Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
avoimen viran tehtävien hoito, harjoittelu ja<br />
työn luonne (Helsingin yliopisto 2009).<br />
Pätkätyöläisen terveys ja<br />
ammatillinen identiteetti<br />
Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät<br />
muodostavat hyvin heterogeenisen joukon.<br />
Kansainvälisessä keskustelussa määräaikaisesta<br />
työstä käytetään rinnan lukuisia termejä<br />
(esim. casual, contingent, fixed-term tai<br />
temporary employment). Osin näistä syistä<br />
johtuen tutkimustulokset määräaikaisten<br />
työsuhteiden vaikutuksista terveyteen ja<br />
hyvinvointiin ovat ristiriitaisia. (De Cuyper<br />
ym. 2008, De Cuyper ym. <strong>2010</strong>, Benavides<br />
ym. 2000.)<br />
Joissakin tapauksissa eroja vakituisessa<br />
työsuhteessa olevien ja määräaikaisten<br />
työntekijöiden sairastavuuden suhteen ei ole<br />
voitu osoittaa, tai sairastavuus on näyttäytynyt<br />
jopa suuremmalta vakiintuneessa työsuhteessa<br />
olevien kohdalla. Määräaikaisiin<br />
työsuhteisiin liittyvä jatkuva epävarmuus<br />
on kuitenkin useiden tutkimusten mukaan<br />
yhteydessä stressiin ja vähentää psyykkistä<br />
hyvinvointia (ks. yhteenveto Moilanen<br />
2007). Epävarmuus rasittaa henkisesti, vaikeuttaa<br />
perheen perustamista, lasten hankkimista,<br />
yleensä tulevaisuudensuunnittelua,<br />
lainan saantia ja asunnon hankkimista<br />
(Kauhanen 2002). Näihin työsuhteisiin liittyy<br />
myös tavallista suurempi riski ja pelko<br />
työttömyydestä.<br />
Vuoden 2008 työolotutkimuksen mukaan<br />
määräaikaisessa työsuhteessa olevista<br />
naisista 45 % ja miehistä 34 % koki määräaikaisuuteen<br />
liittyvän epävarmuuden rasittavan<br />
henkisesti. Vakituisen työsuhteen<br />
turvallisuutta naisista kaipasi 70 % ja miehistä<br />
62 % (Lehto & Sutela 2008). Työhön<br />
sitoutuminen on sikäli vähäisempää, että<br />
määräaikaiset kokevat hyödyttömäksi työnsä<br />
pitkäaikaisen suunnittelun tai ympäristönsä<br />
epäkohtiin puuttumisen (Sutela 1999).<br />
Työsuhteiden epätyypillisyys voi olla<br />
myös itse valittua. Terveys 2000 -tutkimuksen<br />
mukaan osa-aikatyötä tekevät kokevat<br />
työkykynsä keskimäärin rajoittuneemmaksi<br />
kuin kokopäivätöitä tekevät (Gould ym.<br />
2006). Osa-aikatyötä tekevistä kuitenkin<br />
vain noin kolmannes kertoo tekevänsä osaaikatyötä<br />
sen vuoksi, koska kokoaikatyötä<br />
ei ole löytynyt (Lehto & Sutela 2008). Sen<br />
sijaan määräaikaisessa työsuhteessa olevista<br />
selvästi yli puolet ilmoittaa määräaikaisuuden<br />
syyksi sen, ettei pysyvää työtä ole löytynyt<br />
(Sutela 2009).<br />
Työterveyslaitoksen Sairaalahenkilöstön<br />
hyvinvointi -seurantatutkimuksessa tutkittiin<br />
määräaikaisten sairaalatyöntekijöiden<br />
terveyttä ja hyvinvointia. Tulokset osoittivat,<br />
että keskeytymättömissä määräaikaisissa<br />
työsuhteissa olleilla ei ollut vakinaisia<br />
enempää terveys- ja hyvinvointiongelmia.<br />
Toisaalta tutkimuksessa todettiin, että kyselyjen<br />
seuranta-ajat ovat olleet lyhyitä ja<br />
niihin on todennäköisesti ollut vastaamassa<br />
“selviytyjien” joukko. Voidaan ajatella, että<br />
määräaikaisten yhtenä selviytymiskeinona<br />
olisi “läsnäolo”; heillä on 20–30 % vähemmän<br />
sairauspoissaoloja kuin vakinaisilla<br />
työntekijöillä myös silloin, kun he kokivat<br />
terveytensä heikentyneeksi. Epävarmuuden<br />
tai muiden työhön liittyvien tekijöiden<br />
vuoksi on mahdollista, että he eivät aina<br />
uskalla jäädä sairauslomalle, vaikka aihetta<br />
olisikin. (Virtanen 2003.)<br />
Kuntoutus 2 • <strong>2010</strong> 21
Change language