moottorikelkkailureitistön perustaminen – keskisuomalainen malli

16noin 30 vuoden aikaiset käyttöoikeussopimukset, jolloin turvataan valtion avustusten saaminen(valtionavustuslaki 688/2001). Kustannussäästön osalta on kannattavaa, että tutkitaanheti alkuvaiheessa reittitoimitusmahdollisuus, koska reittitoimitus on laitettava maastoliikennelainmukaan vireille vuoden kuluessa reittisuunnitelman hyväksymisestä. Reittitoimituksettehdään kaikille tärkeimmille reitin osille ja jos sopimukseen ei muuten päästä.Maanomistajille maksettavat käyttöoikeuskorvaukset perustuvat MTK:n suositukseen.Muulle urastolle, joka täydentää virallista reitistöä, tulee saada vapaaehtoiset, pitkäaikaisetja kirjalliset käyttöoikeussopimukset.Maakunnan kelkkailureitistö on syytä toteuttaa riittävän laaja-alaisina alueellisina hankkeina,joita maakunnassa voisi olla 3-4 kpl. Valmisteluryhmä esittää maakuntahallitukselle,että se perustaa näiden alueellisesti käynnistettävien reitistöhankkeiden rahoitusta ja tote u-tusta koordinoivaksi elimeksi moottorikelkkareitistön koordinaatioryhmän.Alueellisen reitittämishankkeen toteuttajana ja avustusten hakijana toimii sopiva ylikunnallinenyhteisö. Tällaisia voivat olla mm. virkistysalueyhdistys, yksittäinen kunta naapurikuntienvaltuuttamana tai elinkeinojen kehittämisyhtiö.Hankerahoituksessa noudatetaan edellä kohdassa ”8. Rahoitusmahdollisuuksista” esitettyjäperiaatteita.Käytännön suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa sopiva suunnittelun asiantuntijaorganisaatio,joka toimii yhteistyössä kuntien ja kaupunkien ympäristöviranomaisten, Keski-Suomen ympäristökeskuksen sekä Keski-Suomen Lumikelkkakerhot ry:n kanssa. Tällaisiatahoja ovat esim. Tieliikelaitos, Keski-Suomen Metsäkeskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulunLuonnonvarainstituutti, konsulttitoimistot, kunnat ja kelkkakerhoistakin voi sopivaaosaamista löytyä.Maakunnallisen runkoreitistön käyttöoikeuksien haltijaksi ja hallinnoijaksi, ts. reitin pitäjäksi,tulisivat ensisijaisesti kunnat. Koska kyseessä on ylikunnallinen palvelu, tehtävä voidaanantaa myös ylikunnalliselle kuntapohjaiselle taholle. Tällainen voi olla mm. kuntaomisteinenelinkeinojen kehittämisyhtiö, koska kyseessä on mitä suurimmassa määrin elinkeinojenedistämistyö. Keski-Suomen kunnat voivat myös perustaa yhden maakunnallisen yhdistyksentai seutukunnallisia yhdistyksiä pitämään reitistöä. Olemassa olevat virkistysalueyhdistyksetvoivat tulla myös kysymykseen yhdistysten sääntöjen puitteissa.Reitistön hoitoa varten reitinpitäjät perustavat seutukunnalliset hoitopoolit ja päättävät hoitopoolienvastuullisista osapuolista ja hoitokustannusten jaosta. Eri kunnissa reittikilometrimäärätvaihtelevat huomattavasti. Näin ollen kuntien maksukyvyn kannalta on kohtuullista,että kunnille jäävä omarahoitusosuus jaetaan ko. hoitopooliin kuuluvien kuntien keskenpainottaen reittipituuden lisäksi myös kunnan asukaslukumäärää.