Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Nuorille valmennusta aikuisten<br />
järjestelmiin siirryttäessä<br />
CP-vammaisiin ihmisiin liittyvät mielikuvat,<br />
tutkimus ja kuntoutuksen resurssit ovat tähän<br />
mennessä painottuneet lapsuudenajan<br />
lääkinnälliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen.<br />
Lasten kuntoutuspalvelujen kentällä<br />
on jo paljon toimijoita, ammattilaisten<br />
kumppanuutta ja palvelut ovat suhteellisen<br />
hyvin järjestetty. Mutta projektissa kerättyjen<br />
kokemusten perusteella voimme kysyä,<br />
onko CP-vammaisia lapsia ja nuoria opetettu<br />
ja kannustettu riittävästi käyttämään<br />
myös yleisiä palveluja eikä odottamaan vain<br />
erityispalvelujen saamista? Entä valmennetaanko<br />
CP-vammaisia lapsia ja nuoria riittävästi<br />
tulevaan aikuiseen elämään, jossa vamma<br />
edelleen on läsnä, osana itseä ja elämää?<br />
CP-vammaisten nuorten tarpeissa ja<br />
elämänpiirissä tapahtuu yleensä samanaikaisesti<br />
monia muutoksia. Siirryttäessä<br />
nuoruudesta aikuisuuteen CP-vammaiset<br />
ihmiset tarvitsevat nykyistä laajemmin ja<br />
enemmän kuntoutuksen eri ammattilaisten<br />
kumppanuutta sekä ohjausta, tukea ja kannustusta<br />
ammatinvalintaan, vanhemmista<br />
itsenäistymiseen, sopivan asumismuodon<br />
löytämiseen ja fyysiseen, psyykkiseen ja<br />
sosiaaliseen aikuistumiseen. Nuorten ja<br />
aikuisten kuntoutuspalvelujen siirtymässä<br />
tarvitaan ammattilaisten ja palvelu- ja tietojärjestelmien<br />
välistä kumppanuutta, saattaen<br />
vaihtamista (tai saattaen vastaanottamista),<br />
missä lapsuuden aikana palvelujärjestelmässä<br />
kertynyttä, tarvittavaa tietoa voidaan<br />
nykyistä helpommin siirtää myös uusille eri<br />
ikä- ja elämänvaiheiden yhteistyökumppaneille<br />
sekä ammatti-ihmisille. Nuorten kuntoutusjärjestelmän<br />
muutoksen valmennuksessa<br />
hyvänä keinona on moniammatillinen<br />
ja laaja-alainen kuntoutussuunnitelma sekä<br />
nuorten opastus tulevaan omaehtoiseen elämän<br />
ja kuntoutusprosessin hallintaan.<br />
Kela vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen<br />
rahoituksesta lähes kaikkien CP-vammaisten<br />
lasten osalta. Aikuisten kohdalla perusterveydenhuollon<br />
lääkinnällisen kuntoutuksen<br />
paradoksi voidaan havaita, kuten Kelan Vaikeavammaisten<br />
kuntoutuksen kehittämishankkeen<br />
tutkimuksessa (Nikkanen <strong>2010</strong>),<br />
siitä, että monet aikuiset CP-kuntoutujat<br />
kokevat joutuvansa kohtuuttoman tehtävän<br />
eteen yrittäessään valistaa perusterveydenhuollon<br />
lääkäriä sekä omasta tilanteestaan,<br />
kuntoutustarpeistaan ja -odotuksistaan että<br />
kuntoutusjärjestelmän mahdollisuuksista ja<br />
toiminnasta. Työmarkkinoilta syrjään jäävillä<br />
ja ikääntyvillä CP-vammaisilla on edelleen<br />
riski jäädä monien kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle.<br />
Perusterveydenhuollon ikääntyneiden<br />
kuntoutuspalvelut ovat rajallisempia<br />
kuin työikäisten kuntoutuksessa ja Kelan rahoittamassa<br />
lääkinnällisessä kuntoutuksessa.<br />
Työvoimareservit käyttöön –<br />
CP-vammaisetkinko?<br />
Työikäisinä CP-vammaiset aikuiset, samoin<br />
kuin kaikki muutkin, jakautuvat työmarkkinoilla<br />
oleviin, työelämään pyrkiviin ja työelämän<br />
ulkopuolella oleviin. Valitettavan<br />
suuri osa CP-vammaisista aikuisista on jäänyt<br />
työelämän ulkopuolelle tai epävakaalle<br />
työuralle. Eriasteinen koulutuksesta ja työmarkkinoilta<br />
syrjäyttäminen on leimannut<br />
CP-vammaisten ihmisten elämänkulkua.<br />
Muuttunut elinkeinorakenne vaikuttaa siihen,<br />
millaista työkykyä työntekijöiltä kul-<br />
Kuntoutus 2 • <strong>2010</strong> 65
Change language