Taidetta ikä kaikki – - Kansalaisareena

23
Edellä mainitut asiakirjat ovat strategisilta linjauksiltaan yleisluontoisia. Niiden yhteisinä suuntaviivoina
voidaan mainita asiakaslähtöisyys ikäihmisten palveluiden tuottamisessa, ikäihmisten toimintakyvyn parantaminen,
itsenäisen selviytymisen tukeminen, palvelujen saumattomuuden ja monipuolisuuden vahvistaminen,
esteetön ympäristö sekä uuden teknologian hyväksikäytön lisääminen. (Vrt. Lehto 2007.)
Kulttuuriin ja taidetoimintaan viitataan ikääntyneiden palvelujen laatusuosituksissa ja palveluiden kehittämistä
koskevissa asiakirjoissa harvoin – lähinnä puhuttaessa ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja monikulttuurisuudesta.
Ikäihmisten palveluiden kehittämiseen liittyvissä linjauksissa todetaan, että hyvinvointiin vaikuttavat
monet tekijät. Näistä yhtenä kulttuuritoiminta. Sen avulla ikäihmiset pystyvät myöhentämään omaa palvelutarvettaan.
Tämän vuoksi kulttuuri tulee esille asiakirjoissa ennaltaehkäisevän toiminnan yhteydessä. Hyvinvoinnin
ja terveyden edistämisessä painotetaan yhteistyötä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin eri toimijoiden
kesken. Monikulttuurisuuteen puututaan dokumenteissa yleisellä tasolla. Palveluita järjestettäessä
pidetään tärkeänä huomioida kotoperäiset vähemmistökulttuurit sekä kasvava maahanmuuttajavanhusten
määrä. (Esim. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008, 10, 16, 19–20, 22, 33; Lehto 2007, 13, 16–17.)
Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (2008, 49) tuodaan esille vaatimus ikäihmisten kulttuuripalveluiden
esteettömyydestä: ”Esteettömyys on laaja kokonaisuus, joka tarkoittaa kaikkien kansalaisten
sujuvaa osallistumista arjen askareisiin, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun”. Lisäksi asiakirjassa mainitaan
erikseen, että ikäihmisten palvelutarpeiden kartoituksessa tulee ottaa huomioon myös kulttuuri. Merkittävää
on, että laatusuosituksessa huomioidaan taideammattilaisten mahdollisuudet työskennellä sosiaali-
ja terveyssektorilla. Laatusuosituksessa mainitaan, että
… ikäihmisten toimintakykyä ja elämänlaatua voivat merkittävästi tukea myös muiden alojen, kuten
luovan työn ammattilaiset, esimerkiksi muusikin tai kuvallisen ilmaisun perustutkinnon suorittaneet…
(Näiden) ammattilaisten osaaminen ja työpanos turvaavat ikäihmisille mielekkään tekemisen,
itsensä toteuttamisen ja esteettistä kokemuksista nauttimisen mahdollisuuksia ja muulle henkilökunnalle
mahdollisuuksia oppia sosiokulttuurista työtä. Sosiokulttuuriseen työhön ikääntyneiden parissa
kuuluvat kaikki luovat menetelmät, kuten musiikki, draama, kuvallinen ilmaisu, kirjallisuus ja
kirjoittaminen. (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008, 35.)
Tämän mahdollistamiseksi laatusuosituksessa painotetaan yhteistyötä kulttuuritoimen ja eri järjestöjen
kanssa. (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008, 10, 14, 22, 31, 35, 49.)
Helsingissä on lähes sata ikäihmisille tarkoitettua hoivayksikköä. Kaupunki omistaa tällä hetkellä 17 asumisyksikköä,
jotka tarjoavat erilaisia palveluja ikäihmisille sekä ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa palvelu-
ja ryhmäkotiasumisen muodossa. Kaupunki ostaa myös hoivapaikkoja yksityisen ja kolmannen sektorin
asumisyksiköistä.
Helsingissä ruotsinkielisten ikäihmisten avopalvelut on pääosiltaan keskitetty vuonna 2005 perustettuun
Ruotsinkielisiin sosiaalipalveluihin. Tämän kautta sosiaalivirasto haluaa tehdä asiakkaille helpommaksi
löytää palvelu omalla äidinkielellään. Gunilla Englund on sosiaalityön pro gradu -tutkielmassaan On
kuin tulisi kotiin (2008) analysoinut asiakkaan näkökulmasta äidinkielen merkitystä sosiaalipalveluissa. Tutkimuksesta
kävi ilmi, että asiakkaat kokivat erittäin tärkeäksi asioinnin omalla äidinkielellään. Lisäksi oman