LUOVA KAUPUNKIKEHITTÃMINEN - Kuntatekniikka
LUOVA KAUPUNKIKEHITTÃMINEN - Kuntatekniikka
LUOVA KAUPUNKIKEHITTÃMINEN - Kuntatekniikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
42<br />
Kaupungin tasolla kyse on tietojohtamisen (knowledge management) haasteesta, jonka<br />
tekee erityiseksi sen linkittyminen niin globaaleihin tietovirtoihin kuin paikallisiin tietoprosesseihinkin.<br />
Tässä kokonaisuudessa kaupungeilla on välittäjän rooli globaalien trendien<br />
ja paikallisten olosuhteiden välisistä jännitteistä syntyvän luovan dialektiikan kanavoijina.<br />
Kaupunkiyhdyskuntien tasolla kyse on yhteisö- tai kaupunki-informatiikasta, joka hahmottaa<br />
yhteisötason tietoprosessien kehittämiskysymyksiä.<br />
Yhteisöinformatiikka<br />
Yhteisöjen tietoprosessien fasilitoinnin järjestelmiin ja käytäntöihin viitataan yleisnimityksellä<br />
yhteisöinformatiikka tai kaupunki-informatiikka. Yhteisöinformatiikka (community<br />
informatics, CI) on tieto- ja viestintäteknologian soveltamista yhteisöjen kehittämiseen,<br />
hallintaan ja sosiaaliseen integrointiin. Siinä tietojärjestelmiä ja –prosesseja lähestytään<br />
yhteisöjen tiedontarpeiden, tiedonkulun ja tietojärjestelmien kannalta. Olennaista siinä<br />
on paikallisyhteisön sosiaalista integraatiota ja yhteisöllisten tietoprosessien laadullista<br />
kehittämistä tukeva tarkastelutapa. (Vrt. Marshall et al. 2004.) Sillä on käsitteenä selvä<br />
yhteys erilaisiin rajatumpiin tietojärjestelmäkonsepteihin. Näihin kuuluu ns. kaupunkitietojärjestelmiä<br />
(urban information system, UIS), jotka ovat kaupunkien tiedontarpeita palvelevia<br />
graafista ja ei-graafista tietoa organisoivia alueellisia tietojärjestelmiä (Geymen et<br />
al. 2008).<br />
Yhteisöinformatiikan kehittäminen on hyvä esimerkki verkostojen rakentamisen ja johtamisen<br />
haasteesta, jossa paras tulos saavutetaan yhdistämällä monien toimijoiden<br />
osaamista. Kaupungeissa näiden suhteiden koordinoija ja kehittäjä on kaupungin hallinto,<br />
mutta tärkeä rooli on myös koulutus- ja tutkimusinstituutioilla ja koulutuspalvelujen<br />
tarjoajilla. Kolmantena tukijalkana on yhteisö eli paikallisyhteisön kaikki toimijat kansalaisista<br />
yrittäjiin. Kehittämiskysymyksenä yhteisöinformatiikka on vaativa, koska yleensä<br />
pienimuotoiset projektiluonteiset kokeilut eivät riitä hahmottamaan siihen liittyviä kehittämistarpeita<br />
ja –mahdollisuuksia, minkä lisäksi niihin liittyy yleensä aina uusien käytäntöjen<br />
vakinaistamisen ongelma. Tällaisessa kehittämisessä paikallinen itsehallinto ja<br />
paikallisten kumppanuuksien luominen muodostaa keskeisen lähtökohdan. (Marshall et<br />
al. 2004.)