LUOVA KAUPUNKIKEHITTÃMINEN - Kuntatekniikka
LUOVA KAUPUNKIKEHITTÃMINEN - Kuntatekniikka
LUOVA KAUPUNKIKEHITTÃMINEN - Kuntatekniikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
48<br />
Olennaista tässä on se, että kaikissa tapauksissa kehittämiseen tarvittavat resurssit, taidot<br />
ja institutionaaliset järjestelyt poikkeavat toisistaan ja edellyttävät erilaista teknologista<br />
kehitystä. Kuten edellä todettiin, myös yliopistojen rooli voi vaihdella tilanteesta ja olosuhteista<br />
riippuen. Yliopistot voivat vaikuttaa kehitykseen eri tilanteissa eri tavoin eli niiden<br />
”osaamisyhdistelmä” on sovitettava kulloiseenkin tilanteeseen ja aluekontekstiin.<br />
Tämän osaamisyhdistelmän perustan muodostavat koulutus, tiedon tuotanto, ongelmanratkaisukyvyn<br />
parantaminen ja avoimen foorumin luominen teollisuus-, teknologia- ja<br />
markkinatrendien kehityksestä käytävälle keskustelulle (Lester 2007, 20). Esimerkiksi<br />
transplantaatioprosessissa yliopisto saattaa edesauttaa tilannetta parhaiten tarjoamalla<br />
joustavaa yritys- ja muuntokoulutusta, kun taas teollisuuden sisäisen uudistamisen tilanteessa<br />
yliopistot voivat olla mukana kehitystyössä tekemällä taustaselvityksiä, osallistumalla<br />
yritysrahoitteisiin hankkeisiin tai teettämällä opinnäytteitä uudistumisprosesseja<br />
läpikäyvissä yrityksissä.<br />
Lopuksi on syytä korostaa, että tasapainoinen kehitys edellyttää yliopistojen roolin ymmärtämistä<br />
laajassa merkityksessä, ei siis vain yrityselämän palvelijana, vaan koko yhdyskunnan<br />
luovuuden vahvistajana ja myös yhteiskuntakehityksen kriittisenä arvioijana.<br />
Tähän liittyy myös yliopistojen yhteistyö julkisen sektorin toimijoiden kanssa ja osallistuminen<br />
erilaisiin kansalaistoimintaa ja demokratian uudistumista edistäviin hankkeisiin.<br />
Vain tätä kautta yliopisto voi täyttää sille asetetut velvoitteet yhteiskunnallisen palvelutehtävän<br />
toteuttajana.<br />
E-KAUPUNKI<br />
Verkkoyhteisöistä e-kaupunkeihin<br />
Teknologiset kaupunkikonseptit alkoivat saada muotonsa 1980-luvun lopulla ja osin<br />
1990-luvun kuluessa. Niistä osa viittaa verkkoyhteisöihin, kun taas osa käsitteistä viittaa<br />
kaupunkien hallintoon. Verkkoyhteisöjen kaksi perusmuotoa ovat ei-alueellisesti muodostuneet<br />
virtuaaliyhteisöt (ks. Rheingold 1995; Anttiroiko 2002) ja paikalliset yhteisöverkostot<br />
(ks. Schuler 1996). Vasta 1990-luvun lopulta lähtien alkoi ilmaantua merkkejä<br />
uudenlaisesta, pääosin kaupallisilla alustoilla tapahtuvasta sosiaalisesta verkostoitumisesta,<br />
joka muodostui sittemmin osaksi Web 2.0-kenttää. Nykyisin näihin uusiin yhteisömuodosteisiin<br />
viitataan joskus käsitteellä yhteisö 2.0 (engl. Community 2.0). Yhteisö<br />
2.0 on verkkoyhteisö, jonka toiminnassa hyödynnetään Web 2.0:een perustuvia välineitä<br />
ja sovelluksia.
Change language