2 1 OPETUSSUUNNITELMA ... - Riihimäki

1 OPETUSSUUNNITELMA ....................................................................................................................... 42 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT.............................................................................. 52.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA..........................................................................................................................52.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ .............................................................................................................................53 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN.......................................................................................................... 63.1 OPPIMISYMPÄRISTÖ, TOIMINTAKULTTUURI JA TYÖTAVAT.................................................................................64 OPISKELUN YLEINEN TUKI ................................................................................................................. 74.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ ...........................................................................................................74.2 OPPIMISSUUNNITELMA ......................................................................................................................................74.2.1 Oppimissuunnitelman tarkoitus.................................................................................................................84.2.2 Oppimissuunnitelman laatiminen ..............................................................................................................84.3 OPPILASHUOLTO................................................................................................................................................84.4 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN...........................................................................................................................105 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS............................................................ 125.1 ERI TUKIMUODOT ............................................................................................................................................125.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS .......................................................................................................................135.3 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUS.............................................................................145.4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA ..................................................146 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS ........................................................................................ 157 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT ................................................... 167.1 AIHEKOKONAISUUDET.....................................................................................................................................167.1.1 Ihmisenä kasvaminen...............................................................................................................................177.1.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ..................................................................................................187.1.3 Viestintä ja mediataito.............................................................................................................................197.1.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys......................................................................................................207.1.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta........................................................217.1.6 Turvallisuus ja liikenne ...........................................................................................................................227.2. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ..........................................................................................................................247.2.1 Suomi äidinkielenä ..................................................................................................................................247.2.2 Suomi toisena kielenä ..............................................................................................................................297.3 TOINEN KOTIMAINEN KIELI / B1- RUOTSI ........................................................................................................337.4 VIERAAT KIELET..............................................................................................................................................347.4.1 A1 Englanti..............................................................................................................................................347.4.2 A2 Saksa ..................................................................................................................................................387.4.3 B2 Saksa ..................................................................................................................................................397.4.4 B2 Ranska................................................................................................................................................407.4.5 B2 Venäjä ................................................................................................................................................407.5 MATEMATIIKKA ..............................................................................................................................................417.6 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO......................................................................................................................467.7 BIOLOGIA JA MAANTIETO ................................................................................................................................487.8 FYSIIKKA JA KEMIA .........................................................................................................................................517.9 TERVEYSTIETO ................................................................................................................................................547.10 USKONTO ......................................................................................................................................................557.10.1 Evankelisluterilainen uskonto................................................................................................................557.10.2 Ortodoksinen uskonto ............................................................................................................................59VUOSILUOKAT 6-9 ................................................................................................................................................607.11 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO .............................................................................................................................617.12 HISTORIA.......................................................................................................................................................637.13 YHTEISKUNTAOPPI ........................................................................................................................................667.14 MUSIIKKI.......................................................................................................................................................677.15 KUVATAIDE...................................................................................................................................................707.16 KÄSITYÖ........................................................................................................................................................737.17 LIIKUNTA ......................................................................................................................................................767.18 KOTITALOUS .................................................................................................................................................827.19 OPPILAANOHJAUS..........................................................................................................................................848 OPPILAAN ARVIOINTI ........................................................................................................................ 852

LIITTEET .................................................................................................................................................. 861 SANASTO.........................................................................................................................................................862 RIIHIMÄEN PAIKALLINEN TUNTIJAKO....................................................................................................883 KUVATAIDEKORTTI .....................................................................................................................................89PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ............................... 90LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA......................................................................................... 95PIDENNETYN OPPIVELVOLLISUUDEN OPPILAIDEN OPETUSSUUNNITELMA ............................ 1003

1 OPETUSSUUNNITELMAOpetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta Riihimäen paikallinenopetussuunnitelma on laadittu. Riihimäen opetussuunnitelmassa on täsmennetty perusteissamääriteltyjä tavoitteita, sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Lisäksikuntakohtaista opetussuunnitelmaa tarkennetaan kouluittain. Liitteessä 1 on sanastokeskeisistä käsitteistä ja liitteessä 2 Riihimäen paikallinen tuntijako. Kaikki perusopetuksenvuosiluokat noudattavat uutta opetussuunnitelmaa ja tuntijakoa 1.8.2005 lukien.Riihimäen kuntakohtainen opetussuunnitelma on laadittu perusopetuksen henkilöstön jamuiden yhteistyötahojen kanssa. Valtakunnallinen ja Riihimäen kuntakohtainenopetussuunnitelma ovat kaupungin verkkosivuilla tutustumista ja palautteen antoa varten.4

2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT2.1 Perusopetuksen arvopohjaOpetussuunnitelman perusteissa perusopetuksen arvopohjaa kuvataan seuraavasti:Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnonmonimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekämonikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä,vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynytvuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurinkanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliseterityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaisetalkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioonsuomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevienmaahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuriidentiteetinrakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessayhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myössuvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä.Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoaantamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksinyhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineidenopetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnuksetonta.Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksenperustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihinsekä jokapäiväiseen toimintaan.Riihimäen kaupungin arvot ovat ihmisläheisyys, turvallisuus, yhteistyökykyisyys ja luovuus.Koulu- ja kirjastotoimen arvot ovat tasa-arvo ja saatavuus, turvallisuus sekä tuloksellisuus.2.2 Perusopetuksen tehtäväPerusopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä yksilönä ja ryhmänjäsenenä. Opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä sekävastuunottamista omasta itsestään ja lähiympäristöstä. Tavoitteena on tutustuttaa oppilasriihimäkeläiseen kulttuuriympäristöön ja sen tarjontaan yhteistyössä oppilaan elämäänvaikuttavien tahojen kanssa.Opetuksessa on tärkeää oppimisen ilon ja halun säilyttäminen. Opetuksessa turvataanaikuisen läsnäolo ja riittävä huolenpito sekä puututaan nopeasti kiusaamiseen jalastensuojelutarpeessa olevan lapsen tilanteeseen.Perusopetuksen aikana oppilas saavuttaa hyvän yleissivistyksen, oppimaan oppimisen taidotsekä valmiudet jatko-opintoihin. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen javastuun kantamiseen omasta oppimisestaan. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiotaperusopetuksen nivelvaiheisiin ja tarvittaviin tukitoimiin, jotta oppilaan opintopolku voi jatkuakeskeytymättä.Tarkemmat koulutuslautakunnan asettamat tehtävät kirjataan koulukohtaisiinvuosisuunnitelmiin.5

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN3.1 Oppimisympäristö, toimintakulttuuri ja työtavatKoulujen oppimisympäristöt ajanmukaistetaan investointisuunnitelman mukaisesti.Toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kuvaukset ovat koulukohtaisissaopetussuunnitelmissa. Lisäksi koulut laativat omat järjestyssääntönsä.Monipuoliset työtavat tukevat oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista työskentelytaitojenosalta. Työtapojen valinnalla voidaan joko tarjota toiminnallisuutta ja elämyksiä tai harjoitellaitsenäistä työskentelyä. Opettaja valitsee työtavat, jotka sopivat kyseiseen oppiaineeseenikäkaudet ja erilaiset oppimistyylit huomioon ottaen. Lisäksi huolehditaan, että oppilaatosaavat kyseiset työtavat ja menetelmät.6

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyöKoulut tekevät säännöllisesti yhteistyötä kodin kanssa. Kodin ja koulun välisinä työmuotoinaovat esimerkiksi koulutulokkaiden tutustumispäivä ja siihen liittyvä vanhempaintilaisuus,vanhempainillat, henkilökohtaiset tapaamiset huoltajien kanssa, koulun juhlat ja yhteisettapahtumat, avointen ovien päivät ja retket. Näillä yhteistyömuodoilla pyritään siihen, ettävanhemmat tutustuvat koulun toimintaan, ja huoltajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa ja tullakuulluksi oppilasta koskevissa asioissa.Kodin ja koulun yhteistyön onnistumisen edellytyksenä on avoin ilmapiiri kodin ja koulun välillä.Lähtökohtana on se, että opettajat ja vanhemmat luottavat toistensa haluun tukea lasta. Näinhe voivat tasavertaisina aikuisina etsiä lapsen parasta eri tilanteissa. Tiivis yhteistyö etenkinvaikeissa tilanteissa on välttämätöntä. Se onnistuu kun vanhemmat tai opettaja eivät koeolevansa syytettyjä, vaan tuntevat saavansa tukea toisiltaan omassa kasvatus- taiopetustehtävässään. Ongelmatilanteissa huoltaja voi saada konsultointiapua paitsi opettajaltamyös oppilashuoltohenkilöiltä.Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen ja toimintamuotoja• Avoin koulu – periaate. Vanhemmat ovat tervetulleita kouluun, avoimien ovien päivät,vanhempien osallistuminen koulun arkeen esim. valvojina yökoulussa tai leirikoulussa,kurssien asiantuntijoina, talkootoiminta, jne.• Henkilökohtaiset tapaamiset vanhempien kanssa.• Arviointikeskustelut, joissa mukana vanhemmat ja oppilas.• HOJKS :n ja oppimissuunnitelman laatimispalaverit, joissa mukana edellisten lisäksimuita mahdollisia asiantuntijoita sopimuksen mukaan. Huoltajalla on tilaisuus saadatietoa lapsensa osaamisesta ja oppimisvaikeuksista sekä kodin mahdollisuuksistaauttaa lasta koulutyössä.• Vanhempainillat koko koululle, yhdelle luokalle tai tietyille luokka-asteille.• Tiedotustilaisuudet vanhemmille. Koulu voi järjestää tiedotustilaisuuden vanhemmille,kun ollaan ns. siirtymä- eli nivelvaiheessa. Tämä tarkoittaa vaihetta, jossaoppiainesisältö muuttuu tai laajenee tai tulee uusia oppiaineita esim. ylemmille luokkaasteillesiirtyminen, kielen valinta.• Vanhempainyhdistykset. Vanhempainyhdistyksiä kannustetaan toimimaan kouluntavoitteiden suuntaisesti ja omatoimisesti. Vanhempainyhdistysten järjestämätvapaamuotoiset tapahtumat ovat omiaan luomaan yhteishenkeä ja tutustuttavatvanhempia toisiinsa. Opettajat voivat olla mukana toiminnassa koulukohtaisestisovitulla tavalla.• Vanhemmilla on mahdollisuus tutustua Riihimäen kaupungin koululaitoksen toimintaanja antaa palautetta koulun opetussuunnitelmasta mm. internetissä.• Riihimäen koulutuslautakunta järjestää vanhemmille kyselytunteja jakeskustelutilaisuuksia.4.2 OppimissuunnitelmaEsiopetuksesta saadun tiedon pohjalta voidaan luokan oppilaille tai osalle heistä (esim.erityislahjakkaat tai erityistä tukea tarvitsevat lapset) laatia oppimissuunnitelma. Suunnitelmapyritään laatimaan yhteistyössä huoltajien kanssa.7

Oppimissuunnitelma on oppilaan ohjaamisen väline, joka voidaan tehdä kaikille oppilaille.Erityisen tärkeä oppimissuunnitelma on silloin, kun se laaditaan oppilaan yksilöllistenopetustavoitteiden mukaan. Tällöin on kyseessä oppilas, jota ei ole otettu tai siirrettyerityisopetukseen, mutta joka tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan saavuttaakseen asetetuttavoitteet. Oppimissuunnitelma tehdään tarvittaessa myös maahanmuuttajataustaiselleoppilaalle.4.2.1 Oppimissuunnitelman tarkoitusOppimissuunnitelma laaditaan opintojen edistymisen tueksi. Se selventää oppilaalle hänenomia tavoitteitaan ja antaa ohjeita työtavoista, joiden avulla tavoitteisiin voidaan päästä.Oppimissuunnitelman avulla hänelle tarkentuvat myös hänen vahvat alueensa ja niidenhyväksikäyttö. Oppilaalle annetaan tunne siitä, että hänen ympärillään on välittäviä aikuisia.Näin pyritään ennaltaehkäisemään mahdollista myöhempää syrjäytymistä.Oppimissuunnitelman laatimisen yhteydessä on tilaisuus tiivistää yhteistyötä huoltajan kanssaja antaa tietoa oppilaan opiskelusta ja kouluasioista sekä varmistaa opiskelun seuranta.Opettajalle oppimissuunnitelma on tuki opetuksen suunnittelussa ja oppilaantuntemuksessa.Oppimissuunnitelma on hyvä väline myös arviointiin ja arviointikeskusteluihin.4.2.2 Oppimissuunnitelman laatiminenOppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta tavoitteena on saada oppilasalusta alkaen ottamaan itse vastuuta omasta opiskelustaan. Opettaja voi laatiaoppimissuunnitelman oppilaan ja huoltajan kanssa ja tarvittaessa pyytää apua koulun muiltaasiantuntijoilta. Keskeistä onkin yhteistyö koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Koulunerityisopettaja voi olla myös laatimassa oppimissuunnitelmaa, kun kyseessä on säännöllisestiosa-aikaisessa erityisopetuksessa käyvä oppilas. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaanopinto-ohjelman (voi koskea esim. vain yhtä ainetta), tavoitteet, keinot tavoitteidensaavuttamiseksi ja oppilaan tarvitsemat tukitoimet sekä seurantasuunnitelman.4.3 OppilashuoltoOppilashuolto sisältää koulukuljetuksen, kouluruokailun, kouluterveydenhoidon sekä oppilaanpsykososiaalisen tuen. Käytännössä oppilashuollosta vastaavat kullakin koululla säännöllisestikokoontuvat oppilashuoltoryhmät. Oppilashuoltoryhmään kuuluu ryhmän vetäjänä rehtori,kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi tai -kuraattori, erityisopettaja, tarvittaessalastensuojelun sosiaalityöntekijä, sekä yläasteella opinto-ohjaaja. Ryhmässä käsitelläänoppilasasioita opettajan, vanhempien tai ryhmän jäsenten aloitteesta. Oppilashuollontavoitteena on tunnistaa oppilaan oppimisvaikeuksia, psykososiaalisia ongelmia taikoulunkäyntivaikeuksia riittävän ajoissa, puuttua niihin tai ohjata oppilas tarvitsemansa avuntai hoidon piiriin. Oppilashuollolla pyritään turvaamaan oppilaan terve kasvu ja kehitys, sekähänen koulunkäyntinsä jatkuminen. Oppilashuoltotyöryhmässä tuetaan myös kouluyhteisöntoimivuutta, tasavertaisuutta ja myönteistä, oppilaista välittävää ilmapiiriä.Oppilashuoltotyöryhmä on oppilashuoltoa koordinoiva elin koululla, mutta oppilashuolto kuuluukaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Opettajan lähimpiä yhteistyökumppaneitaoppilashuoltotyössä koululla ovat oppilashuoltoryhmän jäsenet. Lisäksi opettajat jaoppilashuoltoryhmät tekevät yhteistyötä oppilashuoltoasioissa terveydenhoidon,perheneuvolan, lastensuojelun, päiväkotien, lastenpsykiatrisen ja lastenneurologisenerikoissairaanhoidon kanssa sekä erilaisten yksityisten hoito- ja kuntoutustahojen kanssa.8

Käytännössä oppilashuoltotyö toteutuu ja etenee seuraavasti:1. Opettaja seuraa oppilaan edistystä ja kehitystä.2. Opettaja keskustelee mahdollisista ongelmista oppilaan ja huoltajan kanssa.3. Opettaja voi neuvotella eri tahojen kanssa ongelman luonteesta riippuenrehtoriopinto-ohjaajaoppilashuoltoryhmäterveydenhoitaja / lääkäritarvittavista koulunkoulukuraattoritoimista sovitaankoulupsykologi4. Oppilas ohjataan tarpeellisiin tutkimuksiin koulussa.erityisopettajakoulupsykologilääkäri5. Oppilas ohjataan tarpeellisiin tutkimuksiin muuallaperheneuvolaperusterveydenhuoltoerikoissairaanhoito / poliklinikatlastensuojelutarvittavista kouluntoimista sovitaan6. Opettaja seuraa tukitoimien toteutumista ja on tarvittaessa yhteydessä eri tahojen kanssa.yhteyshenkilöinä koulussa voivat olla myös muut oppilashuoltoryhmän jäsenetoppilashuoltoryhmässä sovitun työnjaon mukaan.Edellä mainitun mallin mukaisesti opettaja tuo oppilasasian oppilashuoltoryhmään, jossaongelma kartoitetaan, sovitaan työnjaosta, toimenpiteistä ja yhteydenpidosta vanhempiin.Lapsi voidaan esim. ohjata oppimisvaikeustutkimuksiin tai tukikeskusteluihin koulupsykologilletai kuraattorille, minkä jälkeen yhteistyössä vanhempien ja opettajan kanssa mietitään lapsellesopivia tukimuotoja tai tarvittaessa jatkotutkimuksia. Vanhemmat voivat myös ottaa yhteyttäsuoraan oppilashuollon työntekijöihin tai oppilashuoltoryhmään. Päävastuu asioiden vireillepanemisesta, niiden etenemisen seurannasta sekä tarvittavien opetusjärjestelyjen taitukitoimien järjestämisestä on opettajalla. Oppilashuollon tavoitteena on suunnitella oppilaantukitoimet yksilöllisesti, mahdollisimman hyvin hänen tarpeitaan vastaaviksi. Useimmissatapauksissa tukitoimeksi riittää jo keskustelu opettajan, oppilaan ja vanhempien välillä.Kouluille on tehty toimintamallit erilaisia ongelma- ja kriisitilanteita varten.9

4.4 Ohjauksen järjestäminenLuokkaasteOhjaustoimintaHoitaa0 – 9. lk. Yhteistyö paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa (vieraatoppitunneilla ja työpaikkakäynnit eri oppiaineissa:työelämänäkökulma aina myös esille)Työelämässä tarvittavat tiedot ja taidotkaikki opettajatjokainen opettaja omanoppiaineensa nimissäOppilaan henkilökohtainen ohjaaminen oikeisiinopiskelustrategioihin, vastuuseen, oman työn arviointiinsekä sosiaalisiin ja yhteistyötaitoihinesikoulunopettaja,luokanopettaja,aineenopettaja,luokanvalvoja, opintoohjaajaOppilaan tarpeiden ja ongelmien tunnistaminen sekä niidenratkaiseminenopettajat oppilashuoltotukenaan6. lk. Yläkoulu tutuksi -tunti yläkoulun valinnan pohjaksi opinto-ohjaajaTutustumiskäynti omalla yläkoulullaopinto-ohjaaja jamahdollisestitukioppilaat(6. lk./kevät tai 7.lk. / syksy)Vanhempainilta yläkouluun siirtymisestäNivelkokousrehtori ja / tai opintoohjaajaainakin 6. luokanopettaja, opinto-ohjaaja,mahdollisesti rehtori,ala- ja yläkoulunerityisopettaja, sekäoppilashuollontyöntekijöitä10

Luokkaaste7. lk. 8. lk.ja 9. lk.OhjaustoimintaUusien oppilaiden vastaanottaminen ja perehdyttäminenluokkien 7. – 9. toimintaan ja kouluunHoitaarehtori, luokanvalvoja ja/ tai opinto-ohjaajaOppilaiden koulumenestyksen seuraaminen ja epäkohtiinpuuttuminenaineenopettajat,luokanvalvoja, rehtori ja/ tai opinto-ohjaajaTeho-ohjaus syrjäytymisvaarassa olevilleoppilashuoltohenki-löstöVanhempainillat koulunkäyntiin liittyvistä aiheista; sovitaantilanteen mukaan koulun käytänteiden mukaisestiluokanopettaja/luokanvalvoja, rehtori,opinto-ohjaajaTiedotuslehtisetrehtori vastaa, toteutuskoulun7. lk. Valinnaisaineiden valinta: perusteet ja toteutus opettajat, erityisestiopinto-ohjaaja9. lk. Jatko-opintoihin siirtyneiden oppilaiden nivelvaiheenkokoukset toisen asteen oppilaitosten oppilaanohjaajienkanssaOppilaiden urasuunnittelun ja toisen asteen oppilaitostenvalinnan ohjaustaTyöelämään tutustumisjakso (2 viikkoa)Toisen asteen oppilaitokset tutuksi oppilaille(tutustumiskäynnit)Yhteisvalinta ja lukion ainevalintaPääsy- ja soveltuvuuskokeisiin osallistuvien ohjauksetopinto-ohjaajaopinto-ohjaajaopinto-ohjaajaopinto-ohjaajaopinto-ohjaajaopinto-ohjaajaOpiskelupaikkaa paitsi jääneiden oppilaiden ohjausopinto-ohjaaja11

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS5.1 Eri tukimuodotOppimisvaikeudet pyritään tunnistamaan ja seulomaan mahdollisimman varhain, esi- jaalkuopetuksen luokilla, jotta lapsi saa tarvitsemansa tuen oppimiselleen, eivätkäoppimisvaikeudet vaikuta hänen kehitykseensä negatiivisesti. Jo ennen varsinaistakoulunaloittamisikää mahdollisia oppimisen esteitä pyritään seulomaan ja tutkimaan. Esim. 5 -vuotiaiden kehitys ja mahdollinen tuen tarve arvioidaan neuvolan ja päiväkodin yhteistyönä(KEHU -arviointi). Esikouluikäiset lapset ohjataan tarvittaessa perheneuvolaankouluvalmiustutkimuksiin. KEHU -arviointimenetelmään liittyy myös harjoitusohjelma, jotavoidaan toteuttaa päiväkodissa kehitysarvioinnissa esiin tulleiden ongelma-alueidenkuntoutuksessa.Erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevat lapset, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeenopinnoissaan tai joilla sairaus, vamma tai toimintavajavuus heikentää oppimisen edellytyksiä.Erityisen tuen piirissä ovat myös maahanmuuttajaoppilaat.Psyykkistä ja sosiaalista tukea tarvitsevat oppilaat ohjataan oppilashuoltotyöryhmän kauttatukipalveluihin (katso 4.3). Lievemmissä tapauksissa oppilaita pyritään auttamaan koulullakoulukuraattorin, koulupsykologin tai kouluterveydenhoitajan tukikeskustelujen avulla. Joskyseessä on vakavampi mielialaan tai tunne-elämään liittyvä häiriö tai koko perheentilanteeseen liittyvät olosuhteet, ohjataan lapsi koulun ulkopuolisten hoitopalvelujen piiriin,esim. perheneuvola, erikoissairaanhoito tai lastensuojelu.Tukimuodot ovat seuraavat:tukiopetus• tarvittaessa oppimissuunnitelmaosa-aikainen erityisopetus / klinikkaopetus• tarvittaessa oppimissuunnitelmakäytännön tukimuodot• opetuksen oppiainekohtainen yksilöllistäminen (yleisopetuksessa taipienluokassa)• HOJKS• psykologin tai lääkärin lausunto• koulutoimenjohtajan päätösluokkamuotoinen erityisopetus (pienluokat)• HOJKS• psykologin lausunto• koulutoimenjohtajan päätösEnsisijainen tukitoimi oppimisvaikeuksissa tai kun oppilas on tilapäisesti jäänyt jälkeenopinnossaan on oman opettajan antama tukiopetus. Jos tukiopetus ei riitä, voi oppilas saadaosa-aikaista erityisopetusta oman koulunsa erityisopettajalta. Kaikissa alakouluissa onkäytettävissä laaja-alainen erityisopettaja. Yläkoulussa laaja-alainen erityisopettaja toimiiklinikkaluokassa. Klinikkaluokassa yleisopetuksen oppilas voi opiskella tarpeen mukaanhänelle vaikeita oppiaineita.Oppilaalle, joka tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan, mutta jota ei ole otettu tai siirrettyerityisopetukseen, laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Suunnitelman laatii opettajayhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa käyttäen tarvitsemaansa asiantuntija-apua.12

Jos oppimisvaikeuksia ja tukimuotoja on tarpeen selvittää laajemmin, oppilas ohjautuuoppilashuoltotyöryhmän kautta koulupsykologin tutkimuksiin. Oppilas voidaan lähettää myöskoulun ulkopuolisiin tutkimuksiin.Kun oppilas otetaan tai siirretään oppiainekohtaisesti tai luokkamuotoiseen erityisopetukseentarvitaan aina psykologin tutkimus ja lausunto sekä koulutoimenjohtajan virallinen päätös.Päätös valmistellaan aina yhteistyössä vanhempien kanssa, ja siirto erityisopetukseentehdään vanhempien suostumuksella. Poikkeustapauksissa päätös voidaan painavista syistätehdä huoltajan tahdon vastaisesti, jolloin se alistetaan lääninhallituksen tarkastettavaksi.Erityisopetukseen siirretylle oppilaalle tehdään aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistäkoskeva suunnitelma (HOJKS). Oppilaan siirtyessä kunnasta toiseen tai toiselle asteellesiirretään HOJKS -tiedot vanhempien luvalla uudelle koululle. Myös yleisopetuksen ryhmässäopiskelevalta oppilaalta voidaan opetusta yksilöllistää oppiainekohtaisesti, ja hän voi saadaerityisopetusta näissä aineissa. Jos oppimis- ja sopeutumisvaikeudet ovat niin suuria, ettämuut tukitoimet eivät riitä, oppilas otetaan tai siirretään luokkamuotoiseen erityisopetukseen(pienluokka). Kuntouduttuaan oppilas voi siirtyä erityisopetuksesta takaisin yleisopetukseenkokeiluvaiheen kautta.Oppilaiden tuen tarpeeseen vastaavat myös henkilökohtaiset tai luokkakohtaisetkoulunkäyntiavustajat. Luokkakohtaisia avustajia voi olla suurissa yleisopetuksen luokissasekä pääsääntöisesti aina pienluokissa. Henkilökohtaista koulunkäyntiavustajaa haetaankoulutuspalvelukeskuksesta. Hakemuksen tueksi tarvitaan aina psykologin tai lääkärinlausunto sekä mielellään koulun lausunto oppilaan avustajatarpeesta. Henkilökohtaiset jaluokkakohtaiset koulunkäyntiavustajat myönnetään koulutuslautakunnan hyväksymienkriteerien mukaan.Karan koulun yhteydessä toimii omauraluokka, jonka tavoitteena on nuorten syrjäytymisenehkäisy. Luokalle valitaan nuoria, joiden koulunkäynti uhkaa keskeytyä oppimisvaikeuksien taipsykososiaalisten ongelmien vuoksi. Omaurassa yhdistyy koulunkäynti ja työelämääntutustuminen.5.2 Osa-aikainen erityisopetusOsa-aikaista eli laaja-alaista erityisopetusta annetaan yleisopetuksen yhteydessä oppilaalle,jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, mikäli tukiopetus ja opetuksen eriyttävättoimenpiteet eivät riitä. Lieviä oppimisvaikeuksia voivat olla esim. puheen, lukemisen taikirjoittamisen vaikeudet. Ne voivat liittyä johonkin tiettyyn oppiaineeseen tai ilmetä esim.tarkkaavaisuuden, keskittymisen, motoriikan, hahmottamisen, aistitoimintojen tai sosiaalisenvuorovaikutuksen häiriöinä.Opetus toteutetaan käytännössä samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetuksena,pääsääntöisesti oppilaan koulutuntien aikana. Osa-aikaista erityisopetusta saava oppilasopiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan. Hänelle ei ole tehty erityisopetukseensiirtopäätöstä. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan yksilölliset tarpeet ja senhetkinen taso.Huoltajalle ilmoitetaan kun oppilas tarvitsee säännöllistä erityisopetusta.Opetus on yleisopetusta tukevaa ja tavoitteena on auttaa oppilasta selviytymäänperusopetusryhmässään ja suorittamaan oppivelvollisuutensa omien edellytystensämukaisesti. Opetuksessa pyritään saamaan kaikki oppilaan oma osaaminen käyttöön javälttämään alisuoriutumista.Säännöllisesti erityisopettajan tukea tarvitsevalle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelmayhdessä huoltajan, oppilaan, opettajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Eikuitenkaan silloin, kun kysymyksessä on esim. lievä häiriö puheen tuottamisen alueella(artikulaatiohäiriö, äänihäiriö, tms.) tai jos erityisen tuen tarve katsotaan tilapäiseksi.13

