Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
na eikä voida vakuuttua siitä, että hanke ei vaarantaisi EU:n suojelemia<br />
lajiryhmiä ja lajien suotuisan suojelutason saavuttamista.<br />
17<br />
Hakijan vastine<br />
1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö<br />
ja luonnonvarat -vastuualue<br />
Ennen turvetuotannon saapumista rimpialueen reunamille rimpialue oli<br />
kuivumassa eikä avovettä esiintynyt alueella juurikaan, joten vesilain 15<br />
a §:ssä tarkoitettuja alle 1 ha:n lampia ei ole ollut. Rimmen alueelle on<br />
johdettu metsäojitusten kautta vesiä ja nykyään avovesialueita esiintyy<br />
kasvaneesta valunnasta johtuen, mutta hakijan käsityksen mukaan avovesialueet<br />
ovat keinotekoisia. Näin ollen ei ole olemassa perusteita ELYkeskuksen<br />
esittämän rimpialuetta koskevan poikkeusluvan hakemisen<br />
tarpeeseen. Jos poikkeusluvan hakeminen on lupaviranomaisen mielestä<br />
tarpeen, on luvan hakijalle varattava tilaisuus luvan hakemiseen.<br />
Natura-vaikutusten arviointi on hakijan mielestä riittävä, koska laajentamishankkeen<br />
vaikutukset vesistöön ja Lestijoen Natura-alueeseen ovat<br />
tarkkailutulosten mukaan vähäisempiä kuin vaihtoehtoisissa maankäyttömuodoissa<br />
metsätaloudessa ja maanviljelyssä. Hakija suostuu täydentämään<br />
Natura-arviointia, jos niin vaaditaan.<br />
Turvetuotannon laajentaminen ei aiheuta uhkaa Lestijoen tilalle. Jos turvetuotannolle<br />
ei myönnetä lupaa, maanomistaja ottaa alueet viljelykäyttöön<br />
tai metsätalouskäyttöön. Voidaan olettaa, että turvetuotannon vesistökuormitus<br />
on vaihtoehdoista kaikkein pienin, koska vedet käsitellään<br />
ympärivuotisesti. Lisäksi Isonevan kanssa samalla valuma-alueella<br />
sijaitsevien Loukkuunnevan ja Rimmennevan turvetuotantoalueiden tuotanto<br />
on päättynyt. Näiden tuotantoalueiden pinta-ala on yhteenlaskettuna<br />
suurempi kuin Isonevan laajennusalueen, joten kuormitus ei tule kasvamaan<br />
siitä, mitä se on jo aiemmin ollut. Lisäksi Isonevan tuotantoalueelta<br />
poistuu osa-alueita tuotannosta enenevässä määrin kuluvan vuosikymmenen<br />
aikana.<br />
Isonevan turvetuotantoalue ei voi aiheuttaa Loukkuunojan alajuoksulla<br />
näkyviä erityisen happamia vesiä, elleivät turvetuotannon vedet ole äärimmäisen<br />
happamia, koska alueen valuma-alue on Loukkuunojan valuma-alueesta<br />
alle 4 %. Äärimmäistä happamuutta ei ole esiintynyt.<br />
Hakija on vastineen yhteydessä esittänyt tuoreita vuodelta 2012 olevia<br />
vesistönäytteiden tuloksia ja ilmoittanut liittymisestään Lestijoen yhteistarkkailuryhmään.<br />
Tulosten mukaan Isonevan turvetuotannon kuormitus<br />
on joiltain osin pienempää kuin luonnontilaisen suon. Saatujen tulosten<br />
mukaan Isonevalta lähtevä vesi on keskimäärin puhtaampaa kuin Loukkuunojan<br />
vesi. Hakija suhtautuu myönteisesti vesienkäsittelyn rakenteiden<br />
toimivuuden mittaamiseksi asetettaviin mittareihin, mutta pitää<br />
kuormitustekijöiden tavoitearvoja parempana tapana kuin puhdistustehotavoitteita.<br />
Hakijan ehdotus tavoitteellisiksi Isonevan turvetuotantoalueen
Change language