Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ENERGIA<br />
Verlan kulttuurimaisemassa entisessä Jaalan kunnassa sijaitseva<br />
voimalaitos siirtyi KSS Energialle 1989. Jotta Verlankosken virtaus<br />
saatiin paremmin hyödynnettyä, KSS Energia rakennutti pohjoisrannalle<br />
1994 uuden rinnakkaisen voimalaitosyksikön.<br />
ja työ alkoi kesän kynnyksellä. Jo<br />
toimeksiannossa painotettiin selvitystyön<br />
avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta<br />
selvitysten kohteena<br />
olevien yritysten kanssa. Tästä on<br />
myös pidetty kiinni koko prosessin<br />
ajan.<br />
Kaupungin omistamista yhtiöistä<br />
KSS Energia sähköliiketoiminta-<br />
ja verkkoyhtiönä on<br />
suurin. Muut yhtiöt ovat olleet<br />
vanhaan kuntajakoon perustuen<br />
paikallisia lämmön- ja kaasun jakeluyhtiöitä.<br />
Kouvolan seudun<br />
energiatoimialan erityispiirteenä<br />
on merkittävä yhteistyö metsäteollisuuden<br />
kanssa, jonka myötä<br />
omassa tuotannossa uusiutuvien<br />
energialähteiden osuus on erittäin<br />
merkittävä. Maakaasu on<br />
myös vahvasti mukana, meneehän<br />
maakaasuputken runkolinja<br />
kaupungin läpi ja Gasumilla on<br />
iso jakeluasema Kouvolassa. Kaiken<br />
kaikkiaan kaupungin omistamat<br />
yhtiöt ovat hyvässä kunnossa<br />
ja hyvin hoidettuja, joten lähtökohdat<br />
synergiaetujen hakemiselle<br />
ovat myönteiset.<br />
Yhtiöiden yritysarvo<br />
yli 200 milj. euroa<br />
Selvitystyö saatettiin loppuun<br />
vuodenvaihteessa. Johtopäätökset<br />
vahvistivat sen, että energiaomistusten<br />
strateginen merkitys<br />
uudelle kaupungille on huomattava<br />
niin omistajan, asiakkaan eli<br />
kuntalaisen sekä paikallisen elinkeinoelämän<br />
näkökulmasta.<br />
Vuosittain yhtiöt eri muotoisesti<br />
(osingot, verkkovuokrat)<br />
KSS Energia Oy<br />
ovat tulouttaneet kaupungille<br />
keskimäärin 6–8 milj. euroa.<br />
Loppuraportissa todettiin, että<br />
varovaisestikin arvioiden yhtiöiden<br />
yhteenlaskettu yritysarvo on<br />
yli 200 milj. euroa.<br />
Emo ja neljä tytärtä<br />
Edelleen yhtiörakenteen muuttamista<br />
arvioitiin saavutettavilla synergiaeduilla<br />
ja mm. omistajaohjauksen<br />
tehokkuudella. Jo selvitystyön<br />
aikana todettiin, että nykytila<br />
kuuden yhtiön mallilla ei<br />
ole mikään vaihtoehto.<br />
Merkittäviä etuja voimien yhdistämisessä<br />
löydettiin mm. asiakasrajapinnan<br />
hallinnassa, tukipalveluiden<br />
järjestämisessä, hankekehityksessä<br />
(mm. 2020 tavoitteet)<br />
sekä em. omistajan ohjausmahdollisuuksien<br />
selkeytymisellä.<br />
Tämän jälkeen on päädytty<br />
esittämään mallia, jossa muodostettavan<br />
emoyhtiön alaisuuteen<br />
jäisi neljä tytäryhtiötä eli sähkö-,<br />
lämpö-, verkko- ja urakointiyhtiöt.<br />
Yhtiöiden omistus säilyy 100-<br />
prosenttisesti kaupungilla.<br />
Huomattavakin pääomatuloutus<br />
mahdollinen<br />
Omistajan kannalta tilanne on<br />
hyvin mielenkiintoinen. Eräs<br />
