4kuin Suomessa. Kaikissa EU:n uusissa jäsenmaissa reaalinen tulotaso jäi selvästiSuomen tasosta. Bulgariassa ja Romaniassa reaalitulotaso on vain kolmannesSuomen tasosta. Myös Euroopan unioniin ehdolla olevissa jäsenmaissa (Kroatia,Makedonia ja Turkki) jäätiin selvästi sekä Suomen että Euroopan unionin keskitasonalapuolelle. EU:n jäsenyyttä myös hakeneessa Islannissa reaalinen tulotaso olivielä vuonna 2008 Suomen tulotasoa korkeammalla.Taulukko 1.3. EU:n uusien jäsenmaiden ominaispiirteitäMaaVäkiluku,vuoden2008alussa,milj.BKT /henkilö(ostovoimakorjattu)vuonna2008Inflaatio2008, %Työttömyysaste2008, %Julkisentaloudenylijäämä2008,% bkt:staJulkisentaloudenvelka 2008,% bkt:staBulgaria 7,6 40,1 12,0 5,4 1,5 14,1Kypros 0,8 94,6 4,4 7,1 0,9 49,1Tšekki 10,4 80,4 6,3 4,7 -1,5 29,8Viro 1,3 68,1 10,6 7,7 -3,0 4,8Unkari 10,0 62,9 6,0 8,4 -3,4 8,4Latvia 2,3 55,6 15,3 11,4 -4,0 19,5Liettua 3,4 61,2 11,1 9,1 -3,2 15,6Malta 0,4 75,4 4,7 6,1 -4,7 64,1Puola 38,1 57,5 4,2 7,1 -3,9 47,1Romania 21,5 45,8 7,9 13,6 -5,4 13,6Slovakia 5,4 71,8 3,9 9,4 -2,2 27,6Slovenia 2,0 90,6 5,5 4,3 -0,9 22,8EU15 394,4 110,8 .. 7,8 .. ..EU27 497,7 100,0 3,7 7,6 -2,3 61,5Lähde: Eurostat.Vuoden 2004 jälkeen mukaan tulleet uudet jäsenmaat kasvattivat EU:n väkilukuanoin 25 prosentilla. Uusista jäsenmaista väestömäärältään selvästi suurin on Puola,jossa oli vuonna 2008 noin 38 miljoonaa asukasta. Romaniassa asukasluku oli vajaat22 miljoonaa. Verrattuna kaikkiin EU:n jäsenmaihin kokonaisväkiluku on PuolassaEU:n kuudenneksi suurin, Romania sijoittuu seitsemännelle sijalle.Tulotasoltaan uudet jäsenmaat ovat vanhojen maiden jäljessä. Uudet 12 jäsenmaataalensivat EU:n keskimääräistä tulotasoa 10 prosentilla. Vauraimpia uusistamaista olivat Kypros ja Slovenia, joissa bruttokansantuote oli alle kymmenen prosenttiyksikköäheikompi kuin Euroopan unionissa keskimäärin. Köyhimpiä olivat viimeksiliittyneet Bulgaria ja Romania, joiden tulotaso jää selvästi alle puoleen kokoEuroopan unionin tulotasosta.Talouden rakenteet 2009
5Vuonna 2008 hintojen kasvuvauhti oli kaikissa uusissa jäsenmaissa selvästi nopeampaakuin Euroopan unionissa keskimäärin. Inflaatio kiihtyi myös verrattunaedelliseen vuoteen. Erityisesti näin tapahtui Baltian maissa ja Bulgariassa. Työttömyyson edelleen ongelma suurimmassa osassa uusista jäsenmaista. Latviassa jaRomaniassa työttömyysaste oli vuonna 2008 yli 10 prosenttia. Paras työllisyystilanneoli Sloveniassa ja Tšekissä, joissa työttömyysaste jäi alle 5 prosentin.Vuonna 2008 julkinen talous oli ylijäämäinen ainoastaan Kyproksessa ja Bulgariassa.Lähes kaikissa uusissa jäsenmaissa ylijäämä pienentyi tai alijäämä kasvoiverrattuna edellisvuoteen. Ainoastaan Bulgariassa ylijäämä oli suurempi kuinvuonna 2007. Useimmissa jäsenmaissa julkisen talouden velkaantuminen on vieläalhaisella tasolla verrattuna vanhoihin jäsenmaihin. Ainoastaan Maltassa julkisenvelan osuus bruttokansantuotteesta ylittää koko Euroopan unionin