Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
IMBA ja Melba koostuvat kolmesta osiosta.<br />
Ensimmäisessä osiossa arvioidaan henkilön<br />
osaamista ja työkykyä, toisessa hänelle<br />
kaavaillun työn vaativuutta ja kolmannessa<br />
vertaillaan työkyvyn ja työn vaativuuden<br />
yhteensopivuutta. Yhteensopivuuden testaus<br />
toteutetaan siten, että sekä työkykyä että<br />
työnvaativuutta arvioidaan samoilla verbaalisilla,<br />
kuvailevilla määritteillä ja samalla<br />
numeerisella asteikolla (Melbassa 5- ja IM-<br />
BAssa 6-portainen Likert-asteikko).<br />
IMBAssa ja Melbassa on kaikkiaan 70<br />
päämääritettä, joilla arvioidaan psykososiaalisia,<br />
fyysisiä ja työolosuhdetekijöitä suhteessa<br />
henkilön osaamiseen ja työn vaativuuteen.<br />
Arviointi kohdistuu sekä henkilön<br />
psyykkisiin että sosiaalisiin ominaisuuksiin<br />
ja taitoihin. IMBAssa ja Melbassa työkykyarvio<br />
tehdään aina suhteessa tiettyyn työhön<br />
tai tehtävään.<br />
Menetelmää voidaan käyttää myös laatustandardina,<br />
vaikka sitä ei alun perin sellaiseksi<br />
suunniteltu. Sen avulla pyritään myös<br />
tukemaan tiedonvälitystä käyttäjien muodostamassa<br />
asiantuntijaverkostossa.<br />
Menetelmä kehitettiin alun perin ennaltaehkäisevään<br />
työhön, kuntoutukseen<br />
ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden<br />
työllistämiseen, mutta sillä voi olla muutakin<br />
henkilöstöpoliittista käyttöä esimerkiksi<br />
työvoiman rekrytoinnissa eri ammateissa<br />
(Föhres ym. a, b, c, 2004; IMBA a, b, c, 2004,<br />
Harra & Nevalainen 2007).<br />
IMBA ja Melba ovat Saksassa palvelutoimintaan<br />
vakiintuneita välineitä, mutta<br />
tieteellistä tutkimusta niiden toimivuudesta<br />
on sielläkin niukasti.<br />
Tutkimuksen tausta ja toteutus<br />
Tausta<br />
Tutkimus kytkeytyy taustaltaan Vammaisten<br />
lasten ja nuorten tukisäätiön Ota Työ<br />
Elämääsi (OTE) -projektiin. IMBA ja Melba<br />
tuotiin Suomeen projektin osana. OTE-projekti<br />
toteutettiin vuosina 2004–2008 Rahaautomaattiyhdistyksen<br />
tuella.<br />
OTE-projektin pilottivaiheessa (2004–<br />
2006) selvitettiin dokumenttiaineiston ja<br />
saksalaisten yhteistyökumppaneiden avulla<br />
arviointimenetelmän reliabiliteettia ja soveltuvuutta<br />
erilaisiin käyttötarkoituksiin ja<br />
toteutettiin käyttökoulutuskokeiluja. Sen<br />
käytöstä ei kuitenkaan ole tarjolla runsaasti<br />
tieteellistä arviointitietoa.<br />
Vuosina 2007–2008 projektissa keskityttiin<br />
menetelmän käyttäjäkoulutukseen<br />
ja siitä tiedottamiseen. Vuonna 2007 Marja<br />
Nevalainen julkaisi pro gradu -tutkielman<br />
IMBA ja Melba -välineiden käyttöönottoon<br />
vaikuttaneista tekijöistä. Nevalaisen tutkimus<br />
perustui käyttäjäkoulutuksen läpikäyneille<br />
henkilöille suunnattuun kyselyyn.<br />
Suurin osa Nevalaisen kyselyn kohderyhmästä<br />
kuuluu myös Kuopion yliopiston tutkimuksen<br />
kyselyosion kohderyhmään.<br />
Lisäksi kartoitettiin työmarkkina-alueen<br />
merkitystä suuntaamalla haastattelut sekä<br />
suureen aluekeskukseen että kahteen pienempään<br />
kaupunkiin.<br />
Kohderyhmät, aineistot ja menetelmät<br />
Tutkimus on kokonaistutkimus. Kyselyaineiston<br />
keruu suunnattiin 2004–2008 IM-<br />
BA ja/tai Melba -arviointivälineiden käyttökoulutukseen<br />
osallistuneisiin henkilöihin<br />
(kyselyn N=164; vastausprosentti 51). Tämä<br />
6 Kuntoutus 2 • <strong>2010</strong>
Change language