Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Luontoselvitys<br />
Vuonna 2001 on tehty arviointi Isonevan turvetuotannon (93 ha) vaikutuksista<br />
Lestijoen Natura-alueeseen. Arvioinnin mukaan Isonevan turvetuotanto<br />
ei yksittäisenä hankkeena heikennä merkittävästi Lestijoen Natura<br />
2000 -ohjelman aluekuvauksessa mainittuja luontoarvoja, mikäli nykyinen<br />
valumavesien käsittelyn taso säilyy ja sitä edelleen parannetaan. Kokonaisuudessaan<br />
Lestijoen luontoarvojen ja eliöstön tilan säilymisen parantaminen<br />
edellyttää kuitenkin kaikkien kuivatusvesien nykyistä parempaa käsittelyä<br />
tai kuivatuspinta-alan rajoittamista.<br />
Lähin luokiteltu pohjavesialue, Hirsikangas A, sijaitsee 1,5 km kaakkoon<br />
Isonevalta. Vesilain (264/<strong>19</strong>61) tarkoittamia alle 1 ha:n lampia tai luonnontilaisia<br />
lähteitä tai puroja ei ole Isonevan läheisyydessä.<br />
Alueelta on tehty luontoselvitys vuonna 2001 ja vuonna 2011. Vuoden<br />
2001 luontoselvitys keskittyi alueen luoteisosaan ja vuoden 2011 selvitys<br />
suunnitelluille laajennusalueille ja niiden lähialueille. Kasvillisuuskartoitus<br />
on tehty 2.8.2011 sekä linnustoselvitys 24.5.2011 ja 12.6.2011. Seuraavat<br />
tiedot ovat vuoden 2011 selvityksen mukaisia.<br />
Soiden reunakankaat ovat talousmetsäkäytössä ja vaihtelevasti VMT/MT<br />
tyyppien kangasmetsiä sekä kangasrämeitä ja -korpia tai näiden yhdistymiä.<br />
Inventoitu suoalue edustaa kokonaisuudessaan Pohjanmaan-Kainuun<br />
aapasoita. Suotyypit ovat vähä- tai keskiravinteisia. Reunaosat ovat ojitusten<br />
takia muuntunutta rämettä. Osittain laajennusalueella sijaitsee vähä- ja<br />
keskiravinteista Sphagnum-rimpinevaa sekä vähä- ja keskiravinteista<br />
ruopparimpinevaa. Myös avointa ruoppa- ja vesipintaa esiintyy. Myös rimpineva-alue<br />
on nykyään reunoilta ojitettu. Alueen poikki on tehty yksittäinen<br />
oja ja penger, jotka katkaisevat luontaisen valuntasuunnan luoteeseen ja<br />
vedet ohjataan ojalla koilliseen.<br />
Luontoselvityksessä tuotantoalueella ei havaittu uhanalaisia tai harvinaisia<br />
kasvi- tai nisäkäslajeja. Lintulajeja havaittiin 46 kpl. Suolajisto on monipuolinen.<br />
Linnuista vaarantuneiksi on luokiteltu keltavästäräkki, sinisuohaukka<br />
ja kivitasku sekä silmälläpidettäviksi naurulokki, niittykirvinen ja teeri. Liro<br />
on alueellisesti uhanalainen. Liro, keltavästäräkki, niittykirvinen, naurulokki<br />
ja teeri kärsinevät lähivuosikymmeninä, mikäli turvetuotanto laajenee<br />
avoimen ja kostean rimpinevan alueelle. Nuolihaukka on myös riippuvainen<br />
kosteikkoelinympäristöistä. Sinisuohaukka havaittiin pesivänä pintavalutuskentällä,<br />
joten se on osittain hyötynyt turvetuotannosta.<br />
Luontoselvityksessä ei havaittu luonnonsuojelulain 29 §:ssä tai vesilain<br />
15a §:ssä ja 17a §:ssä mainittuja suojeltavia luontotyyppejä. Avo- ja kitupuustoiset<br />
suot ovat metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä.<br />
Vuoden 2001 inventoinnin jälkeen Isonevan luoteispään olosuhteet ovat<br />
muuttuneet huomattavasti. Vuonna 2001 alue oli vielä pääosiltaan luonnontilaiseksi<br />
katsottava karu ja rimmikkoinen aapasuoyhdistymä. Tehdyistä<br />
ojituksista huolimatta varsinainen rimpineva-alue on vielä säilyttänyt linnus-<br />
7
Change language