Varhaiskasvatuksen yhdistyminen sivistystoimeen - Vantaan kaupunki
Varhaiskasvatuksen yhdistyminen sivistystoimeen - Vantaan kaupunki
Varhaiskasvatuksen yhdistyminen sivistystoimeen - Vantaan kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
VARHAISKASVATUKSEN YHDISTYMINEN SIVISTYSTOIMEEN<br />
Työryhmän raportti<br />
2.5.2007
Sisällysluettelo<br />
1 TYÖRYHMÄN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄKSIANTO................................................3<br />
2 VALTAKUNNALLISTA JA LAINSÄÄDÄNNÖLLISTÄ TAUSTAA.................................4<br />
2.1 <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> ja pienten lasten hoidon määrittely.............................................................4<br />
2.2 Päivähoidon hallinnollinen asema Suomessa.................................................................................4<br />
3 ORGANISATORISEN YHDISTYMISEN TAVOITTEET VANTAALLA .........................5<br />
3.1 Yhteinen toimiala strategisen ohjauksen vahvistajana.................................................................5<br />
3.2 <strong>Varhaiskasvatuksen</strong>, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumon turvaaminen.........................6<br />
3.3 Pedagogisen toiminnan kehittäminen ............................................................................................6<br />
4 SIVISTYSTOIMEN NYKYINEN ORGANISAATIO ............................................................7<br />
5 PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN TULOSALUE OSANA SOSIAALI- JA<br />
TERVEYDENHUOLLON TOIMIALAA ........................................................................................9<br />
6 SIVISTYSLAUTAKUNNAN ALAINEN ORGANISAATIO 1.1.2008- ..............................10<br />
6.1 Yleistä..............................................................................................................................................10<br />
6.2 <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosalue.......................................................................................................11<br />
6.2.1 <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosalueen tukipalvelut ............................................................ 12<br />
6.2.2 Esiopetuksen järjestämisen strateginen linjaus .......................................................... 13<br />
6.3 Perusopetuksen tulosalue ..............................................................................................................14<br />
6.3.1 Perusopetuksen tulosalueen pedagogiset ja oppilashuollolliset tukipalvelut............. 15<br />
6.4 Ruotsinkielisten palveluiden tulosalue .........................................................................................15<br />
6.4.1 Ruotsinkielisten palveluiden tukipalvelut.................................................................. 17<br />
6.5 Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue......................................................................................17<br />
6.6 Kirjasto- ja tietopalveluiden tulosalue .........................................................................................18<br />
6.7 Hallinto- ja talouspalveluiden tulosalue.......................................................................................19<br />
6.8 Johdon tukipalvelut .......................................................................................................................20<br />
6.9 Tulosalueiden välinen yhteistyö....................................................................................................21<br />
6.10 Toimialojen välinen yhteistyö .......................................................................................................21<br />
6.10.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala....................................................................... 21<br />
6.10.2 Tilakeskus ja maankäyttö........................................................................................... 22<br />
6.10.3 Vapaa-ajan palvelut.................................................................................................... 22<br />
7 TYÖRYHMIEN ESITYKSET JATKOTYÖSKENTELYYN..............................................22<br />
7.1 Viestintä ja asiakaspalautejärjestelmä.........................................................................................22<br />
7.2 Henkilöstö .......................................................................................................................................23<br />
7.3 Talouden suunnittelu ja seuranta.................................................................................................24<br />
7.4 Tilastointi ........................................................................................................................................25<br />
7.5 Tietojärjestelmät ............................................................................................................................25<br />
7.6 Sähköiset palvelut, lomakkeet ja asiakirjahallinto .....................................................................26<br />
7.7 Palveluverkko ja toimitilat............................................................................................................27<br />
8 KOOSTE ORGANISAATIOUUDISTUKSEN VAIKUTUKSISTA....................................28<br />
2
1 TYÖRYHMÄN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄKSIANTO<br />
Kaupunginhallituksen 28.8.2006 § 38 asettama Tahve- toimikunta totesi loppuraportissaan<br />
30.10.2006, että varhaiskasvatus on tarkoituksenmukaista organisoida <strong>sivistystoimeen</strong>. Toimikunta<br />
esitti annettavaksi sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen toimialoille tehtäväksi aloittaa yhteistyössä<br />
varhaiskasvatuksen organisaatiouudistuksen valmistelu. Varhaiskasvatus (päivähoito) on sosiaali-<br />
ja terveystoimen uudessa linjaorganisaatiossa muodostettu omaksi tulosalueeksi 1.1.2007.<br />
Kaupunginhallitus päätti 13.11.2006 § 10 toimikunnan esityksen mukaisesti antaa kaupunginjohtajan<br />
tehtäväksi asettaa organisaatiouudistuksen valmistelua varten työryhmän, johon nimetään myös<br />
henkilöstöjärjestöjen edustus. Valmistelun etenemisestä tulee informoida kaupunginhallitukselle<br />
iltakouluissa ja esitykset tulee valmistella käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2007<br />
siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2008.<br />
Kaupunginjohtaja asetti 21.11.2006 § 84 työryhmän valmistelemaan 30.4.2007 mennessä esityksen<br />
varhaiskasvatuksen siirtämisestä sosiaali- ja terveystoimesta <strong>sivistystoimeen</strong> ja nimesi työryhmään<br />
seuraavat henkilöt:<br />
puheenjohtaja Aulis Pitkälä, apulaiskaupunginjohtaja<br />
jäsenet/sivistystoimi<br />
Paula Ylöstalo-Kuronen, opetustoimen johtaja<br />
Johan Aura, direktör för det svenskspråkiga undervisningsväsendet<br />
Pirkko Avo, taloussuunnittelija<br />
Jouni Heino, henkilöstöpäällikkö<br />
Tiina Hirvonen, peruskoulutoimen johtaja<br />
Rauno Kurkela, hallintopäällikkö<br />
Eila Tanninen, suunnittelupäällikkö<br />
jäsenet/sosiaali- ja terveystoimi<br />
Ari Toiva, hallinto- ja talousjohtaja<br />
Sole Askola-Vehviläinen, päivähoitopalvelujen johtaja<br />
Jarmo Lounassalo, päivähoidon kehittämispäällikkö<br />
Leena-Mari Tornivaara, päivähoitopäällikkö<br />
Leena Lindén, päivähoitopäällikkö<br />
Anne Peltonen, päivähoidon suunnittelija<br />
Teea Pellikka, esiopetuksen koordinaattori<br />
Teija Nurmesniemi, talousasiantuntija.<br />
Henkilöstöjärjestöt ovat nimenneet työryhmään seuraavat edustajat:<br />
Eila Tulkki, pääluottamusmies<br />
varalle Kaija Talonpoika, pääluottamusmies<br />
Marjatta Vasara, pääluottamusmies<br />
varalle Hanna Iso-Kuortti, luottamusmies.<br />
Kaupunginjohtaja totesi päätöksessään, että työryhmän työn etenemisestä tiedotetaan kaupunginhallitukselle<br />
iltakouluissa ja että työryhmän muistiot lähetetään tiedoksi myös kaikille pääluottamusmiehille.<br />
Työryhmän puheenjohtaja kutsui työryhmään viestintäpäällikkö Terhi Unholan, henkilöstöpäällikkö<br />
Jouni Heinon ja kokousten sihteeriksi toimialasihteeri Ulla Saastamoisen. Työryhmän varapuheenjohtajana<br />
toimi päivähoitopalvelujen johtaja Sole Askola-Vehviläinen.<br />
Valmistelutyö organisoitiin siten, että kaupunginjohtajan nimeämästä työryhmästä muodostettiin ns.<br />
ohjausryhmä ja siirtoa valmistelemaan nimettiin kuusi alatyöryhmää; organisoitumista, kuntalais-,<br />
3
sopimus-, talous-, henkilöstö- ja palveluverkkoasioita selvittävät työryhmät. Alatyöryhmien kokoonpano<br />
ja tehtävät ovat liitteessä 1.<br />
Ohjausryhmä kokoontui 6 kertaa. Lisäksi ohjausryhmä kävi 16.3.2007 tutustumassa Lappeenrannan<br />
kasvatus- ja opetustoimeen, ja päivähoidon johtaja Leena Viitasaari Tampereelta kävi kertomassa<br />
ohjausryhmän kokouksessa Tampereen kasvatus- ja opetustoimen toimialan organisoinnista.<br />
2 VALTAKUNNALLISTA JA LAINSÄÄDÄNNÖLLISTÄ TAUSTAA<br />
2.1 <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> ja pienten lasten hoidon määrittely<br />
Varhaiskasvatus on käsitteenä suhteellisen uusi, se on otettu laajemmin käyttöön 2000-luvulla. Varhaiskasvatussuunnitelman<br />
perusteiden mukaan varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämän piireissä<br />
tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua,<br />
kehitystä ja oppimista. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu<br />
hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta 1 . Varhaiskasvatus on siten käsitteenä laajempi<br />
kuin päivähoito, jolla päivähoitolaissa tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona,<br />
perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana 2 .<br />
Vantaalla varhaiskasvatuksen<br />
organisaatiouudistus koskee pienten<br />
lasten hoitojärjestelmän kokonaisuutta,<br />
joka kattaa kunnan järjestämän<br />
päivähoidon eli kunnallisen ja kunnan<br />
ostaman päivähoidon, kunnan tukeman<br />
päivähoidon eli yksityisen hoidon tuen,<br />
lasten kotihoidon tuen, esiopetuksen ja<br />
leikki- ja muun toiminnan eli avoimen<br />
varhaiskasvatustoiminnan (kuvio 1).<br />
Yksityinen<br />
päivähoito<br />
Yksityisen hoidon tuki<br />
Kuntalisät<br />
Edellä mainitut palvelut järjestetään<br />
pääsääntöisesti päivähoitoikäisille (noin<br />
10 kk - 6-vuotiaille) lapsille.<br />
Kuvio 1. Pienten lasten hoitojärjestelmän kokonaisuus (mukaillen<br />
Stakes)<br />
Valtakunnallisesti pienten lasten hoitojärjestelmän kokonaisuudesta käytetään lainsäädäntöön viitattaessa<br />
yleisemmin käsitettä päivähoitopalvelut tai päivähoito. Toisaalta sosiaali- ja terveysministeriön<br />
muistioissa ja selvityksissä on siirrytty pääsääntöisesti käyttämään kattavampaa käsitettä varhaiskasvatus<br />
(STM selvityksiä 2007:7 ja 2007:13). Valtioneuvoston asettama neuvottelukunta on myös<br />
nimeltään varhaiskasvatuksen neuvottelukunta. Hallitusohjelmassakin puhutaan nimenomaan varhaiskasvatuspalveluista<br />
yleiskäsitteenä ja mainitaan päivähoitolainsäädännön uudistaminen hallituskauden<br />
tehtävänä (Hallitusohjelma 15.4.2007). Tavoitteena on viimeistään päivähoitolainsäädännön<br />
kokonaisuudistuksen yhteydessä uudistaa ja yhtenäistää käsitteiden käyttöä.<br />
2.2 Päivähoidon hallinnollinen asema Suomessa<br />
Kunnan järjestämä<br />
päivähoito<br />
Kunnallinen Ostopalvelu<br />
Esiopetus,<br />
6-vuotiaat<br />
AVOIN VARHAISKASVATUSTOIMINTA<br />
PIENTEN LASTEN<br />
HOITOJÄRJESTELMÄ<br />
Vanhemmat hoitavat itse/<br />
järjestävät päivähoidon<br />
Kotihoidon tuki<br />
Kuntalisät<br />
Vuoden 2007 alussa sosiaalihuoltolakia, kansanterveyslakia ja lasten päivähoidosta annettua lakia<br />
muutettiin siten, että vastuu sosiaalihuollon ja kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtä-<br />
1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet s. 10, toinen tarkistettu painos 2005, Stakes, Helsinki<br />
2 Laki lasten päivähoidosta 36/ 1973 1 § 1 mom.<br />
4
vistä huolehtimisesta voidaan jakaa yhdelle tai useammalle kunnan määräämälle monijäseniselle<br />
toimielimelle. Samalla kumottiin päivähoidon hallintokokeilua koskevat määräaikaiset säädökset.<br />
Päivähoidon valtakunnallinen ohjaus säilyy kuntatason hallinnonalasta riippumatta sosiaali- ja terveysministeriön<br />
alaisuudessa. Lääninhallituksessa varhaiskasvatus kuuluu sosiaali- ja terveystoimen<br />
asioista vastaavien osastojen toimivaltaan. Esiopetus on perusopetuslain alaista toimintaa ja kuuluu<br />
opetusministeriön alaisuuteen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.<br />
Vuoden 2007 alussa 351 kunnassa (87,5 %) päivähoidon tehtävistä huolehti sosiaalitoimen lautakunta.<br />
38 kunnassa (9,5 %) päivähoidon tehtävät oli siirretty opetustoimen lautakuntaan. Yhdeksässä<br />
kunnassa (2,2 %) oli muodostettu kokonaan uusi lautakunta, jossa huolehditaan muun muassa päivähoidon<br />
ja perusopetuksen tehtävistä. Kolmessa kunnassa kunnanhallitus huolehti päivähoidon tehtävistä.<br />
Espoo lasketaan kahdeksi kunnaksi, koska Espoon suomenkielinen päivähoito kuuluu sosiaalitoimeen<br />
ja Espoon ruotsinkielinen päivähoito kuuluu opetustoimeen.<br />
Suomen kaupungeista muun muassa Tampereella, Lahdessa, Vaasassa, Lappeenrannassa, Keravalla<br />
ja Lohjalla päivähoidon tehtävistä huolehtii muu kuin sosiaalitoimen lautakunta. Näissä kunnissa<br />
päivähoidon tehtävät ovat samalla lautakunnalla, joka vastaa mm. perusopetukseen liittyvistä tehtävistä.<br />
3 ORGANISATORISEN YHDISTYMISEN TAVOITTEET VANTAALLA<br />
Koulutus ja osaaminen ovat sekä yksilön sekä yhteiskunnan tärkein pääoma nopeasti muuttuvassa ja<br />
monimutkaistuvassa maailmassa. Yksilölle koulutus mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja kehittymisen<br />
ihmisenä ja yhteisön jäsenenä. Yhteisön kannalta koulutuksen tehtävänä on kulttuuriperinteen<br />
ja kulttuurin kehittäminen, yksilöiden ja ryhmien välisen tasa-arvon ja yhtäläisten yhteiskunnallisten<br />
osallistumismahdollisuuksien edistäminen. 3<br />
Vantaalla on selvitetty varhaiskasvatuksen siirtämistä <strong>sivistystoimeen</strong> ensimmäisen kerran vuonna<br />
