekojäätiehen. 

Hintaa sille tuli 600 000 euroa. 

36 Metlan tutkija Tiina Nieminen testaa 

tekopohjaveden sadetusjärjestelmää Vuonteenharjulla 

Laukaassa. 

44 Kuuden kunnan liitoksen jälkeen Kouvolan 

kaupunki on merkittävä energiayhtiöiden 

omistaja. Kuvassa Verlan voimalaitos. 

LIIKUNTAPAIKAT 

Dragsfjärdin ex-kunta rakensi 

1 000 neliön liikuntakeskuksen 6 

Uimahalleihin virtaa suurin osa 

valtion tuesta 9 

Helsingin liikuntatoimi täyttää 

90 vuotta 10 

Turku rakensi puolen kilometrin 

luistelumadon Kupittaan puistoon 14 

YHDYSKUNTA 

Keskustan täydennysrakentaminen 

kohentaa Tampereen kassaa 18 

Porvoo laatii Skaftkärriin 

energiakaavaa 24 

Miten kaavoittaja voi varautua 

ilmastonmuutokseen 26 

Rakennetun ympäristön huippuosaamiselle 

keskittymä 27 

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME 

Suomen kuntatekniikan yhdistys 29 

Uimahalli- ja kylpylätekninen 

yhdistys 34 

VESIHUOLTO 

Tekopohjavedestä yhä tärkeämpi 

osa Suomen vesihuoltoa 36 

Vuonteella sadetusimeytys sujuu 

suunnitellusti 38 

Ruotsissa tulvatuhot johtivat 

erikoisjoukon perustamiseen 41 

VVY:n raportti: Viemäriverkostot 

huolestuttavassa kunnossa 43 

ENERGIA 

Kuntaliitos toi uudelle Kouvolalle 

mittavan energiaomistuksen 44 

Tampere yhtiöitti sähkölaitoksensa 

46 

KUNNOSSAPITO 

Tekstiviestivaroitus ehtii perille 

ennen hiekoitusta 49 

PALSTAT / KOLUMNIT 

Pääkirjoitus 5 

Rytilät/Pekka Rytilä: 

Jälkifossiilinen energiatie 17 

Kolumni/Mette Granberg: 

Sisäpiirin vitsit 47 

Uutisia 52 

Kirjallisuutta 53 

Tuoteuutuuksia 55 

Henkilöuutisia 56 

Tapahtumia 58 

Palveluja 58 

lehti.kuntatekniikka.fi 

Kuntatekniikka 2/2009 

3

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi 

ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme 

osaamisemme ja kokemuksemme 

käyttöösi ja autamme sinua löytämään 

parhaimmat tekniset ratkaisut. 

Ratkaisujemme taustana ovat 

tunnetut merkkituotteet, joiden 

tuotekehitys on jatkuvaa 

ja systemaattista. 

 

 

 

 

 

 

Gorman-Rupp Ultra V tuo potkua pumppaukseen! 

Ultra V -sarja tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman 

suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa 

jäteveden, lietteen sekä kiinteät aineet. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat 

huomattavasti uppopumppua helpommin, ja pystyt ennakoimaan pumpun 

käyttökustannukset tarkasti. 

Maahantuoja: 

Kysy lisää! 

S.G. Nieminen Oy 

SGN-tekniikka 

Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa 

Puh. 030 650 50 

www.sgnieminen.fi

lehti.kuntatekniikka.fi 

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI 

■ Energia 

■ Hankinnat 

■ Ilmastonmuutos 

■ Infra-IT 

■ Jätehuolto 

■ Kiinteistöt 

■ Kunnossapito 

■ Liikenne ja väylät 

■ Liikuntapaikat 

■ Maankäytön suunnittelu 

■ Maarakennus 

■ Rakentaminen 

■ Turvallisuus 

■ Uimahallit ja kylpylät 

■ Vesihuolto 

■ Viheralueet 

■ Ympäristö 



niveltyy 

Tampereen 





2/2009 




sivu 44 

Rita Lindholm 




uuden salin 


Porvoon on urheiluopistolle 

energia- 

hyvä 

Skaftkärrikaava 

ratkaisu, on Marko ilmastoteko, 

Ruti sanoo. Eero Löytönen 

iloitsee. sivulla 24 36 



TOIMITUS 

Toinen linja 14, 00530 Helsinki 

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi 

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi 

Päätoimittaja DI Paavo Taipale 

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368 

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari 

Puh. 050 352 3155 

TOIMITUSNEUVOSTO 

Heikki Lonka 

Reijo Rosengrén 

Juhani Sandström 

Paavo Taipale 

TILAUKSET 

KL-Kustannus Oy 

Puh. (09) 771 2442 

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi 

Vuodessa 8 numeroa 

Kestotilaus 69 € 

Vuosikerta 78 € 

Irtonumero 8,50 € 

ILMOITUKSET 

Suomen Business Viestintä Oy 

Marianne Lohilahti 

PL 356, 00101 Helsinki 

Puh. 040 708 6640 

marianne.lohilahti@netti.fi 

TYÖPAIKKAILMOITUKSET 

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi 

Hinta 3,65 €/palstamm 

SIVUNVALMISTUS 

Aste Helsinki Oy 

PAINOPAIKKA 

Forssan Kirjapaino Oy 

ISSN 1238-125X 

64. vuosikerta 

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT 

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry 

Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY 


sivu 6 

Kannen kuva: Robert Seger 

PÄÄKIRJOITUS 

Paavo Taipale 

paavo.taipale@kuntaliitto.fi 

Pysytään liikkeessä 

” 

Fysiikan perusteista mieleeni muistuu perussääntö, jonka mukaan liikekitka on 

pienempi kuin lepokitka. Eli kappaleen liikkeellä pitämiseksi tarvittava voima on 

pienempi kuin saman kappaleen liikkeelle saattamiseksi tarvittava voima samoissa 

olosuhteissa. Taantuman kiristäessä kuntienkin taloutta on tärkeä varmistaa, 

etteivät kuntatekniikan välttämättömät saneeraukset ja uudisrakennushankkeet 

tai peruskunnossapito pysähtyisi. Ei saa jäädä tuleen makaamaan, sillä tulevaisuuteen 

siirretyt saneeraukset ja ennakoivan kunnossapidon laiminlyönti vaativat aikanaan 

enemmän varoja kuin toimiminen ajoissa. 

Kuntien teknisen hallinnon ja palvelutuotannon kehittämistoimille on mitä suurin 

tarve juuri nyt. Toivoa sopii, ettei niihin suunnattuja panoksia siivota kunnissa 

tyystin pois pelipöydältä. Alan kehittämistä tukee osaltaan tammikuussa varmistunut 

rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (RYM- 

SHOK) syntyminen. Kerromme tässä lehdessä ydinasiat tästä yritysten, tutkimuslaitosten 

ja eräiden kaupunkien yhteisestä aloitteesta. Valmisteilla on lisäksi kuntien 

oma laajapohjainen teknisten palvelujen kehittämishanke. 

Tässä lehdessä olemme liikkeellä myös konkreettisesti, kun kerromme, miten 

pieneen kuntaan saatiin laadukkaat sisäliikuntatilat kouluhankkeen yhteydessä. 

Katsaus 90-vuotista taivaltaan juhlivan Helsingin kaupungin liikuntatoimen historiaan 

puolestaan antaa hyvän kuvan kaupungin pitkäjänteisestä työstä asukkaidensa 

liikuntamahdollisuuksien edistämisessä ja liikuntapaikkojen rakennuttamisessa. 

Liikuntapaikat ja niiden rakenteet ovat monissa kunnissa merkittävä omaisuuserä, 

jonka käyttökunnosta ja arvosta tulee myös huolehtia. 

Nyt ylös, ulos ja liikkeelle. Liikunta kevättalvisessa luonnossa on parasta lamalääkettä 

itse kullekin. Suomessa kun ei voida länsinaapurin tapaan odottaa kuninkaallisia 

häitä mielialan kohottamiseksi. 

Kuntatekniikan tehtävät tutuiksi 

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, alullaan olevan kevään jälkeen tulee kesä. 

Kesän myötä opiskelijat kirmaavat oppilaitoksista kesälaitumille ja -töihin. Harjoittelupaikkojen 

tarjoaminen opinhaluisille nuoremmille kuntatekniikan tekijöille 

on erityisen tärkeää meneillään olevassa kuntien teknisen sektorin henkilöstön 

ikärakenteen murroksessa. 

Nyt on ensi kesän osalta jo kiire. Kuntien on tarjottava aktiivisesti kesätyöpaikkoja 

tiukassakin taloustilanteessa. Jos harjoittelupaikkojen tarjontaan tulee 

katovuosia, ei nuorempi ikäpolvi enää tulevaisuudessa tunnista kunta-alaa todellisena 

uravaihtoehtona. 

SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA 

Kuntatekniikka 3 / 2009 20.3. 24.3. 16.4. Jäähallipäivät 14.–16.4. ■ Kuntapäivät 6.–7.5. 

Kuntatekniikka 4 / 2009 24.4. 28.4. 19.5. Yhdyskuntatekniikka 27.–29.5. 

Kuntatekniikka 5 / 2009 7.8. 11.8. 1.9. Kuntamarkkinat 9.–10.9. 

Kuntatekniikka 6 / 2009 4.9. 8.9. 29.9. Lautakuntapäivät 1.–3.10. 

Kuntatekniikka 7 / 2009 9.10. 13.10. 3.11. Paikkatietomarkkinat 3.–4.11. 

Kuntatekniikka 8 / 2009 13.11. 17.11. 8.12. Talvitiepäivät 27.–28.1.2010 

5

Dragsfjärdin voimannäyte: 1 000 m 2 – 3,8 M 


kouluremontin kylkiäisenä 

Rita 

Lindholm 

aloitti 

kuntoilun 

uuden salin 

myötä. 

Kemiönsaarella urheiluhallista 

haaveiltiin puoli 

vuosisataa. Nyt 3 000 

asukkaan Dragsfjärdin 

ex-kunnassa komeilee 

1 000 neliön ja 3,8 

miljoonan liikuntakeskus 

koulun yhteydessä. 

Osa ansiosta lankeaa 

lääninhallitukselle, joka 

kehotti hakemaan 

remonttirahaa. 

TEKSTI: Sari Järvinen 

KUVAT: Robert Seger 

Vielä viime talvena pienen 

Saaristomeren pitäjän, Dragsfjärdin 

liikuntamahdollisuudet 

olivat karut kuin sen rantoja repivä 

saariston tuuli. Koko kunnan 

ainoa sisäliikuntapaikka oli 

ahdas, 160 neliön liikuntasali, 

jonka ilma tiivistyi sählypoikien 

hiestä. Kuntosalin virkaa 

ajoi ”rautakomero”, jonka olivat 

vallanneet rotevat puntinnostajat. 

Väliaikaisratkaisuna pystytetyn 

kuplahallin lattialla pelaajat 

liukastelivat vedestä. Eikä ulkoilukaan 

innostanut. 

– Tämä on vähälumista seutua. 

Kahtena viime talvena oli 

niin leutoa, ettei ollut päivääkään 

jäätä, Kemiönsaaren vapaa-aikatoimenjohtaja 

Bo Ahlgren 

toteaa. 

Toki Dragsfjärdissä on haaveiltu 

paremmasta. Urheiluhallista 

puhuttiin jo 1950-luvulla, 

jolloin Värtsilän tehdas oli 

vähällä rakennuttaa sen työntekijöilleen. 

Kunta ajoi halliasiaa 

ensimmäisen kerran vuonna 

1978, ja senkin jälkeen aiheesta 

riitti puhetta. 

– Lähellä se oli monta kertaa. 

Mutta aina, kun joku otti hallin 

esiin, joku vetosi meidän huonoon 

veden laatuumme, jolle 

olisi myös pitänyt tehdä jotain, 

Taalintehtaan alakoulun rehtori 

Mats Johansson sanoo. 

Tukea haettiin Länsi-Suomen 

lääninhallitukselta. Sivistystoimentarkastaja 

Keijo Kuusela 

muistaa, että dragsfjärdiläisten 

hanke oli mennä 1990-luvulla 

läpi, mutta hyväksyntä jäi lääninhallituksessa 

yhden äänen 

päähän. 

Johansson kyllästyi asioiden 

junnaamiseen ja päätti lähteä 

mukaan kunnallispolitiikkaan. 

Hänellä oli valtuustossa ja halli- 

6 Kuntatekniikka 2/2009


Mats Johansson on viime vuodet ollut 

liikunnanopettaja, poliitikko, rehtori, rakennustyömaan 

valvoja ja vieläpä aika hyvä 

futsalin pelaajakin. 

Kuntatekniikka 2/2009 7


Taalintehtaan ruotsinkielinen yläkoulu yhdistyy huomaamatta Kemiönsaaren komeimpaan ja ainoaan monitoimihalliin. 

Dragsfjärdissä syntyneelle Mats Johanssonille liikuntakeskus 

kuntosaleineen oli vuosien voimanponnistus. 

TAALINTEHTAAN LIIKUNTAKESKUS 

■ Turunmaan seutuun kuuluva Kemiönsaari (ruots. Kimitoön, 

7 300 as.) syntyi Dragsfjärdin (as. 3 300), Kemiön (as. 

3 200) ja Västanfjärdin (as. 800) kuntaliitoksella 1.1.2009. 

Taalintehdas on entisen Dragsfjärdin keskustaajama. 

■ Liikuntakeskus valmistui viime vuoden lopulla. Se yhdistää 

toisiinsa 100-vuotiaan alakoulun ja 1965 valmistuneen 

yläkoulun niin, että kolmesta rakennuksesta muodostuu 

kokonaisuus. Liikuntasalin koko 1 000 m 2 , lisärakennus 

1 500 m 2 . 

■ Kouluremontti liikuntakeskuksineen maksoi 6 milj. euroa. 

Liikuntakeskuksen osuus oli 3,8 milj. euroa, siihen 

saatiin 0,5 miljoonaa lääninhallituksen tukea. 

■ Liikuntakeskuksessa voi harrastaa sählyä, käsipalloa, futsalia, 

lento-, kori- ja sulkapalloa, voimistelua, tennistä, 

pöytätennistä jne. 

■ Kuntosalissa järjestetään kursseja, ja sinne voi ostaa kuukausikortin 

tai kymmenen tai yhden kerran kortteja. 

■ Taalintehtaan alakoulussa oppilaita on 77, 

yläkoulussa 99. 

tuksessa istuessaan suurena tavoitteenaan 

vain yksi asia: rakentaa liikuntahalli 

Dragsfjärdiin. 

Idea liikuntakeskukseen 

lääninhallitukselta 

Kuntalaisten liikuntamahdollisuudet 

kirkastuivat lopulta yllättävällä tavalla. 

Taalintehtaan ala- ja yläkoulun remonttiin 

oltiin hakemassa avustusta Länsi- 

Suomen lääninhallitukselta 2000-luvun 

alussa. 

– He sanoivat, että se voisi olla mahdollista, 

mutta kysyivät, miksemme 

hae samalla tukea isompaan remonttiin. 

Tehkää samalla koulusta urheilukeskus. 

– Siitä se lähti. Lääninhallituksen tuen 

jälkeen monitoimihalli oli helppo saada 

kunnassa läpi, Johansson kertoo. 

Päätöstä siivitti talouden ylämäki. 

Seitsemänä peräkkäisenä vuonna kunta 

teki positiivisen tuloksen, ja Johansson 

muistaa rahaa säästyneen miljoona 

vuodessa. 

Rahaa todella tarvittiin lääninhallituksen 

tuen lisäksi. Kouluremontti liikuntahalleineen 

maksoi yhteensä kuusi 

miljoonaa. 

– Se on pirun iso summa, lähes 

kymmenen prosenttia vuosibudjetistamme. 

Ajoitus osui nappiin 

Ajoitus oli vihdoin oikea. Johansson 

uskoo, että nyt Dragsfjärdin, Kemiön 

ja Västanfjärdin kuntien yhdistymisen 

jälkeen hallia ei olisi enää rakennettu. 

Saaren teollisuus kärsii taantumasta, 

ja irtisanomiset synkentävät mahdollisuuksia. 

Lääninhallitus myönsi 0,5 miljoonaa 

3,8 miljoonan hallia varten ja 1,4 

miljoonaa 2,8 miljoonan kouluremonttiin. 

Liikuntahallin tuki oli pienempi, 

sillä se tulee veikkausvoittorahoista, 

joita myönnetään yleensä 20 prosenttia 

tai enintään puoli miljoonaa kohdetta 

kohti. 

– Jos halli rakennetaan koulun yhteyteen 

ja sitä käytetään opetustilana, sitä 

tuetaan oppilasmäärän mukaan. Valtion 

osuutta voi saada 400 neliöön asti. 

Jos halli on 600 neliötä, niihin 200 

neliöön tulee yleensä veikkausvoittorahoja, 

sivistystoimentarkastaja Keijo 

Kuusela kertoo. 

Uusi halli yhdistettiin 

vanhaan kouluun 

Kun päätös oli tehty, toteutus kävi nopeasti. 

Monitoimihalli rakennettiin reilussa 

vuodessa, ja se yhdistettiin 1965 

valmistuneeseen yläkouluun. Oppilaat 

siirtyvät liikuntatunnille vaivatta ilman 

ulkovaatteiden pukemista. 

– Se oli arkkitehdin idea. Rakennuksista 

tuli yhtenäiset ja molemmissa on 

samaa tiiltä ja punaista seinää. Erillinen 

urheiluhalli olisi ollut halvempi, jos se 

olisi tehty kuin teollisuushalli. Käytimme 

kuitenkin kalliimpia materiaaleja, 

sillä halusimme kunnon seinät. 

Johansson tahtoi rakentaa betonipilareiden 

varaan myös vahvan katon. 

Sen ei pitäisi hajota, kuten monella 

paikkakunnalla hän on huomannut 

käyvän. Arkkitehtina toimi Ari Pusa 

Ab Sigge Oy:stä. 

Lattia tehtiin paikan päällä. Massa 

kaadettiin betonin päälle, maalattiin 

ja hiottiin. Siten pintaan ei jäänyt 

saumoja. 

– Eri lajeille sopii erityyppinen lattia. 

Tämä käy aika hyvin kaikille, etenkin 

sählylle ja futsalille, jotka ovat meidän 

ykköslajimme. Myös tennis onnistuu 

aikaa hyvin. Niin sanoi Ville Nygård 

käydessään täällä, Johansson toteaa ja 

kävelee uudelta tuoksuvalla sinisävyi- 


“Jos halli rakennetaan koulun yhteyteen ja 

sitä käytetään opetustilana, sitä tuetaan 

oppilasmäärän mukaan.” 

sellä lattialla. 

Hän painaa nappia seinässä, ja 

moottori rullaa väliverhoa alas. 

Hallin saa jaettua kolmeen osaan, 

joista yksikin on suurempi kuin 

koulun entinen liikuntasali. Tilaa 

on myös kori- ja käsipallolle sekä 

jumpille. 

Eteisessä on viikonloppu- ja 

turnauskäyttöä varten kahvio, ja 

vielä odotetaan siirrettävää katsomoa 

ja näyttämöä. Varastoon 

on pinottu uusia judomattoja ja 

korkeushyppyteline. 

Halli on lisännyt 

kuntalaisten liikkumista 

Johanssonin mukaan halli on lisännyt 

kuntalaisten liikkumista. 

Sali on varattu joka ilta koulun 

jälkeen, ja kuntosalissa käy 

päivittäin viitisenkymmentä ihmistä. 

Tosiaan, hallin yläkerrassa on 

23 metriä pitkä ja kapea huone, 

jossa on 23 kuntoilulaitetta. Paikalle 

piti tulla juoksusuora, mutta 

siitä Johansson joutui tinkimään. 

Kaikkeen raha ei riittänyt. 

– Paljon tämä vaati talkootyötä. 

Kun on pieni kunta, kaikilta 

aloilta ei tahdo löytyä asiantuntijaa, 

Johansson sanoo. 

Ratkaisuksi Dragsfjärd palkkasi 

hankejohtajan, joka hoiti 

samalla 2–3 rakennusprojektia. 

Vuoden alussa monitoimihalli 

siirtyi osaksi uutta Kemiönsaaren 

kuntaa. 

– Minulle halli oli kuin joululahja. 

On se ollut niin iso ponnistus 

ja on hieno juttu koko uudelle 

kunnalle, vapaa-aikatoimenjohtaja 

Ahlgren sanoo. 

Nyt kun saaren liikuntaelämä 

on herännyt talvilevostaan, kunnassa 

oltaneen tyytyväisiä seuraavat 

50 vuotta? 

– No, Kemiöön piti tehdä 

myös halli, mutta se hanke on 

jäissä. Taloudellinen tilanne ei 

ole tarpeeksi hyvä. Mutta maauimalaan 

olemme saaneet rahoituksen. 

Sen rakentaminen aloitetaan 

tänä vuonna, Bo Ahlgren 

hymyilee. 

Uimahalleihin virtaa 

suurin osa valtion tuesta 

■ Opetusministeriö ja lääninhallitukset painottavat isojen liikuntapaikkahankkeiden 

rahoituksessa uimahalleja. Suurin osa tuesta 

menee perusparannukseen ja vain vähän uusien rakentamiseen. 

– Se on myös kalleinta rakentamista. Liikunta- ja monitoimihalleja 

syntyy yleensä vain koulujen yhteyteen. Jonkin verran rahaa 

jaetaan jäähalleihin, Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja 

Keijo Kuusela sanoo. 

Uimahallit pysynevät korjauslistoilla pitkään, sillä ne vaativat 

yleensä toimenpiteitä 10–20 vuoden välein. Laitteet vanhenevat, 

tekniikka kehittyy, ja nyt huomiota kiinnitetään varsinkin energiatehokkuuteen. 

Taantuman vuoksi opetusministeriössä laaditaan parhaillaan elvytyspakettia. 

– Ongelmana on, että tilanne tuli niin nopeasti parissa kuukaudessa. 

Kunnilla ei välttämättä ole valmiutta yhtäkkiä aloittaa isoja 

hankkeita. Ensi vuonna voi olla toinen tilanne. Koulupuolella homekouluja 

on jonossa odottamassa perusparannusta. 

Liikuntapaikkojen suhteen Kuusela pitää mahdollisena, että isoja 

kohteita aloitettaisiin suunniteltua nopeammin. Vielä hän ei uskalla 

nimetä yhtään, mutta Porin ja Impivaaran uimahallit saattavat 

kuulua tähän joukkoon. 


9

Kaupungin liikuntatoimen 

HELSINKI lähti 

Olympiastadionin torni on Helsingin tunnetuin maamerkki. 

Suomen ensimmäinen 

urheilulautakunta 

perustettiin Helsinkiin 

15.4.1919. Kunnallinen 

liikuntatoimi täyttää tänä 

vuonna siis 90 vuotta. 

Juhlavuotta vietetään 

työn merkeissä aktivoimalla 

helsinkiläisiä liikkumaan. 

● Pekka Jyrkiäinen, suunnittelija 

Helsingin kaupungin 

liikuntavirasto, kehittämisyksikkö 

Pääkaupungin väestö kasvoi 

1900-luvun vaihteessa synnyttäen 

huolta asukkaiden virkistysmahdollisuuksien 

riittävyydestä. Vastaukseksi 

tähän kaupunki perusti 

ensimmäiset virkistyskäyttöön 

tarkoitetut kansanpuistot jo 1889 

Seurasaareen ja Korkeasaareen. 

Myöhemmin käynnistettiin kunnallisten 

uimalaitosten sekä urheilu- 

ja leikkikenttien rakentaminen. 

Ensimmäisiä liikuntapaikkoja oli 

1870-luvulla liikuntakäyttöön tullut 

ja yhä käytössä oleva Kaisaniemenpuiston 

kenttä. 

Kaisaniemen kentällä vuonna 1904 Helsingin Reippaan yleisurheilukilpailujen pikajuoksun lähtö. 



90 vuotta – urheilun ja arkiliikunnan kohokohtia 

ensimmäisenä liikkeelle 

Suomen Urheilumuseon arkisto 

Helsingin liikuntapaikat ovat 

olleet myös urheilun suurtapahtumien 

näyttämönä, ensimmäisen 

kerran jo 1898, kun Helsingissä 

järjestettiin pikaluistelun 

EM-kilpailut. Vastaavat MM-tason 

kilpailut pidettiin 1906 Pohjoissataman 

luistinradalla. Perinteikäs 

Eläintarhan urheilukenttä 

valmistui 1910. 

Asemakaava-arkkitehti Bertel 

Jung laati 1912 kauaskantoisen 

ehdotuksen Helsingin Keskuspuistosta. 

Näin sai alkunsa 

Helsingin keuhkoiksi luonnehdittu 

puisto. Töölön Pallokenttä Oy 

perustettiin 1915, tämä yksityinen 

kenttä siirtyi kaupungille 1939. 

Vuodesta 1924 urheilulautakunta 

sai valtuudet jakaa avustuksia 

urheiluseuroille. Kauan 

kaivattu Suomen ensimmäinen 

uimahalli valmistui Yrjönkadulle 

1928. Yksi liikuntapaikka syntyi 

vahingossa, kun 1929 myrskyn 

hajotti Hietaniemen suuren 

hiekkavaraston. Kaupunkilaiset 

valtasivat alueen uimarannakseen, 

jossa nykyisin vierailee satoja 

tuhansia auringonpalvojia. 

Yleisurheilukilpailut vuonna 1927 Eläintarhan urheilukentällä. 

Ratsastajia Ruskeasuon ratsastushalleilla 1950-luvullla. 

Suomen Urheilumuseon arkisto 

Suomen Urheilumuseon arkisto Suomen Urheilumuseon arkisto 

Olympiastadion alkuperäisessä asussaan vuonna 1938. 

Olympiastadion valmistui 

ennen sotia 

Vuonna 1931 kaupungin kiinteistötoimiston 

kansanpuistoosasto 

alkoi valvoa urheilupaikkojen 

hoitoa. Stadionsäätiön rakennuttama 

Olympiastadion vihittiin 

käyttöön 1938. Stadionin 

rakentamista rahoittivat valtio ja 

liike-elämä myymällä erilaisia 

Stadion-tuotteita. Helsinki sai 

järjestettäväksi vuoden 1940 kesäolympialaiset, 

jotka kuitenkin 

peruuntuivat sotien takia. Monet 

liikuntapaikat kohenivat merkittävästi 

kisahankkeen myötä. Soutustadion, 

Velodromi, Ruskeasuon 

urheiluhalli ja Laakson ratsastuskenttä 

valmistuivat 1940 

kisoja varten. 

Sotien jälkeen 1945 hajanainen 

urheiluhallinto yhdistettiin 

urheiluja retkeilylautakunnan 

alle ja perustettiin urheiluja retkeilytoimisto. 

Uuden lautakunnan 

alaisuuteen siirrettiin myös 

Korkeasaaren eläintarha. Vuonna 

1946 kaupungin päättäjät tekivät 

viisaan päätöksen, kun hankittiin 

ensimmäinen ulkoilualue 

kaupungin ulkopuolelta Espoon 

Pirttimäestä. Seuraavien vuosien 

aikana ulkoilualueita hankittiin 

naapurikunnista ja Uudenmaan 

rannikkoalueelta sekä saaristosta. 

Osa näistä alueista on sittemmin 

siirtynyt valtion omistukseen. Lähivuosina 

Nuuksion järviylänköalueelle 

valmistuu valtion ja pääkaupunkiseudun 

kuntien yhteinen 

ulkoilijoita palveleva luontokeskus. 

Urheiluväen voimanponnistus 

sotien jälkeen oli Suomen Suurkisojen 

järjestäminen Helsingissä 

1947. Näissä kisoissa pidettiin 

Uimastadionin vihkiäiskilpailut. 

Maauimala oli perunavarastona 

sotien aikana. Suurelle yleisölle 

uimala avattiin vasta 1952. 

Liikuntaseurojen toimintaa 

täydentävä liikunnanohjaustoiminta 

käynnistyi 1948, kun liikuntatoimeen 

palkattiin ensimmäinen 

päätoiminen liikunnanohjaaja. 

Uusi aluevaltaus oli myös 

1950 Rastilaan perustettu leirintäalue. 

Nykyään tällä urbaanilla 

leirintäalueella kirjataan lähes 

100 000 yöpymisvuorokautta. 

Olympiarakentaminen hallitsi 

liikuntapalvelujen tuottamista aina 

vuoteen 1952, jolloin suomalaisen 

urheilukansan odotus viimein 

palkittiin – olympialaiset 

järjestettiin Helsingissä. 

Kuntaliitoksista vauhtia 

liikuntarakentamiseen 

Samaan aikaan Helsingin pintaala 

kasvoi viisinkertaiseksi kuntaliitosten 

myötä. Tästä sai alkunsa 

voimakas kenttien ja uimaran- 


11


Yrjönkadun kylpylätyyppinen uimahalli 

valmistui 1927. 

Uimastadionin rakentaminen keskeytyi 

sotien aikana. Se valmistui vasta 1952. 

Kumpulan maauimala peruskorjattiin viimeisenä olympiarakennuksista vuosina 2003–05. 

tuhatta euroa 

tojen perustamiskausi. Toiminta 

laajeni, kun 1954 kalastuksenvalvonta 

siirtyi urheiluja retkeilytoimistoon. 

Jääkenttäsäätiö sai 1958 valmiiksi 

tekojäästadionin. Paikalle 

nousi 1966 Helsingin jäähalli. 

Kaupungin omistama säätiö hoitaa 

useita harjoitusjäähalleja. Kaupungin 

tuella toteutunut yksityinen 

urheiluja viihdeareena Hartwall 

Areena valmistui 1997. 