Edellisten lisäksi osa-aikaista erityisopetusta voi saada oppilas, jolle on tehtyoppiainekohtainen yksilöllistäminen yhdessä tai useammassa vaikeuksia tuottavassaaineessa. Oppilaalle laaditaan tällöin HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistäkoskeva suunnitelma) ja tehdään erityisopetukseen siirtopäätös.5.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetusPienluokan ryhmäkoossa otetaan huomioon opetuksen erityistarpeet. Pienluokan opettajanatoimii erityisopettaja ja lisäksi mahdollisesti avustaja/avustajia. Tavoitteena on, että tällainenerityisopetus toteutetaan oppilaan omassa lähipiirissä, lähikoululla. Kaikilla pienluokillaopetuksen pohjana on oppilaalle yksilöllisesti laadittu HOJKS. Pienluokassa pystytäänhuomioimaan oppilaan yksilölliset tarpeet niin opetuksessa kuin opetusjärjestelyissä.Integraation tulee tapahtua yleisopetuksen ja erityisopetuksen välillä molempiin suuntiin.Oppimisvaikeudet voivat liittyä kielellisiin, tarkkavaisuuden, keskittymisen, motoriikan,hahmottamisen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksiin. Mahdollisuuksien mukaanoppilas voidaan integroida yleisopetuksen ryhmään. Osa oppilaista kuuluu pidennetynoppivelvollisuuden piiriin. Näillä oppilailla on kehitys-, aistivamma tai erittäin laajoja kielellisiävaikeuksia.5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelmaOppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS),kun hänet otetaan tai siirretään luokkamuotoiseen erityisopetukseen tai opetus yksilöllistetäänjossakin oppiaineessa. Siihen tarvitaan psykologin tutkimus ja lausunto sekäkoulutoimenjohtajan virallinen päätös.HOJKS:n tavoitteena on tukea oppilaan pitkäjännitteistä oppimista. Se laaditaan selventämäänopetuksen tavoitteita ja opetusjärjestelyjä sekä varmistamaan sitä, että oppilaan yksilöllisettarpeet ja erityisvaikeudet tulevat huomioon otetuiksi opetusjärjestelyissä. Tarkoituksena onmyös sitouttaa oppilas ja hänen huoltajansa mukaan oppimisprosessiin. HOJKS :nseurannasta ja laadinnasta vastaa opettaja, joka kutsuu oppilaan ja huoltajat vähintään kerranlukuvuodessa HOJKS –palaveriin. Koko koulun tasolla HOJKS :n valvontavastuu on rehtorilla.HOJKS:n tarkoituksena on myös helpottaa tiedon siirtymistä opiskelun nivelkohdissa ja koulunvaihtojen yhteydessä.HOJKS:n laatimiseen osallistuvat opettaja/opettajat, oppilas, huoltajat ja tarvittaessa muutasiantuntijat. Riihimäellä käytetään omaa kaupunkikohtaista HOJKS -lomaketta.14

6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUSMaahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitämaahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetus sekä asiantuntemusheidän asioissaan on Riihimäellä pyritty keskittämään Peltosaaren kouluun. Koulu toimiiyhteistyössä radanvarsikuntien (Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää ja Kerava) maahanmuuttajaopetuksenkanssa ja noudattaa yhteisesti laadittua Suomi toisena kielenä (S2) -opetussuunnitelmaa. Riihimäellä pyritään järjestämään oppilaan oman äidinkielen opetusta.S2-opetus toteutuu joko omassa suomi toisena kielenä -ryhmässä tai eriytettynä suomiäidinkielenä -oppitunneilla tai molempia tapoja yhdistäen. Lukujärjestyksellisesti suomi toisenakielenä -tunnit pyritään sijoittamaan samaan aikaan kuin äidinkieli ja kirjallisuus -oppitunnit.Suomi toisena kielenä -ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon oppilaan suomen kielentaito, mutta myös oppilaan ikä, sekä koulu- ja kokemustausta. Ryhmäkoossa otetaanhuomioon opetuksen erityistarpeet.Opetuksen tulee olla jatkuvaa koko perusopetuksen ajan. Tällä taataan oppilaallemahdollisuus suomi toisena kielenä -oppimäärään jatko-opinnoissa. Näin varmistetaanesimerkiksi mahdollisuus kirjoittaa ylioppilastutkinnossa suomi toisena kielenä -koe suomiäidinkielenä -kokeen sijaan.Oppilas voi siirtyä opiskelemaan suomi äidinkielenä -oppimäärää vain, jos hänen suomenkielen taitonsa on kaikilla kielen osa-alueilla suomea äidinkielenään puhuvan tasolla. Tämä onosoitettava testeillä, jotka on laadittu ikätasoa vastaaviksi. Siirtopäätöksessä huomioidaanmyös edistyminen muissa oppiaineissa. Päätös tehdään yhdessä oppilasta opettavienopettajien ja huoltajien kanssa.15

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT7.1 AihekokonaisuudetAihekokonaisuuksien tarkoituksena on opetuksen ja kasvatuksen eheyttäminen oppiainerajojaylittämällä. Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön painopistealueita, jotka ovatkaiken oppimisen taustalla vaikuttavia teemoja oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla.Aihekokonaisuuksien tavoitteena on antaa oppilaalle laajempi ja kokonaisvaltaisempi käsitysympäröivästä yhteiskunnasta ja eri ilmiöistä.Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon paikallinen näkökulma ja netoteutuvat koulujen toimintakulttuurissa, yhteisissä tapahtumissa ja oppiaineiden opetuksessa.Aihekokonaisuuksien opetuksessa otetaan huomioon uudenlainen ajatteluoppimisympäristöistä, joissa yhä enemmän siirrytään yksittäisistä opetusmenetelmistä ja -toiminnoista kohti laajempia järjestelyjä, toimintoja ja yhteistyönmuotoja.16

7.1.1 Ihmisenä kasvaminenIHMISENÄ KASVAMINENIhmisenä kasvaminen huomioidaanoppilaan ohjauksessa,erilaisissa oppimismenetelmissäja aihesisällöissäIhmisen kokonaisvaltaisen kasvun jaelämänhallinnan tukeminenja huomioiminen koulun toimintakulttuurissaLuodaan edellytykset•koulun järjestyssäännöissä•turvallisuus- jakriisisuunnitelmissa•työsuunnitelmissa•valinnaiskurssitarjonnassaHuomioidaantoiminnassa•oppimistilanteet•päivänavaukset•ruokailut•yhteiset tapahtumat•oppilaskunta- jatukioppilastoimintaSuunnitellaan yhteistyössä.Monipuolinen ja säännöllinenpalaute sekä arviointiMahdollistaa kehittymisen•itseilmaisussa•yhdessä ja yksin työskentelyssä•pitkäjänteisyydessä•vastuullisuudessa•opiskelutaitojen kehittymisessä•itsetuntemuksessa ja –tunnossa•muiden arvostamisessa jahuomioimisessa•erilaisuuden hyväksymisessä•aktiivisuudessa ja omaaloitteisuudessaEhkäisee•koulukiusaamista•syrjäytymistäPitää kouluyhteisön•turvallisena•viihtyisänäIhmisenä kasvaminen huomioidaan kaikessa koulun toiminnassa. Aihekokonaisuudentavoitteena on ihmisen kokonaisvaltaisen kasvun ja elämänhallinnan tukeminen jahuomioiminen koulun toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuden toteutumiselle luodaanedellytykset koulun järjestyssäännöissä, turvallisuus- ja kriisisuunnitelmissa sekätyösuunnitelmissa.Alakoulut• opiskelutaitojen kehittäminen• erilaisuuden hyväksyminen, muiden ihmisten arvostaminen ja huomioiminen kaikessatoiminnassa• oppilas tunnistaa oikean ja väärän• aktiivisuuden ja oma-aloitteisuuden kehittäminen• yhdessä ja yksin työskentelyssä kehittyminen, pitkäjänteisen työskentelyn javastuullisuuden oppiminen• itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittyminenYläkoulut• opiskelutaitojen vahvistaminen• oman elämänhallinta• arvokeskustelut. Tavoitteena on, että oppilas arvioi toimintansa eettisyyttä.• tulevaisuuden päämäärien pohtiminen17

7.1.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysKULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYSKulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysedistää avointa ja ennakkoluulotontavuorovaikutusta ihmisten välilläOppilaan oman kulttuuri-identiteetinkehittyminen koulun arjessa omakohtaistenelämysten ja kokemusten kauttaMahdollistaa kehittymisen• kansainvälisenkanssakäymisentaidoissa•rauhanomaisten konfliktienratkaisumenetelmienkäytössä•kulttuurien tuntemuksessaLuodaan edellytykset•tapakasvatuksessa•oppisisällöissäOtetaan huomioon•päivänavauksissa•juhlissa•teemapäivissä•suvaitsevassasuhtautumisessaerilaisuuteenInnostaakäytännönosallistumiseenSuunnitellaan yhteistyössä.Monipuolinen ja säännöllinenpalaute sekä arviointiAktivoivaikuttamaanAihekokonaisuuden keskeisiä sisältöalueita ovat harjaantuminen kansainvälisenkanssakäymisen taitoihin, rauhanomaiset konfliktien ratkaisumenetelmät, kulttuurien tuntemusja suvaitseva suhtautuminen erilaisuuteen sekä suomalaisen kulttuuri-identiteetinymmärtäminen. Oppilasta pyritään ohjaamaan aktiivisuuteen, omakohtaiseen vaikuttamiseenja käytännön toimintaan ihmisten olosuhteiden parantamiseksi sekä avoimeen jaennakkoluulottomaan vuorovaikutukseen. Sisältöjen käsittelyssä korostetaan oppimistaomakohtaisten elämysten ja kokemusten kautta. Kaikkiin oppiaineisiin pyritäänmahdollisuuksien mukaan sisällyttämään kansainvälistä ainesta.Alakoulut• oppilas tutustuu oman kulttuuriinsa eri osa-alueisiin ja omaan paikkakuntaansa.• oppilaille välitetään tietoa tapakulttuurista• suvaitseva suhtautuminen muihin kulttuureihin• omakohtaisten kokemusten ja elämysten jakaminen luokalle• oman kotikielen ja vieraan kielen merkitysYläkoulut• pohditaan kulttuurien erilaisuutta ja samanlaisuutta• oman ja vieraan kulttuuriperinnön ymmärtäminen ja arvostaminen• kaunokirjalliset kertomukset, runot ja näytelmät ovat apuna kieli- jaidentiteettikeskusteluissa• hyödynnetään ystävyyskaupunkitoimintaa, matkoja, Comenius -projektit18

7.1.3 Viestintä ja mediataitoVIESTINTÄ JA MEDIATAITOMahdollistaa kehittymisen:Viestintä ja mediataidon avulla pyritään ilmaisutaitoon,tulkitsemiseen, kriittisyyteen ja tekniseen hallintaanLapsi huomaa viestintätaitojenmerkityksen elämässäänLuodaan edellytykset•mahdollistetaan erioppiaineissa•vierailut, kilpailut•tekninen laitteisto javälineistö ajanmukainenHuomioidaan•opettajien/ vanhempientietotaidon hyödyntäminen•yhteiset juhlat jatapahtumatomien ajatusten ja tunteidenilmaisuerottaa faktan ja fiktion,todellisuuden ja sadut•tutustuu erilaisiinilmaisukieliin ja niidenkäyttöön•tuottaa ja esittää omiajulkaisuja•tutustuu vaihtoehtoisiinkommunikaatiotapoihin•käsittelee sisältö kriittisesti,myös omia tuotoksiaan•ei huku tietotulvaan, vaanlöytää keskeisimmät asiat•hyödyntää laitteita tiedonhankinnassa, tuottamisessa javälityksessä ja hallitseekuvanlukutaitoaEhkäiseesyrjäytymistäKannustaatiedonhankintaanSuunnitellaan yhteistyössä ja arvioidaansäännöllisestiPerusopetuksen aikana pyritään ilmaisutaitoon, tulkitsemiseen, kriittisyyteen ja tekniseenhallintaan.Alakoulut1.-3. luokka• omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu• oppilas erottaa faktan ja fiktion, todellisuuden ja sadut• oppilas pystyy keskusteluissa kertomaan epäilyjään kuulemistaan, näkemistään jakokemistaan asioista• tutustu erilaisiin viestintälaitteisiin ja niiden käyttöön perustasolla4.-6. luokka• erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa, erilaisten omien tuotosten julkaisuja esittäminen• tutustutaan vaihtoehtoisiin kommunikaatiotapoihin• viestin sisällön erittely ja tulkinta• oppilas käsittelee sisältöä kriittisesti, myös omia tuotoksiaan.• ymmärtää median roolien vaikutuksia yhteiskunnassa• ei huku tietotulvaan, vaan löytää keskeisimmät asiat• hyödyntää laitteita tiedon hankinnassa, tuottamisessa ja välityksessä• hallitsee kuvanlukutaitoaYläkoulut• syvennetään vuosiluokilla 1.-6. käytyjä asiakokonaisuuksia• laajennetaan taitoja lähdekritiikkiin, tietoturvaan ja sananvapauteen• yhteistyötä median kanssa pyritään laajentamaan19

7.1.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyysOSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYSSisäisen yrittäjyyden kautta oppilasomaksuu vaikuttamisen jaelämänhallinnan taidotKoulun toimintakulttuuriin kuuluu kasvuvastuuntuntoiseksi ihmiseksiLuodaan edellytykset•oppisisällöissä•teematapahtumissa•TET-jaksossa•yritysvierailuissa•nuorisovaaleissaOtetaan huomioon•oppilaskunta- jatukioppilastoiminnassa•yhteisissätapahtumissa•päivittäisessätoiminnassaSuunnitellaan yhteistyössä oppilaidenkanssa ja arvioidaan säännöllisestiMahdollistaa kehittymisen•osallistumisessa•vastuunottamisessa•vaikuttamisessa•oman toiminnanvaikuttavuuden arvioinnissa•toimimisessa yhteisönjäsenenä•omien rahavarojen jakulutustottumustensäätelyssä ja hallinnassaAktivoiosallistumaanKannustaayrittämiseen jayrittäjyyteenKasvaminen vastuuntuntoiseksi ihmiseksi on luo perustan tämän aihekokonaisuudentavoitteiden saavuttamiselle. Sisäisen yrittäjyyden kautta oppilas omaksuu vaikuttamisen jaelämänhallinnan taidot.Alakoulut• osallistuminen, vastuunottaminen ja vaikuttaminen omassa kouluyhteisössä sekäoman toiminnan vaikuttavuuden arviointi• perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnastasekä työnjaosta• erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassaYläkoulut• alakoulun sisältöjen syventäminen• omien rahavarojen ja kulutustottumusten säätely ja hallinta• demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa• verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi• yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina20

7.1.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudestaTAVOITE :Lisätä oppilaanvalmiuksia jamotivaatiotatoimia ympäristönja hyvinvoinninpuolesta.Kasvattaaympäristötietoisia, kestäväänelämäntapaansitoutuneitakansalaisia.Opettaatulevaisuudenrakentamistaekologisesti,taloudellisesti,sosiaalisesti jakulttuurisestikestävilleratkaisuille.VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JAKESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTAEheytys jaintegrointi erioppiaineissaTeemapäivätValinnaiskurssit• erityispiirteet• resurssit• painotukset• sijaintiOpintoretketKierrätysKoulut toteuttavat tätä aihepiiriä eheyttäen ja integroiden eri oppiaineissa. Aihepiiri on lähelläympäristötietoa, biologiaa ja maantietoa, mutta yhteyksiä löytyy lähes kaikkiin oppiaineisiin.Koulujen omat opetussuunnitelmat viimekädessä määräävät, miten kukin koulu huomioi tämänaihepiirin omien erityispiirteidensä, sijaintinsa, resurssiensa ja painotuksiensa mukaan.Koulujen kestävän kehityksen ohjelma esitellään henkilökunnalle ja oppilaille vuosittain ja sitäpäivitetään sekä arvioidaan. Koulut voivat järjestää teemapäiviä.Alakoulut• yhteistyö luontokoulujen kanssa• elinympäristön oloihin ja toimijoihin tutustuminen• ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassakoulussa ja elinympäristössä• luonnon monimuotoisuuden tarkastelu. Retkikohteina esimerkiksi Hatlammin suo,Peltosaaren kosteikkoluontopolku• opintoretket lähialueen kohteisiin esimerkiksi Vantaanjoki, Ekokem, KiertokapulaYläkoulut• omien valintojen ymmärtäminen ja vastuukysymykset• toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat21

7.1.6 Turvallisuus ja liikenneTURVALLISUUS JA LIIKENNETurvallinen ympäristö luo edellytyksethyvälle kasvulle ja oppimiselleKoulun toimintakulttuurissa huomioidaanturvallinen oppimisympäristöLuodaan edellytykset•oppisisällöissä•koulun järjestyssäännöissä•turvallisuus- jakriisisuunnitelmissa•työsuunnitelmissaHuomioidaantoiminnassa•oppimistilanteet•koulumatkat•yhteiset tapahtumat,teemapäivät•kummioppilastoimintaSuunnitellaan yhteistyössäoppilaiden kanssa, säännöllinen palauteMahdollistaa kehittymisen•yhteistä turvallisuuttaedistävään ajatteluun•vastuulliseksi jaturvallisuusnäkökohdathuomioivaksi toimijaksi•yhteistyökykyiseksi•muiden arvostamisessa jahuomioimisessa•erilaisuuden hyväksymisessä•aktiivisuudessa ja omaaloitteisuudessaEhkäisee•koulukiusaamista•syrjäytymistäPitää kouluyhteisön•turvallisena•viihtyisänäAihekokonaisuuden keskeiset sisällöt ovat sisään kirjoitettuina oppiaineiden sisältöihin.Fyysiset turvallisuustekijät on huomioitu koulukohtaisissa turvallisuussuunnitelmissa.Psyykkiset ja sosiaaliset turvallisuustekijät otetaan huomioon oppiaineiden sisällöissä, koulunkasvatustavoitteissa ja koulun toimintakulttuurissa. Kiusaamiseen liittyvät asiat ja toimintamalliton käytävä kouluaikana läpi riittävän usein. Turvallisuussuunnitelmien yhteydessä on kouluillaoltava ohjeet kiusaamistapausten hoitamista varten.Alakoulut• oppilaat perehdytetään liikennesääntöihin, oppilaan vastuu omasta ja muidenliikenneturvallisuudesta• polkupyörällä kouluuntulon salliminen kolmannelta luokalta lähtienYläkoulut• päihdekasvatuksen tavoitteena on kasvattaa oppilaita vastuuseen itsestään jakavereistaan• osallistutaan yhteistyökumppaneiden järjestämiin tapahtumiin• mopoiän huomioiminen• poliisin pitämä turvallisuuteen liittyvä tunti22

7.1.7. Ihminen ja teknologiaIHMINEN JA TEKNOLOGIAYLEISET TAVOITTEETOppilas hahmottaa teknologian laaja-alaisuutta ja jokapäiväisyyttä. Tavoitteena on kehittää oppilaanteknologiakompetenssia.Tietoteknologia on yksi teknologian osa-alue ja sitä hyödynnetäänopettamisen ja opiskelun jokapäiväisenä pedagogisena välineenä.OPETUKSEN OSA-ALUEETSuunnitteluteknologiaMateriaaliteknologiaProsessiteknologiaElektroniikkateknologiaAihepiirit otetaan alakoulussa oppilaan lähipiiristä jayläkoulussa ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen kehityksestä- teknologisen tietämyksen ja ymmärryksen kehittäminen- teknologian kriittinen ja aktiivinen käyttö- teknologian ja yhteiskunnan yhteyden ymmärtäminenInformaatio-jakommunikaatioteknologiaOPETUKSELLE ASETETUT TAVOITTEETTEKNOLOGINEN YLEISSIVISTYSOppilas hahmottaa teknologian laaja-alaisuutta ja jokapäiväisyyttä. Tavoitteena on kehittääoppilaan teknologiakompetenssia. Tietoteknologia on yksi teknologian osa-alue ja sitähyödynnetään opettamisen ja opiskelun jokapäiväisenä pedagogisena välineenä.Tavoitteet• teknologisen tietämyksen ja ymmärryksen kehittäminen• teknologian kriittinen ja aktiivinen käyttö• teknologian ja yhteiskunnan yhteyden ymmärtäminenAlakoulut• opetuksen osa-alueita ovat:suunnitteluteknologiamateriaaliteknologiaprosessiteknologiaelektroniikkateknologiainformaatio- ja kommunikaatioteknologia• alakoulussa aihepiirit otetaan oppilaan lähipiiristä, kuten kodista ja harrastuksistaYläkoulut• alakoulussa opitun syventäminen• aihepiirit otetaan ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen kehityksestä23

7.2. Äidinkieli ja kirjallisuus7.2.1 Suomi äidinkielenäVuosiluokat 1-2Koska vuosiluokat 1-2 muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, äidinkielen tavoitteet jasisällöt ovat pääosin yhteiset. Tärkein tavoite on perustaitojen oppiminen lukemisessa jakirjoittamisessa. Riihimäellä käytetään opetushallituksen hyväksymiä, perusopetuksenopetussuunnitelman perusteiden mukaisia kirjainmalleja.Esiluokka: isot tekstauskirjaimet1.lk: pienet ja isot tekstauskirjaimet2.lk: pienet ja isot kirjoituskirjaimetPuhuminen jakuunteleminenLukeminen jakirjoittaminen1. luokka 2. luokka− puhumisen ja kuuntelemisen − puhumisen ja kuuntelemisenharjoittelua erilaisissa ryhmätilanteissa harjoittelua erilaisissa ryhmätilanteissa− leikkiä ja draamaa− leikkiä ja draamaa−−−−−−äänne, kirjain, tavu, sana ja lausemekaaninen lukeminenpienet ja isot tekstauskirjaimetaakkosjärjestysoikeinkirjoituksen harjoitteluasanatasollaharjoitellaan kuvista ja kuvasarjoista−−−−−−lauseymmärtävä lukeminen, tekstienavaamistapienet ja isot alkukirjaimetaakkosjärjestyksen käyttäminenoikeinkirjoituksen harjoittelualausetasollaharjoitellaan omien tarinoidenkirjoittamista käsin ja tietokoneellaKirjallisuus − kirjallisuuden kuuntelua opettajanlukemana− kirjaston käytön harjoittelua−−oman tasoisten kirjojen lukeminen janiistä kertominenkirjaston käytön harjoitteluaÄidinkielen osalta Riihimäki-näkökulman painopisteitä ovat paikkakunnan museot sekäRiihimäen teatteri ja Nuorisoteatteri.MuseotMuseokäynnit voivat olla paitsi tavallisia kierto- ja tutustumiskäyntejä, myös elämyksellisiätapahtumia. Tavoitteena on, että perusopetuksen aikana oppilaat käyvät ainakin kerranjokaisessa Riihimäen museossa.• Taidemuseo: ilmaisukasvatus (3.-9.lk)• Kaupunginmuseo: kirjoitelmat, draama• Metsästysmuseo: eläinsadut, kirjastonkäyttö, tiedonetsintä (5.-6.lk)• Lasimuseo: runot erityisessä miljöössä (5.-9.lk)• Työväentalomuseo: vaikuttamaan pyrkivä kielenkäyttö (8.-9.lk)• Viestimuseo: mediakasvatus (8.-9.lk)• Omakoti, ErkyläTeatteriTeatterikasvatuksen tavoitteet• 3.-6. luokalla käydään teatteriesityksessä ja tutustutaan esityksen valmistamiseen(esim. lavastus, puvustus, ääni- ja valomaailma)• 7.-9. luokalla käydään teatterivierailulla harjoituksissa tai esityksessä, ja tutustutaanesityksen valmistamiseenÄidinkielen ja kirjallisuuden keskeisenä tavoitteena on, että oppilaiden perustaidot kehittyvät24

niin oppiaineen sisällä kuin muissakin toiminnallisissa yhteyksissä. Lukemisen, kirjoittamisenja suullisen ilmaisun taitoja vahvistetaan. Vuosiluokittaiset tavoitteet selviävät oppisisällöistä.Aiemmilla vuosiluokilla hankittuja tietoja ja taitoja vahvistetaan jatkuvasti.Vuosiluokat 3-5Kielen tehtävät jarakenne3. luokka 4. luokka 5. luokka− puhekielen ja − sanaluokat− sanaluokkienkirjakielen erot * taivutuksetvarmistelua− sanojen jako* VERBIT− lauseen jäsennyksensanaluokkiin alkaao aikamuodot aloitus (subj., pred.)− kirjoitukseno persoonamuodot− sijamuotojen aloitteluaperussäännöt− puhekieli ja slangi* isot alkukirjaimet−pilkun käyttö* päättömerkit − kappalejako* erisnimet − vuorosanojen* yhdyssanat merkitseminen− sanavaraston − sanojen johtaminenkartuttaminen − lyhenteet− päälauseen tyypit − kielen rakenteen merkitysviestinnän onnistumiselleKirjallisuus jakulttuuri− kirjamääräsuositus 3− kirjamääräsuositus 4− ohjattu keskustelu − kirjaesitelmä− loruja, runoja, satuja − loruja, runoja, satuja− kuuntelua − kuuntelua− Lasten Kalevala − Lasten Kalevala− ääneen lukemista − kirjailijavierailu− kirjastokortinhankkiminen− kirjastovierailut− kirjamääräsuositus 5− tutustuminen erikirjallisuuden lajeihin− kirjaesitelmä− kuuntelua− Kalevala− tarinoita ja novellejaVuorovaikutustaidot −−−−−kuuntelemisen taidot−hyväksyminen ja −osallistuminen −omien havaintojen ja −ajatustenkertominen −äänenkäyttö −luovatilmaisuharjoituksetkuuntelemisen taidotkuullun ymmärtäminenmielipiteen ilmaiseminenasiointi, arkielämänpuhetilanteetpienet esitelmät, draamaluovat ilmaisuharjoitukset−−−−−−−−kuullunymmärtäminenaktiivinen ja toisethuomioivakuunteleminenkeskustelutaidotesitelmät, havainnoivaesitys, draamaasioimistaidot,arkielämän puhetilanteet,neuvottelut japerusteluttyylitaju,viestintätilanteen javälineen huomioonottaminen25

