Erityisopetuksen suunnitelma - Janakkalan kunta

LIITE 2/OPSERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUSJANAKKALAN KUNNASSAOPPIMISEN TUKIJAKEHITTÄMISSUUNNITELMA

SisällysluetteloJohdanto..............................................................................................................................................3Yleiset toimintaperiaatteet ................................................................................................................4OSA I OPPIMISEN TUKI (KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA)...........................................51. Opiskelun yleinen tuki (Ops:n perusteet luku 4) ....................................................................51.1. Kodin ja koulun yhteistyö (Ops:n perusteet luku 4.1).........................................................51.2. Oppimissuunnitelma (ops:n perusteet 4.2.) ..........................................................................61.3. Ohjauksen järjestäminen (ops:n perusteet 4.3.) ..................................................................71.4. Tukiopetus (Ops:n perusteet 4.4.) .........................................................................................81.5. Oppilashuolto (ops:n perusteet 4.5.).....................................................................................81.5.1. Koulun oppilashuoltotyö....................................................................................................91.5.2. Koulukuraattoripalvelut ...................................................................................................101.5.3. Kouluterveydenhuolto......................................................................................................101.5.4. Psykologipalvelut.............................................................................................................111.6. Kerhotoiminta (Ops:n perusteet 4.6) ..................................................................................112. Erityistä tukea tarvitsevien opetus (Ops:n perusteet luku 5) ..............................................122.1. Eri tukimuodot (Ops:n perusteet 5.1) ................................................................................122.2. Osa-aikainen erityisopetus (ops:n perusteet 4.2) ...............................................................122.3. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus (ops:n perusteet 5.3.) ........................132.3.1. Erityisopetussiirtoja koskevat menettelytavat..................................................................142.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (Ops:n perusteet 5.4)........................................................................................................................................................152.4.1. Yleiset periaatteet.............................................................................................................162.4.2. HOJKS:iin sisällytettävät tiedot.......................................................................................172.5. Erityisopetuksen järjestäminen toiminta-alueittain..........................................................172.6. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus.......................................................................18OSA II ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUKSENKEHITTÄMISSUUNNITELMA .....................................................................................................11. Erityistä tukea tarvitsevien opetuksen kehittämistavoitteet.................................................12. Integraation edistäminen...........................................................................................................12.1. Integraation edistämisen perusteet........................................................................................12.2. Rakenteellinen kehittäminen lähikoulun toimintamallissa.................................................13. Erityisopetuksen ja yleisopetuksen toiminnallinen kehittäminen.........................................33.1. Oppijan Tuki ...........................................................................................................................33.2. Erityisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ................................................................43.4. Oppilashuollon kehittäminen.................................................................................................43.5. Nivelvaiheiden yhteistyön kehittäminen ...............................................................................53.6. Erityisopetuksen laatu- ja arviointijärjestelmän luominen ................................................54. Jatkotoimenpiteet ja resurssien suuntaaminen.......................................................................5Liitteet. ................................................................................................................................................8Liite 1. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen lainsäädännöllinen perusta jalähtökohdat.....................................................................................................................................81.1. Perusopetuslaki .......................................................................................................................81.2. Perusopetusasetus ...................................................................................................................9Liite 2. HOJKS -lomake ..............................................................................................................11Liite 3. Pienluokan toimintaperiaatteet .....................................................................................14Liite 4. Oppimissuunnitelma.......................................................................................................152

JohdantoSivistystoimenjohtajan nimeämä erityisopetuksen kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittääkunnan erityisopetuksen nykytila ja opetuksen tarve tulevaisuudessa, sai työnsä valmiiksi vuonna2001. Työryhmän jatkoehdotuksena oli uuden moniammatillisen työryhmän perustaminenlaatimaan erityisopetuksen kehittämissuunnitelma ko. selvityksen pohjalta. Tavoiteasettelu oliseuraava: kehittämissuunnitelmassa tulee kirjata erityisopetuksen kehittämisen painoalueet, siinätulee käsitellä opettajien ja avustajien täydennyskoulutusta, nostaa esiin opiskelun nivelvaiheet jayhteistyö yleis- ja erityisopetuksen henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa, tulee pohtiaopettajien työn- ja toimenkuvien muuttamista sekä erityisopetuksen vaikuttavuuden arviointia.Vuoden 2001 lopulla perustettiin tehtävää varten uusi moniammatillinen työryhmä. Ryhmäntyöskentelyn aikana tulivat voimaan uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, ensin v.2002 luokille 1-2 ja vuoden 2003 keväällä uusittu ops 1-2. luokille sekä kokeilusuunnitelma muilleperuskoulun luokka-asteille. Opetussuunnitelman perusteet hyväksyttiin lopullisesti tammikuussa2004. Ne tuli ottaa huomioon raportin valmistelussa.Työryhmään kuuluivat koulutuslautakunnan pj. Kirsi Närepalo-Lahtinen, koulutuslautakunnanjäsenet Irmeli Elo ja Pirkko Lehmussaari, rehtori Matti Johansson, terveyskeskuspsykologi PäiviMustonen, koulukuraattori Teija Kukkonen, erityisopettajat Johanna Laiho-Heinänen, MarjattaLehosvuo ja Sirpa Siren-Hakala, erityislastentarhanopettaja Hilkka Putkonen, luokanopettaja MerjaKilpi, vanhempien edustaja Marja Valminen sekä puheenjohtajana sivistystoimenjohtaja SiljaLaakso-Kangas. Raportin kirjoittamisvaiheessa ryhmää pienennettiin. Siinä olivat mukana JohannaLaiho-Heinänen, Marjatta Lehosvuo, Päivi Mustonen, Kirsi Närepalo-Lahtinen, vt. koulupsykologiElina Sisso-Hakonen ja Silja Laakso-Kangas.Valmisteluvaiheessa työryhmä on kuullut kouluja.Raportin osassa I on esitetty oppimisen tukea koskeva osuus Janakkalan kunnan perusopetuksenopetussuunnitelmasta. Siinä otetaan kantaa kodin ja koulun yhteistyöhön, tukiopetukseen,ohjaukseen ja oppilashuollon järjestämiseen sekä koulun kerhotoimintaan. Opetussuunnitelmassamääritellään myös erityistä tukea tarvitsevien opetus.Osassa II esitelty erityistä tukea tarvitsevien opetuksen kehittämissuunnitelma perustuu osaan I.Kehittämisen painopiste on integraation edistäminen. Kouluja tuetaan lähikoulun toimintamallintoteuttamisessa rakenteellisin ja toiminnallisin ratkaisuin. Oleellista on myös erityisen tuen tarpeenvarhainen toteaminen, vanhempien osallisuuden lisääminen, hyvin toimiva oppilashuolto jaopettajien työn tukeminen.Erityistä tukea tarvitsevien opettamisen kehittäminen on prosessi, joka jatkuu myös tämäntyöryhmän työn jälkeen. Kehittämissuunnitelma toimii sisällöllisenä perustana laadun arvioimiselleja resurssien kohdentamiselle.3

