moottorikelkkailureitistön perustaminen – keskisuomalainen malli

11sa toteutettavien reittihankkeiden yhtenäinen toteuttaminen kuitenkin turvattaisiin ja jottahankkeet saisivat yhdenmukaisen käsittelyn hakiessaan rahoitusta, ohjausryhmä suosittaa,että maakuntahallitus perustaisi moottorikelkkailureittien toteuttamishankkeiden koordinaatioryhmän,jossa olisi edustettuina rahoittavat viranomaiset, kelkkakerhot ja matkailuyritykset.Maakunnallisen yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää, että hankkeet ovat mahdollisimman laaja-alaisia.Keski-Suomessa toteutus voisi tapahtua 3 - 4 seudullisena hankkeena. Siksi reitittämishankkeentoteuttajaksi tulee löytyä sopiva ylikunnallinen toimija. Tällainen voi ollamm. kunta naapurikuntien valtuutuksella, yhdistys, laaja-alaisena toimiva kelkkakerho taielinkeinojen kehittämisyhtiö. Kuntien virkistysalueyhdistyksistä on yli kymmenvuotiset hyvätkokemukset. Voitaisiin ajatella, että nämä olemassa olevat yhdistykset tai Keski-Suomenkuntien perustamat uudet laaja-alaiset yhdistykset toteuttavat hankkeet ja myös vastaisivatreitistön ylläpidosta. Hankkeen fyysisen suunnittelun toteuttajana puolestaan voi toimia jokinsuunnittelun asiantuntijaorganisaatio. Tällaisia tahoja voivat olla esim. Tieliikelaitos,Keski-Suomen Metsäkeskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti,konsulttitoimistot, kunta, ympäristökeskus ja kelkkakerhoistakin löytynee suunnitteluosaamista.Reitistön ylläpitoReitistön hoito ja ylläpito aiheuttavat jatkuvia kuluja. Kunnan ympäristöviranomaisen reittipäätöksessämäärätään reitinpitäjä, joka on vastuussa reitin ajettavuudesta ja turvallisuudesta.Reitinpitäjä voi delegoida käytännön ylläpitotehtävät haluamalleen muulle sopimuskumppanille.Kun on kyse virallisesta maastoliikennelain tarkoittamasta reitistä, reitin käyttäjältäts. kelkkailijalta ei voida periä käyttömaksua. Asia on ratkaistu muualla Suomessa,missä virallisia reittejä on, perustamalla ns. hoitopooleja. Niissä osakkaina ja rahoittajinaovat ao. kunnat sekä ne yritykset, jotka hyötyvät reitin olemassaolosta.Hoidon minimitasosta on määräys maastoliikennelaissa, muutoin hoitopoolit voivat itsenäisestipäättää varojen puitteissa hoidon tasosta. Myös Keski-Suomessa hoito voidaan järjestääniin, että perustetaan hoitopooleja. Koska etäisyydet ovat huomattavat, lähtökohtanavoi olla seutukunnalliset tai laaja-alaiset poolit, esim. Jyväskylän seutu - Kaakonseutu,Jämsän seutu - Keuruun seutu, Äänekosken seutu ja Saarijärven seutu - Viitasaaren seutu.Saarijärven - Viitasaaren -seudulla toimii esim. Pohjoisen Keski-Suomen VirkistysalueyhdistysRy, joka voisi hyvin toimia hoitopoolin hallinnoivana tahona kuntien, yritystenja alueen kelkkakerhojen ollessa mahdollisia toimijatahoja. Mikäli valtakunnallinen kelkkaverotai -maksu toteutuu, on mahdollista, että nämä kertyneet varat palautetaan virallistenreittien kunnossapitoon. Näin ollen poolien rahoitusosuudet kevenisivät merkittävästi.7. KustannusarvioKeski-Suomen runkoreitistön 21.12.2001 esiselvityksessä ehdotettu reitistö on noin 980 kmilman jääosuuksia. Jääosuuksilla, joita on noin 214 km, varsinaista rakentamista ei tarvitaja kustannuksia syntyy lähinnä reittimerkinnöistä. Laskelmissa voidaan lähteä siitä, että