Vuosiluokat 6-9Kielen rakenne jatehtävät6. luokka 7. luokka 8. luokka 9. luokka− lauseenjäsennys − kielentuntemuksen− verbioppia −OBJEKTIkertausta * modukset− sijamuodottarpeen mukaan * nominaalim.− murteet ja* sanaluokat − lauseenjäsennystälainasanat* verbien ja − välimerkkioppia −− suomen kirjakielen nominiensyntyvaiheettaivutus − oikeinkirjoitustasukukielet− perusvälimerkkien−kertaus− oikeinkirjoitustaslangi)− puhekieli –−yleiskielisuomen kielenmuuttuminen jaominaispiirteetkielisukulaisuusja suomenkielen vaihtelu(murteet jakielenhuoltoa jatyylioppiaKirjallisuus jakulttuuri−−−−−−kirjamääräsuositus6kirja- jakirjailijaesitelmiäkirjat elokuvina janäytelminäkuunteluaKalevalakirjallisuudenkäsitteet−−−−minä lukijana(nuortenkirjat)kirjallisuudenperuskäsitteitäkirjallisuudenlajeihintutustumista(esim. runot jasadut)luetaan vähintäänyksi kirja/jakso− viihdekirjallisuus − Suomen− romantiikka -realismikirjallisuudenvaiheita− kirjallisuudenlajeihin− Seitsemänveljestä ja muitatutustumista (esim. klassikoitanovelli, pakina,näytelmä)− kaunokirjallisentekstin tulkintaa− kirjatutkielma / -− Kalevalaesitelmä− maailmankirjallisuudenklassikot− suomalaistakansanperinnettäja KalevalaVuorovaikutustaidot −−−−−−kuullun−ymmärtäminenaktiivinen ja toiset −huomioivakuunteleminen −keskustelu- jatulkintataidotyksilöllisenesittämisen taidot,esityksensuunnittelu,pitäminen jaanalysointiimprovisointi jadraamatyylitaju,viestintätilanteen ja-välineen huomioonottaminenryhmän jäsenenätoimiminenpuheviestinnänperustaitojadraamaharjoituksia−−vaikuttamaanpyrkivä viestintäperustellunmielipiteenesittäminen−viestintätaitojenvahvistaminen,tilanteen,vastaanottajanja viestintävälineenhuomioonottaminen27

6. luokka 7. luokka 8. luokka 9. luokkaTiedonhankintataidot − silmäilevä lukeminen − kirjaston käyttö − tarkoituksenmukaisten−− perusteltu mielipide − tietokirjat ja− fakta ja lähteiden internettiedonhankintataitojenluotettavuus − muistiinpanojen− tiedonhankinnan tekeminen vahvistaminensuunnittelu− referointi− yksinkertaisetlähdemerkinnät− tietokirjojen ja –verkon käyttöopittuja taitojasyvennetään* kriittisyys* soveltaminen* lähteenilmoittaminen,lainaaminenLukutaito − aktiivinen ja kriittinen −lukeminen− eri tekstilajientunnistaminen ja −kehittäminen− eläytyvä lukeminen* eri tekstityyppien −tarkasteluakaunokirjallisissajaasiateksteissä− media- javerkkotekstienlukeminen:* median voimanymmärtäminen* mielipiteiden jamaailmankuvanmuokkaaminen− silmäilevä lukeminenvahvistetaan −taitoa lukealaajoja tekstejäluetun −liittäminenomaan elämäänmedialukutaitoa(esim. uutinen,sarjakuva,elokuva)−lukukokemusten −monipuolistaminenkriittinen lukutaito −* eri tyyppistentekstientunnistaminen* media:vaikuttaminenelokuvananalysoinninsyventäminenkirjallisuudentuntemuksensyventäminentaito tulkita jahyödyntää erilaisiakaunokirjallisiatekstejä jaasiatekstejäKirjoitustaito − opitun kielitiedonhyödyntäminen−* kirjoitelmansuunnittelu−* yleis- jakirjakielenkäyttäminentilanteen mukaan− ilmaisussarohkaistuminen −− käsin jatekstinkäsittelyohjelmalla kirjoittaminen− tietotekniikan javiestintävälineidenhyödyntäminenkirjoitelman −ulkoasuerilaistentekstityyppien −harjoittelua:* kuvaus,kertomus,uutinen,selostus −tekstientekemistä sekä −käsin ettätekstinkäsittelyohjelmallakirjoittamisen −tekniikanvarmentamistaasiakirjoittamisen −harjoittelua, esim.mielipideteksti −* luovaa −kirjoittamistaelokuva- ja kirjaarvostelutekstientekemistä sekäkäsin ettätekstinkäsittelyohjelmallatarkoituksenmukaisenja persoonallisentyylin kehittämistäasiakirjoittamisenvarmentamistasanataidekokeilujatekstien tekemistäsekä käsin ettätekstinkäsittelyohjelmalla28

ArviointiArviointi pohjautuu monipuolisesti oppilaan äidinkielen taitojen ja tietojen kehittymisenseuraamiseen. Arviointi auttaa oppilasta muodostamaan realistisen kuvan omastaoppimisestaan ja se ohjaa sekä tukee hänen persoonallisuutensa kasvua. Arvioinnissaotetaan huomioon myös oppilaan yhteistyötaidot, vastuullisuus sekä taito suunnitella, toteuttaaja arvioida omaa työtään.7.2.2 Suomi toisena kielenäOppilaat, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame, saavat suomi toisena kielenä -oppimäärän (S2) mukaista opetusta. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu suomitoisena kielenä -opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan vastaa suomi äidinkielenä –opetusta.S2 –kielen opetus pyritään järjestämään ensisijaisesti oppilaan lähikoulussaOpetuksen päätavoite on, että oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvän suomen kielen taidonkaikilla kielen osa-alueilla ja pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksenoppiaineita. Näin hänellä on suomea äidinkielenään puhuvan kanssa samat mahdollisuudetjatko-opintoihin ja toimimiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.Oppilaan oman äidinkielen taito on pohjana suomen kielen oppimiselle. Tukemalla omanäidinkielen opetusta oppilaalle annetaan mahdollisuus kasvaa kaksikieliseksi ja -kulttuuriseksiihmiseksi. Suomea toisena kielenä opettavan tulee ottaa selvää oppilaan oman äidinkielen jakulttuurin pääpiirteistä.Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat• oppilaan ikä• oppilaan oman äidinkielen ja suomen kielen taito• oppilaan koulutausta ennen Suomeen tuloa• oppilaan kokemusmaailma• oppilaan oman äidinkielen ja kulttuurin etäisyys suomen kieleen ja kulttuuriinSuomi toisena kielenä ei etene luokka-asteittain, vaan tasoittain. Tasot nojaavat Suomessalaadittuun sovellukseen asteikosta, joka sisältyy Euroopan neuvoston toimesta kehitettyynKielen oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.Oppimisen tasoja on kolme:• Taso A (noin 1-3 vuotta maahantulosta tai suomi toisena kielenä -opetuksenaloittamisesta)• Taso B (noin 3-5 vuotta edellisestä)• Taso C (noin viidestä vuodesta eteenpäin)Jokaisella tasolla seurataan oppilaan kielen kehittymistä kaikilla kielen osa-alueilla, joita ovat:• kuullun ymmärtäminen• puhuminen ääntäminen• luetun ymmärtäminen• kirjoittaminenja näihin olennaisesti liittyvät• sanavarasto• kielen rakenteet ja kielentuntemusYksilöllisistä tekijöistä riippuen tasojen kestot ovat viitteellisiä. Jokaisen oppilaan taso onarvioitava vuosittain.Kielitaidon tasojen kuvausasteikko on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteidenmukainen. Tavoitteita pitää soveltaa oppilaan ikätaso huomioiden.29

Lukeminen ja kirjoittaminen• suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne -vastaavuus, äänteiden kestojenerottelu, tavutus, pien- ja suuraakkoset, tyyppikirjaimet• mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioita kuten ennakointi,päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä• itsensä ilmaiseminen kirjoittamalla ikätasonsa mukaan• tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi viestien, kirjeiden jatietopuolisten tekstien laadinta• puhutun ja kirjoitetun kielen eroKertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus• ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, sarjakuvat, kertomukset, runot,arvoitukset, sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset• keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa sekä Kalevala ja Suomen kirjallisuudenpäävaiheet• mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri• kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta• tiedonhankinta erityyppisistä lähteistäPuheviestintä ja vuorovaikutustaidot• puheviestinnän strategiat kuten kysyminen ja vastaaminen, myöntäminen jakieltäminen, ohjeiden antaminen ja niiden ymmärtäminen, keskustelun aloittaminen,ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminensekä kuuntelijan palautekäyttäytyminen• kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet kuten tervehtiminen, puhutteleminen,esittäytyminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen• omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen• puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitettä käyttämällä taiselittämällä• neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminenKielenopiskelutaidot• oppikirjan ja sanakirjan käyttö• uusien sanojen ja rakenteiden omaksuminen ja käyttö omissa tuotoksissa• pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana• merkityksen päättely asiayhteydestä, suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen• oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen sekä oman kielitaidon arviointiArviointiArvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Arvioidaan sitä, mitä on jo opittu,eikä kiinnitetä huomiota siihen, mitä on vielä oppimatta. Päättöarvioinnissa on otettavahuomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen.Arviointi noudattaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä hyvänosaamisen kriteerejä, joita täydennetään kulttuuritaitojen ja kielenopiskelutaitojen arvioinneilla.31

KulttuuritaidotOppilas• tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja• ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa• ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitäKielenopiskelutaidotOppilas• on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettujatyötapoja• tunnistaa oman oppimistyylinsä ja osaa hyödyntää sitä opiskelussa32

7.3 Toinen kotimainen kieli / B1- RuotsiAihepiirit ja tilanteet peruskoulun aikana:• tervehdykset, esittäytyminen, vointi• itse, perhe, koti, ystävä, vapaa-aika• vaatteet, värit, ruoka• kello, viikonpäivät, kuukaudet, sää• matkustaminen, opastus, majoittuminen• koulutus, työ• ympäristö• Pohjola, suomenruotsalaisuus7. luokka 8. luokka 9. luokkaRakenteet −−−−−−−−peruskysymykset ja –vastauksetpreesensapuverbitpäälauseen sanajärjestyslukusanatpersoona- ja omistuspronominiten –monikkoadjektiivi−−−−−−aikamuodotsivulausemonikkovertailuprepositioitapronomineja− sanajärjestys− I –konditionaali− adjektiivi + substantiivi− refleksiiviverbit− man33

7.4 Vieraat kieletRiihimäen kieliohjelma• A1-kielenä on englanti 3. luokalta alkaen.• A2 -kielenä tarjotaan saksaa 4. luokalta alkaen.• B1 -kielenä on ruotsi 7. luokalta alkaen.• Kielitarjontaa pyritään laajentamaan B2-kielillä oppilaiden valintojen mukaan.• A2 -saksan on ylimääräinen 7. vuosiluokalla ja 8-9. vuosiluokalla se sisältyyvalinnaisaineisiin.Mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon Riihimäen ystävyyskunnat ja muut kansainvälisetsuhteet, esim. Comenius –ohjelman puitteissa.ArviointiArvioinnissa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita jataitotasokuvausasteikkoa. Sanallisessa arvioinnissa noudatetaan koulukohtaistaopetussuunnitelmaa.Oppisisältöjä vahvistetaan vuosittain spiraaliperiaatteella.7.4.1 A1 EnglantiAihepiirit peruskoulun aikana:• esittäytyminen ja ihmisiin tutustuminen• itse, perhe, suku, ystävä• harrastukset• ulkonäkö ja luonne• teini-ikäisen maailma• asuminen• matkustaminen• ostoksilla• koulutus ja työ• ruoka• sää• ympäristö ja siitä huolehtiminen• tulevaisuus• Suomi –tietoutta• kohdemaiden historiaa, maantietoa ja kulttuuria• britti- ja amerikanenglanti34

Vuosiluokat 3-6Englannin rakenteet ja kommunikaatiotilanteetRakenteet 3. lk 4. lk 5. lk 6. lkvuosiluokilla 3-6foneettiset merkitja oikeat äänteet− foneettisetmerkit jaoikeat äänteetyksikkö – monikko − yksikkö – monikko − yksikkö – monikkoepäsäännöllinenmonikko−epäsäännöllinenmonikkogenetiivi: − 's-genetiivi − of-genetiiviadjektiivien vertailu − adjektiivien vertailuprepositiot: − in, on, under,behind− in front of, to, from − at, after, by, for, into, − verbi + prepositio –near, next toilmaukset− opposite, over, past,through, with,withoutlukusanat: − perusluvut − perusluvut− kellonajat jaajanilmaukset−−−järjestysluvutkellonajat jaajanilmauksetpäiväyksetverbit: − be-verbipreesens− have-verbinpreesens−−−−be-verbi preesens −have-verbin preesens−verbin preesens,verbin yks. 3. −persoonan s-pääteverbin preesensinkielteiset ja −kysymyslauseet−−−−−−be-verbi imperfekti −have-verbinimperfektiverbin preesens,verbin yks. 3. −persoonan s-pääteverbin preesensinkielteiset ja −kysymyslauseetverbin säännöllinenja epäsäännöllinen −imperfektiverbin imperfektinkielteiset jakysymyslauseet −apuverbejä: cancould,must, have to−kestopreesensfutuuri: willkonditionaali: shouldbe-verbi imperfektiverbin säännöllinenja epäsäännöllinenimperfektiverbin imperfektinkielteiset jakysymyslauseetapuverbejä: cancould,must, havetofutuuri: willkonditionaali:shouldpersoonapronominit:−−perusmuodotomistusmuodot−−−perusmuodotomistusmuodotobjektimuodot−objektimuodotkysymyssanat − kysymyssanat − kysymyssanatthere is - there are − there is - there are − there is - there areadverbeja − adverbeja35

Kommunikaatiotilanteetvuosiluokilla 3-63. lk 4. lk 5. lk 6. lkTAPAAMINEN:−−−−tervehtiminenvoinnin tiedusteluesittäytyminen,kotipaikan ja iänkysyminenesittely−−−−−tervehtiminentervetulotoivotusvoinnin tiedusteluesittäytyminen,kotipaikan ja iänkysyminenesittely−−−−−−−−tervehtiminentervetulotoivotusvoinnin tiedusteluesittäytyminen,kotipaikan ja iänkysyminenesittelyeroaminenkutsunesittäminentapaamisestasopiminen−−−−−−−−tervehtiminentervetulotoivotusvoinnin tiedusteluesittäytyminen,kotipaikan ja iänkysyminenesittelyeroaminenkutsunesittäminentapaamisestasopiminenkäytöstavat − anteeksipyynnöteri tilanteissa− kiittäminen−−anteeksipyynnöteri tilanteissakiittäminen−−−−−anteeksipyynnöt −eri tilanteissakiittäminen −toivotukset ja −niihin vastaaminenluvan kysyminen −pöytätavat, −pyytäminen,tarjoaminenanteeksipyynnöteri tilanteissakiittäminentoivotukset janiihin vastaaminenluvan kysyminenpöytätavat,pyytäminen,tarjoaminenmielipiteenilmaiseminen jatiedustelu−−−mieltymyksen ja −vastenmielisyydenilmaiseminenmielipiteen −kysyminen jailmaiseminensuostuttelu ja −epäilymieltymyksen javastenmielisyydenilmaiseminenmielipiteenkysyminen jailmaiseminensuostuttelu jaepäilyliikkuminen jamatkustaminen:−−−aikataulutlippujenostaminentien ja paikanneuvominen jakysyminen−−−aikataulutlippujenostaminentien ja paikanneuvominen jakysyminenasiointi − asiointi pankissa,postissa,kaupassa yms.− puhelimessaasioiminen−−asiointi pankissa,postissa,kaupassa yms.puhelimessaasioiminenhätä − varoittaminen − varoittaminen − varoittaminen− sairastuminen,pahaolo− avun tarjoaminenja avunhälyttäminen−−−varoittaminensairastuminen,pahaoloavun tarjoaminenja avunhälyttäminen36

Vuosiluokat 7-97. luokka 8. luokka 9. luokkaRakenteet−−−−−−−−−−−−perus- ja järjestysluvutpersoona pronominityleis- ja kestopreesensyleis- ja kestoimperfektiperfektipluskvamperfektithere is / there areartikkelitadverbejaprepositioitamonikkogenetiivi−−−−−−−−−futuuriI –konditionaalirelatiivipronominejaindefiniittipronomineja jaadverbejasanajärjestysvertailuepäsuora kysymyslauserefleksiivipronominitliitekysymykset− II konditionaali− passiivi− kestoperfekti− yksikkö-muotoisetsubstantiivit− epäsuorakysymyslause− infinitiivi ja -ing –muoto− apuverbienaikamuodot− paljoussanat− relatiivi-pronominit− artikkelitmaantieteellistennimien yhteydessä37

7.4.2 A2 SaksaAihepiirit / tilanteet peruskoulun aikana:• tervehdykset, esittäytyminen, vointi• itse, perhe, koti, ystävä, vapaa-aika• vaatteet, värit, ruoka• kello, viikonpäivät, kuukaudet, sää• matkustaminen, opastus, majoittuminen• koulu, työ, tulevaisuus• ympäristö, luonto, kestävä kehitys• media• Suomi saksaksi• saksankieliset maat• ystävyyskaupunkiVuosiluokat 4-6Saksan rakenteet vuosiluokittain 4-6Rakenteet vuosiluokilla4-6oikeat äänteet jaintonaatio−4. lk 5. lk 6. lkoikeat äänteet jaintonaatio−oikeat äänteet jaintonaatio−oikeat äänteet jaintonaationominatiivi − nominatiivi − nominatiivi − nominatiiviakkusatiiveja − akkusatiiveja − akkusatiivejaadjektiivien vertailua,komparatiiveja−adjektiivien vertailua,komparatiiveja−adjektiivien vertailua,komparatiivejaadjektiivi predikatiivina − adjektiivi− adjektiivi predikatiivina− adjektiivi predikatiivinapredikatiivinaprepositioilmauksia − prepositioilmauksia − prepositioilmauksia − prepositioilmauksialukusanat: − perusluvut − perusluvut − järjestysluvutkellonajat jaajanilmauksia−kellonajat jaajanilmauksia−kellonajat jaajanilmauksiaverbit − sein-verbin preesens− haben-verbinpreesens− verbin preesens,taivutuspäätteet− apuverbit können,mögen, wollen−−−−sein-verbin preesenshaben-verbinpreesensverbin preesens,taivutuspäätteetapuverbin dürfen,müssen, sollen−−−−sein-verbin perfektihaben-verbin perfektiverbien perfektejäapuverbien käyttöäpersoonapronominit − perusmuodot− omistusmuotoja−−omistusmuotojaakkusatiivimuodot−−omistusmuotojaakkusatiivimuodotväitelauseita jakysymyksiä−väitelauseita jakysymyksiä−väitelauseita jakysymyksiä−väitelauseita jakysymyksiä38

Vuosiluokat 7-97. luokka 8. luokka 9. luokkaRakenteet − nominatiivi ja akkusatiivi− eriävät verbit, muutosverbit,apuverbit− prepositioita− man−−−−aikamuotojadatiivipää- jasivulauseprepositioita− aikamuodot− sijat− prepositiot− infinitiivirakenteita− konditionaali− vertailu− adjektiivi +substantiivi7.4.3 B2 SaksaAihepiirit ja tilanteet 8. – 9. luokalla• tervehdykset, esittäytyminen, vointi• itse, perhe, koti, ystävä, vapaa-aika• vaatteet, värit, ruoka• kello, viikonpäivät, kuukaudet, sää• matkustaminen, opastus, majoittuminen• koulu, tulevaisuus• ympäristö• Suomi saksaksi• saksankieliset maat• ystävyyskaupunki8. luokka 9. luokkaRakenteet−−−−−−−preesensmuutosverbi, eriävä verbi, apuverbitnominatiivi ja akkusatiiviyksikkö ja monikkolukusanatpronominejaprepositioita− perfekti− sein ja haben imperfektissä− pää- ja sivulause− datiivi− pronomineja− prepositioita39

7.4.4 B2 RanskaAihepiirit ja tilanteet 8. – 9. –luokalla• tervehdykset, esittäytyminen, vointi• itse, perhe, koti, ystävät, vapaa-aika• koulu, tulevaisuus• Suomi ranskaksi• vaatteet, väri, ruoka• kello, viikonpäivät, kuukaudet• sää• ranskankielisiä maita8. luokka 9. luokkaRakenteet−−−−−−−−preesensavoir, être + muita epäsäännöllisiäverbejäyksikkö ja monikkoadjektiivien taivutusgenetiivilukusanojapronominejaprepositioita−−−−−−−epäsäännöllisiä verbejäkysymyslausealler –futuuriadjektiivin taivutus ja paikkapronominejaprepositioitayhdistetty perfekti7.4.5 B2 VenäjäAihepiirit ja tilanteet 8. - 9. –luokalla• tervehdykset, esittäytyminen• itse, perhe, koti, ystävä, vapaa-aika• vaatteet, värit, ruoka• kello, viikonpäivät, kuukaudet, sää• matkustaminen, opastus majoittuminen• koulu, tulevaisuus• ympäristö• Venäjän historia ja kulttuuri8. luokka 9. luokkaRakenteet−−−−−−−−−aakkosetlukeminen ja kirjoittaminennominatiivi, akkusatiivi, prepositionaali, genetiivi, datiivisubstantiivien sukuyksikkö ja monikkopronominejaprepositioitalukusanatpreesens−−−−−preteritiinstrumentaalipronominejaprepositioitajärjestysluvut40

7.5 MatematiikkaVuosiluokat 1-2Pyritään löytämään esimerkkejä ja laskettavaa aineistoa oppilaan lähiympäristöstä jaelinpiiristä.TavoitteetOppilas• oppii havainnoimaan, vertailemaan ja luokittelemaan ympäristönsä esineitä, asioita jailmiöitä• oppii löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia ja syy-seuraussuhteita• saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä• oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja iloitsemaan matematiikanoppimisesta• kehittää matemaattista ajatteluaan ja käsitteistöään systemaattisesti ja monipuolisesti• oppii perustelemaan ratkaisujaan mallein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti• saa hyvän perustan lukukäsitteen ja mittaamisen käsitteen kehittymiselle• ymmärtää lukukäsitteen ja hallitsee siihen liittyviä yhteen,• vähennys- ja kertolasku41

1. luokka 2. luokkaLuvut jalaskutoimitukset−−−−−−−lukumäärän, lukusanan jalukumerkinnän vastaavuus lukualueella0-100lukujen vertailu (< ja > -merkit),luokittelu, järjestäminen, hajottaminenja kokoaminenkymmenjärjestelmän perusteetlukujonotaidot, luettelu eteen- jataaksepäin yhden, kahden, viiden jakymmenen väleinparilliset ja parittomat luvutyhteen- ja vähennyslaskuapäässälaskuna ja kirjallisestilukualueella 0-100, laskutoimitustenvälinen yhteystutustuminenkymmenjärjestelmävälineisiin,lukusuoraan ja sataruudukkoon−−−−−−−−−lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnänvastaavuus lukualueella 0-1000lukujonotaidot, lukujen suuruusvertailu jajärjestäminen suuruusjärjestykseenkymmenjärjestelmän rakenneyhteen- ja vähennyslaskut allekkainluvuilla 0-1000kertolaskun käsite ja merkitseminen sekäkertotaulut 2-5kertolaskun ja jakolaskun yhteys jajakolaskun käsite konkreettisilla välineillä(ei jakolaskun merkitsemistä)lukusuoran käyttöerilaisten vaihtoehtojen lukumääräntutkiminenyksinkertaisten murtolukujenmuodostaminen konkreettisilla välineilläAlgebra − säännönmukaisuuksien jariippuvuuksien näkeminen kuvista− yksinkertaisten lukujonojentulkitseminen ja tuottaminen−−suhteiden ja riippuvuuksien näkeminenkuvastayksinkertaisten lukujonojen tulkitseminenja tuottaminenGeometria − ympäristön geometristen kappaleidenkuvailu ja nimeäminen (pallo,suorakulmainen särmiö, ympyrälieriö jaympyräkartio)− tasokuvioiden tunnistaminen japiirtäminen (kolmio, nelikulmio,viisikulmio sekä ympyrä esineen avullapiirrettynä− yksinkertaisia suurennoksia japienennöksiä ruutujen avulla− avaruudellisen hahmotuskyvynkehittäminen−−−−−−−ympäröivän tilan avaruudellistensuhteiden havainnointi ja kuvailuperuskäsitteiden tunnistaminen jatuottaminen (jana, suora, murto viiva,puolisuora ja kulma)monikulmion tunnistaminen ja tuottaminenkuvioiden jäljentäminen ruudukkoon japisteverkkoon ja omien kuvioidentuottaminenpinta-alan käsitteen pohjustaminenpeittämällä pintoja annetuillamonikulmioillapeilikuvan tunnistaminen ja piirtäminensymmetria-akselin etsiminen jasymmetrisen puolikkaan piirtäminenMittaaminen − mittaamisen periaate: kuinka montakertaa mittayksikkö sisältyymitattavaan− pituus senttimetreinä ja metreinä,mittaamista ja arviointia−−eurotaika, kellonaika tasatunteina japuolitunteina−−−−−−−mittaamisen periaatteen ymmärtäminenrahan yksiköt, hinnan tulkitseminen jamerkitseminen pilkkua käyttäenpituuden yksiköt, metri ja senttimetri,mittaamista ja arviointiamassan yksiköt, gramma ja kilogramma,kokeiluita ja arviointiapinta-ala kokeellisesti käyttäenkonkreettista yksikköäkellonajan lukeminen ja merkitseminenanalogisesta kellosta jadigitaalimerkintänävuorokausi, tunti ja minuuttiTietojenkäsittely jatilastot−−yksinkertaisten taulukoiden jadiagrammien lukeminentietojen esittäminenpylväsdiagrammina−−yksinkertaisten taulukoiden jadiagrammien lukeminentietojen etsiminen, muokkaaminen jaesittäminen esim. pylväsdiagrammilla42