Yleiset toimintaperiaatteetErityisopetussuunnitelman lähtökohtana ovat perusopetuslaissa määritellyt yleiset opetuksentavoitteet. Opetus on kaikissa kouluissa yhdenvertaista, tasa-arvoa toteuttavaa ja se tukee oppilaanyksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä osana elinikäistä oppimista. Opetus järjestetäänensisijaisesti oppilaan lähikoulussa. Tavoitteena on turvata jokaiselle oppilaalle hänen tarvitsemansaerityisopetuspalvelut ja muut opetuksen tukitoimet, jotka ovat tarpeen perusopetuksen tavoitteidensaavuttamiseksi. Opetus toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa.Erityisopetusta ja opetuksen tukitoimia toteutetaan seuraavien toimintaperiaatteidenmukaisesti:Oppilaskeskeisyys ja tarvelähtöisyysToiminnan pohjana on riittävä oppilaantuntemus, tukitoimien yksilöllinen arviointi ja tarvittaessatutkimus. Oppilas on aktiivinen toimija, opettaja oppimisen ohjaaja. Oppilaan sosiaalisenkehityksen tukeminen on keskeistä tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla.Jatkuvuus ja suunnitelmallisuusLapsen kehitystä ja tuen tarvetta seurataan kaikissa vaiheissa varhaiskasvatuksesta perusopetukseenja jatko-opintoihin. Erityinen huomio kiinnitetään nivelvaiheiden toimivuuteen. Sekä yksilö- ettäyhteisötason toiminnat perustuvat suunnitelmallisuuteen. Kuntoutussuunnitelmat,oppimissuunnitelmat ja HOJKS toimivat oppimisen ja tukitoimien kehyksenä.VuorovaikutuksellisuusKoulujen toimintakulttuuria kehitetään tukemaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kasvua,kehitystä ja oppimista. Kohtaamisissa ja asioihin puuttumisissa välittyy asiantuntevuus jainhimillisyys.Kattavuus ja tasa-arvoinen saatavuusPalveluita on riittävästi saatavilla kaikilla kouluilla.Luotettavuus ja laatuYhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan, palveluiden laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan, työtä ohjaavatsäädökset, suositukset ja periaatteet tunnetaan, työprosessit kuvataan. Urakehitykseen liittyyjatkuvaa perus- ja täydennyskoulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Henkilöstönjaksamisesta huolehditaan, tarvittaessa järjestetään työnohjausta.Joustavuus ja monipuolisuusKoululla on käytössään monipuolisia kaikille tarkoitettuja oppimisympäristöjä ja niihin liittyviätukipalveluita.MoniammatillisuusPalveluiden suunnittelu ja toteutus tapahtuu yhteistyössä moniammatillisella työskentelytavalla..Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuusOppilaiden erilaisuus nähdään voimavarana ja rikkautena kaikkien oppilaiden oppimisentukemisessa. Kaikilla on oikeus tuntea olevansa yhteisön jäseniä.4

OSA I OPPIMISEN TUKI (KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA)1. Opiskelun yleinen tuki (Ops:n perusteet luku 4)1.1. Kodin ja koulun yhteistyö (Ops:n perusteet luku 4.1)Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttäänäiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveenkasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajanoppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajillaon ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävääja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltavayhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellistaoppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten januorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulunyhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössäkunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavienviranomaisten kanssa.Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen jaarviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä.Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä,oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamistahuoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtanatulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötäja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulunvuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisestisiirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestääsiten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaankoulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajilletulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseenliittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eriasiantuntijoiden kanssa.Kodin ja koulun yhteistoiminta perustuu yhteistyöhön, jonka muodot ovat mahdollisimmanhelppoja, käytännöllisiä ja arkipäiväisiä. Yhteistyön rungon muodostavat toimiva ja systemaattinentiedottaminen sekä huoltajien tapaamiset.5

Oppilaan on tärkeä tuntea, että koti ja koulu tekevät yhteistyötä. Luottamukselliset ja avoimet välitkodin ja koulun välillä syntyvät luottamuksesta kaikkien osapuolten toimimiseen oppilaanparhaaksi. Yhteistyöhön tulee osallistua myös oppilaan kannalta tärkeät muiden alojen edustajat.Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on kasvatustavoitteiden yhdensuuntaisuus. Tavoitteidensuunnittelu yhdessä lisää sitoutuneisuutta niiden saavuttamiseen. Koulu on aloitteentekijäyhteistyölle ja tiedottamiselle. Janakkalassa jokaisella koululla on johtokunta, joka edustaavanhempia yhteistyön rakentajana.1.2. Oppimissuunnitelma (ops:n perusteet 4.2.)Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaanopinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas onopiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppiiottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensaenemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa,jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmallavoidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaatedellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myöspohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa.Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajienja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessaoppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellensiirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaidenoppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainenon tehty.Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, mitenopetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdollisetvalinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myösmahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus.Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiinjaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa onmainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltäväniiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet.Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetäänopetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saavilleoppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa.Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksenjärjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.Oppimissuunnitelma voidaan tehdä yhteistyössä oppilaan ja kodin kanssa aina, kun halutaan tukeaja huomioida oppilaan erityispiirteitä oppijana. Oppimissuunnitelman laadinnan perusteena voivatolla oppimisvaikeudet, käyttäytymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmat, erityislahjakkuus tai jokinmuu syy. Kaikille oppilaille, jotka tarvitsevat pidempiaikaista osa-aikaista erityisopetusta laaditaantarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman oppimäärät eivät kuitenkaan voi poiketaoppiaineiden yleisopetuksen tavoitteista. Oppimissuunnitelma on oppilaan, hänen huoltajiensa ja6

oppilaan kanssa työskentelevien henkilöiden välinen kirjallinen sopimus, jossa määritellään yhdessätavoitteet, toimintatavat, kodin ja koulun vastuualueet oppilaan kehityksen ja oppimisentukemisessa sekä oppilaan vastuu työskentelyssä. (ks. Liite1.3. Ohjauksen järjestäminen (ops:n perusteet 4.3.)Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonkatoteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössäoppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa.Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaahäntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekäennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänäon oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksentyötavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle jatulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen,opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tuleejärjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistäopettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukeaerityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassajäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen.Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltäväopetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötäpaikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla.Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailutluokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö jatyöelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttääkokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämänvaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.Ohjaustoiminnan periaatteiden rungon muodostavat jokaisen opettajan vastuu ohjauksenantamisesta, yhteistyö kotien kanssa sekä oppimaan oppimisen ja oppimisen valmiuksienlisääminen oppilailla. Erityistä huomiota kiinnitetään nivelvaiheisiin, ongelmien ennaltaehkäisyynsekä niihin oppilaisiin jotka tarvitsevat erityistä tukea opinnoissaan. Vuosiluokkien 1-6 kouluissaohjaustoimintaa oppilaan kohdalla koorninoi luokanopettaja ja vuosiluokkien 7-9 kouluissaluokanvalvoja sekä oppilaanohjaaja. Kouluissa huolehditaan riittävästä tiedotuksesta koteihinkoskien opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat.Vuosiluokkien 7-9 kouluissa oppilaan huoltajille annetaan tietoa perusopetuksen työtavoista javalintamahdollisuuksista sekä niiden merkityksestä tulevaisuudelle vanhempainilloissa. Huoltajillaon mahdollisuus henkilökohtaisiin keskusteluihin aineopettajan ja oppilaanohjaajaopettajan kanssa.Niille oppilaille, jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle järjestetäänylimääräisiä TET-jaksoja toisen asteen koulussa. Siirtopalaverissa oppilas ohjataan uuteen kouluunja pyritään siirron onnistumiseen. Kukin opettaja ohjaa oppilaita kurssin alussa koskien aineentavoitteita, sisältöjä sekä kurssin aikana koskien oppimistaitoja, valmiuksia sekä ongelmienratkaisuja. Kurssin loppukokeen yhteydessä oppilas saa kirjallista ja suullista palautetta sekäohjausta.7

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvataan koulun toiminta paikallisen työelämän kanssa.1.4. Tukiopetus (Ops:n perusteet 4.4.)Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinenajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jottaoppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminenoppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuusosallistua tukiopetukseen.Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja.Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa,ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksenkannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksenmukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolellaTukiopetus on oppilaan auttamista oppiaineen jollakin osa-alueella tarvittaessa. Sitä tulee antaaheti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, tai oppilas ollut pitemmän aikaa pois, jotta hän ei jäisipysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksen antamisesta päättää ensisijaisesti opettaja, ja opetusjärjestetään tavallisesti oppituntien ulkopuolella. Vanhemmille tiedotetaan tukiopetuksenantamisesta, ajankohdasta ja sisällöstä. Opetus on yksilöllistä ohjausta yksilöllisin tehtävin.Opettaja kirjaa tukiopetuskerrat ja asiasisällöt muistiin.1.5. Oppilashuolto (ops:n perusteet 4.5.)Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä,psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekäyhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- jakouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistääkouluyhteisön hyvinvointia.Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksentoimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisenmahdollisuus. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistäfyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa.Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua jakehitystä. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekäkoulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen japoistaminen mahdollisimman varhain.Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelmanmukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissatarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksentukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekäoppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä8

kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimiensuunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavatluottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eriosapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaankoordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä.Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- jaterveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteetja keskeiset periaatteet:• toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisenvastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi• oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekälapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa• yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevansuunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa• oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa jakurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen onevätty• oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden taimuiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa• toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi,havaitsemiseksi tai hoitamiseksi:- poissaolojen seuranta- kiusaaminen, väkivalta ja häirintä- mielenterveyskysymykset- tupakointi ja päihteiden käyttö- erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset• koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen• kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksenja tapakasvatuksen tavoitteet.1.5.1. Koulun oppilashuoltotyöOppilashuoltotyö perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja koulun opetussuunnitelmassamääriteltyyn toteuttamis- ja arviointisuunnitelmaan. Oppilashuoltotyötä koordinoivat koulujenoppilashuoltotyöryhmät jokaisella koululla. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu säännöllisesti jokatoinen viikko 7-9 vuosiluokkien kouluissa ja kuukausittain suurimmilla 1-6 vuosiluokkien kouluilla.Ryhmien vakituiseen kokoonpanoon kuuluvat rehtori/ apulaisrehtori, erityisopettaja,kouluterveydenhoitaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja vuosiluokilla 7-9 opinto-ohjaaja jakoulukuraattori, vuosiluokilla 1-6 psykologi. Lisäksi ryhmässä on mukana oppilaan luokanopettajatai luokanvalvoja, tarvittaessa aineenopettaja tai muu opettaja, koululääkäri taikoulunkäyntiavustaja. Oppilashuoltotyöryhmän kokoukseen voidaan kutsua myös oppilas ja hänenvanhempansa.9

