PDF-dokumentti - VATT

More documents

Recommendations

Info

18T&K:n tulosten hyödyntäminen ja kaupallistaminen on tärkeää talouskasvun kannalta.Korkean teknologian viennin osuus sekä rojalti- ja lisenssitulot ovat Suomessakohtuullisen hyvällä tasolla suhteessa Länsi-Euroopan kärkeen. Tiedon leviämisessäja sovelluksien menestyksessä Suomella on kuitenkin parantamisen varaa.Ruotsi on Suomea parempi, kun mittarina käytetään rojalti- ja lisenssituloja/asukas,viennin ja tuonnin osuutta BKT:sta, suoria sijoituksia ulkomaille ja ulkomailta, sekäICT-investointeja.Kuvio 1.16.Internet, osaaminen ja koulutus Suomessa ja Ruotsissa suhteessaLänsi-Euroopan kärkeenSuomiRuotsiYritysten teknologianomaksuminen 2007(WEF)Internetinyhteysnopeus 2005Internetin käyttäjiä /1000 as. 20061086Internetinhintakori2006Yritysteninternetyhteyksienyleisyys 20064Yliopisto-yritys-tutkimusyhteistyö2007 (WEF)20Sähköistenjulkistenpalveluidentarjonta 2006Tieteelliset jatekn. artikkelit /milj. as. 2005Patentit (USA) / milj.as., ka 2002–2006Opettajien ja teknistenosaajien osuustyövoimasta,2004 (ILO)Tiede- ja teknistenalojen opiskelijaosuuskorkeakoulutettavista2006 (UNESCO)Julkisetkulutusmenot, %BKT:sta, 2006Korkeakoulutuksessaolevien osuusikäluokasta2006Lähde: The World Bank Institute.Suomi on Länsi-Euroopan kärkeä sekä korkeakouluopiskelijoiden että tiede- ja teknistenalojen opiskelijoiden osuuksissa. Myös koulutuspanostukset (6,5 % BKT:sta)sekä opettajien ja teknisten osaajien osuus työvoimasta ovat hieman Länsi-Euroopankeskitason yläpuolella. Korkea-asteen koulutuksen tutkintorakenteet ja tutkintojenlaatu vaihtelevat kuitenkin huomattavasti maittain, joten maakohtaisten ver-Talouden rakenteet 2009
19tailujen tekemiseen inhimillisen pääoman tai osaamisen tasosta tulee suhtautuavarauksellisesti.Tiede- ja teknisten alojen opiskelijoiden suuri osuus edesauttaa teknologista kehitystäSuomessa. Innovaatiotoiminta ja koulutus yhdessä lisäävät tiedon ja teknologianomaksumis- ja soveltamiskykyä. Suomen innovaatiotuotokset ovatkin suhteellisenhyvät verrattaessa patenttien ja tieteellisten lehtiartikkelien lukumäärää jayritysten teknologian omaksumista. Sen sijaan internetin käytössä Suomi on jäänytRuotsista jälkeen ja on vain Länsi-Euroopan keskitasoa. Myös sähköisten julkistenpalvelujen tarjonnassa Suomi alitti Länsi-Euroopan keskitason. Ruotsi sijoittuu Suomeaparemmin kaikilla muilla mittareilla paitsi korkeakouluopiskelijoiden ja tiede- jateknisten alojen opiskelijoiden osuudessa. Erityisestä tämä korostuu internetiin liittyvissämittareissa.Talouden rakenteet 2009
Page 1: ValtiontaloudellinentutkimuskeskusT
Page 5: EsipuheTalouden rakenteet 2009 -teo
Page 9 and 10: Sisällys1 Kansantalouden kehitysku
Page 11 and 12: 11 Kansantalouden kehityskuvaSuomi
Page 13 and 14: 3Kuvio 1.2.Reaalinen tulotaso vuonn
Page 15 and 16: 5Vuonna 2008 hintojen kasvuvauhti o
Page 17 and 18: 7on ollut selvästi ylijäämäinen
Page 19 and 20: 9Kuvio 1.8.Valtiontalouden, kuntase
Page 21 and 22: 111.2 KasvutekijätKuvio 1.10.Työl
Page 23 and 24: 13Kuvio 1.12. Työn tuottavuuden mu
Page 25 and 26: 15Iso-Britannia, Ranska, Espanja, P
Page 27: 17sotateollisuus sysäsikin menesty
Page 31 and 32: 21Kuvio 1.18. Korkean teknologian v
Page 33 and 34: 23Kuvio 1.20.Syntyneet, kuolleet ja
Page 35 and 36: 25odilla 4,3 prosentista yli 12 pro
Page 37 and 38: 27Taulukko 1.24.Suomessa pysyvästi
Page 39 and 40: 29Kuvio 1.26. Suuralueiden välinen
Page 41 and 42: 312 Talouden rakenneAlkutuotannon j
Page 43 and 44: 33Kuvio 2.2.Päätoimialojen osuude
Page 45 and 46: 352.2 YrityksetKuvio 2.4. Toimivien
Page 47 and 48: 37Kuvio 2.6.Yritysten lukumäärä
Page 49 and 50: 392.3 Talouden kansainvälistyminen
Page 51 and 52: 41Kuvio 2.10.Suomalaisten teollisuu
Page 53 and 54: 43Kuvio 2.12.Ulkomaalaisten omistus
Page 55 and 56: 45Kuvio 2.14.Viennin aluerakenne vu
Page 57 and 58: 472.4 Alkutuotannon ja elintarvikke
Page 59 and 60: 493 TyömarkkinatSuomi oli 1980-luv