1998. Tuolloin kaupunginhallitus vahvisti varhaiskasvatuksen toteutusmalliksi sosiaali- ja terveystoimen<br />
ja sivistystoimen yhteistyömallin ja päivähoito jäi sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle.<br />
Seuraavan kerran yhdistymistä selvitettiin vuonna 2004, jolloin päivähoito päätettiin edelleen jättää<br />
sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle, mutta sen lisäksi edellytettiin, että asia tuodaan uudelleen<br />
kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kuluvalla valtuustokaudella.<br />
Päivähoidon organisatorisen aseman selvittäminen otettiin osaksi Tahve-toimikunnan (TahTo) selvitystyötä<br />
kesällä 2006. Selvitystyön aikana esillä oli vaihtoehtoisina toimenpiteinä esiopetuspalveluiden<br />
yhdistäminen, ruotsinkielisten päivähoitopalveluiden yhdistäminen ja päivähoito- ja esiopetuspalveluiden<br />
kokonaisuuden yhdistäminen sivistystoimen organisaatioon.<br />
Tahto-toimikunta katsoi, että varhaiskasvatuksen kokonaisuus on tarkoituksenmukaista organisoida<br />
sivistystoimen toimialaan, jolloin opetustoimesta muodostuu oma kokonaisuutensa käsittäen opetuksen<br />
aina varhaiskasvatuksesta ammattikorkeakouluopetukseen asti.<br />
3.1 Yhteinen toimiala strategisen ohjauksen vahvistajana<br />
Kasvatus- ja koulutusjärjestelmän yhteinen hallinto sivistystoimen toimialalla luo nykyistä paremmat<br />
edellytykset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen ydintehtävien toteuttamiselle.<br />
Kunnan tasolla yhteinen kasvatukseen ja opetukseen liittyvä poliittinen ohjausjärjestelmä eli lautakunta<br />
luo puitteet kasvatuksen ja opetuksen piirissä olevien lasten ja nuorten elinoloja kehittäville<br />
3 <strong>Vantaan</strong> koulutuspoliittinen ohjelma s. 5, 2001<br />
5
strategisille linjauksille. Näin varmistetaan strategisten linjausten yhteneväisyys ja jatkumo kuntatasolla.<br />
Toimintakulttuurien yhtenäistäminen<br />
Yhteinen hallinto antaa mahdollisuudet päiväkotien ja koulujen toimintakulttuurien ja oppimis- ja<br />
kasvuympäristöjen yhteiselle kehittämiselle. Hoito- ja kasvatushenkilöstön sekä opetushenkilöstön<br />
yhteistyön edellytykset paranevat, ja synergiahyötyjä on odotettavissa mm. yhteisten koulutusten<br />
järjestämisestä. Uudistuksen tavoitteena on turvata asukkaiden yhdenvertaiset palvelut. Yhteinen<br />
hallinnonala parantaa edellytyksiä oppilashuollon jatkumolle esiopetuksesta perusopetukseen tiedonsiirtoa<br />
koskevien toimintatapojen yhtenäistämisen avulla. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on<br />
varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen oppimisen tukipalvelujen koordinointi ja yhteensovittaminen.<br />
Yhtenä painopisteenä on erityistä tukea tarvitsevien lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä esiopetusta<br />
täydentävän päivähoidon välinen yhteistyö.<br />
Palvelujen alueellinen yhtenäistäminen<br />
Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palvelujen saatavuutta sekä<br />
palvelutoiminnan johtamista yhtenäistetään pyrkimällä maantieteellisesti mahdollisimman yhtenäisiin<br />
aluejakoihin. Tämä luo edellytyksiä myös sujuvammalle tukipalvelujen käytölle sekä muiden<br />
toimialojen kanssa tehtävälle yhteistyölle, esimerkiksi yhä laajenevalle yhteistyölle sosiaali- ja terveystoimen<br />
kanssa.<br />
Toimitilojen joustava käyttö<br />
Päiväkoti- ja koulutilat sitovat kaupungin tasolla merkittävän investointi- ja tilakapasiteetin, jota<br />
voidaan käyttää nykyistä joustavammin ja tehokkaammin, kun tilantarvetta koordinoi sama toimiala.<br />
Tavoitteena on saavuttaa kustannussäästöjä erityisesti tilakapasiteetin käyttöä tehostamalla yhteisellä<br />
koordinoinnilla.<br />
3.2 <strong>Varhaiskasvatuksen</strong>, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumon turvaaminen<br />
Vantaalla varhaiskasvatus määritellään vuorovaikutusprosessiksi, jossa lapsi kasvaa aktiivisena toimijana.<br />
Toiminnan tulee olla omaehtoista, elämyksellistä ja kokemuksellista, ja sen tulee tarjota vertaisryhmäkontakteja<br />
sekä kasvattajan tavoitteellista ohjausta.<br />
Varhaiskasvatuspalvelut sisältävät lapselle suunnatun pedagogisen toiminnan sekä perheille sosiaalipalveluna<br />
tarjottavan päivähoidon. Esiopetus kohdistuu 6-vuotiaiden ikäluokkaan, ja siinä vahvistetaan<br />
ja eheytetään lapsen oppimisen polkua varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Merkittävä<br />
perustelu päivähoidon ja sivistystoimen yhdistymiselle onkin lapsen kannalta mahdollisuus eheään<br />
oppimispolkuun. Tämä merkitsee kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumon varmistamista ja sen<br />
edellytysten luomista varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen.<br />
Tavoitteena on, että lapsi voi siirtyä nykyistä joustavammin varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja<br />
edelleen perusopetukseen. Nykytietämyksen mukaan lapsen oppimiseen ja kasvuun liittyvät vaikeudet<br />
voidaan tunnistaa ja niitä voidaan ennalta ehkäistä kasvatuksellisin tukitoimin jo 2 - 3 vuoden<br />
iästä.<br />
3.3 Pedagogisen toiminnan kehittäminen<br />
Yhteinen organisaatio luo uudenlaisia mahdollisuuksia pedagogiselle kehittämistyölle, jossa voidaan<br />
luoda rakenteita päivähoidon ja sivistystoimen asiantuntemuksen ja osaamisen uudenlaiselle yhdistämiselle.<br />
Tavoitteena on pedagogisen yhteistyön kehittäminen yleis-, erityis- ja valmistavan esiopetuksen<br />
kesken sekä esi- ja alkuopetuksen joustavien yhteistyöratkaisujen kehittäminen. Yhteisen<br />
pedagogisen kehittämisen painopisteitä ovat tällä hetkellä mm. opetussuunnitelmien kehittäminen,<br />
6
erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen kehittäminen sekä eri kielija<br />
kulttuuritaustaisten lasten kasvatus- ja opetusjärjestelyt.<br />
4 SIVISTYSTOIMEN NYKYINEN ORGANISAATIO<br />
Sivistystoimen toimialan tehtävänä on opetuslautakunnan ja vapaa-ajan lautakunnan toimintaan kuuluvien<br />
asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Sivistystoimi huolehtii kaupungin asukkaiden opetusja<br />
harrastusmahdollisuuksien monipuolisuudesta. Toiminnan järjestämisessä otetaan huomioon väestön<br />
oikeus saada palveluja äidinkielellään suomeksi ja ruotsiksi.<br />
Kuvio 2. Sivistystoimen nykyinen organisaatio<br />
Opetuslautakunta<br />
SIVISTYSTOIMI<br />
Apulaiskaupunginjohtaja<br />
211,2 m€<br />
Vapaa-ajan lautakunta<br />
Ruotsinkielinen jaosto<br />
Johdon tuki<br />
Suomenkielisen<br />
Suomenkielisen<br />
nuoriso- ja<br />
perusopetuksen<br />
ja<br />
aikuiskoulutuksen<br />
tulosalue<br />
tulosalue<br />
123,6 m€<br />
43,7 m€<br />
henkilöstö yht. 1966<br />
henkilöstö yht. 752<br />
Ruotsinkielisten<br />
palveluiden<br />
tulosalue<br />
5,7 m€<br />
Kirjasto- ja ja<br />
tietopalveluiden<br />
tulosalue<br />
6,9 m€<br />
Suunnittelu- ,, hallintoja<br />
henkilöstöpalveluiden<br />
tulosalue<br />
3,5 m€ 1) 1)<br />
ja<br />
henkilöstöä yht. 40 40<br />
Kulttuuripalveluiden<br />
tulosalue<br />
5,2 m€<br />
Liikuntapalveluiden<br />
tulosalue<br />
11,2 m€<br />
Nuorisopalveluiden<br />
tulosalue<br />
5,7 m€<br />
Peruskoulut<br />
Johtokunnat<br />
Johtokunta<br />
Johtokunta<br />
Lukiot<br />
<strong>Vantaan</strong><br />
ammattiopisto<br />
(VARIA)<br />
Aikuisopisto<br />
-kansalaisopisto<br />
-aikuislukio<br />
Johtokunnat<br />
Peruskoulut<br />
Lukio<br />
Muut<br />
ruotsinkieliset<br />
palvelut<br />
Aluekirjastot<br />
(4 (4 kpl)<br />
Point<br />
Hallintotoimisto<br />
Hankinta- ja ja<br />
luettelointikeskus<br />
Kirjastoautoosasto<br />
<strong>Vantaan</strong> musiikkiopisto<br />
Kaupungin museot<br />
<strong>Vantaan</strong> kuvataidekoulu<br />
Monitoimikeskus Lumo<br />
Lastenkulttuuriyksikkö<br />
Länsi-<strong>Vantaan</strong> yksikkö<br />
Kulttuurin tuotanto<br />
-yksikkö<br />
Liikuntapaikkayksikkö<br />
Toiminnallisten<br />
palvelujen<br />
yksikkö<br />
Keskitettyjen<br />
palveluiden<br />
yksikkö<br />
Hakunila<br />
Korso-<br />
Koivukylä<br />
Tikkurila<br />
Myyrmäki ja ja<br />
Martinlaakso<br />
Vernissa<br />
Sivistystoimen aluetiimit<br />
Hakunila<br />
Korso-Koivukylä<br />
Martinlaakso-Myyrmäki<br />
Tikkurila<br />
1) Suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden tulosalueen menoihin sisältyy kaikki Sivistysviraston kustannukset. Mukana on<br />
myös sivistysvirastossa työskentelevän tulosalueiden tukipalvelujen henkilöstön menot.<br />
Sivistystoimen toimialaa johtaa apulaiskaupunginjohtaja, jonka yleisenä tehtävänä on vastata toiminnan<br />
tuloksellisuudesta ja sovittaa yhteen toimialan toiminta kaupungin muiden toimialojen ja<br />
viranomaisten kanssa.<br />
Sivistystoimen toimiala muodostuu suomenkielisen perusopetuksen, suomenkielisen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen,<br />
ruotsinkielisten palveluiden, kirjasto- ja tietopalveluiden, kulttuuripalveluiden,<br />
liikuntapalveluiden, nuorisopalveluiden ja suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden tulosalueesta.<br />
Suomenkielisen perusopetuksen, suomenkielisen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen, ruotsinkielisten palveluiden,<br />
kirjasto- ja tietopalveluiden sekä suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden tulosalueet<br />
ovat opetuslautakunnan alaista toimintaa. Opetuslautakunnan alaisuuteen kuuluu myös suoraan<br />
toimialajohtajan alaisuudessa toimiva johdon tuki -niminen yksikkö, johon kuuluvat toimialajohtajan<br />
sihteeri ja viestintäyksikkö.<br />
7
Kulttuuripalveluiden, liikuntapalveluiden ja nuorisopalveluiden tulosalueet ovat vapaa-ajan lautakunnan<br />
alaista toimintaa. Kulttuuripalveluiden tulosalueella on <strong>Vantaan</strong> kuvataidekoulun, <strong>Vantaan</strong><br />
musiikkiopiston ja <strong>Vantaan</strong> kaupungin museoiden tulosyksiköt.<br />
Opetuslautakunta huolehtii perusopetuksen, lukio-, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä kirjastopalveluiden<br />
järjestämisestä ja kehittämisestä. Lautakunnassa on ruotsinkielinen jaosto, joka käyttää<br />
opetuslautakunnalle määrättyä ratkaisuvaltaa silloin, kun asia koskee yksinomaan ruotsinkielistä<br />
opetusta.<br />
Vapaa-ajan lautakunta huolehtii, siltä osin kuin toisin ei ole määrätty kulttuuritoiminnan tukemisesta,<br />
toimintaedellytysten luomisesta, kaupungin omista kulttuuripalveluista ja musiikkiopiston sekä<br />
kuvataidekoulun palveluista, liikuntatoiminnan tukemisesta, toimintaedellytysten luomisesta sekä<br />
kaupungin omista liikuntapalveluista, kaupungin museotoiminnasta, nuorison vapaan kansalaistoiminnan<br />
tukemisesta, toimintaedellytysten luomisesta ja kaupungin omasta nuorisotyöstä ja taiteen<br />
perusopetuksen järjestämisestä.<br />
Vuonna 2007 sivistystoimen budjetti on 211,2 miljoonaa euroa. 31.12.2006 sivistystoimessa oli vakinaisissa<br />
tai määräaikaisissa tehtävissä yhteensä 3 635 työntekijää.<br />
Nykyiseen sivistystoimen organisaatioon verrattuna varhaiskasvatuksen mahdollisen yhdistymisen<br />
arvioidaan vaikuttavan alkuvaiheessa lähinnä ruotsinkielisten sekä suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden<br />
tulosalueiden organisoitumiseen. Nykyisessä organisaatiossa ruotsinkielisten palvelujen<br />
tulosalueen tehtävänä on huolehtia ruotsinkielisen esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen<br />
järjestämisestä ja kehittämisestä sekä äidinkieleltään ruotsinkielisen väestön muidenkin palveluiden<br />
kehittämisestä ja koordinoinnista.<br />
Suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden tulosalue jakautuu suunnittelu-, hallinto- ja talouspalveluihin<br />
ja henkilöstöpalveluihin.<br />
Suunnittelupalvelut<br />
Suunnittelupäällikkö<br />
• toimialan keskitetyt<br />
suunnittelutehtävät kiinteistöja<br />
rakentamisasiat<br />
•tietojärjestelmien<br />
kehittäminen<br />
•tieto- ja viestintätekniikan<br />
pedagogiset palvelut<br />
•10,5 henkilötyövuotta<br />
Suunnittelu- hallinto- ja henkilöstöpalvelut<br />
40 työntekijää<br />
38,5 henkilötyövuotta<br />
Hallinto- ja<br />
talouspalvelut<br />
Hallintopäällikkö<br />
lautakunta-asiat<br />
• oikeudelliset asiat<br />
• sisäiset hallintopalvelut<br />
•taloushallinto<br />
•peruskoulun oppilasasiat<br />
•työsuojelu-, valmius- ja<br />
turvallisuusasiat<br />
•koulutilojen vapaa-ajan<br />
käyttö<br />
•koulujen kalustonkunnostusasiat<br />
•16,5 henkilötyövuotta<br />
Henkilöstöpalvelut<br />
Henkilöstöpäällikkö<br />
•palvelussuhdeasiat<br />
•henkilöstösuunnittelu<br />
•henkilöstön kehittäminen<br />
•työhyvinvointi<br />
•strategiatyö<br />
•8,5 henkilötyövuotta<br />
Kuvio 3. Suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstöpalvelut vuonna 2007<br />
Suunnittelupalveluiden tehtävänä<br />
on huolehtia toimialan keskitetyistä<br />
suunnittelutehtävistä, sivistystoimen<br />
taloussuunnittelusta<br />
sekä tarvittavien tietopalvelujen<br />
kehittämisestä päätöksenteon<br />
avuksi. Lisäksi suunnittelupalvelut<br />
valmistelee sivistystoimen<br />
investointiohjelman ja osallistuu<br />
rakennushankkeiden suunnitteluun<br />
sekä huolehtii tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden<br />
kehittämisestä.<br />
Hallinto- ja talouspalveluissa hoidetaan toimialan keskitettyjä, eri tulosalueisiin ja toimintayksiköihin<br />
kohdistuvia palveluita, kuten taloushallintoa, asiakirjahallintoa, työturvallisuus-, valmius- ja työsuojeluasioita<br />
ja oikeudellisia asioita. Lisäksi yksikössä hoidetaan lautakuntien sihteerintehtävät,<br />
peruskoulun oppilasasioita, koulutilojen vapaa-ajan käyttöä ja koulujen kalustonkunnostusasioita.<br />
Henkilöstöpalveluiden tehtävänä on tulosalueiden tukeminen palvelussuhteisiin, henkilöstösuunnitteluun,<br />
rekrytointiin, raportointiin, työhyvinvointiin ja henkilöstön kehittämiseen liittyvissä asioissa.<br />
Tulosalueella on käytössä 38,5 henkilötyövuoden työpanos. Työntekijöitä on yhteensä 40.<br />
8
5 PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN TULOSALUE OSANA SOSIAALI- JA<br />
TERVEYDENHUOLLON TOIMIALAA<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan organisaatio muuttui 1.1.2007 lukien. Toimialalle perustettiin<br />
perhepalveluiden, päivähoitopalveluiden, terveydenhuollon palveluiden, vanhus- ja vammaispalveluiden<br />