Oppilashuoltotyöryhmän työ on ensisijaisesti ehkäisevää toimintaa. Sen lisäksi tarvitaan myösnopeaa puuttumista oppilaiden ongelmatilanteisiin. Tavallisimpia käsiteltyjä asioita ovatoppimisvaikeudet ja erityisopetuksen tarve 1-6 vuosiluokilla ja lisäksi kiusaaminen,työrauhaongelmat, mielenterveysongelmat ja poissaolot 7-9 vuosiluokilla. Kokouksissa sovitaanyhteisistä menettelytavoista.Oppilashuoltotyöryhmällä on keskeinen asema vaikuttaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaidenhuomioimista edistävän toimintakulttuurin kehittymiseen kouluilla. Suvaitsevan, terveyttä jamielenterveyttä suojaavan kasvuympäristön rakentamista tukevat myös kouluille laadittavatkiusaamisen ehkäisysuunnitelmat ja koulun kriisisuunnitelmat. Ehkäisevää työtä ja toiminnanyhtenäistämistä/suunnittelua varten voidaan koota tarvittaessa poikkihallinnollinen oppilashuollonohjausryhmä. Hyvin toimiva ja kattava oppilashuoltotyö edellyttää myös sitä, että kouluilla jaoppilailla on käytettävissään tarvetta vastaavat oppilashuollon palvelut.1.5.2. KoulukuraattoripalvelutKoulukuraattori auttaa oppilaita, joilla on vaikeuksia koulussa, kotona tai kavereiden kanssa.Kuraattorin päätoimialueena Janakkalan kunnassa ovat perusopetuksen vuosiluokat 7-9.Mahdollisuuksien mukaan kuraattori on myös perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 ja lukioidenkäytettävissä. Tyypillisiä kouluun liittyviä ongelmatilanteita ovat mm. koulupinnaus, kiusaaminen,oppimisvaikeudet, käyttäytymisongelmat, tunne-elämän vaikeudet, sosiaaliset ongelmat,mielenterveysongelmat ja sopeutumattomuus. Yleiset elämänhallintaan liittyvät ongelmat mm.kotiasiat (avioero, taloudelliset vaikeudet, sairaus), kaverisuhteisiin liittyvät vaikeudet ja vapaa-ajanongelmat (päihteet, harrastusten puuttuminen).Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattori työ koostuu lasten ja nuortenyksilötapaamisista, perhetapaamista, koulun ja kodin yhteistyöneuvotteluista. Lisäksi onyhteistyötapaamisia muiden auttamistahojen kanssa (mm.sosiaalitoimisto, perheneuvola,terveydenhuolto, nuorisotoimi). Lisäksi koulukuraattori osallistuu oppilashuoltotyöhön,vanhempainiltoihin ja toimii mukana erilaisissa nuorten elinoloja ja kotien kasvatustyötä tukevissakunnan yhteistyöryhmissä (moniammatilliset tiimit).1.5.3. KouluterveydenhuoltoKouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveydenedistäminen yhteistyössä oppilaiden, muun oppilashuollon henkilöstön, opettajien ja vanhempienkanssa. Kouluterveydenhuolto edistää, seuraa ja valvoo koulun työoloja ja koulutyön turvallisuuttaja terveellisyyttä yhdessä muiden toimijoiden kanssa.Oppilaan henkilökohtaisen terveydentilan toteaminen ja seuraaminen on laajentunut hyvinvoinninja terveyden kokonaisvaltaiseksi seuraamiseksi, arvioimiseksi ja tukemiseksi yhdessäkouluyhteisössä toimivien asiantuntijoiden kanssa. Ongelmien mahdollisimman varhainenhavaitseminen ja oppilaan viipymätön auttaminen, jatkotutkimusten ja hoidon ja kuntoutuksenkoordinointi ovat kouluterveydenhuollon keskeisiä tehtäviä.Kouluterveydenhuolto tukee osaltaan vajaakuntoisen tai erityistä tukea tarvitsevan oppilaankoulunkäyntiä. Kouluterveydenhuolto osallistuu koulussa tarvittavien erityisratkaisujen jaerityistoimenpiteiden suunnitteluun ja seuraa niiden toteutumista. Kouluterveydenhoitaja ja10

Kerhotoimintaa kuvataan koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa.2. Erityistä tukea tarvitsevien opetus (Ops:n perusteet luku 5)2.1. Eri tukimuodot (Ops:n perusteet 5.1)Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksienlaadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen jatukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaankehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa.Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisenedellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksierityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea.Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollonasiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä.Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuinluvussa 4 määrätään.Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuudenmukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä.Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtääerityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritelläänhenkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.2.2. Osa-aikainen erityisopetus (ops:n perusteet 4.2)Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muunopetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaaosa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksenohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisestiniveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdäänoppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muidenasiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myöserityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille.Osa-aikaisen laaja-alaisen erityisopettajan tehtävänä on varmistaa erityistä tukea tarvitsevienoppilaiden oppimisen ongelmien huomioonottaminen koulunkäynnissä ja suunnitella, koordinoidaja toteuttaa heidän tarpeistaan lähtöisin olevaa erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetusjärjestetään yksilöllisenä, pienryhmäopetuksena tai samanaikaisopetuksena. Opettajien kanssayhdessä neuvotellen määritetään jokaisen oppilaan kohdalla osa-aikaisen erityisopetuksen12

Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänensiirtämisestään yleisopetukseen.2.3.1. Erityisopetussiirtoja koskevat menettelytavatOppilasta tuetaan eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Jos oppilaan erityisentuen tarve on niin suuri, etteivät muut tukitoimet riitä voidaan oppilas ottaa tai siirtääerityisopetukseen. Opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan omassa lähikoulussa,Haukankallion erityiskoulussa luokkamuotoisena erityisopetuksena tai ostopalveluna muiltakunnilta. Opetuksen järjestäminen ja tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksenjärjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Erityisopetukseen ottamisen ja siirtäminen edellytykset onselvitetty perusopetuslaissa ja – asetuksessa (kts.liitteet).Oppilaan ottaminen erityisopetukseen ensimmäiselle luokalle perustuu päivähoidossa ja / taierikoissairaanhoidossa toteutettuun toiminta- ja kuntoutussuunnitelmaan, jossa onmoniammatillisesti valmisteltu myös tulevaa koulunkäyntiä yhdessä huoltajien kanssa.Esiopetusvuonna tai pidennetyn oppivelvollisuuden olevilla jo aiemmin on toteutettu koulumuodonarviointiin liittyvät psykologiset ja / tai lääketieteelliset tutkimukset. Päätös pidennetystäoppivelvollisuudesta on samalla erityisopetukseen ottamispäätös. Käytännössä pidennettyoppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että lapsi käy ennen varsinaista ensimmäistä luokkaa kaksivuotisenesiopetuksen. Päätös tarkentuu esiopetusvuoden keväällä huoltajien kanssa käydyissäneuvotteluissa. Koska varhaisdiagnostiikka on täsmentynyt ja lapsen kehitystä seurataansystemaattisesti, pystytään erityisopetuspäätös tarvittaessa tekemään jo ennen yleisopetuksenaloittamista.Yleisopetuksessa olevan oppilaan siirtäminen erityisopetukseen edellyttää sitä, että on tutkittumuiden tukitoimien vaikutus lapsen oppimiseen. Aloite erityisopetussiirtoon voi tulla huoltajalta,luokanopettajalta tai se voi perustua aiempiin kuntoutus – ja oppimissuunnitelmiin. Oppilaidenedistymistä seurataan perusopetuksen 1-6 luokilla yhtenäisillä matematiikan ja äidinkielen testeillä,joista annetaan palaute oppilaalle, huoltajille ja opettajille. Tuloksia käsitelläänoppilashuoltotyöryhmissä. Tavoitteena on tunnistaa oppimisvaikeudet mahdollisimman varhaisessavaiheessa kuntoutustoiminnan aloittamiseksi. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma yhdessähuoltajien kanssa, jossa suunnitellaan ja seurataan tukitoimia ja niiden vaikutusta oppimiseen.Yleisopetuksessa olevan oppilaan siirtäminen erityisopetukseen edellyttää, että oppilaan opetusta oneriytetty yleisopetuksessa, hän on saanut tukiopetusta ja on ollut osa-aikaisessa erityisopetuksessa jaoppilaan oppimisvaikeudet on tutkittu. Mikäli nämä toimenpiteet eivät ole riittäviä turvaamanoppilaan edellytysten mukaista opetusta, valmistellaan siirtoa erityisopetukseen.Valmistelu tehdään aina yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajalle varataan tilaisuus esittää omanäkemyksensä erityisopetussiirrosta ja opetuksen järjestämistavasta. Tässä yhteydessä tehdäänpsykologiset/lääketieteelliset tutkimukset tai sosiaalinen selvitys joilla arvioidaanoppimisedellytyksiä ja perusteita erityisopetussiirtoon. Huoltajan kanssa käytävissä neuvotteluissaselvitellään perusteita erityisopetukseen siirtämiselle ja miten opetus järjestetään ja miten siirtovaikuttaa jatko-opintoihin. Huoltajille selvitetään yksilöllistettyjen opetussuunnitelmien merkintä14

todistuksessa (nk. tähtimerkintä.). Koulupsykologilla on keskeinen asema erityisopetussiirronvalmistelussa ja käytännön toteutuksen suunnittelussa yhdessä oppilashuoltotyöryhmien kanssa.2.3.2. Erityisopetussiirtoja koskeva päätöksentekoPäätöksen erityisopetukseen siirrosta tekee sivistystoimenjohtaja huoltajan suostumuksesta taianomuksesta. Päätöksessä määritellään erityisopetuksen laatu ja määrä. Päätösmenettely onsamanlainen riippumatta erityisopetuksen toteuttamistavasta ja laajuudesta. Jos oppilas on kerranotettu tai siirretty erityisopetukseen yhdessä tai useammassa aineessa ja on tarkoituksenmukaistayksilöllistää opetussuunnitelmaa useammassa aineessa, on uudessa päätöksessä oltava myösaikaisemmat aineet uusine tutkimuksineen ja lausuntoineen.Erityisopetuspäätös voidaan tehdä myös määräaikaiseksi tai jos tarvetta jatkuvaan erityisopetukseenei enää ole, tehdään uusi päätös, jolla oppilas siirretään yleisopetukseen. Siirto takaisin tapahtuusamoin menettelyin kuin ottaminen ja siirtäminen erityisopetukseen. Myös tämä päätös voidaantehdä määräaikaisena.2.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (Ops:nperusteet 5.4)Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyynopetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevasuunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin ontarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi:• kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistäerityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjenkehittämistarpeista• opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet• oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät• luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksenmukaisista oppimääristä• niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinenoppimäärä• oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet• opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- jaoppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit• kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/taierityisopetuksen ryhmässä• henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekäheidän vastuualueensa• tukipalvelujen toteutumisen seuranta.Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukeapitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataankokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoistaja tukipalveluista.15

Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään,joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassasuunnitelmassa.Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseenosallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollonasiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat.Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tuleearvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksestaperusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekäperusopetuksesta toiselle asteelle.2.4.1. Yleiset periaatteetHOJKS on kirjallinen dokumentti, jonka avulla seurataan lapsen oppimista ja kehittymistä. Se onhallinnollinen ja pedagoginen asiakirja, joka toimii oppilaan, opettajan ja vanhempien yhteisenätyövälineenä. HOJKS laaditaan kaikille erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Onhuomattava, että aina, kun opetusjärjestelyissä poiketaan yleisopetuksen opetussuunnitelmasta,vaikka vain yksittäisen oppiaineen osalta, tulee siitä tehdä sivistystoimenjohtajan päätöserityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä.Yksilöllistettyjä oppimääriä on syytä käyttää, kun oppilas ei kehityksellisistä syistä saavutayleisopetuksessa asetettuja tavoitteita. Oppilaan arviointi perustuu joko yleiseen oppimäärään taiyksilöllistettyyn oppimäärään, joka hänelle on asetettu HOJKSissa. Tällöin todistusarvosanaanliitetään tähtimerkintä (ks. opetushallituksen arviointiohjeet).HOJKS laaditaan moniammatillisena yhteistyönä, sen mukaan kuin oppilaan oppimisvaikeuksienhuomioon ottaminen edellyttää. Se auttaa oppilasta ja huoltajaa jäsentämään kokonaistilannetta jatavoitteita, siten helpottaen sitoutumista. Laadintaan osallistuvat oppilaan, opettajan jaerityisopettajan lisäksi oppilaan huoltaja, tarvittavat kouluyhteisön muut jäsenet esim. avustaja,psykologi, kuraattori sekä tilanteen vaatiessa sosiaalitoimen ja terveydenhuollon asiantuntijoita.Koulun oppilashuollolla on tärkeä osa HOJKSien suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa.Suunnitelma laaditaan heti, kun oppilaantuntemus sen mahdollistaa, eli kun tietoa oppilaasta onriittävästi. HOJKS - lomake on syytä lähettää etukäteen huoltajille tutustumista varten. HOJKS:intoteutumista arvioidaan ja seurataan lukuvuoden aikana säännöllisesti sopimuksen mukaan yhdessäoppilaan, huoltajan ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. HOJKS kaavakkeessa olevat kohdat 3 ja4 edellyttävät vähintään kerran lukuvuodessa tehtävää tarkistamista. HOJKS on tarkistettava myöskoulunkäynnin nivelkohdissa ja silloin kun lapsen oppimisympäristössä (esim. opettaja tai luokkavaihtuu) tapahtuu muutoksia. HOJKSissa voidaan määritellä miten siirtotilanne hoidetaan ja mitenoppimisen kannalta olennaiset tiedot ja kokemukset siirtyvät.HOJKS on luottamuksellinen asiakirja joka sisältää tietoja, joita ei saa ilmaista sivullisille.. Tietojasäilytetään koululla, lukitussa paikassa. Oppilaan tietojen siirtämisestä neuvotellaan aina huoltajankanssa erikseen.16

2.4.2. HOJKS:iin sisällytettävät tiedotHOJKS sisältää yleisen osan, jossa on oppilaan taustatiedot ja kuvaus nykytilanteesta sekä osatpedagogiselle suunnittelulle ja tukitoimille1. TaustatiedotKirjataan oppilaan henkilötiedot, erityisopetuspäätös, kehitys sekä aikaisemmatkoulunkäyntivaiheet, tutkimus- ja kuntoutustiedot ja muut jokapäiväiseen elämään liittyvät tiedot.Lisäksi kirjataan koulunkäyntiin vaikuttavat tiedot kotitilantilanteesta.2. NykytilanneKuvataan oppilaan tiedot, taidot, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä se miten vahvuuksiahyödynnetään oppimisessa. Kokonaistilanteen kuvauksessa kirjataan oppilaan tuen tarve jaerityistarpeet sekä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeet. Lisäksi kuvataan oppilaansosiaaliset taidot, vuorovaikutustaidot ja käyttäytyminen. Merkitään oppilaan omatoppimistavoitteet ja haasteet.Pedagogisen suunnitteluKirjataan opetussuunnitelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistäoppiaineista, joissa poiketaan yleisestä oppimäärästä. Oppimiselle asetetaan pitkän ja lyhyenaikavälin tavoitteet, suunnitellaan oppisisällöt, menetelmät, toimintatavat, opetusjärjestelyt jaintegraatiot. Lisäksi sovitaan seurannan ja arvioinnin periaatteet ja menetelmät.4. Muut tukitoimet ja kuntoutuspalvelutKirjataan koulun sisäiset tukitoimet, kuten tukiopetus ja erityisopetus, tarvittavat apuvälineet jaoppimateriaalit. Tarvittavat tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja mikä on muun oppilashuollollisentuen tarve sekä tukipalveluiden toteutumisen seuranta. Koulun ulkopuolisia tukitoimia ovat mm.päivähoidon järjestäminen ja terapiat. Sovitaan kodin vastuualueet ja tukitoimet. Jottamoniammatillinen yhteistyö ja yhteistyö huoltajien kanssa toimisivat hyvin, merkitään oppilaanopetus- ja tukipalveluihin osallistuvat henkilöt vastuualueineen ja se, miten tukipalveluidentoteutumista seurataan.2.5. Erityisopetuksen järjestäminen toiminta-alueittainSilloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksijärjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toimintaalueittain.Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli jakommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi.Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotustasekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojenopetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon,koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminenja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen jakommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja17

