LUOVA KAUPUNKIKEHITTÃMINEN - Kuntatekniikka
LUOVA KAUPUNKIKEHITTÃMINEN - Kuntatekniikka
LUOVA KAUPUNKIKEHITTÃMINEN - Kuntatekniikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
24<br />
I. GLOBALISAATIO<br />
GLOBAALI KAUPUNKI<br />
Kaupungit globalisaation aikakaudella<br />
Globalisaatio on ehkä keskeisin megatrendi, joka ehdollistaa kaupunkikehitystä. Kyseessä<br />
on prosessi, jossa reaaliset vaihdanta- ja vuorovaikutussuhteet ja orientaatioperustat<br />
laajenevat maailmanlaajuisiksi. Tässä muodossaan se rapauttaa alueyhteisöjen<br />
institutionaalisia rajoja ja lisää alueellisesti laajentunutta vuorovaikutusta ja keskinäisriippuvuutta.<br />
(Ks. Väyrynen 1997; 1999.)<br />
Historiallisesti tarkasteltuna kansainvälistyminen ja globalisaatio vaikuttavat jollain tavalla<br />
väistämättömiltä kehityskuluilta ja tietyssä mielessä tällaisia ihmisyhteisöjen toiminnan<br />
laajentumis- ja lisääntymisilmiötä voidaan pitääkin ihmiskunnan evoluution tendenssimäisinä<br />
piirteinä. Merkittävin niiden kehitystä puitteistava tekijä on ollut kapitalistisen<br />
maailmanjärjestelmän muotoutuminen. Globalisaatio on alusta alkaen ollut valtapoliittinen<br />
prosessi, vaikka viime vuosikymmenien taloudellisten vaihtosuhteiden ekspansiivisen<br />
kasvun näkökulmasta se vaikuttaakin syntyneen ennen muuta spontaanin talouskehityksen<br />
tuloksena. Yksi olennainen piirre tässä muutoksessa on globalisaation perimmältään<br />
kontingentin ulottuvuuden heikentyminen, joka on tulosta sen institutionalisoitumisen<br />
aikaansaamasta hegemonistisesta luonteesta. Globalisaatio on siis nykymuodossaan<br />
miltei peruuttamaton muutosprosessi (Bienefeld 1997, 422).<br />
Poliittisuudestaan huolimatta globalisaatiolla ei ole paljokaan tekemistä demokratian<br />
kanssa, koska monimutkaisia globalisaatioon vaikuttavia ratkaisuja ei missään vaiheessa<br />
ole alistettu sen enempää kansanäänestyksille kuin kansallisten parlamenttien suoralle<br />
päätöksenteollekaan. Sitä koskeva päätöksenteko on edennyt asteittaisena institutionalisoitumisprosessina,<br />
jonka toteuttajia ovat olleet johtavat länsimaat ja kansainväliset<br />
organisaatiot. Politiikan tutkimuksessa nykyvaihetta on havainnollistettu postinternationaalisen<br />
politiikan käsitteellä, jonka mukaan perinteinen kansainvälisen politiikan<br />
vaihe on jo ohitettu. Tämä on tulosta ”sallivasta” globaalista järjestyksestä, jossa<br />
kansallisvaltiot ovat vapaaehtoisesti luopuneet suvereenisuudestaan saavuttaakseen<br />
globalisaatiolta odottamiaan taloudellisia hyötyjä. Periaatteessa siis globalisaatio on kon-