sekä hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueet. Päivähoitopalveluiden tulosalueen tehtävänä<br />
on vastata lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen, kotihoidon tuen ja osaltaan esiopetuksen<br />
järjestämisestä ja kehittämisestä.<br />
Kuvio 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan organisaatio 1.1.2007-<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala<br />
Apulaiskaupunginjohtaja<br />
548,5 Milj. €<br />
Henkilöstöä yht. 5 192<br />
Erikoissairaanhoito<br />
147,4 Milj. €<br />
Perhepalvelut<br />
Perhepalvelujen<br />
johtaja<br />
113,2 Milj. €<br />
Henkilöstöä<br />
yht. 881<br />
Päivähoitopalvelut<br />
Päivähoitopalvelujen<br />
johtaja<br />
111,7 Milj. €<br />
Henkilöstöä<br />
yht. 2 464<br />
Terveyspalvelut<br />
Terveyspalvelujen<br />
johtaja<br />
55,8 Milj. €<br />
Henkilöstöä<br />
yht. 691<br />
Vanhus- ja<br />
vammaispalvelut<br />
Vanhus- ja<br />
vammaispalvelujen<br />
johtaja<br />
110,6 Milj. €<br />
Henkilöstöä<br />
yht.1 079<br />
Hallinto- ja<br />
talouspalvelut<br />
Hallinto- ja<br />
talousjohtaja<br />
9,7 Milj. €<br />
Henkilöstöä<br />
yht. 77<br />
Päivähoitopalveluiden tulosalue jakautuu viiteen alueelliseen tulosyksikköön, joiden tehtävänä on<br />
vastuullaan olevien kaupunginosien kunnallisen päivähoidon järjestäminen ja kehittäminen ja yksityisen<br />
päivähoidon valvonta yhteistyössä muiden tulosyksiköiden kanssa.<br />
Päivähoitopalveluiden tulosalueella toimii oma tukipalveluyksikkö, joka tuottaa johtamisen ja toiminnan<br />
tukipalveluja päivähoidon tulosalueelle. Päivähoitoon ottamisen valmisteluun sekä päivähoitomaksuihin<br />
liittyvät toimistotehtävät ovat päivähoidon tulosalueella. Niitä ollaan uudistamassa siten,<br />
että asiakasmaksuasioihin liittyvät tehtävät eriytetään muista päivähoidon toimistotehtävistä.<br />
Päivähoidon tulosalueen budjetti vuonna 2007 on 111,7 miljoonaa euroa. Tulosalueella oli helmikuussa<br />
2007 vakinaisissa ja määräaikaisissa tehtävissä yhteensä 2 464 työntekijää.<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto- ja talouspalveluiden tulosalue tuottaa tukipalveluja kaikille<br />
tulosalueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan organisaatiouudistusta suunniteltaessa otettiin<br />
päivähoitopalveluiden mahdollinen siirto <strong>sivistystoimeen</strong> huomioon siten, että päivähoitopalveluiden<br />
tukiyksikköön sijoitettiin kehittämispäällikkö ja 2 suunnittelijaa, kun muiden tulosalueiden tukiyksiköihin<br />
sijoitettiin yksi asiantuntija ja suunnittelija.<br />
Hallinto- ja talouspalveluista kohdistuu päivähoitoon yleisiä kehittämis- ja suunnitteluresursseja yhteisten<br />
strategioiden, suunnitelmien, raporttien, hankkeiden ym. osalta. Työpanos on osa eri suunnittelijoiden<br />
työtä.<br />
Hallinto- ja talouspalveluiden henkilöstöyksikössä päivähoidon henkilöstöasioita hoitaa yksi henkilöstöassistentti<br />
ja kolme henkilöstöasioiden hoitajaa, yhteensä neljä henkilötyövuotta. Henkilöstön<br />
koulutus- ja kehittämis- ja suunnittelupalveluista osa annetaan henkilöstöyksiköstä, osa on päivähoidon<br />
tulosalueen tukiyksikössä. Näihin tehtäviin arvioidaan kohdistuvan henkilöstöyksikössä noin<br />
3/4 henkilötyövuotta.<br />
9
Päivähoidon talouden suunnitteluun, seurantaan ja raportointiin kohdistuu noin yhden talousasiantuntijan<br />
vuosityöpanos. Kirjanpidossa päivähoitoon kohdistuu raportointiin ja yleiseen neuvontaan<br />
liittyviä tehtäviä. Päivähoidon ostolaskut toimitetaan päiväkodeista suoraan talouspalvelukeskukseen.<br />
Hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueella järjestetään lisäksi päivähoidon tarvitsemia yleisiä<br />
hallinto- ja tiedottamispalveluja. Tällaisia ovat muun muassa lakimiespalvelut, hankintojen tuki,<br />
viestintä, lautakunta-asioiden hoito, asiakirjahallinto, valmiusasiat ja työsuojelu.<br />
Päivähoidon osuus hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueen kokonaisuudesta on arvioitu 7,5 henkilötyövuodeksi.<br />
6 SIVISTYSLAUTAKUNNAN ALAINEN ORGANISAATIO 1.1.2008-<br />
6.1 Yleistä<br />
<strong>Varhaiskasvatuksen</strong> <strong>sivistystoimeen</strong> yhdistymisen kanssa samanaikaisesti ollaan valmistelemassa<br />
kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden siirtämistä asukaspalveluihin. Tässä yhteydessä keskitytään<br />
käsittelemään nykyisen opetuslautakunnan alaista organisaatiota, jonka tehtäväksi varhaiskasvatuspalveluiden<br />
järjestämistä ollaan esittämässä. <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> mahdollisen yhdistymisen<br />
myötä opetuslautakunta esitetään lakkautettavaksi ja sen tilalle perustettavaksi sivistyslautakunta.<br />
Esitys sivistyslautakunnan johtosäännöksi on liitteenä 2.<br />
Sivistyslautakunnan alaisen organisaation menot ovat vuoden 2007 budjetin mukaisina yhteensä<br />
297,3 miljoonaa euroa. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä on henkilöstösuunnitelman<br />
mukaisilla tiedoilla yhteensä 5 613 työntekijää.<br />
Sivistyslautakunnan alaisen organisaation suunnittelun perustana on, että alkuvaiheessa tulosalueiden<br />
organisoitumista muutetaan vain niiltä osin kuin toiminnan järjestämisen kannalta on tarkoituksenmukaista.<br />
<strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosalueen organisaatio on muuttunut 1.1.2007 alkaen sosiaali- ja<br />
terveystoimen organisaation uudistumisen myötä ja uuden organisaation toiminta on vasta muotoutumassa.<br />
Lisäksi nykyisistä opetuslautakunnan alaisista tulosalueista varhaiskasvatuksen lähimmän<br />
yhteistyötahon suomenkielisen perusopetuksen tulosalueen organisaatiota muutettiin vuonna 2006.<br />
Ruotsinkielisten palveluiden sekä suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden tulosalueiden organisoitumiseen<br />
ollaan esittämässä muutoksia varhaiskasvatuksen yhdistymisen yhteydessä. Suomenkielisen<br />
nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella ainoaksi muutokseksi tässä vaiheessa esitetään<br />
nimen muuttamista nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueeksi. Kirjasto- ja tietopalveluiden<br />
tulosalueelle varhaiskasvatuksen yhdistymisellä ei ole vaikutusta.<br />
10
Kuvio 5. Sivistyslautakunnan alainen organisaatio 1.1.2008-<br />
Ruotsink.<br />
Ruotsink.<br />
jaosto<br />
jaosto<br />
Sivistyslautakunta<br />
Sivistyslautakunta<br />
Svenska<br />
Svenska<br />
kommittén<br />
kommittén<br />
Apulaiskaupunginjohtaja<br />
Apulaiskaupunginjohtaja<br />
Johdon<br />
Johdon<br />
tuki<br />
tuki<br />
- viestintäyksikkö<br />
- viestintäyksikkö<br />
<strong>Varhaiskasvatuksen</strong><br />
tulosalue<br />
Varhaiskasvatustoimen<br />
johtaja<br />
Perusopetuksen<br />
tulosalue<br />
Peruskoulutoimen johtaja<br />
Ruotsinkielisten<br />
palveluiden<br />
tulosalue<br />
Ruotsinkielinen<br />
opetustoimenjohtaja<br />
Nuoriso- ja<br />
aikuiskoulutuksen<br />
tulosalue<br />
Opetustoimen johtaja<br />
Kirjasto- ja<br />
tietopalveluiden<br />
tulosalue<br />
Kirjastotoimen johtaja<br />
Hallinto- ja<br />
talouspalveluiden<br />
tulosalue<br />
Hallinto- ja<br />
talousjohtaja<br />
•päiväkotihoito<br />
•esiopetus, esiopetuksen<br />
oppilashuolto<br />
•ryhmäperhepäivähoito<br />
•perhepäivähoito<br />
•erityinen tuki<br />
•varhaiskasvatuksen<br />
kehittäminen<br />
•avoin päiväkotitoiminta<br />
•asukaspuistotoiminta<br />
•kerhotoiminta<br />
•kotihoidon tuki<br />
•yksityishoidon tuki<br />
•ostopalvelut<br />
•esiopetus<br />
•perusopetus<br />
•perusopetuksen<br />
kehittäminen<br />
•erityisopetus<br />
•kieli- ja kulttuuriryhmien<br />
opetus<br />
•oppilashuolto<br />
•aamu- ja iltapäivätoiminta<br />
•päiväkotihoito<br />
•ryhmäperhepäivähoito<br />
•perhepäivähoito<br />
•päivähoidon ostopalvelut<br />
•esiopetus<br />
•perusopetus<br />
•lukio<br />
•toimialan kv-asioiden<br />
koordinointi<br />
•ruotsinkielisten<br />
palvelujen koordinointi<br />
ja kehittäminen<br />
•lukiokoulutus<br />
•aikuis- ja etälukio<br />
•ammatillinen<br />
koulutus<br />
•lisäopetus<br />
•aikuisopisto<br />
•koulutuksen<br />
kehittäminen<br />
•tukipalvelut (erityistä<br />
tukea tarvitsevat,<br />
opiskelijahuolto jne.)<br />
•kirjasto- ja tietopalveluiden<br />
järjestäminen<br />
•kirjasto- ja tietopalveluiden<br />
kehittäminen<br />
•asiantuntijapalveluiden<br />
tarjoaminen<br />
-Hallintoyksikkö<br />
-Henkilöstö- ja<br />
kehittämisyksikkö<br />
-Suunnittelu- ja<br />
tietopalveluyksikkö<br />
-Talousyksikkö<br />
pedagoginen kehittäminen Toimintorakenteet erityistä tukea tarvitsevat<br />
kieli- ja kulttuuriryhmät<br />
6.2 <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosalue<br />
<strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosalue vastaa lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen, kotihoidon ja yksityisen<br />
hoidon tuen ja osaltaan esiopetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Esiopetuksen järjestämisessä<br />
painottuu ns. yleisesiopetuksen järjestäminen.<br />
<strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosalueelle kuuluvat päivähoidon toimintayksiköt, joissa on päiväkoteja, ryhmäperhepäiväkoteja,<br />
perhepäivähoitoa ja avointa varhaiskasvatustoimintaa, varhaiskasvatuksen tukipalvelut<br />
sekä kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tukiasioiden hoito. Vuoden 2006 lopulla 93 %<br />
päivähoitoikäisten lasten (10kk - 6v) ikäluokasta käytti varhaiskasvatuspalveluja. Kunnallisessa ja<br />
kunnan ostamassa päivähoidossa oli yhteensä 9 433 lasta, yksityisen hoidon tuella 509 lasta ja kotihoidon<br />
tuella 3 848 lasta.<br />
Tulosaluetta johtaa varhaiskasvatustoimen johtaja. Varhaiskasvatustoimen johtajan keskeisenä tehtävänä<br />
on päättää lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon<br />
tuesta annetussa laissa säädetyistä asioista, ellei toisin ole säädetty tai määrätty. Varhaiskasvatustoimen<br />
johtajan päätösvalta on kirjattu esitykseen sivistystoimen toimialan johtosäännöksi 1.1.2008-,<br />
joka on tämän raportin liitteenä (liite 3, 11§).<br />
11
Kuvio 6. <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosalue 1.1.2008-<br />
<strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosalue<br />
varhaiskasvatustoimen<br />
varhaiskasvatustoimen<br />
johtaja<br />
johtaja<br />
Tukipalvelut<br />
Tukipalvelut<br />
kehittämispäällikkö<br />
kehittämispäällikkö<br />
2<br />
2<br />
suunnittelijaa<br />
suunnittelijaa<br />
3<br />
3<br />
varhaiskasvatuksen<br />
varhaiskasvatuksen<br />
asiantuntijaa<br />
asiantuntijaa<br />
Marja-Vantaa<br />
Marja-Vantaa<br />
Pakkala<br />
Pakkala<br />
varhaiskasvatuspäällikkö<br />
varhaiskasvatuspäällikkö<br />
Myyrmäki-<br />
Myyrmäki-<br />
Martinlaakso<br />
Martinlaakso<br />
varhaiskasvatuspäällikkö<br />
varhaiskasvatuspäällikkö<br />
Tikkurila<br />
Tikkurila<br />
varhaiskasvatuspäällikkö<br />
varhaiskasvatuspäällikkö<br />
Hakunila<br />
Hakunila<br />
–<br />
–<br />
Havukoski<br />
Havukoski<br />
varhaiskasvatuspäällikkö<br />
varhaiskasvatuspäällikkö<br />
Korso<br />
Korso<br />
-<br />
-<br />
Asola<br />
Asola<br />
varhaiskasvatuspäällikkö<br />
varhaiskasvatuspäällikkö<br />
Päivähoidon<br />
toimintayksiköt (19)<br />
Päivähoidon<br />
toimintayksiköt (12)<br />
Päivähoidon<br />
toimintayksiköt (19)<br />
Päivähoidon<br />
toimintayksiköt (17)<br />
Päivähoidon<br />
toimintayksiköt (17)<br />
Päiväkoti<br />
Päiväkoti<br />
Päiväkoti<br />
Päiväkoti<br />
Päiväkoti<br />
Perhepäivähoito<br />
Perhepäivähoito<br />
Perhepäivähoito<br />
Perhepäivähoito<br />
Perhepäivähoito<br />
Ympärivuorok.<br />
päivähoito<br />
Avoin<br />
varh.k.toiminta<br />
Avoin<br />
varh.k-toiminta<br />
Ympärivuorok.<br />
päivähoito<br />
Avoin<br />
varh.k-toiminta<br />
Ryhmäperhepäivähoito<br />
Ryhmäperhepäivähoito<br />
Ryhmäperhepäivähoito<br />
Avoin<br />
varh.k-toiminta<br />
Ryhmäperhepäivähoito<br />
Ryhmäperhepäivähoito<br />
Ympärivuorok.<br />
päivähoito<br />
Avoin<br />
varh.k-toiminta<br />
Varhaiskasvatustoimen johtajan alaisuudessa on viisi alueellista tulosyksikköä, Myyrmäki-<br />
Martinlaakso, Marja-Vantaa - Pakkala, Tikkurila, Hakunila - Havukoski ja Korso - Asola. Tulosyksikköjaon<br />
perustana on alueella asuvien alle kouluikäisten lasten määrä ja päivähoidon toimintayksiköiden<br />
määrä. Asukkaat voivat hakea tarvitsemansa varhaiskasvatuspalvelut minkä tulosyksikön<br />
alueelta tahansa. Liitteenä 5 on nykyinen jako viiteen tulosyksikköön, joka on otettu käyttöön<br />
1.1.2007. Organisoitumisen alkuvaiheessa se säilyy samanlaisena. Sivistyslautakunnan alaisten tulosalueiden<br />
aluejakoa aletaan vähitellen yhtenäistää.<br />
Tulosyksikköä johtaa varhaiskasvatuspäällikkö, jonka tehtävänä on vastata tulosyksikön varhaiskasvatustoiminnasta<br />
ja taloudesta, tulosyksikön alueen päivähoidon kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisesta<br />
sekä osallistua <strong>Vantaan</strong> varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.<br />
Varhaiskasvatuspäälliköillä on kaupungin tason pysyviä toiminnan sisältöön liittyviä kehittämisvastuita.<br />
Siten varmistetaan tulosyksiköiden tiivis osallistuminen <strong>Vantaan</strong> varhaiskasvatuksen<br />
kehittämiseen.<br />
Päivähoidon toimintayksikkö muodostuu nykykäytännön mukaisesti yhdestä tai useammasta hoitomuodosta<br />
ja/tai päivähoidon toimipisteestä. Kriteereinä yksikön muodostamisessa ovat johtamistyön<br />
kokonaisuuteen vaikuttavat alaisten määrä, toimintojen monimuotoisuus sekä fyysisesti erillisten<br />
toimipisteiden määrä. Toimintayksiköiden määrää ja rakenteita arvioidaan säännöllisesti ja niihin<br />
tehdään muutoksia tarpeen mukaan. Päivähoidon toimintayksikön esimies vastaa yksikkönsä toiminnasta<br />
ja tekee päätökset lasten päivähoitoon ja esiopetukseen ottamisesta oman yksikkönsä osalta.<br />
6.2.1 <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosalueen tukipalvelut<br />
<strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosalueen tukipalveluissa tehdään varhaiskasvatuksen kehittämis- ja arviointityötä<br />
sekä hoidetaan toiminnan suunnittelun ja seurannan koordinointi yhteistyössä hallinto- ja talo-<br />
12
uspalveluiden tulosalueen kanssa. Lisäksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukiasioihin ja ostopalveluiden<br />