OSA II ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUKSENKEHITTÄMISSUUNNITELMAJohdantoErityistä tukea tarvitsevien opetuksen kehittämissuunnitelma perustuu Janakkalan kunnanperusopetuksen opetussuunnitelmaan, joka on esitelty osassa I. Painotus on asetettu ehkäisevääntyöhön ja yleisopetuksen ja erityisopetuksen yhteistoiminnan tehostamiseen. Työryhmä ontarkastellut nykyisiä rakenteita ja pohtinut niiden mahdollisuuksia vastata erityistä tukeatarvitsevien oppilaiden tarpeisiin. Oleellista on kehittää tavoitteellisesti kaikkia opetuksen, kasvunja kehityksen turvaamiseksi tarvittavia palveluja ja resurssien joustavaa käyttöä. Jatkossa tarvitaanerityisopetuksen ohjausjärjestelmää, jonka avulla arviointia ja kehittämistyötä voidaan suunnata.1. Erityistä tukea tarvitsevien opetuksen kehittämistavoitteetKehittämistyön tavoitteena on edistää yleis- ja erityisopetuksen yhteistoimintaa ja eheytymistä.Yleisopetus ja erityisopetus muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jolla tuetaan lapsenopiskelua siinä ryhmässä johon hän luonnollisesti kuuluu. Tavoitteena on lähikouluperiaatteellerakentuva toimintamalli. Samalla jäsennetään ja eheytetään erityistä tukea tarvitsevien oppilaidentukitoimien suunnittelua ja toteutusta. Keskeistä on tuen tarpeen varhainen määrittely. Erityinenasema on kodin ja koulun yhteistyöllä ja moniammatillisen työtavan edistämisellä. Nivelvaiheidentoimivuuteen kiinnitetään huomiota. Koulujen toimintakulttuureja kehitetään tukemaan erityistätukea tarvitsevien oppilaiden tarpeita.2. Integraation edistäminen2.1. Integraation edistämisen perusteetValtakunnallisen meneillään olevan opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteena on tukea oppilaankasvua ja oppimista entistä paremmin ja edistää yhtenäisen perusopetuksen toteutumista. Uudetopetussuunnitelmat edellyttävät uudenlaisia rakenteellisia ratkaisuja ja opetusjärjestelyjä.Ensisijaisesti tarkastellaan lapsen mahdollisuuksia käydä koulua omassa lähikoulussaan ja vastatoissijaisesti mietitään muita ratkaisuja, mikäli jonkun muun kouluvaihtoehdon katsotaan olevanlapsen edun mukaista. Erityisopetukseen siirtäminen tai ottaminen ei siis enää automaattisestimerkitse oppilaan sijoittamista erityisluokkaan. Erityisopetus on palvelu, joka voidaan järjestäämyös yleisopetuksen luokassa tai osittain erityisluokassa. Koulujen toimintakulttuurinkehittämisellä edistetään koko kouluyhteisön kykyä sitoutua siihen, että kaikki oppilaat käyvätkoulua yhdessä. Jokaisen oppilaan tulee tuntea olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisönjäsen.Uusissa opetussuunnitelmissa on vain yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet. Erillisiäerityisopetuksen opetussuunnitelmia ei enää tehdä. Jos oppilas ei tukitoimien avullakaan saavutayleisen oppimäärän mukaista alinta arvosanaa, tulee opetus yksilöllistää. Yksilöllinen oppimäärämääritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa, HOJKSissa.2.2. Rakenteellinen kehittäminen lähikoulun toimintamallissaIntegraatiota edistetään kehittämällä toimintamallia, jossa tukitoimet järjestetään oppilaanlähikoulussa niin, että hän voi toimia ryhmän jäsenenä ikäistensä kanssa. Suurin osa tukeatarvitsevista oppilaista on yleisopetuksen luokissa. Osa tarvitsee erityisiä tukitoimia kutenkouluavustajaa, osa hyötyy pienryhmäopetuksesta ja pieni osa tarvitsee erityiskoulun tukea1

Oppilaan ongelmien varhainen tunnistaminen on lähtökohtana, kun mietitään keinoja lapsenoppimisen ja kehityksen tueksi. Oppilaan ongelmia jäsennetään ja tukitoimia suunnitellaanyhteistyössä vanhempien ja tarvittavien muiden asiantuntijoiden kanssa. Opettaja saa tukea myösmuilta opettajilta, erityisopettajan konsultaatiosta, työnohjauksesta ja koulutuksesta. Tukitoimetaloitetaan heti, kun oppilaan ongelmat niitä vaativat. Diagnostisia tutkimuksia voidaan jatkossakäyttää tarkentamaan tukitoimien suunnittelua. Tukitoimien vaikutuksia seuraamalla löydetään netoimintatavat, jotka lasta parhaiten auttavat. Tuen tarvetta ja tukitoimia koordinoidaanoppimissuunnitelmien ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman(HOJKS) avulla. Näissä suunnitelmissa määritellään mm. oppilaan tarvitsema tukiopetus,erityisopetus, avustajapalvelut, erilaiset oppimateriaalit, apuvälineet, vanhempien kanssa tehtävänyhteistyön muodot ja määrä sekä oppilaan tarvitsemat moniammatilliset tukipalvelut. Palveluidentulisi muodostaa katkeamaton jatkumo esiopetuksesta toiselle asteelle.Nykyisen erityiskoulun (Haukankallion koulu) erityisluokkien lisäksi sijoitetaan isojenyleisopetuksen koulujen (Turengin ja Tervakosken koulut) yhteyteen pienluokkia. Turengin jaTervakosken koulut toimivat alueellisina keskuksina, joihin voi tarpeen mukaan siirtyä oppilasmyös pienestä koulusta, mikäli se katsotaan olevan oppilaan edun mukaista. Pienluokat ovathallinnollisesti yleisopetuksen koulun alaisia.kuva 1. Tukitoimet lähikoulun toimintamallissaYLEISET OPETUKSEN TAVOITTEETOHJAUSJÄRJESTELMÄKOULUJEN TOIMINTAKULTTUURIKODIN JA KOULUN YHTEISTYÖENNALTAEHKÄISYTukitoimet kaikissa kouluissa :• opetuksen eriyttäminen• tukiopetus• osa-aikainen erityisopetus• luokan kertaaminen• oppilaan ohjaus• erityisoppimateriaalit ja –välineet• tarveharkintainen resurssi• oppilaan ohjaus• yksilölliset opetusjärjestelyt• pidennetty oppivelvollisuus(erityisopetuspäätös)• yksilölliset oppimäärät(erityisopetuspäätös)Tukitoimien suunnittelua jakoordinointia varten:oppimissuunnitelma ja HOJKS• kouluavustaja• koulupsykologi• koulukuraattori• kouluterveydenhuolto• oppilashuoltotyöryhmänpalvelutLisätukitoimet pienluokalla(alueellinen tuki) :• luokanopettajanaerityisopettaja• luokan maksimikoko10 oppilasta• luokkakohtainenavustaja• mahdollisuus opiskellajoustavastipienluokassaLisätukitoimet erityiskoulussa :• luokanopettajana erityisluokanopettaja• opetusryhmän maksimikoko 8-10 oppilasta• mahdollisuus opiskella vertaisryhmässä• opetukselliset erityisjärjestelyt• erityisosaamista koko kouluyhteisössä• mahdollisuus toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseenMONIAMMATILLINENYHTEISTYÖ2