Toinen merkittävä kaupunkikonserniin 

kuuluva liikuntapalvelujen 

tuottaja, Urheiluhallit 

Oy aloitti toimintansa 1962, kun 

Helsingin Urheilutalo valmistui. 

Tämän jälkeen se on rakentanut 

useita uintiin ja sisäliikuntaan 

tarkoitettuja kohteita, joista uusin 

on kansainväliset mitat täyttävä 

Mäkelänrinteen Uintikeskus. 

Urheilu- ja ulkoiluvirasto 

perustetaan 1964 

Liikunta sai vasta 1964 oman viraston, 

kun perustettiin urheiluja 

ulkoiluvirasto. Samana vuonna 

Helsingin liikuntatoimen rakentamisinvestoinnit 2001–08 

uusi virasto alkoi hoitaa venesatamia, 

kun ne siirrettiin sinne satamalaitokselta. 

Nykyisin kaupungista 

löytyy 12 000 venepaikkaa, 

joista osaa hoitavat venekerhot. 

Vuonna 1968 ensimmäinen 

liikuntapuisto valmistui Pirkkolaan. 

Tämän jälkeen näitä liikuntapalvelujen 

keskittymiä on 

rakennettu eri puolille kaupunkia. 

Ne muodostavat liikuntapaikkaverkoston 

rungon, ja niitä 

yhdistää toisiinsa laaja ulkoilureittiverkosto. 

Kevyen liikenteen väylät ovat 

Helsingin suosituin liikuntapaikka. 

Näitä kävelyyn, juoksemiseen 

ja pyöräilyyn soveltuvia väyliä on 

yhteensä 1 200 kilometriä. 

Vuonna 1973 kaupungin urheilu- 

ja ulkoilulaitosrahastosta 

myönnettiin ensimmäiset lainat 

liikuntapaikkarakentamiseen. 

Rahaston edulliset lainat ovat 

mahdollistaneet monien uusien 

yksityisten liikuntapaikkojen rakentamisen. 

Kaupungin liikuntakonserniin 

kuuluu useita liikuntapalveluja 

tuottavia virastoja ja 

yhteisöjä. Monet saavat huomattavaa 

taloudellista tukea kaupungilta 

edullisina vuokrina, rakentamislainoina 

ja erilaisina avustuksina. 

Liikunnanohjaustoiminta laajeni, 

kun 1973 aloitettiin erityisliikunta. 

Liikuntapalvelut paranivat 

merkittävästi, kun 1975 Messuhalli 

siirtyi liikuntakäyttöön ja 

sen nimeksi tuli Töölön kisahalli. 

Tällä sisäliikunnan monitoimihallilla 

on vuosittain lähes 

500 000 kävijää. 

Olympiarakennukset 

korjattiin laman aikana 

Nykyinen liikuntavirasto aloitti 

1989. Viraston nimi muuttui, ja 

samalla Korkeasaaren eläintarha 

erotettiin omaksi hallintokunnaksi. 

1990-luvun laman aikana 

peruskorjattiin kulttuurihistoriallisesti 

merkittävät olympiarakennukset. 

Nämä rakennuksen ovat 

edelleenkin Helsingin liikuntapaikkaverkoston 

perusrunko. 

Kaupungin henkilöstöliikunta 

tuli 1991 osaksi liikuntaviraston 

toimintaa. Se on tärkeä osa 

lähes 40 000 kaupungin työnte- 


Helsingin liikuntaviraston 

juhlavuoden tunnus 

kijän työnhyvinvointia. 

Helsingin kaupunki haki vuoden 

2006 talviolympiakisoja, mutta 

tätä suurtapahtumaa ei saatu 

Suomeen. Tuolloin syntyi suunnitelma 

jääurheilukeskuksen rakentamisesta 

Helsingin Myllypuroon. 

Tämä Suomen olympiakomitean 

nimeämä liikuntapaikkarakentamisen 

kärkihanke odottaa 

edelleen toteutusta. 

Suomen Olympiakomitea on 

listannut huippu-urheilun merkittävimmät 

rakentamishankkeet 

2007–11, joukossa ovat edellisen 

lisäksi esitykset Olympiastadionin 

peruskorjauksesta ja purjehduskeskuksen 

rakentamisesta 

Helsingin edustalle. 

Liikuntapaikkoja 

kumppanuushankkeilla 

Vuonna 2000 Myllypuron liikuntapuiston 

vieressä olevaan vanhaan 

painotaloon kunnostettiin 

yleisurheilun, voimistelun ja monien 

sisäliikuntalajien suorituspaikat. 

Liikuntamyllyssä on tiloja 

yhteensä 15 000 m 2 . Samana 

vuonna valmistui yksityisen 

tahon ja kaupungin yhteistyöllä 

Töölön jalkapallostadion, jossa 

on tilaa 10 000 katsojalle. 2004 

valmistui Katajanokan vierassatama 

Helsingin ydinkeskustaan. 

Uutta liikuntapaikkarakentamista 

edustaa 2006 Rautatietorille 

rakennettu tekojäärata. 

Jääpuiston elämyksellinen tekojäärata 

elävöittää ydinkeskustaa. 

Uusia avauksia liikuntapaikkarakentamisessa 

ovat myös Kontulan 

skeittihalli ja Micropolis 

skeittipuisto. 

Yhä enemmän uusia liikuntapaikkoja 

syntyy kumppanuusperiaatteella. 

Parhaillaan on vireillä 

useita yksityisiä liikuntapaikkarakentamishankkeita, 

kuten tennishalleja, 

golfhalleja ja ratsastusmaneeseja. 

Omaa liikuntalajia halutaan 

harrastaa ympäri vuoden. Esimerkkinä 

tästä on Itä-Helsinkiin 

tänä keväänä valmistuva yksityinen 

hiihtohalli. Hiihtoputkia on 

Suomessa jo muutamia, mutta tämä 

on ensimmäinen hallihanke. 

Helsingissä on noin 2 000 liikuntapaikkaa, 

joista liikuntatoimi 

ylläpitää viittäsataa. Erityisesti 

uusille asuinalueille tarvitaan 

edelleen uusia lähiliikuntapaikkoja. 

Liikuntatoimintaa järjestävissä 

helsinkiläisissä liikuntaseuroissa 

on noin 100 000 jäsentä. 

Liikuntapalvelut ovat tutkimusten 

mukaan kolmanneksi 

tärkein tekijä asuinpaikan valinnassa 

Helsingissä. Euroopan 

pääkaupunkien asukkaat arvioivat 

2006 asuinkaupunkiensa 

palveluja, ja tässä vertailussa helsinkiläiset 

olivat kaikkein tyytyväisimpiä 

kaupunkinsa liikuntapaikkoihin. 

Liikunta osaksi 

hyvinvointipalveluja 

Helsinki on perustanut oman yksikön 

kehittämään ja koordinoimaan 

Helsingissä järjestettäviä 

tapahtumia. Viime vuosien huomattavia 

suurtapahtumia ovat olleet 

yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 

ja Eurovision laulukilpailut. 

Tänä vuonna Helsingissä 

järjestetään taitoluistelun ja naisten 

jalkapallon EM-kilpailut. 

Kaupunkiympäristössä arkiliikunnan 

”pakko” on suurelta osin 

poistunut. Yhä vähenevän arkiliikunnan 

korvaajana vapaaehtoisen 

liikunnan edistäminen korostuu. 

Samalla on kehitettävä ja helpotettava 

arkiliikkumiseen aktivoivia 

asuinympäristöjä. Liikunta on 

huomioitava asuinalueiden kaavoituksessa. 

Lähiliikuntapaikoille 

ja kevyen liikenteen reiteille on varattava 

niille kuuluvat alueet. 

Kuluneen 90 vuoden aikana 

liikunnan asema on muuttunut. 

Nyt se on keskeinen osa kaupunkilaisten 

hyvinvointipalveluja. 

Helsinki on ollut valtion ohella 

merkittävä liikuntapaikkarakentamisen 

rahoittaja. Rakentamisen 

painopiste on siirtynyt peruskorjaamiseen 

sekä liikuntapaikkojen 

laadun parantamiseen. 

Tulevaisuuden haasteita ovat 

liian vähän liikuntaa harrastavat 

helsinkiläiset ja lasten liikunnan 

aktivointi sekä ikääntyvien seniorikansalaisten 

toimintakyvyn ylläpito 

liikunnan avulla. 

Antti-matonpesualtaat 

ja -mattomankelit 

Puhdasta mukavuutta 

matonpesuun. 

- moduulimitoitus, altaiden määrää 

helppo lisätä 

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään 

- oikea ergonomia 

Kysy lisätietoja 

ja pyydä tarjous! 

Koskentie 89, 25340 KANUNKI 

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777 

project@antti-teollisuus.fi 

www.antti-teollisuus.fi 


13

Turku rakensi puolen kilometrin tekojäätien – 

LUISTELUMATO kiem 

Jukka Virtanen on tyytyväinen 

Kupittaan rataan, joka 

on tuonut jäälle uusia luistelijoita. 

14 

Kuntatekniikka 2/2009


seuraavaksi kaupunki ostaa muovijääkentän 

urtelee Kupittaan puistossa 

Luistelu sai uutta potkua 

Turussa, kun maastoa 

myötäilevä tekojäätie 

rakennettiin Kupittaan 

puistoon. Seuraavaksi 

kaupunki aikoo 

hankkia muovisen tekojään, 

ensimmäinen 

laatuaan sekin. 

TEKSTI Sari Järvinen 

KUVAT Robert Seger ja 

Lennart Holmberg 

Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen 

työnjohtaja 

Jukka Virtanen solmii hokkareita 

jalkaansa. Se sujuu häneltä 

varmoin ottein, sillä aikoinaan 

nauhoja on pujotettu työksi 

asti. Virtanen puolusti useita 

Suomen mestaruuksia TPS:ssä 

ja olympiahopean Suomen maajoukkueessa. 

Mutta missään hän ei ole luistellut 

kentällä, jonka keskellä kasvaa 

pieniä kuusia. Tai oikeastaan 

nyt ei puhutakaan kentästä vaan 

radasta. Luistelumadoksi ristitty 

jäätie kiemurtelee puolen kilometrin 

lenkin Kupittaan puistossa. 

Osa Kupittaan 

Elämysten Maata 

– Tämä syntyi osana Kupittaan 

Elämysten Maa -hanketta. Siihen 

piti saada mukaan jotain erilaista, 

Virtanen kertoo. 

Erikoista tarvittiin, jotta 

EU:n rahoitus saatiin, mutta erikoisuus 

osui myös turkulaisten 

sydämiin. Vilkkaimpina päivinä 

radalla suhahtelee luistelijoita 

metrin välein. Kesäisin kurveissa 

huristaa rullaluistelijoita. 

– Aiemmin Parkin tekojää oli 

Turun ainoa, ja tämä on helpottanut 

jonkin verran ruuhkaa siellä. 

Kiitosta on tullut myös mailattomuudesta. 

Täällä eivät pikkupojat 

– tai vähän isommatkaan 

– sählää. 

Yksi syy madon suosioon piilee 

maksuttomuudessa. Radan 

vieressä on luistinvuokraamo, 

parinkymmenen metrin päässä 

parkkipaikka ja bussipysäkki. 

Turussa luistelusta on tehty vaivatonta. 

Se ei ole sattumaa, sillä liikuntatoimi 

on vuosikaudet aktiivisesti 

panostanut kaupunkilaisten 

terveysliikunnan lisäämiseen. 

Ohdakkeinen alkutaival 

Vaikka luistelu Kupittaan kiiltävällä 

madolla on helppoa, samaa 

ei voi sanoa radan alkuvaiheista. 

Kupittaan mato oli osa EUhanketta, 

mutta kun rakentamisen 

aika tuli, eurooppalainen rahoitus 

oli jo käytetty. Kaupunki 

maksoi itse noin 600 000 euron 

hankkeen ympäristöineen. 

Lisäksi suunnittelu takkusi. 

– Perus- ja teknisen suunnittelun 

rajapinnat eivät kohdanneet: 

se mitä toinen luuli kuuluvan 

toiselle, toinen kuvitteli päinvastoin. 

Olisipa silloin ollut hyvä 

pääsuunnittelija. Kun saimme 

uuden, hän huomasikin asian heti, 

Kiinteistöliikelaitoksen vastaava 

rakennuttaja Mika Pitkänen 

toteaa. 

Tekojääradan koneissa kolisi 

samoja ongelmia kuin jäähallien 

laitteissa yleensä. Kaikki säädöt 

oli saatava kohdalleen. Koska rata 

oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, 

valmista pakettia ei ollut. 

– Lisäksi olosuhteet olivat hir- 

Yksityisessä omistuksessa olevalla muovisella tekojäällä nautittiin jääkiekosta ja auringosta jo viime kesänä. 


15

vittävät. Vettä satoi ja ilma oli plus 

kahdeksan. Yritä siinä sitten tehdä 

jäätä, Virtanen muistaa. 

Vuoden liikuntapaikka 

Ja kyllähän Virtanen työntekijöineen 

lopulta onnistuikin. Suomen 

Luisteluliitto huomasi turkulaisten 

ponnistelut ja nimesi 

radan vuoden 2008 parhaaksi 

liikuntapaikkateoksi. 

Tänä talvena koneet ovat toimineet 

ja pakkanenkin jäi kaupunkiin. 

Tekojään avulla luistelukausi 

pidentyy noin kuukauden 

sekä keväällä että syksyllä. 

– Pahimmillaan energiaan 

menee kuussa 6 500 euroa, mutta 

nyt pakkasilla rata on kuin luonnonjää. 

Silloin ei tarvitse jäädyttää, 


Jäädytyksen ohella liikuntatoimi 

vastaa radan hoidosta, jonka 

paikan omistaja eli Turun Kiinteistöliikelaitos 

heiltä tilaa. 

– Jäähuolto tehdään tilanteen 

ja kävijämäärien mukaan. 

Maanantaista perjantaihin rata 

ajetaan aamulla ensimmäiseksi, 

keskellä päivää ja iltapäivällä. 

Viikonloppuisin ongelmana ovat 

Mika Pitkänen kertoo, että luistinrata muuttuu kesäksi turvalliseksi 

rullaluistelubaanaksi. 

runsaat kävijämäärät, ja silloin 

ajetaan kahdesti päivässä, työnjohtaja 

sanoo. 

Urheiluseurat hoitavat rataa 

arki-iltaisin klo 16–20 ja viikonloppuisin. 

Silloin he myös vuokraavat 

tavallisia sekä rulla- ja retkiluistimia, 

kypäriä ja suojia. 

– Täällä käy paljon kouluryhmiä, 

sillä he pääsevät kokeilemaan 

luistelua ilman omia varusteita. 

Toisaalta rata ei ole paras 

opettelulle, sillä äidin ja isän olisi 

hyvä mahtua kulkemaan lapsen 

vieressä. Mutta toimeen on tultu 

ilman suuria vahinkoja. 

Kallis investointi 

Monista kunnista on käyty tutustumassa 

Kupittaan reittiin ja kyselty 

kokemuksia. 

– Minulle tämä oli vain homma 

muiden joukossa, mutta yllätyin, 

kuinka suosittu rata on. 

Tosin pienemmille kunnille perinteinen 

Parkin kaltainen tekojää 

voi olla parempi; on tämä sen 

verran kallis investointi, Pitkänen 

sanoo. 

– Sen voin antaa vinkkinä 

muille, että kaltevia kaarteita ei 

kannata rakentaa. Kupittaalle 

niitä tehtiin rullaluistelun takia, 

mutta jäädyttäminen on hankalaa, 

sillä vesi valuu toiselle reunalle, 

Virtanen vihjaa ja luistelee 

kaarteeseen. Siitä vanha jääkiekkoilija 

selviää horjumatta, sillä 

sen verran taipeista löytyy yhä 

kuntoa. 

– Luistinten vuokrauskopin 

yhteyteen olisi vielä tarkoitus 

avata kahvila, josta saisi lämmintä 

juotavaa vaikka luistimet jalassa, 

Virtanen kertoo. 

Muovijäällä turkulaiset luistelevat ympäri vuoden 

■ Turussa ei ole jääty luistelurintamalla 

vain kiertämään kehää 

Kupittaan radan myötä, sillä uusi 

hanke on jo vireillä. Kaupunki 

päätti ostaa synteettisen kentän. 

Yksityisessä omistuksessa 

niitä jo on, mutta yhdelläkään 

kunnalla ympärivuotista luistelua 

mahdollistavaa ulkoliikuntapaikkaa 

ei Suomessa vielä ole. 

– Sillä on hiukan erilaista luistella, 

koska kitka on suurempi. 

Mutta mitä suurempi vauhti, 

sen pienempi on ero. Luistimien 

on hyvä olla synteettisellä jäällä 

terävät, kaupungin liikuntapalvelukeskuksen 

työnjohtaja Jukka 


Turussa hanke herätti intohimoja. 

Siirrettävistä laatoista 

16 Kuntatekniikka 2/2009 

Jukka Virtanen uskoo, että moni 

haluaa odottaa Turun kokemuksia 

synteettisestä jäästä, 

ennen kuin päättää sellaisen 

hankinnasta. 

koostuva tekojää on mahdollista 

sijoittaa kesäksi eri paikkaan kuin 

talvella, ja ehdotuksia on sadellut. 

Osa haluaisi kentän Mannerheiminpuistoon, 

mutta toisaalta 

se sopisi talveksi myös Kupittaan 

pesäpallostadionille. Silloin sen 

kunnossapito olisi helppoa, sillä 

laitteet ja henkilökunta ovat jo 

valmiiksi paikalla. 

– Tekojää on kuuma aihe tällä 

hetkellä. Leikkipuistovalmistajat 

ovat kyselleet meiltä mielipiteitä. 

Todellisuus nähdään kuitenkin 

vasta kymmenen vuoden päästä, 

kun tiedämme mitä jää kestää, 

Pitkänen sanoo. 

Nyt synteettistä luistelualustaa 

on Suomessa saatavilla kahden 

eri valmistajan tuotteina. Pitkäsen 

mukaan jatkossa toimijoita saattaa 

tulla lisääkin. Mm. Ruotsissa, 

Hollannissa ja Saksassa muovisesta 

jäästä on pidempiaikaisia kokemuksia. 

– Halpa se ei ole, sillä neliö 

maksaa 220 euroa ja pohjatyön. 

Investointina se on samaa luokkaa 

kuin Kupittaan mato, mutta 

siinä on vähemmän kunnossapitoa 

ja pidempi kausi, Kiinteistöliikelaitoksen 

vastaava rakennuttaja 

Mika Pitkänen sanoo. 

Muovinen jää vaatii sille sopivan 

lattianpesukoneen, vesiimurin 

ja liukastinta, jota levitetään 

matolla jään pintaan. Lisäksi 

kenttä tarvitsee alleen routimattoman, 

tasaisen pohjan.

Jälkifossiilinen energiatie 

Kun tämä on sadas Rytilät-kolumni, 

niin kommentoidaanpa 

ensimmäistä, joka ilmestyi Kunnalliselämä-lehdessä 

nro 1/1997 eli 

12 vuotta sitten otsikolla Energian 

ikuinen ilo. Lehteä julkaisi Uusimaa 

Oy päätoimittajanaan Erkki Riski ja 

käytännön vetäjänään Veli-Matti 

Mustajärvi tittelillä ”yksikönjohtaja, 

toimitussihteeri ja faktori”. Lehden 

nimi on pariin kertaan vaihtunut 

ensin Tekniikka ja Kunnaksi ja 

sitten Kuntatekniikaksi, mutta kolumnisti 

jatkaa vain. 

Ydinvoimaloita ja kaasua 

“Jälkifossiilisella energiatiellä ei kuitenkaan 

ole tienviittoina ydinvoimaloita, 

vaikka professori Martti Tiuri 

niin haluaisikin”, arveltiin 1997. 

Martti sai kuitenkin tahtonsa läpi 

ainakin siihen asti, että Olkiluoto 

kolmosta alettiin rakentaa. Ratkaisu 

tehtiin asiallisesti Tutkasin kokouksessa 

eduskunnan auditoriossa 

6.2.2002, kuten raportoitiin Tekniikka 

ja Kunta -lehdessä 3/2002 

otsikolla Energiapeli. 

Alan virallinen viisas Pekka Jauho 

neuvoi: ”Jotta kehitysmaat saavat 

rauhassa polttaa öljyä, joka on 

helppoa teknologiaa, kehittyneiden 

maiden täytyy kokonaistilanteen 

hallitsemiseksi turvautua mahdollisimman 

vähäpäästöiseen tuotantotapaan.” 

Eri asia on kuitenkin se, onko 

ydinvoima vähäpäästöistä ja valmistuuko 

Olkiluoto joskus. Ydinvoimaloiden 

vastarinta on niin tiukkaa, että 

joka nippeli täytyy erikseen ennakkoon 

hyväksyttää, valistaa Olkiluodon 

avaimet käteen toimittaja 

Areva. Three Mile Island ja Tshernobyl 

kummittelevat edelleen. Monet 

asiakkaat kysyvät, millä sähkö on 

tuotettu, eivätkä huoli ydinvoimaa 

ilmaiseksikaan. 

1997 arveltiin myös, että “maakaasu 

on askel oikeaan suuntaan”. 

Siihenkin on tullut kysymysmerkkejä, 

kun putkissa on hanat. Jännitys 

säilyy tätä kirjoitettaessa Nord 

Streamin osaltakin, vaikka samanpituinen 

Norjan ja Englannin välinen 

Langeled toimii oikein hyvin. Energiaan 

sotkeutuu paljon politiikkaa. 

Ilmeisesti Norja ja United Kingdom 

ovat helpompi pari kuin Venäjä ja 

Ukraina. 

Hyötyvoimaloita ja 

lämpöpumppuja 

Muu kehitys oli helppo arvata oikein 

jo 1997, joten kolumni nro 

1 on enimmäkseen ajan tasalla. 

Jätteiden alkulajittelu on kuitenkin 

edistynyt, joten esimerkiksi tämän 

vuoden Kuntatekniikka ykkösen 

pääartikkelina komeilee upouusi 

Kotkan energian hyötyvoimala. 

Yleensäkin uusiutuva bioenergia 

näyttää nousevan 21. vuosisadan 

pääteemaksi, ehkä jopa liikennepolttoaineiden 

alalla. 

Tuleeko Suomen metsätähteistä 

ja muista jätteistä kohta uusi sampomme? 

Niiden suorapoltto lämpölaitoksissa 

kasvaa tosiaan nopeasti. 

”Runsaaseen energiankäyttöön tottuneet 

länsimaat löytävät jätteistään 

uuden voimavaran”, Heikki Saarento 

profetoi aikoinaan. Sen sijaan 

polttonesteitä tuottavan Fischer- 

Tropsch -menetelmän ikävä puoli 

on, että yhden dieseltonnin valmistus 

syö kymmenen kuutiota puuta 

ja energiaa jokseenkin saman verran 

kuin saa aikaiseksi. Siihen turvauduttaneen 

laajalti vasta pakon 

edessä. Toisen maailmansodan 

loppuvaiheen jälkeen tämän 

ratkaisun teki laajassa mitassa 

vain Etelä-Afrikka kauppasaarron 

vuoksi, ja sielläkin 

käytetään syöteaineina maakaasua 

ja hiiltä. 

Myös lämpöpumppu 

ja geotermisen energian 

nousu yllättivät, koska 

lämpöä saa irti kylmästäkin 

ulkoilmasta. Ilmalämpöpumppujen 

alalle tulla tupsahti joukko isoja 

valmistajia, kun koneistot ovat samoja 

kuin jäähdytyslaitteissa, joita 

etelän talot ovat väärällään. 

Kolumnistin elämäntapa 

ennallaan 

Rytilän Suomi-ekotalossa on edelleen 

rossipohja, komposti (jopa kaksikin 

vuorottaiskäytössä), vuolukiviuuni 

ja Porin Matti. Tietokoneiden 

määrä on runsastunut neljään. Tontille 

on saatu lisää rakennusoikeutta, 

joten L-muotoisen verannan teko 

on vireillä puskuriksi puutarhaan 

ja kadulle päin. Kolumnisti on pätevöitynyt 

erityisasiantuntijaksi Pöyrylle 

toimittuaan 1999–2000 Pre 

Accession Advisorina Puolassa. 

PS. Oikaisu kolumniin 5/2008 ”Uraliin”, 

jossa väitettiin, että Komin tasavalta olisi 

liitetty Perm Kraihin. Fuusio koski vain 

näiden kahden rajalla olleita erityishallintoalueita. 

Komi elää edelleen. 

Rytilä aloitti kiipeilynsä 

Kuntatekniikan, silloisen 

Kunnalliselämän, kolumnisivulla 

numerossa 1/1997. 

Pekka Rytilä on 

70-vuotias tekniikan 

lisensiaatti, joka toimii 

Liikennesuunnittelun 

Seuran puheenjohtajana 

ja Pöyry Infran 

erityisasiantuntijana. 


17

Uusi kauppakeskus niveltyy funkkisympäristöön – 

RATINAN ra 

kohentaa Ta 

Mikko Järvi 

Arkkitehtien Bertil Strömmerin ja Jaakko Laaksovirran suunnittelema linjaautoasema 

valmistui 1938. Se avattiin kunnostettuna 13.10.2008. 

Saneerauksen suunnitteli Timo Meuronen, KSOY Arkkitehtuuria. 

ilmettä ja ka 

Uusi kauppakeskus istuu hyvin funkkisympäristöön. 

Keskellä on stadionille johtava 

Ratinan aukio, jonka alle tulee kauppakeskuksen 

alin myymäläkerros. Taustan 

punatiilinen ”periskooppi” kytkee rakennuksen 

Tammerkosken teollisuusmaisemaan. 

Torniin suunnitellusta ravintolasta 

on näköala koskelle. 

Suunnittelukuvat / Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy 

Tampereen keskustassa sijaitseva Ratinanniemi 

on hyvä esimerkki siitä, että kaupungin 

kannattaa kehittää omistamiaan maaalueita. 

Ratinan suunnittelu ja rakennuttaminen 

maksavat kaupungille noin 30 miljoonaa 

euroa. Tontinmyyntitulot tulevat 

olemaan yli kaksinkertaiset. Uudelleenkaavoituksen 

tuoma arvonnousu jakaantuu 

kaikkien kuntalaisten hyödyksi. 


YHDYSKUNTA 

Pyhäjärvelle rantakortteleita 

kentaminen 

mpereen 

ssaa 

Kauppakeskuksen keskushalli avautuu Ratinan 

suvantoon ja Tammerkoskelle. 

● Mikko Järvi, arkkitehti 

Ratina-projekti, Tampereen kaupunki 

Kirjoittaja on toiminut aikaisemmin Vantaan 

yleiskaavapäällikkönä 1984–88 ja Tampereen 

asemakaava-arkkitehtina 1990–2004. 

Ratinanniemi on merkittävä osa Tampereen 

keskustaa. Alueella on 1938 valmistunut 

linja-autoasema, 1966 rakennettu stadion ja 

1988 avattu kauppakeskus, Koskikeskus. Etelärantaa 

hallitsi sähkölaitoksen alue toimisto- 

ja varastorakennuksineen ja muuntamokenttineen. 

Keskeisestä sijainnista huolimatta 

alue on ollut väljästi rakennettu ja osin vajaakäytössä. 

Kaupunki käynnisti vuonna 2000 aatekilpailun 

Ratinan suunnittelusta. Kilpailun 74 

ehdotusta valottivat monipuolisesti Ratinan 

suunnittelua, ja niissä oli monia ideoita, jotka 

antoivat hyvän lähtökohdan jatkotyölle. Koska 

yksikään ehdotus ei esittänyt koko kilpailualueelle 

onnistunutta ratkaisua, kilpailussa 

ei jaettu ensimmäistä palkintoa. Palkintolautakunnan 

yksityiskohtaisen jatkotyösuosituksen 

pohjalta laadittiin Ratinan yleissuunnitelma 

– epävirallinen yleiskaava. Yleissuunnitelma 

hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 

11.10.2004. 

Asemakaavoitus kahdessa osassa 

Yleissuunnitelman pohjalta alue on pääosin 

asemakaavoitettu kahdessa osassa. Tampereen 

valtatien eteläpuolen asemakaava hyväksyttiin 

kaupunginvaltuustossa 18.5.2005. Valtatien 

pohjoispuolinen, stadionin, kauppakeskuksen, 

linja-autoaseman ja suojeltavan 

Vuoltsun funkkiskorttelin käsittävä asemakaava 

hyväksyttiin 21.3.2007. 

Lisäksi on laadittu pienempiä asemakaavan 

muutoksia: Koskikeskuksen asemakaavaa 

on tarkistettu kahteen otteeseen. Ratinan 

vuolteen ylittävä uusi kevyen liikenteen silta 

tarvitsi asemakaavan muutoksen. Sähkö- 


19

Ratinan mitoitus 

Kokonaiskerrosala Asuminen Toimisto Kauppa Käytävät Muu (Y, Et) 

Koskikeskus 32 500 6 000 400 

Verkaranta 13 319 

Vuoltsu, kortteli 199 9 100 1 320 

Uusi kauppakeskus 50 500 9 800 5 000 

Katualueet (kadun alla) 5 250 800 

Linja-autoasema 9 000 2 600 

Stadion 15 000 

Eteläranta, 455 ja 456 54 600 2 000 

Eteläranta, itäosa 9 100 46 600 1 000 

Yhteensä 77 019 57 600 97 350 17 920 24 000 

Etelärannan kolme ensimmäistä 

taloa harjakorkeudessa. Oikealla 

YIT:n, sitten Hartelan ja 

Skanskan ensimmäiset talot. 