hankintaan liittyvät tehtävät ovat varhaiskasvatuksen tulosalueen tukipalveluissa.<br />
Tukipalveluiden henkilöstö tekee kiinteää yhteistyötä tulosyksiköiden ja toimintayksiköiden kanssa.<br />
Tukipalveluihin sijoittuu päivähoitopalveluiden nykyisen tulosalueen tukipalvelujen henkilöstöstä<br />
kehittämispäällikkö, kaksi suunnittelijaa ja kolme varhaiskasvatuksen asiantuntijaa.<br />
Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten palvelut organisoidaan<br />
nykykäytännön mukaisesti pääosin tulosyksiköissä. Tulosyksiköissä työskentelevät kiertävät erityislastentarhanopettajat<br />
koordinoivat ja kehittävät tulosyksikkötasolla kuntouttavaa varhaiskasvatusta<br />
konsultoiden ja ohjaten kunnallisen ja ostopalvelupäivähoidon henkilöstöä. He vastaavat tukea tarvitsevien<br />
lasten tutkimuksiin ohjauksesta ja tekevät esitykset lapsille suunnattavista tukitoimista.<br />
<strong>Varhaiskasvatuksen</strong> toimistotyöntekijöiden (vuonna 2007 14 henkilötyövuotta) tehtäviin sisältyvät<br />
asiakasmaksuasiat, päivähoitoon ottamiseen liittyvät tehtävät ja muut varhaiskasvatustoiminnan tukemiseen<br />
liittyvät tehtävät.<br />
Päivähoidon asiakasmaksujen valmistelutehtävät, päättäminen ja seuranta ollaan kevään 2007 aikana<br />
eriyttämässä muusta varhaiskasvatuksen toimistotyöstä erilliseksi kokonaisuudeksi. Samanaikaisesti<br />
kaupungin johtoryhmän asettama työryhmä selvittää taloushallintoon liittyvien tehtävien työnjakoa<br />
ja käytännön toimenpiteitä. Selvitystyön yhtenä kohteena on asiakasmaksuasioiden hoito. Monien<br />
peräkkäisten muutosten välttämiseksi esitetään, että asiakasmaksujen valmistelutehtävät, päättäminen<br />
ja seuranta ovat varhaiskasvatuksen tulosalueella kahdessa tulosyksikössä.<br />
Tulosyksiköissä on lisäksi toimistohenkilöstöä, jonka tehtävänä on päivähoitoon ottamispäätösten<br />
valmistelu sekä tulosyksiköiden ja toimintayksiköiden yleiset tukitehtävät (vrt. koulusihteeri). Päivähoidon<br />
asiakasmaksuasioihin ja muuhun varhaiskasvatuksen toimistotyöhön tarvittavan toimistohenkilöstön<br />
määrä tarkentuu syyskuun 2007 loppuun mennessä.<br />
6.2.2 Esiopetuksen järjestämisen strateginen linjaus<br />
Esiopetusta toteutetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja ruotsinkielisten palveluiden tulosalueella.<br />
Yleisesiopetus organisoidaan varhaiskasvatuksen tulosalueella ja sitä johtaa varhaiskasvatustoimen<br />
johtaja. Perusteluina organisoinnille on se, että 82 % esiopetuksen osallistuvista lapsista saa<br />
esiopetusta päiväkodeissa mm. sen vuoksi, että lapsilla on esiopetuksen lisäksi tarve esiopetusta täydentävään<br />
päivähoitoon. Sekä lapsen että perheen kannalta on tarkoituksenmukaista järjestää esiopetus<br />
ja täydentävä päivähoito samassa paikassa.<br />
Erityisesiopetuksen ja valmistavan esiopetuksen oppilaiden esiopetus järjestetään perusopetuksen<br />
tulosalueella. Valmistava esiopetus on tarkoitettu eri kieli- ja kulttuuriryhmien lapsille. Sekä erityisesiopetukseen<br />
siirrettyjen oppilaiden että valmistavan opetuksen oppilaiden oppimisen polku<br />
esiopetuksesta perusopetukseen tulee turvatuksi perusopetuksen tulosalueella, kun siirtymätilanteessa<br />
on mahdollista joustavasti turvata tukitoimien jatkuvuus saman tulosalueen sisällä, esimerkiksi<br />
avustajan käyttö.<br />
Perusopetuksen tulosalueella on edelleen 7 yleisopetuksen ryhmää. Näiden määrää ei tulla nykyisestä<br />
lisäämään. Koulujen yhteyteen perustettavien yleisesiopetusryhmien perustamista arvioidaan tarpeen<br />
mukaisesti osana taloussuunnitteluprosessia.<br />
13
6.3 Perusopetuksen tulosalue<br />
Perusopetuksen tulosalue huolehtii suomenkielisen perusopetuksen sekä osaltaan esiopetuksen järjestämisestä<br />
ja kehittämisestä. Esiopetuksen järjestämisessä painottuu erityis- ja valmistavan esiopetuksen<br />
järjestäminen. Yleisesiopetusta järjestetään vuoden 2007 laajuudessa.<br />
Perusopetuksen tulosalueelle kuuluvat alakoulut, yläkoulut, yhtenäiskoulut ja palvelu- ja kehittämiskeskukset.<br />
Vantaalla oli virallisena tilastointipäivänä 20.9.2006 perusopetuksessa 21 634 peruskoululaista.<br />
Perusopetuksen toimintaa organisoitiin uudelleen syksyllä 2006. Uudelleenorganisoinnin yhtenä<br />
tavoitteena on johtamisen vahvistaminen. Suomenkielisen perusopetuksen tulosalueelle käynnistettiin<br />
aluerehtorijärjestelmä, perustettiin perusopetuksen johtoryhmä, lisättiin suunnittelijoiden määrää<br />
ja täsmennettiin työnjakoa. Sivistystoimen organisaation mahdollinen uudistuminen 1.1.2008 ei<br />
muuta alkuvaiheessa perusopetuksen tulosalueen organisoitumista.<br />
Kuvio 7. Perusopetuksen tulosalueen organisaatio<br />
Perusopetuksen tulosalue<br />
Peruskoulutoimen Peruskoulutoimen johtaja johtaja<br />
Oppilashuollolliset<br />
Oppilashuollolliset<br />
tukipalvelut<br />
tukipalvelut<br />
Johtava<br />
Johtava<br />
koulupsykologi<br />
koulupsykologi<br />
21<br />
21<br />
koulupsykologia<br />
koulupsykologia<br />
Pedagogiset<br />
Pedagogiset<br />
tukipalvelut<br />
tukipalvelut<br />
4<br />
4<br />
opetustoimen<br />
opetustoimen<br />
suunnittelijaa<br />
suunnittelijaa<br />
6<br />
6<br />
toimistotyöntekijää<br />
toimistotyöntekijää<br />
Hakunila<br />
Hakunila<br />
Aluerehtori<br />
Aluerehtori<br />
Korso<br />
Korso<br />
Aluerehtori<br />
Aluerehtori<br />
Koivukylä<br />
Koivukylä<br />
Aluerehtori<br />
Aluerehtori<br />
Tikkurila<br />
Tikkurila<br />
Aluerehtori<br />
Aluerehtori<br />
Martinlaakso<br />
Martinlaakso<br />
Keskinen<br />
Keskinen<br />
Vantaa<br />
Vantaa<br />
Aluerehtori<br />
Aluerehtori<br />
Myyrmäki<br />
Myyrmäki<br />
Aluerehtori<br />
Aluerehtori<br />
9<br />
9<br />
koulua<br />
koulua<br />
7<br />
7<br />
koulua<br />
koulua<br />
7<br />
7<br />
koulua<br />
koulua<br />
8<br />
8<br />
koulua<br />
koulua<br />
8<br />
8<br />
koulua<br />
koulua<br />
8<br />
8<br />
koulua<br />
koulua<br />
Perusopetuksen tulosaluetta johtaa peruskoulutoimen johtaja. Tulosalueen johtaja päättää laajasti<br />
erilaisista perusopetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista, esimerkiksi määrärahojen jakamisesta<br />
kouluille, opetuksen järjestämispaikoista, peruskoulun opettajanviran haltijoiden toimipaikoista sekä<br />
oppilaiden koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Päätösvalta on kirjattu yksityiskohtaisemmin esitykseen<br />
sivistystoimen toimialan johtosäännöksi (liite 3, 12 §).<br />
Jokainen koulu muodostaa tulosyksikön, jonka budjetista vastaa rehtori tai koulunjohtaja.<br />
Perusopetuksen tulosalueen palvelut järjestetään alueellisen periaatteen mukaisesti.<br />
Peruskoulutoimen johtajan alaisuudessa työskentelee kuusi aluerehtoria. Aluerehtoreiden alueet ovat<br />
Martinlaakso ja Keskinen Vantaa, Myyrmäki, Tikkurila, Hakunila, Koivukylä ja Korson alue.<br />
Heidän toimenkuvaansa kuuluu mm. alueensa rehtoreiden välittömänä esimiehenä toimiminen,<br />
perusopetuksen johtoryhmään osallistuminen, sivistysviraston ja alueen koulujen yhdyshenkilönä<br />
toimiminen, alueen yleis- ja erityisopetuksen oppilaaksioton suunnittelu yhteistyössä muiden tahojen<br />
kanssa. Aluerehtoritoiminnan aluejako on liitteessä 6.<br />
14
Aluerehtorijärjestelmän lisäksi koulujen<br />
ja hallinnon tueksi on kehitetty<br />
aluekoordinaattorijärjestelmä erityisopetukseen<br />
sekä kieli- ja kulttuuriryhmien<br />
opetukseen.<br />
Jokaisella alueella toimii alueellinen<br />
oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä<br />
on mm. alueen palvelurakenteen<br />
kehittäminen, ammatillisen verkostoitumisen<br />
tukeminen, tiedon välittäminen<br />
sekä koulutuksen järjestäminen.<br />
Aluerehtori<br />
Aluekoordinaattori<br />
•• erityisopetus<br />
erityisopetus<br />
•• kieli- kieli-ja ja kulttuuriryhmien<br />
kulttuuriryhmien<br />
opetus opetus<br />
Alueen<br />
k o u l l u tt<br />
Alueellinen<br />
oppilashuoltoryhmä<br />
Kuvio 8. Perusopetuksen tulosalueen alueellisen toiminnan<br />
kaavio<br />
Alueellisen oppilashuoltotyöryhmän puheenjohtajana toimii erityisopetuksen aluekoordinaattori.<br />
Lisäksi ryhmään kuuluvat aluerehtori, kieli- ja kulttuuriryhmien koordinaattori, koulupsykologi,<br />
kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori sekä edustus kuntoutusryhmästä, perheiden palveluista sekä<br />
päivähoidosta.<br />
6.3.1 Perusopetuksen tulosalueen pedagogiset ja oppilashuollolliset tukipalvelut<br />
Perusopetuksen tulosalueella tehdään koulujen kehittämis- ja arviointityötä sekä huolehditaan toiminnan<br />
organisoinnista. Esi- ja perusopetuksen toiminnan pedagoginen ja oppilashuollollinen sisältö<br />
määritellään opetussuunnitelmissa.<br />
Perusopetuksen pedagogisten ja oppilashuollollisten tukipalvelujen koordinointi on jaettu neljälle<br />
opetustoimen suunnittelijalle, esiopetuksen koordinaattorille sekä johtavalle koulupsykologille. Pedagogisiin<br />
ja oppilashuollollisiin tukipalveluihin sisältyvät opetussuunnitelmat, arviointi, koulujen<br />
pedagoginen tuki, koulupsykologitoiminta, erityisopetus, kieli- ja kulttuuriryhmien opetus, avustajapalvelut<br />
sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Tukipalvelujen henkilöstö tekee kiinteää yhteistyötä koulujen<br />
kanssa ja antaa tukea koulujen työskentelylle.<br />
Koulupsykologien työalueena ovat perusopetuksen vuosiluokat 1-9, koulun esiopetusryhmät, esivalmistava<br />
ja valmistava opetus sekä aikuisopiston maahanmuuttajanuorten perusopetus. Koulupsykologityö<br />
painottuu alakouluihin, jolla tuetaan varhaista puuttumista.<br />
Perusopetuksen tulosalueella ohjataan kaupungissa järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä<br />
vastataan toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä, arvioinnista ja yhteistyön rakentamisesta eri toimijoiden<br />
välillä. <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> tukee iltapäivätoiminnan palveluntuottajia maksamalla toimintaavustuksia<br />
kaksi kertaa vuodessa.<br />
6.4 Ruotsinkielisten palveluiden tulosalue<br />
Ruotsinkielisten palveluiden tulosalue huolehtii ruotsinkielisen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen,<br />
esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä äidinkieltään<br />
ruotsinkielisen väestön muidenkin palveluiden kehittämisestä ja koordinoinnista. Ruotsinkielisten<br />
palveluiden tulosalue vastaa myös Svenska kommitenin toiminnasta.<br />
15
Ruotsinkielinen kunnallinen ja ostopalveluna hankittu päivähoito, varhaiskasvatus ja esiopetus henkilöstöineen<br />
organisoidaan ruotsinkielisten palveluiden tulosalueelle, jotta ruotsin kieli ja kulttuuri<br />
kyetään yhdistämään luontevasti lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumossa. Myös henkilöstöjohtamisessa<br />
sekä henkilöstön koulutuksessa kyetään varmistamaan kielellinen eheys nykyistä<br />
paremmin. Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sekä osa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen<br />
tukipalveluista myös ruotsinkielisten asiakkaiden osalta organisoidaan edelleen varhaiskasvatuksen<br />
tulosalueella.<br />
Kuvio 9. Ruotsinkielisten palveluiden organisaatio 1.1.2008-<br />
Ruotsinkielisten Ruotsinkielisten palveluiden palveluiden tulosalue tulosalue<br />
Ruotsinkielisen opetustoimen johtaja<br />
Ruotsinkielisen opetustoimen johtaja<br />
Hallinnolliset<br />
Hallinnolliset<br />
ja<br />
ja<br />
pedagogiset<br />
pedagogiset<br />
tukipalvelut<br />
tukipalvelut<br />
koulupsykologi<br />
koulupsykologi<br />
toimistosihteeri<br />
toimistosihteeri<br />
hallintosihteeri<br />
hallintosihteeri<br />
Päiväkodit<br />
Päiväkodit<br />
(3)<br />
(3)<br />
Päiväkodin<br />
Päiväkodin<br />
johtaja<br />
johtaja<br />
Alakoulut<br />
Alakoulut<br />
(4)<br />
(4)<br />
Koulunjohtaja<br />
Koulunjohtaja<br />
Yläkoulu<br />
Yläkoulu<br />
Rehtori<br />
Rehtori<br />
Lukio<br />
Lukio<br />
Rehtori<br />
Rehtori<br />
Päiväkoti<br />
Perhepäivähoito<br />
Ostopalvelupäivähoito<br />
Ruotsinkielisen palveluiden tulosalueelle kuuluvat ruotsinkieliset kunnalliset ja yksityiset päiväkodit,<br />
perhepäivähoito ja ryhmäperhepäiväkodit, alakoulut, yläkoulu ja lukio. Virallisen tilastointipäivän<br />
20.9.2006 mukaan Vantaalla oli perusopetuksessa 782 ruotsinkielisiä peruskoululaista. Lukiossa<br />
oli 106 opiskelijaa. Ruotsinkielisessä päivähoidossa oli vuoden lopussa 282 lasta, joista 59 oli ostopalveluna<br />
hankitussa päivähoidossa.<br />
Ruotsinkielinen jaosto käyttää opetuslautakunnalle määrättyä ratkaisuvaltaa silloin, kun asia koskee<br />
yksinomaan ruotsinkielistä opetustointa ja varhaiskasvatusta.<br />
Ruotsinkielisten palveluiden tulosaluetta johtaa ruotsinkielisen opetustoimen johtaja. Tulosalueen<br />
johtaja päättää laajasti erilaisista ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen<br />
järjestämiseen liittyvistä asioista. Päätösvalta on kirjattu yksityiskohtaisemmin esitykseen<br />
sivistystoimen toimialan johtosäännöksi (liite 3, 13 §).<br />
Peruskoulua ja lukiota johtaa rehtori tai koulunjohtaja. Kukin koulu muodostaa tulosyksikön ruotsinkielisten<br />
palvelujen tulosalueella.<br />
Päivähoidon toimintayksikkö muodostuu yhdestä tai useammasta päiväkodista. Päivähoidon toimintayksikön<br />
esimies vastaa yksikkönsä toiminnasta ja tekee päätökset lasten päivähoitoon ottamisesta<br />
oman yksikkönsä osalta. Lisäksi esimiehen tehtäviin voi kuulua yksityisen ruotsinkielisen päivähoidon<br />
valvonta ja <strong>Vantaan</strong> ruotsinkielisen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja koordinointiin<br />
liittyviä tehtäviä.<br />
16
6.4.1 Ruotsinkielisten palveluiden tukipalvelut<br />
Ruotsinkielisten palveluiden tulosalueen hallinnon tehtävissä on 3 työntekijää. Tulosalueella on arvioitu,<br />
että suunnitteluresursseja tarvitaan lisää. Ruotsinkielisellä tulosalueella työskentelevä hallintohenkilöstö<br />
tekee kiinteää yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa ja antaa tukea koulujen ja päiväkotien<br />
työskentelylle monessa eri muodossa. Ruotsinkielisellä tulosalueella tehdään koulujen ja<br />
päiväkotien kehittämis- ja arviointityötä sekä huolehditaan toiminnan organisoinnista.<br />
Ruotsinkielisessä perusopetuksessa olevien, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukipalvelut ja<br />
