Taidetta ikä kaikki – - Kansalaisareena

75
Vapaaehtoistoiminnan tärkeä merkitys nyky-yhteiskunnassa on huomioitu myös kansainvälisesti.
Euroopan neuvosto on nimennyt vuoden 2011 Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan
teemavuodeksi.
Vapaaehtoistoiminnalla on aina ollut tärkeä rooli suomalaisessa vanhustenhuollossa. 2000-luvulla merkitys on
entisestään lisääntynyt (Raitanen & Vikström 2010). Tästä huolimatta Suomessa on vasta vähän aikaa käyty
keskustelua vapaaehtoisten roolista terveys- ja sosiaalihuollossa, koska toimintaa ja toiminnan muotoja ei ole
organisoitu ja dokumentoitu järjestelmällisesti. On kuitenkin selvää, että väestön voimakkaan ikääntymisen
myötä heidän roolinsa vanhustenhuollossa kasvaa jatkuvasti. Asiantuntijat muistuttavat siitä, että hoidon päävastuu
tulee aina olla ammattilaisilla. Vapaaehtoistoiminnan ensisijaisena tehtävänä on monipuolistaa hoivakulttuuria
ja tuoda siihen toisenlainen tapa toimia ja kohdata ihminen. (Esim. Hartikainen 2009, 12–13, 133.)
Hoivayhteisöjen kulttuuri- ja taidetoiminnassa löyhästi organisoidulla vapaaehtoistoiminnalla on jo vuosikymmenten
ajan ollut keskeinen rooli. Vapaaehtoiset toimivat palvelutaloissa esiintyjinä ja pienryhmien vetäjinä.
Lisäksi he kuljettavat palvelutalon asukkaita kulttuuritilaisuuksiin. Vapaaehtoiset tuottavat palvelutaloissa
asuville ikäihmisille yhteisiä laulu- ja maalaushetkiä sekä lukutuokioita. Vanhustyön laitos- ja avohoidon yksiköissä
organisoimaton vapaaehtoistoiminta perustuu yleensä väljästi määriteltyihin yhteistyösuhteisiin. Vapaaehtoisella
on usein henkilökohtainen kontakti joko palvelutalossa asuvaan tai siellä työskentelevään henkilöön.
Yhdistysten ja järjestöjen organisoima vapaaehtoistoiminta on kasvanut Helsingissä merkittävästi
viime vuosien aikana. Koordinoivia tahoja ovat muun muassa HelsinkiMissio, seurakunnat ja Suomen Punainen
Risti. Toiminnan organisointi on mahdollistanut uusien vapaaehtoisten tehokkaamman rekrytoinnin,
tarjonnan ja kysynnän paremman kohtaamisen ja vapaaehtoisten kouluttamisen.
Organisoivien tahojen lisäksi vapaaehtoistoiminnan kentällä toimivat myös valtakunnalliset asiantuntija-
ja etujärjestöt, kuten Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, Vanhustyön keskusliitto, Ikäinstituutti sekä Kansalaisareena
ry. Ne pyrkivät muun muassa tutkimusten ja projektien avulla tukemaan ja kehittämään vapaaehtoistoiminnan
asemaa vanhustenhuollossa. Helsingin kaupunki ei tällä hetkellä rekrytoi ihmisiä vapaaehtoistoimintaan.
Sen sijaan koordinoinnin avulla pyritään parantamaan vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia
kaupungin hoivayksiköissä. Helsingin kaupungin yhteistyökumppaneita ovat Punainen Risti ja HelsinkiMissio.
Helsingissä vapaaehtoistoiminnan kentällä toimivien järjestöjen ja yhdistysten kiinnostus kulttuuriin
ja taiteeseen on lisääntynyt. Kaikki selvitykseen haastatellut järjestöt kokivat, että kulttuurin, vapaaehtoistoiminnan
ja vanhuspalveluiden yhdistämisellä tulee vapaaehtoistoiminnassa olemaan tulevaisuudessa
kasvava merkitys. Viime vuosien aikana yhtenä trendinä on ollut erilaisten ryhmätoimintamallien kehittäminen
ikäihmisille. Niissä muun muassa kulttuurin ja taiteen keinoin lievennetään yksinäisyyttä ja masentuneisuutta.
Ryhmätoimintaa vetävät koulutetut vapaaehtoiset esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiirissä
ja HelsinkiMission Seniorisalongeissa. Ryhmätoiminnan toteutuksen kautta myös yhteistyö eri kulttuuri-
ja taideorganisaatioiden välillä on lisääntynyt. Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnassa yhteistyökumppaneina
ovat muun muassa Ateneum ja EMMA.
Viime vuosien aikana Suomen kaupungeissa on onnistuneesti ryhdytty ulottamaan organisoitua,
vanhustyön vapaaehtoistoimintaa kulttuurin kentälle. Jyväskylässä ja Kuopiossa kulttuuriluotsit ja -kuriirit
toimivat vertaistukena ja osallistumiskynnyksen madaltajina (Ks. lisää luku 3.2.). Toimintamalli on herättänyt
myös Helsingissä kiinnostusta. Jonkinlainen vastine on Punaisen Ristin organisoima Ystävätoiminta.