Mikko Järvi 9.10.2008 

laitoksen alueelle on tehty kaksi 

muutosta uusia toimistotaloja 

varten. Myös kauppakeskuksen 

asemakaava on jo tarkistettu vastaamaan 

toteutussuunnitelmaa. 

Kaikki Ratinan kahdeksan uutta 

asemakaavaa on hyväksytty ilman 

yhtään valitusta. Asemakaavoituksesta 

on vastannut arkkitehti 

Juha Jaakola kaupungin 

suunnittelupalveluista. 

Ratinanniemen maapinta-ala 

on 26,8 hehtaaria. Yleissuunnitelman 

ja asemakaavojen kerrosala 

on 274 000 m 2 ja aluetehokkuus 

1,02. Alueen vanha säilyvä 

rakennuskanta oli 74 000 k-m 2 , 

ja uutta tulee lähes kolminkertaisesti 

(200 000 k-m 2 ). 

Rantapuistoja ja 

-promenadi 

Ratinan eteläosassa säilytetään 

kaupungin sähkölaitoksen uusi 

toimistotalo ja suojeltu höyryvoima-asemarakennus. 

Entisten 

varastojen tilalle varataan 

tilaa toimistotaloille. Muuntamokenttä 

on jo siirretty pienen 

uudisrakennuksen sisään, ja sen 

tilalle rakennetaan toimisto- ja 

asuintalot. 

Pyhäjärven rannalle Tampereen 

valtatien eteläpuolelle rakennetaan 

kaksi asuinkorttelia 

noin tuhannelle asukkaalle. Kadun 

varren rakennuksiin tulee 

myös toimisto- ja liiketiloja. Rannalle 

rakennetaan kaksi puistoa 

ja yhtenäinen rantapromenadi. 

Ratinan kahdeksan uutta asemakaavaa on 

hyväksytty ilman yhtään valitusta. 

Ratinanniemi on merkittävä osa Tampereen 

keskustaa. Ilmakuva on vuodelta 2001/Lentokuva 

Vallas Oy. 


YHDYSKUNTA 

Etelärannan tuleva rantapromenadi perustettiin teräspaaluille. 

Laiturirakenteeseen siirrettiin Gasumin ja sähkölaitoksen kaasujohdot 

ja kaksi pääviemäriä. 

Etelärannan asuintalojen ja pihojen alle tuleva pysäköintilaitos 

rakenteilla. 

Mikko Järvi 12.5.2006 Mikko Järvi 22.4.2008 

RATINA-PROJEKTI 

■ Tamperen kaupungin konsernihallintoon perustettiin 2004 Ratina-projekti. 

Projektin tehtävänä on organisoida Ratinan suunnittelu ja rakennuttaminen. 

Projektin johtajaksi nimitettiin kaupungin hallintojohtaja 

Mauri Eskonen ja projektiarkkitehdiksi asemakaava-arkkitehti Mikko 

Järvi. Projektia on sittemmin täydennetty talous- ja hankintavastaava 

Pekka Rannalla ja rakennuttajainsinööri Raija Tevaniemellä. 

■ www.tampere.fi/projektit/ratina/index.html 

Asemakaava edellyttää puhtaaksi muurattua julkisivua. Tänä ja 

ensi vuonna kunnostetaan oikealla näkyvä rantapromenadi. 

Mikko Järvi 20.10.2008 

Lentokuva Vallas Oy 2004 

Etelärannan asuntoalueen asemakaava 

perustuu aatekilpailussa 

toisen palkinnon saaneen suunnitteluryhmä 

Olympian viitesuunnitelmaan. 

Alueen halkaisseet 

kaksi pääviemäriä ja kaasujohtoa 

siirrettiin rantaviivan tuntumaan 

teräspaalujen varaan rakennettuun 

betoniseen rantalaituriin. 

Laituri viimeistellään rantapromenadiksi 

ja sen eteen rakennetaan 

venesatama. Toteutus 

edellytti myös 110 kv. sähkökaapelin 

siirtoa sekä maaperän puhdistamista. 

Alueen pysäköinti sijoitetaan 

kokonaan korttelien rakennusten 

ja pihojen alle. 

Läntisimmästä korttelista 456 

järjestettiin 2006 tontinluovutuskilpailu, 

johon kutsuttiin 14 rakennuttajaa. 

Rakennusoikeuden 

hinta oli 600 euroa/krsm 2 . Kaupunki 

halusi kortteliin kolme eri 

rakennuttajaa. 

Kilpailu ratkaistiin arkkitehtonisen 

ja kaupunkikuvallisen 

laadun perusteella. Voittaja sai 

valita kolmesta runsaan 10 000 

krsm 2 suuruisesta pihapiiristä 

haluamansa. Toisen palkinnon 

saaja sai valita seuraavaksi, 

ja kolmannen palkinnon saajan 

oli tyydyttävä jäljelle jääneeseen 

pihapiiriin. 

Kilpailun voitti Skanska Kodit 

(Arkkitehtiryhmä A6), toiseksi 

tuli YIT (Arkkitehtitoimisto 

Jukka Turtiainen) ja kolmannen 

pihapiirin sai rakentaakseen 

Hartela Oy (KSOY Arkkitehtuuria). 

Asukkaat muuttivat ensimmäisiin 

taloihin maaliskuussa 

2009. Koko etelärannan alue rakentunee 

viiden vuoden kuluessa 

riippuen taloustilanteen kehittymisestä. 

Linja-autoasema säilyi 

Vuodesta 1995 alkaen tutkittiin 

matkakeskuksen rakentamista. 

Linja-autoasemalle ei kuitenkaan 

pystytty osoittamaan riittäviä 

toimivia tiloja rautatieaseman 

ympäristöstä. Vuonna 2004 päätettiin, 

että linja-autoasema säilyy 

vanhalla paikallaan. Kunnostettu 

asemarakennus otettiin käyttöön 

lokakuussa 2008. Lähtölaiturialue 

siirrettiin asemarakennuksen 

ja Hatanpään valtatien väliselle 

alueelle ja laiturit katettiin. 

Myös rahtiliikenne voitiin siirtää 

takaisin kunnostettuun asemarakennukseen. 

Yleissuunnitelmassa on varattu 

linja-autoaseman korttelin eteläpäähän 

kahden pääkadun risteykseen 

kaupunkikuvallisesti kes- 

Uusi kauppakeskus rakennetaan valtakunnallisesti arvokkaiden 

funkkisrakennusten väliin. Kuvassa keskellä oleva Vuolteenkatu 

siirretään asemarakennuksen viereen. Kadun alle tulee kauppakeskuksen 

huoltotilat ja pysäköintiä. Taustalla oikealla on Vuoltsun 

kortteli ja sen takana Koskikeskus. Etualalla oleva huoltoasema ja 

rahtiasema puretaan. 


21

Laukonsilta valmistuu kesällä 2010. Sillan on suunnitellut kutsukilpailun 

voittaja, DI Pekka Pulkkinen WSP Finland Oy:stä. 

WSP Finland Oy 

keiselle paikalle tilaa kaksitoistakerroksiselle 

toimistotalolle. 

Kauppakeskuksen ainutlaatuinen 

kilpailuprosessi 

Suunnitteluryhmä Olympian ehdotuksen 

ja yleissuunnitelman 

mukaisesti Vuolteenkadun lounaispää 

siirretään linja-autoasemarakennuksen 

vierelle. Näin 

aseman ja stadionin välialueelle 

saadaan uusi runsaan kahden 

hehtaarin suuruinen kortteli. 

Keskustan liiketilatarjonnan 

lisäämiseksi aatekilpailun palkintolautakunta 

esitti tälle alueelle 

suurta kauppakeskusta. Kaupungin 

tavoitteena on, että uusi 

kauppakeskus ja Koskikeskus yhdistetään 

maanalaisella liiketilakerroksella 

asiakkaiden kannalta 

yhdeksi kokonaisuudeksi. 

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 

hyväksyi toukokuussa 

2005 Ratinan uuden kauppakeskuksen 

kilpailuohjelman. Kilpailuun 

ilmoittautui kahdeksan konsortiota 

mukana kaikki huomattavimmat 

suomalaiset rakennusliikkeet, 

useat yhdessä kansainvälisten 

rahoittajien ja kauppakeskussuunnittelijoiden 

kanssa. 

Syyskuussa suunnittelujaosto 

valitsi kilpailuun kolme konsortiota. 

Kaupunki neuvotteli koko 

syksyn ajan jokaisen kilpailijan 

kanssa erikseen kolmen viikon välein 

heidän esittämistään suunnitelmaluonnoksista 

ja esitti parannusehdotuksia. 

Vuoden vaihteessa 

kaupunki antoi kilpailijoille lopullisen 

tarjouspyynnön. Tarjousaika 

päättyi helmikuussa 2006. 

Suunnitelman kaupunkikuvalliset 

ja -laadulliset ratkaisut 

painoivat tarjousten arvostelussa 

35 %, muut laadulliset tekijät 

20 %, taloudelliset vaikutukset 30 

Autotuonti Oy:n vuonna 1938 rakennettu talo kunnostetaan osaksi 

Ratinan kauppakeskusta. 

% sekä muut tekijät 15 %. Kilpailun 

ratkaisu oli hankala, koska sekä 

kerrosala, kauppahinta ja laatu 

olivat muuttuvia. Citycon-Skanska 

tarjosi parhaan hinnan, mutta 

Sponda esitti kaupunkikuvallisesti 

ja laadullisesti parhaan suunnitelman. 

Kaupunginhallitus valitsi 

3.4.2006 kauppakeskuksen toteuttajaksi 

Sponda konsortion. 

Tarjouksen rakennussuunnitelmat 

laati Arkkitehtuuritoimisto 

B&M ja liikennesuunnittelusta 

vastasi WSP LT-konsultit. 

Citycon-Skanska konsortio 

haki päätökseen muutosta 

markkinaoikeudesta. Se päätti 

12.10.2007 jättää hakemuksen 

tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomana. 

Päätöksen saatua 

lainvoiman marraskuussa 2007 

käynnistettiin neuvottelut Spondan 

kanssa. Kaupunginvaltuusto 

päätti 26.3.2008 kauppakeskuksen 

tontin myynnistä Spondalle, 

ja toteutussopimus allekirjoitettiin 

13.5.2008. Rakennuslupa 

hankkeelle myönnettiin 

16.9.2008, mutta siitä on valitettu 

hallinto-oikeuteen. Rakennustyöt 

on tarkoitus aloittaa tämän 

vuoden aikana, ja kauppakeskus 

avattaneen 2012. 

Uusi kauppakeskus sopeutetaan 

julkisivuiltaan ja korkeudeltaan 

ympäristön arvokkaisiin 

funkkisrakennuksiin. Kauppakeskukseen 

tulee pääosin kolme 

myymäläkerrosta ja liiketilaa 

noin 50 000 k-m 2 . Kauppakerrosten 

alle rakennetaan kahteen tasoon 

noin 1 300 autolle pysäköintilaitos, 

joka palvelee myös stadionia. 

Kauppakeskustontin pohjoisosaan 

tulee tori, Ratinan aukio, 

joka muodostaa pääsisäänkäynnin 

stadionille. 

Vapriikin kuva-arkisto / E. M. Staf 

Vuoltsun kortteli osaksi 

kauppakeskusta 

Linja-autoaseman ja Koskikeskuksen 

välissä on niin kutsuttu 

Vuoltsun kortteli. Se muodostuu 

neljästä 1930-luvun lopulla 

rakennetusta tontista. Niistä 

kolmella on alun perin toiminut 

huoltoasema. Kortteli yhdessä 

linja-autoaseman, kauppakeskuksen 

tontilla olevan säilytettävän 

ns. Autotuonnin rakennuksen 

ja stadionin kanssa muodostavat 

Museoviraston määrittelemän 

valtakunnallisesti arvokkaan 

funkkisrakennusten kokonaisuuden. 

Vuoltsun kortteli sisältyi optiona 

kauppakeskuskilpailuun. 

Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen 

on laatinut suunnitelmat 

korttelin muuttamisesta osaksi 

Ratinan kauppakeskusta. Neuvottelut 

korttelin myymisestä Spondalle 

ovat vielä kesken. Kortteli 

on tärkeä asiakkaiden kulkemisen 

kannalta Koskikeskuksen ja 

uuden kauppakeskuksen välillä. 

Stadion ja Laukonsilta 

Tampereen stadion on Suomen 

toiseksi merkittävin stadion. Sitä 

on varauduttu laajentamaan aina 

30 000 katsojalle. Stadionilla on 

kesällä 2009 mm. Bruce Springsteenin 

konsertti, TUL:n liittojuhlat, 

Euroopan nuorten olympialaiset 

sekä naisten EM-jalkapallokisat. 

Ratinan yhteyksiä keskustan 

länsiosiin parannetaan rakentamalla 

kevyen liikenteen silta Ratinan 

vuolteen yli Laukontorille. 

Syksyllä 2006 järjestetty kolmen 

korkeakoulun rakennusinsinööri- 

ja arkkitehtiopiskelijoiden 

ideakilpailu osoitti sillan 

parhaan paikan. Sillan suunnittelusta 

pidettiiin 2007 kutsukilpailu 

viidelle suomalaiselle insinööritoimistolle. 

Kilpailun voitti 

WSP Finlandin Oulun toimisto 

ehdotuksellaan Kellopeli. Pääsuunnittelija 

oli DI Pekka Pulkkinen. 

Voittaja laati sillan rakennussuunnitelmat, 

joiden pohjalta 

pidettiin urakkakilpailu syksyllä 

2008. Sen voitti Insinööritoimisto 

Seppo Rantala Oy. Rakentaminen 

alkoi talvella, ja silta valmistuu 

2.7.2010. 

Yleissuunnitelmassa stadionin 

länsipuoli on varattu selvitysalueeksi 

mahdollisia tulevia tarpeita 

varten. Alue säilytetään toistaiseksi 

puistona. 


Yhdyskuntatekniikka 

Infratech 2009 

 

 

27.–29.5.2009 

Rekisteröidy kävijäksi 

www.yhdyskuntatekniikka.fi 

Vesimittarikurssi 26.-27.5. 

Vesihuoltolaitosten asentajien 

ja työnjohdon koulutuspäivät 26.-27.5. 

YT-foorumi 27.-29.5. 

Infra ry:n neuvottelupäivät 27.5. 

Vesihuolto 2009 27.-28.5. 

Kunnosta on kysymys -seminaari 27.-28.5. 

Jätelaitospäivät 27.-28.5. 

Kuntatekniikan päivät 28.-30.5. 

Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivät 29.5.

Skaftkärrin kaava etsii keinoja ilmastonmuutoksen 

PORVOO saa uuden energia 

Porvoon keskustan 

kupeeseen metsäiselle 

400 hehtaarin alueelle 

nousee aikanaan 

kuuden tuhannen asukkaan 

alue, joka ei tuota 

lainkaan hiilidioksidipäästöjä. 

Tänä vuonna 

Skaftkärr saa maassamme 

ainutlaatuisen 

energiakaavan. 

TEKSTI: Päivi Kapiainen-Heiskanen 

Skaftkärristä halutaan Porvoolle 

modernin asumisen näyteikkuna; 

energiatehokas, omaleimainen, 

viihtyisä, turvallinen, 

kaupungin ja asukkaiden tarpeet 

huomioon ottava uusi matalaenergia-alue, 

joka voidaan toteuttaa 

innovatiivisesti ja kustannustehokkaasti. 

– Monesti kaavoitus lähtee 

siitä, että kaavoitetaan yksipuolisesti 

lapsiperheille. Me pyrimme 

löytämään maanläheisen asumismahdollisuuden 

kaikenlaisille 

ihmisille niin, että alueella voi 

asua, vaikka elämäntilanteet ja 

asumismuoto muuttuisivat, Porvoon 

kaupunkisuunnittelupäällikkö 

Eero Löytönen sanoo. 

Puolet pääosin kaupungin 

omistuksessa olevasta 400 hehtaarin 

alueesta osoitetaan asumiseen. 

Melko lähellä kaupungin 

keskustaa, palveluita ja työpaikkoja 

sijaitsevan alueen halutaan 

jatkavan kaupunkiperinnettä 

ja olevan Porvoon mittakaavaan 

sopiva. 

Valtakunnallisestikin kiinnostavalle 

pilottialueelle halutaan 

toteuttaa uudentyyppisiä 

malleja, joita voidaan hyödyntää 

myös muiden alueiden suunnittelussa. 

Nelivuotisessa kehittämishankkeessa 

on kaikkiaan kolme 

osaa. Kaavoituksen lisäksi kehitetään 

älykästä ohjausjärjestelmää 

ja paikallisen energiayhtiön liiketoimintaa. 

Kaavoituksesta vastaava Porvoon 

kaupunki teettää alueelle 

ns. energiakaavan. 

– Skaftkärrissä monipuolinen 

energianäkökulma on tärkeä. 

Toivomme, että alue kiinnostaa 

valistuneita ihmisiä, joille kestävän 

kehityksen mukainen asuminen 

on tärkeää. Skaftkärristä halutaan 

kehittää asukaskunnaltaan 

monipuolinen asuinalue, jossa on 

niin omistus- kuin vuokra-asumista 

ja erilaisia asukasryhmiä, 

Löytönen kaavailee. 

Kehitysyhtiö ja 

energiayhtiö mukana 

Paikallinen Posintra-kehitysyhtiö 

tuo jo suunnitteluvaiheeseen 

mukaan Living Lab -kehittämisympäristön, 

jossa kokeillaan uusia 

ratkaisuja tulevaisuuden asumiskäyttöön. 

Asukkaat pääsevät 

mukaan kehittämään parempaan 

elämänlaatuun liittyviä tuotteita. 

Ratkaisut voivat liittyä myös asumisen 

energian käytön ohjaukseen 

ja energianeuvontaan. 

– Alueesta kiinnostuneita ihmisiä 

toivomme mukaan heti 

suunnittelun alkuvaiheesta asti. 

Vaikka nyt puhummekin tuhannesta 

omakotitontista, ne voivat 

olla käytännössä erilaisia ryhmä- 

– Skaftkärrissä monipuolinen energianäkökulma on tärkeä, 

Porvoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen sanoo. 


YHDYSKUNTA 

hillitsemiseksi 

tehokkaan kaupunginosan 

rakentamistyyppisiä toteutuksia, 

Löytönen toteaa. 

– Tulevat asukkaat saavat 

tontin luovutuksen yhteydessä 

ns. kodin gatewayn käyttöönsä 

ja pystyvät sen kautta seuraamaan 

reaaliaikaisesti esimerkiksi 

energian kulutusta ja osallistumaan 

halutessaan uudenlaisten 

palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen. 

Mukana olevat yritykset 

taas saavat oikeaa palautetta 

käyttäjiltä tuotekehityksen tueksi, 

Posintran toimitusjohtaja Fredrick 

von Schoultz kuvaa. 

Porvoon Energia puolestaan 

hakee hankkeesta energiatehokkaita 

ratkaisuja ja etsii uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 

Porvoon 

Energian käyttämästä polttoaineesta 

on jo lähtötilanteessa 

68 prosenttia biopohjaisia, 30 

prosenttia maakaasua ja vain 

2 prosenttia öljyä. Suojainen ja 

metsäinen alue tarjoaa maastoltaan 

erilaisia pienilmastoja, joita 

hyödynnetään energiaratkaisuja 

mietittäessä. 

– Porvoo on sopivan pieni 

kooltaan ja täällä on oikea asenne, 

joten energialaitos on ollut 

mahdollista saada mukaan kaavoitukseen 

jo alkuvaiheessa, Löytönen 

sanoo. 

Posintran ja Porvoon Energian 

lisäksi mukana kehittämishankkeessa 

on Suomen Itsenäisyyden 

juhlarahasto Sitra. 

Energiakaavoitus alkaa 

Skaftkärrin alueella on voimassa 

tuore oikeusvaikutteinen 

osayleiskaava, ja sille on laadittu 

alustava kaavarunkoluonnos 

vuonna 2007. Vanhaa kaavarunkoluonnosta 

käytetään energiakaavahankkeessa 

vertailulähtökohtana 

uusille kehitettäville 

maankäyttöratkaisuille ja niiden 

energiaratkaisuille. 

Tekeille lähtevä kaavarunko/ 

kehityskuvaselvitys ei ole virallinen 

kaava vaan osayleiskaavan ja 

asemakaavan välinen kaavamuoto, 

joka laaditaan asemakaavatöiden 

pohjaksi. 

Ns. energiakaavasta tulee kaupungin 

oma toimintaohje alueelle 

eli minkälaiseen ympäristöön 

pyritään, miten asemakaavoitetaan, 

miten rakennetaan, missä 

aikataulussa ja missä järjestyksessä 

suunnittelu ja toteuttaminen 

tehdään. 

Kaavarunkotyössä selvitetään 

alueen, talojen ja liikkumisen 

energiakulutus ja ratkaisut, alueen 

lämmön ja sähkön tuotanto, 

älykäs asuminen sekä kaavaprosessin 

kehittäminen energiatehokkuuden 

näkökulmasta. Jo 

kaavoitusvaiheessa halutaan näkyville 

se, että kaavoituksella voidaan 

vähentää kasvihuonekaasujen 

muodostumista ja hillitä ilmastonmuutosta. 

– Mielestäni nykyaikaisen 

maankäytön suunnittelun on 

otettava huomioon kestävä kehitys, 

ympäristöasiat sekä energiaratkaisut, 

Löytönen sanoo. 

Energiakaavan laadinnassa 

otetaan huomioon myös liikkumisen 

energiakulutus, päästöjen 

vähentäminen, liikkumisen kysyntä 

ja kulkutapoihin vaikuttaminen 

sekä jalankulun ja pyöräilyn 

osuuden kasvattaminen 

samoin kuin joukkoliikennepalvelujen 

kehittäminen. 

– Skaftkärr edustaa asiakaslähtöistä 

suunnittelua, jossa konk- 

SKAFTKÄRRIN 

KUSTANNUS- 

ARVIO 

■ Hankkeen kokonaisbudjetti 

on 1,8 miljoonaa euroa 

■ Sitran osuudeksi on kaavailtu 

vajaata 800 000 euroa. 

■ Kaupungin osuus 660 000 

euroa. Siitä lähes 400 000 euroa 

on laskennallista omaa työtä. 

Suunnittelun alle lähtevä alue on rajattu 

punaisella osayleiskaavan päälle. 

Skaftkärrin kaavarunkoalueelle on ilmakuvaan 

(vas.) sovitettu taloja. 

■ Tavanomaisten kaavan laatimiskustannusten 

lisäksi arvioidaan 

tarvittavan noin 100 000 euroa 

muihin kuluihin. 

Energiakaavassa otetaan huomioon 

päästöjen vähentäminen, liikkumisen 

energiakulutus, jalankulun ja pyöräilyn 

osuuden kasvattaminen ja joukkoliikennepalvelujen 

kehittäminen. 


25

Päivi Kapiainen 

– On tärkeää, että Suomessa on kohteita, 

joissa energiatehokkuutta seurataan ja parannetaan 

myös rakentamisen jälkeen, Sitran 

energiaohjelman johtaja Jukka Noponen 

sanoo. 

reettisesti jalkaudutaan maastoon ja mietitään 

päiväkodit, koulut sekä kestävän kehityksen 

mukainen liikkuminen, Eero Löytönen 

kertoo. 

Energiaratkaisuista selvitetään mm. kaukolämmön 

erilaiset tuotantotavat, kuten maalämmön, 

bio- ja maakaasun, sähkön, aurinko- 

ja bioenergian sekä jätteiden hyötykäytön 

mahdollisuudet. Samalla pohditaan myös hajautetun 

ja keskitetyn energiantuotannon yhdistelmiä 

sekä matala- ja passiivienergiatalojen 

rakentamista. 

Energiavaikutukset arvioidaan koko Skaftkärrin 

alueelle. Samalla selvitetään energia- 

kustannukset kaupungille ja asukkaille sekä 

arvioidaan vaikutukset energiayhtiön liiketoimintamahdollisuuksien 

kehittämiseen. 

Oman selvityksensä saavat myös kasvihuonekaasupäästöt, 

ilmastonmuutoksen hillitseminen 

sekä ilmastovaikutukset. 

Energiakaavan pohjaksi laadittavan laajan 

selvityksen tekee Pöyry Environment Oy. 

Kaavarunkotyön eri vaiheiden on määrä 

olla valmiina raportteineen syyskuussa 2009 

ja energiatehokkaan kaavan prosessin kehittämisen 

sekä arvioinnin marraskuun 2009 loppuun 

mennessä. 

Sitra mukana kehittämässä 

uusia työkaluja 

Energiataseen laatiminen vaatii uudenlaista 

ymmärrystä, eikä Suomessa juuri ole sitä tehty. 

Skaftkärr on osa Sitran viisivuotista energiaohjelmaa, 

jossa etsitään käytännönläheisiä 

keinoja energiatehokkuuden lisäämiseksi. 

– Talokohtaisesti energian käyttö pystytään 

laskemaan, mutta laajempien alueiden energiataseiden 

laatiminen on opittava. Meidän pitää 

pystyä luomaan suomalaisiin oloihin sopivia 

soveltavia käytäntöjä, Sitran ednergiaohjelman 

johtaja Jukka Noponen korostaa. 

Kuntien ja yksityisen sektorin kaavoituspalveluja 

tarjoaville ammattilaisille tässä on 

suuri haaste. 

– Vaikka talokohtaisesti energiatase olisi 

kunnossa, alueen muu kokonaisuus voi syödä 

hyödyn. Siksi energiaratkaisuja pitää oppia 

ajattelemaan aluekohtaisesti, Noponen 

sanoo. 

– Pitäisi oppia käyttämään työkaluja niin, 

että pystytään kertomaan asioista ymmärrettävästi 

luottamusmiehille ja asukkaille sekä 

rakennusalan ammattilaisille. 

Energiayhtiöt laajentamaan 

palvelutehtäväänsä 

Noposen mielestä Porvoon Skaftkärrin kaavoitushanketta 

kannattaa ammattilaisten herätä 

seuraamaan jo alkuvaiheista alkaen. 

– Yleinen haaste on, miten kaukolämmön 

toimintaedellytyksiä voidaan kehittää ja ottaa 

huomioon matalan kulutustason alueella. 

Kuinka laajasti voidaan hyödyntää kaukolämmön 

mahdollisuuksia? Ja löytyykö yhteistyötapoja 

talokohtaisen ja keskitetyn tuotannon 

välille? 

Sitran näkökulmasta olisi tärkeää saada 

Porvoon hankkeen rinnalle muitakin kehittämishankkeita, 

joita kunnat toteuttavat omista 

lähtökohdistaan. 

– Ajattelu ja osaaminen lisääntyvät, kun 

useampia suunnittelijoita ja päätöksentekotahoja 

saadaan mukaan, Noponen sanoo. 

– Uskon, että uusien matalan kulutustason 

alueiden myötä niille muodostuu myös 

uudentyyppisiä palvelumuotoja. Energiantuotannossa 

liiketoimintaa aletaan miettiä 

laajemminkin kuin lämmön myyntinä. Voidaan 

tarjota teknisiä ratkaisuja, laitemyyntiä, 

miettiä vaikkapa miten kalliolämpöä voisi 

hyödyntää. 

– Energiayhtiöille tulee myös EU:n direktiivien 

myötä uusia tehtäviä. Miten energiayhtiöt 

jatkossa antavat energianeuvontaa käytännössä? 

Kunnissa ei ole liikaa energiaosaamista, 

joten on tärkeää saada energiayhtiöt 

muuttumaan ja laajentamaan omaa palvelutehtäväänsä, 

Jukka Noponen korostaa. 

Miten kaavoittaja voi varautua ilmastonmuutokseen 

Selvitä paikalliset ilmasto-olosuhteet ja 

1 niiden muutosennusteet, erityisesti ääriilmiöiden 

osalta. 

2Selvitä mahdolliset tulvavaara-alueet. Älä 

sijoita niille rakentamista, jos se ei ole 

turvallista ja järkevää. Selvitä myös turvalliset 

alimmat rakennuskorkeudet. 

Täydennä olevaa yhdyskuntarakennetta. 

3 Älä sijoita uusia alueita irralleen olevasta 

rakenteesta. Vältä uuden haja-asutuksen 

muodostamista. 

Suunnittele rakentamisalueet ja viheralueet 

ja -verkostot 4 samanaikaisesti. 

Muodosta hyvä mikroilmasto ottamalla 

huomioon erityisesti tuulisuuden vai- 

5 

kutukset. 

Suunnittele ja varmista sadevesien ohjaus 

myös sademäärien lisääntyessä voi- 

6 

makkaasti. Vähennä pintavesien valumaa vesistöihin. 

Muodosta mieluummin rivi-, pienkerros- 

ja kerrostalojen yhdistelmiä sisältäviä 

7 

kuin väljien suurten omakotitalojen alueita. 

Pyri suhteellisen tiiviiseen rakenteeseen. Edistä 

kauko- tai aluelämmitystä ja uusiutuvien 

energialähteiden käyttöä. 

Tarkista alueen joukkoliikenteen edellytykset. 

Muodosta alue tai rakenne niin, 

8 

että se tukee joukkoliikenteen kehittämistä. 

Luo hyvä kävely- ja pyöräily-ympäristö. 

Sijoita erilaiset toiminnot lähelle toisiaan. 

9 Sekoita toimintoja, älä erottele. 

Arvioi vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, 

valitse vaikutuksiltaan 

10 

parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut. Ota huomioon 

myös muut kestävän kehityksen näkökulmat. 

Ilmastonmuutoksen huomioon ottamista 

kaavoituksessa sekä hillitsemisen että sopeutumisen 

kannalta tutkittiin useilla paikkakunnilla 

osana Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaa 

ja Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelmaa. 