keskiarvon 2,6prosenttiyksiköllä.Kuvio 1.4.Inflaatio Suomessa, euroalueella ja Euroopan unionissa vuosina1997–2008, prosenttia% %4,54,03,5EUEuroalueSUOMI4,54,03,53,03,02,52,52,02,01,51,51,01,00,50,50,00,01997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008Lähde: <strong>VATT</strong> (Eurostat).Inflaatio = yleisen hintatason nousuprosentti.Kuviossa inflaatiota mitataan Eurostatin käyttämällä harmonisoidulla kuluttajaindeksillä.Talouden rakenteet 2009
- Page 1: ValtiontaloudellinentutkimuskeskusT
- Page 5: EsipuheTalouden rakenteet 2009 -teo
- Page 9 and 10: Sisällys1 Kansantalouden kehitysku
- Page 11 and 12: 11 Kansantalouden kehityskuvaSuomi
- Page 13: 3Kuvio 1.2.Reaalinen tulotaso vuonn
- Page 17 and 18: 7on ollut selvästi ylijäämäinen
- Page 19 and 20: 9Kuvio 1.8.Valtiontalouden, kuntase
- Page 21 and 22: 111.2 KasvutekijätKuvio 1.10.Työl
- Page 23 and 24: 13Kuvio 1.12. Työn tuottavuuden mu
- Page 25 and 26: 15Iso-Britannia, Ranska, Espanja, P
- Page 27 and 28: 17sotateollisuus sysäsikin menesty
- Page 29 and 30: 19tailujen tekemiseen inhimillisen
- Page 31 and 32: 21Kuvio 1.18. Korkean teknologian v
- Page 33 and 34: 23Kuvio 1.20.Syntyneet, kuolleet ja
- Page 35 and 36: 25odilla 4,3 prosentista yli 12 pro
- Page 37 and 38: 27Taulukko 1.24.Suomessa pysyvästi
- Page 39 and 40: 29Kuvio 1.26. Suuralueiden välinen
- Page 41 and 42: 312 Talouden rakenneAlkutuotannon j
- Page 43 and 44: 33Kuvio 2.2.Päätoimialojen osuude
- Page 45 and 46: 352.2 YrityksetKuvio 2.4. Toimivien
- Page 47 and 48: 37Kuvio 2.6.Yritysten lukumäärä
- Page 49 and 50: 392.3 Talouden kansainvälistyminen
- Page 51 and 52: 41Kuvio 2.10.Suomalaisten teollisuu
- Page 53 and 54: 43Kuvio 2.12.Ulkomaalaisten omistus
- Page 55 and 56: 45Kuvio 2.14.Viennin aluerakenne vu
- Page 57 and 58: 472.4 Alkutuotannon ja elintarvikke
- Page 59 and 60: 493 TyömarkkinatSuomi oli 1980-luv
- Page 61 and 62: 51Taulukko 3.2. Työttömät työnh
- Page 63 and 64: 53oli taas suhteellisesti voimakkaa
- Page 65 and 66:
55joittuvat vain Belgia, Ranska ja
- Page 67 and 68:
57osuus on puolestaan Kreikassa, vi
- Page 69 and 70:
59Kuvio 3.10.Työllisten 25-34-vuot
- Page 71 and 72:
61Kuvio 3.12. Työvoiman osallistum
- Page 73 and 74:
63Kuvio 3.14.Pitkäaikaistyöttömi
- Page 75 and 76:
65Kuvio 3.16. Työttömyysasteet ko
- Page 77 and 78:
673.4 Työmarkkinoiden toimintaKuvi
- Page 79 and 80:
69Kuvio 3.20.Pitkäaikaistyöttömy
- Page 81 and 82:
714 Julkisen sektorin rakenneSuomen
- Page 83 and 84:
73Kuvio 4.2.Julkisyhteisöjen menot
- Page 85 and 86:
75Taulukko 4.4.Valtion talous - tul
- Page 87 and 88:
77Kuvio 4.6.Kuntien tuloveroprosent
- Page 89 and 90:
79kuntaryhmien väliset erot ovat h
- Page 91 and 92:
81Taulukko 4.10.Julkisen sektorin t
- Page 93 and 94:
83Julkisen kysynnän osuus supistui
- Page 95 and 96:
85Kuvio 4.13.Suomen nettomaksu EU:l
- Page 97 and 98:
87Kuvio 4.15. EU:n talousarvion net
- Page 99 and 100:
895 VerotusSuomesta tuli 1990-luvul