Vuosiluokat 3-53. luokka 4. luokka 5. luokkaTavoitteet Oppilas− saavuttaa tutkien jakokeillen positiivisiaoppimiskokemuksia− omaksuu tuloksellisiatyötapoja− omaksuu matematiikanperuskäsitteitä− harjaannuttaaperuslaskutaitojaanOppilas− kehittää työtapojaan− varmentaaperuslaskutaitojaan− laajentaa ja varmentaakäsitemaailmaansa− tunnistaa matemaattistenilmiöiden yhtäläisyyksiä jaerojaOppilas−−ymmärtääsäännönmukaisuuksia jasyy- seuraussuhteitatyöskenteleepitkäjännitteisesti jakeskittyneesti sekä yksinettä ryhmässäLuvut jalaskutoimitukset− kymmenjärjestelmä –käsite− lukukäsite lukualueella 0-10000− yhteen- ja vähennyslaskuapäässä ja allekkain− muistinumeron käyttö− lainaaminen− kertotaulukäsite− kertotaulut 1-10− 1-numeroinen kertojaallekkainlaskussa− jakolaskun peruskäsite− murtoluvun käsite− pyöristäminen 10:ksi ja100:ksi− paikkajärjestelmä− lukukäsite lukualueella 0-1000000− yhteen- ja vähennyslaskuaedellä mainitulla lukualueella− laskujärjestyssopimus− 2-numeroinen kertojaallekkainlaskussa− jakokulma− pyöristäminen 1000:ksi− murtolukujen suuruusvertailu− desimaaliluvun paikkajärjestelmä− lämpötila-käsite ja merkinnät− positiiviset ja negatiivisetkokonaisluvut lukusuoralla− kellonaikojen japäivämäärien merkintä sekäkäytännön sovellutukset−−−−−peruslaskutoimitustenharjoitusjaollisuussäännötmurtoluvutmurto- ja desimaaliluvunyhteys ja peruslaskutoimituksetyhtälöt ja epäyhtälötAlgebra − vaiheittain laskemisenkautta yhtäsuuruudenymmärtäminen sekälausekeajattelu−vaiheittain laskemisen kauttayhtä suuruudenymmärtäminen sekälausekeajattelu−vaiheittain laskemisen kauttayhtäsuuruudenymmärtäminen sekälausekeajatteluGeometria −−−−−geometristen kuvioidentunnistus ja nimeäminenpiiripeilauspienennökset jasuurennoksetmittayksiköt−−−peilauskulmien ja kolmioidenluokittelumittakaava−−−geometriset kuviotpiirin ja pinta-alanlaskeminenmittayksiköt käytännöntilanteissaTilastot jatodennäköisyys−yksinkertaiset taulukot jatilastot−−taulukoiden tekoa jatulkintaapylväs- ja viivadiagrammit−diagrammien tulkinta jatuottaminen43

Vuosiluokat 6-96. luokka 7.luokka 8.luokka 9.luokkaTavoitteetOppilas− perusteleematemaattisestitoimintaansa japäätelmiään− näkeematematiikan jareaalimaailmanvälisiä yhteyksiäOppilas− ottaa vastuun omastaoppimisestaan− ilmaisee ajatuksensayksiselitteisesti− ymmärtäämatemaattisiakäsitteitä ja sääntöjäOppilas− kehittää loogistaajatteluaan− etsii, näkee jahyödyntää säännönmukaisuuksia− ratkaisee matemaattisiaongelmiaOppilas− soveltaa opittujamatemaattisiamenetelmiä− esittääperusteltujakysymyksiä javastauksiaLuvut jalaskutoimitukset−−−−luonnollistenlukujen ja desimaalilukujenperuslaskutoimituksetmurtolukujenmuunnokset japeruslaskutoimituksetprosenttilaskutaika−−−−−−−−luonnolliset luvut,kokonaisluvut,rationaaliluvutvastaluku, itseisarvo,käänteislukuperuslaskutoimitustenvarmentaminenmurtolukujen kertausyksiköiden kertauslausekkeidenselventäminenpyöristäminen,merkitsevät numerot jaarviointilaskimen käyttö−−−−reaaliluvutpotenssijuuren käsite jalaskutoimituksianeliöjuurellasuhde javerrannollisuus−prosenttilaskuAlgebra − tietojensoveltaminenarkielämässä jaongelmanratkaisussa−−kirjainten käyttömatematiikassamuuttujan arvonsijoittaminenlausekkeeseen−−−−−polynomin käsitepolynomien yhteen-, vähennys- jakertolaskuyhtälönratkaiseminenvalinnaisen toisenasteen yhtälönratkaiseminenverranto−−suoran yhtälöyhtälöpari ja senratkaiseminenalgebrallisesti jagraafisestiGeometria −−mittakaavapituuksien,kulmien, pintaalojenjatilavuuksienlaskeminen−−−−−−−kolmioihin janelikulmioihin liittyviäkäsitteitäsäännöllisetmonikulmiotympyräyhtenevyysgeometristakonstruointiasymmetriakulmien välisiäyhteyksiä−−−tasokuvioiden piirija pinta-alayhdenmuotoisuuspythagoraan lause−−trigonometriaa jasuorakulmaisenkolmionratkaiseminenkappaleentilavuus ja pintaala44

6. luokka 7.luokka 8.luokka 9.luokkaFunktiotTilastot jatodennäköisyys−tilastojenkäyttö jatulkinta−−lukuparinesittäminenkoordinaatistossadiagrammientulkinta−suoraan jakääntäenverrannollisuus−−−−riippuvuuden havaitseminen jasen esittäminen muuttujienavullafunktion käsiteyksinkertaisten funktioidentulkitseminen ja niidenkuvaajien piirtäminenkoordinaatis-toontodennäköisyyslaskenta jatilastotiedeArviointiRiihimäellä on tarkoitus järjestää 2. ja 5. luokan aikana valtakunnalliset tasokokeet. Kokeentarkoitus ei ole vertailla kouluja vaan nähdä mikä on oppilaiden taso. Itsearviointimenetelmiätäsmennetään tarvittaessa koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.45

7.6 Ympäristö- ja luonnontietoVuosiluokat 1-4Ympäristö- ja luonnontiedon kuntakohtainen 1.–4. vuosiluokkien opetussuunnitelma on laadittuvuosiluokkiin jaetun järjestelmän mukaisesti. Koulukohtaisissa alkuopetuksen ympäristö- jaluonnontiedon opetussuunnitelmissa tarkemmat sisältöalueet valitaan huomioiden oppilaanlähiympäristö ja kotiseutu. Opetuksessa painotetaan toiminnallisuutta, havainnointia jatutkimista sekä asioiden liittämistä oppilaan arkielämään. Lähiympäristöön kohdistuvien retkienavulla oppilas saa kokemuksia ja elämyksiä.TavoitteetOppilas• havainnoi pihaa ja metsää elinympäristönä• tutustuu eliö-käsitteeseen ja luokittelee ympäristön kohteita elollisiin ja elottomiin• oppii ja osaa käyttää aikaan liittyviä käsitteitä• edistää omalta osaltaan kestävän kehityksen päämäärien saavuttamista• oppii terveelliseen elämän tapaan liittyviä asioita• oppii arkielämään liittyviä taitoja ja hyviä tapoja• oppii turvallisuussääntöjäValtakunnallisen OPS :n tavoitteisiin pyritään vuosiluokkaisten sisältöjen kautta oppilaidenikätaso huomioiden.46

Vuosiluokat 1-41. luokka 2. luokka 3. luokka 4. luokkaEliöt ja elinympäristöt−−−−−piha elinympäristönäeliökoulun jakotipihanlajistoaluonnon tarkkailueri vuodenaikoinaravintoketju−−−−metsäelinympäristönäelollinen jaelotonmetsän lajistoaluonnontarkkailu erivuodenaikoina−−−elinympäristön, esim.pihan, puistonhavainnoimineneliöiden sopeutuminenelinympäristöönsälähiympäristönyleisimpiin eliöihintutustuminen, eliöidentunnistamista jaluokittelua−−−−−−elinympäristön,esim. niityn, pellon,lammenhavainnoimineneliöidensopeutuminenelinympäristöönsäyhteyttäminenruoan tuottaminenravintoketjun osattutustuminen veteenelinympäristönäOma lähiympäristö,kotiseutu jamaapalloihmisenelinpaikkana−−−−−RiihimäkikotikaupunkinaSuomikotimaanavuosi javuodenajatkuu jakuukaudetaika, ajanmittaaminen−−−−−RiihimäkikartallaSuomi kartallaavaruus,Aurinko,aurinkokunnanplaneetatmaapalloerilaisia karttoja−−−−luonnonmaisema jarakennettu ympäristömaastonhahmottaminen jahavainnollistaminenkartta: ilmansuunnat,karttamerkkejäSuomen maantietoa−pohjoinenEurooppa:* kartta* ilmasto, luonto* elinkeinot* kulttuuriYmpäristönaineita−−vesiilma−−jätekierrätys−arkielämään kuuluvienaineiden säästäväkäyttö ja kierrätys−−−ilmanominaisuuksientutkiminen,palaminenvedenominaisuuksientutkiminen,olomuodotveden kiertokulkuYmpäristönilmiöitä− sääilmiöt − yksinkertaisiinlaitteisiin tutustuminen:vipu, pyörä, jousi− erilaisiin rakenteisiintutustuminen: kolmiojaputkirakenteet− tutkimuksiamagneettisistailmiöistä−−−ääneen ja valoonliittyvien ilmiöidentutkiminen:eteneminen,heijastuminenlämpötilanmittaaminen,lämmön siirtyminensähköisiin ilmiöihintutustuminen:hankaussähkö,virtapiiriIhminen jaterveys−−keho jakehon osatterveellisetelämäntavatTurvallisuus − turvallinenkoulumatka− säännöt jasopimukset− hyvät tavat−−−−−−ihmisenelimistöerilaisuuselämänkaariturvallisestiliikenteessäsäännöt jasopimuksethyvät tavat−−−−−−arkipäivän terveellisettavatsairastaminentoimiminenhätätilanteissaturvallinen liikkuminenhyvät tavatkiusaamisentunnistaminen−−−−−henkinenhyvinvointi: perhe jaystävätensiavun perusteitasopimukset,säännöthyvät tavatkiusaamisenehkäiseminen47

7.7 Biologia ja maantietoValtakunnallisen OPS :n tavoitteisiin pyritään vuosiluokkaisten sisältöjen kautta oppilaidenikätaso huomioiden.Vuosiluokat 5-6Biologia 5. luokka 6. luokkaEliöt ja elinympäristöt − ohjattu kasvien kerääminen− kasvien kasvun kokeellinentutkiminen− elintarvikkeiden tuotanto, raakaaineestajalostettuun tuotteeseen− eliökunnan järjestelmäkokonaisuutena−−−−metsät ja suotkeskeisen eliölajistontunnistamistatyypilliset ravintoketjutmetsien hyötykäyttöIhmisen rakenne,elintoiminnot, kasvuja kehitys−−ihmisen kehon rakenne, keskeisetelin toiminnot, lisääntyminenmurrosikä−−−−oman kehon arvostaminenseksuaalisen kehityksenyksilöllisyysihmissuhteetoikeudet ja vastuuLuonnon jaympäristönsuojeleminen−−−−−luonnon monimuotoisuudenmerkitys:* uhanalaisuus, suojelualueetluonnonvarojen säästäminenlähiympäristön hoitojätehuoltojokamiehen oikeudet javelvollisuudetVuosiluokat 5-6Maantieto 5. luokka6. luokka−Eurooppa:* kartta, keskeistänimistöä* ilmasto, luonto* elinkeinot* kulttuuri−−−−maailman kartan keskeistä nimistöäkarttojen ja maantieteellisten tietolähteiden käytönharjoitteluilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeetluonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus48

Vuosiluokat 7-9Biologia7. luokkaVesiekosysteemit8. luokkaMetsät ja suot9. luokkaIhminenBiologiantutkimustaidot−−−−mikroskoopin ja luupinkäyttömaastotyöskentelyannettujen ohjeidenmukaisestipienimuotoistentutkimusten tekeminenkalan preparointi−−−ohjattu näytekasvien keruumaastotyöskentelyannettujen ohjeidenmukaisestipienimuotoistentutkimusten tekeminenlähiseudunmetsäekosysteemissä−−−mikroskoopin käyttöoman kehon toimintojentutkiminen, esim.hengitystilavuus,verenpainelaborointi, esim. erielinten tutkiminenLuonto jaekosysteemi−−−−−−karut ja rehevät vesistöt janiiden syntyyn vaikuttaviatekijöitärannan kasvivyöhykkeet javesikasveihin tutustumistaplanktoneliöstöävesihyönteisiä, äyriäisiä janilviäisiäkalan rakenteeseen jakalalajeihin tutustumistavesilintuja ja vesinisäkkäitä−−−−−−−−−−tärkeimmät metsä- jasuotyypit, niiden keskeistälajistoa sekä niidensyntyyn vaikuttavia tekijöitämetsä- jasuoekosysteemienperusrakennekeskeisiä käsitteitä, esim.symbioosi, reviiri,ekologinen lokerometsänkasvillisuuskerroksetsuomalaisia puu- japensaslajejakotiseudun metsien jasoiden sammal- jajäkälälajejatärkeimmät syötävät jamyrkylliset sienilajitmetsien ja soidenselkärangattomia lintu- janisäkäslajejaeläinten talvehtiminenmetsän ja suonravintoketjuja−−−kasvi- ja eläinsolunrakenneevoluution peruspiirteetja ihmisen evoluutioesimerkkejä biotekniikansaavutuksista ja niihinliittyviä eettisiäkysymyksiäElämä jaevoluutio−−eliökunnan järjestelmä,esimerkit vesieliöistäeliöiden ryhmittelypääryhmittäin ja eliöidentunnistaminen−−eliökunnan järjestelmä,esimerkkinä soiden jametsien eliöstöeliöiden ryhmittelypääryhmittäin ja eliöidentunnistaminen−−−−tärkeimpien kudosten,elinten ja elimistöjenrakenne sekä niidentoiminnan pääpiirteetihmisen seksuaalisuusja sen biologinenperustasukusolut,lisääntyminen,sikiönkehitys ja syntymäperinnöllisyydenperusteitaYhteinenympäristö−vesistöjen tila Suomessaja lähiympäristössä sekäihmisen toiminnanvaikutukset siihen−−−lähiseudun metsien tila jasen arviointiarviointikriteereitä,bioindikaattoreitaihmisen toiminnanvaikutukset metsien tilaanja monimuotoisuuteen−ekologisesti kestäväkehitys49

Vuosiluokat 7-9Maantieto7. luokkaAmerikka8. luokkaEurooppa9. luokkaSuomi ja PohjoismaatMaantieteellisettaidot−−−−kartta ja mittakaava, kartantutkimisen taitoleveys- ja pituuspiiritilmastodiagrammimaantieteellisten tietojenhavainnollistaminenkarttojen ja piirrostenavulla−−−erilaisten karttojentulkitseminenmaantieteellistentietojenhavainnollistaminenkarttojen japiirrosten avullatilastojen,uutislähteiden jatietoverkkojenhyväksi käyttötiedon lähteinä−−−−−−oman lähiympäristön taikotikunnan tutkiminenväestöpyramiditerilaisten karttojentulkitseminen, karttatietojenja taitojen syventämistätilastojen, uutislähteiden jatietoverkkojen hyväksikäyttö tiedon lähteinämaantieteellisten tietojenhavainnollistaminenkarttojen ja piirrosten avullaeri alueiden oloja kuvaaviendiagrammien vertailuMaailmanjäsentäminen−−−−−Amerikan luonnon- jakulttuurimaantieteellisetalueet ja niiden syytkeskeistä nimistöäkehitysmaiden jakehittyneiden maiden erojaAmerikan ja Euroopanluonnonolojen, ihmistoiminnanja kulttuuripiirteidenvertailuaAmerikka osana muutamaailmaa−−−−−−maapallon pintaamuokkaavat sisäisetja ulkoiset voimatEuroopankarttakuvan jamaisemanperuspiirteetEuroopanluonnonolojen jaihmistoiminnanperuspiirteet sekänäiden vertailu javuorovaikutusEuroopan eri alueillaEuroopan keskeistänimistöäEuroopan yhteisöEurooppa osanamuuta maailmaa−−−−−−−−−−Suomen karttakuva jakeskeinen nimistöSuomen luonnonmaisematja luonnon olot sekä niidensyyt ja seurauksetjääkausien syyt ja jäljetrakennettu japerinnemaisema Suomessaasutuksen ja elinkeinojenalueelliset piirteetSuomessa jaPohjoismaissasuomalainen identiteetti jasuomalaisen kulttuurinperuspiirteitäkansalaistenvaikutusmahdollisuudetomaan elinympäristöönsäSuomessavähemmistökulttuurit janiiden merkitysItämeriSuomi osana maailmaaYhteinenympäristö−−−kehitysmaiden jakehittyneiden maiden erojaja syitä ja niidenratkaisumahdollisuuksiatuotteiden ”elinkaaren”pohtimista raaka-aineestajalosteeksikeskeisiinmaailmanlaajuisiinympäristö- ja kehitysongelmiintutustumista−−−kehitysmaiden jakehittyneidenmaiden eroja jasyitä ja niidenratkaisumahdollisuuksiaEurooppalainenkulutus, tuonti javientimaailmanlaajuisiaympäristö- jakehitysongelmiaEuroopannäkökulmasta−−Itämeren alueenympäristökysymyksetkeskeisiinmaailmanlaajuisiinympäristö- jakehitysongelmiintutustumista sekä niidenratkaisumahdollisuuksienpohtimista50

7.8 Fysiikka ja kemiaValtakunnallisen OPS :n tavoitteisiin pyritään vuosiluokkaisten sisältöjen kautta oppilaidenikätaso huomioiden.Vuosiluokat 5-6Fysiikka 5. luokka 6. luokkaLuonnon rakenteet,energia ja sähkö−−−tutkimuksia voimista:* maan vetovoima, kitkaaurinkokunnan rakennemaan ja kuun liikkeistä aiheutuvatilmiöt−−−sähköstä lämpöä, valoa,liikettäsähköturvallisuusenergiavaratKemia 5. luokka 6. luokkaAineetympärillämme−−−ilman koostumus jailmakehäveden merkitysliuottimenaluonnonvesien tutkiminen,vedenpuhdistus−−−maaperästä saatavien aineidenluokitteluaineiden erotusmenetelmiäelinympäristön aineiden ja tuotteidenalkuperä, turvallinen käyttö ja kierrätys51

Vuosiluokat 7-9Fysiikka 7. luokka 8. luokka 9. luokkaLIIKE JAVOIMA−vuorovaikutus, niistäsyntyvät voimat, niistäaiheutuvat liike- jatasapainoilmiöt sekä niidenesiintyminenlähiympäristössäVärähdysjaaaltoliike−−−−erilaiset värähdys- jaaaltoliikkeidenperusilmiöt,aaltoliikkeen synty,vastaanottaminen jahavaitseminenheijastuminen jataittuminen, sekä niihinliittyvät ominaisuudet,suureet ja laitäänen ja valonmerkitys ja sovelluksetoptisten laitteidentoimintaperiaatteitaLämpö − kappaleiden ja aineidenlämpenemiseen jajäähtymiseen liittyvät ilmiötsekä niiden kuvaaminentarkoituksenmukaisillakäsitteillä ja laeilla− energian säilyminen jahuononeminen− lämpöilmiöiden merkitys jasovellukset− lämpö energiamuotonaSähkö − kappaleiden välisetsähköiset jamagneettisetvuorovaikutuksetLuonnonrakenteet−−−−−−−tasavirtapiiri ja virtapiirinperusilmiötsähköilmiöiden soveltaminenturvallisesti jokapäiväisessäelämässä ja tekniikassasähkön käyttö kotonasähkömagneettinen induktioja sen käyttö energiansiirrossaluonnon rakenteet jamittasuhteetrakenneosia koossa pitävätvuorovaikutukset sekäenergian sitoutuminen javapautuminen rakenneosienvälisissä prosesseissaradioaktiivinen hajoaminen,fissio ja fuusio, ionisoivasäteily ja sen vaikutuselolliseen luontoon sekäsäteilyltä suojautuminen52

Vuosiluokat 7-9Kemia 7. luokka 8. luokka 9. luokkaIlma ja vesiIlmakehänaineita−−−−−happi, hapenvalmistus,ominaisuudet jareaktiottyppi, typen kiertovetyjalokaasuthiilidioksidiVesiliuokset − vesi liuottimena− metallioksidien jaepämetallioksidienvesiliuokset− tärkeitä happoja jaemäksiä− maaperänhappamoituminenRaaka-aineetja tuotteet−−−−−−puhtaat aineet jaseokset; vesialkuaineet jayhdisteet; metalli jaepämetallitatomi- jamolekyylikäsitteetpalaminenreaktionopeus;paloherkkyysyksinkertaisiareaktioita kuvataanedellisissä myöskemianmerkkikielellä−−−−−−−−−−−−−Bohrin atomimalli jaalkuaineidenominaisuuksienselittyminen sen sekäjaksollisen järjestelmänavullaatomien sitoutuminenmolekyyleiksiatomien ionisoituminenja ionisidoshapettuminen japelkistyminenmaakuoren alkuaineitaja yhdisteitä,ominaisuuksia jakäyttöätärkeidenkäyttömetallienvalmistus mineraaleista,ominaisuudet, käyttö,riittävyys ja kierrätysmetalliteollisuussuolat; suolojensyntyminen ja käyttöälasi- ja keraaminenteollisuusjalometallit ja epäjalotmetallitsähköparikorroosio ja senestäminen elektrolyysija sen sovelluksiakemiallinen energia jasähköenergia−−−−−−−−−−pesuaineetkosmeettiset aineettekstiilitkemiallinen puunjalostusyksinkertaisten avoketjuistentyydyttyneiden ja tyydyttymättömienhiilivetyjen rakennejärjestelmä janimistö, isomeria; ominaisuudet jamerkitys polttoaineina ja raakaaineinaesimerkkejä rengasrakenteisistahiilivedyistäöljynjalostusprosessirakenneyhtäläisyydet ja eroavuudetvertailtuna hiilivetyihinominaisuuksia, reaktioita,esiintyminen luonnossa ja käyttöesterit53

7.9 Terveystieto• Opetusjärjestelyissä yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaanoppilashuoltohenkilöstön, neuvolan, terveyskeskuksen sekä poliisin kanssa• Oppitunneilla käydään läpi koulujen turvallisuussuunnitelmien mukaisia harjoitteita• Kursseihin voidaan sisällyttää ajankohtainen tai ryhmän kiinnostuksen mukainenprojektiTavoitteetOppilas• oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä• oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä• oppii kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiätekijöitä, sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja• oppii huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään• oppii tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avuntarpeen, sekä toimimaantarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa7. luokkaKasvu ja kehitys8. luokkaTerveys elämän arkitilanteissa9. luokkaVoimavarat jaselviytymisen taidotTerveys, yhteiskunta jakulttuuri−−−−−Ihmisen elämänkulku, eriikäkaudet, syntymä, kuolemaKehittyvä seksuaalisuus,seksuaaliterveyteen jaihmissuhde-käyttäytymiseenliittyvät perusasiatOmasta terveydestähuolehtiminen, lepo, yöuni,virkistysLiikenneturvallisuus jakäyttäytyminenEnsiapu, perusasiat,hätäilmoitukset−−−Ravitsemukselliset tarpeet jaongelmat eri tilanteissa,yleisimmät allergiat jaerityisruokavaliotTupakka, alkoholi ja muutpäihteet, mielihyvä, riippuvuussekä niihin liittyvät valinnatSeksuaaliterveys, ihmissuhteet,seksuaalisuus, käyttäytyminen janiihin liittyvät arvot ja normit,ehkäisy, sukupuolitaudit−−−−Tavallisimmattartuntataudit jasairaudet, oireidentunnistaminen,sairastaminen, itsehoitoTerveys, työ,toimintakykyvoimavarana,henkilökohtaisetvoimavaratKeskeisetterveydenhuolto- jahyvinvointipalvelutEnsiapu, elvytys54

7.10 Uskonto7.10.1 Evankelisluterilainen uskontoUskonnonopetus tarjoaa mahdollisuuden keskustella elämän suurista kysymyksistä ja antaaeväitä oman elämänkatsomuksen syntymiselle.Vuosiluokat 1-5TavoitteetOppilas• oppii luottamusta elämään ja itseensä• tutustuu Uuden testamentin kertomuksiin Jeesuksen elämästä• tuntee Jumalan Taivaan Isänä ja kaiken Luojana• oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren• tutustuu kotiseurakuntaan• oppii omien tunteiden ja kokemusten jakamista1. luokka 2. luokka 3. luokka 4. luokka 5. luokkaLuottamus jaturvallisuus−−oppilaidenkokemuksista jaelämäntilanteistanouseviakysymyksiäJumalaIsänä jaLuojana−−oppilaidenkokemuksistaja elämäntilanteistanouseviakysymyksiäJeesuksenopetuksiaJumalanhuolenpidosta−−oppilaidenkokemuksistaja elämäntilanteistanouseviaelämään jakuolemaanliittyviä asioitaHerransiunaus−oppilaidenkokemuksistajaelämäntilanteistanouseviaelämään jakuolemaanliittyviäasioita−oppilaidenkokemuksistajaelämäntilanteistanouseviaelämään jakuolemaanliittyviä asioitaArvokas jaainutlaatuinenelämä−−−minunjuureni:perhe jasukutoisenihmisen jaluonnonkunnioitus,valintojentekeminen,vastuullisuusjasuvaitsevaisuusteemaanliittyviäRaamatunkertomuksia−−−−minun juureni:perheen jasuvun arvojaja perinteitätoisenihmisen jaluonnon kunnioitus,valintojentekeminen,vastuullisuusjasuvaitsevaisuusteemaanliittyviäRaamatunkertomuksiaalustavatutus-tuminenniihinkirkkoihin,uskontoihin javähemmistöihinjotkaliittyvät oppilaidenelämään−teemaanliittyviäRaamatunkertomuksiaUudestaTestamentista55