Mukana olivat Helsingin Kalasatama, 

Uudenmaan maankäytön kehityskuvat, 

Kokkolan Vanhansatamanlahti, Kuopion 

Saaristokaupunki, Nilsiän Tahko sekä Sodankylän 

raviradan asuntoalue. 

Lähde: erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT 


YHDYSKUNTA 

Mukana myös Helsinki, Espoo, Tampere ja Lahti 

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN 

huippuosaamiselle keskittymä 

Taantumasta huolimatta kiinteistö- ja rakennusala 

panostaa ainutlaatuisella tavalla tutkimus-, 

kehitys- ja innovaatiotoimintansa vauhdittamiseen. 

Viitisenkymmentä rakennetun ympäristön keskeistä 

toimijaa on perustamassa strategisen huippuosaamisen 

keskittymää. Tavoitteena on synnyttää 

ylivoimaista maailmanluokan osaamista ja kilpailukykyä 

rakennetun ympäristön koko elinkaarelle. 

● Jukka Pekkanen, johtaja 

Rakennusteollisuus RT ry 

Strategisen huippuosaamisen 

keskittymä eli SHOK on uudenlainen 

tapa koota yhteen tutkimusresursseja 

yritysten ja yhteiskunnan 

kannalta tärkeisiin 

kohteisiin. Keskittymissä yritykset, 

yliopistot ja tutkimuslaitokset 

sopivat yhteisestä monitieteisestä 

tutkimusstrategiasta, joka 

vastaa yritysten sovelluslähtöisiin 

tutkimus-, kehittämis- ja 

innovaatiotoiminnan tarpeisiin 

5–10 vuoden aikajänteellä. Yhteisessä 

strategisessa tutkimuksessa 

keskitytään niihin teemoihin, 

joilla uskotaan olevan parhaimmat 

edellytykset menestyä kansainvälisessä 

kilpailussa. 

Rakennetulla ympäristöllä 

suuri merkitys 

SHOK-toiminta on käynnistynyt 

neljällä aihe-alueella, joita 

ovat energia ja ympäristö (Cleen 

Oy), metallituotteet ja koneenrakennus 

(Fimecc Oy), metsäklusteri 

(Metsäklusteri Oy) sekä tieto- 

ja viestintäteollisuus ja -palvelut 

(Tivit Oy). Myös terveyden ja 

hyvinvoinnin SHOK on valmisteilla, 

mutta rakennettu ympäristö 

ehti saamaan SHOK-statuksen 

sitä ennen. Sen myönsi työja 

elinkeinoministeriön asettama 

johtoryhmä 29.1.2009. 

Rakennetun ympäristön 

SHOK-statuksen saamiseen vaikutti 

moni tekijä. Yksi niistä on 

rakennetun ympäristön suuri 

merkitys kansantalouden kilpailukyvyn 

ja ihmisten hyvinvoinnin 

kannalta. 

Rakennettu ympäristö muodostaa 

lähes 3/4 kiinteästä kansallisvarallisuudesta 

ja sen osuus 

energiankulutuksesta on noin 40 

prosenttia. Rakennetun ympäristön 

tuotanto ja ylläpito on työllistänyt 

vuosittain noin 500 000 

ihmistä. Ala on myös voimakkaaasti 

kansainvälistynyt. Suomalaisten 

rakennusliikkeiden ja 

rakennustuoteteollisuuden yritysten 

kansainvälinen toiminnan 

arvo oli 2007 lähes 12 miljardia 

euroa. 

Monitieteinen yhteistyö 

tarpeen muutospaineissa 

Rakennetun ympäristön SHOKhanketta 

vauhdittivat ja motivoivat 

myös monet muutospaineeet, 

jotka kohdistuvat rakennettuun 

ympäristöön sekä sen tuottamisen 

ja ylläpidon markkinoihin ja 

toimintamalleihin niin Suomessa 

kuin kautta maailman. 

Ilmastonmuutos ja kansainvälistyminen 

kiihtyvät. Väestö, kiinteistöt 

ja infraverkostot ikääntyvät. 

Käyttäjälähtöisten tilojen ja 

palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. 

Nopeasti kehittyvä tieto- 

ja viestintäteknologia tarjoaa 

uusia mahdollisuuksia tuottavuuden 

ja prosessihallinnan parantamiseen. 

SHOK-valmistelun yhteydessä 

kiinteistö- ja rakennusala osoitti 

luottamusta herättävää uskoa ja 

valmiutta kehittää osaamistaan 

näihin kehityshaasteisiin vastaamiseksi. 

Muutokset ovat niin 

merkittäviä, että ne edellyttävät 

aiempaa monitieteisempää yhteistä 

tutkimusta. 

Koko ala kattavasti 

mukana 


SHOK:ia on valmisteltu tiiviisti 

ja vuorovaikutteisesti syksystä 

2007 lähtien. Valmistelu aloitettiin 

työryhmässä, jossa olivat 

edustettuina Rakennusteollisuus 

RT ry, Asunto-, toimitilaja 

rakennuttajaliitto RAKLI ry, 

LVI-Talotekniikkateollisuus ry, 

Suomen Rakennusinsinöörien 

Liitto RIL ry, VTT ja Tekes. 

Valmistelun edetessä valmisteluvastuu 

on siirtynyt niille yrityksille 

ja tutkimuslaitoksille, jotka 

ovat sitoutuneet keskittymää 

varten perustettavan osakeyhtiön 

osakkaiksi. 


SHOK-yhtiön osakkuudesta 

oli helmikuun 2009 puoliväliin 

mennessä tehnyt alustavan merkintävarauksen 

49 organisaaatiota, 

joiden joukossa on 39 yritystä, 

SHOK-statuksen edellyttämä uusi toimintatapa rakennetun ympäristön tutkimustoiminnassa 

Osaamiskeskittymiä ja huippuyksiköitä 

Yhteiset strategiset tutkimusohjelmat 

(40 %) 

Tutkimusohjelmien tavoitteita tukevat 

konsortio- tai yrityshankkeet (60 %) 


27

YHDYSKUNTA 

neljä kaupunkia sekä kuusi yliopistoa, 

tutkimuslaitosta tai ammattikorkeakoulua. 

Mukana ovat maan suurimmat 

rakennusliikkeet, keskeisimmät 

liike-, toimisto- ja julkisten 

tilojen sekä asuntojen rakennuttajat, 

merkittävimmät rakennusmateriaalien 

ja -järjestelmien 

valmistajat, eri suunnittelualojen 

edustajia sekä alalle erikoistuneita 

ohjelmistotaloja ja asiantuntijapalveluita 

tarjoavia yrityksiä. 

Mukaan ilmoittautuneet kaupungit 

– Helsinki, Espoo, Tampere 

ja Lahti – edustavat rakennetun 

ympäristön (rakennukset, 

tiet, ulkoalueet) tärkeimpiä tilaaja- 

ja päätöksentekotahoja, jotka 

voivat testata tutkimusohjelmista 

saatuja tuloksia ja käynnistää pilottihankkeita. 

RYM-SHOK 

Visio 

■ Kiinteistö- ja rakennusalan yhteisen strategisen huippututkimuksen 

avulla synnytetään ylivoimaista maailmanluokan osaamista ja kilpailukykyä 

rakennetun ympäristön koko elinkaarelle. 

Päätavoitteita 

■ Suomessa on maailman parhaisiin kuuluva ihmisten, elinkeinoelämän 

ja yhteiskunnan toimintaympäristö, joka vastaa kestävän kehityksen 

asettamiin haasteisiin. 

■ Kiinteistö- ja rakennusalan tuotteiden ja palvelujen kauppataseen ylijäämä 

nousee 2 miljardista eurosta 5 miljardiin euroon vuoteen 2020 

mennessä. 

■ Kiinteistö- ja rakennusalan panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan 

kaksinkertaistuvat siten, että volyymi nousee nykyisestä 

noin 230 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon vuoteen 

2020 mennessä. 

■ www.rymshok.fi 

Tutkimusohjelmiin kootaan 

parhaat osaajat 

Rakennetun ympäristön SHOKvalmistelun 

yhteydessä alan yhteiselle 

strategiselle tutkimukselle 

on hahmoteltu neljä keihäänkärkialuetta, 

joita ovat energiatehokkuus, 

toimintamallit ja prosessit, 

kilpailukykyinen yhdyskuntainfra 

sekä käyttäjälähtöiset 

tilat. 

Yhteensitovia teemoja ovat 

ilmastonmuutos ja ihminen. Ilmastonmuutoksen 

torjunta ja 

siihen sopeutuminen on keskeinen 

haaste rakennetun ympäristön 

kaikelle tutkimus-, kehitys- ja 

innovaatiotoiminnalle. Ihminen 

rakennetun ympäristön käyttäjänä, 

kokijana, asiakkaana ja myös 

tekijänä on avainasemassa kaikessa 

kehitystyössä ja sen tulosten 

tehokkaassa maastouttamisessa. 

Lopullisesta tutkimusstrategiasta 

ja sen pohjalta käynnistettävistä 

tutkimusohjelmista 

päättävät rakennetun ympäristön 

SHOK-yhtiön osakkaat. Yhtiö 

perustetaan kevään aikana, ja 

toiminnan on määrä alkaa syksyyn 

mennessä. 

Noin 3–4 vuotta kestäviä, volyymiltaan 

10-20 miljoonan euron 

suuruisia tutkimusohjelmia 

käynnistetään vaiheittain osakasyritysten 

yhteisen kiinnostuksen 

pohjalta. Koska tavoitteet ovat 

kunnianhimoiset, tutkimusohjelmiin 

kootaan alan paras osaaminen 

monipuolisesti verkottuen. 

Muutkin kuin osakkaaat 

ovat tervetulleita tutkimusohjelmiin 

littyvien hankkeiden toteuttamiseen. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Suomen kuntatekniikan 

yhdistys 

PL 51, 

00131 Helsinki, 

puh. (09) 693 3384 

www.kuntatekniikka.fi 

Finlands kommuntekniska 

förening 

Box 51, 

00131 Helsingfors, 

tel. (09) 693 3384 


Kuntatekniikan päivät silausta vaille valmiit 

TEEMANA ”KUNTATEKNIIKKA 

EI LAMAANNU” 

© Tampereen kaupunki/Ville Saha 

TOIMIHENKILÖT 

Toiminnanjohtaja/ 

Verksamhetsledare 

Jyrki Meronen 

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi 

PL 41, 04401 Järvenpää 

puh. 050 550 2146 

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi 

Talouspäällikkö/Ekonomichef 

Kyösti Oasmaa 

Helsingin kaupunki, TasKe, 

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki 

puh. 050 376 7414 

kyosti.oasmaa@hel.fi 

Yhteyspäällikkö/Relationschef 

Dan-Henrik ”Danne” Långström 

Alalinnake 1 C 26 

02160 Espoo 

puh. 050 462 8352 

dan.langstrom@kolumbus.fi 

Kokousmestari/Konferensmästare 

Jyrki Vättö 

HKR, Katu- ja puisto-osasto 

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki 

puh. 050 559 1435 

jyrki.vatto@hel.fi 

SKTY:n julkaisujen myynti 

Yliopistokirjakaupan 

Otaniemen myymälä 

Otakaari 1 F, 02150 Espoo 

(TKK:n päärakennuksen aula) 

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 

Tiedekirja 

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki 

(Säätytalon vieressä) 

puh. (09) 635 177 

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa 

Kari Haapaniemi 

puh. 050 380 1022 

kari.haapaniemi@hel.fi 

Tampereella 28.–30.5. pidettäville Kuntatekniikan päiville odotetaan taas ennätysmäärää 

osallistujia. 

SKTY:n hallitus piti tammikuun lopulla talouskokouksen, 

ja maaliskuussa pohditaan vielä viime 

silauksia toukokuun Kuntatekniikan päiville. 

Päivien teemana tulee olemaan ”Kuntatekniikka 

ei lamaannu”. Näissä talouden kurimuksissa, 

joissa nyt elämme, on hyvä huomata, että kuntatekniikan 

rakentaminen on suhdanteista huolimatta 

tarpeellista ja jatkuvaa. Näinä aikoina on 

myös hienoa todeta, että yhdistyksemmekin talous 

on vakaassa kunnossa, vaikka viime vuosi oli 

YT-näyttelyn suhteen välivuosi. 

Kevään Kuntatekniikan päiviä pohditaan seuraavan 

kerran tamperelaisten järjestäjien kanssa 

helmi-maaliskuun vaihteessa. 

VUODEN 

KUNTATEKNIIKAN 

SAAVUTUS 2009 

Uusia jäseniä 

Tammikuun kokouksessa yhdistyksen uusiksi jäseniksi 

hyväksyttiin Iina Laakkonen Tampereelta, 

Jarno Mansner Vantaalta, Anneli Naukkarinen 

Porvoosta, Mari Siikonen Espoosta ja 

Mari Siivola Helsingistä. Toivotamme uudet jäsenet 

tervetulleiksi mukaan toimintaan! 

Yhdistyksemme jäsenkirjeet ovat kohta postissa, 

ja sen jälkeen alkavat vilkkaat ilmoittautumiset 

Kuntatekniikan päiville. Jäsenkirjeiden yhteydessä 

on tarkempia tietoa Tampereen ohjelmasta 

ja tapahtumista. Kirjeen mukana tulee myös 

yhdistyksen jäsenmaksu, joka on hyvä muistaa 

maksaa ajallaan. Ilmoittautumiset päiville sekä 

oheistapahtumiin tapahtuvat taas internetissä 

(www.kuntatekniikka.fi) Kuntatekniikan Foorumin 

sivujen kautta. Viime vuonna Kuntatekniikan 

päivillä tehtiin uusi osallistumisennätys – eiköhän 

pistetä tänä vuonna vielä paremmaksi! 

Kokousterveisin, 

● Jyrki Vättö 

kokousmestari 

Vuoden kuntatekniikan saavutus julistetaan 

Tampereen Kuntatekniikan päivillä 28.– 

30.5.2009. 

Osallistu kilpailuun ja tee oma ehdotus 

hallitukselle! 

Onko sinulla hyviä ajatuksia tai ehdotuksia 

tämän vuoden kuntatekniikan saavutukseksi? 

Minkä insinööri- ja / tai arkkitehtikunnan hengenluoman 

ja / tai rakennusponnistuksen tulisi 

mielestäsi saada valtakunnallista mainetta ja 

kunniaa? Tee oma ehdotuksesi SKTY:n hallitukselle, 

ja lähetä se toiminnanjohtajalle torstaihin 

16.4.2009 mennessä (jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi). 

Saavutuksen valitsee yhdistyksen ja lehdistön 

yhteisraati. 

● Jyrki Meronen 

SKTY:n toiminnanjohtaja / sihteeri 

puh. (09) 2719 2433 

e-mail: jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi 

os. SKTY ry, PL 51, 00131 Helsinki 


MATKA IFME:N 

Milko Tietäväinen ja Leila Strömberg 

esittäytyvät 

Terveiset täältä Tampereelta, jolla mittarissa 

täyttyy 230 vuotta. Oli mukava yllätys viime keväänä, 

kun pyydettiin ehdolle Suomen kuntatekniikan 

yhdistyksen hallitukseen. Erityinen kiitos 

jäsenkunnalle, joka päätti lopullisesta valinnasta 

Espoon päivillä. 

Työuran aloitin rakennustyömailla ja teiden 

suunnittelussa. Kuntatekniikan parissa olen touhunnut 

vajaat 10 vuotta. Aluksi yhdyskunnan 

geotekniikka oli päätehtävä, mutta organisaatiomuutosten 

myötä siirryin katujen ja yleisten 

alueiden rakentamisen ja ylläpidon järjestämistehtäviin. 

Kuntatekniikka on modernin yhdyskunnan 

ehdoton edellytys. Hyvin toimiessaan ei se suuria 

tunnepurkauksia aiheuta. Kun jokin pettää, järjestelmän 

toimivuutta osataan arvostaa. Ongelmat 

ylittävät hanakasti uutiskynnykset. Kuntatekniikan 

hallinta on pitkälti optimointitehtävä. Tietyillä 

resursseilla homma on pystyttävä järjestämään. 

Hyvinä aikoina se on helpompaa, mutta 

talouden kiristyessä sopeuttamiseenkin pitää varautua. 

Tampereen talous on ollut hyvällä mallilla, 

mutta nyt – niin kuin muuallakin – joudutaan 

vyötä kiristämään. 

Vaikka talouden tiukkeneminen pääsääntöisesti 

aiheuttaakin paljon haittaa ja harmia, voidaan 

siitä löytää myönteistäkin. Rajallisilla resursseilla 

toimintaa ja toimintatapoja joudutaan parantamaan 

ja tehostamaan. Kun käytettävissä on 

asiantuntemusta ja harkintaa, parhaassa tapauksessa 

loppukäyttäjä ei havaitse niukkuutta palveluiden 

laadussa. Tässä on mielestäni haastetta 

koko jäsenkunnalle. Eli kaikki mukaan kääntämään 

uhkat mahdollisuuksiksi. 

Kuntatekniikan päivät järjestetään tänä vuonna 

Tampereella. Tervetuloa jäsenet sankoin joukoin 

näkemään ja kokemaan. Vietetään silloin 

hyvät päivät! 

● Milko Tietäväinen 

Olen kotoisin Keski-Suomesta Petäjävedeltä, 

missä kirjoitin ylioppilaaksi. 1980-luku kului 

Oulussa arkkitehtiopintojen parissa ja eri 

arkkitehtitoimistoissa Turussa ja Helsingissä. 

Kaavoitusurani alkoi kesällä 1990 teekkariharjoittelijana 

Oulun kaupungin kaavoitusosastolla. 

Valmistuin ja jatkoin Oulun kaupungilla 

kaavoitustehtävissä. Kaavoitin matalaa ja 

tiivistä jo tuolloin ja olin lähiöarkkitehtina. 

Suunnittelutyön lisäksi kokemusta kertyi 

mm. opetustehtävistä. 2000-luku toi minut 

takaisin Keski-Suomeen, ensin aluearkkitehdiksi 

ja sitten Jyväskylän kaupungille kaavoitusarkkitehdiksi. 

Jyväskylän kaupungilla olen 

ollut kohta kahdeksan vuotta ja työ on ollut 

mielenkiintoista ja haastavaa. Tällä hetkellä 

olen apulaisasemakaava-arkkitehtina, ja 

työtehtäviini kuuluvat monipuoliset asemakaavahankkeet 

ja erityisesti pientaloalueiden 

ohjelmoinnista vastaaminen. 

Asuminen ja erilaiset asumiseen liittyvät 

haasteet kiinnostavat minua; uudet asuinalueet 

ja vanhat säilytettävät pientalomiljööt, 

yhteistyö niin ammattirakentajien kuin pientalorakentajien 

kanssa. Iloa olen tuntenut 

yhteistyöstä, jota olemme Jyväskylän kaupungin 

sisällä eri osastojen ja hallintokuntien 

välillä tehneet näinä vuosina. Vuoden 2009 

alussa toteutunut kuntaliitos Jyväskylän, Jyväskylän 

maalaiskunnan ja Korpilahden kanssa 

antaa uutta mielenkiintoa. 

Kuntatekniikan yhdistykseen olen liittynyt 

90-luvulla silloisen työkaverini ja ystäväni arkkitehti 

Kirsti Junttilan yllyttämänä. Kirstillä 

on myös ollut sormensa pelissä, että olen nyt 

yhdistyksen hallituksessa arkkitehtien ja kaavoittajien 

näkemyksiä edustamassa. 

Tapaamisiin päivillä alkukesästä! 

● Leila Strömberg 

Hongkongin pilvenpiirtäjät hipovat 

taivaita. 

Lopulliseen ja myöhemmin ilmestyvään 

matkakuvaukseen 

sisällytetään myös tapaamisia 

paikallisten kuntatekniikan 

asiantuntijoiden kanssa ym. 

ALUSTAVA MATKAKUVAUS 

28.8. pe 

Lähdemme iltapäivällä klo 16.40 Helsingistä 

Finnairin suoralla lennolla Hongkongiin, minne 

saavumme seuraavan päivän aamuna klo 

07.25. 

29.8. la 

Maahantulomuodollisuuksien jälkeen siirrymme 

lentokentältä kaupunkiin ja majoitumme 

Eaton-hotelliin, joka sijaitsee mantereen puolella 

Hongkongia, Kowloonissa. 

Iltapäivä on vapaata rentoutumiseen, jolloin 

voimme omaan tahtiin ottaa tuntumaa 

itämaisen värikkäisiin ja äänekkäisiin kujiin, 

tutustua kaupungin moniin ja monipuolisiin 

puistoihin, joukkoliikenteeseen ym. 

30.8. su 

Aamiaisen jälkeen teemme kiertoajelun kaupungissa, 

missä vanhat kiinalaiset perinteet 

ja nykyaika elävät rinnakkain sopusoinnussa. 

Hongkongin saarta reunustavat taivaita hipovat 

pilvenpiirtäjät, kun taas Aberdeenissa 

asustellaan yhä perinteisissä veneissä. Käymme 

myös Victoria Peakillä kuvaamassa kanaalin 

yli miljoonakaupungin näkymiä. 

31.8. ma 

Jatkamme illalla klo 21.10 matkaa Hongkongista 

Sydneyyn, jonne saavumme seuraavana 

aamuna klo 07.55. 


MAAILMANKONGRESSIIN MELBOURNESSA 

Sydneyn kuuluisan oopperatalon on 

suunnitellut Jørn Utzon. 

Melbournessa järjestetään IFME:n maailmankongressi 6.–10. syyskuuta. 

1.9. ti 

Passi- ja tullimuodollisuuksien jälkeen ajamme 

kaupunkiin ja majoitumme Travelodge Sydney 

Wentworth -hotelliin. 

Iltapäivällä lähdemme kuntatekniselle kävelyretkelle 

Rocksin alueelle, joka on kaupungin vanhinta 

osaa. Illalla kannattaa suunnata askeleensa 

Darlingharbouriin, missä on huvituksia ja ravintoloita 

jokaisen makuun. 

2.9. ke 

Iltapäivällä teemme risteilyn Sydneyn lahdella. 

Näemme arkkitehtuurisesti kuuluisan oopperatalon, 

Harbour Bridgen sekä monet luonnonkauniit 

hiekkarannat ja toinen toistaan äveriäämmät yksityisasunnot, 

jotka koristavat lahden rantamia. 

3.9. to 

Aamupäivällä jatkamme matkaa Uuteen-Seelantiin 

ja saavumme illan suussa Aucklandiin, purjeiden 

kaupunkiin, joka on maan tärkein liike-elämän 

keskus. Majoitumme Mercure Auckland 

-hotelliin rantakadun varrelle kaupungin keskustassa. 

Illalla kannatta käydä Skytowerissa, jonka 

neulamainen huippu hallitsee kaupunkikuvaa ja 

mistä Auckland valoineen on kauneimmillaan. 

Koala eli pussikarhu on yksi Australian 

suosituimmista turistinähtävyyksistä. 

4.9. pe 

Nautimme aamiaisen ja lähdemme kiertoajelulle. 

Näemme kuntatekniikan lisäksi kaupungille 

tunnusomaisen kauniin rannikon ja pienvenesatamat, 

merenalaisen Kelly Tarltonin meriakvaarion 

sekä viehättävät esikaupunkialueet pitsivilloineen. 

5.9. la 

Aamupäivän nautimme vielä Aucklandin vieraanvaraisuudesta. 

Iltapäivällä lähdemme sitten 

takaisin Australiaan, lennolla klo 16.15-18.20, 

Melbourneen. Tämä monikulttuurinen ja nuorekas 

kaupunki on tunnettu siitä, että siellä 

nautitaan hyvästä ruoasta ja viinistä, urheilusta 

ja muodista. Majoitumme Travelodge Southbank 

Melbourne -hotelliin. 

● IFME World Congress 2009 

6.9. su – 10.9. to 

Osallistumme IFME:n kongressiin ja sen aikana 

järjestettävään ohjelmaan. 

11.9. pe 

On tullut aika sanoa näkemiin Australialle ja lähteä 

kotimatkalle. Lennämme klo 22.50 Melbournesta 

Qantas-yhtiön vuorolla Hongkongiin. 

12.9. la 

Tulemme aamuvarhaisella klo 05.50 Hongkongiin 

ja jatkamme klo 09.20 Finnairin suoralla 

lennolla Helsinkiin, minne saavumme klo 

14.55. 

Tarkennettu ohjelma ilmestyy sekä 

Kuntatekniikka-lehdessä että KunFon 

sivuilla myöhemmin. 

MATKAN HINTA 

Matkan hinta on 2 975 euroa/henkilö jaetussa 

kahden hengen huoneessa ja lisämaksu yhden 

hengen huoneesta on 570 euroa/henkilö. 

Hintaan sisältyy: 

● lentomatkat turistiluokassa Finnair- ja Qantasyhtiöiden 

reittivuoroilla 

● lipunkirjoituksen yhteydessä perittävät lentoverot 

● majoittuminen ja aamiainen hyvissä turistiluokan 

hotelleissa 

● lentokenttäkuljetukset matkakohteissa omalla 

tilausbussilla 

● kiertoajelut (n. 5h), jotka opastetaan englanniksi: 

Hongkong, Auckland, ja Sydneyssä satamaristeily 

(3h) 

● Australian viisumi suomalaisille 

● matkalla lisäksi tapaamisia paikallisten 

kuntatekniikan yhdistysten henkilöiden 

kanssa 

Hintaan ei sisälly 

● matkustajan henkilökohtaiset kulut kuten pesulamaksut 

ja puhelut hotellissa, juomarahat 

ym. vastaavat 

● matkavakuutukset 

● kongressimaksut 

Hintaperuste 

Hintamme edellyttää, että matkaohjelmaan samoilla 

aikatauluilla ja järjestelyillä osallistuu vähintään 

20 henkilöä. 

Kaikki hinnat perustuvat matkatarjouksemme 

( 21.1.2009) voimassa oleviin hinnastoihin. 

Varaamme oikeuden hinnantarkistuksiin sopimuksen 

tekemisen jälkeenkin seuraavilla perusteilla: 

muutokset valuuttakursseissa ja kuljetuskustannuksissa, 

verojen tms. meistä riippumattomien 

maksujen muuttuessa. 


Uusi vuosi kotona ja / Thai 

jossain Kinkkisessä paikassa 

Aamunkoitto Hua Hinissä 

Kotona vietetyn joulun ja 

uuden vuoden jälkeen matkattiin 

Thaimaaseen viettämään 

kiinalaista uutta vuotta. Helmikuussa 

vuosi vaihtui, ja siirryttiin 

härän vuoteen. Tutkiskelin 

kiinalaisia vuosihoroskooppeja 

ja totesin, että vuonna 1952 

syntyneenä olen tullut maailmaan 

lohikäärmeen vuonna... 

tämä selvitti sen, miksi suustani 

välillä tulee niin tulisia kommentteja. 

Jos, niin kuin viime numerossa 

mainitsin, USA:ssa tiet 

ovat huonossa kunnossa ja kyltitykset 

ovat huonot, niin nyt 

voisi sanoa, että jos vuorostaan 

jenkeissä tiet ja käytävät olisivat 

yhtä huonossa kunnossa kuin 

Thaimaassa, niin kaikki sikäläiset 

kunnossapitäjät istuisivat 

linnassa ;-) JA niin kuin kaikki 

sielläpäin matkustelleet tietävät, 

niin esteettömyys on TÄY- 

SIN tuntematon käsite. Kaikissa 

ruumiin (joskaan ei aina sielun) 

voimissa olevalla Dannellakin 

oli välillä vaikeuksia kävellä 

ns. käytävillä. Sähköt ovat siellä 

toinen suuri mysteeri... mielellään 

ei edes katsele, millaisia virityksiä 

thaikut ovat saaneet aikaiseksi 

– ja sitten se puhtaanapito... 

Finnair kuljetti ja säät suosivat. 

Kuuden viikon oleskelun 

aikana ei tullut pisaraakaan 

vettä. Alussa tosin oli sen verran 

kylmää, että onnistuin saamaan 

pienen nuhan aikaiseksi 

– lämpötilat kun olivat pikkuisen 

päälle 20 astetta, ja mereltä 

puhaltanut tuuli oli navakkaa. 

Hua Hinin parhaimmillaan 

yli 100 metriä leveä ranta oli 

täysin veden vallassa... Ensimmäisen 

viikon jälkeen päästiin 

takaisin normaaleihin 30–35 

asteen lukemiin. Huvittavaa siinäkin 

oli, että Bangkok Postin 

mukaan ulkona oli kuitenki 

joka päivä “Cold” tai ainakin 

“Cool”. 

Oleskeltiin Hua Hinissä suurimman 

osan ajasta, mutta 

mm. Lissu-vaimon synttäreitä 

käytiin viettämässä pienellä 

Koh Talun saarella, missä meidän 

lisäksi majoittui silloin peräti 

13 muuta henkilöä. Aivan 

mahtavan rauhallinen paikka 

Thaimaan vilkkaan sykkeen 

Styrelsenytt 

Styrelsen höll sitt första möte 

med nya ordförande Jorma Vaskelainen 

som ledare. Själv var 

jag inte på plats utan höll till i 6+ 

veckor i Thailand och Hua Hin. 

Styrelsen beslöt i sitt möte, att 

temat för årsdagarna i Tammerfors 

i maj kommer att vara “Kommuntekniken 

är ej lamslagen”, med 

hänförande till den nuvarande resessionen. 

Ordföranden i föreningen byttes 

altså vid årskiftet. Matti-Pekka 

Rasilainens treårs period 

slutade och Jorma Vaskelainens lika 

långa började. Jag ber om att 

få tacka MP för ett utomordentligt 

välutfört jobb under de tre senaste 

åren, och samtidigt (än en gång) 

önska Jorma välkommen med i 

gemet. 

