HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSA7.7 NuorisotyöRatsastus- <strong>ja</strong> muut hevosseurat tekevät yhteistyössätallien kanssa merkittävää nuorisotyötä: ne tarjoavatlapsille <strong>ja</strong> nuorille erinomaisen vaihtoehdon vapaaa<strong>ja</strong>nviettoon <strong>ja</strong> toteuttavat samalla arvokasta kasvatustyötä.Talleilla tehtävä yhteistyö kehittää parhaimmillaannuoren arvomaailmaa, vastuullista asennetta<strong>ja</strong> eettistä näkemystä. Se voi avata näköalo<strong>ja</strong> tulevaanuran- <strong>ja</strong> ammatinvalintaan, jopa elämäntapaan. Aktiivinentoiminta ulkona eläinten parissa edistää lapsenlii<strong>kunta</strong>harrastusta, tarjoaa vaihtelevaa tekemistä<strong>ja</strong> toimii vastapainona sisällä, pääasiassa istuen, vietetyllekoulupäivälle.CaseTeemapuistona ponileikki kenttäTeksti: Tuula PihkalaHevostalleilla lapsilla <strong>ja</strong> nuorilla on mahdollisuus monipuoliseen<strong>ja</strong> mielekkääseen toimintaan, myös ilmanratsastusta tai ajoa. Monilla talleilla toimii seura tai hevoskerho.Seuratoiminnassa lapset <strong>ja</strong> nuoret voivatolla mukana monella eri tavalla esimerkiksi järjestämässäkilpailu<strong>ja</strong>, tapahtumia, retkiä tai keppihevostapaamisia.Monelle lapselle viikoittaisessa kerhotapaamisessasuurin asia on itse hevonen, hevosen kanssatoimiminen <strong>ja</strong> uusien asioiden opetteleminen.Hevoskerhotoiminta on oh<strong>ja</strong>ttua toimintaa hevostenparissa. Kerhossa voi askarrella, opetella hevostaito<strong>ja</strong>,liikkua monipuolisesti <strong>ja</strong> toimia hevosenkanssa. Hevoskerho innostaa lapsia <strong>ja</strong> nuoria omaehtoiseentoimintaan <strong>ja</strong> vastuuseen, sillä monesta hevos-Seinäjoen kaupunki järjestää jo kolmatta vuotta ponileikkikenttätoimintaa lapsille teemapuiston tapaan kesäaikaan.Samaan tapaan kuin esimerkiksi liikennepuisto tai perusleikkikenttä, raviradan alueella toimiva ponileikkikenttäon kaupungin asukkaille ilmainen.Kaupunki hankkii teemapuistoon valvo<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> maksaa heidän palkkansa. Seinäjoen raviradalla toimiva poniravikoulupuolestaan toimittaa leikkikentälle kaksi ponia <strong>ja</strong> kaksi ponien oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>a joka arkipäivä, kahdeksi tunniksipäivässä.Ponileikkikentällä lapset saavat oh<strong>ja</strong>tusti hoitaa, har<strong>ja</strong>ta <strong>ja</strong> letittää pone<strong>ja</strong> sekä ratsastaa. Leikkikentän toimintaanosallistuu päivittäin lähes 40 lasta. Poniravikoulu remontoidaan niin, että koululaisten iltapäiväkerhon onmahdollista toimia samoissa tiloissa.CaseKunnan nuorisotila tallilla, siellähän tytötkin ovatTeksti: Anne LaitinenAhvenanmaalla herättiin vuonna 1998 a<strong>ja</strong>tukseen, että tyttöjen on syytä saada harrastaa verovaroin yhtä laillakuin poikienkin. Tutkimuksen mukaan harrastuksista 60 % oli suunnattu pojille <strong>ja</strong> vain 40 % tytöille. Nuorisotaloissatyttöjä ei näy, mutta hevostallilla kylläkin. Tältä poh<strong>ja</strong>lta syntyi päätös, että nuorisotila viedään sinne missätytötkin ovat: hevostallille.Maarianhaminan nuoriso-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> Mio Sommardahl kertoo kaupungin epäilleen, että nuoriso-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>sta tulee hevostenhoita<strong>ja</strong>talliyrittäjälle, mutta näin ei