Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
eksklusiiviset mekanismit osana yksilöiden<br />
positioiden määräytymistä. Voidaan ajatella,<br />
että työmarkkinoiden eksklusiiviset mekanismit<br />
tuottavat osittaista työmarkkinakansalaisuutta<br />
(partial citizenship, esimerkkeinä<br />
pitkäaikaistyöttömät, työvoiman ulkopuolelle<br />
jäävät työikäiset, työkyvyttömät, pitkäaikaisen<br />
kuntoutuksen ”välitilassa” olevat,<br />
osatyökyvyttömät). Täystyöllisyysyhteiskunnissa<br />
jokaisella työikäisellä oli mahdollisuus<br />
kuulua työvoimaan ja työlliseen työvoimaan.<br />
Nyt joukkotyöttömyyden ja siirtymätyömarkkinoiden<br />
olosuhteissa työmarkkinoille<br />
osallistuminen on monin tavoin ehdollistettua<br />
(Suikkanen 2008). Eksklusiivisten mekanismien<br />
merkitys työmarkkinoilla korostuu<br />
nykyisen yhteiskunnallisen muutoksen<br />
olosuhteissa. Oletamme, että kuntoutuksen<br />
tarpeen määrittely tulisi kytkeä näiden eksklusiivisten<br />
mekanismien tunnistamiseen<br />
ja ehkäisyyn nykyisen tarvemäärittelyn<br />
rinnalla (vika, vamma, sairaus). Kuntoutus<br />
on periaatteiltaan osa inklusiivista yhteiskuntapolitiikkaa,<br />
mutta toiminnan tasolla<br />
kuntoutusasiakkuuden kategorisointi- ja<br />
määrittelykäytännöt sisältävät eksklusiivisia<br />
elementtejä ja mekanismeja, jotka ehdollistavat<br />
työmarkkinakansalaisuuden tukemista.<br />
Kysymys on inkluusion kautta tapahtuvasta<br />
ekskluusiosta ja laajemminkin asiakkuuden<br />
ja kansalaisuuden välisestä monimutkaisesta<br />
suhteesta. Voidaan kysyä, rajoittaako kuntoutusjärjestelmä,<br />
konstruoimalla vahvasti<br />
ehdollisen ja luokitellun kuntoutustarpeen<br />
ja kuntoutusasiakkuuden, kansalaisten (työikäisten)<br />
osallisuutta ja pääsyä työmarkkinakansalaisuuden<br />
kentälle.<br />
Työmarkkinakansalaisuuden käsitteellistämiseen<br />
vaikuttaa paitsi edellä kuvattu<br />
kansalaisten työmarkkinoille osallistumiseen<br />
vaikuttavat muutostekijät, myös työn<br />
sisältöihin ja organisoimiseen liittyvät muutostekijät.<br />
Työmarkkinakansalaisuuden käsitteellistämisen<br />
ja kuntoutuksen järjestämisen<br />
dynamiikka, kuten muutkin työelämän<br />
ja tuotannon organisoinnin muutokset, tulee<br />
ymmärtää historiallisesti osana kapitalistinen<br />
tuotantojärjestelmän ja hyvinvointivaltion<br />
muutosta (ks. Jessop 2002). Oleellista<br />
on tulkita, minkälaista työmarkkinakansalaisuutta<br />
nykyinen ja muotoutumassa oleva<br />
yhteiskunta edellyttää ja tuottaa. Yksi<br />
muutos on se, että työn suorittaminen vaatii<br />
yhä enemmän ominaisuuksia, jotka ennen<br />
ovat kuuluneet pelkästään arkielämän<br />
ja niin sanotun kansalaisaseman piiriin.<br />
Tällöin tarkoitetaan yksilön persoonallisia<br />
ominaisuuksia, sosiaalisuutta ja kommunikatiivisuutta.<br />
Työelämässä tarvitaan yhä<br />
enemmän näitä ominaisuuksia. Työkyky ei<br />
liity enää vain tarkasti määriteltyjen työtehtävien<br />
suorittamiseen, vaan työkyvyn ylläpitäminen<br />
ja kehittäminen on yhä enemmän<br />
yksilöllisen aktiivisuuden ja henkilökohtaisen<br />
vastuunoton projekti. Oleellista tässä on<br />
se, että nykyinen työelämä manifestoituu<br />
jatkuvana työkyvyn osoittamisen, ylläpitämisen<br />
ja uusintamisen pakkona: elämme uudenlaisen<br />
työkyvyn yhteiskunnan regiimissä<br />
(vrt. Vähämäki 2009). Ihmisen elämä on yhä<br />
enemmän työkyvyn vaalimista, osoittamista<br />
ja kehittämistä, jossa keskeisenä piirteenä<br />
on yhä vahvemmin sälytetty vastuu omasta<br />
hyvinvoinnista ja terveydestä. 2000-luvun<br />
työmarkkinakansalaisen on tärkeää pystyä<br />
osoittamaan oikeaa asennetta, aktiivisuutta,<br />
ulospäin suuntautuneisuutta, sosiaalista<br />
ja kommunikatiivista ketteryyttä ja tervei-<br />
Kuntoutus 2 • <strong>2010</strong> 57
Change language