1. luokka 2. luokka 3. luokka 4. luokka 5. luokkaRaamatunkertomuksiajaopetuksia−−JeesuksenlapsuuselämääJeesuksenaikana− Jeesuksenopetuksia− Isä meidän -rukous−−−−alku- japatriarkkakertomuksetEgyptistäluvattuunmaahanVanhanTestamentinprofeettoja jakuninkaita(esim. Joona,Elia, Daa-vidja Salomo)psalmit jasananlaskut−−−Jeesuksenelämä jaopetuksetkultainensääntö jarakkaudenkaksoiskäskyRaamattukirjana:rakenne jatiedon etsintä−Jeesuksenelämä jaopetuksetEettisyyteenkasvaminen−−−−yhdessäeläminenkotona jakoulussaoikeudenmukaisuusyhdessäeläminenkotona jakoulussaoikeudenmukaisuus−−ihmisen arvoerityisestiluomisennäkökulmastakymmenenkäskyä−−−kirkko- jakalenterivuoden juhlia(erityisestipääsiäinen)luterilaisenkirkon käsitysJumalasta,armosta,pelastuk-sestaja Raamatustavirsiä ja muitahengellisiälaulujaLuterilaisenkirkon elämä−−kirkko- jakalenterivuoden juhlia janiihin iittyviäkristillisiäsisältöjä jatapojavirsiä jahengellisiälauluja−−−kirkko- jakalenterivuoden juhlia janiihin liittyviäkristillisiäsisältöjä jatapojaseurakuntaoppilaanelämässävirsiä jahengellisiälauluja−virsiä ja muitahengellisiälauluja−−−−seurakuntaoppilaanelämässäkirkko- jakalenterivuodenjuhlia janiihin liittyviäkristillisiäsisältöjä jatapoja(erityisestijoulu)seurakunnankeskeisiätoimintojakutenjumalanpalvelus,kirkollisettoimitukset,diakoniasekä toimintaseurakunnanjäsenenäkristillisetsymbolitkirkossa jaarjenkeskellä,kirkkotaidesekä virret jahengellisetlaulut56

1. luokka 2. luokka 3. luokka 4. luokka 5. luokkaOppilaitaympäröiväuskonnnollinenmaailma−−oppilaidenkohtaamatuskonnot jakirkotSuomessa jaulkomaillajuutalaisuuden,kristinuskon jaislaminyhteisiä jaerilaisiapiirteitä57

Vuosiluokat 6-9• Lähistöllä ei ole muiden maailmanuskontojen vierailukohteita. Keskeistä oman,Riihimäen evankelisluterilaisen seurakunnan tuntemus.• Koulukohtaisesti yhteydet seurakuntaan ja sen työntekijöihin• koululaisjumalanpalvelukset• kirkkorakennukset (Keskus-, Kappeli- ja Varuskuntakirkko)• muut seurakunnan tilat ja rakennukset• kirkolliset juhlapyhät mahdollisuuksien mukaan esim. Pääsiäisvaellus• internet-sivuihin tutustuminen• Vierailijat Kansanlähetyksestä Ryttylästä.• Taidemuseon kirkkotaiteen näyttelyt.• Yhteydet Riihimäellä toimiviin protestanttisiin vähemmistöihinHelluntaiseurakuntaVapaakirkkoPelastusarmeijaAdventtikirkko6. luokka 7. luokka 8.luokka 9.luokkaRaamattu − alkuseurakunta,Paavali, UudenTestamentinkirjeet,Ilmestyskirja− Herran siunauksensyventävä käsittelyUskontoilmiönä−uskon ja tiedonsuhde−kristinuskonerilaisiamuotoja−suomalainenkatsomusperinneUskonto,kulttuuri jakirkko−−keskeiset asiatkristinuskonsynnystä jakehityksestäkirkkohistoriaa−−uskonnonvapausmaailmanuskonnot−Raamattu jakirkko –kysymykset−kristinuskonhistoriaSuomessaIhmineneettisenäolentona –elämänkysymykset−−eettisten normien,periaatteiden jaarvojentunnistaminen,pohtiminen jasoveltaminenesimerkillisiäkristittyjä kauttaaikojen−eri uskontojenvastauksia elämänperuskysymyksiin−profeettojensanoma,vertaukset jaVuorisaarna−−ihmineneettisenäolentonaelämänmerkitys jarajallisuus58

7.10.2 Ortodoksinen uskontoKaikilla vuosiluokilla opetuksessa seurataan kirkkovuoden tapahtumia, ne kerrataan vuosittainja tietoja syvennetään iän myötä. Myös ortodoksisen kirkon tavat ja traditiot ovat jatkuvastiesillä. Lukuvuoden aikana oppilaat osallistuvat opettajan johdolla kaksi kertaa (syyslukukausi /kevätlukukausi) liturgiaan.Vuosiluokat 1-51.luokka 2.luokka 3.luokka 4.luokka 5.luokka−−−−ortodoksisenkirkon tavatja traditiot(myöskirkkoveisut)tutustumistaRaamattuun,lähinnäkertomustenja kuvienavulla, sekäUusi ettäVanhaTestamentti* VT :staerityisestiJoosefkertomukset* UT :staKristuksen elämäjaihmeteotpääsiäiseenvalmistautuminen jaSuurenViikontapahtumatpääsiäisenjälkeisettapahtumat−−−−−−−−Raamattukertaus(VT – UT)Suurenviikon japääsiäisenajantapahtumien kertaustaort. kirkontapojen jatraditioidenkertaustaja syventämistäeettistenkysymystenpohdiskeluaort. kirkonsakramentitelimysteerit(pyhättoimitukset)Jeesuksenvertauksetja ihmeteotjoulukodinmerkitys−−−Vanha Testamentti* alkukertomukset* patriarkat* Mooses* erämaavaellus* tuomarit jakuninkaat* profeetatsakramenttienkertaus ja tietojensyventäminenkymmenen käskyä−−−−−−−Uusi Testamentti* JohannesKastaja* opetuslapset* Jeesuksenihmeteot javertaukset* Jeesuksenmaanpäällisenelämänlopputapahtumat* ylösnouseminenja taivaaseenastuminenortodoksinen kirkko:seurakunnat jahiippakunnatikonitmuut kirkotvieraat uskonnot:juutalaisuus, islam,buddhalaisuus,hindulaisuusjoulun kertaustaKarjalan valistajat jatärkeimmät marttyyrit−−Jeesuksenopetukset* Vuorisaarna* Jeesuksenkeskusteluja* Jeesusopettaaviimeisistäajoista* ylösnousseenKristuksenilmestyminenopetuslapsilleapostolien teot* alkukirkko* apostoliPaavalinlähetystyö* apostolienlähetyskirjeet59

Vuosiluokat 6-96.luokka 7.luokka 8.luokka 9.luokka−−−−−jumalanpalvelusoppi eliliturgiikka* kirkkorakennus* jumalanpalvelukset:vigilia ja liturgia* kirkollisettoimitukset ja pyhätajatsuuret Herran juhlatJumalanäidin suuretjuhlatpaastot, erityisesti Suuripaastouskontunnustus: sensisältö ja merkitys−ortodoksisen kirkonhistoria alkukirkostalähtien:* apostolien ajankirkko* marttyyrikausi* kirkolliskokoukset* luostarilaitos jasen synty* Pyhät kirkkoisät* kirkon leviäminenja jakaantuminen* slaavilaislähetys* ortodoksisetkirkot nykyään−−−Suomen ortodoksisenkirkon historia:* kristinuskonjuurtuminenKarjalaan* luostarit ja niidensynty* Suomenortodoksisenkirkon kansallinenmerkitys* ortodoksinenkirkkoitsenäisessäSuomessaUuden ja VanhanTestamentin kertaus jasyventävät tiedotvieraiden uskontojenkertaus ja syventävättiedot: mukana myösidän suuret uskonnot;kunfutselaisuus,shintolaisuus jataolaisuus−−−−−−−Vuorisaarnan kertausja syventävät tiedotihminen yksilönä jaJumalan edessähengellisten voimienvahvistaminenelämän rajat:kysymyksiä elämästäja kuolemastaperhe ja vastuu:naiseksi ja mieheksikasvaminen sekäavioliiton sakramenttikristitty yhteiskunnanjäsenenä:vastuukysymykset,sodan ja rauhankäsite, taloudellisetasiatliturgiikka jakirkkotaide:* kirkkomusiikki* kirkkorakennukset* ikonit* vigilia ja liturgia60

7.11 ElämänkatsomustietoKoska elämänkatsomustiedon opetus on alakoulussa sidottu luokkarajoihin ja yläkoulussa seon kurssimuotoista, on sisällöt jaettu vuosiluokkiin 1-6 ja 7-9, vaikka oppiaineen nivelvaihesijoittuukin luokkien viisi ja kuusi väliin.Vuosiluokat 1-61.-2.luokka 3.-4.luokka 5.-6.luokkaIhmissuhteet jamoraalinen kasvu−−−−−−−−−minäkuvakuka minä olen?koululaisen elämääminä ja muuterilaisuustunteetihmisen elämänkaariminäperheenjäsenenäerilaisia perheitä−−−−−−ajattelun taitojaminäkuvan selkiyttäminenvuorovaikutusystävät ja vapaa-aikasuvaitsevaisuusyksin ja ryhmässä−−−−−sosiaalisia taitojanuoruuteen liittyviäajankohtaisiakysymyksiänuorisokulttuuriharrastuksetarvot ja eettistenkysymysten pohdiskeluaKulttuuriidentiteetti−−−−−−koulun ja kodinperinteitäkansalliset juhlat(joulu, pääsiäinenym.)Suomen itsenäisyyskodin elämää ennenvanhaanlähipiirin erilaisiaelämäntapojaoman työnarvostaminen−−−−−kieli- jakulttuurivähemmistötuusia suomalaisiamuinaissuomalaisiakäsityksiä ja perinteitäKalevalakansalliset taideaarteet−−−−−−erilaisia uskontojauskonnon vapaususkonnotonelämänkatsomustieteellinen jauskonnollinenmaailmankäsityskansainvälisiämerkkihenkilöitäkansainvälisettaideaarteetYhteiskuntasuhdejakansalaisetiikka−−−−kultainen sääntömaailman kansojenystävyystarinoita elämän jamaailman synnystäluonnonkunnioittaminen jasuojelu−−−−yhteisvastuulapsen oikeudet (YK) javelvollisuudetmaailman ja elämänsyntyteoriatluonnon kestävä käyttö−−−−−ihmis- jakansalaisoikeudetelämäntapoja eri puoliltamaailmaamaailmanrauhaYK ja avustusjärjestötihmiskunnan tulevaisuus61

Vuosiluokat 7-9Vuosiluokilla 7-9 elämänkatsomustietoa opetetaan kursseina. Kurssit suoritetaan kolmenlukuvuoden aikana.Kurssien keskeiset sisällöt1. kurssi 2. kurssi 3. kurssiEtiikka ja hyvä elämä− Etiikan pääsuunnat japeruskysymykset− ihmisoikeusetiikka− ympäristöetiikka− monikulttuurisuus eettisenäkysymyksenä− nuoren moraalinen kasvuKatsomusten maailma− Katsomusten historiaa− katsomusvapaus− luonnollinen jayliluonnollinen− uskonto ja uskonnottomuus− oma elämänkatsomusKansalaisuus ja hyvä yhteiskunta− yhteiskuntateorioidenperusteet− demokratia− kestävä kehitys− politiikka− toimiminen kansalaisenaKulttuuri− kulttuurin tutkimus− kulttuuri ja yhteisö− kulttuuri ja luonto− suomalainen kulttuuri− suvaitsevaisuusTulevaisuus− tulevaisuuden tutkiminen− maailmanperintö− luonnon tulevaisuus− minun tulevaisuuteni− toimiminen tulevaisuudenhyväksi62

7.12 HistoriaRiihimäen seudun asutuksen maantieteelliset ja ilmastolliset edellytykset: jään vetäytyminen,rannikon sijainti, Vantaan joki ja vesistöreitit Hämeenlinnan seudulle, harjut.Arolammin – Herajoen arkeologiset kaivaukset ovat tuoneet ja tuovat edelleen ajankohtaistauutta tietoa Riihimäen esihistoriasta. Tiedot löytyvät sekä museonjohtaja Heikki Matiskaisenkirjasta, Riihimäen esi- historia että museon nettisivuilta.Riihimäen kaupunginmuseo, Metsästysmuseo ja valtakunnallinen Suomen lasimuseo tarjoavattässä aihepiirissä tietoa.Valinnaiset teemat määritellään tarvittaessa koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.Eri vuosiluokilla mainittuihin kohteisiin voidaan tehdä tutustumismatkoja ja mainittujamateriaaleja voidaan käyttää opetuksessa. Annettuja esimerkkejä ja opetusvinkkejä voidaanmuokata ja täsmentää kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa, ne on tässä esitettyesimerkkeinä mahdollisista sisällöistä.Vuosiluokat 5-65. luokkaOmat juuret ja historiallinen tieto• Lähempänä olevasta kotiseudun historiasta voidaan tehdä kävelyretki, jonka aikanakatsotaan mitkä talot ovat tulleet vanhempien lapsuuden aikoihin ja mitkä taasisovanhempien lapsuuden aikana. Kotialbumien kuvat ja Riihimäen historiakirjan kuvatavautuvat sitten paremmin.Esihistoriallinen ja historiallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit• Sinivuokkoniemen asuinpaikan rekonstruktio kaupunginmuseossa ja kaivaussivuilla.Eurooppalaisen sivilisaation synty• 1920-luvun klassismia meillä edustaa kaunis kansalais- opiston rakennus sekä VR:ntoimistorakennus Pohjoisen Rautatienkadun alkupäässä.• Kulttuuriset asiat kuten demokratia, oikeuskehitys, roomalaiset numerot, latinankielisetnimet jne. ilmenevät myös riihimäkeläisessä elämässä.Keskiaika• Jukka PeltovuorI: Hämeen käräjät• Hakoisten linnavuori ja kartano, Janakkalan vanha kirkko, Laurinmäki ja Hämeen linna.6. luokkaUuden ajan murros• Lähimmät keskiaikaiset tai renessanssiajan kirkot, Janakkalan, Vanajan, Hattulan,Porvoon, Hattulan kirkot ja Turun tuomiokirkko.• Renessanssin matkiminen 1800-luvun lopun uusrenessanssina ja uusgotiikkana.Riihimäen kaupunginmuseossa on Riihimäen rautatietaajaman herrasväen kalusteita,jotka ovat juuri pietarilaista uusrenessanssia, tuon ajan yleisintä sisustusmuotia.Suomi Ruotsin valtakunnan osana• Hausjärven vanhat kylät esim. Herajoki, Erkylä, Hikiä, kirkonkylä, Turkhauta (1600-),Ryttylä, Karhi jne.63

Vapauden aate voittaa alaa• Napoleon Bonaparten ja Venäjän keisarin Aleksanteri I:n sopimuksen aiheuttamaSuomen sota kulki Hausjärven kautta kohti Hämeenlinnaa ja Pohjanmaata.Aateliskartanoiden kautta levisi uusi muoti ja uudet ihanteet myös tälle alueelle.Lisäksi yksi esimerkiksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliseltaajalta 1800-luvulle saakka:• jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri• kaupankäynnin kehitys• kulttuurin kehitys• liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys• väestössä tapahtuneet muutoksetKirjallisuutta• Heikki Matiskainen: Riihimäen esihistoria• Riihimäen historia 1• Lasse Toivola: Hausjärvi-kirja• Hausjärven historia• Janakkalan historia• Lopen historiaVuosiluokat 7-87. luokkaElämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate• Erkylän kartano Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin yliluutnantin Frans GustafMarqwardin kruununrustholli. Rakennus ajalle tyypillinen mansardikattoinenkaksikerroksinen puukartano.• Miten elää v. 1800 syntynyt ihminen elämänsä säätyasemastaan riippuen? Mitenhänen mahdolliset lapsensa ja lapsenlapsensa?• Brander –Paloheimo (HGB)Teollinen vallankumous• Riihimäen seudun teollistuminen vasta 1900-luvun alussa. Rautatie mahdollistikuitenkin teollisuudelle menevän raaka-aineen viennin täältäkin ja entistä paremmantuontitavaroiden saannin. Vuonna 1800-luvun lopulla Riihimäellä oli kyllä pieniturvepehkutehdas ja vähän aikaa myös puukenkätehdas. Teollistumisen katsotaanalkaneen kuitenkin vasta Paloheimon lautatarhan tulosta rautatieaseman lähelle ja senyhteyteen rakennetusta höyrykäyttöisestä raamisahasta.Murrosten aika Suomessa• Johan Reinhold Munck Erkylän kartanon omistajaksi, Marqwardin kartanon tilalleEngelin oppilaan A.F. Granstedtin suunnittelema venäläistyylisen uusklassisminmukainen kivilinna v. 1842• Carl Munck Parooninmäki, Toukokuun nuorisoseura Erkylän kyläläisille• Ruth Munck, Leponiemen sivukartano Lotta Svärd -järjestön johtava sairaanhoidonkouluttaja• Magnus Jacob Nordensvan, Karan kartano,• Hugo Standersjöld, Ryttylän kartano ja Riihiviidan kartano• H.G.Paloheimo, Santamäen kartano, Paloheimoyhtiö, Santamäen ja Kesijärven sahat,tiilitehdas Riihimäen saha ja Kolehmaisten lasitehtaan rahoitus• Mikko Kolehmainen , Riihimäki oy eli lasitehdas• SAKO oy:n vaiheet 1920-luvulta nykypäivään• TEKA ja HAVI, kynttilät ja mäntysuopa ym.64

Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen• Riihimäen venäläisen varuskunnan perustaminen v. 1910 ja sen merkityspaikkakunnalle. Arvokas varuskuntamiljöö, josta on hyvät tiedot mm. teknisen virastontekemässä ja julkaisemassa niteessä: Riihimäen arvokkaat rakennukset jakulttuuriympäristöt• Työväentalomuseossa on mielenkiintoinen esine lokakuun vallankumouksen tiimoilta,varuskunnan komendantin ruokasalin valtava asiakaappi, joka päätyi varuskunnastasilloiselle Riihimäen työväentalolle ja sieltä sitten museolle.• Sisällissota kosketti myös rajusti Riihimäkeä. Kirjallisuutta: Jari Lehtoväreen Riihimäenvaruskunnan historia 1, Riihimäen historia ja Riihimäen Sanomien artikkelit kirjastossa8. luokkaLaman ja totalitarismin aika• Mäntsälän kapinan vaiheet Riihimäen varuskunnassa.Toisen maailmansodan aika• Sankarihautojen kertomaa, sotaveteraanien ja Lottien kokemukset oppilaiden suvuissa.• Rintamamieskylät ja Karlskogan lahjoitustalot Petsamon ja Ruotsinkaduilla sekäJunailijankadun neuvola-päiväkoti• pakolaiset eli evakuoidut karjalaiset Riihimäellä, Antrea-huone kaupunginmuseossa• Sortavalan tyttölyseon perustaminen Riihimäelle Riihimäen tyttölyseoksi (yhteiskoulujakamalla poika- ja tyttölyseoksi)• Havi Viipurista Riihimäelle• Kalevi Penttilä – Reijo Saarinen: Talvisota Riihimäellä• Riihimäen historia 1Suomi 1950-luvulta nykypäivään• Oppilaiden isovanhempien kokema ja aikaansaama muutos haastatteluin ja valokuvin.• Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluunElämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa• Riihimäen muuttuminen oppilaiden elinaikana.• paikallinen nettiportaali HYRINETLisäksi yksi esimerkiksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvun alustanykypäivään saakka:• Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen• kulttuurin kehitys• tasa-arvoisuuden kehitys• teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys• Yhdysvaltojen ja Venäjän kehitys.Kirjallisuutta• Riihimäen kaavoituspalvelun: Riihimäen merkittäviä rakennuksia, rakennusryhmiä jakulttuurimaisemakokonaisuuksia 25.1. 200065

7.13 Yhteiskuntaoppi9. LuokkaKeskeiset sisällöt• Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioniYksilö yhteiskunnan jäsenenä• Riihimäen vähemmistöt: romanit, venäläiset, inkeriläiset, vietnamilaiset, kurdit, muut• Vanhojen ja nuorten osakulttuurit RiihimäelläYksilön hyvinvointi• Riihimäen kaupungin ympäristöohjelma• Riihimäen Yöjalka ry. (sovittelun toteuttaja Riihimäellä) Tietoutta löytyy mm. YöjalanToffelista.Vaikuttaminen ja päätöksenteko• Riihimäen nuorisovaltuusto, Riihimäen kaupunginvaltuusto, sen valinta,ehdokasasettelu ja puoluejakauma• Lautakunnat ja kuntayhtymien hallitukset• Mahdollisesti valtuuston kokous. Esityslistat on saatavissa Hyrinetistä ja videooppimateriaalikeskuksesta.• Koulujen oppilaskuntien tulisi toimia hallitusti demokratian harjoittelupaikkana esim.pienen määrärahan käyttämisen päättämisessä.• Riihimäkeläiset eduskunnassa, hallituksessa, EU:ssa ja EU-hankkeet Riihimäellä• Riihimäki Etelä-Suomen läänissä, Hämeen maakunnassa ja vaalipiirissä, Etelä-Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen piirissä sekä Hyvinkään – Riihimäentalousalueella ja Satujen seutukunnassaKansalaisen turvallisuus• Oikeusjärjestelmä, erityisesti 15-vuotta täyttäneen oikeudellinen vastuu• Yhdeksäsluokkalaiset tutustuvat keväisin Riihimäen varuskuntaan.• Poliisin järjestämä liikennekoulutus olisi tarpeen jokaisena elokuuna.Taloudenpito• Paikallinen yritysneuvonta• Työharjoittelun hyödyntäminen ja mahdolliset yrityssuhteet, kummiluokat, käynnitKansantalous• Paikalliset tuotteet riihimäkeläisten kauppojen hyllyillä• tuontituotteet – Mistä päin mitäkin?• Paikallisten yritysten vientimaat ja työllistäminen• Reilun kaupan tuotteet ja kehitysmaiden tukeminen RiihimäelläTalouspolitiikka• Paikallinen työttömyys, kunnallisverokertymä ja veroprosentin päättäminenkaupunginvaltuuston marraskuun kokouksessa, Riihimäen verotoimisto ja sen palvelut.66

7.14 MusiikkiKaupunkimme kuorot, orkesterit ja yhtyeet voidaan ottaa huomioon oppisisältöäsuunniteltaessa. Soitinesittelykierrokset musiikin ammattilaisten taholta tuovatmusiikinopiskeluun uusia sisältöjä ja elämyksiä. Ystävyyskaupunkivierailujen yhteydessä tuleetuoda esiin näiden maiden musiikkikulttuureja. Yhteisprojektit eri kouluasteiden ja yhteisöjen(koulut, teatterit, orkesterit, musiikkiopisto, musiikkiluokat) välillä mahdollistavat laajojentaideprojektien tuottamisen.Lisäksi kaupungissa järjestetään musiikkipainotteista perusopetusta.Vuosiluokat 1-4Tavoitteet1.lkOppilas• kokee musiikin iloa• käyttää omaa ääntään luontevasti• ilmaisee itseään laulaen, soittaen ja liikkuen• musisoi sekä ryhmässä että yksin• oppii kuuntelemaan musiikkia• tutustuu musiikin peruskäsitteisiin2.lkOppilas• kokee musiikin iloa• kehittyy oman äänen käytössä• ilmaisee itseään laulaen, soittaen ja liikkuen• musisoi sekä ryhmässä että yksin• oppii kuuntelemaan aktiivisesti ja keskittyneesti musiikkia• tutustuu musiikin peruskäsitteisiin67

Keskeiset sisällöt vuosiluokille 1-41.- 2. luokka 3.- 4. luokkaÄänenkäyttöja laulaminenSoittaminenKuunteluMusiikillinenkeksintäSointiväriRytmiDynamiikkaMelodia jaharmonia- Oman äänen erilaisia - Lauluohjelmistonkäyttötapoja.monipuolistuminen.- Hyvä äänenkäyttö. - Kaanoneita, kaksiäänisiä- Yksiääninen yhteislaulu. lauluja. Osa ohjelmistosta ulkoa.- Lastenlauluja, laululeikkejä,kansanlauluja, kaikulauluja,juhlien lauluja, tuttuja virsiä.(Maamme-laulu, Suvivirsi, Enkelitaivaan, Hämäläisten laulu)- Rytmi- ja laattasoittimet - Ostinaton ja yksinkertaisen- Oman soitimen rakentaminen melodian soitto(esim.kannel, nokkahuilu,laattasoittimet)- Monipuolisia kuunteluharjoituksia - Monenlaista ikäkauteen sopivaa- Lastenlauluja eläytyvää kuuntelua.- Kuuntelukokemusten ilmaisuaverbaalisesti ja kuvallisesti.- Rytminen improvisointi - Omien ratkaisujen keksiminen- Kertominen ja vastaaminen keho- ja rytmisoittimien avulla.- vapaasti laulaen. - Oman äänipartituurin toteuttaminen.- Rytmisiä täydennystehtäviä(kysymys/vastaus)- Sointivärin ja äänilähteen yhteys - Soittimen äänen tunnistaminen- Sointiväriä kuvaavia symboleja- Yhteismusisointiin valmistavia - vaihteleva tempokehosoitin- ja rytmiharjoituksia.- tasa/kolmijakoisuus(sanarytmit, perussyke)- rytmimerkit, tauot- lyhyt/pitkä- hidas/nopea- hiljaa/kovaa - voimakkuuden vaihtelun symboleja- voimistua/hiljentyä- Melodian toistaminen kuullun perus- - kolmisointu, sointumerkkejäteella- korkea/matala- yksiäänisyys/moniäänisyysMuoto - säkeistö - säe, sikermä, soolo-tuttiMusiikkiliikunta - Musiikin käsitteiden ja peruselementtienkokemista liikunnan avulla.- Tansseja ja leikkejä.68