käynyt. ”Toiminta on kaikkea muuta kuin ratsastamista. Monipuolisenkerhotoiminnan ylläpito ei ole vaatinut suuria investointe<strong>ja</strong> tai ylläpitokustannuksia,” toteaa Sommardahl.Talliympäristössä korostuvat toisenlaiset asiat kuin perinteiset tyttöjen jutut: tallilla saa olla vahva <strong>ja</strong> fyysinen.”Tyttöjä kannustetaan tekemään miehisempiä töitä, kuten television tai pelijohtojen kytkemistä,” Mio Sommardahlkertoo. Tytöt järjestävät innolla myös erilaisia tapahtumia <strong>ja</strong> vanhemmatkin pääsevät halutessaan mukaantoimintaan. Samoin po<strong>ja</strong>t.82 <strong>Hevoset</strong> <strong>ja</strong> <strong>kunta</strong> – ra<strong>ja</strong>pinto<strong>ja</strong>
HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSA Ponikuninkuusraveissa. Kuva: Suomen Hippos, Elina Hirvonenkerholaisesta kasvaa innokas hevoskerhonoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>.Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t voidaan kouluttaa tehtäviinsä Suomen Ratsasta<strong>ja</strong>inliitonjärjestämillä kursseilla. Ratsasta<strong>ja</strong>inliittojulkaisee myös materiaalia hevoskerhon oh<strong>ja</strong>ajientoiminnan tueksi.7.7.1 Hevostytöistä kasvaa hyviä johtajiaPäivi LaineHevosharrastajista suurin osa – sekä ratsu- että ravitalleilla– on tyttöjä. Poikien kiinnostuksen kohteena on enemmänkilpaileminen sekä ratsastuksessa että raviurheilussa.Tytöt viettävät paljon aikaa tallilla hevosten <strong>ja</strong> talliyhteisönkanssa. Tyttöjen roolia ratsastuksen harrastajina<strong>ja</strong> harrastuksen vaikutuksia tyttöjen nuoruuteen <strong>ja</strong>kehitykseen on selvitetty muun muassa ruotsalaisessatutkimuksessa (Forsberg & Tebelius 2006). Tutkimuksessaselvisi, että vapaa-a<strong>ja</strong>lla on tärkeä rooli nuorenidentiteetin kehittymisessä nyky-yhteiskunnassa.Nuoren itsestään muodostama kuva kehittyy kanssakäymisessätallilla, hänen omien tulkintojensa tuloksena.Tutkimuksen johtopäätelmänä todettiin, että tallillaharrastajien keskuudessa muodostuu merkittävä vapaa-a<strong>ja</strong>nvietonalakulttuuri: tallia ympäristönä leimaamaskuliininen ilmapiiri, vaikka suurin osa harrastajistaon naispuolisia. Tytöt viettävät tallilla paljon vapaa-aikaa<strong>ja</strong> heille muodostuu tietty keskustelukaava(viestintämalli, diskurssi), joka sisältää norme<strong>ja</strong>, arvo<strong>ja</strong><strong>ja</strong> käytäntöjä. Vallitseva normi on järjestelmällisyys<strong>ja</strong> määrätietoisuus. Talliympäristössä tytöt luovatitselleen eri identiteetin kuin tallin ulkopuolella. Tekemällätallin <strong>ja</strong> hevosten hoitoon liittyviä töitä tytötomaksuvat rationaalisen, vastuullisen <strong>ja</strong> järjestelmällisenkäyttäytymismallin.Sukupuoliroolin kehittymisestä tutkimuksessa selvisi,että tallilla työskennellessään tytöt saavat mahdollisuudensisällyttää imagoonsa perinteisiä miehisiäkäyttäytymismalle<strong>ja</strong>. Yhtäältä tytöt toimivat <strong>ja</strong> kommunikoivatvastavuoroisessa suhteessa hevoseen.Kanssakäyminen elävän olennon kanssa on heille tärkeää<strong>ja</strong> vastaa naiseuteen yhdistettyihin hoitamisvietin<strong>ja</strong> empatian odotuksiin. Toisaalta havaittiin myös,että hevosta hoitaessaan tytöt ottavat etäisyyttä hevoseenmuun muassa puhumalla hoitohevosestaan<strong>Hevoset</strong> <strong>ja</strong> <strong>kunta</strong> – ra<strong>ja</strong>pinto<strong>ja</strong>83