LUOVA KAUPUNKIKEHITTÃMINEN - Kuntatekniikka
LUOVA KAUPUNKIKEHITTÃMINEN - Kuntatekniikka
LUOVA KAUPUNKIKEHITTÃMINEN - Kuntatekniikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
jinaan Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma (1932) ja George Orwellin 1984 (1949). (Helenius<br />
2008. Ks. utopiakirjallisuudesta lähemmin Palmgren 1963).<br />
20<br />
Tulevaisuudenkuvia voidaan hyödyntää sekä visioina että uhkakuvina. Kun niihin yhdistetään<br />
skenaariotyyppisesti erilaisia kehityspolkuja ja indikaattoreita, niitä voidaan käyttää<br />
kehityssuuntien tunnistamisen välineinä. Mihin ovat johtamassa esimerkiksi sellaiset<br />
nykykehitystä luonnehtivat muutostekijät kuin kaupunkirakenteen hajautuminen, kaupunkikeskustojen<br />
muutos, asuinalueiden segregoituminen, kaupunkien välinen kilpailu,<br />
sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen, väestörakenteen muutos, osaavasta työvoimasta<br />
käytävä kilpailu ja monikulttuurisuuden lisääntyminen? (Helenius 2008, 14.) Näistä<br />
trendeistä voidaan hyvin johtaa erilaisia todennäköisyyksiin ja tiettyihin rationaliteettioletuksiin<br />
perustuvia tulevaisuudenkuvia.<br />
Käynnissä olevat muutosprosessit sisältävät sellaisenaan merkkejä tulevaisuudesta ja<br />
niitä tulisi lukea heikkoina signaaleina siitä, mihin suuntaan kaupunkikehitys on yleisesti<br />
menossa. Osa näistä muutoksista on suotuisia, osa selvästi haitallisia ja osa sellaisia,<br />
joiden vaikutuksia emme vielä tunne riittävästi. Joka tapauksessa kaupunkikehittämisen<br />
yksi lähtökohta on se, että meidän ei tarvitse pelkästään sopeutua globaaleihin trendeihin<br />
niiden kaikkine varjopuolineen, vaan me voimme itse vaikuttaa – vaikka joskus käytännössä<br />
varsin rajallisesti – yhteiskuntamme ja kaupunkiemme spatiaaliseen organisoitumiseen<br />
ja kaupunkielämän perusluonteeseen. Vaikuttamisen rajallisuus juontuu moniarvoisten<br />
yhteisöjen hallintaongelmien ohella siitä, että monet kehitystrendit ovat luonteeltaan<br />
deterministisiä, koska niiden suuntaa määrittävät avoimen talouden logiikasta<br />
nousevat monimutkaiset spontaanit ja dynaamiset prosessit. Niiden totaalinen yhteiskuntapoliittinen<br />
”kieltäminen” tai pyrkimys niiden totaaliseen hallintaan saisi aikaan monia<br />
yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti ei-toivottuja seurauksia. Esimerkiksi kilpailun kiristymiseen<br />
liittyvä keskittymiskehitys ja tarve huippuosaamisen synnyttämiseen ovat tendenssimäisiä<br />
kehityssuuntia, joihin on avoimessa globaalissa taloudessa sopeuduttava kansallisesti<br />
parhaaksi katsotulla tavalla. Elinkeinorakenteen muutoksessa on paljon samanlaisia<br />
piirteitä. Toisaalta lyhytnäköinen ja strategista suuntaa vailla oleva sopeutuminen<br />
ei välttämättä tuota pitkällä aikavälillä parhaita mahdollisia tuloksia. Nimittäin kaupunkikehittämiseen<br />
liittyy paljon myös sellaisia kehittämishaasteita, joissa uusia trendejä luovat<br />
innovatiiviset ratkaisut tuottavat pitkällä aikavälillä moninkertaisia hyötyjä verrattuna<br />
lyhytnäköiseen sopeutumiseen. Tällaisten haasteiden yhteydessä visiot tai tulevaisuudenkuvat<br />
auttavat hahmottamaan todennäköisiä tai haluttuja tulevaisuuksia, joilla voidaan<br />
jäntevöittää kaupungin strategista johtamista.
Change language