Vuosiluokat 5-7Keskeiset sisällöt vuosiluokille 5-75.- 6. luokka 7.luokkaÄänenkäyttö jalaulaminen- Monipuolista yksi/moniäänistä lauluohjelmistoaeri musiikinlajit ja kulttuurithuomioon ottaen.- Osa ohjelmistosta ulkoa.- Äänentoistolaitteidenmahdollisuudet.SoittaminenKuunteluMusiikillinenkeksintäSointiväriRytmiDynamiikkaMelodia jaharmonia- Melodian säestäminen - Monipuolinen yhteissoitto sekä(esim. kannel, kitara, koskettimet)melodia- että sointusoittimin(bändisoittimet)- Monipuolista kuunteluohjelmistoa- Aktiivista ja kriittistä kuuntelua.- Yksinkertaisen melodian tai ostinaton - Melodian improvisointi esim.sepittäminen esim. pentatonisellapentatonisella asteikollaasteikolla soittaen tai laulaen- Sointivärin muuttaminen - Sointivärin sähköinen muuttaminen- Soitinperheet- Polyrytmiikka - Kolmimuunteisuus- Pop-rytmiikka - Musiikin eri peruskäsitteiden ymmär-- Rytminen vaihtelu, tempomerkinnät täminen oman musiikin- Dynaamisen vaihtelun käyttö tuottamisen kautta.musiikissa- Duuri, molli - Atonaalisuus- IntervallikäsiteMuoto - Erilaisia teosmuotoja, esim. rondo - Blues-kaavaMusiikkiliikunta- Tansseja, ilmaisuliikunta - Eläytymistä eri musiikinlajeihinja kulttuureihin liikkeen avulla.69

7.15 KuvataideOppilas tekee monipuolisesti taidetta perustuen omaan kokemusmaailmaansa jalähiympäristöönsä. Vuosiluokilla 1-2 kuvataiteen opetuksessa korostuvat leikinomaisuus,tekemisen ilo ja elämyksellisyys. Oppilasta ohjataan oman työnsä arvostamiseen.Oppilas saa kokemuksia monipuolisesta taidetarjonnasta. Yhteistyötahoja kuvataiteenopetuksessa ovat mm. taidemuseo, Allinna, kuvataidekoulu, Hyttikortteli, Lasimuseo,Metsästysmuseo.Kuvataiteen arvopohjana on toisen ihmisen kunnioittaminen ja hänen työnsä arvostaminen.Opettajan tehtävänä on innoittaa oppilasta löytämään omat ainutlaatuiset ratkaisunsakulloiseenkin tehtävään. Kuvataiteelle on ominaista työtapojen jatkuva vaihtelu. Työ onkonkreettista kokeilua, ilmiöiden tutkimista ja aktiivista osallistumista.Kuvataiteen perustehtävänä on kulttuuriperinnön siirto sekä tietojen ja taitojen kartuttaminen.Opetus tukee oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja henkistä hyvinvointia. Kuvataideopetus onns. kokemuksellista oppimista, jonka tavoitteena on edistää luovan ongelmaratkaisun jatutkivan oppimisen taitojen kehittymistä, sekä kykyä toimia yksin ja vuorovaikutuksessamuiden kanssa.Opetussuunnitelma korostaa ympäristön merkitystä opetuksen lähtökohtana. Omaanlähiympäristöön liittyvät tehtävät opettavat arvioimaan sen kehittymistä, viihtyvyyttä jatoimivuutta. Pikkukaupungissa on helppo laajentaa ja syventää aluetta oppilaiden vanhetessa.Riihimäki on museoiden kaupunki. Omat museot ja näyttelypaikat ovat lähtökohtanakulttuuriperinnön, rakennus- ja esinehistoriaan sekä taidehistorian opiskelussa. Jokaisenoppilaan tulee päästä ainakin kerran vuodessa tutustumaan näyttelyyn. Taidemuseossa onerityisesti lapsiasiakkaille suunnattua toimintaa. Oppilaita opetetaan löytämään paikallinenkulttuuritarjonta internetistä.Riihimäellä asuu monia taiteilijoita ja käsityön ammattilaisia, joita tulee käyttäämahdollisuuksien mukaan opetuksen tukena. Samoin täällä on runsaasti suunnitteluun jamuotoiluun liittyvää tietotaitoa, jota kouluissa voi hyödyntää.Opetussuunnitelman sisältöalueet ovat jaettu nelikenttään, johon opettaja kirjaa tehtävät jakäsitellyt asiat. Tällöin ops :aa ei jaeta luokka-asteittain, vaan sisällöittäin kuvataidekorttiin.Tämä ”kuvataidekortti” seuraa luokkaa opettajan vaihtuessa. Neljän ensimmäisenkouluvuoden jälkeen sisältöjen tulisi täsmätä ops :n perusteisiin. Liitteenä 3 on kuvataidekortti.70

Vuosiluokat 1-4Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluTaiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen• Kuvallisia ilmaisutapoja, tekniikoita jamateriaaleja: maalaamista,piirtämistä, grafiikkaa, muovailua jarakentelua• Kuvasommittelun perusteita:tasapaino, jännite, rytmi, väri, muoto,tila, liike, aika ja viiva• Kuvien tarkastelua ja arviointia sekäkuvataiteen käsitteiden käytönharjoittelua kuvista keskusteltaessa• Oman paikkakunnan museo- taitaidenäyttelyvierailuja ja taiteilijan työhöntutustuminen• Taidekuvien tarkastelua tekemällä omiakuvia ja keskustelemalla kuvista• Suomen kultakauden mestareita,esimerkkejä eri aikakausien taiteesta janykytaiteestaYmpäristöestetiikka, arkkitehtuuri jamuotoiluMedia ja kuvaviestintä• Luontoon, rakennuksiin jarakennusperintöön tutustumista janiiden kuvaamista, sekä ympäristönmuutosten tunnistamista• Esineiden tarkastelua, suunnittelua javalmistamista sekä kolmiulotteistarakentelua, ympäristösuunnitelmientai pienoismallien valmistamista• Kuvakerronnan perusteita: tarinastakuvaksi, lähikuva ja yleiskuva, kuvan jatekstin yhdistäminen• Kuvitus, sarjakuva, mainoskuva,valokuvaus, video ja digitaalinen kuva• Television, tietokonepelien, elokuvien,sarjakuvien ja mainonnan visuaalistenviestien kriittistä tarkastelua ja tutkimista71

Vuosiluokat 5-7Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu• Piirustus, grafiikka, maalaus,keramiikka, kuvanveisto, tilataide jataide ympäristössä, kuvallisen ajattelunsyventäminen• Kuvasommittelun perusteita: tasapaino,jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aikaja viiva• Kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaaomassa kuvailmaisussa• Omien havaintojen, ajatusten jamielikuvien ilmaiseminen kuvallisinkeinoinTaiteen tuntemus ja kulttuurinenosaaminen• hyödyntämistä Keskeisiä piirteitä taiteenhistoriassa ja nykytaiteessa sekä erikulttuurien kuvamaailmassa• Ohjattuja näyttely- tai museovierailuja,taiteilijan työhön tutustumista jatietoverkon kulttuuripalvelujen• Kuvien analysointia: taidekuvienrakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaaja taidekritiikkiäYmpäristöestetiikka, arkkitehtuuri jamuotoilu• Luonnon ja rakennetun ympäristönvuorovaikutuksen tarkastelua,rakennusperinnön tutkimista sekäerilaisten ympäristöjen tarkastelua jaarviointia esteettisestä, eettisestä,ekologisesta ja suunnittelunnäkökulmasta• Arkkitehtuurin ja muotoilunilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin japerinteisiin tutustumista• Suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoiluntärkeimpiin edustajiin tutustumista• Tilan havainnointia, suunnittelua jarakentamista, muotoiluprosessiintutustumista, materiaalin jakäyttötarkoituksen yhteyden tarkasteluaMedia ja kuvaviestintä• Kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemistamediassa, mediaesitysten rakenteellistaja sisällöllistä analyysia• Valokuvausta tai video- ja digitaalistakuvausta• Kuvakerronnan muotoja: kuvituksen,sarjakuvan ja liikkuvan kuvanerityispiirteitä• Graafista suunnittelua: kuvan ja sananyhdistämistä, typografian ja taitonperusteita• Mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja• Elokuvien ja televisio-ohjelmienanalysointia72

7.16 KäsityöOppilailla on yhteistä käsityötä vuosiluokat 1-4. Neljännen luokan keväällä oppilas valitseepainotuksen tekniseen tai tekstiilityöhön. Vuosiluokilla 5-7 on yhteistä käsityön oppiainesta,jonka sisällöistä voidaan koulukohtaisesti sopia. Painotuksen mukaista käsityötä opiskellaanvuosiluokilla 5-7. Luokilla 8 ja 9 käsityötä voi opiskella valinnaisena oppiaineena.Vuosiluokat 1-4TavoitteetOppilas• tutustuu erilaisiin materiaaleihin monipuolisesti• oppii perustekniikoita ja erilaisten työvälineiden käyttöä• oppii kuuntelemaan ja noudattamaan ohjeita• arvostaa kädentaitojaKeskeiset sisällöt vuosiluokille 1-2 tarkennetaan koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.TekstiilityöEhdotus sisällöiksi, joita voidaan koulukohtaisesti täsmentää.3. luokka 4. luokkaKoneompelu− koneompelun perusteet− omakohtaisen− kaavan käytön alkeetsuunnittelun perusteet− töiden yksinkertaista suunnittelua− yksinkertaisen kaavan− töiden yhteistä arviointiavalmistaminen− ompeluvarat− Esimerkkejä toteutettavista töistä: KoneompelukouluOmpelutyö: lokerikko, kassi, fleecehattu, aurinkolippa,tilkkumato, penaali, neulatyyny, kengän kiillotuskinnas,lohikäärme, luistin- tai pallopussi )−−työn toteutuksenmiettimistä opettajanavustuksellatyöohjeen−Jos jää aikaa: Tutustutaan suomalaiseen tai muunkulttuurin perinteiseen tai nykyaikaiseen tekniikkaan(esim. huovutus, kynttilänvalmistus, paperinvalmistus,virkkaus, marmorointi, solmeilutyö, mehiläisvahakynttilä,kehyskudonta, paperinarutyö)−−noudattaminenoman työn arviointiEsimerkkejätoteutettavistatöistä:lokerikko,rantakassi, laukku,urheilukassi,tuolinpehmuste, lippis,tyynyliina− Jos aikaa jää:sama kuin 3. luokallakankaankoristelu−Yksinkertaista konekirjontaa tai kankaanpainantaayhdistettynä johonkin ompelutyöhön−kankaanpainanta taipäällikeompeluMuut − silittäminen− puuvilla−valmistettujen tekstiilienpesu73

Tekninen työJokainen käsityöopetushanke sisältää seuraavat vaiheet:a) tuotesuunnittelub) tuottamisen suunnitteluc) toteuttaminen yksin tai ryhmässäd) prosessin arviointie) tuotteen funktionaalinen arviointi käytettävyyden ja elinkaariajattelun osaltaOpetushankkeet sidotaan oppilaan ikäkauteen ja mielenkiinnon kohteisiin. Oppilaansuunnitteluprosessit, toteutusprosessit ja itsearviointi dokumentoidaan sekä esitetäänopetusryhmän muille jäsenille.Tekniseen työhön liittyvät käsityön tuottamistekniikat opitaan opetushankkeiden yhteydessä.Opetushankkeissa tulee huomioida kummankin sukupuolen kiinnostuksen kohteettasapuolisesti.Ehdotus sisällöiksi, joita voidaan koulukohtaisesti muokata ja täsmentää3. luokka 4. luokka−−−−alusta kuumalle esineellefortuna- yms. peli”liikkuva esine”tuki muovista−−−−”linnun koti”elektroniikkatyötalttausharjoitusvalaminen−Esimerkkejä toteutettavista töistä: tuoli pehmolelulle,kynäteline, vesiratas, avaimenperä jne..− Esimerkkejä toteutettavista töistä:purjevene, lentokone, juna, pujottelupeli,kynäkotelo, korurasia, mitali, kolikko, korutinastaVuosiluokat 5-7Tekstiilityö5. luokka 6. luokka 7. luokkaKoneompelu − Ompelukoneen käyttösyventäen−−Esimerkkejä toteutettavistatöistä: Fleecehuppari,anorakki, housut, yöpaita,liivi, pusero, toppi, shortsittms. vaate itselle, tyynyliina,pyyheJokin muu perinteinen taimoderni tekniikka: Esim.batikki-värjäys, helmityöt,virkkaus, kudonta (matto,poppana), saumurin käyttö,kirjontakoneen käyttö,virkkaus, Ystävännauha,vapaavalintainen työ,vanhasta uutta, kierrätys−−−−−Ompelukoneen itsenäinenhallintaTyön ja sen toteutuksenitsenäinen suunnitteluEsimerkkejätoteutettavista töistä:Kodintekstiili(sängynpeitto,tyynynpäällinen, peittolemmikille tai vauvalle…)esim. tilkkutyönätoteutettunaVaate itselleJokin muu perinteinen taimoderni tekniikka: Samakuin 5.luokalla− syvennetäänaiemmin opittua− Ompelutyöt 21 x 3tuntia−Esimerkkejätoteutettavista töistä:neulatyyny,ylävartalon vaate,alavartalon vaate74

Lankatyöt5. luokka 6. luokka 7. luokkaNeulontaNeulonta− silmukoiden luominen − nurja silmukka− oikea silmukka − joustinneule− edestakaisneule − suljettu neule−Esimerkkejätoteutettavista töistä:kaulaliina, panta,myssy, tossut tms.−Esimerkkejätoteutettavista töistä:säärystimet, lapaset,kaulaliina, myssyKankaankoristelu −Ristipisto (tai muitakirjontapistoja)Muut − villa− pesumerkitTekninen työEhdotus sisällöiksi, joita voidaan koulukohtaisesti muokata ja täsmentää5.luokka 6. luokka 7. luokka−−−−−−polkupyörän huolto voitelu,puhdistus, kiristyksetkäyttöesine, sorvaaminenpuun ja metallinyhdistäminenliitoksetmuovinkäsittelyn harjoituselektroniikkatyö−−−−−−”iso puutyö"metallin pakotustyöohjeiden mukaantoimiminenvälinehuoltoelektroniikkatyö”liikkuva laite”,sähkömoottori ja laite− Syvennetään aiemminopittua−Esimerkkejätoteutettavista töistä:talouspyyheteline, jakkara,makkaratikku, puulaatikko,paperiveitsi, kirjatuki,summeri ja ajastin−Esimerkkejätoteutettavista töistä:Kaappi, salkku,löylykauha, lennokki,puukon teroitus, höylänasetukset ja ovivalotArviointiKäsityön arvioinnissa siirrytään portfolio -tyyppiseen kansioarviointiin, joka pitää sisälläänoppilaan suunnitelmat ja itsearvioinnin töiden osalta. Kansiota säilytetään koululla ja se siirtyyeteenpäin oppilaan vaihtaessa koulua. Oppilaalle annetaan todistusarvosanat numeroinneljänneltä luokalta alkaen.75

7.17 LiikuntaLiikunnan opetuksessa:• painotetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja hyvinvointia, jotkatukevat oppilaan selviytymistä arkielämän haasteista• huomioidaan Riihimäen koulujen välinen yhteistyö (esim. urheilukilpailut ja Riihimäkipäivänkoululaisviesti)• tuetaan oppilaiden osallistumista koululiikunnan valtakunnallisiin ja piiritason kilpailuihin• tuetaan oppilaan halua kehittää erikoislahjakkuuttaan lajissaan, mikä luomahdollisuuden jatkossa esim. urheiluvalmennukseenKouluja kannustetaan yhteistoimintaan paikkakunnan urheiluseurojen ja eri lajiliittojen kanssa.Tutustutaan suomalaiseen ja oppilaiden kotimaiden perinneliikuntaan, sekä suomalaiseenliikuntakulttuuriin.Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan kansainväliseen (esim. Riihimäen ystävyyskaupunkienja -koulujen) liikuntakulttuuriin.Sisällöt toteutetaan vuosiluokittain koulujen oman opetussuunnitelman mukaanVuosiluokat 1-4MOTORISETPERUSTAIDOT1.-2. –luokatLiiku leikkien− Järjestäytymismuodot ja leikit− juoksua, hyppyjä, heittoja janiiden soveltamistaliikuntamuotoihin3.-4. –luokatLiiku oppien− Juoksua, hyppyjä, heittoja janiiden soveltamistaArvioidaan motoristen perustaitojenmonipuolista hallintaa ja soveltamista.Voimisteluilman välineitä,välineillä jatelineillä−−−Kävely- ja juoksuharjoitteitalihashallinta- jaliikkuvuusharjoitteitahyppyjä ja hyppelyjä−−−Monipuolisia kävely- jajuoksuharjoitteitalihashallinta- jaliikkuvuusharjoitteitahyppyjä ja hyppelyjä−Välineidenkäsittelyharjoitteita−−−−Vaativampia harjoitteita tutuillavälineillä esim. hernepussi, pallo,hypinnaru, vannemahdollisuuksien mukaan muitavälineitätemppuja välineilläkokonaisvaltaisen kehonhallinnankehittäminen−Temppuja telineillä−Vaativampia harjoitteita tutuillatelineillä esim. permanto / matto,penkki / matala puomi,hyppyarkku, puolapuut, nojapuut,rekki, köydet, renkaatArvioidaan perus-, väline- jatelinevoimistelun liikkeiden osaamista.76

Musiikki- jailmaisuliikuntasekä tanssit1.-2. –luokatLiiku leikkien− Satuvoimistelua jakeksimistehtäviä− musiikin mukaanliikkumista− perinteisiä ja uusialaululeikkejä japiiritansseja− luovaa liikunnallistailmaisua3.-4. –luokatLiiku oppien− Kansantansseja− luovaa liikuntaa musiikin mukaan− mielikuvatehtäviäArvioidaan luovaa liikunnallista ilmaisua jaliikkumista rytmin tai musiikin mukaan.Leikki-, viite- japienpelit sekäpalloilulajit−−−Pallonkäsittelyharjoituksiaerikokoisilla ja –painoisillapalloillapalloleikkejäleikkipelejä−−Eri palloilulajien (esim. jalka-, lento-,kori-, pesäpallo ja muita mailapelejä)perustaitoja sekä sääntöjä ja niidenkäyttämistäviitepelejä, pienpelejäArvioidaan pelivälineiden käsittelytaitoa jatoimimista peleissä.Luontoliikunta − Luokkahuoneen japihakartan luku− rastien etsiminen− erilaisiasuunnistusharjoitteitaesim. viuhka-, viiva-,valokuvasuunnistus− luonnon maamerkkienaktiivinen havainnointi−−−Lähikartan ja opetuskartan käyttöä(myös karttamerkkejä ja mittakaava)maastossa liikkumisen perusasioitaluonnossa käyttäytyminenArvioidaan opetuskartan käyttötaitoa jaliikkumista luonnossa.TalviliikuntaLuistelu:− luistimien jalkaanlaittaminen− totuttautuminen(tasapaino ja turvallinenkaatuminen)− liuku− eteenpäin luistelu− jarrutus− tasahyppy− taaksepäin luistelunalkeita− pelejä ja leikkejäHiihto:− välineisiintotuttautuminen (monot,sukset, sauvat)− välineistä huolehtiminen− tasapaino− kaatuminen ja ylösnousu− mäenlaskua− erilaisia liikkumistapojasuksilla− perinteisen hiihtotavanalkeita−−−−Luistelu:luistelutaitojen vahvistamistalisäksi esim. pyörähdyksiä, hyppyjä,käännöksiä, jarrutuksiapelivälineiden käsittelyharjoitteita javiitepelejäArvioidaan liukumisen, eteenpäin luistelunja jarrutuksen osaamista.−−−−Hiihto:perinteisen hiihtotavan harjoittelualuisteluhiihtoaerilaisia mäkien nousuja, laskuja jakäännöksiäArvioidaan suksilla liikkumista.77

Veteentotuttautuminenjauintiharjoitukset1.-2. –luokatLiiku leikkien− Uimahallikäyttäytyminenja vesiturvallisuus− veteen totuttautuminen− kastautuminen− liukuminen− kellunta− myyräuintia− alkeisselkäuintia− hyppy veteen−−−−3.-4. –luokatLiiku oppienRinta-, krooliuinnin ja selkäkroolin alkeitasukellus (syvyys, pituus)alkeishyppyjä jalat ja pää edelläpinnalla pysyminen pelastusvälineidenavullaArvioidaan uimista uintisyvyisessä vedessä.LiikunnallisetleikitItsenäisentyöskentelyntaidot jayhteistyötaidot−−−−−−Liikunnallisia leikkejäsoveltaen eriliikuntamuotoihinHarjoittelua itsenäisesti, pareittain, pienryhmissä, joukkueissakeskinäinen kannustaminen, auttaminen ja yritteliäisyysterve me-henkipitkäjänteinen toimintaitsearvioinnin alkeitaArvioidaan itsenäistä ja ryhmässä työskentelyä sekäyritteliäisyyttä ja toisten auttamista liikuntatunneilla.Arvioidaan kykyä pitkäjänteiseen toimintaan ja itsearviointiin.Sovittujenohjeiden mukaantoimiminen jareilu peli−−−Hyvät käytöstavat liikuntatunneillaturvalliset liikuntatavat, järjestys- ja turvallisuussäännöt sekä muistayhteisistä säännöistä sopiminenreilun pelin henkiArvioidaan sovittujen ohjeiden mukaan toimimista ja vastuullisuutta.Pukeutuminen japuhtaus−−Tarkoituksenmukainen pukeutuminen eri liikuntalajeissapuhtaudesta huolehtiminenArvioidaan pukeutumista liikuntatunneille ja puhtaudesta huolehtimista.78

Vuosiluokat 5-9MOTORISETPERUSTAIDOT5.-6. –luokatLiiku taitaen− Juoksua, hyppyjä,heittoja eri liikuntalajeissa7.-luokkaLajitaidot− Juoksulajeja,pituus- jakorkeushyppyä,heittolajeja− motorisia perustaitojakehittäviäharjoitteita8.-9. –luokatLiiku harrastaen− Aiemmin opittujenlajitaitojenkertaamistaArvioidaan ydintaidotjuoksuissa, hypyissä jaheitoissa.Voimisteluilman välineitä,välineillä jatelineillä−−−−−−−Kävely- ja juoksuharjoitteitalihashallinta- jaliikkuvuusharjoitteitahyppyjä ja hyppelyjämahdollisestiakrobatia-liikkeitäVälineiden käsittelyharjoitteitaesim.keilat, hypinnaru,vannemahdollisuuksienmukaan muitavälineitätemppuja välineillä−−−Kunto-, perus-,väline- jatelinevoimisteluaavustamisenalkeitatyttöjen japoikienvoimistelunmahdollineneriyttäminen−−Aiemmin opittujenvoimistelutaitojenvarmentamista,vahvistamista jamonipuolistamistamahdollisuuksienmukaan erilaisiinvoimistelusuuntauksiin(esim.aerobic, jooga)tutustumistaArvioidaan voimistelun,väline- ja telinevoimistelunliikkeiden osaamista.−−Erilaisia harjoitteitatelineillä esim.permanto, matto,penkki, puomi,hyppyarkku, puolapuut,köydet,renkaatmahdollisuuksienmukaanJumppasirkustaMusiikki- jailmaisuliikuntasekä tanssit−−−Liikkumista rytmintai musiikin mukaanerilaisia tanssejamahdollisia yhteistunteja(esim. paritanssia)tyttöjen japoikien kesken−−−−Liikesarjojarytmin taimusiikinmukaanseuratansseja jamuuta tanssiailmaisuliikuntaamahdollisiayhteistuntejatyttöjen japoikien kesken−−Liikesarjoja rytmintai musiikin mukaanohjattua jaitsenäistäilmaisuliikuntaaArvioidaan liikkumistayksinkertaisten rytmienmukaan.79

5.-6. –luokatLiiku taitaenPallopelit − Eri pallopelien(esim. jalka-,kori-, lento-,pesäpallo jamuut mailapelit)perustaitoja sekäsääntöjä janiidenkäyttämistä− viitepelejä,pienpelejä− peliajatuksenkehittäminen jareilu peli7.-luokkaLajitaidot− Pallopelien(esim. jalka-,kori-, lento-,pesäpallo jamuut mailapelit)harjoittaminenpien- javiitepelein sekäpelaaminensovituinsäännöin8.-9. –luokatLiiku harrastaen− Yleisimpien pallopelienpelitaitojenvarmentamista ja pelaamistasovittujensääntöjen mukaan− mahdollisesti uusiapallopelejäArvioidaan yleisimpienpallopelien perusteidenosaamista ja sovittujensääntöjen mukaanpelaamista.Suunnistus jaretkeily−−−−Suunnistaminenja reitin valintaerilaiset kartat jakarttamerkitkompassinkäytön alkeitajokamiehenoikeuksia javelvollisuuksia−−Erilaisiasuunnistusharjoitteitasuunnistamistakarttaa jakompassiaapuna käyttäen−−−Suunnistamistaitojenvarmentamistaluonto- ja elämysliikuntaamahdollisuuksienmukaanjokamiehen oikeuksiaja velvollisuuksiaArvioidaan suunnistamistakartan ja kompassin avullasekä oppilaan tietoa jokamiehenoikeuksista javelvollisuuksista.TALVILIIKUNTA−−−−−−−Luistelu:Luistelu- ja pelitaitojenkehittämistälisää hyppyjä,käännöksiä,jarrutuksiapelisääntöjäHiihto:Hiihto- jamäenlaskutaidonkehittämistä jasoveltamistamaaston jamatkan mukaantutustumistavälineidenhuoltoon−−−−−Luistelu:Luistelu- ja pelitaitojenkertaamista jakehittämistämahdollisestipari- jamuodostelmaluistelunalkeitaja jääpelejäHiihto:Hiihdonperustekniikat−−−Luistelu:Sujuvan luistelutaidonvarmentamistajääpelien pelaamistasovituin säännöinArvioidaan taitoa luistellasujuvasti.−−−Hiihto:Hiihto kuntoliikuntanahiihdon perustekniikoidenvarmentaminenArvioidaan hiihdon harrastamiseentarvittaviaperustekniikoita.80

