PDF-dokumentti - VATT

1739 Energiatalous ja ilmastopolitiikkaEnergiakustannusten suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa noin kolmeprosenttia. Eniten energiaa kulutetaan raskaassa teollisuudessa. Esimerkiksi perusmetalliteollisuudessaenergiakustannukset voivat olla yli 10 prosenttia arvonlisäyksestä.Palvelusektoreilla energiakustannusten suhde arvonlisäykseen jääyleensä alle yhden prosentin. Keskipitkällä ajanjaksolla energiakustannukset ovatvieneet kotitalouksien tuloista noin 7 prosenttia. Bensiinin ja muun liikennepolttoaineenosuus on tästä noin puolet. Vuodesta 2007 lähtien kotitalouksien energiahinnatovat nousseet sekä energiaveron kiristymisen että öljymarkkinoiden tiukkuudentakia. Energiamenojen osuus kotitalouden menoista lähestyykin jo 8 prosenttia.Fossiilisten energialähteiden käyttö kiihdyttää kasvihuoneilmiötä, lisää maaperänhappamoitumista ja heikentää ilmanlaatua. Energian verotuksella pyritään rajoittamaansaastuttavien energiamuotojen käyttöä. Korkeammat energian hinnat kannustavatsäästämään energiaa tai siirtymään puhtaampiin energiavaihtoehtoihin.Toimialojen energiavaltaisuudet vaihtelevat, ja niiden energiansäästömahdollisuudetovat erilaiset. Energian hinnannousua ei myöskään aina ole mahdollista siirtääsuoraan hintoihin. Tästä syystä energian hinnoittelulla vaikutetaan energiataloudenrakenteisiin vasta pitkällä ajanjaksolla.Euroopan unioni on sopinut päästökauppajärjestelmästä (EU ETS), joka on tullutvoimaan vuonna 2005 kaikissa jäsenmaissa (EU27). Päästökauppajärjestelmäntoinen kausi alkoi vuonna 2008, ja se kestää vuoden 2012 loppuun asti. Se on myösKioto-sopimuksen ensimmäinen toimikausi. EU:n päästökauppajärjestelmään osallistuvatalat ovat tällä hetkellä energiahuolto, kaivostoiminta, massa- ja paperiteollisuus,rakennusaine-, savi- ja lasiteollisuus sekä terästeollisuus. Vuodesta 2011 lähtienmyös lentoliikenne osallistuu EU:n päästökauppajärjestelmään. Periaatteessajärjestelmä voi auttaa energiaintensiivisiä teollisuudenaloja saavuttamaan päästötavoitteensaalemmilla kustannuksilla verrattuna tilanteeseen, jossa päästövähennyksettehtäisiin pelkästään kotimaisin toimin.EU:n päästökauppajärjestelmän ensimmäiseltä toimikaudelta opittiin muun muassa,että runsaskätinen alkujakelu voi helposti johtaa päästöoikeuksien hintojen romahtamiseen.Lisäksi toimikauden keston tulee olla riittävän pitkä, jopa 10 vuotta.Toisaalta on selvää, että hiilidioksidin hinnoittelu vaikuttaa sähkön hintaan. Toistaiseksipäästökauppa ei päästöoikeuksien hintavaihtelusta ja toimikauden lyhyydestäjohtuen edellytä vielä suuria päästövähennysinvestointeja. EU ETS:n toisen kaudenpäästöoikeuksien alkujako oli tiukempi kuin edellisellä kaudella. Tämän takia päästöoikeuksienhinnat eivät talouskriisistä huolimatta ole täysin romahtaneet, vaanpudotuksen jälkeen hinnat ovat hiljalleen palautumassa normaalille tasolle.EU:n päästökauppajärjestelmän lisäksi jäsenmaat ovat myös sopineet ohjaustavoitteetvuoteen 2020 saakka uusiutuvan energian ja energiasäästön osalta. Suomentavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuutta primäärienergiatuotannossaTalouden rakenteet 2009