Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
toalueen kuivatusvedet johdetaan Isonevan pintavalutuskentälle. Karttatarkastelun<br />
perusteella kuivatusvesiä johdetaan Isonevan pintavalutuskentälle<br />
yhteensä noin 30 hehtaarin alueelta sekä lisäksi laskuojan viereisiltä<br />
alueilta, jotka ovat osittain vailla eristysojarakenteita. Edellä mainitut<br />
alueet olisi tullut ilmoittaa Tokonsalo Oy:n Isonevan turvetuotantoalueen<br />
ympäristölupahakemuksessa ainakin alueina jotka sisältyvät Isonevan<br />
pintavalutuskentän valuma-alueeseen. Näitä alueita koskeva luvan<br />
tarpeen arviointi on vireillä ELY-keskuksessa.<br />
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä<br />
Vastineessaan Tokonsalo Oy esittää, että vuonna 2012 otettujen (26.3.<br />
11.6. ja 10.7.) vesinäytteiden tulosten mukaan Isonevan pintavalutuskentän<br />
puhdistusteho on hyvä. Tokonsalon turvetuotannon ympäristöluvan<br />
lausunnon antajille järjestetyn tiedotus- ja keskustelutilaisuuden<br />
muistion mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajat korostivat<br />
tilaisuudessa, että vaikka esillä olleet näytteet kertovat pintavalutuskentän<br />
hyvästä puhdistustehosta, ei yksittäisiä näytteitä voi tulkita yleistävästi<br />
vaan tilannetta pitää seurata pidemmällä ajalla. Kalatalousryhmä<br />
on samaa mieltä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa.<br />
Isonevan nykyiseltä turvetuotantoalueelta tuleva kuivatusvesi on laadultaan<br />
huonompaa kuin Lestijoen vesi ja näin ollen Isoneva jo nykyisellään<br />
kuormittaa yhdessä Loukkuunojan valuma-alueen muiden kuormittajien<br />
kanssa Lestijokea. Turvetuotannon lisäalueiden myötä Isonevan kuormittava<br />
vaikutus Lestijokeen lisääntyisi. Turvetuotantotoiminta lisää vesistöön<br />
kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta, mikä vilkastuttaa<br />
rehevöitymistä ja nopeuttaa kalojen kutupohjien liettymistä. Lestijoki on<br />
parhaiten luonnontilaisuuttaan säilyttänyt joki Pohjanmaalla ja joella on<br />
merkitystä yhtenä meritaimenen viimeisistä luontaisista lisääntymisalueista<br />
Pohjanmaan rannikolla. Lestijoki on myös nahkiaisen lisääntymisjoki<br />
ja joessa on paikoin myös rapua. Meritaimenen lisäksi joen kalastoon<br />
kuuluvat purotaimen, siika, kirjolohi (istukas), harjus, ahven, kiiski,<br />
kuha, hauki, särki, salakka, säyne, seipi, pasuri, lahna, made ja kivisimppu.<br />
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä soiden ja turvemaiden kestävästä<br />
ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta sanotaan, että soiden käytöstä<br />
aiheutuva haitallinen vesistökuormitus vähenee, kun soita merkittävästi<br />
muuttava toiminta kohdennetaan ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan<br />
merkittävästi muuttuneille soille. Hakemuksen lisäalueesta 23,1 ha on<br />
ojittamatonta suota. Kalatalousryhmä katsoo, ottaen huomioon Lestijoen<br />
merkityksen yhtenä meritaimenen viimeisistä luontaisista lisääntymisalueista<br />
Pohjanmaan rannikolla ja Lestijoen Kirkkojärven rapukannan<br />
taantumisen, että Isonevan turvetuotannon lisäalueille ei tule myöntää<br />
lupaa, erityisestikään ojittamattomalle alueelle.<br />
Isonevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 11.4.2003 myöntämässä<br />
ympäristöluvassa nro <strong>19</strong>/2003/4 kalatalousmaksun suuruus on 700 eu-<br />
21
Change language