Taidetta ikä kaikki â - Kansalaisareena
Taidetta ikä kaikki â - Kansalaisareena
Taidetta ikä kaikki â - Kansalaisareena
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
53<br />
7. Taiteen ammattilaiset, taidelaitokset ja -koulut<br />
Jenni Varho<br />
7.1 Taiteilijat ja taiteilijaryhmät vanhustyössä<br />
Ammattitaiteilijat ovat vuosikymmenten ajan käyneet esiintymässä vanhainkodeissa. Siihen ei pitkään kiinnitetty<br />
laajempaa huomiota. Työpanos nähtiin lähinnä hyväntekeväisyytenä. Taidekentän sisällä yksinomaan<br />
hoitolaitoksissa työskennelleet taiteilijat sijoitettiin taidekentän marginaaliin ja osin jopa sen ulkopuolelle.<br />
Yhteisötaiteilijoiden ei esimerkiksi useinkaan nähty tekevän ”oikeaa taiteellista työtä”. (Liikanen<br />
2010, 41; Taipale 2000.)<br />
Viime vuosikymmenten aikana asiassa on alkanut tapahtua muutosta. Vähitellen on ryhdytty ymmärtämään<br />
paremmin taiteilijan monipuolista roolia ja mahdollisuuksia terveys- ja sosiaalisektorilla. Muutoksen<br />
taustalla on ennen kaikkea lisääntynyt tieto taiteen positiivisista vaikutuksista hyvinvointiin. Myös<br />
taidekentän sisällä käsitykset taiteesta ja taiteilijuudesta ovat laajentuneet.<br />
Taiteilijoiden sosiaalisektoria kohtaan lisääntyneen kiinnostukseen taustalla on ainakin kolme tekijää. Näitä<br />
ovat toimeentulon hankinta, oman taiteilijuuden kehittäminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. (Vrt.<br />
Taipale 2000.)<br />
Nykyään harvat taiteilijat pystyvät elättämään itsensä myymällä töitään ja taideapurahojen avulla.<br />
Näin ollen yhä useampi joutuu etsimään toimeentuloaan taidekentän ulkopuolelta. Työllistymismahdollisuuden<br />
voivat tarjota esimerkiksi terveys- ja sosiaalialan organisaatiot. Taiteilija voi tuottaa hoitoyhteisöihin<br />
esityksiä sekä taidekursseja tai vetää niissä ryhmiä, joissa käytetään taiteen menetelmiä 10 . Taiteilijoiden<br />
käyttäminen hoiva-alan tilojen estetisoinnissa sekä viihtyvyyden lisäämisessä on vielä laajalti käyttämätön<br />
mahdollisuus. Myös henkilökunnan koulutus soveltavan taiteen käytöstä hoivatyön osana avaa taiteilijoille<br />
uudenlaisen työllistymismahdollisuuden. Uudenmaan läänintaiteilija Ava Nummisen aloitteesta pääkaupunkiseudun<br />
ammattitaiteilijat ovat ryhtyneet kouluttamaan terveys- ja sosiaalialan henkilökuntaa hyödyntämään<br />
tanssia, musiikkia ja maalaamista hoidon osana (Ks. lisää Ava Nummisen artikkeli).<br />
Taiteilijoiden mahdollisuudet työskennellä erilaisissa sosiaalialan projekteissa ja hankkeissa ovat<br />
merkittävästi kasvaneet – siitä huolimatta, että hoitoalalla työskentelyssä ovat edelleen esteenä asenteet ja<br />
vetoaminen resursseihin. Tanssitaiteilija Kirsi Heimonen on tehnyt jo vuosia uraauurtavaa työtä Helsingin<br />
Diakonissalaitoksen hoivayhteisöissä. Sosiaalialan organisaatiot, esimerkiksi ikäihmisille tarkoitetut palvelutalot<br />
ja ryhmäkodit, ovat kiinnostuneita palkkaamaan henkilöstöönsä taiteilijoita. Toistaiseksi tämä on kuitenkin<br />
toteutunut käytännössä vain hyvin harvan palvelutalon kohdalla. Vähitellen myös eri tahot ovat ryhtyneet<br />
myöntämään erityisiä taideapurahoja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia edistävään toimintaan. Näitä<br />
ovat muun muassa Suomen kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Uudenmaan taidetoimikunta, Raha-<br />
10 Taidelähtöisiä työmenetelmiä hyväksikäyttävässä ryhmätoiminnassa tehdään taidetta yhteisössä. Työskentelyssä<br />
voidaan käyttää eri taidemuotoja draamasta kuvataiteeseen ja kirjallisuuteen. Taiteellisten päämäärien sijaan työskentelyn<br />
tavoite voi olla esimerkiksi vuorovaikutteisuuden lisäämisessä tai terapiassa. Taidelähtöisiä menetelmiä on käytetty<br />
Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Korhonen 2010, elektroninen dokumentti.
Change language