Taidetta ikä kaikki – - Kansalaisareena

57
• Teatteri Takomo:
Helsinkiläisen Teatteri Takomon toiminnan lähtökohtana on osallistua ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tuotetut teatteriesitykset kumpuavatkin usein näistä kysymyksistä ja teemoista. Teatteri Takomo
on toiminut vanhustyön kentällä vuodesta 2004. Tuolloin teatteri haastoi pääkaupunkiseudun teatteritaiteen
ammattilaiset lukemaan kirjoja palvelutaloihin ikäihmisille, jotka eivät pääse itse hakeutumaan kulttuuritarjonnan
pariin. Vuonna 2004 kaiken kaikkiaan 30 vapaaehtoista näyttelijää kiersi esiintymässä 40 palvelutalossa.
Lukutuokio-toiminta on saanut jatkoa vuonna 2010. Mukaan on otettu myös sosiaali- ja terveysalan asiantuntija,
joka pitää lukutuokioiden jälkeen työpajoja. Lukutuokioiden ja työpajojen pohjalta dramaturgi Kati
Kaartinen tulee kirjoittamaan Teatteri Takomolle uuden näytelmän.
Teatteri Takomon ja Muistiliiton yhteistyönä valmistui vuonna 2008 Jari Hietasen kirjoittama ja ohjaama
Uusi elämä -lukudraama. Se kertoo iäkkään, Alzheimerin tautiin sairastuneen Ilmari Saariniemen ensimmäisestä
päivästä muistisairaille tarkoitetussa ryhmäkodissa.
Teatteri Takomon vuosien 2010–2012 linjauksena on kehittää eteenpäin taiteellista työtä vanhuskentällä.
Tavoitteena on muun muassa kehittää uudenlaista ja kokeilevaa teatteriterapiaa ikäihmisille sekä tuoda
taiteellisesti korkeatasoisia teatteriesityksiä ja -työpajoja vanhustyön kentälle.
• Yhteiskunnallinen yritys ikäihmisten kulttuuripalvelujen tuottajamallina:
Yhteiskunnallinen yrittäjyys – social entrepreneurship – on yksi ratkaisu monipuolisten hyvinvointipalvelujen
turvaamisessa. Idea siitä on omaksuttu Suomeen Iso-Britanniasta 2000-luvun aikana. Yhteiskunnallinen yrittäminen
tarkoittaa lyhyesti kuvattuna toimintaa, jossa yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi tai ongelmien
ratkaisemiseksi hyödynnetään yrittäjyyttä ja liiketoiminnallisia malleja. Toiminnalle on tyypillistä liikevoiton
kanavoiminen takaisin osaksi yrityksen toimintaa. Lisäksi sille on ominaista, että yrityksen henkilökunta
osallistuu päätöksentekoon ja yrityksessä toimitaan läheisessä vuorovaikutuksessa kohderyhmän kanssa.
Yhteiskunnallinen yritys mahdollistaa myös taide- ja kulttuurikentällä töitä tekeville uudenlaisen tavan
työllistyä, verkottua ja tuottaa palveluita. Esimerkiksi freelance-yhteisössä toimijat voivat yritystoiminnan
kautta hyödyntää ja jakaa erityisosaamistaan. Suomessa kulttuurin alalta voidaan jo nyt löytää toimintaa, joka
täyttää yhteiskunnallisen yrittämisen määritelmän. Toimintamalli kulttuuripalvelujen tuottamisessa ikäihmisille
on vielä toistaiseksi käyttämätön mahdollisuus. Kulttuurialan yhteiskunnallisen yrityksen esimerkiksi käy
ArtShortCut.
7.2 Taidelaitosten lisääntyvä yleisötyö
Taideorganisaatioiden – oopperan, teattereiden, orkestereiden, tanssilaitosten – tehtäväkuva on ollut muutoksessa
viime vuosikymmenten aikana. Perinteisten toimenkuvien, taiteen tuottamisen ja esittämisen
lisäksi laitoksilta on ryhdytty vaatimaan ympäröivän yhteiskunnan parempaa huomioimista. Lisääntynyt
tieto taiteen ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä on vauhdittanut keskustelua. Toimenkuvan muutoksen
taustalla on ollut niin alan toimijoiden oma tarve monipuolistaa työkuvaansa kuin organisaatioiden lisääntynyt
kilpailu yleisöstä. Lisäksi 1990-luvun taloudellisen laman seurauksena on alettu kyseenalaistaa taidelaitosten
julkisiin avustuksiin perustuvaa rahoitusjärjestelmää. Taideorganisaatioiden tulee nyt ja tulevaisuudessa
monipuolisemmin perustella oikeutensa julkiseen tukeen. Monissa maissa julkisen tuen ehtona
on taidelaitoksen yhteiskunnallinen ulottuvuus. Tätä vaatimusta on Suomessa vienyt eteenpäin opetus- ja
kulttuuriministeriö. Asiasta keskustellaan myös kuntatasolla.
Yleisötyötä on suomalaisissa taideorganisaatioissa ryhdytty tekemään 1990-luvun alkupuolelta lähtien.
Työn juuret ovat Englannissa ja sillä tarkoitetaan toimintaa, joka edistää taiteen saavutettavuutta.
Metodeina yleisötyössä käytetään muun muassa työpajoja, erityisille kohderyhmille suunniteltuja kierrok-