palvelurakenne toimii osittain ostopalveluina. Lähikoulussa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita tukevat<br />
joustavat opetusjärjestelyt, eriyttäminen ja tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja oppilashuoltoryhmät.<br />
Myös ruotsinkielisessä päivähoidossa olevien eritystä tukea tarvitsevien lasten tukipalvelut järjestetään<br />
pääosin ostopalveluna. Syksyllä 2007 Tikkurilassa aloittaa uusi ruotsinkielinen yksityinen päiväkoti,<br />
johon on varauduttu perustamaan integroitu erityisryhmä. <strong>Vantaan</strong> kaupungilla on sopimus<br />
päivähoitopalveluiden ostamisesta toiminnan järjestävän Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland<br />
rf:n kanssa. <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosalueen kiertävät erityislastentarhanopettajat konsultoivat ja<br />
ohjaavat myös ruotsinkielisen kunnallisen ja ostopalvelupäivähoidon henkilöstöä erityistä tukea tarvitsevien<br />
lasten asioissa.<br />
Ruotsinkielisten palveluiden tulosalueella on yksi koulupsykologi. Tulosalueella ohjataan lisäksi<br />
kaupungissa järjestettävää ruotsinkielisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa.<br />
6.5 Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue<br />
Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue huolehtii suomenkielisen toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen<br />
järjestämisestä ja kehittämisestä. Tulosaluetta johtaa opetustoimen johtaja. Suunnittelu-<br />
ja hallintotehtävissä virastossa työskentelee opetustoimen suunnittelija ja kaksi hallintosihteeriä.<br />
Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueeseen kuuluvat suomenkieliset lukiot, <strong>Vantaan</strong> ammattiopisto<br />
Varia ja <strong>Vantaan</strong> aikuisopisto. Kukin lukio, <strong>Vantaan</strong> ammattiopisto Varia ja <strong>Vantaan</strong> aikuisopisto<br />
muodostavat tulosyksikön suomenkielisen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella. Suomenkielisissä<br />
lukioissa on noin 3 300 opiskelijaa ja ammattiopistossa 2 300.<br />
Kuvio 10. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen<br />
tulosalue<br />
Vantaalla toimii viisi suomenkielistä<br />
lukiota. Lukioita johtavat<br />
rehtorit, jotka vastaavat siitä, että<br />
oppilaitokset toimiva tuloksellisesti<br />
asetettujen tavoitteiden mukaan.<br />
Rehtori vastaa yhteistyöstä<br />
alueen muiden lukioiden, ammatillisten<br />
oppilaitosten sekä muiden<br />
koulujen ja oppilaitosten kanssa.<br />
Ammattiopisto Varia järjestää<br />
ammatillisesta koulutuksesta annetun<br />
lain ja ammatillista aikuis-<br />
Tukipalvelut<br />
Tukipalvelut<br />
opetustoimen<br />
opetustoimen<br />
suunnittelija<br />
suunnittelija<br />
lukioiden<br />
lukioiden<br />
koulupsykologi<br />
koulupsykologi<br />
2<br />
2<br />
hallintosihteeriä<br />
hallintosihteeriä<br />
Lumon Lumon lukio lukio<br />
rehtori rehtori<br />
Martinlaakson Martinlaakson lukio lukio<br />
rehtori rehtori<br />
Sotungin Sotunginlukio<br />
rehtori rehtori<br />
Tikkurilan Tikkurilan lukio lukio<br />
rehtori rehtori<br />
Vaskivuoren Vaskivuoren lukio lukio<br />
rehtori rehtori<br />
17<br />
Nuoriso- ja ja aikuiskoulutuksen tulosalue<br />
Opetustoimen Opetustoimen johtaja johtaja<br />
Ammattiopisto Ammattiopisto Varia Varia<br />
rehtori rehtori<br />
Aikuisopisto<br />
Aikuisopisto<br />
johtava johtava rehtori rehtori<br />
Kansalaisopisto<br />
Kansalaisopisto<br />
Aikuislukio<br />
Aikuislukio
koulutuksesta annetun lain tarkoittamaa ammatillista koulutusta sekä alaan liittyvää palvelu- ja kehittämistoimintaa.<br />
Lisäksi ammattiopisto järjestää perusopetusta ja perusopetuksen oppimäärän suorittaneille<br />
annettavaa lisäopetusta. Ammattiopistossa on nuorisokoulutuslinja, aikuiskoulutuslinja<br />
sekä lisäopetuksen ja opetuksen tukipalveluiden linja.<br />
Ammattiopistoa johtaa rehtori, joka vastaa siitä, että ammattiopisto toimii tuloksellisesti asetettujen<br />
tavoitteiden mukaan. Kutakin opetusalaa johtaa opetusalajohtaja, jonka tehtävänä on järjestää ja kehittää<br />
oman opetusalansa toimintaa.<br />
Aikuiskoulutuslinjaa johtaa aikuiskoulutusjohtaja, jonka tehtävänä on ammatillisen aikuiskoulutuksen<br />
kehittäminen ja koordinointi sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäminen.<br />
Lisäopetuksen ja opetuksen tukipalveluiden linjaa johtaa lisäopetuksen johtaja, jonka tehtävänä on<br />
vastata perusopetuksen lisäopetuksen järjestämisestä ja ammatillisen peruskoulutuksen tukipalveluiden<br />
ja erityisopetuksen koordinoinnista.<br />
Ammattiopistossa on lisäksi hallintopalveluiden yksikkö. Hallintopalveluiden yksikköä johtaa talouspäällikkö.<br />
Sekä lukioissa että ammattiopisto Variassa toimivat opiskelijahuoltoryhmät. Lukioissa on yksi yhteinen<br />
koulupsykologi ja ammattiopisto Variassa uusi psykologi aloittaa tehtävässään syksyllä 2007.<br />
Lukioiden yhteinen erityisopettaja aloittaa työnsä syksyllä 2007, myös ammattiopistossa on erityisopettajia.<br />
Ammattiopistossa on kuraattoripalvelut sosiaali- ja terveystoimen tuottamana palveluna.<br />
<strong>Vantaan</strong> aikuisopistoon kuuluvat kansalaisopisto, aikuislukio sekä aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen<br />
yksikkö. Opisto antaa yleissivistävää omaehtoista koulutusta, lukio-opetusta, nuorille maahanmuuttajille<br />
perusopetukseen valmistavaa opetusta, perusopetusta sekä ammatilliseen koulutukseen<br />
valmistavaa koulutusta. Maahanmuuttajien koulutusyksikössä järjestetään myös aikuisten työvoimapoliittista<br />
koulutusta ja kotoutumiskoulutusta. Kansalaisopistossa on myös ruotsinkielisen<br />
opetuksen yksikkö.<br />
6.6 Kirjasto- ja tietopalveluiden tulosalue<br />
Kirjasto- ja tietopalveluiden tulosalue vastaa kirjasto- ja tietopalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä.<br />
Kirjasto- ja tietopalveluiden piiriin kuuluu kirjastot, laitoskirjasto, kirjastoautot, hallintotoimisto ja<br />
hankinta- ja luettelointiosasto. Kirjastopalveluiden organisaatiokaavio on liitteenä 7.<br />
Kirjasto- ja tietopalveluiden tulosaluetta johtaa kirjastotoimenjohtaja. Hänen tehtävänään on johtaa<br />
ja kehittää tulosalueensa toimintaa ja huolehtia tulosalueensa tiedotuksesta ja yhteistoiminnasta<br />
muiden tulosalueiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Seudullinen yhteistoiminta painottuu tulosalueen<br />
johtajan työssä.<br />
Kirjastotoimenjohtajan alaisuudessa työskentelee neljä aluekirjastojohtajaa, Pointin toiminnanjohtaja,<br />
talouspäällikkö sekä tukipalvelujen henkilökuntaa. Aluekirjastot toimivat Tikkurilan, Korso-<br />
Koivukylän, Länsi-<strong>Vantaan</strong> ja Hakunilan alueilla. Aluekirjastonjohtajat vastaavat aluekirjastojen<br />
kehittämisestä ja yhteistyöstä alueillaan. Kolmella heistä on myös koko kirjastopalveluihin liittyvä<br />
erityisvastuualue, oppilaitosyhteistyö, kokoelmien kehittäminen ja tietohallinto. Aluekirjastonjohtajat,<br />
Pointin toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö kuuluvat kirjaston johtoryhmään.<br />
18
Yksittäiset kirjastot ja kahdessa suurimmassa kirjastossa Tikkurilassa ja Myyrmäessä myös osastot<br />
muodostavat tulosyksikön, joita johtaa kirjastonjohtaja, osastonjohtaja tai vastaava virkailija.<br />
Kirjastopalveluiden tukipalveluita ovat koulutussuunnittelu, taloussuunnittelu , henkilöstösuunnittelu,<br />
tiedotus, kirjastojärjestelmän ylläpito ja logistiikka.<br />
6.7 Hallinto- ja talouspalveluiden tulosalue<br />
<strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosalueen <strong>yhdistyminen</strong> sivistyslautakunnan alaiseen organisaatioon edellyttää<br />
hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueen henkilöstöresurssin vahvistamista. Sivistyslautakunnan<br />
alaisen organisaation laajentuessa hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueelle on tarpeen perustaa<br />
nykyisten kolmen tulosyksikön lisäksi talousyksikkö, uudistaa tulosyksiköiden välistä työnjakoa<br />
sekä henkilöstön sijoittumista tulosyksiköihin.<br />
Hallinto- ja talouspalveluiden tulosalue palvelee myös kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden<br />
tulosalueita. Vapaa-ajan tulosalueiden siirtoa selvittänyt työryhmä on todennut, että hallinto- ja henkilöstö<br />
asioissa henkilöstön työpanoksesta noin kahden henkilötyövuoden verran kohdistuu vapaaajan<br />
palveluiden tulosalueen tukipalveluihin. Tukipalveluita tekee tulosalueen muukin henkilöstö,<br />
mutta työajasta kohdistuu vain pieni osa pelkästään vapaa-ajan palveluihin.<br />
Kuvio 11. Hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueen organisaatio 1.1.2008-<br />
Hallinto- Hallinto-ja ja talouspalveluiden tulosalue tulosalue<br />
Hallinto-<br />
Hallintoja<br />
ja<br />
talousjohtaja<br />
talousjohtaja<br />
49<br />
49<br />
henkilötyövuotta<br />
henkilötyövuotta<br />
(lisäys<br />
(lisäys<br />
10,5)<br />
10,5)<br />
Hallintoyksikkö<br />
Hallintoyksikkö<br />
Hallintopäällikkö<br />
Hallintopäällikkö<br />
Henkilöstö-<br />
Henkilöstöja<br />
ja<br />
kehittämisyksikkö<br />
kehittämisyksikkö<br />
Henkilöstöpäällikkö<br />
Henkilöstöpäällikkö<br />
Suunnittelu-<br />
Suunnitteluja<br />
ja<br />
tietopalveluyksikkö<br />
tietopalveluyksikkö<br />
Suunnittelupäällikkö<br />
Suunnittelupäällikkö<br />
Talousyksikkö<br />
Talousyksikkö<br />
Talouspäällikkö<br />
Talouspäällikkö<br />
• luottamuselinasiat<br />
• oikeudelliset asiat<br />
• asiakirjahallinto<br />
• työsuojelu, valmius- ja<br />
turvallisuusasiat (sis.<br />
työsuojeluvaltuutetut)<br />
• kiinteistö-, laitoshuollon<br />
ja ruokapalveluiden<br />
hankinta ja sopimusten<br />
seuranta<br />
•sisäiset hallintopalvelut<br />
•12,5 henkilötyövuotta<br />
• HR-toiminta<br />
• henkilöstösuunnittelu<br />
• henkilöstön<br />
kehittämisen koordinointi<br />
• laadunhallinnan<br />
koordinointi<br />
• palvelusuhteen ehtoihin<br />
liittyvät tehtävät<br />
• työhyvinvointi<br />
• rekrytointi<br />
•15,5 henkilötyövuotta<br />
•keskitetyt suunnittelutehtävät<br />
• strategiaprosessin ohjaus<br />
ja seuranta<br />
• tietotuotannon<br />
kehittäminen<br />
• oppilastietojärjestelmään<br />
liittyvät tehtävät kuten<br />
oppilasrekisteri ja<br />
koulukuljetus<br />
•rakentamiseen liittyvät<br />
tehtävät<br />
•tietojärjestelmien<br />
kehittämiseen liittyvät<br />
tehtävät<br />
•tieto- ja viestintätekniikan<br />
pedagogiseen kehittämiseen<br />
liittyvät tehtävät<br />
•talouden suunnittelu ja<br />
seuranta<br />
• taloushallinto<br />
• TS laadinnan ja sen<br />
toteutumiseen ja<br />
raportointiin liittyvät<br />
tehtävät<br />
• hankinta-asiat<br />
• controller-toiminta<br />
• kalustonkunnostusasiat<br />
• irtaimistontarkastus<br />
•7 henkilötyövuotta<br />
•14 henkilötyövuotta<br />
Uudessa organisaatiossa hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueella on hallinto-, henkilöstö- ja kehittämis-,<br />
suunnittelu- ja tietopalvelu- sekä talousyksikkö.<br />
Hallintoyksikön tehtäviin sisältyy nykyisen organisaation hallinto- ja talousyksikön tehtävät lukuun<br />
ottamatta taloushallintoa. Tulevaisuudessa kiinteistöihin liittyvien palveluiden kuten kiinteistönhoidon,<br />
laitoshuollon ja ruokapalveluiden hankinta tulee korostumaan. Näiden palveluiden hankinta ja<br />
seuranta kuuluvat hallintoyksikön tehtäviin. Palveluiden saamisen sujuvuuteen ja laatuun tulee kiinnittää<br />
erityistä huomiota. Hallintoyksikössä tarvittava henkilöstöresurssi on yhteensä 12,5 henkilö-<br />
19
työvuotta. <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> oikeudellisissa asioissa voidaan konsultoida tarpeen mukaan sosiaalija<br />
terveydenhuollon asiantuntijoita.<br />
Henkilöstö- ja kehittämisyksikön tehtävät tulevat olemaan pääosin samansisältöiset kuin nykyisen<br />
henkilöstöyksikön tehtävät. Uutena tehtävänä yksikköön tulee toimialan laadunhallinnan koordinointi.<br />
<strong>Varhaiskasvatuksen</strong> henkilöstö- ja palvelussuhdeasioiden hoitoon tarvitaan kaksi henkilöstöassistenttia<br />
ja kolme henkilöstöasiainhoitajaa. Nykyisellään näissä tehtävissä on neljä henkilötyövuoden<br />
työpanos. Lisätarve tulee palvelussuhdeasioiden hoitamisesta (perhepäivähoito) ja nykyisen<br />
suuren työmäärän tasaamistarpeesta. Lisäksi henkilöstösuunnittelun ja -koulutuksen tehtäviin tarvitaan<br />
lisää yhden työntekijän henkilötyövuosi. Näin ollen henkilöstö- ja kehittämisyksikön vahvuus<br />
on yhteensä 15,5 henkilötyövuotta.<br />
Suunnittelu- ja tietopalveluyksikön tehtävänä ovat keskitetyt suunnittelutehtävät kuten palveluverkkoihin<br />
liittyvä suunnittelu sekä toimintaan liittyvät tilastointitehtävät. Hankesuunnittelun henkilöstövoimavarojen<br />
mitoituksen käsittelyn yhteydessä on todettu, että mikäli vapaa-ajan toiminnot organisoidaan<br />
uudelleen, niin vapaa-ajan puolelta vapautuva noin 25 % hankesuunnitteluun menevä<br />
suunnitteluyksikön työpanos kattaa varhaiskasvatuksen tuoman lisätarpeen. Hanke- ja palveluverkkosuunnitteluun<br />
tulee osallistua myös tulosalueen asiantuntijan, joka esitetään siirrettäväksi päivähoitopalveluiden<br />
tulosalueelta suunnittelu- ja kehittämisyksikköön. Strategiaprosessin ohjausta ja<br />
seurantaa tulee lisätä. Samoin toimialan tietojärjestelmien kehittäminen kuuluu yksikön tehtäviin.<br />
Henkilöstön kokonaismäärä on 14 henkilötyövuotta.<br />
Toimialan talousarvion kasvaessa talousasiat on tarpeen keskittää omaan yksikköön ja näin vahvistaa<br />
taloussuunnittelun ohjausta ja kehittämistä. Tulevaisuudessa taloussuunnittelussa painottuu toiminnan<br />
ja talouden yhteensovittaminen eli controller- toiminta. Hankinta- ja kalustonkunnostusasiat<br />
tulevat kuulumaan talousyksikön tehtäviin. Nykyisellään taloussuunnittelun ja -hallinnon henkilöresurssi<br />
on talouden suunnittelu- ja hallintotarpeisiin nähden alimitoitettu. <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> yhdistymisen<br />
tuoma lisätarve talousasioiden hoitoon on 1,5 henkilötyövuotta. Talousyksikköön tarvitaan<br />
yhteensä seitsemän henkilötyövuotta.<br />
Kaiken kaikkiaan varhaiskasvatuksen siirtyminen ja sivistystoimen hallinto- ja talouspalvelujen tarpeellinen<br />
