LUOVA KAUPUNKIKEHITTÄMINEN - Kuntatekniikka

28
hierarkian huipulta ennen kaikkea New York, Lontoo ja Tokio. Nämä ja muut globaalit
kaupungit integroituvat keskenään muodostaen globaalin “transterritoriaalisen markkinapaikan”.
Näillä kaupungeilla on kyky vetää puoleensa globaaleja investointeja ja riskipääomaa
ja pitää talouden ohjaimia käsissään kehittyneiden finanssi- ja yrityspalvelujen
avulla. (Sassen 1991.)
Merkittävimpien globaalien kaupunkien lisäksi kaupunkien välisen kilpailun kentällä on
tietysti muitakin suurkaupunkeja vahvoine kansainvälistymispyrkimyksineen. Tällaisia
ovat esimerkiksi Los Angeles, Chicago ja San Francisco Yhdysvalloissa, Pariisi, Frankfurt,
Zürich ja Berliini Euroopassa ja vastaavasti Peking, Hong Kong ja Osaka sekä Singaporen
kaupunkivaltio Aasiassa. Muihin eri tavoin profiloituneisiin kakkossarjan suurkaupunkeihin
kuuluvat monet vanhat teollisuuden ja kaupan keskittymät, joihin lukeutuu
monien tunnettujen eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten kaupunkien lisäksi lukuisia
Aasian suurkaupunkeja. Näiden lisäksi kaupunkihierarkian yläpäässä on monia erikoistumisensa
kautta merkittäviksi muodostuneita kaupunkeja. Euroopassa sellaisia ovat
liikenteen solmukohdiksi muodostuneet kaupungit (esim. Rotterdam, Stuttgart, Hannover
ja Genova), kulttuurin, matkailun ja kulutuksen keskukset (esim. Köln, Venetsia ja Antwerpen)
ja hallintokaupungit (esim. Bryssel, Bonn, Haag, Luxemburg ja Strasbourg).
(Ks. Euroopan kaupungeista lähemmin Andersson 1994.)
Yksi esimerkki globaalin kaupukien välisen kilpailun nopeasta nousijasta ja Shanghain
haastajasta Kiinassa on Shenzhen Guangdongin provinssista aivan Hong Kongin kupeesta.
Kiina alkoi avautua Deng Xiaopingin kaudella ja yksi tuon aikakauden hedelmä
oli erikoistalousalueiden muodostus. Shenzhen nimettiin 1980 Kiinan ensimmäiseksi erikoistalousalueeksi,
jonka tehtävänä oli imeä investointeja Hong Kongista. Shenzhenin
”markkinatalousjärjestelmäkokeilu” osoittautui suureksi menestykseksi. Shenzhen on ns.
boomtown eli yhdyskunta, joka on kokenut väkiluvun lisäyksen ja taloudellisen kasvun
lyhyessä ajassa. Se on kaupunkirakentamisen historiassa varsin ainutlaatuinen tapaus,
sillä se on kasvanut kalastuksen varassa elävästä 30000 asukkaan pikku kaupungista
lähes 9 miljoonan asukkaan metropoliksi reilussa 30 vuodessa. Shenzheniä on luonnehdittu
suoranaiseksi ihmeeksi vauhdikkaan kaupunkirakentamisen kannalta. Lieveilmiönä
kaupungissa on ollut mm. laiton rakentaminen. Vuoden 2010 alussa kaupungissa oli mittavista
purkutöistä huolimatta edelleen lähes 300 miljoonaa neliömetriä laitonta rakennuspinta-alaa,
mikä vaikeuttaa kaupunkisuunnittelua ja kestävän kehityksen tavoitteiden
saavuttamista. Viimeksi mainitulla tekijällä on suuri merkitys kaupungille, joka markkinoi
itseään ekologisena puutarhakaupunkina. Shenzhen on Kiinan vilkkaimpia satamia,