PDF-dokumentti - VATT

168Kuvio 8.3.Kerrostalojen reaalihintaindeksi, omistusasuntojenpääoma kustannus (indeksi) ja asuntolainojen keskikorot(prosenttia) vuosineljänneksittäin vuosina 1983/1–2009/1Indeksi %22022200180Kerrostaloasuntojen reaalihintaindeksi, indeksi(1983)=100Omistusasumisen pääomakustannukset, indeksi(1993)=100Asuntolainojen korot, %201816014012010080604020161412108642001983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki ja VATT.Asuntojen hintojen muutokset ovat lyhyellä aikavälillä kysyntäjohteisia. Tämä johtuusiitä, että asuntojen tarjonta reagoi hinnan muutoksiin varsin hitaasti. Asuntojenkysyntä taas heijastelee tulokehitystä ja rahoitusmarkkinoiden tilaa. Rahoitusmarkkinoidensäätelyn purkaminen 1980-luvun jälkipuoliskolla johti asuntoluototuksenvoimakkaaseen kasvuun. Luotontarjonnan kasvu puolestaan johti asuntojen kysynnänja hintojen nousuun, vaikka myös korkotaso kohosi. Asuntohinnat olivathuipussaan vuoden 1989 alussa. Laman myötä asuntohinnat romahtivat vuoteen1993 mennessä 50 prosenttia. EMU-jäsenyys ja pankkien välinen kilpailu johtivat1990-luvulla asuntoluottojen korkojen alenemiseen, mikä yhdessä ripeän talouskasvunkanssa lisäsi omistusasuntojen kysyntää. Tämä nosti asuntojen hinnat ylös,kun tarjonta ei pystynyt reagoimaan kysynnän ripeään kasvuun. 2000-luvun aluntaantuman yhteydessä korkotason nousu ja heikentyneet talousnäkymät käänsivätasuntojen hinnat laskuun, mutta jo vuoden 2002 vaihteessa hinnat kääntyivät uudelleennousuun. Rahoituskriisin tuoma epävarmuus käänsi asuntohinnat jälleenlaskuun vuoden 2008 lopulla.Asuntolainan korkomenot ja asuntoon sitoutuneen pääoman menetetty korkotuottomuodostavat suurimman osan omistusasumisen vuosittaisista kustannuksista.Vaikka asuntojen hinnat ovatkin nousseet voimakkaasti 1990-luvun lopulla jaTalouden rakenteet 2009