PDF-dokumentti - VATT

1176 Julkiset hyvinvointimenotSuomen julkisista menoista pääosa aiheutuu kotitalouksille suunnatuista tulonsiirroistaja ns. hyvinvointipalveluista – koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista.Näiden tulonsiirtojen ja palveluiden osuus kaikista julkisista menoista on läheskaksi kolmasosaa.Vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä on Suomessa pääosin kunnilla. Kuntasektorirahoittaa palvelumenot pääosin omilla tuloillaan. Tämän lisäksi valtionosuuksienja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän avullapyritään kullekin kunnalle turvaamaan riittävät resurssit ja taloudellinen perusta,jotta kunnat kykenevät järjestämään perusoikeuksien mukaiset hyvinvointipalvelut.Vuodesta 1990 vuoteen 1995 kotitalouksien saamat tulonsiirrot lisääntyivät lamanseurauksena reaalisesti lähes seitsemällä miljardilla eurolla. Sen sijaan kuntienjärjestämien hyvinvointipalvelujen menot vähenivät 0,5 miljardilla palvelujen rahoitusmahdollisuuksienheikentyessä verotulojen supistumisen seurauksena. Viimevuosikymmenen lopulla tulonsiirtojen ja hyvinvointipalvelumenojen yhteismäärä pysyiuseita vuosia reaalisesti lähes muuttumattomana noin 40 miljardissa eurossa.Tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelumenot alkoivat kasvaa 2000-luvulla ja vuonna 2005niiden yhteismäärä nousi lähes 55 miljardiin euroon.Kotitaloustukien kansainvälinen vertailu on monista syistä vaikeaa. Joissakin maissatuki annetaan ilmaispalveluina, joissakin verotettavina tulonsiirtoina, joissakinmuissa verottomina tulonsiirtoina tai verohelpotuksina. Lisäksi järjestelmät voivatpoiketa siten, että joissakin maissa sosiaaliturva hoidetaan kollektiivisen vakuutusjärjestelmän,joissakin muissa yksilöllisen vakuutusjärjestelmän kautta.Suomen terveydenhuoltomenot ovat kansainvälisessä vertailussa hyvin kohtuullisetsekä suhteessa asukaslukuun että tulotasoon. Ostovoimakorjatut menot asukastakohden ovat selvästi alle EU-maiden keskitason.Talouden rakenteet 2009