Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
mille työmarkkinoille asti. Nykyinen ammatillinen<br />
kuntoutus ei tunnista riittävästi<br />
työmarkkinoiden ja työn muutoksia, eikä<br />
kykene vastaamaan työelämän vaa timuksiin<br />
ja yksilön tarpeisiin. Kuntoutuksessa tarvittaisiin<br />
rakenteellisia ja systeemisiä innovaatioita<br />
sellaisten toimintamallien kehittämiseksi,<br />
joissa kuntoutusprosesseja pyritään<br />
rakentamaan tiiviimmin työnantajien ja<br />
kuntoutuspalvelujen yhteistyön varaan ja<br />
joissa keskeisenä osana on sopivien työmahdollisuuksien<br />
etsiminen ja räätälöinti<br />
avoimilta työmarkkinoilta.<br />
Nykymuotoisen ammatillisen kuntoutuksen<br />
tulisi uudistua työmarkkinakansalaisuuden<br />
tukemisen suuntaan. Suomalaisen kuntoutusjärjestelmän<br />
kehittämiseksi tarvitaan<br />
rakenteellis-poliittisia tulkintoja ammatillisen<br />
kuntoutuksen kehittämisestä. Suomessakin<br />
kuntoutusta on kehitetty osana hyvinvointivaltiollisen<br />
sosiaalipolitiikan ja sosiaalivakuutuksen<br />
kehystä. Nyt tämä kehys on purkautumassa<br />
ja osin jo muuttunutkin. Keynesiläinen<br />
hyvinvointivaltio on korvautumassa uudella<br />
poliittisen hallinnan mallilla, jota on kutsuttu<br />
schumpterilaiseksi työkykyyn suuntautuneeksi<br />
kilpailuvaltioksi. Tätä on perusteltu<br />
muun muassa sillä, että käsite tuo paremmin<br />
näkyviin valtion muuttuneen roolin. Valtio ei<br />
ole enää keskus, josta asiat voidaan jäsentää,<br />
ja painoalueen muutos on tapahtunut hyvinvoinnista<br />
työkyvyn tuottamiseen kannusteiden<br />
ja pakotteiden avulla (ks. Jessop 2002;<br />
Niemelä, Salminen 2009). Tietyssä mielessä<br />
käyttämämme työmarkkinakansalaisuuden<br />
käsite heijastaa myös tätä muutosta, eli siirtymää<br />
sosiaalisesta kansalaisuudesta työmarkkinakansalaisuuteen.<br />
Voidaan kysyä,<br />
minkälaisen strategian kuntoutusjärjestelmä<br />
ja työikäisten kuntoutusta toteuttavat instituutiot<br />
ottavat tähän muutokseen ja siinä<br />
omaksuttaviin toimintamalleihin.<br />
Hyvinvointivaltiollisen regiimin muutos<br />
tulisi näkyä myös kuntoutuksen tutkimuksessa.<br />
Jatkossa tarvittaisiin nykyistä kokonaisvaltaisempia<br />
ja vertailevia yhteiskuntapoliittisia<br />
ja sosiologisia analyyseja siitä, miten kuntoutuksen<br />
toimintamallit niin järjestelmä-,<br />
organisaatio-, kuin yksilötasolla ovat muuttuneet<br />
ja tulevat muuttumaan niin pohjoismaiden<br />
kuin Euroopan tasolla. Ammatillisen<br />
ja laajemmin työikäisten kuntoutuksen tutkimus<br />
ja kehittäminen tulisi liittyä vahvemmin<br />
tulkintaan hyvinvointivaltiollisen mallin<br />
muutoksesta ja siirtymien työmarkkinoiden<br />
toiminnasta. Työmarkkinakansalaisuuden<br />
näkökulma edellyttää osin uutta ja laajempaa<br />
tutkimuksellista näkökulmaa ammatillisen<br />
kuntoutuksen periaatteista, sisällöistä ja<br />
keinovalikoimasta. Perinteinen ammatillisen<br />
kuntoutuksen tutkimus on usein perustunut<br />
niin sanottuun suppeaan tulkintaan työmarkkinoiden<br />
dynamiikasta ja yksilöiden<br />
toimijuudesta työmarkkinoilla, samoin kuntoutuksen<br />
institutionaaliset käytännöt (ainakin<br />
osittain) ovat nojanneet tähän suppeaan<br />
tulkintaan. Tämän rinnalle voidaan hahmottaa<br />
ammatillisen kuntoutuksen laaja-alainen<br />
tutkimuksellinen näkökulma ja tulkinta, joka<br />
perustuu hyvinvointivaltiollisen regiimin<br />
muutoksen ja siirtymien työmarkkinoiden<br />
analyysiin ja sen pohjalta hahmottuvaan<br />
uudentyyppiseen tulkintaan siitä, miten työikäisten<br />
kuntoutus tulisi ymmärtää ja miltä<br />
pohjalta sitä tulisi kehittää. Ammatillinen<br />
kuntoutus ja sen tutkimus- ja kehittämistoiminta<br />
tulisi suunnata nykyistä vahvemmin<br />
sosiaalivakuutuksen/vakuutuslääketieteen<br />
Kuntoutus 2 • <strong>2010</strong> 61