Taidetta ikä kaikki – - Kansalaisareena

56
kentelystä. Haastateltujen taiteilijoiden mukaan keskeisimmät työntekoon liittyvät ongelmat koskivat toiminnan
käytännön järjestelyitä ja tiedonkulkua. Kurpan mukaan paremman kommunikaation avulla olisi
voitu välttää monet taiteilijoiden ja henkilökunnan välillä ilmenneet käytännön ongelmat. (Kurppa 2009,
esim. 6-7.)
Monenlaisista vaikeuksista huolimatta sosiaalisektorilla työskentely vahvistaa taiteilijan ammatillisia
valmiuksia kohdata monenlaisia yleisöjä erilaisissa tilanteissa. Se mahdollistaa myös taiteellisten lähestymistapojen
ja sisältöjen kehittämisen. (Lisää esim. Lehtonen 2010; Soivia kohtaamisia 2010.) Vuorovaikutus
uudenlaisen kohderyhmän kanssa voi innoittaa uusien taideteosten syntyyn. Dramaturgi Kati Kaartinen
on kirjoittamassa parhaillaan helsinkiläiselle Teatteri Takomolle näytelmää aiheista, jotka ovat syntyneet
Takomon näyttelijöiden hoivayhteisöissä pitämien lukutuokioiden sekä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijan
pitämien työpajojen pohjalta.
Taiteilijat ovat kiinnostuneita työskentelemään sosiaalisektorilla myös siitä syystä, että sen kautta
on mahdollista tehdä hyvää sekä vaikuttaa yhteiskuntaan. Taidetyön kautta onkin mahdollista muokata
olemassa olevia instituutioita ja paljastaa niin sanottuja yhteiskunnan naamioita, koska taiteen käsitteeseen
on sisäänrakennettu pyrkimys analysoida yhteiskunnan ilmiöitä uusista näkökulmista. (Vrt Kurki 2000, 75.)
Mona Taipale (2000) on taidehistorian lopputyössään analysoinut ikäihmisten hoitoyhteisöissä
työskennelleiden yhteisötaiteilijoiden rooleja. Tutkimukseen haastateltujen kommenteissa tulee esille yhtenä
työnteon motiivina halu vaikuttaa yhteiskuntaan. Taipaleen mukaan taiteilijat halusivat ensinnäkin
oman työnsä kautta viedä huomiota yhteiskunnan marginaaliin. Lisäksi taiteilijat halusivat tuoda oman
työnsä kautta uudenlaista hyvinvointia ja inhimillistä lähestymistapaa ikäihmisten arkeen ja näin vaikuttaa
uudistavalla tavalla suomalaiseen hoito- ja hoivakulttuuriin.
• Myrskyryhmä tuo nykytanssia palvelutaloihin:
Myrskyryhmä on nykytanssin ammattilaisten Elli Isokosken ja Pauliina Tynin perustama tanssiryhmä. Myrskyryhmä
vie nykytanssia paikkoihin, joissa sitä ei yleensä nähdä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat erilaiset
hoitoyhteisöt. Myrskyryhmän teoksissa korostuu välitön vuorovaikutus esiintyjien, esitettävän teoksen ja
yleisön välillä. Tanssiteosten aiheet pyritään nostamaan kohderyhmän ja tanssijoiden yhteisistä intresseistä.
Myrskyryhmä kehittelee myös uudenlaisia metodeja tehdä taidetta ikäihmisten parissa yhdistäen tanssia ja
muita taiteen aloja. Lisäksi ryhmä järjestää kursseja vuorovaikutuksesta, kehollisesta ilmaisusta sekä tanssitaiteesta.
• Teatteri Ilmi Ö:n kiertävät teatteriesitykset ja soveltavan draaman työpajat:
Teatteriosuuskunta ILMI Ö. on kiertävä ammattiteatteri, joka myös järjestää soveltavan draaman työpajoja,
koulutusta ja projekteja eri tarkoituksiin. Teatteri ILMI Ö:läisten erityistaitoja ovat osallistavat ja yhteistoiminnalliset
työmuodot.
Teatteri ILMI Ö. on tehnyt yhteisöteatteria ja toteuttanut osallistavia esityksiä ja taidetyöpajoja pääkaupunkiseudun
ja lähikuntien vanhainkodeissa ja palvelutaloissa vuosina 2004–2010. Työpajoja on tehty niin
palvelutalojen asukkaille, omaisille kuin henkilökunnalle. Niissä tarinoidaan, tanssitaan, lauletaan ja luodaan
pieniä draamallisia tilanteita. Vanhuksille suunnatut työpajat painottuvat osallistujien tarinoihin ja niiden
työstämiseen kuvan, liikkeen ja teatterin keinoin.
Vanhustyön kentällä työskentely on myös innoittanut Teatteri ILMI Ö:tä tuottamaan aiheesta esityksen
”Muistatko äitini”. Esitys perustuu kokemuksiin dementiasta niin muistisairaiden ihmisten, omaisten
kuin hoitohenkilökunnankin näkökulmasta. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet espoolainen muistisairaille
tarkoitettu ryhmäkoti Opri ja Oleksi sekä dementia-asiantuntija Taina Semi Villa Consulting Oy:stä.
tavoitteena oli erityisesti edistää ikääntyneiden hyvinvointia. Tuolloin yhteistyössä Suomen Kulttuurivartti Oy:n kanssa
tuotettiin kulttuuriohjelmaa ja -esityksiä seudun palvelukeskuksiin. Kurppa 2009, 3.