- Page 101 and 102:
91Kuvio 5.2.Veroaste EU27-maissa vu
- Page 103 and 104:
93Kuvio 5.4. Omaisuuteen kohdistuva
- Page 105 and 106:
955.4 Verotuet SuomessaKuvio 5.6.Ve
- Page 107 and 108:
97tarkastellaan pelkästään tulov
- Page 109 and 110:
99Verokiila SuomessaKuvio 5.10.Kesk
- Page 111 and 112:
101Veroaste perhetyypeittäinKuvio
- Page 113 and 114:
103Kuvio 5.14. Keskimääräinen tu
- Page 115 and 116:
105Kuvio 5.16.Yhteisöjen jakamatto
- Page 117 and 118:
107Kuvio 5.18. Voitonjaon korkein t
- Page 119 and 120:
109hyödykkei siin nollaverokantaa,
- Page 121 and 122:
111Kuvio 5.21b. Muita valmisteverot
- Page 123 and 124:
1135.8 Ympäristö- ja energiaverot
- Page 125 and 126:
115Kuvio 5.24.Ympäristöön liitty
- Page 127 and 128:
1176 Julkiset hyvinvointimenotSuome
- Page 129 and 130:
119Kuvio 6.2.Kotitalouksien tulonsi
- Page 131 and 132:
121Vanhuuseläkkeet = varsinaiset s
- Page 133 and 134:
123Kuvio 6.5.Lapsiperheiden tulonsi
- Page 135 and 136:
125Lapsilisiä saavien perheiden m
- Page 137 and 138:
127Sosiaalipalveluista merkittävim
- Page 139 and 140:
129Kuvio 6.10.Perusasteen, toisen a
- Page 141 and 142:
131Kuvio 6.11. Koulutuksen tuotto S
- Page 143 and 144:
133Kuvio 6.13.151413121110987654321
- Page 145 and 146:
135Kuvio 6.15.Luonnontieteiden PISA
- Page 147 and 148:
137SosiaalipalvelutSosiaalipalveluj
- Page 149 and 150:
139Kuvio 6.18.Kotipalvelujen käytt
- Page 151 and 152:
141TerveydenhuoltoSuomessa kunnilla
- Page 153 and 154:
143Valtion tulo- ja menoarviosta ma
- Page 155 and 156:
145Kuvio 6.23.Perusterveydenhuollon
- Page 157 and 158:
147Kuvio 6.25.Terveydenhuoltomenoje
- Page 159 and 160:
1497 HyvinvointierotSuomalaisten tu
- Page 161 and 162:
151sella. Yritys- ja toimipaikkatas
- Page 163 and 164:
153Tuotannontekijätulot muodostuva
- Page 165 and 166:
155Kuvio 7.5.Tulojen ja kulutuksen
- Page 167 and 168:
157Kuvio 7.7.Köyhyyden koostumus S
- Page 169 and 170:
159Kuvio 7.9.Kotitalouksien keskim
- Page 171 and 172:
1617.3 Kulutuksen rakenneKuvio 7.11
- Page 173 and 174:
163kulutusmenoista. Koulutuksen osu
- Page 175 and 176:
1658 Asuminen ja asuntojen rakentam
- Page 177 and 178:
167Kuvio 8.2. Vuokra-asuntojen vuok
- Page 179 and 180:
1692000-luvun alkuvuosina, korkomen
- Page 181 and 182:
171Kuvio 8.6.Asuntohintaindeksin su
- Page 183 and 184:
1739 Energiatalous ja ilmastopoliti
- Page 185 and 186:
1759.1 Energian tarjonnan ja kysynn
- Page 187 and 188:
177Rakennusten lämmitykseen kulute
- Page 189 and 190:
179syyt, esim. päästökaupan tuom
- Page 191 and 192:
181Kun tarkastellaan kehitystä vuo
- Page 193 and 194:
183Kuvio 9.8. Energian verolliset n
- Page 195 and 196:
185asemassa sähkön pörssihinnan
- Page 197 and 198:
187Kuvio 9.11.Suomen kasvihuonepä
- Page 199 and 200:
189vuoden 1990 tasolle vuoteen 2012
- Page 201 and 202:
191Noin 20 euroon asti EU ETS -pä
- Page 203 and 204:
Talouden rakenteet 2009ToimittajatS
- Page 205 and 206:
VATT JULKAISUT / VATT PUBLICATIONSV