Uinti ja vesipelastusToimintakyvynkehittäminen jaseuranta,lihashuoltoTurvallinen jaasianmukainentoimintaliikuntatilanteissaItsenäisen jaryhmässätyöskentelyntaidot5.-6. –luokatLiiku taitaen− Rinta-,krooliuinnin jaselkäkroolinharjoittelua− hyppyjä erikorkeuksilta jalatja pää edellä− sukeltamista− vedestä pelastamisenalkeita− vesipelejä− Toimintakyvynkehittämiseentähtääviäharjoitteita jaseurantamenetelmiä− lihashuollonalkeita−−−−7.-luokkaLajitaidot− Uintitekniikoidenkertaaminen− uimahyppyjen alkeita− vesipelastustaitoja− vesipelejä−−Toimintakyvynkehittämiseentähtääviä harjoitteitajaseurantamenetelmiälihashuollon merkitysja menetelmiäTurvalliset liikuntatavatjärjestys- ja turvallisuussääntöjen noudattaminentarkoituksenmukainen pukeutuminen liikuntatunneillepuhtaudesta huolehtiminen8.-9. –luokatLiiku harrastaen− Aiemminopittujen uinti- javesipelastustaitojenvarmentaminen− uimataitotestiArvioidaan uimataidonhallintaa sekä vedestäpelastamisen taitoja.−−SeurataantoimintakyvynkehittymistämonipuolistalihashuoltoaArvioidaan oppilaan kykyäylläpitää, arvioida jakehittäätoimintakykyään.Arvioidaan sovittujen ohjeiden mukaan toimimista, pukeutumista liikuntatunneille japuhtaudesta huolehtimista .− Harjoittelua itsenäisesti, pareittain, pienryhmissä, joukkueissa− keskinäinen kannustaminen ja auttaminen− oppimis- ja yrittämishalu− itsearviointi− terve me-henki− yhteisistä säännöistä sopiminen− reilun pelin henkiArvioidaan itsenäistä ja ryhmässä työskentelyä sekä yritteliäisyyttä, oppimishaluaja toisten auttamista liikuntatunneilla.Itsensä hyväksyminenja suvaitsevaisuusUudet liikuntamuodotjaliikuntatietous−−Itsetuntoa ja suvaitsevaisuutta kehittäviä leikkejä ja pelejäUusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta81

7.18 KotitalousPerhe ja yhdessä eläminenHyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat• asialliset pöytätavat, ruoan ottaminen, muiden ruokailijoiden huomioiminen• asiallinen pukeutuminen, henkilökohtainen hygienia• kielenkäyttö, tervehtiminen, kiitos, anteeksi• kalenterivuoden juhlatSosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri• myönteisen ilmapiirin ylläpitäminen• vastuu oman tehtävän hoitamisesta loppuun asti• vastuu oman pienryhmän toiminnasta• toisen oppilaan yksilöllisyyden kunnioittaminen ja toisten auttaminenTasa-arvo ja ajankäyttö perheessä• työn jakaminen tasapuolisesti kotitaloustunnilla• kotitöiden jakaminenRavitsemus ja ruokakulttuuriRavitsemussuositukset ja terveellinen ruoka• ruokaympyrän ja lautasmallin tunteminen• ateriarytmi• kasvavan nuoren ravitsemussuosituksetRuoan laatu ja turvallisuus• elintarvikkeiden kotimaisuus ja ulkomaisuus• pakkausmerkinnät• laadunvalvonta, suoramyynti, vierailu esim. torille• elintarvikkeiden säilyttäminenPerusruoanvalmistusmenetelmät• RuoanvalmistusLieden käyttö, erilaiset kypsennystavatUuniruoatKeittoruoatKastikkeetPataruoatJälkiruoat• LeipominenEri taikinatyypitmurotaikinatpikataikinathiivataikinatkohottamattomat taikinatmuna-sokerivaahtotaikinatmuut taikinat82

Aterioiden suunnittelu ja erilaiset ruokailutilanteet suomalaisessa ruokakulttuurissa• arkiruoat ja juhlaruoat• oman aterian suunnittelu ja toteutus• erilaiset juhlat, esim. rippijuhlat, koulu päättyy -juhla, joulu, pääsiäinenRuokakulttuurien muuttuminen• perinneruoat, nykypäivän ruokakulttuuri• kotiruoanvalmistus ja valmisruoat• maahanmuuttajien ruokakulttuuriKuluttaja ja muuttuva yhteiskuntaOman rahankäytön suunnittelu• kännykkälaskut, viikkorahat jne.• mitä ruoka maksaa?Kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet• ostajan vastuu• käytetyn tavaran kauppa, kaupan purkaminen, ostosten palauttaminen• vierailu kuluttajaneuvojan luoTuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö• ruokapalvelut• siivouspalvelut• pyykkipalvelut• lastenhoitopalvelutKulutuksen ympäristövaikutukset• kestävä kehitys• ympäristön saastuminen, roskaton ympäristöKoti ja ympäristö• Asunnon ja tekstiilien hoito• keittiön puhtaanapito• oman huoneen siivoaminen• hoito-ohjemerkit, konepesu, pyykin jälkikäsittely, oman asun hoitoLähiympäristön hoito sekä jätehuolto• lajittelu, kierrätys, kaatopaikkojen toimintaKotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttö• kylmälaitteet• liesi• keittiön pienkoneet ja niiden turvallinen käyttö• energian säästäminenArviointiKotitalouden arvioinnissa käytetään yhteisesti sovittua kriteeristöä, joka perustuuvaltakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin83

7.19 OppilaanohjausOppilaanohjauksen oppisisällöt• koulun toimintatavat• perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi• omat opiskelutaidot, niiden arviointi ja tiedonhankintakanavat• tulevaisuuden suunnittelu- ja päätöksentekotaidot• itsetuntemus ja ammatillinen kehitys• koulutusjärjestelmä• työelämätietous• yrittäjyys• opiskelu ja työnteko ulkomaillaOppilaanohjauksen painopistealueet• ohjauspalvelujen tasapuolinen ja laadukas tarjonta kaikille oppilaille• syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden (heikkojen, motivoitumattomien ja opiskeluunsitoutumattomien) tukeminen• yhteistyö lähettävän ja vastaanottavan koulun luokanopettajan ja oppilashuoltohenkilöstönkanssa perusopetuksen nivelvaiheessa siirryttäessä alakoulustayläkouluun ja peruskoulun päättövaiheessa siirryttäessä toisen asteen koulutukseen• yhteistyö paikallisen työ - ja elinkeinoelämän kanssa ja TET –toiminnan kehittäminen• oppilaitoksen www-ympäristön ohjauksellinen hyödyntäminen (koulutusta sekäopiskelua koskeva tiedotus- ja neuvontatoiminta, urasuunnittelun ja verkko-opetus)Työelämään tutustuminen9. luokalla oppilaan opinto-ohjelmaan sisältyy kaksi viikkoa työelämään tutustumista itsevalitussa ja mahdollisesti myös itse hankitussa työpaikassa tai koulutuspaikassa. Opintoohjaajaopastaa ja auttaa oppilaita TET -paikan valinnassa ja tarvittaessa hankkii paikan.Tutustumiskäyntejä järjestetään työelämään ja toisen asteen kouluihin. Asiantuntija-vierailujatoteutetaan mahdollisuuksien mukaan eri aineiden oppituntien aikana.Tehostettua työelämään tutustumista järjestetään Omauraluokalla ja tarvittaessa muillakinerityisopetuksen luokilla syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden kohdalla, joilla on ongelmiaperuskoulun loppuunsaattamisessa, sosiaalisissa suhteissa sekä jatko-opintoihinhakeutumisessa.84

8 OPPILAAN ARVIOINTILuodaan välineaineisiin (MA, AI ja A -kielet) nivelvaiheisiin mittarit, joilla seulotaanoppimisvaikeuksia ja tuetaan opettajan arviointia hänen harkitessa oppilaan etenemistäseuraavalle vuosiluokalle.Arvosanaan kymmenen tarvitaan selkeästi parempi osaaminen kaikilla osa-alueilla kuin mitäarvosanaan kahdeksan vaadittavat kuvaukset ovat. Noudatetaan numeroarvostelussalaadittuja kriteereitä eri arvosanoille.Arvioinnin perusteista tiedottaminen tapahtuu koulun tasolla ja koulun tulee merkitätyösuunnitelmaan, kuinka tiedottamisen aikoo toteuttaa.Arviointikeskusteluun ei velvoiteta. Vuosiluokilla 0.-2. huoltajat tavataan vähintään kerranlukuvuodessa henkilökohtaisesti. Vuosiluokilla 3.-9. huoltajille on annettava mahdollisuushenkilökohtaiseen tapaamiseen. Uuden oppilaan huoltajille tarjotaan aina mahdollisuushenkilökohtaiseen tapaamiseen. Tämä on koulun ja kodin välistä yhteistyötä, jossa tokivoidaan myös arviointiin liittyviä asioita käsitellä. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössänoudatetaan aina välittömän puuttumisen mallia.Esiopetuksen ja perusopetuksen 1.-3. -luokilla todistuksissa on sanallinen arviointi. 4. -luokaltalähtien on numeroarvostelu lukuun ottamatta A -kieliä, joissa numeroarvostelu on viidenneltäluokalta alkaen. Koululla on tämän lisäksi mahdollisuus täydentää numeroarvosteluasanallisella arvioinnilla. Primukseen luodaan kaupungin yhteiset todistuspohjat.Käyttäytymisen arvioinnista vastaa kukin koulu. Itsearviointi tapahtuu oppiainekohtaisesti.Päättötodistuksen liitteet oppilas pyytää itse ja liittää todistukseen. Päättöarvosana perustuuoppilaan osaamiseen vuosiluokilla 8-9.Opetussuunnitelmaan kirjataan mahdollisuus venyttää 9.luokan suorittamisaikaa vuosiluokkiinsitomattomalla opetuksella. Yhteinen HOJKS -pohja luodaan Primukseen. Perusopetuksenlisäopetus (10.luokka) on vuosiluokkiin sitomatonta.85

LIITTEET1 SANASTOArvotA2-saksaHOJKSLiite 1.Yksilön kannalta arvot voidaan käsittää symboleiksi, jotka määrittävätkäyttäytymistä, valintoja ja arviointeja erilaisissa päätöksenteon ja toiminnantilanteissa. Yhteiskunnan kannalta arvojen tehtävä on pitää yhteisö koossapyrkimällä eliminoimaan järjestelmään kohdistuvat heilahdukset. Arvotperustuvat viime kädessä tarpeisiin ja motivoivat toimintaa ja päätöksiä.A2-saksa on neljänneltä luokalta lähtien vapaaehtoiseksi valittava kieli. Valitunkielen opiskelu jatkuu kuuden vuoden ajan perusopetuksen vuosiluokilla 4-9.Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatiahyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksenjärjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Henkilökohtaisen opetuksenjärjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisestioppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemuksetoppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista jatukipalveluista.Kehu -arviointiKehu -arvioinnissa tutkitaan ja seulotaan jo ennen varsinaistakoulunaloittamisikää mahdollisia oppimisen esteitä ja tuen tarvetta.Kuntakohtainen opetussuunnitelmaKoulutuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä kuntakohtainenopetussuunnitelma noudattaen mitä perusteissa on määrätty. Kuntakohtaisessaopetussuunnitelmassa täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita jasisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja.Opetussuunnitelman perusteetOpetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinenopetussuunnitelma laaditaan. Opetussuunnitelman perusteissa määritelläänopetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt sekä oppilaan hyvän osaamisen kuvausja päättöarvioinnin kriteerit.OppimissuunnitelmaOppimissuunnitelma (HOPS) on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelmantoteuttamiseksi. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppiiottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saaoppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta.S2-kieliOppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomeatoisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomiäidinkielenä –oppimäärän sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetäänopetussuunnitelmassa.86

ToimintakulttuuriToimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt,toiminta-, ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyönlaatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen kouluntoiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat.TuntijakoValtioneuvosto päättää perusopetukseen käytettävän vähimmäistuntimääränjakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekäoppilaanohjaukseen. Koulutuksen järjestäjä voi päättää järjestää opetustaenemmän kuin vähimmäistuntimäärän.87

2 RIIHIMÄEN PAIKALLINEN TUNTIJAKOLiite 2.Riihimäen peruskoulunminimituntijakoTunnit luokittainVUOSILUOKAT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht.Äidinkieli ja kirjallisuus (7) (7) (5) (5) (4) (5) (3) (3) (3) 42A-kieli (2) (2) (2) (2) (2) (3) (3) 16B-kieli (2) (2) (2) 6Matematiikka (4) (4) (4) (4) (4) (4) (3) (4) (3) 34Ympäristö- ja luonnontieto (2) (2) (3) (3) 10Biologia ja maantieto (2) (2) (2) (2) (3) 11Fysiikka ja kemia (1) (1) (2) (3) (2) 9Terveystieto (1) (1) (1) 3Uskonto/Elämänkatsomustieto (1) (1) (2) (1) (1) (2) (1) (1) (1) 11Historia ja yhteiskuntaoppi (2) (1) (2) (2) (3) 10Musiikki (1) (1) (1) (1) (1) (1) (1) 7Kuvataide (1) (1) (1) (1) (1) (1) (2) 8Käsityö (1) (1) (1) (1) (2) (2) (3) 11Liikunta (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) 18Taito- ja taideaineiden välys (1) (1) (3) (3) (3) (2) (1) 14(Taito- ja taideaineet yht.) 12 16 17 13 (58)Kotitalous (3) 3Oppilaanohjaus (1) (1) 2Valinnaiset aineet (1) (6) (6) 13Oppilaan vähimmäistuntimäärä 20 20 24 24 25 25 30 30 30 228Vapaaehtoinen A-kieli (1) (2) (3) (2) (2*) (2*) 12*mahdollinen A2-kieli sisältyy valinnaisuuteen 8. ja 9. luokalla88

3 KUVATAIDEKORTTILiite 3.Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluTaiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenYmpäristöestetiikka, arkkitehtuuri jamuotoiluMedia ja kuvaviestintä89

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA1 Valmistavan opetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt1.1 Opetuksen tavoitteetValmistava opetus on kokonaisuudessaan suomi toisena kielenä –opetusta. Valmistavassaopetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa oppilaan opintoohjelmassatarkemmin määritellyllä tavalla. Oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvinosin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumistasuomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistävarten. Opetuksessa otetaan huomioon seuraavat oppilaan henkilökohtaiset tekijät:• oppilaan ikä• oman äidinkielen ja suomen kielen taito• koulutausta ennen Suomeen tuloa• kokemusmaailma• oman äidinkielen ja kulttuurin etäisyys suomen kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin.Oppilaan oman äidinkielen opetus yhdessä suomi toisena kielenä -opetuksen kanssa rakentaapohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle ja vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä.1.2 OpetusjärjestelyistäPerusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle,jonka suomen kielen taito ei ole riittävän hyvä yleisopetuksen ryhmässä opiskelemiseen.Opetusta annetaan 6 -10 -vuotiaille vähintään 450 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 500tuntia. Tapauskohtaisesti valmistavaa opetusta voidaan antaa pidemmän aikaa, kunnesoppilas saavuttaa ikätasolleen riittävät oppimistaidot siirtyäkseen yleisopetukseen.Yläkouluikäisten opetusta voidaan jatkaa valmistavan opetuksen jälkeen täydentävänopetuksen luokassa.Valmistavan opetuksen ryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon oppilaiden jaopetusryhmien erityispiirteet. Oppilaiden yksilöllisten ohjaustarpeiden vuoksi on tärkeää, ettäryhmissä on tarvittaessa ammattitaitoinen avustaja.Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan vähitellen yleisopetuksen ryhmiin omanopinto-ohjelman mukaan. Integroitaviin oppilaisiin tulee valmistautua hyvissä ajoinryhmäkokoja suunniteltaessa. Integroinnilla edistetään sosiaalisen kielitaidon kehittymistä,oppiaineen sisällön omaksumista ja kotoutumista.90

2 Ohjaus ja tukitoimet2.1 Oppilaan oma opinto-ohjelmaPerusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista oppimäärää,vaan jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma kahden kuukauden kuluessa koulunaloittamisesta. Opinto-ohjelmaa päivitetään tarvittaessa lukuvuoden aikana.Opinto-ohjelmassa määritellään:• oppilaan lähtötaso• oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet• opiskeltavat oppiaineet• tuntimäärät ja opetuksen sisältö• integrointi perusopetuksen ryhmiin• muut tarvittavat tukitoimet.Lisäksi opinto-ohjelma tulee laatia myös silloin, kun• maahanmuuttajataustainen oppilas valmistavan opetuksen jälkeen sijoitetaanikätasoaan vastaavaan yleisopetuksen luokkaan, vaikka hänen tietonsa ja/tai taitonsaperusopetuksen oppimäärässä ovat vaillinaisia• maahanmuuttajataustainen oppilas sijoitetaan suoraan ilman valmistavaa opetustayleisopetuksen luokkaan.Oppilaalle voidaan myös laatia vuosiluokkiin jakamaton oppimäärä, joka kirjataan opintoohjelmaan.Tällöin oppilas voi opiskella ikätasoaan vastaavassa ryhmässä oman ohjelmansamukaisesti.2.2 OppilashuoltoOppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä,psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, huolehtiminen. Erityistä tukea tai oppilashuollonpalveluja tarvitsevien oppilaiden varhaiseen tunnistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.Tukitoimet pitää käynnistää ajoissa ja tehokkaasti.2.3 OppilaanohjausValmistavan luokan oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että oppilastunnistaa oman oppimistyylinsä ja osaa hyödyntää sitä oppimisessaan. Lisäksioppilaanohjauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaalla on realistinenkäsitys sekä mahdollisuuksistaan päästä jatko-opintoihin että edellytyksistään päästä mukaantyöelämään.2.4 Kodin ja koulun välinen yhteistyöKunnan on luotava edellytykset tasavertaiselle ja yhdenvertaiselle kodin ja koulun väliselleyhteistyölle. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemuksetlähtömaan koulujärjestelmästä.91

Oppilaan perhe tutustutetaan• suomalaiseen koulujärjestelmään• opetussuunnitelmaan• oppilaan arviointiin• opetusmenetelmiin• oppilaan omaan opinto-ohjelmaan• kasvatukseen suomalaisessa yhteiskunnassa• koulutukseen läheisesti liittyviin sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmien tukitoimiinKodin ja koulun välisen onnistuneen yhteistyön kannalta on ensiarvoisen tärkeää aina tarpeenvaatiessa käyttää ammattitulkkia. Näin varmistetaan oppilaan, huoltajien ja opettajanoikeusturva.3 Oppiaineet3.1 Suomi toisena kielenäSuomi toisena kielenä -oppiaineen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet suomenkielessä, niin että he voivat siirtyä perusopetukseen. Valmistavan opetuksen pääpaino onsuomi toisena kielenä -opiskelussa. Opetuksessa otetaan huomioon muiden oppiaineidensisällöt. Opetuksessa toteutetaan spiraalimaisuutta, jolloin jo opittua kerrataan, syvennetään jalaajennetaan ikä- ja taitotaso huomioon ottaen.Opetuksessa noudatetaan suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmaa. Oppilaan tullessavalmistavan opetuksen ryhmään, hänen suomen kielen taitotasonsa arvioidaan kaikilla kielenosa-alueilla. Arviointi nojaa Suomessa laadittuun sovellukseen asteikosta, joka sisältyyEuroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielen oppimisen, opettamisen ja arvioinninyhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.Luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaatVähän tai ei lainkaan koulua käyneiden maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen tavoitteet tuleeasettaa siten, että oppilas saa omalta tasoltaan lähtevää opetusta. Opetuksen pääpaino onluku- ja kirjoitustaidon oppimisessa sekä niissä perusasioissa, jotka tukevat arkitilanteissaselviytymistä, kotoutumista ja opiskelijaidentiteetin kehitystä. Luku- ja kirjoitustaidonomaksumiseen ja varmentamiseen on varattava riittävän pitkä aika, ennen kuin oppilastäysipainoisesti aloittaa varsinaisia eri aineiden opintoja. Oppilaan opiskelutaitojen jamotivaation karttuessa vaatimustasoa nostetaan joustavasti.3.2 Oppilaan äidinkieliOppilaalle järjestetään oman äidinkielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Oman äidinkielenopetuksella tuetaan oppilaan ajattelun sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnänkehittymistä, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuudeneheää kasvua.Oppilaan äidinkielen opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskellatäysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. Opetus noudattaa oman äidinkielenopetussuunnitelmaa.92

3.3 Muut kieletOppilaan kielellisistä valmiuksista ja suomi toisena kielenä opintojen edistymisestä riippuu,voidaanko hänen omaan opinto-ohjelmaansa sisällyttää vieraiden kielten opiskeluavalmistavan opetuksen aikana.3.4 Muut oppiaineetMuiden oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksenopetussuunnitelman perusteita. Opetuksen lähtökohtia ovat oppilaan aikaisemmat opinnot jakulttuuritausta. Sisältöjä suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin oppiaineen keskeinenkäsitteistö, työtavat ja välineet. Valmistavassa opetuksessa harjoitellaan erilaisiaopiskelumenetelmiä.4 Täydentävä opetusTäydentävää opetusta tarjotaan Keski-Uudenmaan radanvarsikuntien yhteisesti järjestämänä13-17 -vuotiaille maahanmuuttajataustaustaisille, joiden puutteellinen suomen kielen taito sekävaillinaiset tiedot ja taidot eri oppiaineissa eivät riitä yleisopetuksessa opiskeluun edesvahvasti tuettuna.Täydentävää opetusta ohjaavat valmistavan opetuksen ja suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmat. Lisäksi oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osinperusopetuksen opintosuunnitelman perusteita.Opetusjärjestelyt edellyttävät vahvaa opetuksen yksilöllistämistä, omaa opinto-ohjelmaa,huoltajien tukea ja integrointia yleisopetukseen.5 Oppilaan arviointiArviointi perustuu oppilaan oman opinto-ohjelman tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnin tuleeolla ohjaavaa ja kannustavaa. Sen tulee olla myös itsearviointia kehittävää.Arvioinnin suorittavat yhteistyössä oppilaan kaikki opettajat ja se toteutetaan koulukohtaisenkäytännön mukaan. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetänumeroarvostelua.6 TodistuksetPerusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus.Todistukseen tulee merkitä opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö.Todistusta voidaan täydentää kuvaamalla oppilaan edistymistä eri oppiaineissa valmistavanopetuksen aikana.7 Oppilaan siirto perusopetukseenOppilas siirretään ikätasonsa mukaiseen yleisopetuksen ryhmään, kun hänen suomenkielentaitonsa on sellaisella tasolla, että uusien oppisisältöjen haltuunotto mahdollistuu. Rehtori,valmistavan luokan opettaja ja oppilashuoltoryhmä vastaavat siirrosta yleisopetukseen.93

Siirryttäessä valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen huolehditaan siitä, että tietooppilaasta siirtyy ajoissa vastaanottavaan kouluun, jotta siirtovalmistelut voidaan aloittaa.Oppilaan menestymistä yleisopetuksessa tukee se, että vastaanottavassa yksikössä siirtosuunnitellaan huolellisesti ja varmistetaan riittävät resurssit sekä tukitoimet.94

LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMASen lisäksi, mitä valtakunnallisen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaanlisäopetuksesta, Riihimäen kaupunki on päättänyt omasta lisäopetuksestaan.Opetus järjestetään Karan koulun alaisena toimintana. Lisäopetukseen voidaan ottaaopiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenävuonna, mikäli hän jättänyt hakemuksensa hakuajan puitteissa. Opiskelijavalintaa tehtäessänuori voidaan asettaa etusijalle oppilashuoltohenkilöstön lausunnon perusteella. Ryhmänmaksimikoko on pääsääntöisesti 12 opiskelijaa.Nuori siirtyy opiskelijaksi Karan kouluun ja suorittaa perusopetuksen arvosanoja koskevatkorotukset tähän kouluun. Opiskeluun kuuluu myös toisen asteen oppilaitoksiin ja työelämääntutustumista sekä mahdollisesti myös opiskeluharjoittelua toisen asteen oppilaitoksissa.Työharjoittelu voidaan ottaa huomioon valinnaisaineiden arvostelussa.Opiskelijat arvioidaan sekä sanallisesti että numeroilla jaksoittain, ja oppilaat saavat lukuvuodenlopussa todistuksen lisäopetuksen suorittamisesta, mikäli ovat suorittaneet kaikkiopintonsa.Opiskelijalla on samat opintososiaaliset edut kuin perusopetuksen oppilailla, ja Karan koulunterveydenhoitaja toimii lisäopetusryhmän terveydenhoitajana. Kodin ja koulun välillä toimii tiivisyhteistyö, ja opettaja ottaa yhteyttä kotiin heti tarvittaessa. Samoin toisen asteen kouluihinpidetään yllä hyvää yhteistyötä. Kaupungin SEO -koordinointiryhmä ohjaa, seuraa ja kehittäälisäopetusryhmän toimintaa.95

1 Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuusPerusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää perusopetuslain mukaistayhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori,joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna.Opiskelijalle annetaan lisäopetuksessa opetusta ja ohjausta vähintään 1 100 tuntia. Lisäopetustavarten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Lisäopetuksenopetussuunnitelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärään kuuluvia kaikille yhteisiä oppiaineita,perusopetuksen valinnaisia aineita, perusopetuksen tehtävän mukaisia muita aineita jaoppiainekokonaisuuksia, ammattiin valmentavia opintoja sekä työelämään tutustumista.Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus korottaa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien yhteistenaineiden arvosanoja ja koulun opetustarjonnan mukaan myös valinnaisten aineiden arvosanoja.Lisäopetus voidaan järjestää myös toiminta-alueittain valtioneuvoston asetuksen 1435/20019 §:n mukaisesti. Lisäopetusta voidaan järjestää muun perusopetuksen yhteydessä, erillisessälisäopetusryhmässä ja muissa oppilaitoksissa sekä työelämässä, järjestöissä ja yhteisöissätapahtuvana ohjattuna opiskeluna. Opiskelijat voivat suorittaa lisäopetukseen kuuluvia opintojamuussa kuin omassa oppilaitoksessaan siten kuin opetuksen järjestäjä päättää. Opiskelijallatulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään. Koulutuksen järjestäjän jatyöelämän edustajien kesken sovitaan työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tavoitteista jasisällöistä sekä työnjaosta koulun ja työelämän kesken.Lisäopetus järjestetään siten, että se tarjoaa opiskelijalle myönteisiä oppimiskokemuksia erilaisissaoppimisympäristöissä. Opetuksessa tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja työtapojaopiskelumotivaation herättämiseksi ja ylläpitämiseksi. Lisäopetuksessa olevan opiskelijanopintojen etenemistä tulee seurata säännöllisesti.Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaaopintojensa suunnittelussa ja suorittamisessa, jatko-opintojen valinnassa sekä uran ja elämänsuunnittelussa. Opiskelijalle tulee myös järjestää muut tarvittavat oppilashuolto- ja tukipalvelut.2 Lisäopetuksen tavoitteetLisäopetuksen tavoitteena on perusopetuksen tehtävää jatkaen tukea opiskelijan kasvua jakehitystä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että opiskelija• oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta ja kehittää itsetuntemustaan• oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja• kehittää opiskelutaitojaan• kehittää valmiuksia tehdä päätöksiä sekä suunnitella jatko-opintojaan, uraansa jatulevaisuuttaan• oppii arvioimaan omaa toimintaansa ja toteuttamaan suunnitelmiaan muuttuvissaolosuhteissa• parantaa jatko-opintoihin pääsyn edellytyksiään sekä opinnoissa tarvittavaa tietojataitopohjaa• oppii hankkimaan opinnoissa, yhteiskunnassa ja muussa elämässä tarvittavia tietojakäyttäen hyväksi myös tieto- ja viestintäteknologiaa• oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa.Tavoitteena on, että lisäopetuksen jälkeen jokaisella opiskelijalla on sekä suunnitelmajatko-opinnoista että valmiudet aloittaa ne.96

