Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
Lataa lehden 2/2010 pdf-versio tästä - Kuntoutussäätiö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
38. Valtakunnallisten kuntoutuspäivien puheenvuoroja<br />
Asko Suikkanen ja Jari Lindh<br />
Työmarkkinakansalaisuus ja<br />
ammatillisen kuntoutuksen<br />
luova tuho<br />
Johdanto<br />
Friedrich Nietzsche ajatteli, että uskomukset<br />
itsessään tuottavat todellisuutta. Hänen<br />
mukaansa esimerkiksi Jumala on olemassa<br />
jos riittävän monet uskovat niin. Nietzschen<br />
lausahdus ”Jumala on kuollut” merkitsee sitä,<br />
että kun ihmiset lakkaavat uskomasta, he uudistavat<br />
ajatteluaan ja ryhtyvät jäsentämään<br />
maailmaa toisin. Suomalainen kuntoutusjärjestelmä<br />
on kuin Nietzschen jumala, johon<br />
kansalaisia vaaditaan uskomaan. Kuntoutusjärjestelmä<br />
toimii oman historiansa aikana<br />
kehittyneiden instituutioiden, byrokraattisten<br />
lainalaisuuksien ja monimutkaisten<br />
sääntöjen ja normien mukaan. Kuntoutus<br />
sisältää ikuisina (jumalallisina) pidettyjä dikotomioita<br />
ammatilliseen ja lääkinnälliseen,<br />
terveyteen ja sosiaaliseen, vikaan, vammaan,<br />
sairauteen sekä kuntoutuksen työnjakoon<br />
liittyen, vaikka yhteiskunnallisen ja työmarkkinoiden<br />
muutoksen kontekstissa ne<br />
ovat lakanneet olemasta merkityksellisiä jo<br />
kauan sitten. Kuntoutusjärjestelmän kaikkivoipainen,<br />
ikuisiin totuuksiin ja byrokraattisiin<br />
rituaaleihin perustuva olemassaolo on<br />
kuitenkin sellaisenaan totta vain niin kauan<br />
kuin siihen kollektiivisesti uskotaan. Pyrimme<br />
tässä puheenvuorossa koettelemaan tätä<br />
uskoa ja luomaan aikalaisdiagnostisia huomioita<br />
yhteiskunnallisista ja työmarkkinoiden<br />
muutoshaasteista ja ammatillisen kuntoutusjärjestelmän<br />
toimintakyvystä vastata<br />
niihin luovasti.<br />
Kuntoutuksen ja sen järjestämisen<br />
haasteet sekä kehittämistarpeet kytkeytyvät<br />
kiinteästi yhteiskunnalliseen muutokseen.<br />
Keskeistä on tällöin se, millaiseen yhteiskunnallisen<br />
muutoksen tulkintaan kuntoutuksen<br />
järjestämisen tavat ja periaatteet<br />
perustuvat. Viimeaikaista yhteiskunnallista<br />
muutosta on tulkittu muun muassa siirtymänä<br />
suunnittelutaloudesta kilpailutalouteen<br />
(Alasuutari 2004), teollisuus- ja työyhteiskunnasta<br />
riskiyhteiskuntaan (Beck<br />
2000), keynesiläisestä hyvinvointivaltiosta<br />
markkinalähtöiseen kilpailukykyvaltioon<br />
(Jessop 2002) ja sosiaalisesta kansalaisuudesta<br />
aktiivisen kansalaisuuden velvoitteisiin<br />
(Hvinden & Johansson 2007).<br />
Tässä yhteydessä ei ole mahdollista käydä<br />
kaikkea edellä mainittua keskustelua läpi,<br />
mutta erityisesti ammatillisen kuntoutuksen<br />
Kuntoutus 2 • <strong>2010</strong> 53