merkittävä peruste järjestelyille<br />
tulee olemaan omistajatuloutuksen<br />
rakenteen optimoiminen.<br />
Erityisesti verotehokkaat tuloutusmuodot<br />
tulevat harkittaviksi.<br />
Yritysjärjestely mahdollistaa<br />
omistajalle huomattavankin<br />
pääomatuloutuksen, jonka avulla<br />
voidaan vahvistaa kaupungin<br />
elinkeinotoiminnan edellytyksiä,<br />
työllisyyttä ja palvelurakenteen<br />
uudistamista. Omistajan<br />
kannalta – olipa lopullinen malli<br />
mikä tahansa – tehokkaat ohjausmahdollisuudet<br />
sekä vuosittaisen<br />
tuloutuksen määrä on turvattava.<br />
Energiajärjestelyn osalta eletään<br />
nyt vaihetta, että kaupunginhallitus<br />
ottaa käsittelyyn periaatelinjauksen,<br />
miten asiassa edetään,<br />
ja asia menee edelleen kaupunginvaltuustolle,<br />
jolla on lopullinen<br />
päätösvalta.<br />
Tämän päätöksen jälkeen alkaa<br />
vaihe kaksi, jossa mietitään<br />
tarkemmat rakenteet ja muut<br />
operatiiviset asiat. Energiayhtiöjärjestely<br />
on luottamushenkilöiden<br />
keskuudessa aiheuttanut<br />
vilkasta mielipiteenvaihtoa, joka<br />
on ollut ymmärrettävää ja toivottavaakin.<br />
Kyse on kaupungin ja<br />
asukkaiden kannalta merkittävästä<br />
asiasta. Miten käy uudessa<br />
toimintamallissa kuntalaisten<br />
perushyödykkeiden sähkön ja<br />
lämmön hinnalle – tähänkin kysymykseen<br />
uusi toimija joutuu<br />
piakkoin vastaamaan. <br />
Tampere yhtiöitti sähkölaitoksensa<br />
■ Tampereen Sähkölaitos toimi<br />
vuodesta 1888 vuoden 2008<br />
loppuun asti Tampereen kaupungin<br />
omistamana energialiikelaitoksena.<br />
Tampereen Sähkölaitoksen<br />
toiminta kunnallisena<br />
liikelaitoksena päättyi, kun<br />
tämän vuoden alusta loputkin<br />
sen toiminnoista yhtiöitettiin.<br />
Tampereen Sähkölaitos<br />
-konserni muodostuu kokonaisuudesta,<br />
jossa ovat emoyhtiö<br />
Tampereen Sähkölaitos Oy, aiemmin<br />
perustetut yhtiöt Tampereen<br />
Sähköverkko Oy ja Tampereen<br />
Vera Oy sekä uudet yhtiöt<br />
Tampereen Energiantuo-<br />
Tampereen Sähkölaitos Oy -konsernin organisaatio 1.1.2009<br />
tanto Oy, Tampereen Kaukolämpö<br />
Oy ja Tampereen Sähkönmyynti<br />
Oy. Konserni on 100-prosenttisesti<br />
Tampereen kaupungin omistama.<br />
Koko Tampereen Sähkölaitos<br />
-konsernia johtaa nykyisen sähkölaitoksen<br />
ja Tammerkosken Energia<br />
Oy:n toimitusjohtaja tekniikan<br />
tohtori Veli-Pekka Nurmi.<br />
Konsernin palveluksessa on<br />
noin 450 henkilöä.<br />
Tampereen Energiantuotanto<br />
Oy:n toiminta keskittyy Naistenlahden<br />
ja Lielahden voimalaitoksille.<br />
Tampereen Kaukolämpö<br />
Oy:n ja Tampereen Sähkönmyynti<br />
Oy:n toimitilat ovat<br />
Ratinan toimipaikassa.<br />
Vuonna 2005 perustetut yhtiöt<br />
Tampereen Sähköverkko<br />
Oy ja Tampereen Vera Oy jatkavat<br />
toimintaansa entisellään.<br />
www.tampereensahkolaitos.fi<br />
46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2009
Change language