PDF-dokumentti - VATT

714 Julkisen sektorin rakenneSuomen julkinen talous koostuu kolmesta osasta: valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista.Valtio on näistä merkittävin. Sen kautta kulkevat suurimmat rahavirrat,ja se siirtää osan keräämistään tuloista kunnille. Suomen EU-jäsenyydenseurauksena julkiseen talouteen sisältyvät nykyisin myös Suomen ja EU:n välisetrahavirrat.Valtiolle kuuluu perinteisesti päävastuu talouden sopeutumisesta suhdanneluonteisiinvaihteluihin, ja tämän vuoksi valtiontalouden tasapaino vaihtelee suhdanteidenmukaan. Kuntien ja sosiaaliturvarahastojen talous kehittyy yleensä vakaammin.Valtiontalouden tuloalijäämä oli 1990-luvun alun lamassa pahimmillaan yli 9 miljardiaeuroa vuodessa. Valtion velka moninkertaistui tuolloin muutamassa vuodessaja kohosi 73 miljardiin euroon vuonna 1998. Vuodesta 1999 lähtien velka on supistunut.Vuonna 2008 valtiontalous oli ylijäämäinen 1,7 miljardia euroa. Koko julkisensektorin EMU-ylijäämä oli 8,2 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastojen talous on ollutjatkuvasti ylijäämäinen, koska työeläkelaitokset rahastoivat eläkemaksuja tuleviatarpeita varten. Kuntien velkaantuminen kasvoi laman aikana, mutta kuntien velankasvu jäi murto-osaan valtion velan kasvusta.Päätösperäisten, suhdanteista riippumattomien julkisten menojen reaalinen kehitysoli 1990-luvulla erittäin maltillista. Niiden kasvu nopeutui vasta 2000-luvun alussajulkisen talouden käännyttyä uudestaan ylijäämäiseksi. Julkiset kulutus- ja investointimenotsekä eläkemenot ovat nyt suhteessa kokonaistuotantoon samalla tasollakuin 1990-luvun lopussa. Sen sijaan työttömyysturvamenot ja valtion korkomenotovat vuoden 1999 jälkeen reaalisesti vähentyneet.Vuonna 2008 Suomi maksoi EU:lle erilaisia maksuja noin 1,8 miljardia euroa. Samanavuonna Suomi sai EU:lta maataloustukea ja muita varoja noin 1,1 miljardiaeuroa, joten nettomaksu oli 0,7 miljardia euroa vuonna 2008.Talouden rakenteet 2009