MP’s “testamente” till 

Jorma lät, fritt översatt som 

följande: 

Ekonomin är naturligtvis viktig, 

men den är på goda fötter inom 

föreningen. Hemsidorna och 

KunFo (Kommuntekniskt Forum) 

bör utvecklas till ett gemensamt 

instrument för föreningens medlemmar. 

Nu fungerar bl.a. studieresorna, 

anmälningarna till årsdagarna 

och annat dylikt riktigt bra, 

men det bör komma “mera kött 

kring benen” på resten i forumet. 

Tidningen tycker han fungerar bra 

redan nu. 

Det internationella samarbetet 

har vuxit och kommer att växa 

ännu mera under de kommande 

åren. 

I IFME finns det massor med 

goda saker och individer, och det 

är värt att vara med. Arbetet och 

samarbetet inom NKS är också givande, 

man kan alltid lära sig av 

andra, och i alla fall blir både engelskan 

och “skandinaviskan” 

bättre när man träffas och diskuterar 

med kolleger från både Norden 

och övriga världen. 

Jorma Vaskelainen sade 

(igen fritt översatt) om sina 

förväntningar att: 

När frågan ställdes till honom, 

om han kunde tänka sej ta över 

som FKTF’s ördförande, så funderade 

han inte en sekund. Jorma 

är föreningens första ordförande, 

som kommer utanför Stor-Helsingfors, 

fast föreningen redan har 

hunnit bli över 80 år gammal. Numera 

är det dock lättare att sköta 

en sånhär uppgift från Lahtis, 

när tåget därifrån till Helsingfors 

endast tar en timme. Med andra 

ord så kommer man i rusningstid 

nästan lika snabbt 

med tåg från Lahtis till H:fors 

centrum, som man gör med 

bil från de östra eller norra 

stadsdelarna, eller från Esbo. 

Som en stor och utmanande, 

men samtidigt 

mycket givande uppgift ser 

han fram emot de första 9 

månaderna som vice ordförande 

inom IFME, och efter 

september i år som samfundets 

ordförande. Samma sak 

kan man säga om världskonferensen 

som kommer att 

hållas 2012 i Helsingfors, där 

Koh Talu i Thailand 

han som IFMEs och FKTFs 

ordförande i samarbete med 

undertecknad kommer att 

vara synnerligen involverad. 

Det kommer med andra ord, 

att fordra en hel del av intressant 

och givande jobb av 

oss två i framtiden. 

IFME-konfererensen 

i Melbourne 

FKTF ordnar en studieresa 

till världskonferensen i Melbourne 

i september. Resan 

går till ungefär som så, att 

vi flyger iväg på fredag 28.8 

kl. 16.40, från Helsingfors till 

32 


Kalastusveneet valmiina 

Ottamistani kuvista 30 prosenttia oli kukista... 

vastapainoksi. 

Kukkaloisto oli aivan mahtava. 

Kotiin tullessani huomasin, että 30 

prosenttia ottamistani kuvista olikin 

kukista – alkaa pikkuisen huolestuttaa... 

mitä se vanha katupoika 

oikein nykyään ajatteleekaan, 

kun tuollaisia kuvaa. No ehkä se 

vain johtuu siitä, kun viime aikoina 

on ollut niin paljon ja hyvää yhteistyötä 

Viherympäristöliiton kanssa ja 

siitä, että viime vuoden lopulla minut 

hyväksyttiin mukaan Kaupunginpuutarhurien 

seuraan. 

Nyt olisi tarkoitus olla taas kotona 

kolmisen viikkoa ja sitten tämän 

lehden ilmestymisen aikoihin lähteä 

laskettelemaan Norjaan tai Alpeille, 

sen jälkeen 2 viikkoa kotona 

ja sitten autolla Keski-Eurooppaan 

ja Baltiaan... että lisää pukkaa seuraavissa 

lehdissä. 

Vuorotteluterkuin, 

● Danne Långström 

SKTY:N HALLITUS 

Puheenjohtaja/Ordförande 

Jorma Vaskelainen 

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka 

PL 202, 15101 Lahti 

puh. (03) 814 2425, 050 63892 

jorma.vaskelainen@lahti.fi 

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande 

Anu Näätänen 

Joensuun kaupunki, Tekninen virasto 

Muuntamotie 5, 80100 Joensuu 

puh. (013) 267 3500, 050 5505490 

anu.naatanen@jns.fi 

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande 

Jouko Vehkakoski 

Espoon kaupungin tekninen keskus 

PL 41, 02070 Espoo 

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030 

jouko.vehkakoski@espoo.fi 

Muut jäsenet 

Jouko Lehtonen, Riihimäen kaupunki, 

Tekninen virasto 

Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki 

puh. (019) 758 4800, 050 381 5824 

jouko.lehtonen@riihimaki.fi 

Hong Kong, dit vi anländer följande 

morgon kl. 07.25. 

I Hong Kong stannar vi två 

nätter, och på plats har vi flygplats 

transporter samt guidade 

(på engelska) kommuntekniskasamt 

turistrundturer. 

Måndagen 31.8 fortsätter 

vi på kvällen till Sydney, dit vi 

anländer på tisdagmorgon kl. 

07.55 

I Sydney stannar vi en natt 

och under vistelsen har vi igen 

rundturer, samt träffar med lokala 

kommuntekniker. Flygplatstransporterna 

hör också här 

till programmet. 

På torsdag förmiddag reser 

vi vidare till Nya Zealand och 

Auckland. 

I Auckland stannar vi till lördag 

eftermiddag, och programmet 

är det samma: Rundturer, 

transporter och träffar. 

På lördag åker vi alltså vidare 

till Melbourne, och där har vi 

från söndag till torsdag det 

program som den lokala föreningen 

har lagt upp för världskonferensen. 

Följande fredag åker vi från 

Melbourne via Hong Kong tillbaks 

till Helsingfors dit vi anländer 

på lördag kl. 05.50. 

Resans pris är 2 975 € (+ 570 

för enkelrum), och i priset ingår 

flygen i turistkalass med Finnair 

och Quantas (enligt statistiken 

världens 2 säkraste flygbolag), 

skatter, logi (också i Melbourne) 

i turistklass (3–4*) hotell med 

frukost, flygplatstransporter i 

samtliga städer och guidade turer 

på 3–5 timmar (på engelska). 

I priset ingår inte resenärens 

privata kostnader såsom klädtvätt, 

telefonsamtal från rummen, 

dricks mm, reseförsäkringar 

eller konferanskostnader (alla 

sköter sina egna). 

Det är också möjligt för andra 

än FKTF-medlemar att ta del 

i resan. Det betyder, att makar 

och vänner kan ta del och likaså 

kolleger från de övriga nordiska 

länderna samt Estland. Finnair 

har goda förbindelser bl.a. 

till Oslo, Köpenhamn, Göteborg 

och Stockholm, och om man 

ansluter sig från t.ex. dessa, 

kommer den flygningen inte att 

öka med priset på resan mycket 

– hur mycket svarar vår agent på 

Aktiv Resor gärna på. 

Jag kommer att sända ut ett 

detaljerat program (på engelska) 

till systerföreningarna inom NKS 

i en snar framtid, och hoppas att 

så många som möjligt tycker att 

det är ett gott program (prisvänligt 

är det definitivt) och hakar 

sig med på resan. 

Danne ute på världen 

Min alterneringsledighet 

(sabbatsår) fortsätter, och efter 

att ha firat Jul och Nyår hemma 

i Esbo, så bar det av för 6,5 

veckor till Thailand, och ett nytt 

Nyår – Kinesiskt. 

Om jag i tidningens förra 

nummer skällde på underhållet 

av vägar och gator i USA, så 

kan man väl säga, att om de vore 

lika dåliga i USA som i Thailand, 

så skulle alla de som sköter 

om dem där i Jenkerna sitta inburade 

;-) 

Framkomlighet är ett ord 

som tydligen inte existerar på 

Thai, det var svårt för en annan 

56-åring att ta sig fram på trottoarerna 

stundvis, och sen renhållningen... 

Kommande 3 veckorna stannar 

jag hemma och sköter om 

FKTF-ärenden, och efter det blir 

det utförsåkning i Norge eller 

Alperna, sen igen 2 veckor hemma 

och sen med egen bil till 

mellaneuropa... 

● Danne Långström 

kommunikationschef 

Mikko Leppänen, Ramboll Finland Oy 

Piispanmäentie 5, 02241 Espoo 

puh. (020) 755 6300, 0400 425 914 

mikko.leppanen@ramboll.fi 

Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy, 

Insinöörirakentaminen 

PL 114, 00101 Helsinki 

puh. 020 719 2898, 040 842 4804 

tero.pyssysalo@skanska.fi 

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki, 

tekninen toimiala 

PL 38, 53100 Lappeenranta 

puh. (05) 616 2433, 040 5215503 

jussi.salo@lappeenranta.fi 

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki, 

kaupunkisuunnitteluosasto 

PL 233, 40101 Jyväskylä 

puh. (014) 625 089, 040 7718867 

leila.stromberg@jkl.fi 

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki 

PL 487, 33101 Tampere 

puh. (03) 5656 6250, 040 5068600 

milko.tietavainen@tampere.fi 


UIMAHALLIT opetusministeriön 

liikuntarakentamisen 

painopisteinä 

Uimahalli- ja kylpylätekninen 

yhdistys Ukty 

■ Yhdistyksen tarkoituksena on 

kehittää ja ylläpitää Suomen 

uimaloiden, uimahallien ja 

kylpylöiden toiminnallista ja 

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. 

Yhdistyksen 

tärkeimpiä toimintamuotoja 

ovat vuosittaisen koulutus- ja 

keskustelutilaisuuden (Uimahalli- 

ja kylpyläpäivät) järjestäminen, 

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- 

ja koulutustilaisuudet 

sekä hallituksen työskentely. 

Yhdistyksessä on jäseniä noin 

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä 

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan 

työnsä tai harrastuksensa perusteella 

perehtynyt henkilö. 

Alalla toimivat oikeuskelpoiset 

yhteisöt voivat liittyä 

yhdistyksen kannatusjäseniksi. 

Yhteystiedot 

Internet: www.ukty.net 

s-posti: info@ukty.net 

Yhdistyksen puheenjohtaja 

Pertti Kärpänen 

s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi 

puh. 0400 205 296 

Yhdistyksen varapuheenjohtaja 

Kalle Kallio 

s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi 

puh. 0400 577 569 

Talven kirkkain aika on parhaillaan. Olemme 

saaneet nauttia talven lumosta koko maassa. 

Onhan pakkasta ja lunta riittävästi. On ollut hyvä 

harrastaa talvisia lajeja. Tämä tuntuu todella mukavalta. 

Samalla menemme kohti kevättä ja valoisuutta, 

ja sehän tekee mielen virkeäksi. 

Opetusministeriökin, joka vastaa maassamme 

urheilulaitosten valtion rahoituksesta, on saattanut 

julkisuuteen rahoitusraamit vuosiksi 2009– 

2012. Niitä tarkastellessa huomaa,että ministeriön 

liikuntarahoituksen pääpaino on uimahalleissa. 

Ohjelmassa on mukana 24 uimahallia, joista 

uusia on neljä. Loput ovat perusparannuksia ja 

laajennuksia. 

On tyydytyksellä pantava merkille, että opetusministeriö 

on ottanut painopistealueekseen 

liikuntarakentamisessa uimahallit. Tälläkin ohjelmalla 

luodaan taas paineita rakennuttajiin, suunnittelijoihin 

ja toteuttajiin, että uimahalleissa käytettävät 

rahat tulevat kustannustehokkaasti käytettyä 

ja että tehdään myös laadullisesti hyvää. 

Tämäntyyppisissä erikoislaitoksissa on käyttölaatuun 

panostettava voimakkaasti. Etenkin kuntien, 

jotka ovat rakennuttajia, tulee panostaa siihen, 

että laatu saadaan pidettyä kunnossa. Tärkeintä 

on, että kunnat ymmärtävät, mitä erikoisosaamista 

uimahallien toteuttaminen vaatii ja 

osaavat käyttää erikoisasiantuntijoita hyväkseen 

päätöksiä tehtäessä eivätkä pyri omiin kotikutoisiin 

ratkaisuihin. 

Uimahalli-kylpyläpäivät olivat menestys 

Vuoden 2009 uimahalli-kylpyläpäivät olivat menestys. 

Osanottajia oli enemmän kuin koskaan 

aikaisemmin. Ilolla oli merkille pantava, että 

osanottajien kirjo oli erittäin laaja ja ulottui kaikille 

uimahalli- ja kylpylätoiminnan osa-alueille. 

Mieltäni lämmitti etenkin se, että suunnittelijoita 

ja urakoitsijoita oli huomattava määrä mukana. 

Myös palaute on ollut järjestäjienkin kannalta 

miellyttävää kuultavaa. 

Tämä asettaa meidät järjestäjät haasteellisen 

tilanteen eteen tehdessämme seuraavia koulutuspäiviä, 

koska korkea laatutaso pitää säilyttää. 

Haluan lausua vielä erikoiskiitokset päivien luennoitsijoille, 

jotka olivat paneutuneet aiheisiinsa 

antaumuksella. Myös kaikkien osanottajien kiinnostus 

ja aktiivisuus oli erittäin merkille pantavaa. 

Tästä on hyvä jatkaa. 

Tämän lehden ilmestyessä olemme juuri pitäneet 

yhdistyksemme sääntöjen määräämän vuosikokouksen 

Aulangon kylpylässä. Vuosikokous 

on valinnut uuden hallituksen ja evästänyt sen 

kuluvan vuoden toimintoja varten. Toivomuksena 

olisikin, että myös jäsenet jotka eivät syystä tai 

toisesta päässeet vuosikokoukseen olisivat aktiivisia 

ja esittäisivät kirjallisesti tai netissä kommentteja 

ja asioita, joita tuleva hallitus voisi käsitellä ja 

laittaa asioita eteenpäin. 

Tutkimus- ja kehitystyön taustalla 

oleminen Uktyn tärkeimpiä tehtäviä 

Kuten usein olemme kertoneet, yhdistyksemme 

tehtävänä on toimia keskustelufoorumina uimahalli- 

ja kylpyläasioissa. Tutkimus- ja kehitystyön 

taustalla oleminen on yhdistyksemme tehtävistä 

tärkeimpiä. Tälläkin hetkellä yhteistyötä tehdään 

niin Tampereen yliopiston, Kuopion yliopiston 

kuin Helsingin teknillisen korkeakoulun kanssa. 

Teknillinen korkeakoulu on aloittamassa tutkimusta, 

jossa tullaan selvittämään hallien energiavirtoja 

ja miten hallien energiaa voitaisiin säästää 

ilman, että käyttäjien mukavuus kärsii. Tästä tutkimuksesta 

odotan tulevaisuudessa paljon. Se voi 

parhaimmillaan auttaa hallien käyttökustannusten 

pienentämisessä. Aika näyttää, miten käy. 

Näin se tämäkin vuosi on taas lähtenyt käyntiin 

vauhdikkaasti. Toivotaan, että kaikissa hallihankkeissa 

tehdään mahdollisimman hyviä ja asiantuntevia 

ratkaisuja, jotta lopputuloksena olisivat 

tyytyväiset asiakkaat. 

Keskitalven terveisin, 

● Pertti Kärpänen 

puheenjohtaja 


ekry 

löytää pätevät tekijät 

 

 

 

 

Suomen 

tieverkko 

rapautuu 

Edullinen ja arvostettu kanava löytää kuntaalalle 

osaavia tekijöitä johdon tehtäviin ja asiantuntemusta 

vaativiin töihin. Koko Suomessa. 

Työpaikkailmoitukset julkaistaan Kuntalehden 

Työ & Tekijät -osastossa ja lehden verkkosivuilla. 

Jääkö jääkaappiin 

vain valo, kun 

omat voimat 

eivät enää 

kanna 

MEDIAOMINAISUUKSIA: 28 % lukijoista on korkeakoulu- tai yliopistokoulutus, 28 % on opisto-/ 

amk-koulutus, 16 % ammatillinen koulutus. 41 % lukijoista lukee lehden kaksi kertaa, 30 % kolme 

– neljä kertaa. 21 % säilyttää lehden ensimmäisen lukukerran jälkeen ainakin muutaman kuukauden 

ja 23 % puoli vuotta tai pitempään. Keskimääräinen lukuaika 43 minuuttia. 71 % lukijoista on 

lehteen erittäin tai melko tyytyväinen. 27 % lukijoista antaa lehdelle kouluarvosanaksi yhdeksikön 

tai täyden kympin, 53 % antaa kahdeksikon ja 17 % kelpo seiskan. (Taloustutkimus Oy, toukokuu 2008) 

JÄTÄ ILMOITUS AVOIMESTA TYÖPAIKASTA SUORAAN TOIMITUKSEEN: 

sähköpostilla asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai verkkosivujen lomakkeella www.kuntalehti.fi 

Puhelinnumero on (09) 771 2442 

Kustantaja: Kuntaliiton tytäryhtiö KL – Kustannus Oy

Pirkanmaa luopuu kokonaan pintaveden käytöstä 

TEKOPOHJAVESI on tu 

Pohja- ja tekopohjavedestä on tulossa yhä tärkeämpi 

osa koko Suomen vesihuoltoa. Tekopohjavesilaitos on 

suuri investointi, jossa joudutaan tarkoin pohtimaan 

veden tarvetta ja sen saatavuutta taloudellisuuden, 

turvallisuuden ja ympäristön näkökulmasta. Muun 

muassa tämä kävi ilmi Tampereella 3.2. järjestetyssä 

seminaarissa. 

Metla/Leila Korpela 

TEKSTI: Kati Vastamäki 

Pohjaveden käytön lisäämistä 

suositaan, koska pohjavesi on tasalaatuista, 

hyvänmakuista ja puhtaampaa 

kuin pintavesi. Pohjavesi 

on hyvä ratkaisu myös alueilla, joilla 

kuivina kausina on puutetta hyvänlaatuisesta 

raakavedestä. Erityisesti 

Etelä-Suomen suurten asutuskeskusten 

lähellä ei ole riittäviä pohjavesivaroja, 

joten myös tekopohjaveden 

muodostaminen lisääntyy tulevaisuudessa. 

− Esimerkiksi Pirkanmaan vesihuollon 

kehittämissuunnitelman 

mukaisesti alueella siirrytään kokonaan 

pohja- ja tekopohjaveden käyttöön 

vuoteen 2020 mennessä, kun 

nyt lähes puolet vesilaitosten käyttämästä 

vedestä on pintavettä, Pirkanmaan 

ympäristökeskuksen johtaja 

Ulla Koivusaari kertoi. 

Teknillisen korkeakoulun vesihuoltotekniikan 

professori Riku 

Vahala muistutti, että tekopohjavettä 

on valmistettu Euroopassa 1800- 

luvulta saakka. Suomessa aloitettiin 

1970-luvun alussa, jolloin menetelmänä 

oli allasimeytys. Sadetusimeytys 

alkoi yleistyä 1990-luvulla. 

Nyt Suomessa on 25 tekopohjavesilaitosta, 

joista pienimmillä imeyte- 

Keski-Suomen ympäristökeskus 

Saarijärvellä lähdealueella tehty salaojitustyö sai aikaan maaperän 

hydraulisen murtuman 1980-luvulla. Vesi alkoi syödä peltomaata ympäriltään 

ja samensi valuessaan myös läheisen järven vettä. Pohjaveden 

hallitsematon purkautuminen on mahdollista aina, kun pohjavesialueella 

tehdään maanrakennustöitä. 

Kenttäkokeita tehdessä voi kastuakin, vaikka normaalitilanteessa 

sadetus tehdään huomattavasti 

pienemmällä paineella, jotta vesi ei aiheuta maan 

eroosiota. Kuvassa Metlan tutkija Tiina Nieminen. 


VESIHUOLTO 

vuoteen 2020 mennessä 

levaisuutta 


37

tään vuorokaudessa joitakin satoja 

kuutiometrejä vettä. Turun 

seudulla meneillään olevan hankkeen 

vuorokautinen vesimäärä 

on yli 100 000 kuutiometriä, ja 

sillä turvataan noin 300 000 ihmisen 

vesihuolto. 

− Vesihuoltolaitosten kannalta 

tekopohjaveden käyttö on vaivatonta, 

Hämeenlinnan seudun 

Vesi Oy:n toimitusjohtaja Timo 

Heinonen sanoi. 

Saostuskemikaalien käyttö ja 

jätevesien määrä vähenevät. Tekopohjavesilaitoksen 

käyttökulut 

ovat huomattavasti pienemmät 

kuin pintavesilaitoksen. 

TEMU-hanke selvitti 

ympäristövaikutuksia 

Vuonna 2003 päättynyt TEMUhanke 

on laajin Suomessa tehty 

tekopohjaveteen liittyvä tutkimus. 

Metsäntutkimuslaitoksen 

johtamassa monivuotisessa 

hankkeessa selvitettiin maaperäprosesseja, 

veden laatua ja ympäristövaikutuksia 

sekä allas- että 

sadetusimeytyksen osalta. Hyvänlaatuista 

pohjavettä saadaan 

TEMU-hankkeen tutkimusaihepiirit, kuva Metla 

aikaan sekä allas- että sadetusimeytyksellä. 

Menetelmien erot 

tulevat esiin lähinnä ympäristövaikutuksina. 

Allasimeytys 

Imeyttämistä varten rakennetaan 

allas tai altaita, joiden 

pohja peitetään noin 50 cm 

paksulla suodatinhiekkakerroksella. 

Sadetusimeytys 

Sadetuksessa pintavesi johdetaan 

luonnontilaiselle imeytysalueelle 

siirreltävän sadetusputkiston 

tai sadettimen kautta. 

Kaivoimeytys 

Soveltuu alueille, joissa pohjavedenpinnan 

yläpuolella on 

paksut, vettä huonosti läpäisevät 

maakerrokset. 

Rantaimeytys 

Soveltuu alueille, joilla pohjavesiesiintymä 

rajoittuu järveen tai 

jokeen ja rantavyöhykkeen aines 

läpäisee hyvin vettä. 

Sadetusimeytys vähentää 

maan happamuutta, mikä näkyy 

maastossa lajiston muuttumisena. 

Jäkälät ja varvut kärsivät, heinät 

ja ruohot hyötyvät. Maaperän 

palautumista helpotetaan vaihtamalla 

sadetusalueiden paikkaa. 

Ympäristökeskus suosittelee yh- 

Jyväskylän Energian Vuonteen tekopohjavesilaitoksella 

■ Jyväskylän Energia Oy omistaa 

Laukaan kunnassa sijaitsevan 

Vuonteen tekopohjavesilaitoksen, 

joka on toiminut yli kahdeksan 

vuotta. Siihen yhdistettiin 

myös entinen Laukaan pohjavesilaitos. 

Nyt laitokselta toimitetaan 

vettä noin 45 000– 

50 000 ihmiselle Jyväskylässä ja 

Lievestuoreella. 

− Aiemmin Jyväskylässä oli 

pintavesilaitos, mutta vesikapasiteettia 

tarvittiin lisää. Keski- 

Suomen ympäristökeskus tutki 

mahdollisia tekopohjavesialueita, 

ja niistä kaksi valikoitui perusteellisemmin 

tarkasteltaviksi. 

Koska Vuonteenharjussa oli 

suurempi imeytyskapasiteetti, 

tekopohjavesilaitos päätettiin 

rakentaa sinne, Jyväskylän Energian 

vesijohtaja Markku Hantunen 

kertoo. 

Alueella tarvittiin hyvin tarkkoja 

hydrogeologisia tutkimuksia 

ja kokeita, sillä Vuonteenharju 

on reunamuodostumaa, 

jossa ei ole selviä kerroksia. Kaivopaikkojen 

suunnittelun, imeytyskokeet 

ja pohjavesimallinnuksen 

teki Suomen Pohjavesitekniikka 

Oy. 

− Lupaprosessiin kuluikin sitten 

vain kolmisen kuukautta. 

Ainoat huomautukset tuli kahdelta 

alapuolellamme sijaitsevalta 

voimalaitokselta, joille maksoimme 

korvauksia menetetystä 

vesivoimasta, Hantunen sanoo. 

Raakavesi ei kaipaa 

esikäsittelyä 

Imeytysalueet Jyväskylän Energia 

sai hankittua vapaaehtoisten 

maakauppojen avulla. Kaivot 

sijaitsevat yksityisten maanomistajien 

mailla, ja niiden käyttöoikeudesta 

on tehty sopimukset. 

Suhteet maanomistajiin 

ovat olleet hyvät, heidät on pi- 

detty ajan tasalla ja heidän kanssaan 

on neuvoteltu. Sitä Hantunen 

pitää luonnollisena, kun rakennetaan 

toisen mailla. 

− Yhtiön on sopeuduttava. 

Kuusvedestä otettava vesi pumpataan 

harjussa sijaitsevaan ylävesisäiliöön, 

jonka avulla paine 

Vuonteen tekopohjavesilaitoksen kokemuksen mukaan imeytys tapahtuu 

jääkannen alla jopa –30 asteessa normaalisti. Talvella murhetta 

voivat aiheuttaa pumppauskatkot, joiden seurauksena putket 

saattavat jäätyä. 

Jyväskylän Energia Oy 


VESIHUOLTO 

täjaksoista imeytystä korkeintaan 

vuoden ajan, jonka jälkeen maaperän 

annettaisiin levätä vuosi tai 

kaksi. Vuorottelu estää myös pintaeroosiota 

ja maan pintakerrosten 

tukkeutumista. 

Imeytysaltaiden käyttäminen 

edellyttää tarvittavan imeytyskapasiteetin 

saavuttamiseksi laajojakin 

maaperän kaivutöitä ja alueiden 

aitaamista, kun taas kaivoja 

rantaimeytys vaativat vähemmän 

rakenteita ja maa-alueita. 

Ympäristöriskit 

ovat olemassa 

Vedenotto- ja imeytysmäärät lasketaan 

tarkoin, mutta Suomessakin 

eri tekopohjavesilaitoksilla 

saadut kokemukset osoittavat, että 

ympäristöriskit ovat olemassa. 

Sadetuksesta seuraavia ongelmia 

voivat olla rinnevalumat, veden 

epätasainen jako, puiden kaatuminen, 

maaperän murtumat ja 

hallitsematon pohjaveden purkautuminen. 

Tekopohjaveden muodostaminen 

voi muuttaa pohjaveden 

virtausolosuhteita ja vaikuttaa 

siten lähteisiin, kosteikkoihin ja 

kaivoihin. 

− TEMU-tutkimus osoitti, että 

vesitalouden muutokset voivat 

ulottaa vaikutuksensa laajalle, 

joten asuttujen, luonnontilaisina 

säilytettävien tai arvokkaiden 

alueiden vaikutuspiiriin tekopohjavesilaitoksia 

ei pidä sijoittaa, 

dosentti Heljä-Sisko Helmisaari 

Metlasta sanoi. 

Tekopohjaveden imeytysalueet 

haittaavat myös metsätaloutta 

ja rajoittavat jonkin verran alueen 

virkistyskäyttöä. 

Metlassa on nyt viriämässä 

uusi tutkimushanke, jota kohdennetaan 

TEMU:n avoimiksi 

jättämiin kysymyksiin. Tutkijoita 

kiinnostaa myös, miten tekopohjaveden 

muodostaminen pidemmällä 

ajanjaksolla on vaikuttanut 

ympäristöön. 

Lainsäätäjä on 

vesiasioissa tiukka 

Suomessa pohjavesivarat on suojeltu 

niin hyvin, että parhaillaan 

uudistettavassa vesilaissa niiden 

sääntely ei oleellisesti muutu. 

Pohjavesi on suojeltu muuttamiselta 

ja pilaamiselta. Pohjavesivarojen 

hyödyntämisoikeudet 

katsotaan tapauskohtaisesti, 

ja niihin vaikuttavat niin luonnonsuojeluasiat 

ja ympäristövaikutukset 

kuin yhteiskunnalliset 

intressit ja muut käyttöoikeudetkin. 

Tekopohjavesihanke käynnistää 

yhden jos toisenkin lupamenettelyn. 

Luvat tarvitaan muun 

muassa maaperän tutkimukseen, 

veden johtamiseen vesistöstä, 

pintaveden puhdistamiseen 

raakaveden puhdistuslaitoksessa, 

tekopohjaveden imeytykseen 

ja maahan imeytetyn tekopohjaveden 

ottamiseen. YVA eli ympäristövaikutusten 

arviointi pitää 

tehdä, kun vuosittainen otettava 

vesimäärä on vähintään 3 miljoonaa 

kuutiometriä vuodessa. 

Ympäristölupavirastolta haettava 

lupa heltiää nopeimmillaan 

muutamassa kuukaudessa, 

mutta hakemukseen kohdistuvat 

muistutukset, lausunnot ja valitukset 

voivat venyttää aikaa useisiin 

vuosiin. 

