Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Taulukko 1. Hyvinvointianalyysikyselyyn<br />
vastanneet taustamuuttujittain, (n=81)<br />
% (lkm)<br />
Sukupuolijakauma<br />
naisten osuus 89 % (72)<br />
Ikäluokat<br />
alle 36v. 44 % (36)<br />
36v. ja yli 51 % (41)<br />
Sivilisääty<br />
naimaton 19 % (15)<br />
avioliitossa 57 % (46)<br />
avoliitossa 22 % (18)<br />
eronnut 3 % (2)<br />
Tutkinto<br />
maisteri 70 % (57)<br />
lisensiaatti 6 % (5)<br />
tohtori 24 % (19)<br />
Pääasiallinen toiminta<br />
apurahakaudella 20 % (16)<br />
määräaikaisessa<br />
70 % (57)<br />
kokopäivätyössä<br />
määräaikaisessa<br />
4 % (3)<br />
osa-aikatyössä<br />
vakituisessa<br />
3 % (2)<br />
kokopäivätyössä<br />
työtön tai lomautettu 3 % (2)<br />
Työnkuva<br />
apurahatutkija 20 % (16)<br />
tutkija/opettaja 56 % (45)<br />
muu työnkuva<br />
23 % (19)<br />
(hallinnollinen)<br />
räaikaisuuden haittaavan paljon. Hieman yli<br />
puolet vastaajista koki, että myös terveyteen<br />
liittyvät ongelmat haittasivat työssä jaksamista.<br />
Merkillepantavaa on, että noin 80 %<br />
niistä, jotka kokivat henkisen kuormituksen<br />
ja työmotivaation vähenemisen haittaavan<br />
työssä jaksamista, olivat myös ilmoittaneet<br />
määräaikaisuuden haittaavan työssä jaksamista.<br />
Apurahalla työskentelevistä suuri<br />
enemmistö (81 %) koki henkisen kuormituksen<br />
haittaavan työssä jaksamista tai selviytymistä.<br />
Taulukossa 2 tarkastellaan hyvinvointianalyysiin<br />
osallistuneiden työkykyä suhteessa<br />
elinaikaiseen parhaaseen, sekä<br />
terveydentilaa ja elämänlaatua. Hyvinvointianalyysiin<br />
osallistuneiden työkykypistemäärän<br />
keskiarvo asteikolla 0–10 on 7,3. Se<br />
on selvästi matalampi verrattuna Terveys<br />
2000 -tutkimuksen mukaan akateemisesti<br />
koulutettujen työkykypistemäärän keskiarvoon,<br />
joka oli työssä käyvillä 8,9. Sukupuolittain<br />
eroa ei juurikaan ollut akateemisesti<br />
koulutettujen keskuudessa. (Gould ym.<br />
2006.)<br />
Hyvinvointianalyysiin osallistuneet ovat<br />
työkyvyltään ja elämänlaadultaan melko samantasoista<br />
sekä työnkuvan että ikäluokituksen<br />
suhteen. Arvioitaessa työkykyä suhteessa<br />
elinaikaiseen parhaaseen vanhempi<br />
ikäluokka (yli 35-vuotiaat) arvioi kuitenkin<br />
työkykynsä hieman alhaisemmaksi kuin<br />
nuorempi ikäluokka (alle 36-vuotiaat). Yhdeksästätoista<br />
työkyvylleen huonoimman<br />
pistemäärän (alle kuusi) antaneesta vain<br />
neljä on alle 36-vuotiaita. Viidestätoista työkyvylleen<br />
kaikkein parhaimmat pistemäärät<br />
(yhdeksän tai kymmenen) antaneesta vain<br />
neljä on yli 35-vuotiaita.<br />
Terveydentilan kohdalla on havaittavissa selvä<br />
ikäluokittainen alenema. Merkillepantavaa<br />
on apurahalla työskentelevien heikompi<br />
koettu terveys suhteessa muihin yliopiston<br />
henkilöstöryhmiin. Aineistossa on tällä<br />
hetkellä 16 apurahalla olevaa mukana, joten<br />
havainto on lähinnä viitteellinen. Havain-<br />
Kuntoutus 2 • <strong>2010</strong> 25
Change language