Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
LIIKUNTAPAIKAT<br />
Taalintehtaan ruotsinkielinen yläkoulu yhdistyy huomaamatta Kemiönsaaren komeimpaan ja ainoaan monitoimihalliin.<br />
Dragsfjärdissä syntyneelle Mats Johanssonille liikuntakeskus<br />
kuntosaleineen oli vuosien voimanponnistus.<br />
TAALINTEHTAAN LIIKUNTAKESKUS<br />
■ Turunmaan seutuun kuuluva Kemiönsaari (ruots. Kimitoön,<br />
7 300 as.) syntyi Dragsfjärdin (as. 3 300), Kemiön (as.<br />
3 200) ja Västanfjärdin (as. 800) kuntaliitoksella 1.1.2009.<br />
Taalintehdas on entisen Dragsfjärdin keskustaajama.<br />
■ Liikuntakeskus valmistui viime vuoden lopulla. Se yhdistää<br />
toisiinsa 100-vuotiaan alakoulun ja 1965 valmistuneen<br />
yläkoulun niin, että kolmesta rakennuksesta muodostuu<br />
kokonaisuus. Liikuntasalin koko 1 000 m 2 , lisärakennus<br />
1 500 m 2 .<br />
■ Kouluremontti liikuntakeskuksineen maksoi 6 milj. euroa.<br />
Liikuntakeskuksen osuus oli 3,8 milj. euroa, siihen<br />
saatiin 0,5 miljoonaa lääninhallituksen tukea.<br />
■ Liikuntakeskuksessa voi harrastaa sählyä, käsipalloa, futsalia,<br />
lento-, kori- ja sulkapalloa, voimistelua, tennistä,<br />
pöytätennistä jne.<br />
■ Kuntosalissa järjestetään kursseja, ja sinne voi ostaa kuukausikortin<br />
tai kymmenen tai yhden kerran kortteja.<br />
■ Taalintehtaan alakoulussa oppilaita on 77,<br />
yläkoulussa 99.<br />
tuksessa istuessaan suurena tavoitteenaan<br />
vain yksi asia: rakentaa liikuntahalli<br />
Dragsfjärdiin.<br />
Idea liikuntakeskukseen<br />
lääninhallitukselta<br />
Kuntalaisten liikuntamahdollisuudet<br />
kirkastuivat lopulta yllättävällä tavalla.<br />
Taalintehtaan ala- ja yläkoulun remonttiin<br />
oltiin hakemassa avustusta Länsi-<br />
Suomen lääninhallitukselta 2000-luvun<br />
alussa.<br />
– He sanoivat, että se voisi olla mahdollista,<br />
mutta kysyivät, miksemme<br />
hae samalla tukea isompaan remonttiin.<br />
Tehkää samalla koulusta urheilukeskus.<br />
– Siitä se lähti. Lääninhallituksen tuen<br />
jälkeen monitoimihalli oli helppo saada<br />
kunnassa läpi, Johansson kertoo.<br />
Päätöstä siivitti talouden ylämäki.<br />
Seitsemänä peräkkäisenä vuonna kunta<br />
teki positiivisen tuloksen, ja Johansson<br />
muistaa rahaa säästyneen miljoona<br />
vuodessa.<br />
Rahaa todella tarvittiin lääninhallituksen<br />
tuen lisäksi. Kouluremontti liikuntahalleineen<br />
maksoi yhteensä kuusi<br />
miljoonaa.<br />
– Se on pirun iso summa, lähes<br />
kymmenen prosenttia vuosibudjetistamme.<br />
Ajoitus osui nappiin<br />
Ajoitus oli vihdoin oikea. Johansson<br />
uskoo, että nyt Dragsfjärdin, Kemiön<br />
ja Västanfjärdin kuntien yhdistymisen<br />
jälkeen hallia ei olisi enää rakennettu.<br />
Saaren teollisuus kärsii taantumasta,<br />
ja irtisanomiset synkentävät mahdollisuuksia.<br />
Lääninhallitus myönsi 0,5 miljoonaa<br />
3,8 miljoonan hallia varten ja 1,4<br />
miljoonaa 2,8 miljoonan kouluremonttiin.<br />
Liikuntahallin tuki oli pienempi,<br />
sillä se tulee veikkausvoittorahoista,<br />
joita myönnetään yleensä 20 prosenttia<br />
tai enintään puoli miljoonaa kohdetta<br />
kohti.<br />
– Jos halli rakennetaan koulun yhteyteen<br />
ja sitä käytetään opetustilana, sitä<br />
tuetaan oppilasmäärän mukaan. Valtion<br />
osuutta voi saada 400 neliöön asti.<br />
Jos halli on 600 neliötä, niihin 200<br />
neliöön tulee yleensä veikkausvoittorahoja,<br />
sivistystoimentarkastaja Keijo<br />
Kuusela kertoo.<br />
Uusi halli yhdistettiin<br />
vanhaan kouluun<br />
Kun päätös oli tehty, toteutus kävi nopeasti.<br />
Monitoimihalli rakennettiin reilussa<br />
vuodessa, ja se yhdistettiin 1965<br />
valmistuneeseen yläkouluun. Oppilaat<br />
siirtyvät liikuntatunnille vaivatta ilman<br />
ulkovaatteiden pukemista.<br />
– Se oli arkkitehdin idea. Rakennuksista<br />
tuli yhtenäiset ja molemmissa on<br />
samaa tiiltä ja punaista seinää. Erillinen<br />
urheiluhalli olisi ollut halvempi, jos se<br />
olisi tehty kuin teollisuushalli. Käytimme<br />
kuitenkin kalliimpia materiaaleja,<br />
sillä halusimme kunnon seinät.<br />
Johansson tahtoi rakentaa betonipilareiden<br />
varaan myös vahvan katon.<br />
Sen ei pitäisi hajota, kuten monella<br />
paikkakunnalla hän on huomannut<br />
käyvän. Arkkitehtina toimi Ari Pusa<br />
Ab Sigge Oy:stä.<br />
Lattia tehtiin paikan päällä. Massa<br />
kaadettiin betonin päälle, maalattiin<br />
ja hiottiin. Siten pintaan ei jäänyt<br />
saumoja.<br />
– Eri lajeille sopii erityyppinen lattia.<br />
Tämä käy aika hyvin kaikille, etenkin<br />
sählylle ja futsalille, jotka ovat meidän<br />
ykköslajimme. Myös tennis onnistuu<br />
aikaa hyvin. Niin sanoi Ville Nygård<br />
käydessään täällä, Johansson toteaa ja<br />
kävelee uudelta tuoksuvalla sinisävyi-<br />
8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2009
Change language