Lähikoulun toimintamallissa erityisopetuksen painopiste siirtyy yksilöllisiin, joustaviin ratkaisuihin.Pienluokat toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden perusopetusryhmien kanssa. Luokkiin otetaanoppilaita, joilla on ensisijaisesti kognitiivisia oppimisvaikeuksia tai jotka tarvitsevat muistaerityisistä syistä pienryhmäopetusta. Pienluokan oppilaalle tehdään tarpeen mukaanerityisopetukseen ottamis- tai siirtämispäätös. Pienluokissa ryhmäkoko on enintään kymmenenoppilasta. Opettajina toimivat erityisluokanopettajat, joiden apuna toimii tarvittava määrä avustajia.Jokaiselle pienryhmän oppilaalle nimetään se yleisopetuksen perusryhmä, jossa he voivat opiskellasilloin, kun eivät tarvitse pienryhmän tukea. Yleisopetuksen perusryhmän kokoa voidaan tällöinmahdollisuuksien mukaan pienentää tai tukea lisätunneilla (tukiopetus, ryhmän jakaminen).Tukijaksot molempiin suuntiin ovat myös mahdollisia. Tukijaksot (maksimipituus puoli vuotta)kirjataan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin.Lähikoulun toimintamallin toteutusta tuetaan myös pienillä kouluilla, jolloin kiinnitetään huomiotapienten koulujen erityispiirteisiin. Voimavaroina ovat erityisesti läheisyys, pienuus, tuttuus jajoustavuus, haasteena yhdysluokkaopetus. Pienille kouluille turvataan konsultaatio-, koulutus- jaavustajapalveluiden saanti tarpeen mukaan.Uutena resurssina saadaan alkuopetuksen pienluokka Tervakosken koululle vuonna 2004, jonkajälkeen koulunsa aloittavalle n.10 %:lle oppilaista voidaan tarjota pienryhmäopetusta erilaisinerityistuen perustein. Lähikouluperiaatteen toteuttamiseksi tarvitaan jatkossa pienryhmät myösisojen koulujen 3-6 luokille ja 7-9 luokille.3. Erityisopetuksen ja yleisopetuksen toiminnallinen kehittäminenIntegraation edistämisen toiminnallisena ratkaisuna luodaan erityisopetuksen ja yleisopetuksenyhteistyömuotoja (pienluokat, pienryhmät/yleisopetus) sekä erityisesti konsultaatiopalveluita.Opettajille järjestetään täydennyskoulutusta, joka auttaa löytämään keinoja tukea oppilastaselviytymään yleisopetuksen ryhmässä. Koulunkäyntiavustajat toimivat yleisopetuksen tukena.Yleisopetuksen opettajien tietämystä ja mahdollisuuksia ottaa huomioon lasten opetuksellisiaerityistarpeita tuetaan yleisellä täydennyskoulutuksella. Opettajille ja koulunkäyntiavustajillesuunnataan erityiskysymyksiin liittyvää täsmäkoulutusta silloin, kun luokkaan sijoittuu erityistätukea tarvitseva oppilas. Tällaista koulutusta järjestetään tarpeen mukaan.Erityisopetuksen asiantuntijuutta vahvistetaan täydennyskoulutuksella siten, ettäerityisasiantuntemusta voidaan hyödyntää kunnan koulutoimessa laajemminkin. Verkostoitumistahyväksi käyttäen voidaan parantaa tiedon kulkua ja koulun henkilökunnan keskinäistä tukea.Erityisopettajien mahdollisuutta antaa konsultaatiopalveluja parannetaan. Tuetaan mahdollisuuttatutustua kunnan sisällä erilaisten oppijoiden koulutusratkaisuihin ja – käytänteisiin. Tuetaantehtäväkiertoa. Täydennyskoulutus voi olla myös koulutoimen sisäistä, jolloin koulun työntekijätvoivat kouluttaa toisiaan. Kouluhenkilöstölle järjestetään tarvittaessa työnohjausta.3.1. Oppijan TukiOppijan Tuki – koulutyön kehittämisen hanke rakentaa seudullista osaamista ja verkottumista.Oppijan Tuen koulutukset, pedagogisten tukihenkilöiden (=osaamisen verkottaja) toiminta, casekonsultaatiotja alueellisten resurssikeskusten toiminta lisäävät opettajien taitoa kohdata erilaisiaoppilaita sekä tunnistaa erilaisia oppimisen tarpeita, oppimisen strategioita ja oppimisvaikeuksia,sekä kehittää koulujen toimintatapoja niin, että koulun toiminta kokonaisuudessaan tukee erityisen3

tuen tarpeessa olevia oppilaita. Opettajien uusia toimintatapoja tuetaan, verkostoituva jamonialainen osaaminen tuodaan koulujen arkeen.Oppijan Tuki tarjoaa opettajille täydennys- ja jatkokoulutusta sekä konsultaatioapua sekätyönohjausta. Tärkeänä tavoitteena on myös tukiverkostojen luominen, yhteistyöhankkeidenkäynnistäminen sekä erilaisten toimintamallien kokeilun mahdollistaminen. Oppijan tuki tarjoaamyös tutkimusta ja arviointiapua sekä materiaalia ja välineitä. Yksi Oppijan tuen tavoitteistakoostuu mahdollisuudesta tutustua uuden teknologian käyttömahdollisuuksiin yksilöllistenoppimispolkujen rakentamisessa ja oppimisvaikeuksien kuntoutuksessa. Oppijan tuki tarjoaa lisäksimahdollisuuden toimia mukana opetustoimen moniammatillisessa ja seudullisessakehittämiskeskuksessa.3.2. Erityisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminenTavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhain lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen alueellaoleva erityisen tuen tarve ja luoda toimintamallit lapsen auttamiseksi yhdessä perheiden kanssa.Oppimisen esteitä ja kouluvaikeuksien syntymistä pyritään ennaltaehkäisemään kehittämälläperuspalveluita huomioimaan erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeita.Erityisen tuen tarpeeseen kiinnitetään huomiota jo esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen aikana.Kuntoutus ja muut tukitoimet aloitetaan tiiviissä yhteistyössä kotien ja eri asiantuntijoiden välillä.Oppimisvalmiuksien ja oppimisvaikeuksien riskitekijöiden arviointia tehostetaan neuvoloidenkehitysseurannassa yhteistyössä päivähoidon kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään tunne-elämänja sosiaalisen kehityksen ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen. Lastenneuvolan,päivähoidon ja opetustoimen kanssa luodaan yhteistyömuotoja, joilla varmistetaan lapsenkasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo.Koulun tukitoimien kohdentamisessa korostetaan ennaltaehkäisevyyttä ja tuen järjestämistämahdollisimman varhain. Tukitoimet suunnataan painotetusti alkuopetukseen. Perusopetuksessa onluotu yhtenäiset käytännöt oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen 1.-6.luokille. Mallintoimivuutta kehitetään palvelemaan luokanopettajan työtä. Lisäksi vakiinnutetaanoppimissuunnitelman käyttöä tukitoimien seurannassa, erityisesti siirtymävaiheissa.Oppilaantuntemusta syvennetään oppimiseen liittyviin motivaatio- ja tunnetekijöihin.3.4. Oppilashuollon kehittäminenKoulujen oppilashuoltoa kehitetään laatimalla yhteiset tavoitteet ja periaatteet sekä niihin perustuvatyhtenäiset oppilashuoltopalvelujen käytännöt. Tavoitteena on turvata tarvittava yksilöllinen jayhteisöllinen tuki, jolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista ja tasapainoista kasvua ja kehitystä.Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan hyvässäyhteistyössä kotien kanssa.Oppilashuoltotyön kehittämistä ja koordinointia varten perustetaan oppilashuoltotyöryhmät kaikillekouluille. Niiden tehtävänä on kehittää koulujen toimintakulttuuria ja koulujen toimintatapojaoppilaiden erityistarpeiden huomioimiseksi, koulunkäynnin järjestämiseksi ja turvallisuudenylläpitämiseksi. Oppilashuoltotyöryhmät toimivat ensisijaisesti ennaltaehkäisevästi, mutta myöspuuttuvat nopeasti oppilaiden ongelmiin.4

