Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
työvoimaan kuuluvat työkyvyttömyyseläkkeelle<br />
(Suikkanen ym. <strong>2010</strong>). Ammatillinen<br />
kuntoutus on erityisesti toiminut työkyvyttömyyseläkkeelle<br />
siirtämisen väylänä, mikä<br />
kertoo kuntoutuksen läheisestä suhteesta<br />
eläkepolitiikkaan ja työkyvyttömyyseläkepoliittisiin<br />
kriteereihin.<br />
Ammatillisessa kuntoutuksessa on suhteellisen<br />
vähän työelämälähtöisiä kuntouttavia<br />
elementtejä ja pyrkimyksiä monikeinoisten<br />
kuntoutusinterventioiden luomiseen.<br />
Ammatillisessa kuntoutuksessa korostuvat<br />
edelleen selvittelyt, tutkimukset ja kokeilut,<br />
joilla pyritään kuntoutujan tilanteiden<br />
ja mahdollisuuksien kartoittamiseen, mutta<br />
vähemmän uusien mahdollisuuksien luomiseen.<br />
Suppeat toimenpidevalikoimat ovat<br />
olleet tyypillisiä ammatillisen kuntoutuksen<br />
asiakastasolla. Työmarkkinakansalaisuuden<br />
vahvistamisen näkökulmasta ammatillisessa<br />
kuntoutuksessa tarvitaan työelämä- ja työnantajayhteistyön<br />
lisäämistä. Ne ovat olleet<br />
riittämättömiä ammatillisessa kuntoutuksessa.<br />
Ammatillisen kuntoutuksen kehittäminen<br />
edellyttää strategisten valintojen<br />
tekemistä nopealla aikataululla. Mitkä ovat<br />
ammatillisen kuntoutuksen painopisteet ja<br />
tavoitteet jatkossa? Jos ymmärrämme työmarkkinakansalaisuuden<br />
nykyiset positiovaihtoehdot<br />
kolmenlaisina a) työelämässä<br />
mukana olevat ja myös kuntoutuksen keinoin<br />
jatkavat, b) erilaisissa välitiloissa tai<br />
välityömarkkinallisissa tiloissa olevat (vrt.<br />
Suikkanen 2008; Jolkkonen, Roivas 2008) ja<br />
c) työmarkkinoilta syrjäytyvät/syrjäytyneet<br />
(esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät), joista kaikista<br />
ryhmistä on ammatillisessa kuntoutuksessa<br />
asiakkaina, on todettava, että nykyinen<br />
keinovalikoima ei palvele eikä tue kaikkia.<br />
Ammatillisen kuntoutuksen kehittämisessä<br />
tulisi päättää, mikä työmarkkinakansalaisuuden<br />
tilanne on ammatillisen kuntoutuksen<br />
käynnistymisen tilana, mikä on tavoitetila ja<br />
mitä keinoja vastaavasti tarvitaan.<br />
Kuntoutusjärjestelmässä ei ole riittävän<br />
systemaattista ja toimivaa mallia, jonka<br />
kautta kuntoutusasiakas työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien<br />
arvioinnin ja kuntoutussuunnitelmien<br />
teon jälkeen ohjautuisi<br />
välittö mästi ammatillisen kuntoutuksen<br />
piiriin ja kohti työmarkkinoita. Työmarkkinakansalaisuuden<br />
tukemisen näkökulmasta<br />
kuntoutuksen keinovalikoima ja toimintakäytännöt<br />
painottuvat liiaksi arviointi-, selvittely-<br />
ja kokeiluluontoisiin toimenpiteisiin<br />
ja erilaiset kuntoutukselliset koulutuspolut<br />
ja työelämä- ja työpaikkalähtöiset toimintamallit<br />
ovat vielä jääneet marginaalisiksi.<br />
Tuetun työllistymisen toimintamalleista<br />
on saatu hyviä kokemuksia erityisesti<br />
mielenterveyskuntoutujien kohdalla ja<br />
vastaavan tyyppisiä työhön kuntoutuksen<br />
toimintamalleja on syytä edelleen kehittää<br />
(ks. Rajavaara ym. 2009). Ammatillista uudelleenkoulutusta<br />
hyödynnetään riittämättömästi<br />
kuntoutuksen keinona. Silloinkin,<br />
kun kuntoutusprosessi etenee ammatilliseen<br />
koulutukseen, koulutuksen aikaista kuntoutuksellista<br />
ohjausta ja tukea ei yleensä ole<br />
tarjolla, vaan on vaarana, että koulutuspolut<br />
keskeytyvät kuntoutuksellisen tuen puutteessa.<br />
Tarvittaisiin uuden tyyppisiä kuntoutuksellisia<br />
koulutustuotteita ja systemaattisempaa<br />
kuntoutusluotsausta, joka kattaa<br />
koko koulutusvaiheen. Keskeinen ongelma<br />
on se, että ammatillinen kuntoutus toteutuu<br />
yleensä erilaisina kokeilu- ja valmennusvaiheina<br />
irrallaan työelämästä eikä johda avoi-<br />
60 Kuntoutus 2 • <strong>2010</strong>
Change language