PDF-dokumentti - VATT

More documents

Recommendations

Info

14Kuvio 1.13.Suomen sijoittuminen kilpailukykymittareissaGlobaali kilpailukyky -indeksi (GCI)Hallinnollisen taakan suuruus-ranking (EDB)Maa/ TalousSveitsiUSASingaporeRuotsiTanskaSUOMISaksaJapaniKanadaAlankomaatIso-BritanniaNorjaRanskaTšekkiEspanjaKyprosViroSloveniaPuolaSlovakiaItaliaMaltaLiettuaUnkariVenäjäLatviaGCI2009-2010sijoitus1234567891013141631333435374647485253586368GCI2008-2009pistearvo5,615,595,555,515,465,435,375,375,335,325,195,175,134,674,594,574,564,554,334,314,314,304,304,224,154,06GCI2008-2009sijoitus2154367910812151633294032425346495244625154TalousSingaporeUusi-SeelantiHong Kong, KiinaUSAIso-BritanniaTanskaIrlantiKanadaAustraliaNorjaSUOMIRuotsiViroSaksaLiettuaLatviaRanskaKyprosSlovakiaUnkariSloveniaEspanjaPuolaTšekkiItaliaVenäjäEDBsijoitus12345678910161724252627314042475362727478120LuokittelujärjestysSUOMIKymmenen kärkiNaapurivaltiot (Ruotsi,Norja,Viro,Venäjä)Suurimmat jäsenmaat (Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Puola, Iso-Britannia)Uudet jäsenmaat (Puola, Tšekki, Kypros, Viro, Slovenia, Slovakia, Malta, Liettua,Unkari, Latvia)Lähde: Maailmanpankki, World Economic Forum.Maiden välisiä kasvutekijöihin liittyvien ominaisuuksien eroja voidaan tarkastellaerilaisilla kilpailukykymittareilla. Esimerkiksi Global Competitiveness -indeksillämitattuna Suomi sijoittuu kuudenneksi. Mittarin perusteella Suomessa ongelmallisimmiksiosa-alueiksi osoittautuvat rajoittava työaikalainsäädäntö sekä veroasteetja verolainsäädäntö. Parhaiten mittarissa sijoittuvia maita ovat Sveitsi, Yhdysvallatja Singapore. Kaikki kuusi Euroopan unionin väkiluvultaan suurinta maata Saksa,Talouden rakenteet 2009
15Iso-Britannia, Ranska, Espanja, Puola ja Italia sijoittuvat heikommin kuin Suomi.Islantia lukuun ottamatta kaikki pohjoismaat ovat 12 parhaan joukossa.Hallinnollista taakkaa kuvaavassa Ease of Doing Business -mittarissa Suomi sensijan jää kymmenen parhaan ulkopuolelle. Suomen sijoitusta heikentävät tässäkinmittarissa erityisesti työllisyyteen ja verotukseen liittyvät tekijät. Singapore jaYhdysvallat sijoittuvat varsin korkealle myös tässä vertailussa. Sen sijaan Sveitsiputoaa pois kymmenen parhaan joukosta. Vuoden 2004 jälkeen Euroopan unioniinliittyneet jäsenmaat jäävät molemmissa mittareissa kauas parhaista maista.Ease of doing Business Ranking mittaa hallinnollisen taakan suuruutta. Mittariin vaikuttaviaosatekijöitä ovat muun muassa rajoittava työlainsäädäntö, veroaste ja verosäädökset, työvoimankoulutus ja työkyky, julkisen hallinnon tehokkuus, inflaatio, rahoituksen saaminen,poliittinen tilanne ja infrastruktuuri.Global Competitiveness Index mittaa maiden kilpailukykyä. Mittariin vaikuttavia osatekijöitäovat muun muassa infrastruktuuri, talouden tasapaino, terveys ja koulutus, rahoitusmarkkinoidenkehittyneisyys ja markkinoiden koko.Talouden rakenteet 2009