TEKOPOHJA- 

VESILAITOKSET 

■ Enonkoski, Pahkajärvi 

■ Eura, Lohiluoma 

■ Evijärvi, Hietakangas 

■ Forssa, Linikkala 

■ Hyvinkää, Hikiä 

■ Hämeenlinna, Ahvenisto 

■ Hämeenlinna, Kankainen 

■ Ikaalinen, H+H Siporex Oy 

■ Juva, Murtonen 

■ Jyväskylä, Kaivovesi 

■ Kangasniemi, Pohjaniemi 

■ Kontiolahti (ei käytössä) 

■ Kouvola, Haukkajärvi 

■ Kouvola, Kuivala 

■ Iisalmi, Kyllikinranta 

■ Lappeenranta, Hanhikemppi 

■ Lappeenranta, Huhtiniemi 

■ Laukaa, Vuontee 

■ Mikkeli, Pursiala 

■ Nokia, Maatialanharju 

■ Pieksämäki, Tuopunkangas 

■ Pori, Harjakangas 

sadetusimeytys sujuu suunnitellusti 

Sadetusalueella voi kulkea jalan ja marjastaa. Putkien rikkoutumisvaaran 

ja maaperän pilaantumisvaaran takia moottoriajoneuvoilla 

ei ole imeytysalueelle asiaa. Vuonteenharjulla putkiston siirtäminen 

onnistuu yhdeltä mieheltä ilman konevoimia työpäivän aikana. 

Jyväskylän Energia Oy 

tasataan. Kuusveden hyvälaatuinen 

vesi ei vaadi esikäsittelyä, joten 

se johdetaan runkoputkiston, 

palovesiasemien ja palovesiletkujen 

kautta imeytysalueelle ja sadetetaan 

rei’itettyjen muoviputkien 

avulla harjulle sellaisenaan. 

Vuonteenharjun suodatuskerroksen 

paksuus vaihtelee muutamasta 

sadasta metristä lähes 

kilometriin. Harjun pinnalta 

pohjavedeksi veden kulku kestää 

kahdesta neljään viikkoa. 

Kaivoista pumpattava vesi alkaloidaan 

kalkkikivisuodatuksella 

ja desinfioidaan uv-suodatuksella 

ennen vesijohtoverkostoon 

siirtämistä. 

Hantusen mukaan laitos toimii 

niin kuin on suunniteltu. 

Vain alussa haja-asutusalueella 

sijaitsevalla laitoksella olivat 

kiusana sähkökatkokset. Niistä 

neuvoteltiin Vattenfallin kanssa, 

yhtiö paransi verkkoa ja sen 

jälkeen katkokset ovat olleet 

hyvin satunnaisia. 

Talvella, kun vesi on 

viileää, Jyväskylän Energia käyttää 

myös pintavesilaitosta. Normaalisti 

pintaveden käyttö alkaa 

marras-joulukuulla ja jatkuu 

maalis-huhtikuulle saakka. 

■ Porvoo, Sannäs 

■ Saarijärvi, Mannila 

■ Tuusula, Jäniksenlinna 

■ Tuusula, Rusutjärvi 

Lähde: www.ymparisto.fi 

VUONTEE 

■ Imeytysaluetta 

33,5 hehtaaria 

■ Imeytykseen käyttökelpoista 

aluetta noin 10 hehtaaria 

■ Kerralla käytössä 10–15 

imeytysaluetta, yhteensä 1,5– 

2,5 hehtaaria 

■ Sadetusalue käytössä yhtäjaksoisesti 

1–1,5 vuotta 

■ Imeytysalueen teoreettinen 

kiertoaika 5–7 vuotta 

■ Imeytettävä ja kaivoista 

pumpattava vesimäärä keskimäärin 

12 500 m 3 /d 


39

Jokainen tekopohjavesihanke 

on yksilöllinen 

Niin tutkijat kuin kansalaisjärjestötkin 

korostavat, että riskien 

ja hyötyjen arviointi on tärkeää 

tehdä hankekohtaisesti. Tekopohjavettä 

pidetään hyvänä vaihtoehtona, 

jos sen tuotanto toteutetaan 

siihen sopivalla alueella turvallisesti 

ja varmasti. Kaikki alueet 

eivät sovellu tekopohjaveden 

tekemiseen. 

Viime vuosien suurten tekopohjavesihankkeiden 

yhteydessä 

onkin tehty laajempia ja perusteellisempia 

tutkimuksia kuin 

koskaan aiemmin. 

− Kaikkea ei silti ole mahdollista 

tai taloudellisesti järkevääkään 

tutkia, sanoi FCG Planeko 

Oy:n suunnittelupäällikkö Esa 

Kallio, joka kertoi seminaarissa 

tekopohjavesihanketta edeltävistä 

tutkimuksista. 

“Vesitalouden muutokset voivat 

ulottaa vaikutuksensa laajalle, 

joten asuttujen, luonnontilaisina 

säilytettävien tai arvokkaiden alueiden 

vaikutuspiiriin tekopohjavesilaitoksia 

ei pidä sijoittaa.” 

Uuden tekopohjavesialueen 

sopivuuden selvittäminen aloitetaan 

imeytys- ja kaivoalueiden 

sekä raakavesilähteiden kartoituksella. 

Tulosten perusteella 

kohdennetaan maastotutkimukset 

tietyille alueille, joilla selvitetään 

ja mallinnetaan pohjaveden 

virtausta, maaperän rakennetta ja 

ympäristön tilaa. 

Sekä imeytyskokeet että laitosmittakaavan 

toiminta simuloidaan 

ennen maastokokeita ja 

laitoksen toteuttamista. Laitoksen 

valmistuttua varmistetaan 

vielä sen ja imeytysjärjestelyjen 

kaikinpuolinen toimivuus. 

Läpi koko prosessin tutkimuksen 

tärkeimpiä tehtäviä on seurata 

pohjavesiolosuhteita, pohjaveden 

pintaa ja laatua. 

Mikrobien toiminta 

kiinnostaa 

Pohjavesien muodostamistekniikat 

ovat sinänsä edelleen toimivia, 

mutta haasteena on tuotantoprosessin 

parempi hallinta. Bakteereja 

käytetään jo nyt yleisesti 

puhdistamaan pohjavedestä haitta-aineita, 

kuten raskasmetalleja 

sekä torjunta- ja polttoaineita. 

Yksi tämän hetken konkreettisista 

kysymyksistä on humusaineen 

mahdollisesti aiheuttamat 

tukkeutumiset harjumaastoissa ja 

kaivoissa, mihin toivotaan ratkaisua 

mikrobien maailmasta. 

− Selvitämme orgaanisen aineksen 

poistumismekanismeja 

ja hyödynnettävyyttä muun muassa 

suurilla käyttöönotettavilla 

laitoksilla Tampereen ja Turun 

seuduilla. Biohajoamiseen osallistuvien 

mikrobiryhmien identifiointi 

ja siihen vaikuttavien tekijöiden 

tunnistaminen auttaa tekopohjaveden 

tuotannon prosessinohjausta 

ja optimointia, professori 

Jaakko Puhakka Tampereen 

teknillisestä yliopistosta 

kertoi. 

Artikkeli perustuu Tampereella 3.2. pidetyn 

Tekopohjavesi ja tulevaisuuden 

haasteet -seminaarin esityksiin. 


VESIHUOLTO 

Ruotsalaiset varautuvat tehokkaasti vesikriiseihin 

TULVATUHOT johtivat 

erikoisjoukon perustamiseen 

Ruotsissa systemaattinen 

valtakunnan tasolla koordinoitu 

varautuminen vesihuollon 

kriiseihin alkoi vajaa vuosikymmen 

sitten. Muutamat vakavammat 

tulvien vesihuollolle 

aiheuttamat erityistilanteet 

vuosituhannen alussa käynnistivät 

keskustelun, jonka tuloksena 

maassa on vuodesta 2004 toiminut 

valtakunnallinen Vattenkatastrofgrupp 

VAKA. 

TEKSTI JA KUVAT: Paavo Taipale 

Sundsvallissa kaupungin läpi virtaavan 

joen pinta nousi kesällä 2000 pitkään jatkuneiden 

sateiden seurauksena viisi metriä tavanomaista 

korkeammalle ja johti varotoimenpiteisiin 

vesihuoltolaitoksen vedenottamoilla. 

Elokuun lopulla 2001 Sundsvalliin 

puolestaan osui poikkeuksellinen rankkasade, 

ja vettä satoi 140 mm vuorokaudessa. 

Vesihuoltolaitoksen varautumisesta vastaava 

Mats Bergmark kertoi, että sateen aiheuttamat 

maanvyörymät rikkoivat kaksi 

kaupungin vesihuoltoa hoitavan MidSverige 

Vattenin viidestä päävesijohdosta aiheuttaen 

merkittäviä ongelmia vedenjakelussa. 

Näiden erityistilanteiden käytännön hoitamisessa 

oli olennaisia eroja. Vuonna 2000 

perustettiin erillinen kriisiorganisaatio, mutta 

vuotta myöhemmin tilanteen hoiti normaaliorganisaatio. 

Tämä menettely havaittiin Bergmarkin 

mukaan selvästi paremmaksi. 

– Pelastuslaitoksen kanssa tehtiin tiivistä 

yhteistyötä ja mediaseuranta hoidettiin 

tehokkaasti niin, että julkisuuteen päässeet 

virheelliset tiedot oikaistiin viipymättä, Bergmark 

painotti. 

Pian näiden ja eräiden muualla Ruotsissa 

samoihin aikoihin sattuneiden erityistilanteiden 

jälkeen käynnistettiin keskustelu varautumisen 

tehostamisesta ja alan erityisosaami- 

VAKAlle hankittujen kaltaisia koottavia Combo Aqua -säiliöitä on käytössä yli 170 kunnassa 

Ruotsissa ja yhteensä yhdeksässä maassa. Säiliön sisälle asennettava muovipussi 

voidaan täyttää vedellä useita kertoja yhden vesikriisin aikana. Säiliöt varustetaan hanalla, 

ja niihin voidaan kytkeä myös vedenpuhdistusyksikkö, jonka tuotto suotuisissa oloissa 

on noin 600 l/h. Säiliöitä esitteli suomalaisvieraille Rolf Svensson (oik.) Schoeller Arca 

Systemsistä. 

Mats Bergmark esitteli vesihuollon erityistilanteisiin 

soveltuvaa MidSverige Vattenin 

kalustoa. 

sen kokoamisesta kaikkien maan vesihuoltolaitosten 

saataville. 

VAKA aina valmiina 

Vuonna 2004 muodostettiin Ruotsin elintarvikeviraston 

johdolla vesihuollon asiantuntijaryhmä 

VAKA, joka on tavoitettavissa vuorokauden 

ympäri kaikkialta maasta vakavaksi 

arvioidussa vesihuollon erityistilanteessa. 

Ryhmään kuuluu parikymmentä kokenutta 

vesihuollon eri osa-alueiden asiantuntijaa, joiden 

päätoimi on vesihuoltolaitoksilla, kunnan 

ympäristövirastossa, pelastuslaitoksella 

tai valtion elintarvikevirastossa. 

– Uusia asiantuntijoita koulutetaan ryhmään 

tarpeen mukaan, kertoo ryhmän toimintaa 

koordinoiva Christina Nordensten 

elintarvikevirastosta. 

Ryhmän jäsenten erityisosaamisalueita 


41

Parhaat pumput 

Pisimmät takuut 

Pumput kaikkiin kunnallisen 

vesihuollon tarpeisiin. 

Wilo Finland Oy 

www.wilo.fi 

wilo@wilo.fi, 

p. 0207 401540 

ovat muun muassa vedentuotanto, 

laboratoriopalvelut, terveydensuojelu, 

pelastuspalvelut, 

pohjavesitekniikka ja elintarviketurvallisuus. 

Toiminnan kohderyhminä 

ovat tapauskohtaisesti 

vesihuoltolaitokset, ympäristöterveydenhuolto-organisaatiot, 

pelastuslaitokset sekä erityisesti 

kansainvälisessä yhteistyössä 

poliittiset kriisitilanteet (luonnononnettomuudet 

ja väkivaltaisuudet). 

Tähän mennessä ryhmä on 

antanut asiantuntija-apua kentällä 

16 kriisitilanteessa. Lisäksi 

ryhmä on tutustunut neljään ulkomaiseen 

vesikriisiin ja laatinut 

niistä arviointiraportit. 

Ryhmän toimintamenoista 

vastaa vuoden 2009 alussa uudistettu 

valtion varautumisorganisaatio 

(Myndigheten för 

samhällsskydd och beredskap) 

ja rahoitus kanavoidaan elintarvikeviraston 

kautta. Nordenstenin 

mukaan kustannukset 

ovat viime vuosina olleet noin 

300 000–400 000 euroa vuosittain. 

Niillä katetaan VAKA-ryhmään 

kuuluvien asiantuntijoiden 

täydennyskoulutuskulut ja kenttätehtävien 

osalta palkka- ja matkakustannukset 

sekä erityistilanneharjoitusten 

järjestämisestä aiheutuvat 

kulut. Tämän lisäksi varoilla 

on hankittu kalustoa muun 

muassa tilapäistä vedenjakelua 

varten. 

VAKA Grupp on talousvesikriisien 

asiantuntevaan hoitamiseen 

tarkoitettu verkosto. Keskeisenä 

hyötynä on myös tiedon 

ja osaamisen siirron vahvistaminen 

ja nopeuttaminen sekä kuntien 

kesken että kuntien ja VAKA 

Gruppin asiantuntijaverkoston 

välillä. Tiedonvaihdon parantuminen 

helpottaa erityistilanteista 

selviämistä tulevaisuudessa. 

Koottavat vesisäiliöt 

saivat tulikasteen 

VAKA Grupp hankki vuonna 

2007 omiin varastoihinsa koottavia 

muovisia yhden kuutiometrin 

vesisäiliöitä käytettäväksi talousveden 

tilapäiseen jakeluun. 

Säiliöt on varastoituna neljässä 

paikassa eri puolilla maata. Osa 

säiliöistä on varustettu lämmitysjärjestelmällä 

käyttökelpoisuuden 

varmistamiseksi myös talviolosuhteissa. 

VAKA Gruppin säiliöt olivat 

kenttäkäytössä elokuussa 2008 

Örnsköldsvikissä. Siellä rankkasateista 

johtuneet maanvyörymät 

rikkoivat päävesijohtoja, ja vaikeista 

olosuhteista johtuen johtojen 

korjaus viivästyi. 

– Tämän seurauksena 38 000 

ihmistä oli ilman vettä enimmillään 

18 tuntia, kertoi tilannetta 

esitellyt ympäristötarkastaja ja 

VAKA Gruppin jäsen Lars-Gunnar 

Olsson Örnsköldsvikistä. 

Ensi vaiheessa annettiin veden 

keittokehotus radion ja 

TV:n kautta ja toisarvoista vedenkäyttöä 

(uimahallit ym.) rajoitettiin. 

Terveydenhuollon laitoksille 

turvattiin vedenjakelu. VAKA 

Gruppin varastosta Sundsvallista 

150 kilometrin päästä tilattiin 

80 säiliötä tilapäisen vedenjakelun 

järjestämiseksi. 

– Säiliöt olivat Örnsköldsvikissä 

kolmessa tunnissa, Olsson 

totesi. 

Puhtaan juomaveden 

jakelu helpottui 

Säiliöitä sijoitettiin ennalta laaditun 

suunnitelman mukaisiin 

paikkoihin eri puolille kaupunkia, 

ja niiden uudelleen täyttö 

hoidettiin säiliöautolla. Asukkaiden 

käytettäväksi julkisille 

paikoille sijoitettuihin säiliöihin 

kohdistui hiukan ilkivaltaa, 

mutta se ei merkittävästi häirinnyt 

vedenjakelua. 

Seuraavana päivänä normaali 

vedenjakelu saatiin toimimaan. 

Säiliöt olivat kuitenkin käytössä 

yhteensä neljä vuorokautta, 

kunnes veden keittokehotus koko 

alueella voitiin kumota. Säiliöiden 

käyttö helpotti Olssonin 

mielestä puhtaan juomaveden 

saamista kaupunkilaisille huomattavasti. 

 

Suomen huoltovarmuusorganisaatioon 

kuuluvan Vesihuoltopoolin delegaatio 

tutustui vesihuollon erityistilanteisiin 

varautumiseen Sundsvallissa tammikuussa. 


Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 

VVY on julkaissut 

järjestyksessä toisen 

vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän 

raportin. 

Se perustuu 35 

vesihuoltolaitoksen tietoihin 

vuodelta 2007. 

Nyt on ensi kerran järjestelmän 

pohjalta 

mahdollisuus tarkastella 

laitosten toiminnan 

kehittymistä edellisvuoteen 

verrattuna. 

TEKSTI: Paavo Taipale 

Järjestelmän käyttäjiksi on 

liittynyt myös joitakin uusia laitoksia, 

mutta erityisesti keskisuuria 

ja pienempiä laitoksia kaivataan 

lisää mukaan, jotta erikokoisille 

laitoksille löytyisi luotettavaa 

ja mielekästä vertailuaineistoa. 

Tunnuslukujärjestelmä tuottaa 

käyttökelpoista vertailutietoa 

paitsi laitoksen omaan käyttöön, 

myös omistajalle omistajaohjauksen 

parantamiseen. Uusien luottamuselinten 

käynnistäessä työtään 

vesihuoltolaitoksissa ja kunnissa, 

laitoksilla on hyvä mahdollisuus 

liittyä mukaan nyt jo vakiintuneeseen 

järjestelmään. 

Suositukset ja lupaehdot 

saavutetaan yleisesti 

Veden laatusuositusten ja jätevedenpuhdistamojen 

lupaehtojen 

täyttymisen osalta merkittäviä 

muutoksia edellisvuoteen verrattuna 

ei aineistossa ole. Yksittäisiä 

poikkeamia suuntaan tai toiseen 

esiintyy. Jätevedenpuhdistamojen 

lupaehdot täyttyivät 2007 aavistuksen 

paremmin (98 %) kuin 

VESIHUOLTO 

Uudet vesilaitosten vertailutiedot vahvistavat 

VIEMÄRIVERKOSTOJEN 

kunto on huolestuttava 

edellisvuonna, mutta tavoitteena 

ollutta lupaehtojen täyttymistä 

jatkuvasti ei saavutettu läheskään 

kaikilla laitoksilla. 

Vertailujoukossa oli myös muutamia 

laitoksia, joilla puhdistamojen 

ohijuoksutukset olivat poikkeuksellisen 

suuria. Nämä johtuvat 

useimmiten sateisista säistä ja sekaviemäriverkoston 

suuremmasta 

osuudesta, mutta ne voivat olla 

merkki myös puhdistamon vakavasta 

toimintahäiriöstä. 

Putkirikkojen määrä 

putosi liki kolmanneksella 

Vesijohtoverkoston kunnosta 

kertova laskuttamattoman veden 

määrä pieneni yleisesti tunnuslukujärjestelmässä 

mukana 

olevilla vesihuoltolaitoksilla 

keskimäärin runsaat 13 prosenttia 

(2,7 prosenttiyksikköä) edellisvuodesta. 

Kehitys on oikeansuuntaista, 

mutta parantamisen 

varaa vielä on. Laskuttamatonta 

vettä oli verkostoon pumpatusta 

vedestä vuonna 2007 keskimäärin 

17 prosenttia. 

Vesijohtoverkoston runkovesijohtojen 

putkirikkojen määrä 

putosi myös lähes kolmanneksen 

edellisvuodesta. Asiakkaiden 

prosenttia 

vesihuoltopalvelun saatavuuden 

ja laadun näkökulmasta kehityssuunta 

on hyvä. 

Viemärit vuotavat 

yhä enemmän 

Jätevesiviemärien vuotovesimäärät 

näyttäisivät raportin mukaan 

olevan huolestuttavassa kasvussa. 

Kehitystä saattaa osittain selittää 

suhteellisen suuret sademäärät 

monin paikoin. Vuotovesimäärät 

olivat kuitenkin kasvaneet 

keskimäärin runsaalla viidellä 

prosenttiyksiköllä, ja vuotovesien 

osuus oli jo 43 prosenttia 

puhdistamolle tulevasta vesimäärästä. 

Joukossa oli puolentusinaa laitosta, 

joissa yli puolet viemäreissä 

virtaavasta vedestä oli vuotovesiä. 

Kehityssuunta on erittäin huolestuttava 

koko jätevedenpuhdistuksen 

kustannus- ja energiatehokkuuden 

näkökulmasta tarkasteltuna, 

ja saneerauksia olisi kiirehdittävä. 

Kustannukset nousussa, 

mutta talous vakaa 

Tunnuslukujärjestelmässä mukana 

olevien vesihuoltolaitosten 

toiminnan yksikkökustannukset 

Laskuttamattoman veden määrä (%) 

Laitos 

(käyttö- ja pääomakustannukset) 

laskutettua vesikuutiota kohti 

olivat 2007 keskimäärin 1,93 / 

m 3 . Tässä on nousua 8 prosenttia 

edellisvuodesta. 

Laitosten liikeylijäämiä tarkasteltaessa 

näyttäisi valtakunnan 

tasolla tilanne keskimäärin 

pysyneen vakaana. Vaikka liikeylijäämät 

olivatkin yleisesti laskusuunnassa, 

oli keskimääräinen 

liikeylijäämä järjestelmässä 

mukana olevissa laitoksissa 19,6 

prosenttia liikevaihdosta. Laitoskohtaiset 

erot ovat huomattavat. 

Pääosa mukana olevista laitoksista 

on suuria, ja ne ovat perinteisesti 

olleet varsin kannattavia. 

Suurimmat liikeylijäämät olivat 

40 prosentin luokkaa. 

Myös laitosten omavaraisuusaste 

oli pysynyt korkeana, vaikka 

olikin laskenut neljä prosenttiyksikköä. 

Keskimääräinen omavaraisuusaste 

oli 67,3 prosenttia. 

Omavaraisuusaste vaihteli huomattavasti 

niin, että alimmillaan 

se oli 11,5 ja korkeimmillaan 98 

prosenttia. 

2006 

2007 


43

Kuuden kunnan yhtiöiden arvo yli 200 miljoonaa – 

KUNTALIITOS toi Kouvolalle 

Vuoden alun kuuden kunnan liitoksen jälkeen uusi 

Kouvolan kaupunki on merkittävä energiayhtiöiden 

omistaja. Energiaomistuksia kartoittanut selvitys 

arvioi yhtiöiden yritysarvoksi yli 200 milj. euroa. 

Selvitys esittää, että yhtiöistä muodostetaan 

emoyhtiö ja neljä tytärtä: sähkö-, lämpö-, verkkoja 

urakointiyhtiöt. Niiden omistus säilyy 100-prosenttisesti 

kaupungilla. 

● Esa Siikaluoma 

liiketoimintajohtaja 

Kouvolan kaupunki 

”Eniten toivottu, vähiten 

odotettu”, oli eräs kuvaava toteamus 

Kouvolan seudun kuntien 

yhteenliittymisestä. Vuoden 2007 

lopulla selvitysmies Esko Riepulan 

valmisteleman yhdistymisselvityksen 

pohjalta kuusi kuntaa eli 

Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, 

Valkeala, Elimäki ja Jaala 

päätyivät uuden kaupungin perustamiseen, 

uuden Kouvolan 

synnyttämiseen. Seutukuntaan 

tiiviisti kuuluva Iitin kunta oli jo 

jättäytynyt selvitysvaiheesta pois 

eli se päätti jatkaa itsenäisenä. 

Paras-hankkeella ajankohtaan 

sopivana oli myönteinen liitosta 

edistävä vaikutus. Seudulla oli jo 

opittu tiiviiseen yhteistyöhön 15 

vuoden aikana monialakuntayhtymän 

puitteissa, joten liitospää- 

KSS Energia Oy 


ENERGIA 

selvitys esittää emoyhtiötä ja neljää tytärtä 


tös oli luonteva askel eteenpäin. 

Kuuden kunnan lisäksi kolme 

kuntayhtymää purkautui liitoksen 

yhteydessä. 

Uudesta 89 000 asukkaan 

Kouvolan kaupungista tuli moniilmeinen 

kaupunki: maan suurin 

varuskuntakaupunki, suuri mökki- 

ja vapaa-ajankaupunki sekä 

eräs maailmankin mittakaavassa 

merkittävimmistä metsäteollisuuskaupungeista 

– joitakin piirteitä 

mainittuina. 

Kuntaliitoksen myötä kaupungista 

tuli merkittävä omistaja 

monellakin alueella, ja tarve 

omistusten tehokkaaseen hallintaan 

ja ohjaukseen nousi aivan 

uudelle tasolle. Vuoden alusta 

lukien kaupunki omisti sähkö-, 

kaukolämpö- ja maakaasuyhtiöitä 

niin, että 100 prosentin omistus 

oli viidessä yhtiössä, lähes 100 

prosentin yhdessä yhtiössä sekä 

Kymenlaakson Sähkön osalta 

noin 15 prosenttia. 

Selvitys energiaomistuksista 

käynnistyi 

Uuden tilanteessa energiaomistusten 

merkittävyys ymmärrettiin 

nopeasti. Jo noin kolme kuukautta 

liitospäätösten jälkeen järjestelytoimikunta 

maaliskuussa 

2008 päätti käynnistää yhtiöiden 

omistusten osalta asiantuntijaselvityksen. 

Tavoitteena oli erityisesti kartoittaa 

omistusten arvo sekä sen 

strateginen merkitys kaupungille. 

Lisäksi tavoitteeksi asetettiin selvittää 

omistusten tarkoituksenmukaisen 

hyödyntämisen vaihtoehdot 

sekä vaihtoehtoiset yritys- 

ja omistusjärjestelyt, joilla 

saavutettaisiin omistajan kannalta 

parhaat synergiaedut. Selvitystoimeksianto 

kilpailutettiin, 

Hinkismäen maakaasuvoimalaitos on rakennettu 1980-luvun 

lopulla. KSS Energian omistukseen voimalaitos siirtyi vuonna 

2000. Hinkismäen voimalaitokseen on investoitu 2008 aikana 

2,4 miljoonaa euroa. Laitoksen investointi on tähdännyt siihen, 

että Hinkismäki on vähintäänkin seuraavat 15 vuotta tärkeä tekijä 

sekä paikkakunnan energiahuollossa että Suomen kantaverkon 

tukijana häiriötilanteissa. 


45

ENERGIA 

Verlan kulttuurimaisemassa entisessä Jaalan kunnassa sijaitseva 

voimalaitos siirtyi KSS Energialle 1989. Jotta Verlankosken virtaus 

saatiin paremmin hyödynnettyä, KSS Energia rakennutti pohjoisrannalle 

1994 uuden rinnakkaisen voimalaitosyksikön. 

ja työ alkoi kesän kynnyksellä. Jo 

toimeksiannossa painotettiin selvitystyön 

avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta 

selvitysten kohteena 

olevien yritysten kanssa. Tästä on 

myös pidetty kiinni koko prosessin 

ajan. 

Kaupungin omistamista yhtiöistä 

KSS Energia sähköliiketoiminta- 

ja verkkoyhtiönä on 

suurin. Muut yhtiöt ovat olleet 

vanhaan kuntajakoon perustuen 

paikallisia lämmön- ja kaasun jakeluyhtiöitä. 

Kouvolan seudun 

energiatoimialan erityispiirteenä 

on merkittävä yhteistyö metsäteollisuuden 

kanssa, jonka myötä 

omassa tuotannossa uusiutuvien 

energialähteiden osuus on erittäin 

merkittävä. Maakaasu on 

myös vahvasti mukana, meneehän 

maakaasuputken runkolinja 

kaupungin läpi ja Gasumilla on 

iso jakeluasema Kouvolassa. Kaiken 

kaikkiaan kaupungin omistamat 

yhtiöt ovat hyvässä kunnossa 

ja hyvin hoidettuja, joten lähtökohdat 

synergiaetujen hakemiselle 

ovat myönteiset. 

Yhtiöiden yritysarvo 

yli 200 milj. euroa 

Selvitystyö saatettiin loppuun 

vuodenvaihteessa. Johtopäätökset 

vahvistivat sen, että energiaomistusten 

strateginen merkitys 

uudelle kaupungille on huomattava 

niin omistajan, asiakkaan eli 

kuntalaisen sekä paikallisen elinkeinoelämän 

näkökulmasta. 

Vuosittain yhtiöt eri muotoisesti 

(osingot, verkkovuokrat) 

KSS Energia Oy 

ovat tulouttaneet kaupungille 

keskimäärin 6–8 milj. euroa. 

Loppuraportissa todettiin, että 

varovaisestikin arvioiden yhtiöiden 

yhteenlaskettu yritysarvo on 

yli 200 milj. euroa. 

Emo ja neljä tytärtä 

Edelleen yhtiörakenteen muuttamista 

arvioitiin saavutettavilla synergiaeduilla 

ja mm. omistajaohjauksen 

tehokkuudella. Jo selvitystyön 

aikana todettiin, että nykytila 

kuuden yhtiön mallilla ei 

ole mikään vaihtoehto. 

Merkittäviä etuja voimien yhdistämisessä 

löydettiin mm. asiakasrajapinnan 

hallinnassa, tukipalveluiden 

järjestämisessä, hankekehityksessä 

(mm. 2020 tavoitteet) 

sekä em. omistajan ohjausmahdollisuuksien 

selkeytymisellä. 

Tämän jälkeen on päädytty 

esittämään mallia, jossa muodostettavan 

emoyhtiön alaisuuteen 

jäisi neljä tytäryhtiötä eli sähkö-, 

lämpö-, verkkoja urakointiyhtiöt. 

Yhtiöiden omistus säilyy 100- 

prosenttisesti kaupungilla. 

Huomattavakin pääomatuloutus 

mahdollinen 

Omistajan kannalta tilanne on 

hyvin mielenkiintoinen. Eräs 

merkittävä peruste järjestelyille 

tulee olemaan omistajatuloutuksen 

rakenteen optimoiminen. 

Erityisesti verotehokkaat tuloutusmuodot 

tulevat harkittaviksi. 