3 OpetussuunnitelmaLisäopetuksen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä. Lähtökohdanlisäopetuksen opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat lisäopetuksen opetussuunnitelmanperusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 määrittelemät yleiset valtakunnallisettavoitteet sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.Perusopetuksen opetussuunnitelmaan pohjautuen lisäopetuksen opetussuunnitelmasta tuleekäydä ilmi• lisäopetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt• opiskelijaksi ottamisen perusteet• mahdollisuudet opintoihin omassa koulussa• mahdollisuudet opintoihin muissa oppilaitoksissa, työelämässä ja muualla oman• koulun ulkopuolella• ohjaustoiminta opiskelun tukena• oppilashuollon järjestäminen• kodin ja koulun yhteistyö• yhteistyö muiden oppilaitosten, eri hallinnonalojen ja työelämän edustajien kanssa• erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukipalvelut• opiskelijan arviointi ja todistukset• lisäopetuksen jatkuva kehittäminen ja arviointi.4 Opiskelijan opinnotKoska lisäopetusta varten ei ole valtakunnallista oppimäärää, jokaiselle opiskelijalle tuleeYhteistyössä opiskelijan ja tarvittaessa hänen huoltajansa kanssa suunnitella ja sopiaopiskelijan opinto-ohjelmaan sisältyvät• opinnot omassa koulussa, muissa oppilaitoksissa, työelämässä ja muualla• oppiaineiden ja muiden opintojen tuntimäärät• opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet• henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat tukitoimet.Opiskelijalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, johon nämä tiedot kootaan ja jossa niitätäsmennetään.Jos opiskelijalle on hänen perusopetuksessa ollessaan laadittu henkilökohtainen opetuksenjärjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), otetaan se huomioon opintoja suunniteltaessa.5 Opiskelijan arviointiArvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä opiskelijan itsearviointiakehittävää.Perusopetuksen oppimäärään kuuluvissa yhteisissä oppiaineissa arvioinnin tulee perustuaOpetushallituksen perusopetusta varten määrittelemiin päättöarvioinnin kriteereihin ja niidensoveltamista koskeviin ohjeisiin, ja siinä käytetään perusopetusasetuksen 10 §:n 3. momentinmukaista numeroasteikkoa. Perusopetuslain 17 §:n 2. momentin mukaisesti yksilöllisen oppimääränmukaan perusopetuksen yhteisiä aineita opiskelevan arviointi perustuu opiskelijanopinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja siinä voidaan käyttää myös sanallista arviota.97

Perusopetuksen valinnaisten oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan, mitä näiden aineidenarvioinnista on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa päättöarviointia koskienpäätetty.Muissa opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvissa opinnoissa arviointi perustuu opiskelijanopinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja arvioinnissa voidaan käyttää numeroarvosteluatai sanallista arviota.Opiskelijan itsearvioinnin kohteena ovat erityisesti hänen valmiutensa asettaa itselleen tavoitteita,tarkastella ja ohjata omaa työskentelyään, tunnistaa edistymistään, hoitaa arkielämäntilanteita sekä suunnitella tulevaisuuttaan.6 TodistuksetLisäopetuksessa käytettävät todistukset ovat• välitodistus tai jaksotodistus, joiden antamisesta päätetään opetussuunnitelmassa,• todistus lisäopetuksen suorittamisesta ja• todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista.Kaikkiin todistuksiin merkitään todistuksen nimi, opiskelijan nimi ja henkilötunnus, opetuksenjärjestäjän ja koulun nimi, lukuvuosi ja todistuksen antamispäivämäärä sekä maininta, ettätodistus on Opetushallituksen 16.1. 2004 hyväksymien perusteiden mukainen todistus.Jos oppilas on lisäopetuksessa opiskellut perusopetuksen yhteisiä oppiaineita yksilöllisenoppimäärän mukaisesti, opiskelijan saama sanallinen arvio tai numeroarvosana varustetaantähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee maininta, että oppilas on opiskellut yksilöllisenoppimäärän mukaisesti. Arviota opiskelijan käyttäytymisestä ei merkitä todistuksiin. Mikäli osaopinnoista on tapahtunut muussa oppilaitoksessa, työpaikalla tai työpaikkaan rinnastettavassamuussa paikassa, siitä tulee tehdä merkintä todistuksiin.Opiskelijalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus.6.1 Todistus koko lisäopetuksen suorittamisestaJos opiskelija suorittaa hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat opinnot, annetaanhänelle todistus lisäopetuksen suorittamisesta.Todistuksen kohtaan ”Lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot” merkitään opiskelijan opintoohjelmaja aineittain tai aineryhmittäin arvio kaikista lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista.Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja valinnaiset oppiaineet, jotkaopiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana, mutta joissa hän ei ole korottanutperusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa.Todistukseen merkitään tarvittaessa kohta ”Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen.”Jos opiskelijan lisäopetuksessa saama uusi arvosana perusopetuksen yhteisissä taivalinnaisissa oppiaineissa on korkeampi kuin perusopetuksen päättötodistuksen arvosana,se merkitään tähän kohtaan.98

6.2 Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoistaMikäli opiskelija suorittaa vain osan opinto-ohjelmaansa kuuluneista opinnoista hyväksytystitai keskeyttää opintonsa, annetaan hänelle todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista.Opiskelijan hyväksytysti suorittamat opinnot merkitään todistuksessa kohtaan ”Lisäopetuksenaikana suoritetut opinnot.” Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset javalinnaiset oppiaineet, jotka opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana muttajoissa hän ei ole korottanut perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa.Jos opiskelija on korottanut jonkin perusopetuksen yhteisen tai valinnaisen oppiaineenarvosanaa, se merkitään todistuksessa kohtaan ”Perusopetuksen päättöarvosanojenkorottaminen.”6.3 Todistusten liitteetOpiskelija saa pyynnöstä todistuksen liitteen, jossa arvioidaan hänen käyttäytymistään jatyöskentelyään lisäopetuksessa.Todistuksen liitteenä voi olla myös• tarkempia tietoja oppilaan opinto-ohjelmasta ja opinnoista menestymisestä• seloste muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista• arvio työpaikoilla tapahtuneesta oppimisesta sekä kuvaus opiskelijan työtehtävistä• seloste opiskelijan harrastustoiminnasta.99

PIDENNETYN OPPIVELVOLLISUUDEN OPPILAIDEN OPETUSSUUNNITELMAPidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden (lievästi - ja keskivaikeasti kehitysvammaisten sekäautististen että vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden) opetus alkaa esiasteella kun lapsion viisi- tai kuusivuotias. Esiaste kestää kaksi vuotta. Kaikkiaan pidennetty opetus kestääyhteensä 11 vuotta. Opetusta annetaan pääosin Peltosaaren koululla.Opetuksen päätavoitteena on antaa soveltuvaa ja jokaisen oppilaan tarpeisiin sovitettuaopetusta.OppimiskäsitysOppiminen on pedagogisesti suunniteltua toimintaa, jossa aikuisella on aktiivinen rooli.Keskeisiä elementtejä ovat toiminnallisuus, konkreettisuus ja leikin kautta oppiminen.Oppiminen nähdään koko elämän mittaisena prosessina, jossa keskeistä on tiedostaa oppijanoppimaan oppimisen taidot ja oppimisprosessi (yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä) sekäoppimisstrategioiden oppiminen. Ensisijaisia ovat perusrakenteet ja –taidot; oppimisprosessintiedostaminen, lapsen normaalin kehityksen tunteminen sekä eri oppimistyylien huomioiminenopetuksessa. Opetuksen päätavoitteena on antaa soveltuvaa ja jokaisen oppilaan tarpeisiinsovitettua opetusta (HOJKS). Opetuksen suunnittelu puolestaan perustuu oppilaanseuraamiseen ja arviointiin.OppimisympäristöIhanteellisen oppimisympäristön tulisi olla sellainen, että se minimoi ympäristöstä johtuvatesteet jotka rajoittavat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osallistumista kaikkeentoimintaan. Tämä tapahtuu järjestämällä paikat, asiat ja kommunikointimenetelmät “sopiviksi”siten, että erityistä tukea tarvitsevat lapset voivat osallistua ympäröivän yhteiskunnantoimintaan esteettä. Asiantuntijoiden mukaan vammaisuudella on myös sosiaalinen ulottuvuus.Oppimisympäristön tulisi tarjota tarkoituksenmukaiset tilat ja opetusvälineet, sekä tarjotamahdollisuuksia monipuoliseen, turvalliseen ja virikkeelliseen oppimiseen, leikkiin ja liikuntaansekä sisällä että ulkona.TyötavatPidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden kehitys ei etene yhtä nopeasti ja yhtäpitkälle kuin lasten kehitys yleensä. Kehityksen kulku on tavallisesti erittäin yksilöllistä. Siihenvaikuttavat muun muassa mahdolliset lisävammat sekä ympäristötekijät. Heidän oppimisensatulee perustua toiminnallisuuteen ja omaehtoiseen aktiiviseen työskentelyyn, jossa käytetäänlaajasti hyväksi koulun ja sen ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia (Opetushallitus 1997).Vaikeasti kehitysvammaiset oppilaat tarvitsevat aikuisten ohjausta/opetusta säännöllisesti,jotta he saavuttavat tietyn tason kaikilla viidellä toiminta-alueella: motoriset taidot,kommunikaatiotaidot, sosiaaliset taidot, päivittäistaidot sekä kognitiiviset taidot.Lievästi- ja keskivaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden opetus perustuu toiminta-alueisiin(motoriset taidot, kommunikaatiotaidot, sosiaaliset taidot, päivittäistaidot sekä kognitiivisettaidot), joiden sisään on rakennettu oppiainekokonaisuudet.Opetuksessa käytetään vaihtelevasti eri työtapoja (esim. yksilö-, ryhmä-, parityöskentelyä) jamuita erityisopetukseen soveltuvia työtapoja.OppituntijakoPidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden tuntijako järjestetään oppilaidenhenkilökohtaisen välittömän tarpeen, tason ja tausta-erojen mukaan. Kuitenkin jokainenoppilas saa luokka-asteen mukaan opetusta seuraavasti:100

Esiaste 1-2Luokka 1-2Luokka 3-4Luokka 5-6Luokka 7-918 viikkotuntia20 viikkotuntia24 viikkotuntia25 viikkotuntia30 viikkotuntiaOpetuksen järjestäminen ja yhteistyö kodin sekä eri tahojen kanssaOpetuksen ja kuntoutuksen yhteensovittaminen edellyttää yhteistyötä muiden asiantuntijoidenja lasten vanhempien kanssa. Vanhempien kanssa tehdään erittäin tiivistä yhteistyötä(reissuvihko, puhelinkeskustelut, vanhempainillat syksyllä ja keväällä sekä HOJKS:in laadinta).Opetus on kokonaisvaltaista ja sitä tukevat eri terapiamuodot yhteistyökumppaneidenantamina. Vaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden luokassa motoristen taitojen jakommunikaatiotaitojen (kuvien, symbolien ja viittomien käyttö) harjaannuttamisessa käytetäänhyväksi terapeuttien asiantuntemusta ja ohjeita. Lisäksi Pääjärven kuntayhtymän kanssatehdään tiiviisti yhteistyötä; asiantuntijat keskustelevat työntekijöiden kanssa tarpeen mukaansekä tekevät erilaisia arviointeja oppilaille.Opettaja järjestää ja vastaa opetuksen kokonaissuunnittelusta sekä laatii jokaiselle oppilaallehenkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) vanhempien,asiantuntijoiden sekä muiden luokan työntekijöiden kanssa.Erityisopettaja järjestää ja vastaa opetuksen kokonaissuunnittelusta sekä laatii jokaiselleoppilaalle Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS). HOJKSon laadittava (628/1998 17§) jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle.Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tehdään siten, että oppilaanhuoltajilla ja asiantuntijoilla on mahdollisuus osallistua suunnitelman laatimiseen.HOJKS -seuranta järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, kerran syksyllä ja keväällä.Vaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden luokassa käytetään apuvälineitä lasten tarpeidenmukaan; kuten seisomatelinettä, pyörätuoleja, rattaita, kaikulautaa, tasoja, WC-tuolia, ja niinedelleen.OppilashuoltoOppilashuolto on osa koulun kasvatustyötä. Se toteutetaan yhteistyössä oppilaiden huoltajienkanssa sekä koulun ulkopuolisten tahojen (esim. kehitysvammahuollon) kanssa.Oppilashuoltoon kuuluvat:- kouluruokailu. Ruokailu on myös tärkeä osa opetusta (otetaan myös huomioon allergiatruokavaliossa)- koulukuljetukset. Suurin osa oppilasta käyttää taksia- kouluterveydenhuolto101

Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain, vaikeasti kehitysvammaiset lapsetOpetus muodostuu seuraavista viidestä toiminta-alueesta: motoristen taitojen (MOT)kehittäminen, kommunikaatiotaitojen (KOM) kehittäminen, sosiaalisten taitojen (SOS)kehittäminen, päivittäistaitojen (PT) kehittäminen sekä kognitiivisten taitojen (KOGN)kehittäminen.1. Motoriset taidot(MOT)Motoristen taitojen harjoittamisella pyritään antamaan kokemuksia liikkumisesta paikastatoiseen, käsiensä ja jalkojensa käyttämisestä sekä oman kehonsa tuntemisesta. Kaikkimotoriset harjoitukset aloitetaan pään asennon ja istumisasennon hallitsemisesta. Lisäksiharjoitetaan lihasvoimaa ja kestävyyttä, koska ne auttavat oppilasta muun muassa istumaanitsenäisesti.Osa-alueetkehon tuntemuskarkeamotoriikkahienomotoriikkasilmän ja käden koordinaatioOpetusmuodot ovat: vesijumppa, jumppa (tarvittaessa fysioterapeutin avustuksella), basaalihieronta,asentohoidot, ulkona liikkuminen. Oppilaiden kehitystä tällä osa-alueella seurataanjatkuvasti.2. Kommunikaatiotaidot (KOM)Kommunikaatio muodostaa kaiken oppimisen perusedellytyksen. Kommunikaatio-opetusjärjestetään siten, että se on kokonaisvaltaista oppilaaseen vaikuttamista. Tavoitteena onlapsen sisäisen kielen kehittäminen sekä kommunikaatiokeinojen lisääminen.Tarkoituksena on myös, että oppilaat oppivat noudattamaan yksinkertaisia ohjeita. Oppilaallatulee olla tarve ilmaista itseään sekä kokemus siitä, että hän voi kommunikoinnillaan vaikuttaaympäristöönsä.Kaikki opetusmuodot kehittävät oppilaan kommunikaatiotaitoja.Osa-alueetpuhe-elinten motoriikkaorientoitumisreaktion muodostuminenilmaisujen ymmärtäminenitsensä ilmaiseminenkielellinen tietoisuus,Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät AAC (Augmentative and AlternativeCommunication)Puhetta tukeva ja korvaavaa kommunikointimenetelmää tarvitsevat ihmiset ovat keskenäänhyvin erilaisia. Osa alkaa puhua ja korvaavat kommunikointimenetelmät jäävät pois käytöstä.Toiset taas tarvitsevat AAC-menetelmiä koko elämänsä ajan. Joillakin puhevammaisilla onvaikeuksia ymmärtää puhuttua kieltä, toisilla on taas vaikeuksia puheen tuottamisessa.Joillakin puhevammaisilla on vaikeuksia näillä molemmilla osa-alueilla.Eleet ja ilmeetManuaaliset merkit: tukiviittomat puheen ja kommunikointimerkkien tukenaGraafiset merkit: PCS, piktogrammit, kuvat (bliss-symbolit)3. Sosiaaliset taidot (SOS)Kehitysvammaisella lapsella on samat tarpeet ja tunteet kuin muillakin lapsilla. Sosiaalistentaitojen opetuksessa autetaan oppilaita muodostamaan käsitys omasta itsestään jaympäristöstään. Lisäksi opetetaan ryhmän jäsenenä olemista ja oman vuoron odottamista.102

Opetusmuodot ovat muun muassa aamupiiri ja musiikki.Osa-alueetsosiaalisen vuorovaikutuksen kehittyminenesineellisen vuorovaikutuksen syntyminen4. Päivittäistaidot (PT)Päivittäistaitojen opetuksen tarkoituksena on saada jokaisen oppilaan oman osallistumisenmäärä kasvamaan ja passiivisuus vähentymään. Yleensä puutteellinen motoriikka on esteenänäiden taitojen kehittymiselle.Opetusmuodot ovat muun muassa ruokailuopetus, siisteyskasvatus sekä pukeutumisen jariisumisen opettaminen.Osa-alueetRuokailusiisteyskasvatuspukeutuminen ja riisuminenomatoimisuus5. Kognitiiviset taidot (KOGN)Varhaisella sensomotorisella kehitystasolla oleva lapsi tutustuu ympäristöönsäsensomotoristen kokemusten eli aistien ja liikkeiden kautta. Oma keho sekä sen toiminnot jatuntemukset ovat aluksi kaiken keskipisteenä. Siksi opetuksessa keskitytäänkin aistien (tunto,näkö, kuulo, haju ja makuaistit) kehittämiseen.Osa-alueetaistien stimulaatioongelman ratkaisusyy-seuraussuhteetavaruudelliset suhteet/käsittelyjäljittelyesineiden käsitteleminenja leikkiOpetuksen järjestäminen toiminta-alueittain, lievästi-, keskivaikeasti kehitysvammaisetlapsetOpetus muodostuu seuraavista viidestä toiminta-alueesta: motoristen taitojen (MOT)kehittäminen, kommunikaatiotaitojen (KOM) kehittäminen, sosiaalisten taitojen (SOS)kehittäminen, päivittäistaitojen (PT) kehittäminen sekä kognitiivisten taitojen (KOGN)kehittäminen. Toiminta-alueiden sisällä on oppiaineittainen jako, joka tarkennetaan oppilaidenHOJKSeissa henkilökohtaisen taito- ja osaamistason mukaisesti.1. Motoriset taidot(MOT)Osa-alueetkehon tuntemus, rytmi, kestävyys, lihasvoima, kehon keskiviivan ylitystasapaino ja koordinaatioavaruudellinen hahmottaminenmotoriset perustaidot; juokseminen, ryömiminen, konttaaminen, kierimineneri perusliikuntamuotoihin tutustuminen (hiihto, luistelu, uinti, palloilu)silmän ja käden yhteistyökynäote103

saksiote ja leikkaaminentietokoneen hiiren käyttökahden käden yhteistyö (leivän voitelu)Oppiaineet, joissa motoriset taidot tulevat esille :liikuntakäsityökuvataide / askartelukotitaloustietotekniikkamusiikkimatematiikka2. Kommunikaatiotaidot (KOM)Kommunikaatio muodostaa kaiken oppimisen perusedellytyksen. Kommunikaatio-opetus järjestetäänsiten, että se on kokonaisvaltaista oppilaaseen vaikuttamista. Tavoitteena on lapsen sisäisen kielenkehittäminen sekä kommunikaatiokeinojen lisääminen.Oppilas saa kehittyä omien edellytystensä mukaan, kyetäkseen vuorovaikutukseen ympäristönsäkanssa. Toiminnan lähtökohtana on, että oppilaat uskaltavat ja haluavat turvallisessa ja luottavaisessailmapiirissä käyttää kieltä kaikissa sen tehtävissä. Mikäli oppilaalla ei ole kielellisiä edellytyksiäkommunikoida, valitaan hänelle sopiva vaihtoehtoinen kommunikointikeino.Osa-alueetpuhe-elinten motoriikkailmaisujen ymmärtäminen (sana- ja käsitevarasto, nimeäminen, kertova puhe)itsensä ilmaiseminen ja toisen kuunteluvaihtoehtoiset kommunikointimenetelmät (AAC-menetelmät, puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät)monipuolista opetusta ja kuntoutusta puheen ja kielen alueellakokonaisilmaisun vahvistaminen erilaisissa oppimisryhmissämielikuvituksen harjoittaminenesiintymiskokemusten tarjoaminenlyhyt- ja pitkäkestoinen muisti3. Sosiaaliset taidot (SOS)Sosiaalisten taitojen opetuksessa autetaan oppilaita muodostamaan käsitys omasta itsestäänja ympäristöstään. Lisäksi opetetaan ryhmän jäsenenä olemista ja oman vuoron odottamista.Osa-alueetitsesäätelytaidot ( oman käyttäytymisen kontrolli erilaisissa tilanteissa sovittujen sääntöjenmukaan)minäkäsitys (käsitys itsestä oppijana ja suhteessa muihin, itsetunto, ryhmässä toimiminen)ohjatun leikin opettaminen ja vapaasta leikistä nauttiminen (esineleikki, rinnakkaisleikki,sääntöleikki, rakenteluleikki, roolileikki)vuorovaikutustaidot (kuunteleminen …)erilaisuuden hyväksyminen, suvaitsevaisuustunteiden tunnistaminen ja nimeäminenOppiaineet, joissa sosiaaliset taidot tulevat esille :liikunta / leikkimusiikkiuskonto /etYMLU4. Päivittäistaidot (PT)104

Päivittäistaitojen opetuksen tarkoituksena on saada jokaisen oppilaan oman osallistumisenmäärä kasvamaan ja passiivisuus vähentymään. Yleensä puutteellinen motoriikka on esteenänäiden taitojen kehittymiselle.Osa-alueetRuokailu (omatoimisuus, hyvien ruokailutapojen omaksuminen, totuttaminen monipuoliseen jaterveelliseen ravintoon)siisteyskasvatus (omasta hygieniasta huolehtiminen, omatoiminen selviytyminen WC:ssä)pukeutuminen ja riisuminen (omatoimisuus)Työskentelytaidot (oman toiminnan ohjaaminen, tarkkaavaisuuden suuntaaminen jaylläpitäminen, kyky kohdata muutoksia, opitun asian yleistäminen)Tavaroista ja välineistä huolehtiminenKotitehtävistä huolehtiminenYmpäröivässä elämässä selviäminen (raha, kello, kirjasto, kauppa)Opetusmuodot ovat ruokailuopetus, siisteyskasvatus sekä pukeutumisen ja riisumisenopettaminen. Lisäksi retket ja tutustumiskäynnit ovat harjaantumisopetuksen keskeisiäopetusmuotoja.Oppiaineet, joissa päivittäiset taidot tulevat esilleYMLU / terveystietokotitalousliikunta5. Kognitiiviset taidot (KOGN)Kognitiiviset taidot sisältävät oppiaineista matematiikan, äidinkielen, uskonnon ja ympäristö- jaluonnontiedon.Matematiikassa keskeisintä on matemaattisen ajattelun kehittyminen sekä kokemustenhankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi.Konkreettisuus ja toiminnallisuus ovat keskeisiä asioita matemaattisen ajattelunvahvistamisessa. Matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tärkeää, että oppilas oppiitarkkailemaan myös omaa ajatteluaan. Lasta on kannustettava kertomaan, mitä ja miten hänajattelee.Luokittelun, vertailun ja sarjoittamisen (järjestämisen) avulla lapsi oppii jäsentämäänympäristönsä esineitä, eliöitä, kappaleita, kuvioita, aineita ja ilmiöitä muotojen ja määrien sekämuiden ominaisuuksien perusteella.Äidinkielen osa-alueet ovat kielellinen tietoisuus, lukeminen ja kirjoittaminen.Kielellinen tietoisuus sisältää riimittelytaidot, rytmittämisen, sanojen tavutuksen,kirjain/äännevastaavuuden, alku- ja loppuäänteet, äänne-erottelu ja –yhdistäminen, sanojenpituuksien vertailu, upotetut sanat, tavuennakointi, kirjoitetun ja puhutun kielen yhteys, sadut,lorut, leikkikirjoittaminen ja kuuntelemisen taidot (kuuloerottelu, -muisti, -ymmärtäminen)Lukeminen ja kirjoittaminen sisältää kirjainmuodot (suur- ja pienaakkoset), tavut ja pienetsanat, orastava mekaaninen lukutaito, lukeminen (KÄTS ja/tai kokosanamenetelmä), luetunymmärtäminen, oman nimen kirjoittaminen, kirjoitussuunnat, kirjoitusstrategian oppiminen jaoman lukemisen ja kirjoittamisen ilo.Ympäristö- ja luonnontietoUskonto105

Arviointi1. OppilasarviointiPidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden arviointi tapahtuu henkilökohtaisiinopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelmiin perustuvan seurannan avulla. Oppilastaarvioivat erityisluokanopettaja, luokka-avustajat, vanhemmat ja myös terapeutit, mikälimahdollista. Arvioinnit kootaan yhteen ja muodostetaan siten monipuolinen kokonaiskuvaoppilaan kehityksestä.Arvio pohjautuu oppilaan HOJKSissa laadittuihin tavoitteisiin. HOJKSia tarkastetaan vuosittainja tehdään lisäykset ja muutokset oppilaiden tavoitteisiin.2. Oppilaan todistuksetOppilaan arviointi annetaan kirjallisena todistuksena kerran lukuvuodessa keväällä. Lisäksivälitodistuksena voidaan antaa ennen joululomaa oppilaan yleistiedot vanhemmille.Kaikilla vuosiluokilla oppilasarviointi annetaan aina sanallisena myös päättötodistus.Sanallisessa arviossa oppilaan edistyminen ilmaistaan kertomalla hänen valmiuksistaan jasaavuttamistaan tavoitteista:Edistyminen eri toiminta-alueilla:MotoriikkaKieli ja kommunikaatioSosiaaliset taidotPäivittäisten toimintojen taidotKognitiiviset taidotOppimisvalmiudet:AistitoiminnotTarkkaavaisuus, käyttäytyminen ja vuorovaikutustaidotKiinnostuneisuus ja tarkkaavaisuus oppimistilanteissaItsenäistyminen toiminnoissaTyöskentelytaidotTodistus annetaan opetushallituksen 16.1.2004 antamien perusteiden mukaisesti.106