PDF-dokumentti - VATT

181Kun tarkastellaan kehitystä vuodesta 1995, jolloin ilmastopolitiikka alkoi kehittyä,intensiteetti ei ole laskenut missään maassa. Jotkut maat, kuten Ruotsi, Tanska,Saksa ja Iso-Britannia ovat onnistuneet lähes stabilisoimaan intensiteetin tason.Niissä EU15-maissa, joiden BKT per asukas oli vuonna 1995 alempi kuin EU:ssakeskimäärin, energiaintensiteetti nousi huomattavasti. Toisaalta ns. uusissa jäsenmaissaintensiteetti laski 1990-luvun alkuvaiheessa suuren taloudellisen rakennemuutoksenyhteydessä, mutta on sen jälkeen taas nousemassa. Ilmastopolitiikankäynnistämisestä huolimatta Suomen henkeä kohden laskettu energiaintensiteettikasvoi vuoden 1995 jälkeen eniten verrattuna muihin EU15-maihin.Energiaintensiteetti per henkilö ja energiaintensiteetti suhteessa BKT:een (kuvio9.5.) voivat antaa erilaisen kuvan samasta maasta. Ne edustavat erilaisia ekotehokkuuskäsitteitä.Intensiteetti suhteessa BKT:een kertoo kansantalouden ekotehokkuudesta,mutta ei välttämättä kestävästä kehityksestä. Intensiteetti per asukasliittyy koko luonnonvarojen kulutukseen ja siihen liittyvään ympäristölliseen kestävyyteen.Esimerkiksi erilaiset pitkäjänteiset kasvihuonepäästöjen vähennyspolutperustuvat käsitykseen, että lopuksi jokaisella maailman asukkaalla on samantasoinenpäästötila tai päästöoikeus (huomioiden maiden ilmastoerot). Toisaaltailmastoneuvotteluissa päästöintensiteetti suhteessa BKT:een ohjaa monien maidentarjouksia.9.3. EnergiahinnatKuvio 9.7.Energian verolliset nimellishinnat kotitalouksille Suomessa vuosina1992–2008Euroa/litra1,60Euroa/kWh0,141,401,20Moottoribensiini 95 okt.0,120,10Sähkö, kerrostalo1,000,800,600,40DieselöljyKevyt polttoöljy0,080,060,04Varaava sähkölämmitysKaukolämpö, kerrostalo0,200,020,001992 1996 2000 2004 20080,001992 1996 2000 2004 2008Hinnat ovat vuoden ensimmäisen päivän hintoja.Lähde: Tilastokeskus/Energiatilastot, Energiamarkkinavirasto.Talouden rakenteet 2009