rohkaisee HR-ammattilaisia avaamaan ovet maailmaan - PubliCo Oy

KUVA: SIPOON KUNTA
Sipoon kunnan työntekijät Rainer Långsjö ja Gun Salenius saivat ohjausta jousiammuntaan henkilökunnan vuosittain järjestettävillä
työhyvinvointi/virkistyspäivillä.
”Jos työpaikalla on vaikeita ongelmia, ne eivät poistu sillä,
että lähdetään jonnekin viettämään kivaa TYHY-päivää.
Työntekijöille tulee päinvastoin tunne, että ongelmiin ei edes
yritetä puuttua, vaan ne vain yritetään häivyttää taka-alalle
temppuja tekemällä. Tällainen menettelytapa ei toimi”, Huovinen
tyrmää.
Esimies ei ole teräsmies
Tähän liittyy myös sellainen asia, että aina ei esimieskään jaksa
painaa eteenpäin laput silmillä. Huovinen kertoo, että Haikon
kartanossa on parin vuoden ajan yritetty miettiä myös esimiesten
jaksamista ja räätälöidä omaa ohjelmaa yritysten johdolle.
”Palautteen mukaan esimiehet ovatkin kaivanneet ohjelmaa,
joka ottaisi heidät paremmin huomioon.” Vaikka duunaritasolla
saatetaan joskus miettiä, että pomojen elämä on etupäässä
päivänpaistetta ja edustuslounaita, totuus on yleensä
vallan toinen. Monen esimiehen ei esimerkiksi paljon auta soitella
sairauslomien perään, koska vastuuta ei voi delegoida
kenellekään ja tietyt hommat on hoidettava, oli terve tai ei.
”Esimiehillä on omanlaisiaan ongelmia jaksamisen kanssa
ja monesti hankala paikka siinä mielessä, että ei ole ketään,
jolle purkaa tilannetta”, toteaa Huovinen.
Täsmälääkkeet kaikenikäisille
Haikossa otetaan huomioon myös se, että työyhteisöjen ikähaitari
voi olla hyvinkin venyvä. Parikymppinen voi olla kuin
toiselta planeetalta kuusikymppiseen verrattuna, mutta joskus
vertailussa saadaan yllätyksiä: nuori työntekijä saattaa olla
rapakunnossa, kun eläkeikää lähestyvä seniori juoksee maratoneja.
Huovisen mukaan varsin huolestuttava uusi ilmiö on se, että
yhä nuoremmat ja nuoremmat työntekijät alkavat olla
burn-outissa.
”Aikaisemmin nuorimmat vakavasta uupumuksesta kärsivät olivat
päälle viisikymppisiä, mutta nykyään on jo paljon alle 40-vuotiaita,
joilla on samoja ongelmia. Kuntoremonttikursseilla tulee
vastaan kaikenikäisiä ihmisiä, jotka ovat uupuneet töissä.”
Raija Huovinen ja Tiina Salonen ovat yhtä mieltä siitä, että
muutos työorganisaatioissa lähtee johdon sitouttamisesta – kun yrityksen
johto näyttää omilla sanoillaan, teoillaan ja läsnäolollaan,
että TYHY-toiminta on tärkeää, joukot seuraavat kyllä perässä.
”Esimerkiksi meillä Sipoossa on päiväkodinjohtajia, joilla on
vastuulla useampia päiväkoteja. Sen sijaan, että johtajat kävisivät
Haikossa vain kerran jonkun päiväkodin henkilöstön kanssa,
he tulevat jokaisen päiväkodin väen kanssa erikseen tai ryhmät sijoitetaan
samalle päivälle. Johdon läsnäolon pitää olla näkyvää”,
Salonen summaa.
Korkki kateissa?
Evoluutio TYKY/TYHY-akselilla on vienyt takavuosien rellestysjuhlista
kohti sykemittareita ja kuntokortteja jo pitkään.
”Jos yrityksessä on asiat kunnossa, voi TYHY-toiminta olla viihdepainotteistakin
aina silloin tällöin. Mutta peruslähtökohtana on
se, että ensin käsitellään ne ongelmat”, toimitusjohtaja Mähönen
linjaa.
Haikon kartanossa mietitään jatkuvasti, miten TYHY-palettia
voisi laajentaa entisestään ja asiakkaalle tarjota vielä enemmän.
Mähösellä on tästä jo enemmän kuin etiäinen:
”Tällä hetkellä tutkimme unen laatua ja sen vaikutusta työpanokseen”,
paljastaa toimitusjohtaja ja kertoo, että Haikossa on jo
vireillä pilottiprojekti tähän liittyen.
54 HR viesti 3/2012