Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
13<br />
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupamääräyksen 10) mukaan ”Luvan<br />
saajan on kustannuksellaan tarkkailtava vesiensuojelurakenteiden<br />
toimivuutta ja turvetuotantoalueen kuivatusvesien määrää, laatua ja vaikutuksia<br />
purkuojassa sekä alapuolisessa vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen<br />
hyväksymällä tavalla”. Luvanhakija ei ole toimittanut<br />
edellä mainitulle viranomaiselle tarkkailuohjelmaa eikä tarkkailujen tuloksia,<br />
joten tuotannon vaikutuksia alapuoliseen vesistöön ei voida todentaa<br />
luotettavasti.<br />
Vesilain nojalla 11.4.2003 annetun luvan mukaiselle enintään noin 89<br />
ha:n suuruiselle tuotantoalueelle lohkoille 1-5 voidaan myöntää viiden<br />
vuoden määräaikainen lupa, jonka aikana on suoritettava tehostettua<br />
päästötarkkailua. Lupamääräyksissä tulee asettaa turvetuotantoalueelta<br />
tulevien kuivatusvesien pintavalutuskäsittelyn teholle vähintään tavoitteelliset<br />
arvot.<br />
Esitetyt tehostetut vesienkäsittelymenetelmät täyttävät yhdessä parhaan<br />
käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaisen vesienkäsittelyn vaatimukset,<br />
mikäli kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti.<br />
Vesiensuojelun kannalta toiminnassa olevan turvetuotantoalueen<br />
tuotantoa on perusteltua jatkaa, koska se vähentää tarvetta uusien turvetuotantoalueiden<br />
käyttöönotolle.<br />
Tuotannon päätyttyä tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden<br />
kautta kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin<br />
voidaan katsoa vähentyneen.<br />
Hakijan tulee toimittaa ELY-keskukselle sähköisesti TYVI-palvelun kautta<br />
vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista<br />
raportointivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.<br />
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä<br />
Lestijoki on parhaiten luonnontilaisuuttaan säilyttänyt joki Pohjanmaalla<br />
ja joella on merkitystä yhtenä meritaimenen viimeisistä luontaisista lisääntymisalueista.<br />
Meritaimenen lisäksi joen kalastoon kuuluvat purotaimen,<br />
siika, kirjolohi (istukas), harjus, ahven, kiiski, kuha, hauki, särki,<br />
salakka, säyne, seipi, pasuri, lahna, made ja kivisimppu. Lestijoki on<br />
myös nahkiaisen lisääntymisjoki ja joessa on paikoin myös rapuja.<br />
Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden<br />
vesienhoidon toimenpideohjelmassa Lestijoen keskiosan<br />
ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Joen veden hyvän tilan pitämiseksi<br />
turvetuotantoalueilta tulevaa kuormitusta ei tulisi lisätä tämän päivän tasolta.<br />
Turvetuotanto vaikuttaa omalla osuudellaan vesistön rehevöitymiskehitykseen.<br />
Isoneva sijaitsee Lestijoen suojellulla valuma-alueella.<br />
Lestijoelle on laadittu vesistöluonnontaloudellinen kehittämissuunnitelma.<br />
Kehittämissuunnitelman tavoitteena on turvata elinkeinotoiminnan