resursointi edellyttää 11,5 henkilötyövuoden lisäpanostusta sivistysvirastoon. Sosiaali- ja<br />
terveystoimen hallinto- ja talouspalveluissa on arvioitu päivähoitopalvelujen tulosalueelle kohdentuva<br />
henkilöstöresurssi. Sosiaali- ja terveystoimi on arvioinut, että hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueelta<br />
siirtyisi 5 kokonaista työpanosta (henkilöä), joista neljä kohdentuu henkilöstöasioihin ja<br />
yksi talousasioihin. Kaikki muu työ on osia eri henkilöiden työtehtävistä. Niistä neuvotellaan erikseen.<br />
Lisäksi päivähoitopalvelujen tulosalueelta ollaan siirtämässä yhden suunnittelijan henkilötyövuosi<br />
suunnittelu- ja tietopalveluyksikköön.<br />
Hallinto- ja talouspalvelujen tulosalueen tarvitsemasta lisätyöpanoksesta 6 henkilöstötyövuotta toteutuisi<br />
suorana siirtona sosiaali- ja terveystoimesta ja 5,5 henkilötyövuodesta osa neuvotellaan sosiaali-<br />
ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteistyönä. Uusia vakansseja arvioidaan tarvittavan enemmän<br />
kuin on siirtojen myötä on toteutumassa.<br />
6.8 Johdon tukipalvelut<br />
Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajan sihteeri sekä toimialan keskitetty viestintä toimivat suoraan<br />
apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa.<br />
Viestintäyksikkö vastaa toimialan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä markkinoinnin suunnittelusta,<br />
kehittämisestä ja toteuttamisesta yhteistyössä toimialan johdon ja sen tulosalueiden ja -yksiköiden<br />
20
kanssa. Viestinnällä tuetaan toimialan arvojen, vision ja strategioiden toteutumista ja viestinnän tärkeimpänä<br />
kohderyhmänä on toimialan oma henkilöstö.<br />
Yksikössä tehdään muun muassa mediatiedotteita, julkaisuja ja esitteitä, vastineita ja oikaisuja sekä<br />
sisäisiä tiedotteita. Lisäksi yksikkö konsultoi tulosalueita ja yksiköitä näiden viestinnällisissä haasteissa<br />
sekä laatii ohjeistoja ja suosituksia viestinnän totuttamisen helpottamiseksi. Internetin ja intranetin<br />
osalta viestintäyksikkö vastaa uutisointiin liittyvistä sivustoista ja toimii sivustojen pääylläpitäjänä<br />
sekä tukee yksiköiden omien sivustojen rakentamista ja ylläpitoa.<br />
Viestinnän henkilöstöresurssit tulee mitoittaa organisaation laajuutta ja tarvetta vastaavaksi. Jos toimialasta<br />
tulee kaupungin suurin ja toiminnan volyymi asiakaspintaan laajenee, tulee yksikössä olemaan<br />
tarve myös tiedottajalle, kuten sosiaali- ja terveystoimessa tällä hetkellä on.<br />
Tulosalueet ja -yksiköt vastaavat omasta sisäisestä viestinnästään ja omien strategisten tavoitteidensa<br />
maastouttamisesta sekä toimiala- ja <strong>kaupunki</strong>tasoisten strategioiden kytkemisestä näihin.<br />
6.9 Tulosalueiden välinen yhteistyö<br />
Sivistyslautakunnan alaisen uuden organisaation tulosalueiden vuoropuhelun ja yhteistyön kehittämiseksi<br />
perustetaan kolme koordinaatioryhmää: pedagogisen kehittämisen, oppilashuollon ja erityisopetuksen<br />
sekä kieli- ja kulttuuriryhmien ryhmä. Koordinaatioryhmien tehtävät, kokoonpano ja<br />
toiminta on kuvattu tarkemmin liitteessä 8.<br />
Tulosalueiden osallistuminen koordinaatioryhmiin voi vaihdella käsiteltävien asioiden mukaan.<br />
Ryhmien tarkoituksena on toimia vuoropuhelun foorumeina, jotta voidaan hyödyntää koko toimialan<br />
kasvatukseen ja opetukseen liittyvää laaja-alaista ammatillista osaamista. Työryhmissä on alkuvaiheessa<br />
käytävä runsaasti keskustelua, jotta yhteinen kieli ja ymmärrys palvelujen toteuttamisessa<br />
löytyvät. Työryhmien tavoitteena on <strong>kaupunki</strong>tasoisten linjausten luominen, jotta varmistetaan toiminnan<br />
alueellinen tasa-arvo ja asiakkaiden yhdenvertainen palvelu.<br />
Koordinaatioryhmät koordinoivat, valmistelevat ja esittelevät asioita johtosäännön mukaisten päättävien<br />
elinten hyväksyttäväksi. Ryhmissä on sekä sivistystoimen että tulosalueiden johtoryhmien<br />
jäseniä. Näin varmistetaan tiedonkulku johtoryhmien ja koordinointiryhmien välillä. Kunkin koordinaatioryhmän<br />
puheenjohtajana toimii tulosalueen johtaja. Kaikilla tulosalueen johtajilla on läsnäolooikeus<br />
kaikissa ryhmissä. Apulaiskaupunginjohtaja nimittää työryhmät tulosalueiden esitysten pohjalta,<br />
ja niihin voi osallistua myös henkilöstön edustajia.<br />
6.10 Toimialojen välinen yhteistyö<br />
6.10.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan kanssa tehdään jo tällä hetkellä tiivistä yhteistyötä sekä hallinnon<br />
että toiminnan tasolla. Toimialojen johdosta ja asiantuntijoista koostuva Sivi-soster -<br />
työryhmän tehtävänä on muun muassa linjata toimialojen välistä yhteistyötä.<br />
Muita yhteistyöryhmiä ovat muun muassa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät ryhmät<br />
Lanu (lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä), Hyry (hyvinvointiryhmä) ja Hyve (hyvinvointiverkko).<br />
Lasten kouluvalmiusprosessia koordinoi kaksi ryhmää: KVA (kouluvalmiustyöryhmä) ja AKVA<br />
(alueellinen kouluvalmiustyöryhmä).<br />
Toiminnan tasolla erityisiä yhteistyökohtia ovat oppilashuoltotyö ja kouluvalmiusasiat sekä varhaiskasvatuksen<br />
yhteistyö neuvoloiden, lapsiperheiden sosiaalityön ja terapiapalveluiden kanssa. Kouluvalmiusprosessissa<br />
yhteistyö erityisesti kiertävien erityislastentarhanopettajien ja perhepalvelujen<br />
21
psykologien, koulupsykologien, aluekoordinaattorien ja tarvittaessa myös muiden asiantuntijoiden<br />
kanssa, on tiivistä.<br />
Vuosina 2005-2006 laadittiin lasten ja perheiden palveluiden sekä päivähoidon välille yhteiset suunnitelmat<br />
yhteistyörakenteiden vahvistamiseksi lasten ja perheiden palveluiden ja päivähoidon palveluiden<br />
välille koskien neuvolatoimintaa ja lastensuojelua.<br />
<strong>Varhaiskasvatuksen</strong> mahdollisen yhdistymisen myötä tulee varmistaa yhteistyön jatkuminen kaikilla<br />
tasoilla. Sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen välisten yhteistyöryhmien rakenteita, jatkotarpeita<br />
ja tavoitteita ollaan jo arvioimassa vuoden 2007 aikana.<br />
6.10.2 Tilakeskus ja maankäyttö<br />
Sivistyslautakunnan alainen organisaatio tulee olemaan tilakeskuksen suurin asiakas kiinteistöön<br />
liittyvien palveluiden ostajana ja tilaajana. <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> ja opetuspalveluiden sekä kirjasto- ja<br />
tietopalveluiden käytössä on neliömääräisesti 62 % kaupungin tiloista.<br />
Myös ateriapalveluiden ja laitoshuollon ostajana ja tilaajana toimiala edustaa suurinta hankkijaa.<br />
Yhteistyö niin palveluiden laadun kuin kustannuskehityksen hallitsemiseksi on toimialan kannalta<br />
tärkeää. Toimialan tukipalveluihin kuluva osuus määrärahoista ei voi nousta.<br />
Tulevien uusien asunto-alueiden palveluiden toteuttajana toimiala tulee olemaan kaupungissa merkittävin,<br />
joten tilakeskuksen toimitilapalveluiden investoinneista suurin osa kohdistetaan toimialan<br />
tarpeisiin. Yhteistyön maankäytön ja ympäristön toimialan kanssa muun muassa kaavoitusasioissa<br />
tulee olla joustavaa ja tiivistä, jotta kuntalaisten tarvitsemat lähipalvelut voidaan toteuttaa mahdollisimman<br />
tehokkaasti ja taloudellisesti.<br />
6.10.3 Vapaa-ajan palvelut<br />
Vapaa-ajan palveluiden tulosalueiden sekä sivistyslautakunnan alaisten tulosalueiden kesken on<br />
useita yhteistyöfoorumeita kuten sivistystoimen johtoryhmä, yhteiset strategiapäivät, talousarvioseminaarit,<br />
sivistystoimen yhteistoimintaryhmä (YTR), työhyvinvointiryhmä (TYHY), sivistystoimen<br />
aluetiimit, palveluverkkotyöryhmä ja lukuisat erilliset projektiryhmät.<br />
Toiminnan tasolla yhteistyötä tehdään nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä (10-luokat, työpajat, oppilashuolto).<br />
Nuorisopalveluiden ja opetustoimen yhteistyötä tehdään mm. lasten ja nuorten osallisuuden<br />
lisäämiseksi. Liikuntapalveluiden ja perusopetuksen yhteistyötä tehdään mm. liikuntatilojen<br />
käytössä, uinnin opetuksessa ja koululiikuntakilpailuissa. Kulttuuripalveluiden ja perusopetuksen<br />
yhteistyötä tehdään mm. kulttuurikasvatuksessa ja Taikalamppu-verkostossa. <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> ja<br />
vapaa-ajan palveluiden välillä yhteistyö kohdentuu erityisesti kulttuuripalveluihin ja liikuntapalveluihin.<br />
Molemmissa palveluja koskeva yhteistyö on laaja-alaista.<br />
7 TYÖRYHMIEN ESITYKSET JATKOTYÖSKENTELYYN<br />
7.1 Viestintä ja asiakaspalautejärjestelmä<br />
Sivistystoimen viestinnässä työskentelevät tällä hetkellä viestintäpäällikkö ja julkaisusihteeri. Vapaa-ajan<br />
palveluihin palkataan markkinointitiedottaja tämän kevään aikana. Jos vapaa-ajan palvelut<br />
siirtyvät pois sivistystoimesta, vähenee myös viestintäpäällikön ja julkaisusihteerin lasketuista suoritteista<br />
(tiedotteet, julkaisut) noin 35 %.<br />
22
Sosiaali- ja terveystoimen viestintäpäällikön, tiedottajan ja graafisen suunnittelijan työpanoksesta on<br />
arvioitu tällä hetkellä käytettävän päivähoidon tulosalueen toimintoihin noin 20 % kunkin työpanoksesta.<br />
Päivähoidon rekrytointiin liittyvä viestintä ja Retti-järjestelmän ylläpito on hoidettu sosiaali- ja terveystoimen<br />
viestintäyksikössä, kun sivistystoimessa se on hoidettu henkilöstöyksikössä. Päivähoidon<br />
asiakaspalautejärjestelmästä on vastannut päivähoidon suunnittelija ja sivistystoimessa palautejärjestelmästä<br />
on huolehtinut pääasiassa neuvonta, mutta myös viestintä ja tulosalueet. Päivähoidon<br />
Internet- ja intranet-sivustoista on vastannut pääasiassa päivähoidon suunnittelija, viestintä on jossain<br />
määrin osallistunut sivustojen tekemiseen.<br />
Päivähoidon Internet- ja intranet- sivustot tulee linkittää <strong>sivistystoimeen</strong>. Suuria uudistuksia ei tehdä,<br />
sillä järjestelmät uudistetaan kokonaan vuoden 2008 aikana.<br />
Viestinnän henkilöstöresurssit tulee mitoittaa organisaation laajuutta ja tarvetta vastaavaksi. Jos toimialasta<br />
tulee kaupungin suurin ja toiminnan volyymi asiakaspintaan laajenee, tulee yksikössä olemaan<br />
tarve myös tiedottajalle, kuten sosiaali- ja terveystoimessa tällä hetkellä on.<br />
7.2 Henkilöstö<br />
Varhaiskasvatuspalveluiden <strong>yhdistyminen</strong> <strong>sivistystoimeen</strong> koskee koko nykyisen päivähoitopalveluiden<br />
tulosalueen henkilöstöä ja joiltakin osin sosiaali- ja terveystoimen hallinto- ja talouspalveluiden<br />
henkilöstöä.<br />
Mahdollisen siirron kohteena on noin 2 470 henkilöä. Siirtyvä henkilöstö yksilöidään tarkemmin<br />
sosiaali- ja terveystoimen henkilöstösuunnitelmassa. Sivistystoimen henkilöstömäärä vapaa-ajan<br />
palvelut mukaan lukien on tällä hetkellä 3 635. Henkilöstöasioiden hoitamiseksi tarvitaan riittävä<br />
osaaminen ja resurssit.<br />
YT- menettelyn tarkoituksena on alkuvaiheessa mm. tiedon antaminen henkilöstölle valmisteltavana<br />
olevasta hankkeesta, sen etenemisaikataulusta ja yleisistä vaikutuksista. Muutosprosessia varten on<br />
perustettu omat intrasivustot, jonne on tallennettu kaikki muistiot ja muut materiaalit sekä hankkeen<br />
etenemiseen liittyvät henkilöstötiedotteet, jotka on toimitettu edelleen myös sähköpostilla. Kaupunkitasolla<br />
asiaa on käsitelty kaupungin yt-ryhmässä. Toimialoilla asiaa on myös käsitelty niiden ytryhmissä.<br />
Tiedottaminen hankkeen etenemisestä on osa esimiestyötä. Henkilöstöä tulee informoida oikeaaikaisissa<br />
työpaikkakokouksissa.<br />
Sosiaali- ja terveystoimen toimialalla tapahtuva hankkeen etenemisestä tiedottaminen on ohjeistettu<br />
siten, että tiedottaminen tulee hoitaa 27.4.2007 mennessä. Sivistystoimessa asiaa on esitelty kevään<br />
aikana erikseen mm. Luomus-infossa sekä aluerehtoreiden kokouksissa ja perusopetuksen johtoryhmän<br />
kautta.<br />
Päivähoidon hallinnollisesta siirrosta <strong>sivistystoimeen</strong> ei sellaisenaan aiheudu muutoksia työntekijöiden<br />
palvelussuhteen ehtoihin. Tämän vuoksi siirtyvän henkilöstön henkilökohtainen kuuleminen ei<br />
yleisesti ole tarpeen. Jos organisaatiomuutoksesta yksittäisissä tapauksissa kuitenkin aiheutuu muutoksia<br />
työntekijän palvelussuhteen ehtoihin, kuullaan ao. henkilöä suunniteltavan muutoksen johdosta.<br />
Erillinen työryhmä selvittää vuoden 2007 aikana, miten työsuojelu järjestetään sivistystoimen ja<br />
muilla toimialoilla organisaatiouudistuksen johdosta. Organisaatiouudistuksesta ei aiheutune välittömiä<br />
muutoksia työterveyspalveluiden järjestämiseen.<br />
23
Nykyinen keskitetty päivähoidon henkilöstöhallinto siirtyy osaksi sivistystoimen henkilöstö- ja kehittämisyksikköä.<br />
Osaamista keskittämällä voidaan pitemmällä aikavälillä saada hyötyä mm. sijaisjärjestelyissä.<br />
Toimialojen edustajien arvion mukaan päivähoidon tulosalueen henkilöstöasioita hoitamaan<br />
tarvitaan viisi kokoaikaista henkilöä nykyisten neljän sijaan mm. siksi, että perhepäivähoitoa<br />
koskeva työehtosopimus on työläs toteuttaa.. Lisäksi palvelusuhdeneuvonta ja neuvottelutoiminta<br />
tulevat viemään uudessa tilanteessa merkittävästi nykyistä enemmän henkilöstöpäällikön ja palvelussuhdepäällikön<br />
työajasta.<br />
Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöyksikkö laatii vuoden 2007 aikana päivähoidon tulosalueen<br />
perhepäivähoidon henkilöstöasioiden hoitamisesta oman prosessikuvauksensa.<br />
Henkilöstöyksikköön keskitettyihin henkilöstön koulutus- ja kehittämistehtäviin tarvitaan yhden<br />
henkilön vuosityöpanos. Tämä työpanos on tällä hetkellä osa useiden henkilöiden tekemästä työstä<br />
sosiaali- ja terveystoimessa. Tällä hetkellä sivistystoimen henkilöstöyksikköön keskitetyissä koulutus-<br />
ja kehittämistehtävissä on kehittämiskonsultti, jonka toimenkuvaan kuuluu myös muita tehtäviä.<br />
Käytännön asioissa häntä avustaa henkilöstöassistentti.<br />
Päivähoidon esimiesten työtä operatiivisissa henkilöstöprosesseissa on tarpeen keventää. Hallinnollisten<br />
tehtävien siirtämistä keskitettyihin tukipalveluihin on jatkettava. Perusopetuksen kaltainen<br />
koulusihteerien käyttö ei yksiköiden suuren määrän vuoksi ole päivähoidossa mahdollista. Päivähoidon<br />
tulosalueella päivähoitopalvelut järjestetään viidessä alueellisessa tulosyksikössä, jotka keskitetään<br />
lähitulevaisuudessa läntiseksi ja itäiseksi toimistoksi. Näihin toimistoihin on turvattava riittävä<br />