Yritysjärjestely mahdollistaa 

omistajalle huomattavankin 

pääomatuloutuksen, jonka avulla 

voidaan vahvistaa kaupungin 

elinkeinotoiminnan edellytyksiä, 

työllisyyttä ja palvelurakenteen 

uudistamista. Omistajan 

kannalta – olipa lopullinen malli 

mikä tahansa – tehokkaat ohjausmahdollisuudet 

sekä vuosittaisen 

tuloutuksen määrä on turvattava. 

Energiajärjestelyn osalta eletään 

nyt vaihetta, että kaupunginhallitus 

ottaa käsittelyyn periaatelinjauksen, 

miten asiassa edetään, 

ja asia menee edelleen kaupunginvaltuustolle, 

jolla on lopullinen 

päätösvalta. 

Tämän päätöksen jälkeen alkaa 

vaihe kaksi, jossa mietitään 

tarkemmat rakenteet ja muut 

operatiiviset asiat. Energiayhtiöjärjestely 

on luottamushenkilöiden 

keskuudessa aiheuttanut 

vilkasta mielipiteenvaihtoa, joka 

on ollut ymmärrettävää ja toivottavaakin. 

Kyse on kaupungin ja 

asukkaiden kannalta merkittävästä 

asiasta. Miten käy uudessa 

toimintamallissa kuntalaisten 

perushyödykkeiden sähkön ja 

lämmön hinnalle – tähänkin kysymykseen 

uusi toimija joutuu 

piakkoin vastaamaan. 

Tampere yhtiöitti sähkölaitoksensa 

■ Tampereen Sähkölaitos toimi 

vuodesta 1888 vuoden 2008 

loppuun asti Tampereen kaupungin 

omistamana energialiikelaitoksena. 

Tampereen Sähkölaitoksen 

toiminta kunnallisena 

liikelaitoksena päättyi, kun 

tämän vuoden alusta loputkin 

sen toiminnoista yhtiöitettiin. 

Tampereen Sähkölaitos 

-konserni muodostuu kokonaisuudesta, 

jossa ovat emoyhtiö 

Tampereen Sähkölaitos Oy, aiemmin 

perustetut yhtiöt Tampereen 

Sähköverkko Oy ja Tampereen 

Vera Oy sekä uudet yhtiöt 

Tampereen Energiantuo- 

Tampereen Sähkölaitos Oy -konsernin organisaatio 1.1.2009 

tanto Oy, Tampereen Kaukolämpö 

Oy ja Tampereen Sähkönmyynti 

Oy. Konserni on 100-prosenttisesti 

Tampereen kaupungin omistama. 

Koko Tampereen Sähkölaitos 

-konsernia johtaa nykyisen sähkölaitoksen 

ja Tammerkosken Energia 

Oy:n toimitusjohtaja tekniikan 

tohtori Veli-Pekka Nurmi. 

Konsernin palveluksessa on 

noin 450 henkilöä. 

Tampereen Energiantuotanto 

Oy:n toiminta keskittyy Naistenlahden 

ja Lielahden voimalaitoksille. 

Tampereen Kaukolämpö 

Oy:n ja Tampereen Sähkönmyynti 

Oy:n toimitilat ovat 

Ratinan toimipaikassa. 

Vuonna 2005 perustetut yhtiöt 

Tampereen Sähköverkko 

Oy ja Tampereen Vera Oy jatkavat 

toimintaansa entisellään. 

www.tampereensahkolaitos.fi 


Sisäpiirin vitsit 

2000-luvun alussa tapailin jonkin 

aikaa erästä filosofian opiskelijaa. 

Tapasimme kotibileissä ja 

olin heti myyty, kun hän kertoi 

opiskelevansa ”teoreettista ironiaa”. 

Hän sanoi olevansa perushumanisti, 

joten ”tällaisena kovien 

arvojen edustajana” tiedustelin tietenkin, 

mitä se mahtaa tarkoittaa. 

Hän vastasi: ”Tarkoittaa, että olen 

todellinen väliinputoaja: en tule ikinä 

saamaan työtä. Itse asiassa etsinkin 

rikasta naista.” Siitä innostuneena 

hihkaisin: ”Täydellistä, itse 

etsin todellista väliinputoajaa ja 

olen rikas! Mennäänkö meille?” 

Vastaus oli: ”Jos maksat matkan.” 

Lienee tarpeen lisätä, etten ollut 

rikas: lähes koko opintotukeni 

ja asumislisäni kuluivat asuntoni 

vuokraan ja vähäisistä tienesteistäni 

yritin vielä säästää rahaa asuntosäästötilille, 

tosin laihoin tuloksin. 

Emme myöskään menneet luokseni, 

mutta ennen puhelinnumeroiden 

vaihtamista keskustelimme 

vielä psykoanalyysistä, henkisistä 

kehdoista ja sielunvaelluksesta. 

Jos en minä ollut rikas, niin ei ollut 

mieskään väliinputoaja. Ensitapaamisemme 

jälkeen vietin joitakin 

viikkoja todellisen verbaaliakrobaatin 

lumoissa. Harmillista kyllä, hänen 

puhetaitonsa olivatkin ainoa 

asia, jota pääsin todistamaan. Ja 

niin kiinnostavia keskusteluja kuin 

meillä olikin, ei pelkkä puhe riitä 

suhteen perustaksi. Homma siis 

kuivui kasaan melko nopeasti. 

 

Yhtenä iltana istuimme kuitenkin 

kahvilla miehen ja hänen opiskelijakaverinsa 

kanssa. Puhe kääntyi 

jotenkin alaani, ja tulin maininneeksi 

Väylät ja liikenne -päivät. 

Kuultuaan päivistä miehet katsoivat 

hetken toisiaan ja repesivät 

nauramaan. Olin aivan ymmälläni, 

enkä lainkaan käsittänyt, mitä he 

nauroivat. Kun naurunremakka alkoi 

viimein lähestyä loppuaan, kysyin, 

mikä heille oli tullut. Filosofini 

vastasi: ”Väylät ja liikenne, ihan 

käsittämätöntä, sama kuin autonasentajilla 

olisi konferenssi nimeltä 

Ruuvi ja mutteri.” Vitsi ei oikein 

auennut minulle, ja yritinkin selittää, 

että Väylät ja liikenne on merkittävä 

liikennealan tapahtuma. 

Mutta joka kerta kun mainitsin sanat 

”väylät ja liikenne”, sain aikaiseksi 

vain lisää hekotusta. Lopetin 

selittämisyritykseni nopeasti. 

Tuttuni, jotka eivät ole liikennealalla, 

ymmärtävät Ruuvi ja mutteri 

-vitsin päälle. Eräs taiteilijaystäväni 

jatkoi liikennepilkkaa. Kerran, 

kun hän ei saanut minua soittamalla 

kiinni, laittoi hän tekstiviestin: 

”Oletko sä taas jossain Liikenne 

tanssii ja soi -tapahtumassa, 

kun et vastaa?” 

 

Asiassa on toinenkin puoli. Läheiseni 

eivät ymmärrä alaani tai 

sen käsitteitä, joten on selvää, että 

olen itse yhtä immuuni muiden 

alojen vastaaville termeille. Minua 

naurattaa, kun tuttuni puhuu signaaliprosessoreista, 

jotka eivät aivoissani 

aiheuta minkäänlaista prosessointia. 

Toisaalta hymyni hyytyy, 

kun kuulen puhuttavan polykystisestä 

lipomembranoottisesta osteodysplasiasta 

ja sklerosoivasta 

leukoenkefalopatiasta. Yhtä vähän 

ymmärrän, että sopimuksia noudatetaan 

niinkin yksinkertaisen syyn 

vuoksi kuin pacta sund servanda. 

 

Vaikka minuun ja liikenteeseen 

kohdistettu pilkka olikin kevyttä, 

harmitonta ja erittäin sallittavaa, ei 

siitä kuitenkaan ole kuin pari askelta 

ikävämpään ilmiöön: suvaitsemattomuuteen, 

oman alan ylenmääräiseen 

ihannointiin ja muiden 

alaspäin katsomiseen. 

Opiskelujen alussa fukseille hehkutetaan 

oman oppialan erinomaisuutta. 

On me ja sitten on ne 

muut. ”Ne muut” voivat olla kyltereitä, 

humanisteja, teekkareita tai 

joitain, niin no, muita. Jotkut haluavat 

julistaa ”En ole teekkari” 

-pinssein ja ilmapalloin, toisille taas 

on käsittämättömän tärkeää, ettei 

tule luulluksi miksikään ”humanistihörhöksi”. 

Sivistyneessä määrin 

tapahtuvan moisen itsensä tehostamisen 

voi vielä antaa anteeksi 

hukassa oleville ensimmäisen vuoden 

opiskelijoille. 

En silti ole oikein koskaan käsittänyt, 

miksei omasta alasta tai viiteryhmästä 

voi olla ylpeä ilman, että 

pilkkaa tai alentaa muita. Jos 

asiaa pohtii yhtään syvällisemmin, 

voi sohvapsykologina jopa tulla siihen 

tulokseen, että muiden parjaajat 

eivät ehkä olekaan niin sinuja itsensä 

kanssa. Terve ammattiylpeys 

on hieno asia. Itsestään selvää lienee 

kuitenkin, että kaikkia ammattiryhmiä 

tarvitaan. On myös ihan 

hyväksyttävää, että nauraa välillä 

muille. Kunhan osaa ensisijaisesti 

nauraa itselleen. 

 

Näen entisen filosofianopiskelijadeittini 

aina silloin tällöin raitiovaunussa. 

Emme tervehdi, emmekä 

muutenkaan ole tuntevinamme. 

En tiedä, tunnistaako hän minut. 

Silti vieläkin hymyilyttää, kun muistelen 

hänen juttujaan. Tosin it-alalla 

työskentelevä insinööriystäväni 

oli sitä mieltä, ettei ruuvi ja mutteri 

-analogia väyliin ja liikenteeseen 

toimi. Oikeampi nimi autonasentajien 

konferenssille olisi kuulemma 

”Vaihde ja moottori”. Vaikea 

sanoa, sillä itse en ymmärrä autonasennuksesta 

yhtikäs mitään. Minun 

alaani kun on liikenne. Tanssiva 

ja soiva liikenne. 

Mette Granberg 

on 32-vuotias liikennetekniikan 

DI, joka 

työskentelee Pääkaupunkiseudun 

yhteistyövaltuuskunnan 

(YTV) 

liikennesuunnittelijana. 


47


Marthashof on 

kaupunkikylä 

Berliinissä sivu 18 

1/2009 


Arkkitehti on urheiluopistolle 

Hara- hyvä 

Marjatta 

Pietilän ratkaisu, uusin Marko 

uimahalli Ruti sanoo. nousee 

Kangasalle. sivu 40 

sivulla 36 

Koillismaalla 

tienpito hoituu nyt 

halvemmalla sivu 26 

Turun sataman 

lieju jalostuu maarakennukseen 

sivu 52 

hyötyvoimalaaKOTKASSA 

Kalle Patomeri 

luotsaa uusinta 

PALAA JÄTE 

sivu 6 

Lehtien kustantaja KL-Kustannus Oy, Kuntaliiton tytäryhtiö

Nykytekniikka vähentää liukastumisia 

TEKSTIVIESTIVAROITUS ehtii 

perille ennen hiekoitusta 

KUNNOSSAPITO 

Jaakko Kivimäki 

Lahdessa on ideoitu 

palvelu, jossa jalankulkijoita 

varoitetaan liukkaudesta 

tekstiviestillä. 

Kaupunkilaisille ilmainen 

palvelu on saanut 

Liikenneturvan kunniakirjan 

ja Kotitapaturmien 

ehkäisykampanjan 

kunniamaininnan. 

LIUKASTUMISISTA 

■ Tuore kyselytutkimus tukee 

arvioita, joiden mukaan jopa 

50 000 suomalaista joutuu 

vuosittain sairaalaan liukastumisen 

takia. 

■ Kyselyn perusteella liukastuminen 

ei ole kiinni iästä, joskin 

liukastumisen seuraukset ovat 

iäkkäämmille vakavammat. 

■ Liukastumisista aiheutuu yhteiskunnalle 

satojen miljoonien 

eurojen kustannukset joka 

vuosi. 

■ Vanhuksille yleisen lonkkamurtuman 

hoitokustannukset 

ovat ensimmäisenä vuonna 

noin 16 000 euroa. 

■ Joka neljäs kaatumistapaturmassa 

ollut vanhus kuolee vuoden 

sisällä tapaturmasta. 

● Jaakko Kivimäki, dipl.ins. 

SVA-Konsultointi 

jaakko.kivimaki@sci.fi 

Suomessa liukastumisonnettomuuksia 

tapahtuu vuosittain 

kymmeniä tuhansia, ja niistä 

koituu yhteiskunnalle vuodessa 

satojen miljoonien eurojen menot. 

Kotitapaturmien ehkäisykampanjan 

teettämässä kyselyssä 

joka kolmas ilmoitti liukastuneensa 

viime talvena. Kolmannes 

liukastuneista loukkasi itsensä, ja 

heistä joka neljäs hakeutui lääkärinhoitoon. 

Loukkaantumisriski 

kasvaa iän myötä, mutta myös 

nuoret murtavat luitaan. 

Terveyskeskusten mukaan 

valtaosa vakavista liukastumisonnettomuuksista 

tapahtuu muutamana 

erittäin liukkaana päivänä. 

Useimmiten liukkaus on päässyt 

yllättämään. Esimerkiksi iljanteisen 

jään päälle on voinut sataa 

ohut, petollinen lumikerros. 

Kun liukkaudesta saadaan varoitus 

jo ennen kävelemään lähtöä, 

siihen osataan varautua. Siihen 

voidaan myös varustautua 

esimerkiksi liukuestein, joiden 

usein hankala kiinnittäminen 

etenkin vanhuksille saattaisi 

muuten jäädä tekemättä. Onkin 

ilmeistä, että etukäteisvaroituksella 

voidaan estää merkittävä osa 

liukastumisista. 

Varoituspalvelu hyödyntää 

nykytekniikkaa 

Lahdessa haluttiin perinteisten 

keinojen tehostamisen lisäksi löytää 

uusia mahdollisuuksia liukastumisien 

vähentämiseksi. Talvella 

liikenneväylien kelin muutoksia 

päivystetään joka tapauksessa 

ympäri vuorokauden. Oivallettiinkin, 

että nykytekniikalla 

tämä tieto on siirrettävissä reaaliaikaisesti 

kaikkien tarvitsijoiden 

käyttöön. Tekstiviestivaroittamista 

päätettiin kokeilla Lahden keskustassa 

talvikaudella 2007–08. 

Kirjeitse ja verkon välityksellä 

kokeiluun kerättiin 340 varoitettavaa. 

Varoitettavia oli kaikista 

ikäryhmistä, 90 prosenttia oli 

naisia. ”Inflaation” välttämiseksi 

pyrittiin varoittamaan ainoastaan 

silloin, kun keli muuttuu 

aikaisempaa selvästi liukkaammaksi. 

Tavoitteena oli, että vähintään 

puolet varoitettavista kokee 

varoituksen tarpeelliseksi. Varoittamisen 

hoitivat neljä talvihoidon 

päivystäjää. Varoittamisesta 

ei heidän mielestään ollut 

olennaista lisävaivaa. Varoittamisesta 

päättäminen ei ollut aina 

helppoa, mutta mahdollisista 

toimenpiteistä tulee joka tapauksessa 

päättää. 

Varoitettavien toivomuksesta 

palvelua kehitettiin kokeilun aikana 

vielä niin, että varoitettavat 

saivat valita yöllä syntyvän liukkauden 

varoituksen ajankohdan. 

Varoituksen sai halutessaan välittömästi, 

klo 6, klo 7 tai klo 8. 

Viikonloppuna varoitusviesti lähetettiin 

tuntia myöhemmin. 

Kaupunkilaiset olivat 

palveluun tyytyväisiä 

Varoituksia lähetettiin talven aikana 

kaikkiaan yhdeksän. Jokai- 

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 

Biotalouden keskuksessa teet 

kestävää tulevaisuutta 

Kehitä ympäristöteknologian osaamistasi 

INSINÖÖRI (AMK) 

Syventävinä teemoina yhdyskuntatekniikka, 

uusiutuva energia,limnologia. 

Ympäristöteknologian koulutusohjelma/4 v 

 

INSINÖÖRI YLEMPI (AMK) 

Syvennytään energia- ja ympäristöalan johtamiseen. 

 

 

Aikuiskoulutus, yhteishakuaika 14. - 30.4.2009 

Lisätietoja hakemisesta: 

 

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 

Biotalouden keskus 

Väisälänkatu 4 

80160 JOENSUU 

puh. (013) 260 6900 

 


49

ARKISTOT AUKI! 

Kuntatekniikka-lehden numerokohtaiset pdf:t 

ovat luettavissa osoitteessa 

http://lehti.kuntatekniikka.fi > Lehtiarkisto 

Sieltä löytyvät myös nykyisen Kuntatekniikan 

edeltäjien arkistot: Tekniikka ja Kunta -lehden 

vuosikerta 2006 sekä 

Kuntatekniikka 1998–2006. 

sen varoituksen jälkeen pyydettiin 

varoitettavilta palautetta. 

Lisäksi talvikauden päätyttyä 

tehtiin vielä koko kokeilua 

koskeva kysely. Kokeilun tavoitteet 

onnistuivat erittäin hyvin 

sekä varoitusten antamisen 

että varoitettavilta saadun palautteen 

osalta. 

Varoitettavista 92 prosenttia 

ilmoitti hyötyneensä varoituksista. 

72 prosenttia ilmoitti kiinnittäneensä 

kokeilun ansiosta 

aiempaa enemmän huomiota 

mahdolliseen liukkauteen ja 

ollut varovaisempi, vaikka varoitusta 

ei olisikaan tullut. 

Varoitettavat välittivät varoituksen 

eteenpäin perheelleen 

ja tuttavilleen niin, että todellinen 

varoitettavien määrä oli 

noin kaksinkertainen. 66 prosenttia 

piti varoitusten kokonaismäärää 

kutakuinkin sopivana, 

31 prosenttia olisi halunnut 

niitä enemmän. Yksi varoitettava 

liukastui hoitoa edellyttävästi, 

kun tilastollisesti ilman 

varoituksia olisi tapahtunut 

5–10 hoitoa edellyttävää liukastumista. 

Varoitettavilta saatiin runsaasti 

sanallistakin palautetta, 

ja palvelu sai myös uusia ulottuvuuksia: 

”Viestin saatuani tuntui mukavalta, 

että minusta pidetään 

huolta tälläkin tavoin!” 

”Minä ikäihmisenä koen 

saavani osalleni jopa henkilökohtaista 

huomiota ja huolenpitoa.” 

Varoituspalvelun käyttö 

on laajenemassa 

Hyvien tulosten johdosta palvelu 

laajennettiin tälle talvelle 

koskemaan koko Lahtea. Tällä 

hetkellä varoitettavia on Lahdessa 

yhteensä 2 033. Helsingissä 

palvelua kokeillaan kahdella 

alueella: Lauttasaaressa sekä 

Etu-Töölössä lähiympäristöineen. 

Pienemmän kunnan kokemuksia 

saadaan tänä talvena 

Sipoosta, jossa varoitetaan Nikkilän 

ja Söderkullan jalankulkuväylien 

liukkaudesta. 

Kaikilla palvelun tarjoavilla 

kunnilla on yhteinen koordinaattori, 

joka hoitaa varoitusautomatiikan 

ja pitää ajan tasalla 

varoitettavien tietoja. Palvelusta 

ei ole sen järjestäneelle kunnalle 

mitään ylimääräistä vaivaa. Samalla 

prosessilla on mahdollista 

hoitaa muidenkin halukkaiden 

kuntien palvelu. Siksi palvelun 

ylläpidon kustannukset 

suhteessa sen hyötyihin ovat 

erittäin pienet. Keskikokoisessa 

kaupungissa on noin 10 000 euron 

vuosittaisella panostuksella 

saatavissa satojen tuhansien yhteiskunnalliset 

säästöt. 

Lisätietoa palvelun verkkosivuilta 

www.sva.putteri.fi 

UUTTA OUREXILTA: TEOLLISUUDEN 

SIIVOUSJÄRJESTELMÄT 

Ota yhteys ja kysy lisää teille soveltuvimmasta ratkaisusta: 

TEKSTIVIESTIVAROITUSPALVELU 

■ Tieto liukkaasta kelistä siirtyy vaivattomasti ja välittömästi talvihoidon 

päivystäjältä jalankulkijoille. 

■ Näin liukkautta osataan varoa, mistä on suuri apu etenkin siellä, 

missä ei vielä ole ehditty hiekoittaa. 

Liikuteltavat imurit 

2,2 - 11 kW 

Keskussiivousjärjestelmät 

Suurtehoimurointilaitteistot 

vaihtolavalle tai erilliselle kärrylle 

Ourex Oy 

Rasulankatu 7 A 2 • 33730 Tampere 

puh. (03) 212 8000 • faksi (03) 212 8158 

www.ourex.fi • ourex@ourex.fi 

■ Liukkauteen voidaan varustautua esimerkiksi liukuesteillä, joiden 

etenkin ikäihmisille usein hankala kiinnitys voisi muuten jäädä 

tekemättä. 

■ Palvelun saama julkisuus nostaa liukastumisasian hyvin esille, 

mikä tuo positiivisia vaikutuksia myös välillisesti. 

■ Keskikokoisessa kaupungissa on noin 10 000 euron vuosittaisella 

panostuksella saatavissa satojen tuhansien yhteiskunnalliset 

säästöt. 


Ideaparkin uimahalli-kylpylään tulee 25 metriä pitkän pääaltaan 

lisäksi terapia-allas, lasten allas, hierovia suihkuja ja 

kylmävesiallas. 

Lempäälän 

Ideaparkin alle 

uimahalli ja 

hiihtoputki 

● Lempäälän Ideaparkin uimahalli-kylpylän 

ja hiihtoputken rakennustyöt 

ovat alkaneet. Liikekaupungin 

pohjoispäädyn parkkialueen 

alle, 35 metrin syvyyteen 

louhittuun kallioluolaan rakennettavat 

uimahalli-kylpylä ja 

1,2 kilometrin hiihtoputki valmistuvat 

ensi vuonna. 

Uimahallin rakentamisesta 

ja ylläpidosta vastaa tarkoitusta 

Suunnittelukuvat/Arkkitehtiruutu Oy 

Alamaailmaksi kutsutulle vapaa-ajan alueelle valmistuu myös 

1,2 kilometriä pitkä, maailman ainoa kaupallisen keskuksen 

yhteydessä oleva hiihtoputki. 

varten perustettu Lempäälän Uimahalli 

Oy, jonka omistaa Lempäälän 

kunta. Vesilahden kunta 

on tulossa myös osakkaaksi. 

Uimahallin suunnittelusta 

vastaa Arkkitehtiruutu Oy. Koko 

hankkeen kustannusarvio on 

noin 30 miljoonaa, josta Lempäälän 

Uimahalli Oy:n osuus on 

noin 7 miljoonaa euroa. 

Toivo Sukari visioi rakentavansa 

Lempäälän Ideaparkin laajennukseksi 

myös sisähuvipuiston. 

Ideaparkissa on kahden vuoden 

aikana käynyt yli 15 miljoonaa 

asiakasta. 

Hometalkoot 

käyntiin 

● Valtioneuvosto päätti politiikkariihessään 

24.2. käynnistää valtakunnalliset 

kosteusja hometalkoot. 

Tavoitteena on kosteusja 

homeongelmien aiheuttamien 

terveyshaittojen ja kansantaloudellisten 

menetysten systemaattinen 

vähentäminen sekä uusien 

kosteusvaurioiden syntymisen 

torjuminen uudis- ja korjausrakentamisessa. 

Ympäristöministeriö koordinoi 

ohjelmaa, joka ulottuu vuoteen 

2013. 

Jyväskylä säästää 

● Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta 

on päättänyt miljoonan 

euron säästötoimista. Eniten 

säästöjä esitetään yhdyskuntatekniikan 

vastuualueelle, yhteensä 

517 000 euroa. Suurimpia säästöeriä 

ovat katujen peruskorjausten 

vähentäminen (150 000 euroa), 

leikki- ja skeittipaikoille sekä 

uimarannoille tehtävien lakisääteisten 

parannusten lykkääminen 

(80 000) sekä luonnonpuistojen 

raivauksen vähentäminen 

(45 000). Silmin nähtävä säästökeino 

on asuinalueilla toteutettava 

ulkovalaistuksen kesäkatko, 

jolla säästetään 30 000 euroa. 

Tuloja taas saadaan lisää 

60 000 euroa korottamalla ulkoisia 

taksoja ja maksuja 10 prosentilla. 


Pentti Pere, Satakunnan museo 

Yli satavuotias Porin kaupungintalo, ns. Junneliuksen palatsi 

entistettiin vuosi sitten. 

KUNNANTALOT RAKENNUS- 

PERINTÖPÄIVIEN TEEMANA 

● Euroopan rakennusperintöpäiviä 

vietetään 11.–13.9. 

teemalla kunnanja kaupungintalot. 

Teema on ajankohtainen 

käynnissä olevien 

kuntaliitosten johdosta. Niiden 

myötä yli 60 suomalaisen 

kunnan itsenäinen rooli 

päättyi tänä vuonna. Osa 

kunnantaloista jää pois käytöstä, 

osaa joudutaan laajentamaan 

toiminnan muuttuessa. 

Myös uusia kunnanja 

kaupungintaloja rakennetaan. 

Kunnan- ja kaupungintaloilla 

on aina ollut merkittävä 

rooli kaupunkirakenteessa 

ja -maisemassa. Niillä on 

myös vahva päätäntävaltaa 

ja paikallisdemokratiaa edustava 

symbolinen ulottuvuutensa. 

Teemavuoden avajaiset 

ovat 16.3. Kuntatalolla Helsingissä. 

Teemavuoden taustalla 

ovat ympäristöministeriö, 

Kuntaliitto, Kotiseutuliitto, 

Opetushallitus, Museovirasto, 

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen 

Seura, Suomen 

Ympäristökasvatuksen 

Seura ja Suomen Arkkitehtiliitto 

SAFA. 

www.rakennusperinto.fi 

Tiet, kadut ja 

joukkoliikenne 

saivat sapiskaa 

● Kuntalaiset ovat valmiita maksamaan 

enemmän veroja, mikäli se 

turvaa kuntapalvelujen saatavuuden. 

Kuntaliiton laajaan kuntalaistutkimukseen 

vastasi 13 000 kuntalaista 

ympäri Suomen. 

Kuntalaiset ovat kohtuullisen 

tyytyväisiä kuntien järjestämiin palveluihin, 

eniten kirjastopalveluihin. 

Reilusti yli puolet kuntalaisista on 

tyytyväisiä myös kierrätystoimintaan, 

jätehuoltoon, liikunta-, urheilu- 

ja muihin vapaa-aikapalveluihin, 

sairaan- ja terveydenhoitajan 

vastaanottopalveluun sekä kunnallistekniikkaan. 

Eniten tyytymättömyyttä 

kohdistuu teiden ja katujen 

hoitoon sekä joukkoliikennepalveluihin: 

kolmannes vastaajista 

pitää näitä palveluja melko tai erittäin 

huonosti hoidettuina. 

VVO 40 vuotta 

● VVO:n perustamisesta tuli kuluneeksi 

40 vuotta 29.1. VVO perustettiin 

suuren asuntopulan aikaan, ja 

sen perustehtäväksi määriteltiin kohtuuhintaisten 

vuokra-asuntojen rakennuttaminen 

sekä asuntopoliittinen 

vaikuttaminen. Yhtiöstä on kasvanut 

Suomen suurin vuokra-asuntoyritys, 

joka omistaa lähes 38 000 

vuokra-asuntoa noin 50 paikkakunnalla. 

Koko maan vuokra-asuntokannasta 

se on viitisen prosenttia.

RADAN VARRELLA 

● Rautatiet olivat viime vuosisadan 

alkuaikoina Suomen infrasruktuurin 

selkäranka ja teollisen 

kehityksen varmentaja. Vielä nykyisinkin 

rautateiden merkitys 

on suuri puhumattakaan siitä, 

että niiden lähes 150 vuotiseen 

historiaan liittyy monilla meistä 

nostalgisia muistoja. 

Karttakeskus on Jussi Iltasen 

johdolla kerännyt tiedot kaikista 

Suomen rataverkon asemista 

ja muistakin rautatieliikennepaikoista 

komeaan kirjaan – 

”nostalgiseen katseluteokseen 

rautatieliikenteestä ja asemarakennuksista” 

– kuten tekijät itse 

kutsuvat työtään. 

Päätoimittaja Iltanen kertoo 

suunnitelleensa teosta harrastuksenaan 

viitisen vuotta ja 

kirjoittamisen vieneen kaksi 

vuotta. Mutta siihen pakotti 

todellinen tarve: ei ollut lähdettä, 

josta harrastaja olisi helposti 

löytänyt tietoa rautatieliikennepaikoista. 

Aikaisempi tutkimus 

käsitteli pääosin yksittäisiä 

rataosia erillisissä lehtikirjoituksissa. 

Iltanen painottaa, ettei 

teos olisi ollut mahdollinen ilman 

rautatieharrastajien talkootyötä. 

Runsas kuvitus on pääasiassa 

asianharrastajien. 

Teoksen arvoa ja käytettävyyttä 

parantavat oivallukset, 

jotka helpottavat tietojen löytämistä 

ja selkiinnyttävät etsiskelyä. 

Näistä voidaan erityisesti 

mainita rataverkon kokonaisuutta 

esittävä kartta, josta löytyvät 

liikennepaikkatekstien sivunumerot, 

rataosien nimet ja 

niihin liittyvät liikennepaikkataulukot. 