Opetushallitus on yhteistyössä Stakesin kanssa antanut ohjeistuksen oppilashuollon järjestämisestämoniammatillisena yhteistyönä. Janakkalassa on perustettu erillinen työryhmä oppilashuollonkehittämistä varten.3.5. Nivelvaiheiden yhteistyön kehittäminenTarkoituksena on tukea lapsen kehitystä ja koulunkäyntiä varhaiskasvatuksesta esi- japerusopetukseen sekä jatko-opintoihin ja työelämään. Palvelut muodostavat nivelkohtineenyhtenäisen jatkumon.Tavoitteena on tehostaa tiedonkulkua ja yhteistyötä koulutuksen nivelvaiheissa. Tuen tarvettatarkastellaan erityisesti siirryttäessä esiasteelta alkuopetukseen, alkuopetuksesta 3.-6. luokille,6:nnelta 7:lle ja toiselle asteelle. Perusopetuksessa tehostetaan oppimissuunnitelmien ja HOJKSinkäyttöä nivelvaiheissa. Siirtymävaiheessa pidettävissä moniammatillisissa palavereissa turvataantiedonkulkua ja yhteistyön jatkoa yhdessä oppilaan ja kodin kanssa. Vuosiluokilla 7-9 sisältöpainottuu jatkokoulutuksen suunnitteluun.Erityinen huomio kiinnitetään perusopetuksen niveltämiseen toisen asteen opetukseen, jolloinvoidaan laatia siirtymäsuunnitelmia mm. koulutukseen perehdyttämisestä.3.6. Erityisopetuksen laatu- ja arviointijärjestelmän luominenErityisopetuksen ja oppimisen tukitoimien saavutettavuutta, toimivuutta ja vaikuttavuuttaarvioidaan osana koko opetustoimen laatu- ja arviointijärjestelmää. Tavoitteena on laatialaatutavoitteet ja -kriteerit opetukselle ja tukitoimille, joiden avulla toiminnan laatua voidaanseurata ja parantaa. Arviointitietoa käytetään hyödyksi kunnan opetussuunnitelmaa jaerityisopetusta ja tukitoimia kehitettäessä.Arviointi- ja laatutyötä kehitetään niin, että se voi toimia opetuksen ja tukitoimienohjausjärjestelmänä. Kehittämistyötä koordinoimaan perustetaan moniammatillinenerityisopetuksen ohjausryhmä, joka seuraa ja ohjaa kehittämistoimenpiteiden mukaisesti erityistätukea tarvitsevien opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä resurssien suuntaamista.Ohjausryhmän muodostavat sivistystoimenjohtaja, koulujen rehtorit ja koulutuslautakunnanedustaja. Tarvittaessa ohjausryhmää voidaan täydentää eri alojen asiantuntijoilla.4. Jatkotoimenpiteet ja resurssien suuntaaminenTyöryhmän mukaan jatkotoimenpiteistä merkittävin on erityistä tukea tarvitsevien integraationedistäminen. Tässä apuna on alueellinen painottaminen Turenkiin ja Tervakoskelle. Tämä tarkoittaasitä, että pienluokat tarvitsevat jatkoa 3. luokalta alkaen. Se vaatii lisäresurssia. SamanaikaisestiHaukankallion kouluun voidaan ottaa sellaisia oppilaita, jotka tarvitsevat laajempaa tukea. Tässäyhteydessä on myös selvitettävä erityisopetuksen ostopalvelut Hämeenlinnan kaupungilta.Tällä hetkellä kunnassa on yhdeksän koulunkäyntiavustajan tointa. Sen lisäksi koulut ovat saaneetpalkata työllistämistuella muutamia avustajia. Työvoimatoimiston mukaan heidän satsauksensaavustajiin pienentynee jo syksyllä 2004. Avustajaresurssia tarvitaan ehdottomasti lisää.5

Tärkeä tehtävä on myös erityistä tukea tarvitsevien opetuksen arviointi ja laatutyön kehittäminenosana ohjausjärjestelmää.Lukion uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaan myös lukion on järjestettävä erityisopetustaopiskelijoille. Tämä tuo uuden näkökulman ja uudet ikäluokat erityisopetuksen piiriin. Tätä asiaa eiole otettu vielä tässä raportissa huomioon. Suunnittelu on kuitenkin tehtävä.Suunnittelukaudella 2005-2007 erityistä tukea tarvitsevien opetus tarkoittaa seuraaviatoimenpiteitä ja lisäresursseja:1. Pienluokat 3-6. luokille Tervakoskelle ja TurenkiinTurengin koulussa toimii pienluokka 1-2. luokkalaisille kolmatta lukuvuotta. Kaikki oppilaatjoudutaan siirtämään isoon yleisopetuksen luokkaan pienluokasta, koska sillä ei ole jatkoryhmää3-6. luokilla. Tervakosken pienluokka (1-2. lk) aloittaa toimintansa syksyllä 2004. Työryhmäehdottaa• että Haukankallion koulusta siirtyy yksi erityisluokanopettaja Turengin koulun 3-6.luokkalaisten pienluokanopettajaksi syksyllä 2005, koska Haukankallion koulusta lähteepois suuri 9. luokka (12 oppilasta) keväällä 2005 ja opettajatarve siellä pienenee.• että perustetaan v. 2006 erityisluokanopettajan virka (pienluokka 3-6. luokkalaisille), jonkasijoituspaikka on Tervakosken kouluPienluokan toimintaperiaatteet ovat liitteenä.2. Koulunkäyntiavustajien toimien perustaminenAvustajien määrä ei ole läheskään riittävä. Työryhmä esittää• kahden (2) koulunkäyntiavustajan toimen perustamista v. 2005 (suunnitelmissa esitettyaikaisemmin yksi)• kahden (2) koulunkäyntiavustajan toimen perustamista v. 2006 (suunnitelmissa esitettyaikaisemmin yksi)• yhden (1) koulunkäyntiavustajan toimen perustamista v. 20073. Täydennyskoulutus ja työnohjaus• Täydennyskoulutusta annetaan rehtoreille, opettajille, koulunkäyntiavustajille jaoppilashuoltotyöryhmille.• Työnohjaus on aloitettu keväällä 2004 kahdelle opettajaryhmälle 1,5 vuoden ajaksi eli lv. 2004-2005 loppuun asti. Työnohjausta (ryhmässä) järjestetään tarvittaessa myös jatkossa.• Työryhmä ehdottaa, että koulutus sisällytetään osaksi koulutoimen ja koulujen vuosittaistatäydennyskoulutussuunnitelmaa.6

4. Integraation kehittämismäärärahaTyöryhmä ehdottaa, että erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden integraation edistämiseksiko. oppilaiden opettajille / kouluille annettaisiin lisää resurssia esimerkiksi jakotuntien,avustajan, materiaalien tms. resurssien avulla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää integraationkehittämiseen myös pienillä kouluilla, joilla on esimerkiksi melko vähäinen mahdollisuus saadaerityisopettajan tukea.5. Seurantaryhmän nimeäminenTyöryhmä esittää, että erityistä tukea tarvitsevien opetuksen ja tukitoimien toimivuudenarvioimiseksi ja toimintojen kehittämiseksi nimetään seurantaryhmä.7

Liitteet.Liite 1. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen lainsäädännöllinenperusta ja lähtökohdatErityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta järjestettäessä lähtökohtina ovat perusopetuslaki ja –asetus (628/1998 ja 852/1998) sekä näiden pohjalta annetut valtioneuvoston päätökset jaopetushallituksen antamat erityisopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet(opetushallituksen määräys 19.12.2002, 63/011/2002). Kaikki nämä ovat velvoittavia normejaopetusta järjestettäessä. Lainsäädännön keskeisimmät erityisopetusta säätelevät kohdat ovatseuraavat:1.1. PerusopetuslakiPOL 3 § Opetuksen järjestämisen perusteetOpetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin tässä laissa säädetään.Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti.Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.POL 4 § Velvollisuus järjestää perusopetustaKunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekäoppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinenjärjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 §:n 2 momentissa tarkoitetunpidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 §:n mukaisestialoittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin.POL 6 § Oppilaan koulupaikan määräytyminenOpetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muidenopetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimmanturvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseenosallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita.Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentinmukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 §:n 1 ja 2 momentinmukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetustajärjestämään. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myösvastaavat edellytykset täyttävä 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu päivähoitopaikka tai muu soveltuvaesiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystäopetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa.POL 16 § TukiopetusOpinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaatukiopetusta.8