toimistotyöresurssi, jotta henkilöstöprosessien vaatimaa valmistelutyötä voidaan siirtää pois toimintayksikköesimiehiltä<br />
ja päivähoitopäälliköiltä.<br />
Henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat osallistuneet ohjausryhmän ja alatyöryhmien työskentelyyn.<br />
Tämän lisäksi varhaiskasvatuksen yhdistymistä <strong>sivistystoimeen</strong> selvittäneen työryhmän raportti lähetetään<br />
henkilöstöjärjestöjen edustajille lausuntoja varten.<br />
7.3 Talouden suunnittelu ja seuranta<br />
<strong>Varhaiskasvatuksen</strong> taloussuunnittelu ja -hallinto organisoidaan tukipalvelujen tulosalueen talousyksikköön.<br />
Päivähoitopalvelujen talousarviorakenne on viety kirjanpitojärjestelmään uutena rakenteena<br />
vasta vuonna 2007. Päivähoitopalveluiden nykyinen talousarviorakenne sopii hyvin sivistystoimen<br />
talousarviorakenteeseen eikä sitä ole tarpeen muuttaa merkittävästi.<br />
Ruotsinkielisten palveluiden tulosalueen budjetti eriytetään omaksi kokonaisuudeksensa.<br />
Päivähoitopalvelujen tulosalueelle ollaan laatimassa vuoden 2008 taloussuunnitelma osana sosiaalija<br />
terveystoimen taloussuunnitelmaa. Päivähoitopalvelujen tulosalueen osuus voidaan siirtää kokonaisuutena<br />
sivistystoimen taloussuunnitelmaan. Siitä on eriteltävä edellä mainittu ruotsinkielisen<br />
kunnallisen ja ostopalveluna hankitun päivähoidon osuus ruotsinkielisten palveluiden tulosalueelle.<br />
Päivähoito käyttää lisäksi sosiaali- ja terveystoimen hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueen palveluja.<br />
Taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä lasketaan päivähoitopalveluiden osuus tulosalueen<br />
budjetista. Se siirtyy sivistystoimen hallinto- ja talouspalveluiden kokonaisuuteen.<br />
Mikäli varhaiskasvatus päätetään yhdistää <strong>sivistystoimeen</strong> ennen taloussuunnitelman lopullista valmistelua,<br />
varhaiskasvatuksen ja hallinto- ja talouspalveluiden varhaiskasvatuksen osuuden valmistelua<br />
jatketaan sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä.<br />
Varhaiskasvatuspalveluiden toimintayksikkö- ja hoitomuototasoinen käyttösuunnitelma laaditaan<br />
vuoden lopulla. Käyttösuunnitelman laadintakäytäntöjä on yhtenäistetty vuoden 2007 alussa. Laa-<br />
24
dintaan tarvitaan edelleen tarkennuksia muun muassa sen vuoksi, että vuoden 2007 alussa tehtyjä<br />
muutoksia päivähoitopalvelujen tulosyksikkörakenteeseen ei saatu kaikilta osin otettua huomioon<br />
vuoden 2007 käyttösuunnitelmassa.<br />
Sosiaali- ja terveystoimen raportointi- ja seurantajärjestelmää ollaan uudistamassa organisaation<br />
muuttumisen myötä. Koulujen raportointi- ja seurantakäytäntöä pidetään toimivana ja sitä voidaan<br />
hyödyntää päivähoidon raportoinnin kehittämisessä.<br />
Kirjanpitokäytännöt ja kirjanpidon työtehtävät ovat suhteellisen yhtenäisiä sosiaali- ja terveystoimessa<br />
ja sivistystoimessa. Osa kirjanpidon tehtävistä on talouspalvelukeskuksessa. Taloushallintoon<br />
liittyvien tehtävien keskittämisen arviointi ja suunnittelu jatkuu <strong>kaupunki</strong>tasolla. Molemmat toimialat<br />
osallistuvat suunnitteluun.<br />
Asiakasmaksuasiat hoidetaan tällä hetkellä pääosin päivähoitopalveluiden tulosalueella ja niiden<br />
organisointia ollaan parhaillaan uudistamassa. Koska pitemmän aikavälin tavoitteena on keskittää<br />
asiakasmaksuasioiden hoitamista kuntatasolla, varhaiskasvatuksen siirtymisen yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista<br />
siirtää päivähoidon asiakasmaksuasioiden hoitoa varhaiskasvatuspalvelujen tulosalueelta<br />
talousyksikköön.<br />
7.4 Tilastointi<br />
Päivähoidon asiakasjärjestelmästä (VATJ) saadaan tarvittavat toimintatilastot. WM-data tuottaa tilastot<br />
Kelan ja <strong>Vantaan</strong> aineistoista myös kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen osalta. Päivähoidossa<br />
lasten määrää eri hoitomuodoissa seurataan säännöllisesti kuukausittain muun muassa sen<br />
vuoksi, että määrä vaihtelee merkittävästi eri vuodenaikoina ja se on suoraan sidoksissa päivähoidon<br />
kustannuksiin ja henkilöstön määrään. Lisäksi päivähoidosta tuotetaan muita toiminnan seurantaan<br />
liittyviä reaaliaikaisia tilastoja. Erilaiset koosteet tilastoista tuotetaan päivähoitopalveluiden tukiyksikössä<br />
sekä nykyorganisaatiossa että mahdollisen yhdistymisen jälkeen.<br />
Sivistysvirastossa tehdään ns. viralliset 20.9. tilanteen mukainen peruskoulutilasto (tilasto oppilaista)<br />
sekä kuntatilasto. Kuntatilastoon lisätään sosiaali- ja terveystoimesta saadut tiedot esiopetuksen oppilaista.<br />
Lisäksi virastossa tehdään lukuisa määrä erilaisia tilastoja eri tarkoituksiin. Pääsääntö on,<br />
että oppilastiedot poimitaan aina reaaliaikaisesti Primus- oppilashallintojärjestelmästä. Valtionosuudet<br />
maksetaan kunnille 20.9. olleen oppilasmäärän mukaisesti ja kesken vuotta tapahtuneita muutoksia<br />
ei oteta huomioon. Sivistystoimessa valtionosuuksien laskennan perusteet ovat yksityiskohtaisemmat<br />
kuin sosiaali- ja terveystoimessa. Valtionosuuksien laskenta sosiaali- ja terveystoimessa ei<br />
ole taloushallintoa merkittävästi työllistävä tehtävä.<br />
Tavoite on, että sekä perusopetuksen että päivähoidon asiakastietojärjestelmästä saatuja tilastoja voitaisiin<br />
jatkossa käyttää mahdollisimman tehokkaasti toiminnan suunnittelun pohjamateriaalina. Tilastojen<br />
laajempi yhteiskäyttö edellyttää nykyisten palvelujen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvien<br />
aluejakojen yhdenmukaistamista. Myös käsitteet tilastoinnissa tulee yhdenmukaistaa.<br />
7.5 Tietojärjestelmät<br />
Sivistystoimessa ja päivähoitopalveluissa käytetään tällä hetkellä eri toimittajien asiakas-<br />
/oppilashallinnon tietojärjestelmiä. Tietojärjestelmillä on erilaiset peruskäyttötarkoitukset. Päivähoidossa<br />
tietojärjestelmä on ensisijaisesti päätöksenteko- ja laskutusjärjestelmä ja sivistystoimessa oppilashallintojärjestelmä<br />
liittyen päätöksentekoon, oppilasarviointiin jne. Esiopetuksen oppilaiden<br />
tietoja on osittain molemmissa järjestelmissä riippuen palvelun järjestäjästä. Päivähoidon asiakastietojärjestelmän<br />
ylläpito ja kehittäminen <strong>Vantaan</strong> kaupungin puolelta hoidetaan päivähoitopalveluiden<br />
tukiyksikössä. Mahdollisen yhdistymisen myötä ko. asioita hoitava suunnittelija siirtyy varhaiskasvatuksen<br />
tukipalveluihin. Päivähoidon käyttämän asiakastietojärjestelmän (VATJ) reaalinen käyt-<br />
25
töikä on arvioinnin kohteena. Tavoitteena on uusia varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmä lähivuosina.<br />
Osa lapsi- ja oppilastiedoista kootaan edelleen paperille eli ne eivät ole tietojärjestelmissä (esim.<br />
terveystiedot, erityistä tukea tarvitsevien lasten asiantuntijalausunnot).<br />
Erityisenä haasteena on ollut tiedonsiirto lapsen siirtyessä päivähoidosta ja esiopetuksesta kouluun<br />
lähinnä erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta. Tietohallintojärjestelmien tai organisaatioiden yhdistämien<br />
ei sinällään tuota helpotusta asiaan, vaan kyse on lakiin perustuvista oikeuksista tiedonsaantiin<br />
(sosiaalihuollon lainsäädäntö). Lastensuojelulain uudistuminen voi helpottaa tiedonsiirtoa<br />
huostaan otettujen lasten osalta.<br />
Päivähoidon ja sivistystoimen hallintohenkilöstö on hallinnon verkon ja Tiimipostin piirissä. Päiväkodit<br />
kuuluvat hallinnon verkkoon, joskin päivähoidon henkilöstöllä ei johtajia lukuun ottamatta ole<br />
juurikaan tunnuksia saati mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa työaikanaan. Perhepäivähoitajat ja<br />
ryhmäperhepäiväkodit eivät ole tietotekniikan piirissä. Kouluissa koulusihteerit kuuluvat hallinnon<br />
verkkoon ja rehtorit käyttävät pääsääntöisesti sekä hallinnon verkon että Edu -verkon palveluja.<br />
Opettajien käytössä on pääsääntöisesti Edu-verkko, joskin hallinnon koneita on myös koulujen käytössä.<br />
Tietohallintoyksiköstä saatujen tietojen mukaan, opettajat saatetaan siirtää hallinnon verkon<br />
piiriin ja Edu-verkko jäisi lähinnä oppilaskäyttöön. Lähivuosien tavoitteena on saada tietojärjestelmät,<br />
intranet ja sähköposti kaikki henkilöstöryhmien ulottuville.<br />
Laitteistojen määrää ja yhteiskäyttöä sekä yhteisten ohjelmien käyttöä on selvitettävä. Jatkuvasti<br />
lisääntyvä pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyö tulee selvittää myös järjestelmien näkökulmasta. Esiopetuksen<br />
osalta selvitetään voidaanko jatkossa pitää asiakastiedot vain toisessa järjestelmässä. Täydentävässä<br />
päivähoidossa olevien lasten tiedot tulevat jatkossakin olemaan päivähoidon asiakastietojärjestelmässä<br />
päivähoitomaksujen vuoksi.<br />
7.6 Sähköiset palvelut, lomakkeet ja asiakirjahallinto<br />
Päivähoidossa on käytössä sähköinen hakemuslomake ja kouluihin ilmoittautuminen voidaan hoitaa<br />
sähköisesti Wilma- järjestelmän kautta. Esiopetukseen hakeutumisen sähköinen lomake ei ole toistaiseksi<br />
käytössä.<br />
Päivähoidolla on käytössään noin 70 lomaketta ja sivistystoimella noin 40. Kaupungin sähköinen<br />
lomakejärjestelmä on uudistumassa vuoden 2007 aikana, joten kovin suuria muutoksia ei kannata<br />
tehdä ennen järjestelmän uudistamista. <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> ja perusopetuksen lomakkeiden yhteiskäyttöä<br />
voidaan lisätä ja sisältöä yhtenäistää. Lomakkeita tulee siirtää sähköisesti palautettaviksi.<br />
Lomakkeiden rakenne vaihtelee. Keskushallintoa on pyydetty tekemään <strong>kaupunki</strong>tasoinen yhtenäinen<br />
lomakepohja, jossa on henkilön perustiedot aina samassa muodossa. Ainakin otsikointi ja henkilötietokentät<br />
yhdenmukaistetaan.<br />
Asiakirjahallinnon prosessien suunnitteleminen ja kehittäminen on molemmilla toimialoilla hoidettu<br />
hallintopalveluissa. Arkistonmuodostussuunnitelmat ja asiakirjahallinnon ohjeistukset tulee yhdenmukaistaa<br />
ja yksiköiden neuvonta ja opastaminen tulee järjestää. Päivähoidolla ei juurikaan ole kirjattavia<br />
asioita muutoksenhakua ja valituksia lukuun ottamatta<br />
Varhaiskasvatuspalvelujen arkistoitava materiaali on tällä hetkellä pääosin alueilla. Arkistointia ei<br />
keskitetä ainakaan alkuvaiheessa, ensin on arvioitava tilantarve.<br />
26
7.7 Palveluverkko ja toimitilat<br />
Palveluverkkotyöryhmä on käsitellyt lähipalvelun saavutettavuutta määrittämällä palvelun etäisyyksiä.<br />
Palveluverkon rakentamisen kriteerit on uudistettu sekä päivähoidossa että opetuspalveluissa.<br />
Palveluverkko- ja tilakysymyksiä selvitettiin alueellisesti. Esiopetuksen kohdalla tavoitteena on, että<br />
erityisesiopetus ja kieli- ja kulttuuriryhmien valmistava opetus järjestetään perusopetuksen tulosalueella<br />
ja ko. ryhmät sijoittuvat koulujen yhteyteen. Ns. yleisesiopetusta tullaan järjestämään pääsääntöisesti<br />
varhaiskasvatuksen tulosalueella. Uusien koulujen mitoituksissa niiden yhteyteen voidaan<br />
edelleen suunnitella esiopetuksen tiloja kuitenkin ensisijaisesti erityisesiopetusluokkien ja valmistavien<br />
luokkien tarpeiden mukaan.<br />
Päivähoito- ja kouluverkko on tässä vaiheessa tarkastettu vanhan väestöennusteen perusteella, uusi<br />
valmistuu toukokuussa. Palveluverkkoon tullaan tekemään eri alueilla tarkistuksia sekä päivähoitoon<br />
että opetuspalveluihin, mm. ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja tullaan tarkastelemaan<br />
uudelleen.<br />
Marja-<strong>Vantaan</strong> alueen päiväkotien ja koulujen rakentamisen suunnittelu ja toteutus tulee tehdä yhdessä,<br />
jotta investointien toteutuksessa voidaan huomioida väestön kasvun tuomat tarpeet riittävän<br />
joustavasti. Uusien asuntoalueiden palveluiden turvaamiseksi voidaan myös alkuopetus (vuosiluokat<br />
1 - 3) sijoittaa aluksi päiväkodin yhteyteen, jotta pienten lasten koulumatkat ovat lyhyitä ja turvallisia.<br />
Päiväkodin ja koulun sijoittaminen samalla tontille on suositeltavaa aina kun se on mahdollista.<br />
Koulujen kanssa samalle tontille on suositeltavaa sijoittaa myös kirjastotiloja.<br />
Hankesuunnittelun henkilöstövoimavarojen mitoituksen käsittelyn yhteydessä on todettu, että mikäli<br />
vapaa-ajan toiminnot organisoidaan uudelleen, niin vapaa-ajanpuolelta vapautuva n. 25 % hankesuunnitteluun<br />
menevä suunnitteluyksikön työpanos kattaa päivähoidon tuoman lisätarpeen. Hankeja<br />
palveluverkkosuunnitteluun tulee osallistua myös tulosalueen asiantuntijan.<br />
Osa sivistyslautakunnan alaisen organisaation toiminnoista on sijoitettu ns. monitoimitaloihin, joissa<br />
on samojen seinien sisällä useita eri toimijoita. Jotta näissä taloissa eri toimijoiden välinen yhteistyö<br />
ja yhteisten asioiden huolehtiminen toimisi parhaiten, tulee talon yhden yksikön johtaja nimetä monitoimitalon<br />
tiimin vetäjäksi. Tiimin vetäjän tehtävänä on mm. kutsua säännöllisesti koolle eri toimijoiden<br />
yhteiset palaverit, huolehtia talon sisällä yhteisten asioiden tiedottamisesta ja toimia yhdyshenkilönä<br />
talon kanssa yhteistyössä toimivien tahojen, erityisesti kiinteistöön liittyvien, välillä.<br />
Talon kaikki toimijoiden tulee osallistua tiimin vetämisestä aiheutuviin kustannuksiin.<br />
Uuden organisaation hallinnon toimitilat tullaan keskittämään Tikkurilaan sivistystoimen nykyisiin<br />
tiloihin Asematielle. <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosalueen johtaja ja tukipalveluiden henkilöstön sekä<br />
hallinto- ja talousyksikköön sijoitettavan henkilöstön työtilat pyritään löytämään em. tiloista tiivistämällä<br />
tiloja siten, että tulevaisuudessa useampi henkilö toimii samassa tilassa toisen kanssa. Tämä<br />
edellyttää myös kulttuuripalveluiden toimistohenkilöstön sijoittumista muihin tiloihin. Varhaiskasvatuspäälliköt,<br />
kiertävien erityislastentarhanopettajien työtilat ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuasioita<br />
ja muita tulosyksiköiden toimistotehtäviä hoitava henkilöstö sijoitetaan alkuvaiheessa kahteen<br />
toimipaikkaan, Länsi ja Itä-Vantaalle. Länsi-Vantaalla toimipaikkana on Iskoskuja 3A. Itä-<br />
<strong>Vantaan</strong> yksikön sijoittumista Orvokkitien koulun tiloihin selvitetään parhaillaan.<br />
27
8 KOOSTE ORGANISAATIOUUDISTUKSEN VAIKUTUKSISTA<br />
