Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
38. Valtakunnallisten kuntoutuspäivien puheenvuoroja<br />
Kaisu Pitkälä ja Minna Raivio<br />
Mitä näyttöä muistisairaiden<br />
kuntoutuksen vaikuttavuudesta?<br />
Muistisairaudet kuntoutuksen<br />
haasteena<br />
Muistisairaudet ovat ikääntyneiden merkittävin<br />
sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta<br />
aiheuttava sairausryhmä (Alzheimer’s Association<br />
<strong>2010</strong>). Ne yleistyvät väestön vanhenemisen<br />
myötä, ja koskettavat siksi erityisesti<br />
hyvin iäkkäitä, monisairaita ja hauraita<br />
ihmisiä. Muistisairaudet ovat ikääntyneillä<br />
tärkein sairausryhmä, joka johtaa toimintakyvyn<br />
heikkenemiseen, avuntarpeeseen<br />
ja laitoshoitoon. Siksi ne ovat eräs ikääntyneiden<br />
ihmisten kuntoutuksen kehittämisen<br />
suurimpia haasteita.<br />
Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä<br />
noin 125 000 dementiaa sairastavaa<br />
henkilöä (Viramo & Sulkava 2006). Heistä<br />
noin 45 000 on pysyvässä laitostasoisessa<br />
hoidossa (Löppönen 2006). Lähes 90 %<br />
pysyvässä laitostasoisessa hoidossa olevista<br />
sairastaa jotakin muistisairautta (Hämäläinen<br />
ym. 2003, Noro ym. 2005). Kyse on siis<br />
kansantaudista, jonka optimaalisella hoidolla<br />
ja kuntoutuksella voi olla laajoja inhimillisiä<br />
ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vuonna<br />
2005 Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden<br />
puoliso-omaishoitajille tehdyn kyselyn<br />
mukaan näistä muistisairaista noin 32% oli<br />
saanut kuntoutusta. Valtaosa tästä oli järjestetty<br />
veteraanikuntoutuksen kautta (Raivio<br />
ym. 2007).<br />
Muistisairauden kuntoutuksen<br />
kohteet<br />
Muistisairauksien oireet ja seuraukset ovat<br />
laaja-alaisia sekä henkilölle itselleen että<br />
hänen läheisilleen (kuva 1). Muistin heikkenemisen<br />
ohella voi ilmaantua käytösoireita,<br />
toimintakyvyn heikkenemistä ja avuntarvetta<br />
sekä fyysisiä oireita. Eräs keskeinen avuntarpeeseen<br />
ja laitoshoitoon johtava tekijä on<br />
liikuntakyvyn heikkeneminen taudin vaikeutumisen<br />
myötä. Liikkuminen jäykistyy<br />
ja kävely hidastuu ja heikkenee. Jäykkyys ja<br />
toiminnan vaikeudet saattavat entisestään<br />
mutkistaa pieniäkin päivittäisiä toimia ja<br />
hankaloittaa omaishoitajan työtä. Uloslähtemiset,<br />
pukemiset ja paikasta toiseen siirtymiset<br />
hidastuvat. Tätä prosessia nopeuttaa<br />
taudille tyypillinen laihtuminen ja lihaskato,<br />
joka haurastuttaa ja vaikeuttaa kehon hallintaa<br />
sekä altistaa kaatumisille.<br />
Tästä näkökulmasta katsoen kotona asuvien<br />
muistisairaiden ihmisten liikunnallisen<br />
harjoittelun ja liikunnallisen kuntoutuksen<br />
44 Kuntoutus 2 • <strong>2010</strong>
Change language