Page 61 and 62: 51Taulukko 3.2. Työttömät työnh
Page 63 and 64: 53oli taas suhteellisesti voimakkaa
Page 65 and 66: 55joittuvat vain Belgia, Ranska ja
Page 67 and 68: 57osuus on puolestaan Kreikassa, vi
Page 69 and 70: 59Kuvio 3.10.Työllisten 25-34-vuot
Page 71 and 72: 61Kuvio 3.12. Työvoiman osallistum
Page 73 and 74: 63Kuvio 3.14.Pitkäaikaistyöttömi
Page 75 and 76: 65Kuvio 3.16. Työttömyysasteet ko
Page 77 and 78: 673.4 Työmarkkinoiden toimintaKuvi
Page 79 and 80:
69Kuvio 3.20.Pitkäaikaistyöttömy
Page 81 and 82:
714 Julkisen sektorin rakenneSuomen
Page 83 and 84:
73Kuvio 4.2.Julkisyhteisöjen menot
Page 85 and 86:
75Taulukko 4.4.Valtion talous - tul
Page 87 and 88:
77Kuvio 4.6.Kuntien tuloveroprosent
Page 89 and 90:
79kuntaryhmien väliset erot ovat h
Page 91 and 92:
81Taulukko 4.10.Julkisen sektorin t
Page 93 and 94:
83Julkisen kysynnän osuus supistui
Page 95 and 96:
85Kuvio 4.13.Suomen nettomaksu EU:l
Page 97 and 98:
87Kuvio 4.15. EU:n talousarvion net
Page 99 and 100:
895 VerotusSuomesta tuli 1990-luvul
Page 101 and 102:
91Kuvio 5.2.Veroaste EU27-maissa vu
Page 103 and 104:
93Kuvio 5.4. Omaisuuteen kohdistuva
Page 105 and 106:
955.4 Verotuet SuomessaKuvio 5.6.Ve
Page 107 and 108:
97tarkastellaan pelkästään tulov
Page 109 and 110:
99Verokiila SuomessaKuvio 5.10.Kesk
Page 111 and 112:
101Veroaste perhetyypeittäinKuvio
Page 113 and 114:
103Kuvio 5.14. Keskimääräinen tu
Page 115 and 116:
105Kuvio 5.16.Yhteisöjen jakamatto
Page 117 and 118:
107Kuvio 5.18. Voitonjaon korkein t
Page 119 and 120:
109hyödykkei siin nollaverokantaa,
Page 121 and 122:
111Kuvio 5.21b. Muita valmisteverot
Page 123 and 124:
1135.8 Ympäristö- ja energiaverot
Page 125 and 126:
115Kuvio 5.24.Ympäristöön liitty
Page 127 and 128:
1176 Julkiset hyvinvointimenotSuome
Page 129 and 130:
119Kuvio 6.2.Kotitalouksien tulonsi
Page 131 and 132:
121Vanhuuseläkkeet = varsinaiset s
Page 133 and 134:
123Kuvio 6.5.Lapsiperheiden tulonsi
Page 135 and 136:
125Lapsilisiä saavien perheiden m
Page 137 and 138:
127Sosiaalipalveluista merkittävim
Page 139 and 140:
129Kuvio 6.10.Perusasteen, toisen a
Page 141 and 142:
131Kuvio 6.11. Koulutuksen tuotto S
Page 143 and 144:
133Kuvio 6.13.151413121110987654321
Page 145 and 146:
135Kuvio 6.15.Luonnontieteiden PISA
Page 147 and 148:
137SosiaalipalvelutSosiaalipalveluj
Page 149 and 150:
139Kuvio 6.18.Kotipalvelujen käytt
Page 151 and 152:
141TerveydenhuoltoSuomessa kunnilla
Page 153 and 154:
143Valtion tulo- ja menoarviosta ma
Page 155 and 156:
145Kuvio 6.23.Perusterveydenhuollon
Page 157 and 158:
147Kuvio 6.25.Terveydenhuoltomenoje
Page 159 and 160:
1497 HyvinvointierotSuomalaisten tu
Page 161 and 162:
151sella. Yritys- ja toimipaikkatas
Page 163 and 164:
153Tuotannontekijätulot muodostuva
Page 165 and 166:
155Kuvio 7.5.Tulojen ja kulutuksen
Page 167 and 168:
157Kuvio 7.7.Köyhyyden koostumus S
Page 169 and 170:
159Kuvio 7.9.Kotitalouksien keskim
Page 171 and 172:
1617.3 Kulutuksen rakenneKuvio 7.11
Page 173 and 174:
163kulutusmenoista. Koulutuksen osu
Page 175 and 176:
1658 Asuminen ja asuntojen rakentam
Page 177 and 178:
167Kuvio 8.2. Vuokra-asuntojen vuok
Page 179 and 180:
1692000-luvun alkuvuosina, korkomen
Page 181 and 182:
171Kuvio 8.6.Asuntohintaindeksin su
Page 183 and 184:
1739 Energiatalous ja ilmastopoliti
Page 185 and 186:
1759.1 Energian tarjonnan ja kysynn
Page 187 and 188:
177Rakennusten lämmitykseen kulute
Page 189 and 190:
179syyt, esim. päästökaupan tuom
Page 191 and 192:
181Kun tarkastellaan kehitystä vuo
Page 193 and 194:
183Kuvio 9.8. Energian verolliset n
Page 195 and 196:
185asemassa sähkön pörssihinnan
Page 197 and 198:
187Kuvio 9.11.Suomen kasvihuonepä
Page 199 and 200:
189vuoden 1990 tasolle vuoteen 2012
Page 201 and 202:
191Noin 20 euroon asti EU ETS -pä
Page 203 and 204:
Talouden rakenteet 2009ToimittajatS
Page 205 and 206:
VATT JULKAISUT / VATT PUBLICATIONSV
show all

PDF-dokumentti - VATT

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?