Asiakkaiden näkökulmasta yhteinen hallinto luo nykyistä paremmat edellytykset varhaiskasvatuksen,<br />
esiopetuksen ja perusopetuksen ydintehtävien toteuttamiselle. Asiakkaiden varhaiskasvatuspalvelut<br />
järjestetään edelleen pääosin lähipalveluna.<br />
Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä muiden sivistyslautakunnan alaisten tulosalueiden<br />
välillä tiivistyy. Organisoitumisen rakenteita aletaan yhdenmukaistaa. Tulosalueiden vuoropuhelun<br />
ja yhteistyön kehittämiseksi perustetaan pedagogisen kehittämisen, oppilashuollon ja erityisopetuksen<br />
sekä kieli- ja kulttuuriryhmien koordinointiryhmät.<br />
Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön jatkuminen tulee varmistaa kaikilla tasoilla. Sivistystoimen ja<br />
sosiaali- ja terveystoimen välisten yhteistyöryhmien rakenteita, jatkotarpeita ja tavoitteita ollaan jo<br />
arvioimassa vuoden 2007 aikana.<br />
Sivistyslautakunnan alainen organisaatio tulee olemaan tilakeskuksen suurin asiakas kiinteistöön<br />
liittyvien palveluiden ostajana ja tilaajana. <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> ja opetuspalveluiden sekä kirjasto- ja<br />
tietopalveluiden käytössä on neliömääräisesti 62 % kaupungin tiloista. Yhteinen toimiala tarjoaa<br />
nykyistä paremmat mahdollisuudet tilojen joustavalle käytölle sekä investointien suunnitteluun.<br />
Varhaiskasvatuspalveluiden <strong>yhdistyminen</strong> <strong>sivistystoimeen</strong> koskee koko nykyisen päivähoitopalveluiden<br />
tulosalueen henkilöstöä ja joiltakin osin sosiaali- ja terveystoimen hallinto- ja talouspalveluiden<br />
henkilöstöä. Mahdollisen siirron kohteena on noin 2 470 henkilöä. Sivistyslautakunnan alainen<br />
organisaatio tulee olemaan henkilöstömäärältään kaupungin suurin.<br />
Päivähoidon hallinnollisesta siirrosta <strong>sivistystoimeen</strong> ei sellaisenaan aiheudu muutoksia työntekijöiden<br />
palvelussuhteen ehtoihin. Henkilöstö siirtyy pääosin vastaaviin tehtäviin kuin heillä on nykyisessä<br />
organisaatiossa. Tämän vuoksi siirtyvän henkilöstön henkilökohtainen kuuleminen ei yleisesti<br />
ole tarpeen. Yksittäisissä tapauksissa työntekijän tehtävät voivat muuttua. Tällöin työntekijää kuullaan<br />
suunniteltavan muutoksen johdosta.<br />
Hallinto- ja talouspalveluiden uudelleen organisoinnin yhteydessä sivistystoimen hallinto- , henkilöstö-<br />
ja suunnittelupalveluiden henkilöstöä siirtyy tulosalueen sisällä yksiköstä toiseen. Lisäksi sosiaali-<br />
ja terveystoimen hallinto- ja talousyksiköstä siirtyy henkilöstöä sivistystoimen hallinto- ja<br />
talouspalveluiden tulosalueelle. Hallinto-, henkilöstö- ja taloustehtävien hyvä hoitaminen edellyttää<br />
myös lisähenkilöstön palkkaamista mm. siksi, että hallinto- ja talouspalveluiden henkilöstöresurssi<br />
on jo nykyisellään alimitoitettu. Kyse on muutamista henkilötyövuosista, määrä tarkentuu myöhemmän<br />
valmistelun yhteydessä.<br />
Hallinto- ja talouspalveluiden henkilöstömitoituksessa on otettu huomioon vapaa-ajan palveluiden<br />
mahdollinen siirto pois sivistystoimen toimialalta. Mikäli vapaa-ajan palvelut ei siirry, tarvittava<br />
resurssi tulee arvioida uudelleen.<br />
Sivistyslautakunnan alaisen organisaation menot ovat vuoden 2007 budjetin mukaisina yhteensä<br />
noin 298 miljoonaa euroa. Talouden kannalta varhaiskasvatuksen <strong>yhdistyminen</strong> sivistyslautakunnan<br />
alaiseen organisaatioon on kustannusneutraali.<br />
Liitteet<br />
1 <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> siirtoa <strong>sivistystoimeen</strong> valmistelleet alatyöryhmät<br />
2 Esitys <strong>Vantaan</strong> kaupungin sivistyslautakunnan johtosäännöksi 1.1.2008-<br />
3 Esitys <strong>Vantaan</strong> kaupungin sivistystoimen toimialan johtosäännöksi 1.1.2008-<br />
(vaihtoehto 2)<br />
28
4 Esitys <strong>Vantaan</strong> kaupungin sivistystoimen toimialan johtosäännöksi 1.1.2008<br />
5 <strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosalueen tulosyksiköiden aluejako<br />
6 Perusopetuksen tulosalueen aluerehtorijärjestelmän aluejako<br />
7 Kirjasto- ja tietopalveluiden organisaatio<br />
8 Sivistystoimen koordinointiryhmät 1.1.2008-<br />
9 Henkilöstöjärjestöjen lausunto varhaiskasvatuksen yhdistämisestä (tulee myöhemmin)<br />
29
Liite 1<br />
VARHAISKASVATUKSEN SIIRTOA SIVISTYSTOIMEEN VALMISTELLEET ALATYÖ-<br />
RYHMÄT<br />
1. Kuntalaisryhmä<br />
Terhi Unhola, viestintäpäällikkö, puheenjohtaja. Jäsenet Merja Asikainen, päivähoidon suunnittelija<br />
Jaana Immonen, asiakirjahallintosihteeri, Antti Ylä-Jarkko, It- tuotantopäällikkö, Tarja Äikäs, sovellusasiantuntija,<br />
Arja Hanna, lakimies (konsultointi)<br />
Työryhmän selvitettäviä asioita olivat mm. lomakkeet, tiedotus/ ulkoinen ja sisäinen viestintä, ICT, tilastointi<br />
2. Sopimusryhmä<br />
Anne Peltonen, päivähoidon suunnittelija, puheenjohtaja. Jäsenet Arja Hanna, lakimies, Ulla Vanttaja,<br />
lakimies<br />
Työryhmän selvitettäviä asioita olivat mm. johtosäännöt, sopimusasiat, mm. Kela-yhteistyö, kuntalisä.<br />
3. Palveluverkkoryhmä<br />
Eila Tanninen, suunnittelupäällikkö, puheenjohtaja. Jäsenet Sole Askola-Vehviläinen, päivähoitopalvelujen<br />
johtaja, Johan Aura, ruotsinkielisen opetustoimen johtaja, Tiina Hirvonen, peruskoulutoimen johtaja,<br />
Aimo Kurki, toimistoarkkitehti, Päivi Riehunkangas, päivähoidon suunnittelija, Antti Torkkeli, taloussuunnittelija<br />
vs., Kaija Talonpoika, henkilöstöjärjestöjen edustaja, Paula Ylöstalo-Kuronen, opetustoimen<br />
johtaja/ kutsutaan asiantuntijaksi kokoukseen, kun asiat sivuavat toisen asteen koulutusta.<br />
Työryhmän selvitettäviä asioita olivat mm. palveluverkot kokonaisuutena, ryhmäkoko, päiväkotien koko,<br />
hankesuunnittelu, hallinnon tilat<br />
4. Talousarvioryhmä<br />
Rauno Kurkela, hallintopäällikkö, puheenjohtaja. Jäsenet Pirkko Avo, taloussuunnittelija, Paula Martiskainen,<br />
kirjanpidon päällikkö, Teija Nurmesniemi, talousasiantuntija, Anne Peltonen, päivähoidon<br />
suunnittelija, Eila Tanninen, suunnittelupäällikkö, Antti Torkkeli, taloussuunnittelija vs., Hanna Iso-<br />
Kuortti, henkilöjärjestöjen edustaja. Kokouksissa sosiaali- ja terveystoimen taloushallintoa edusti Tiina<br />
Kortepohja Teija Nurmesniemen ja Paula Martiskaisen sijasta.<br />
Työryhmän selvitettäviä asioita olivat mm. taloussuunnitteluprosessi, talousarviorakenne, talousarviovalmistelun<br />
käynnistäminen ja yhteensovittaminen, siirrettävä henkilöstö, tilavuokrat ym. siirrosta<br />
aiheutuvat kustannukset, käyttösuunnitelmat, tunnusluvut, raportointi ja seurantajärjestelmä, väestösuunnittelu<br />
(talous, tilasto ja henkilöstö), kirjanpito, maksuliikenne<br />
5. Henkilöstöryhmä<br />
Jouni Heino, henkilöstöpäällikkö, puheenjohtaja. Jäsenet Jarmo Lounassalo, päivähoidon kehittämispäällikkö,<br />
Pirjo Koivulainen, päivähoitopäällikkö, Pentti Mutanen, palvelussuhdepäällikkö, Guy Orrström,<br />
hallintopalvelujohtaja, Katariina Risku-Hannola, kehittämiskonsultti, Eila Tulkki, henkilöjärjestöjen<br />
edustaja<br />
Työryhmän selvitettäviä asioita olivat mm. henkilöstöasiat, henkilöstön kehittäminen, henkilöstösuunnittelu,<br />
yt- toiminta, työsuojelu, työterveyshuolto, viestintä<br />
6. Organisaatioryhmä<br />
Aulis Pitkälä, apulaiskaupunginjohtaja, puheenjohtaja. Jäsenet Sole Askola-Vehviläinen, päivähoitopalvelujen<br />
johtaja, Johan Aura, ruotsinkielisen opetustoimen johtaja, Leena Lindén, päivähoitopäällikkö,<br />
Jarmo Lounassalo, päivähoidon kehittämispäällikkö, Tiina Hirvonen, peruskoulutoimen johtaja, Rauno<br />
1
Liite 1<br />
Kurkela, hallintopäällikkö, Teea Pellikka, esiopetuksen koordinaattori, Ulla Saastamoinen, toimialasihteeri,<br />
sihteeri, Eila Tanninen, suunnittelupäällikkö, Leena-Mari Tornivaara, päivähoitopäällikkö, Marjatta<br />
Vasara, henkilöjärjestöjen edustaja.<br />
Työryhmä konsultoi tarpeen mukaan seuraavia henkilöitä: Anna Cantell-Forsbom, psykososiaalisten<br />
palvelujen palvelupäällikkö, Tuija Harakka, johtava koulupsykologi, Anita Karjalainen, kiertävä erityislastentarhanopettaja,<br />
Ulla Nurmi, opetustoimen suunnittelija, Arja Ruponen, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon<br />
palvelupäällikkö, Minna Salmi, opetustoimen suunnittelija, Jaana Vilpas, lastensuojelun<br />
avopalveluiden palvelupäällikkö, Eero Väätäinen, erityisopetuksen suunnittelija.<br />
Työryhmän selvitettäviä asioita olivat mm. johtamisjärjestelmä, esiopetus, erityis- ja valmistava opetus,<br />
maahanmuuttajat, erityinen tuki, yhteys sosiaali- ja terveystoimeen, pedagoginen osaaminen<br />
2
VANTAAN KAUPUNKI<br />
VANDA STAD<br />
<strong>Varhaiskasvatuksen</strong> tulosyksiköiden aluejako<br />
Korso - Asola<br />
Marja-Vantaa - Pakkala<br />
Tikkurila<br />
Hakunila –<br />
Havukoski<br />
Myyrmäki - Martinlaakso<br />
Liite 5
VANTAAN KAUPUNKI<br />
VANDA STAD<br />
Aluerehtorijärjestelmän aluejako<br />
Liite 6<br />
Korson alue<br />
Martinlaakson ja<br />
Keskisen <strong>Vantaan</strong> alue<br />
Koivukylän alue<br />
Tikkurilan<br />
alue<br />
Hakunilan alue<br />
Myyrmäen alue
VANTAAN KAUPUNKI<br />
Sivistystoimi<br />
Kirjasto- ja tietopalvelut<br />
ORGANISAATIOKAAVIO Liite 7<br />
2007<br />
Sivistystoimi (sito)<br />
Apulaiskaupunginjohtaja<br />
Opetuslautakunta<br />
(opla)<br />
Hallintotoimisto ja<br />
logistiset palvelut<br />
Talouspäällikkö<br />
Kirjastotoimenjohtaja<br />
Hakunilan<br />
aluekirjasto<br />
Aluekirjastonjohtaja<br />
Hakunilan kirjasto<br />
Tietojärjestelmäyksikkö<br />
(tjy)<br />
Tietojärjestelmäpäällikkö<br />
Suunnittelu- ja<br />
kehittämisyksikkö<br />
(kesy)<br />
Johtoryhmä<br />
• kirjastotoimenjohtaja<br />
• aluekirjastonjohtajat<br />
• Pointin<br />
toiminnanjohtaja<br />
• talouspäällikkö<br />
• henkilökunnan<br />
edustaja<br />
Korso-Koivukylän<br />
aluekirjasto<br />
Aluekirjastonjohtaja<br />
Länsimäen kirjasto<br />
Kouluyhteistyö ja<br />
tiedonhallinnan opetus<br />
Koivukylän kirjasto<br />
Kouluyhteistyötiimi<br />
Hankinta- ja<br />
luettelointikeskus<br />
(halu)<br />
Lumon kirjasto<br />
Mikkolan kirjasto<br />
Johtava informaatikko<br />
Musiikkiaineiston<br />
hankinta ja<br />
luettelointi<br />
Johtava informaatikko<br />
Länsi-<strong>Vantaan</strong><br />
aluekirjasto<br />
Aluekirjastonjohtaja<br />
Tietopalvelut<br />
Tietopalveluverkosto<br />
Myyrmäen kirjasto<br />
Kirjastoauto-osasto<br />
Martinlaakson kirjasto<br />
Kirjastonjohtaja<br />
Hämeenkylän kirjasto<br />
Katriinan sairaalan potilaskirjasto<br />
Tikkurilan<br />
aluekirjasto<br />
Aineistopolitiikka<br />
ja kokoelmatyö<br />
Aineistotyöryhmä<br />
Aluekirjastonjohtaja<br />
Lasten- ja nuortenkirjastopalvelut<br />
Vanttu<br />
Tikkurilan kirjasto<br />
Hiekkaharjun kirjasto<br />
Point - Pakkalan oppimisja<br />
informaatiotalo<br />
Toiminnanjohtaja<br />
Pointin kirjasto
Liite 8<br />
Sivistystoimen poikkihallinnolliset dialogiryhmät 1.1.2008-<br />
Yhteistyö- /dialogiryhmät tehtävät, toimeksianto kokoonpano (8-10 henkilöä) puheenjohtaja muuta<br />
Pedagoginen kehittäminen<br />
• varhaiskasvatus<br />
• perusopetus (suomen-<br />
ja ruotsinkielinen)<br />
• toisen asteen koulutus<br />
• tarvittaessa kirjaston<br />
edustus<br />
Oppilashuolto ja erityisopetus<br />
• varhaiskasvatus<br />
• perusopetus (suomen-<br />
ja ruotsinkielinen)<br />
• toisen asteen koulutus<br />
• yhteinen filosofinen keskustelu<br />
• opetussuunnitelmallinen yhteistyö<br />
• varhaiskasvatuksen pedagoginen<br />
kehittäminen<br />
• esi- ja alkuopetuksen pedagoginen<br />
kehittäminen<br />
• opetuksen pedagoginen kehittäminen<br />
alkuopetuksen jälkeen<br />
• <strong>kaupunki</strong>tasoinen suunnittelu ja linjausten<br />
valmistelu yleisen toiminnan<br />
toteuttamisessa (perusvarhaiskasvatus,<br />
yleisopetus)<br />
• pedagogisen osaaminen varmistaminen<br />
(esim. Matikkamaan hyödyntäminen)<br />
• koulutustarpeiden kartoitus<br />
• yhteisten koulutusten järjestäminen<br />
• tietotekniikka<br />
• keskustelu esiopetuksen hallinnon<br />
organisoinnista<br />
• aamu- ja iltapäivätoiminta<br />
• <strong>kaupunki</strong>tasoinen suunnittelu pedagoginen<br />
kehittämistyö ja linjausten<br />
valmistelu<br />
• linjausten toimeenpanon varmistaminen<br />
• ehjän oppimispolun rakenteet erityisesti<br />
nivelvaiheissa<br />
• yhdenvertaiset palvelut<br />
• koulutustarpeiden kartoitus<br />
• yhteisten koulutusten järjestäminen<br />
• opetustoimen suunnittelijat<br />
perusopetuksesta (2)<br />
• esiopetuksen koordinaattori<br />
• kehittämispäällikkö<br />
• aluerehtori<br />
• päivähoitopäällikkö<br />
• varhaiskasvatuksen suunn<br />
• nuoriso- ja aikuiskoulutuksen<br />
suunn. tarvittaessa<br />
• ruotsinkielinen edustaja<br />
• sihteeri<br />
• johtava koulupsykologi<br />
• erityisopetuksen suunn..<br />
• aluekoordinaattori<br />
• kelto<br />
• päivähoitopäällikkö (2)<br />
• aluerehtori<br />
• varhaiskasvatuksen suunn.<br />
• lukion koulupsykologi<br />
• ruotsinkielinen edustaja<br />
• Varian edustaja<br />
sihteeri<br />
tulosalueen johtaja • kokoontuu säännöllisesti<br />
• raportointi siton jorylle<br />
• linjaukset jalkautetaan<br />
alueorganisaatioiden<br />
kautta<br />
tulosalueen johtaja • kokoontuu säännöllisesti<br />
• raportointi siton jorylle<br />
• linjaukset jalkautetaan<br />
alueorganisaatioiden<br />
kautta
Kieli- ja kulttuuriryhmät<br />
• varhaiskasvatus<br />
• perusopetus (lähinnä<br />
suomenkielinen)<br />
• toisen asteen koulutus<br />
• <strong>kaupunki</strong>tasoinen suunnittelu, pedagoginen<br />
kehittämistyö ja linjausten<br />
valmistelu<br />
• linjausten toimeenpanon varmistaminen<br />
• ehjän oppimispolun rakenteet erityisesti<br />
nivelvaiheissa<br />
• yhdenvertaiset palvelut<br />
• koulutustarpeiden kartoitus<br />
• yhteisten koulutusten järjestäminen<br />
• kieku suunnittelija<br />
• konsultoivien edustaja<br />
• aluekoordinaattori<br />
• konsultoiva psykologi<br />
• päivähoitopäällikkö<br />
• aluerehtori<br />
• varhaiskasvatuksen suunn<br />
• kelto<br />
• nuoriso- ja aikuiskoulutuksen<br />
suunn.<br />
• sihteeri<br />
Liite 8<br />
tulosalueen johtaja • kokoontuu säännöllisesti<br />
• raportointi siton jorylle<br />
• linjaukset jalkautetaan<br />
alueorganisaatioiden<br />
kautta
Change language