POL 17 § ErityisopetusOppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muunopetuksenohessa.Jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriöntaikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa taisiirtää erityisopetukseen. Erityisopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksenyhteydessä taikka muutoin erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Tässä momentissatarkoitetun oppilaan opetuksessa voidaan poiketa 11 §:stä sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetääntai määrätään. Oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevasuunnitelma.Jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä 2 momentissa tarkoitettua opetusta, oppilaansiirtämisestä erityisopetukseen päättää opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta.POL 25 § OppivelvollisuusSuomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jonalapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä onsuoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta.Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisestiole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta 1 momentissasäädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta.POL 29 § Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöönOpetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.POL 31 § Opetuksen maksuttomuusOpetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovatoppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksioikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muutopetus- ja oppilashuoltopalvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 §:n nojalla järjestettävät palvelut.39 § Erityisopetuksen tukitehtävistä huolehtiminenAsianomainen ministeriö voi päättää, että opetuksen järjestäjän tulee huolehtia 17 §:n 2 momentissatarkoitetun erityisopetuksen yhteydessä annettavasta kuntoutuksesta sekä mainittuun opetukseenliittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä.1.2. PerusopetusasetusPOA 1 § Opetuksen järjestämistapa1 mom.Perusopetus järjestään luokanopettajien antamana opetuksena, eri oppiaineiden opettajien antamanaaineenopetuksena, oppilaanohjaajien antamana oppilaanohjauksena sekä erityisopettajien antamanaerityisopetuksena.POA 2 § Opetusryhmien muodostaminenOpetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminensitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaasamassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaidenkanssa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksenjärjestäjä.9

Perusopetuslain (628 / 1998) 17 §: n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen otetuille taisiirretyille oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla, jäljempänä säädetyinpoikkeuksin, enintään kymmenen oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se onoppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikäjärjestely vaaranna opetuksen tavoitteiden saavuttamista.Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilleoppilaille annettavassa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimminkehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusioppilasta. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässämomentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta.POA 11 § Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtyminen3 mom.Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetävuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti.Opetussuunnitelmassa määrätään opintokokonaisuuksista, joiden suorittaminen hyväksytysti onedellytyksenä opinnoissa etenemiseen asianomaisessa aineessa.POA 15 § Erityisopetukseen ottamisessa ja siirtämisessä noudatettava menettelyEnnen päätöstä, jolla oppilas otetaan tai siirretään perusopetuslain 17 §:n 2 momentissatarkoitettuun erityisopetukseen, tulee neuvotella oppilaan huoltajan kanssa, sekä jos mahdollistahankkia oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen tai lääketieteellinen tutkimustaikka sosiaalinen selvitys.10

Liite 2. HOJKS -lomakeJanakkalan kunta_________________ koulu1. TaustatiedotPäivämäärä:Aikaisemmat HOJKSit,/ oppimissuunnitelmat/ kuntoutussuunnitelmat:Oppilaan nimi:Syntymäaika:Osoite ja puhelin:Vanhemmat / huoltajat:Luokka: Opettaja: Erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätös:Oppilaan kehitys / aikaisemmat koulunkäyntivaiheet / diagnoosit /Terveystiedot / tutkimukset / kuntoutus. Muut jokapäiväiseen elämään liittyvät tiedot:Tiedot kotitilanteesta:2. NykytilanneVahvuudet / valmiudet / kiinnostuksen kohteet:Miten vahvuuksia hyödynnetään koulussa:Kokonaistilanteen kuvaus.Tuen tarve / oppimisen vaikeudet / pulmatilanteet/kehittämistarpeet:Sosiaaliset taidot / vuorovaikutustaidot / käyttäytyminen:11

Oppilaan omat oppimistavoitteet / haasteet:3. Pedagoginen suunnitteluVuosiviikkotunnit ja oppiaineet, jotka poikkeavat yleisestä oppimäärästä:Pitkän aikavälin tavoitteet:OppiainekohtaisetTavoitteetTyöskentelytaidot /TyöskentelytyyliKeskeiset sisällöt, menetelmät,toimintatavat,opetusjärjestelyt (missä jamiten), integraatiotSeurannan ja arvioinninperiaatteetSosiaaliset taidotKieli / kommunikaatio12

4. Muut tukitoimet ja kuntoutuspalvelutKoulun sisäiset tukitoimet: (tukiopetus, erityisopetus, apuvälineet, oppimateriaalit, avustajatarve,oppilashuollon tuki )Koulun ulkopuoliset tukitoimet: ( terapiat, päivähoito, yms.)Kodin vastuualueet ja tukitoimet:Siirtymäsuunnitelma:Tiedon siirtäminen (vastuuhenkilöt)Sovitut palaveritTarvittavat tukipalvelutTutustumiskäynnitMuut sovitut asiat: ( kuljetus, yhteydenpito kotiin, välituntijärjestelyt, kouluruokailu, päivittäisettoimet ja rutiinit )HOJKS:in tekemiseen osallistuneet henkilöt/opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen osallistuvatHenkilöt: Vastuualue: Seurantatapaaminen:Tämä asiakirja on luottamuksellinen oppilaan, opettajan ja vanhempien yhteinen työväline oppilaankoulunkäynnin järjestämiseksi. Tietoja säilytetään koululla lukitussa paikassa ja tietojensiirtämisestä neuvotellaan erikseen huoltajan kanssa.Allekirjoitukset______________________________oppilas____________________________opettaja______________________________________huoltajat____________________________rehtori13

Liite 3. Pienluokan toimintaperiaatteetPienluokka edistää lähikouluperiaatteen toteutumista Tervakosken ja Turenginkouluissa.Pienluokka on tarkoitettu lapsille, joilla on oppimisvaikeuksia ja jotkatarvitsevat pienryhmän oppimisympäristökseen.Päätös pienluokalle ottamisesta tehdään psykologin tai erikoislääkärinlausuntoon perustuen. Lisäksi siihen tarvitaan vanhempien suostumus.Päätöksen luokalle ottamisesta tekee koulun rehtori.Oppilaat otetaan luokalle tavallisesti lukuvuoden alusta, mutta luokkaan voisiirtyä oppilaita myös lukuvuoden aikana em. kriteereillä ja menettelytavoilla.Myös lyhyemmät tukijaksot ovat mahdollisia. Tukijaksot (maksimipituus puolivuotta) kirjataan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin.Oppilas voi siirtyä pienluokasta yleisopetuksen perusryhmään.Luokan opettajana toimii erityisluokanopettaja.Luokassa on avustaja (kokonaan ko. luokan käytössä).Luokassa on 1-2. luokan oppilaita.Suunnitteilla on pienryhmälle jatkoa 3-6. luokan oppilaille.Luokan koko on korkeintaan 10 oppilasta.Luokassa noudatetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Kaikille oppilaillelaaditaan oppimissuunnitelma tai HOJKS (jolloin tehdään erityisopetuspäätös).Pienluokka toimii kiinteässä yhteistyössä 1-2. luokkien kanssa (samanaikaisopetus).Oppilaille sovitaan yleisopetuksen perusluokat, joissa he opiskelevat silloinkun eivät tarvitse pienryhmää.14

Liite 4. OppimissuunnitelmaOPPIMISSUUNNITELMANimiSyntymäaikaVanhemmat/huoltajatKoulu Luokka OpettajaVahvuudet/ valmiudet/ kiinnostuksen kohteetTuen tarve/ erityistarpeet/ kehittämistarpeetTarvittavat tukitoimet (tukiopetus, eriyttäminen, osa-aikainen erityisopetus ym.)Oppilaan henkilökohtaiset tavoitteet, opiskelun erityiset painoalueetKodin vastuualueet ja tukiValinnaisaineetSiirtymäsuunnitelma (nivelvaiheessa tarvittavat tukitoimet, tiedon siirtäminen,tutustumiskäynnit, palaverit ym.)Toiminnan arviointi (oppilaan itsearviointi, muu seuranta, seurannan vastuuhenkilö)Muut sovitut asiatVastuuhenkilö(t)Aika ja paikkaAllekirjoituksetWord/Eija/ERITYISOPETUSRAPORTTI 16.4.200415