Page 1: ValtiontaloudellinentutkimuskeskusT
Page 5: EsipuheTalouden rakenteet 2009 -teo
Page 9 and 10: Sisällys1 Kansantalouden kehitysku
Page 11 and 12: 11 Kansantalouden kehityskuvaSuomi
Page 13 and 14: 3Kuvio 1.2.Reaalinen tulotaso vuonn
Page 15 and 16: 5Vuonna 2008 hintojen kasvuvauhti o
Page 17 and 18: 7on ollut selvästi ylijäämäinen
Page 19 and 20: 9Kuvio 1.8.Valtiontalouden, kuntase
Page 21 and 22: 111.2 KasvutekijätKuvio 1.10.Työl
Page 23: 13Kuvio 1.12. Työn tuottavuuden mu
Page 27 and 28: 17sotateollisuus sysäsikin menesty
Page 29 and 30: 19tailujen tekemiseen inhimillisen
Page 31 and 32: 21Kuvio 1.18. Korkean teknologian v
Page 33 and 34: 23Kuvio 1.20.Syntyneet, kuolleet ja
Page 35 and 36: 25odilla 4,3 prosentista yli 12 pro
Page 37 and 38: 27Taulukko 1.24.Suomessa pysyvästi
Page 39 and 40: 29Kuvio 1.26. Suuralueiden välinen
Page 41 and 42: 312 Talouden rakenneAlkutuotannon j
Page 43 and 44: 33Kuvio 2.2.Päätoimialojen osuude
Page 45 and 46: 352.2 YrityksetKuvio 2.4. Toimivien
Page 47 and 48: 37Kuvio 2.6.Yritysten lukumäärä
Page 49 and 50: 392.3 Talouden kansainvälistyminen
Page 51 and 52: 41Kuvio 2.10.Suomalaisten teollisuu
Page 53 and 54: 43Kuvio 2.12.Ulkomaalaisten omistus
Page 55 and 56: 45Kuvio 2.14.Viennin aluerakenne vu
Page 57 and 58: 472.4 Alkutuotannon ja elintarvikke
Page 59 and 60: 493 TyömarkkinatSuomi oli 1980-luv
Page 61 and 62: 51Taulukko 3.2. Työttömät työnh
Page 63 and 64: 53oli taas suhteellisesti voimakkaa
Page 65 and 66: 55joittuvat vain Belgia, Ranska ja
Page 67 and 68: 57osuus on puolestaan Kreikassa, vi
Page 69 and 70: 59Kuvio 3.10.Työllisten 25-34-vuot
Page 71 and 72: 61Kuvio 3.12. Työvoiman osallistum
Page 73 and 74: 63Kuvio 3.14.Pitkäaikaistyöttömi
Page 75 and 76:
65Kuvio 3.16. Työttömyysasteet ko
Page 77 and 78:
673.4 Työmarkkinoiden toimintaKuvi
Page 79 and 80:
69Kuvio 3.20.Pitkäaikaistyöttömy
Page 81 and 82:
714 Julkisen sektorin rakenneSuomen
Page 83 and 84:
73Kuvio 4.2.Julkisyhteisöjen menot
Page 85 and 86:
75Taulukko 4.4.Valtion talous - tul
Page 87 and 88:
77Kuvio 4.6.Kuntien tuloveroprosent
Page 89 and 90:
79kuntaryhmien väliset erot ovat h
Page 91 and 92:
81Taulukko 4.10.Julkisen sektorin t
Page 93 and 94:
83Julkisen kysynnän osuus supistui
Page 95 and 96:
85Kuvio 4.13.Suomen nettomaksu EU:l
Page 97 and 98:
87Kuvio 4.15. EU:n talousarvion net
Page 99 and 100:
895 VerotusSuomesta tuli 1990-luvul
Page 101 and 102:
91Kuvio 5.2.Veroaste EU27-maissa vu
Page 103 and 104:
93Kuvio 5.4. Omaisuuteen kohdistuva
Page 105 and 106:
955.4 Verotuet SuomessaKuvio 5.6.Ve
Page 107 and 108:
97tarkastellaan pelkästään tulov
Page 109 and 110:
99Verokiila SuomessaKuvio 5.10.Kesk
Page 111 and 112:
101Veroaste perhetyypeittäinKuvio
Page 113 and 114:
103Kuvio 5.14. Keskimääräinen tu
Page 115 and 116:
105Kuvio 5.16.Yhteisöjen jakamatto
Page 117 and 118:
107Kuvio 5.18. Voitonjaon korkein t
Page 119 and 120:
109hyödykkei siin nollaverokantaa,
Page 121 and 122:
111Kuvio 5.21b. Muita valmisteverot
Page 123 and 124:
1135.8 Ympäristö- ja energiaverot
Page 125 and 126:
115Kuvio 5.24.Ympäristöön liitty
Page 127 and 128:
1176 Julkiset hyvinvointimenotSuome
Page 129 and 130:
119Kuvio 6.2.Kotitalouksien tulonsi
Page 131 and 132:
121Vanhuuseläkkeet = varsinaiset s
Page 133 and 134:
123Kuvio 6.5.Lapsiperheiden tulonsi
Page 135 and 136:
125Lapsilisiä saavien perheiden m
Page 137 and 138:
127Sosiaalipalveluista merkittävim
Page 139 and 140:
129Kuvio 6.10.Perusasteen, toisen a
Page 141 and 142:
131Kuvio 6.11. Koulutuksen tuotto S
Page 143 and 144:
133Kuvio 6.13.151413121110987654321
Page 145 and 146:
135Kuvio 6.15.Luonnontieteiden PISA
Page 147 and 148:
137SosiaalipalvelutSosiaalipalveluj
Page 149 and 150:
139Kuvio 6.18.Kotipalvelujen käytt
Page 151 and 152:
141TerveydenhuoltoSuomessa kunnilla
Page 153 and 154:
143Valtion tulo- ja menoarviosta ma
Page 155 and 156:
145Kuvio 6.23.Perusterveydenhuollon
Page 157 and 158:
147Kuvio 6.25.Terveydenhuoltomenoje
Page 159 and 160:
1497 HyvinvointierotSuomalaisten tu
Page 161 and 162:
151sella. Yritys- ja toimipaikkatas
Page 163 and 164:
153Tuotannontekijätulot muodostuva
Page 165 and 166:
155Kuvio 7.5.Tulojen ja kulutuksen
Page 167 and 168:
157Kuvio 7.7.Köyhyyden koostumus S
Page 169 and 170:
159Kuvio 7.9.Kotitalouksien keskim
Page 171 and 172:
1617.3 Kulutuksen rakenneKuvio 7.11
Page 173 and 174:
163kulutusmenoista. Koulutuksen osu
Page 175 and 176:
1658 Asuminen ja asuntojen rakentam
Page 177 and 178:
167Kuvio 8.2. Vuokra-asuntojen vuok
Page 179 and 180:
1692000-luvun alkuvuosina, korkomen
Page 181 and 182:
171Kuvio 8.6.Asuntohintaindeksin su
Page 183 and 184:
1739 Energiatalous ja ilmastopoliti
Page 185 and 186:
1759.1 Energian tarjonnan ja kysynn
Page 187 and 188:
177Rakennusten lämmitykseen kulute
Page 189 and 190:
179syyt, esim. päästökaupan tuom
Page 191 and 192:
181Kun tarkastellaan kehitystä vuo
Page 193 and 194:
183Kuvio 9.8. Energian verolliset n
Page 195 and 196:
185asemassa sähkön pörssihinnan
Page 197 and 198:
187Kuvio 9.11.Suomen kasvihuonepä
Page 199 and 200:
189vuoden 1990 tasolle vuoteen 2012
Page 201 and 202:
191Noin 20 euroon asti EU ETS -pä
Page 203 and 204:
Talouden rakenteet 2009ToimittajatS
Page 205 and 206:
VATT JULKAISUT / VATT PUBLICATIONSV
show all

PDF-dokumentti - VATT

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?