Rataosille ei ole kattavasti 

aiemmin esitetty nimiä. Teoksen 

karjalaisia lukijoita varmasti ilahduttaa, 

että siinä käsitellään ennen 

viime sotia Suomen rautatieverkkoon 

kuuluneet osat. 

Uskoakseni kaikilla suomalaisilla 

on jonkinlainen tunneperäinen 

suhde rautatieasemiin ja 

rautateihin. Junien odotukseen, 

tapaamisiiin asemalla, matkustamiseen 

ja saapumiseen Helsingin 

asemalle, sen mahtavaan 

asemahalliin. Myös lukuisat 

asianharrastajien kertomat 

anekdootit ovat omiaan elävöittämään 

luettelonomaista rakennetta. 

Tällainen on esimerkiksi 

tarina Ida Aalbergin lapsuudenkodista 

radan varrella Janakkalassa. 

Tekstiä elävöittävät myös lukuisat 

kartat. Siksi uskoisin, että 

teos saa lukijoita ja ”katselijoita” 

muidenkin kuin rautieharrastajien 

keskuudesta. Kuntateknikkoja 

kiinnostavaa on esimerkiksi 

erittäin runsaan kuvituksen 

höystämä historia asemien 

arkkitehtuurin muutoksesta 

ja suhteellisen nopea rautateiden 

uudistamistahti 1900-luvun 

loppupuolella. Uudistamistahti 

ilmenee esimerkiksi asemien 

lakkauttamisina ja miehityksen 

poistamisina. Teoksen julkaiseminen 

on jälleen kulttuuriteko 

Karttakeskukselta. 

● Arto Nuora 

Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat. 

Jussi Iltanen ja toimituskunta. 

Karttakeskus 2009. Otavan 

Kirjapaino Oy. Keuruu. 432 s. 

PLUGI.FI / PETRI JAUHIAINEN 

Suomi 

YMPÄRISTÖN 

TILA 

2008 

2 Ilmastonmuutoksen 

uhan vuosikymmen 

3 Suomi käyttää runsaasti 

luonnonvaroja 

4 Suomen ilmasto 

lämpenee vauhdilla 

6 Energiankulutus viisinkertaistunut 

50 vuodessa 

8 Jätteen määrä 

edelleen kasvussa 

9 Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne 

hajautuu 

10 Työmatkojen pituus kaksinkertaistunut 

20 vuodessa 

11 Lähimpään kauppaan 

useimmilla alle kilometri 

12 Henkilöautoja on 

2,6 miljoonaa 

13 Liikenteen melulle 

altistuu 800 000 

14 Ilman epäpuhtauksien päästöt 

vähentyneet selvästi 

15 Hiukkaset pahimpia 

hengitysilman pilaajia 

16 Teollisuuden fosforipäästöt 

vain murto-osa 1980-luvun 

tasosta 

17 Pintavesien ekologinen tila 

on pääosin hyvä 

18 Niityt, kedot ja hakamaat ovat 

uhanalaisimpia luontotyyppejä 

19 Luonto ja lajisto 

muuttuvat alati 

20 Tärkeimmät kansainväliset 

ympäristösopimukset 

SUOMEN 

YMPÄRISTÖN TILA 

PARANTUNUT 

● Suomen ympäristön tila on 

monin tavoin parempi kuin vielä 

muutama vuosikymmen sitten, 

mutta etenkin ilmastonmuutos 

ja luonnonvarojen lisääntynyt 

käyttö luovat uusia 

uhkakuvia. EU:n ympäristötietodirektiivi 

velvoittaa tarjoamaan 

kansalaisille tietoa 

ympäristön tilasta. 

Ympäristöhallinnon 

verkkopalvelussa julkaistaan 

nyt ensimmäistä 

kertaa yleistajuinen ja 

tiivis katsaus Suomen 

ympäristön tilaan. Valtakunnallisen 

katsauksen 

lisäksi julkaistaan 

13 alueellista katsausta. 

Tietolähteinä 

on käytetty ympäristöhallinnon 

asiantuntijoita 

ja tietojärjestelmiä sekä muita 

viranomaisia ja tutkimuslaitoksia. 

Suomen ympäristökeskus 

www.ymparisto.fi/syke 

www.ymparisto.fi/ 

ymparistontila2008 

KIVIHIILI MYÖS 

TULEVAISUUDEN 

POLTTOAINE 

● Energiateollisuus ry:n ja Hiilitieto 

ry:n julkaisu Hyvä tietää 

hiilestä kertoo mm., että kivihiili 

sopii varmuuspolttoaineeksi. 

Hiilivoima ei ole säästä riippuvaa 

ja se toimii varavoimana ja 

tasaavana tuotantona esimerkiksi 

tuuli- ja vesivoimalle. 

Kivihiilen käytön ympäristöhaittojen 

pienentämiseksi on 

otettu käyttöön tehokkaita ratkaisuja. 

Happamoittavien päästöjen 

aiheuttaman laskeuman 

väheneminen näkyy ilmanlaadun 

paranemisena ja kasvillisuuden 

elpymisenä. Merkittävin 

jäljellä oleva kivihiilen käytön 

ongelma ovat hiilidioksidipäästöt. 

Hiilidioksidin erottamista 

voimalaitosten ja 

teollisuusprosessien päästöistä 

selvitetään laajoissa 

tutkimusohjelmissa. EU:ssa on 

i20900343_H ilijulkaisu.indd 1 

päätetty hiilidioksidin talteenottoon 

ja varastointiin tähtäävien 

hankkeiden tukemisesta. Suomessa 

hiiltä käytetään nykyään 

tehokkaasti sähkön ja lämmön 

yhteistuotannossa sekä terästeollisuudessa. 

www.hiilitieto.fi/julkaisut 

 


53

Rauman puukaupunkikeskustan kaupallisesti toimivien hidaskatujen sulatusten 

kustannukset on jaettu esimerkillisesti kaupungin ja kiinteistöjen kesken. 

Rauma sai 

keskustapalkinnon 

● Elävä Kaupunkikeskusta ry on valinnut 

Rauman vuoden 2009 kaupunkikeskustaksi 

onnistuneen ja pitkäjänteisen keskustauudistuksen 

johdosta. 

Palkintoperusteluissa todetaan mm., että 

maailmanperintökohteena olevan puukaupungin 

kehittäminen on ollut haaste, 

jossa Rauma on onnistunut erinomaisesti. 

Pohjoismaiden suurin yhtenäinen historiallinen 

puukaupunkikeskusta valittiin Suomen 

ensimmäiseksi maailmanperintökohteeksi 

jo 1991. 

Rauman Yrittäjien City-kauppiaat ovat 

saaneet koko keskustan sykkimään kaupallisesti 

sekä tuottaneet laadukkaita tapahtumia. 

Näyteikkunat ovat nyt houkuttelevia, 

ja kaupallinen ilme on linjakkaan 

tyylikäs. Keskustan erikoisliikkeissä asioiminen 

on elämys. 

www.kaupunkikeskustat.fi 

Vuoden sisäkatto Torniossa 

● Tornioon valmistunut PGR-kauppakeskus on 

valittu vuoden 2008 sisäkattokohteeksi. Kauppakeskuksen 

eri tilojen sisäkatoissa on niin kuitulevyä, 

viilupintaisia sisäkattolevyjä, kipsilevyjä, 

akustiikkalevyjä ja erilaisia Lautex-alakattotuotteita. 

Yhteensä sisäkattoja kauppakeskuksessa 

on noin 15 000 m 2 . Sisäkattoyhdistys valitsi vuoden 

kohteen tänä vuonna viidennen kerran. 

www.sisakattoyhdistys.fi 

PGR-kauppakeskuksesta Torniosta löytyi 

vuoden sisäkatto 2008. 

Lautex Oy 

Helsinki 

korjaa kouluja 

54 miljoonalla 

● Helsinki käyttää koulukorjaushankkeisiin 

enemmän rahaa 

kuin koskaan. Tänä vuonna 

Helsingissä on meneillään 

viisi yli viiden miljoonan euron 

koulukorjaushanketta. Kuntoon 

pannaan mm. Laajasalon kosteusongelmien 

vaivaama koulu 

sekä tekniikan alan oppilaitos 

Haagassa. Opetustoimen korjaushankkeisiin 

on varattu lähes 

54 miljoonaa euroa, yli 60 

prosenttia enemmän kuin viime 

vuonna. 

Turvallisempaa 

leikkiä 

● SFS-käsikirja 143 Leikkikenttävälineet 

sisältää 2008 uusittujen 

leikkikenttävälineitä käsittelevien 

eurooppalaisten standardien 

suomennokset. Käsikirjaa 

myy Suomen Standardisoimisliitto, 

s-posti sales@sfs.fi. 

Pariisi 

sammuttaa valot 

● Pariisi ja 27 muuta ranskalaiskaupunkia 

ovat ilmoittautuneet 

mukaan 28.3. klo 20.30–21.30 

järjestettävään Earth Hour -tapahtumaan. 

Ideana on mahdollisimman 

laaja valojen sammutus 

tunnin ajaksi ympäri maailmaa. 

Osallistumalla Earth Houriin 

kaupungit vaativat päättäjiltä 

toimia ilmastonmuutoksen 

hillitsemiseksi. Mukana on jo yli 

400 kaupunkia ympäri maailmaa, 

Suomesta parikymmentä 

kuntaa ja kaupunkia. 

Summan 

tuulipuistolle 

valtion tukea 

● Työ- ja elinkeinoministeriö on 

myöntänyt Haminan Energia 

Oy:lle Summan tehdasalueen 

tuulipuiston toteutukseen noin 

5,1 miljoonaa euroa. Haminan 

Energian tarkoituksena on rakentaa 

alueelle neljä 3 MW:n tuulivoimalaa. 

Hankkeen kokonaisinvestointi 

on 16,9 milj. euroa. 

Keski-Savon 

ympäristötoimi 

aloitti 

● Heinäveden, Joroisten ja Leppävirran 

kuntien sekä Pieksämäen 

ja Varkauden kaupunkien 

yhteinen ympäristötoimi aloitti 

vuoden alussa. Yksikkö tuottaa 

kunnille ympäristönsuojelun, 

terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon 

palvelut. Joroinen 

on mukana eläinlääkinnän 

ja terveysvalvonnan osalta. Isäntäkuntana 

toimii Leppävirta. 

Ideakilpailu 

metroradan 

saarilähiöstä 

● Ehdotus Kuunari on voittanut 

kansainvälisen ideakilpailun, jonka 

tavoitteena on luoda Helsingin 

Koivusaaresta metroradan 

varteen persoonallinen asuin- ja 

työpaikka-alue. Kilpailijoiden tuli 

suunnitella 3 500–4 500 asukkaan 

alue, jossa olisi 1 500–2 500 

työpaikkaa. Kilpailuun osallistui 

101 ehdotusta, joista arviolta neljännes 

oli ulkomaisia. 

Voittaneen ehdotuksen teki- 


Arkkitehtuuritoimisto Sopanen-Svärd Oy 

Voittanut ehdotus Kuunari kaksinkertaistaisi Koivusaaren 

pinta-alan maatäytöillä. Korttelit muodostuvat kaarevista 

talonauhoista, jotka on katkottu pienipiirteisiksi ketjuiksi. 

Kaareva pääkatu poimii metroaseman hyvin mukaan kaupunkirakenteeseen, 

ja kevyt liikenne kiertää rantoja. 

jät ovat Ilkka Svärd ja Pia Sopanen 

Arkkitehtuuritoimisto Sopanen-Svärd 

Oy:stä. 

Koivusaaren ideakilpailun yhteydessä 

testattiin laajassa mittakaavassa 

uudentyyppistä kilpailukäytäntöä, 

jossa myös yleisö sai 

vapaasti arvioida ja kommentoida 

kilpailutöitä ennen tuomariston 

päätöstä. Palautetta tuli runsaasti. 

Netissä kilpailutöitä arvioitiin noin 

550 kommentissa, ja näyttelytila 

Laiturilla parasta ehdotusta äänesti 

lähes 200 henkeä.

Taloyhtiöiden 

lämmityskuluista 

pois kolmannes 

● Kotimainen Thermolink-lämmönohjausjärjestelmä 

säästää kerrostalojen 

lämmityskustannuksissa 

jopa 30 prosenttia. Säästö syntyy 

jopa 0,2 asteen tarkkuudella tapahtuvasta 

lämmönsäädöstä. 

Lämmitysjärjestelmä jaetaan 

alueisiin, ja lämmitys tapahtuu vain 

siellä, missä lämmitystarvetta on. 

Esimerkiksi kerrostalon eteläpuolen 

asunnot lämpiävät hyvinkin paljon 

auringosta. Silloin Thermolink-lämmönohjain 

vähentää niiden lämmitystä, 

jolloin ylilämmitys ja energiahukka 

vähenevät. 

www.euronom.fi 

EasyLedin matalalinjaiset valaisimet Levin laskettelukeskuksessa on varustettu Golden 

Dragon ledeillä ja ovaaleilla linsseillä. 

LEVILLE LED- 

KATUVALAISTUS 

● Levin laskettelukeskus Kittilässä 

ottaa käyttöön led-katuvalaistuksen. 

Järjestelmä sisältää 

3 840 Osram Opto Semiconductorsin 

lediä ja ovaalia linssiä. 

Ledit asennetaan 64 valaisimeen. 

Kittilän kunta investoi 

Levin hiihtokeskuksen infrastruktuuriin 

ympäristöystävällisyyttä 

painottaen. 

Ledien värilämpötila on 

luonnollinen 5600 K, jota 

myös kuntalaiset pitävät miellyttävänä. 

– Olimme erityisen vakuuttuneita 

erinomaisesta värintoistokyvystä, 

valonlähteiden 

tärinäkestävyydestä ja ledien 

pienestä koosta, joka antaa 

vapauden valaisinsuunnitteluun, 

sanoo Mika Nummenpalo 

asennuksen suorittaneesta 

EasyLed Oy:stä. 

– Kaikki kunnan yksiköt 

ovat yhtä mieltä siitä, että investoimme 

ainoastaan tulevaisuuden 

teknologiaan, kertoo 

Jari Kinnunen Kittilän kunnan 

teknillisestä osastosta. 

www.lamppuinfo.fi 

Yksi Zephyr käsittelee sekunnissa 

125 litraa ilmaa ja kykenee 

parantamaan noin 45 neliön tilan 

ilmanlaadun. 

Ilmansuodatin 

homekouluille 

● Martelan Zephyr-ilmansuodatin 

on vuokrattavissa mm. koulujen ja 

päiväkotien käyttöön. Se mahdollistaa 

tilojen käytön homevaurioiden 

korjausta odoteltaessa. 

Martela on kehittänyt Zephyrilmansuodatinjärjestelmän 

yhteistyössä 

Lifa Air Oy:n kanssa. Zephyrsuodatinjärjestelmä 

vähentää huomattavasti 

homeitiöiden pitoisuuksia 

huoneilmassa ja lieventää altistumisriskiä 

homeelle. 

Kolmen vuoden vuokrasopimus 

Zephyr-ilmansuodattimelle maksaa 

200 euroa kuussa. 

www.lifa.net 

Wilon EMU RZP -kierrätyspumppusarja 

on tarkoitettu 

kunnalliseen jäteveden 

kierrätykseen. Se toimii tehokkaasti 

matalillakin virtausnopeuksilla 

ja antopaineilla. 

TIIVISTEKANSI EI 

KOLISE 

● Ulefos NV Oy – Niemisen Valimo 

on tuonut markkinoille uuden 

kiinteästi kansiin ja ritilöihin 

integroidun Urho-polyuretaanitiivisteen. 

Kiinteästi kanteen liitetty 

tiivisteratkaisu tarjoaa useita etuja. 

Kannet tai ritilät eivät kolise eivätkä 

kilise. Lisäksi kulumista aiheuttava 

kannen kierto- ja sivuttaisliike kehyksessä 

vähenee ja kannen elinikä 

pitenee. Tiiviste on suunniteltu 

kestämään koko kannen tai ritilän 

eliniän, eikä sitä tarvitse vaihtaa 

tai huoltaa avaamisten yhteydessä. 

Tiiviste myös ehkäisee tehokkaasti 

vuotovesien pääsyä viemärijärjestelmään 

ja tuo siten säästöjä. 

Urho-tiivisteellä varustettuja 

tuotteita on testattu haastavissa 

sekä raskaalle kuormitukselle altistuvissa 

kohteissa, kuten korkean 

liikennetiheyden alueella sijaitsevilla 

risteysalueilla, meluongelmille 

herkillä asuinalueilla ja moottoriteillä. 

www.ulefosnv.fi 

Urho-polyuretaanitiiviste 

on integroitu kiinteäksi 

osaksi kantta tai ritilää. 

Tiiviste työstetään viimeistelyvaiheessa 

tarkalleen 

oikeaan toleranssiin 

kehystään varten. 

Kierrätyspumput 

suurille 

jäteveden 

virtausmäärille 

● Wilon uudet kierrätyspumput 

pumppaavat energiatehokkaasti 

suurempia määriä 

matalilla virtausnopeuksilla 

ja antopaineella. Pumppu on 

helppo liittää putkeen ja voidaan 

asentaa sekä vaaka- että 

pystysuoraan. 

Pumpuilla on laaja sovellusvalikoima 

asiakkaan tarpeen 

mukaan moduulirakenteesta 

johtuen. 

Saatavilla on pumppuja, 

joiden suorituskyky on 0.5 

ja 22.5kW välillä ja liitännät 

DN 200:sta DN 800:aan. Wilo 

EMU-RZPn pääasiallinen käyttötapa 

on kunnallinen jäteveden 

puhdistus. 

e-mail: wilo@wilo.fi 


Suomen 

Satamaliitto 

Marinetek 

Finland Oy 

 

Timo Jaatinen 

 

 

 

 

 

 

Matti Auraa 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ekokem Oy Ab 

 

 

Timo Piekkari 

 

Esa Tommilan 

 

 

 

 

FCG Planeko Oy 

Teemu 

Rahikainen 

 

 

 

 

Ari Niemelä 

 

 

 

Riitta Id 

 

 

 

Iivari 

Lappalainen 

 

 

 

 

Tommi 

Rintanen 

 

 

 

Jouni 

Mikkonen 

 

 

 

Sami Nevala 

 

 

 

 

Marja Nuottajärvi 

 

 

 

 

Mattias Järvinen 

 

 

 

Tapani Peltola 

 

 

 

HyXo Oy 

 

Pekka Ilmola 

 

 

 

 

 

 

Vapor Finland Oy 

 

 

Ulla Pysäys 

 

Petri Pykälämäki 

 

 

 

 

Jussi Järvenpää 

 

 

 

 

 

 

Marinetek Group 

Annu Altintop 

 

 

 

 

 

Kati Lindström 

 

 

Ville Frost 

 

 

 

 

 

Valtteri Vauramo 

 

 

 

 

 

Kari Suonsilta 

 

 

 

Energiakolmio Oy 

 

 

Jarmo 

Sillanpää 

Liisa Sinisammal 

 

 

Tea Finni 

 

 

 

 

 

 

Anna-Mari 

Pirttinen 

Tampereen 

kaupunki 

 

 

Eija 

Muttonen-Mattila. 

 

 

 

 

Lassila & Tikanoja 

Mika Veikkola 

 

 

 

 

Teppo Wetterstrand 

 

 

 

 

Tomi Rovio 

 

 

 

 

Niko Helkearo 

 

 

 

56 


Jari Karppanen on nimitetty 

Tampereen kiin- 

 

teyspäälliköksi. 

Martti Mäyry on nimi- 

 

vientijohtajaksi. 

Mari Starck on nimitetty 

Etelä-Suomen toimistopäälliköksi 

kiinteistö- 

ja käyttäjäpalveluihin. 

Johanna Sillanpää 

on nimitetty järjestelmäpalveluihin 

nimikkeellä 

 

ja hallinta. 

Tekla Oyj 

Tekla Oyj:n palvelukseen 

on nimitetty seuraavat 

henkilöt: 

 

on -liiketoiminta-alueel- 

 

tehtävään Laura Hannula. 

 

 

Jukka Leppänen. 

 

hallintayksikössä on nimitetty 

Matti Syyrakki tuotehallintayksikön 

päälliköksi, 

Juha Haikonen vanhemmaksi 

konsultiksi ja 

Henrik Broman sovelluspäälliköksi. 

Arutec OÜ 

 

nitteluohjelmistojen toi- 

 

vahvistaa virolaista tytär- 

 

 

johtaja Tuomas Hörkkö 

 

johtajaksi. 

Morenia Oy 

 

tusjohtajaksi on nimitet- 

Eero 

Moilanen, 45. Hän on 

 

Oy:n hoito- ja lauttapal- 

 

yksikön johtajana. 

 

nian palveluksessa 1.4. alkaen 

sijoituspaikkanaan 

Oulun toimipiste. Toimitusjohtajan 

tehtävät siirty- 

 

 

tusjohtaja Pertti Oikarinen 

jää eläkkeelle syksyllä 

2009. 

Ramboll 

Finland Oy 

Esa Tepponen on 

 

päälliköksi Espooseen. 

Keijo Tikkala on ni- 

 

Talotoimialalle Helsinkiin 

tehtävinään suunnitteluja 

rakennuttamisliiketoimintojen 

johto ja kehittäminen. 

Sami Sunnari 

on nimitetty automaatiosuunnittelijaksi 

 

sikköön Turkuun. 

Laura Kastarinen 

on nimitetty suunnitteli- 

 

yksikköön. 

ristösuunnittelijaksi Vesi 

ja ympäristö -toimialalle 

Hollolaan. 

Toni Hynninen 

on nimitetty Ympäristökonsultointiyksikössä 

Hollolassa tutkimusinsinööriksi. 

Jukka Merviö on nimitetty 

projektipäälliköksi 

Tampereen Taloyksikköön. 

Martti Lammin-Soila 

on nimitetty 

mittaustyönjohtajaksi Po- 

 

Janne Pakarinen 

on nimitetty Sisä-Suomen 

alueyksikössä 

 

telijaksi. 

Pohjanmaan alueyksik- 

 

tetty seuraavat henkilöt: 

Päivi 

Cainberg projektipäälliköksi, 

 

Janne Harju projektipäälliköksi, 

Petri Hertteli projektipäälliköksi, 

 

Pekka Kujala projektipäälliköksi, 

Hannu Tikkanen 

johtavaksi erikoissuunnittelijaksi, 

Suvi-Elina 

Maunu suunnittelijaksi, 

Jutta Piispanen 

suunnittelijaksi ja 

Minna Vesisenaho 

Janne Kekkonen 

on nimitetty ympäsuunnittelijaksi. 

Kari 

Siipola on nimitetty projektipäälliköksi 

Pohjanmaan 

alueyksikköön Oulussa. 

Kirsikka 

Siik on nimitetty 

projektipäälliköksi Pohjanmaan 

alueyksikköön 

toimipaikkanaan Tampere. 

Harri 

Mutka on nimitetty 

suunnittelupäälliköksi 

Tampereen Taloyksikköön. 

Ramboll Management 

Consulting 

 

 

 

tiön Suomen johtajaksi 

on nimitetty VTT Mikko 

Wennberg. 

 

 

linnon konsulttitoimisto, 

joka toimii Saksas- 

 

 

 

kaikkiaan yhtiön palveluksessa 

työskentelee 450 

vakituista ja 250 projektityöntekijää. 


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä 

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia 

2009 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. 

tapahtumakalenteri 

2009 

Teknisten lautakuntien 

koulutuspäivät 

Useita tilaisuuksia maalis-lokakuussa 2009 

www.efeko.fi 

Sportec 2009 

26.–27.3.2009 Tampere 

www.sportec.fi 

Prosessien johtaminen ja hallinta 

yhdyskuntasuunnittelussa 

30.3.–2.4. ja 4.–5.5.2009 Espoo 

eeva.mynttinen@tkk.fi 

Wasser Berlin 2009 

30.3.–3.4.2009 Berlin 

www.wasser-berlin.com 

Kurs för tekniska nämnder 

1.–2.4.2009 Vasa 

www.kommunerna.net/kurser 

Jäähallipäivät 

14.–16.4.2009 Helsinki- 

Tukholma-Helsinki 

www.finnhockey.fi 

13th International Passive 

House Conference 2009 

17.–18.4.2009 Frankfurt am Main 

www.passivhaustagung.de 

Ilmastonmuutoksen ABC 

22.4.2009 Helsinki 

www.efeko.fi 

Vesihuoltolaitosten hallintoja 

talousseminaari 

22.–23.4.2009 Helsinki 

www.vvy.fi 

Kaavoitusjohdon 

neuvottelupäivät 

23.–24.4.2009 Helsinki 

www.efeko.fi 

Kuntapäivät 

6.–7.5.2009 Jyväskylä 

www.kunnat.net 

Vesihuoltolaitosten 

hallintopäivä 

7.5.2009 Oulu, 12.5.2009 Jyväskylä, 

14.5.2009 Helsinki 

www.vvy.fi 



niveltyy 

Tampereen 





Stone+tec 2009 

20.–23.5.2009 Nürnberg 

www.stone-tec.com 

Yhdyskuntatekniikka YT 09 

27.–29.5.2009 Tampere 

www.yhdyskuntatekniikka.fi 

Kuntatekniikan päivät 

28.–29.5.2009 Tampere 


Kommunaltekniska dagar 

27.–28.5.2009 Tammerfors 

www.kommunerna.net/kurser 

Kamppailu katutilasta – 

Kuka voittaa? 

10.–11.6.2009 Kirkkonummi 

Lisätiedot: asa.enberg@tkk.fi 

Asuntomessut 

10.7.–9.8.2009 Valkeakoski 

www.asuntomessut.fi 

16th IFME World Congress on 

Municipal Engineering 

6.–10.9.2009 Melbourne 

www.ipwea.org.au/melb2009 

Kuntamarkkinat 

9.–10.9.2009 Helsinki 

www.kuntamarkkinat.fi 

Lautakuntapäivät 

1.–3.10.2009 Helsinki-Tukholma-Helsinki 

www.efeko.fi 

Liikenne ja maankäyttö 

7.–8.10.2009 Helsinki 

www.efeko.fi 

2/2009 




sivu 44 

Rita Lindholm 




uuden salin 


Porvoon on urheiluopistolle 

energia- 

hyvä 

Skaftkärrikaava 

ratkaisu, on Marko ilmastoteko, 

Ruti sanoo. Eero Löytönen 

iloitsee. sivu 24 

sivulla 36 



sivu 6 

2009 

Honkapuistontie 95, 28430 Pori 

KunFo tietää! 

www. kuntatekniikka.fi 

on yhteinen verkostomme, 

josta löydät mm. tuoreimmat 

uutiset ja tapahtumat, 

rekryfoorumin, matkapalveluja 

ja kuvapankin. 

Tilaa Kuntatekniikka! 

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta 

jatkuvana kestotilauksena 

69 euroa. Saat kaupan päälle 

toukokuussa 2009 ilmestyvän 

Vesihuollon osto-oppaan. 

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus 

(8 numeroa) maksaa 

78 euroa, irtonumero 8,50 euroa. 

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen 

voi hoitaa kätevimmin os. 

http://lehti.kuntatekniikka.fi 

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi 

tai puh. (09) 771 2442. 

58 


Tarkat 

laitos ja kunta 

sääasemat, 

ukkostutkaimet, 

tuulimittarit. 

www.sito.fi 

SITO on liikenteen, ympäristön ja 

infran suunnitteluja asiantuntijapalveluja 

tuottava moniosaaja. 

Palvelutarjontamme kattaa 

konsultoinnin, suunnittelun, 

rakennuttamisen ja tietotekniikan. 

Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta • Rovaniemi • Tampere 

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HAL- 

LINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKO- 

LIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTO 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri 

Geotekniikka ja kenttätutkimukset 

Geotieteellinen konsultointi 

Kalliorakennus-, rakenne- ja 

tunnelisuunnittelu 

Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi 

Liikenteen konsultointi 

Maisema- ja vihersuunnittelu 

Paikkatietopalvelut 

Siltasuunnittelu 

Tie-, katu- ja ratasuunnittelu 

Vesi- ja ympäristötekniikka 

Ympäristökonsultointi 

Pöyry Environment Oy 

Pöyry Infra Oy 

Jaakonkatu 3, 01620 Vantaa 

Puh. 010 33 11 

www.environment.poyry.fi 

www.infra.poyry.fi 

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O 

LIIDEA OY 

www.liidea.fi 

08-8810300 

LAADUKASTA OSAAMISTA 

YHTEISTYÖKYKYISESTI 

YHDYSKUNTATEKNIIKAN 

ASIANTUNTIJA 

Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI 

Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850 

Lohjan toimisto, Nummentie 71 A, 

faksi (019) 31274 

www.finnmap-infra.fi 

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA 

Golder Associates Oy 

Helsinki · Oulu · Tampere · Turku 

puh. (09) 5617 210 www.golder.fi 

• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden 

tutkiminen ja kunnostus 

• Jäteluokitukset 

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit 

• Hyötykäyttöarvioinnit 

maanrakentamisessa 

• Vesistöjen ja ranta-alueiden 

sedimenttitutkimukset ja kunnostus 

• Ympäristöriskien arvioinnit 

• Vanhojen kaatopaikkojen 

kunnostussuunnittelu 

Kotimaiset, energiaa säästävät 

AIRIT-ilmastimet 

MIXIT-sekoittimet 

 

 

Waterixilta kokonaispalveluna järjestelmien 

suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja 

tarvittaessa vuokraus. 

WWW.WATERIX.COM 

• rakennuttamispalvelut 

• vesihuollon projektinhoito 

• palveluhankintojen kilpailutus 

• lietteen jatkokäsittelyhankkeet 

• valmiussuunnittelu 


59

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?