Lataa - Vaasan yliopisto

ACTA WASAENSIA 13mentteja ja julistuksia voidaan tulla johtopäätökseen, että juuri samoja asioita tapahtuukaikkialla. Bleiklie korostaa kuitenkin sitä, että tuotaessa täysin samanlainen muodollinenuudistus tiettyyn maahan, se voi toimia täysin eri tavalla riippuen juuri siitä, missäuudistus toteutetaan. Hyvänä esimerkkinä on insentiivien käyttö eri tavoin eri maissa.(Bleiklie 2001: 9–11.) Julkinen hallinto on kulloinkin istuvan hallituksen keskeineninstrumentti toteuttaa poliittisia tavoitteita, joten hallituksille ei ole yhdentekevää,millainen hallinto heillä on käytettävissään toteaa Hyyryläinen (1999: 226) tutkittuaanIso-Britanian, Alankomaiden, Irlannin ja Suomen hallintopolitiikkaa ja -reformeja.Edellä käsitellyt haasteet korostavat yliopistojen merkitystä yhteiskuntapolitiikassa.Suomessa tämä näkyy esimerkiksi pääministeri Matti Vanhasen niin sanotuissa politiikkaohjelmissa,joiden toteutussuunnitelmat määrittelevät toimenpiteille vastuuministeriötja laajasti myös vastuuhenkilöt. (Valtioneuvosto 2005) Myös opetusministeriö onosaltaan vastuussa ohjelmien toteuttamisesta, se on laatinut esimerkiksi koulutuksen jatutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelman vuosille 2004–2006 (Opetusministeriö 2004d).Ympäristön odotukset yliopistoja kohtaan ovat viime vuosina kansainvälisestikin kasvaneetmerkittävästi, ja yliopistoja leimaa häiritsevä epätasapaino suhteessa ympäristöönsä,ylimitoitetut odotukset kohtaavat alimitoitetut mahdollisuudet responoida. OECDmaissayleensäkin opiskelijamäärät ovat kasvaneet, mutta yliopistojen rahoitus, erityisestitutkimuksessa, ei ole vastaavasti kasvanut, joten opettajien on rajoitettava tutkimusaktiivisuuttaanselvitäkseen opetusvelvoitteistaan. (OECD 1999a: 12.) Opiskelijamääräon heterogenisoitunut ja yliopistojen odotetaan tuottavan koulutettuja työntekijöitäalati uudistuviin ja enenevästi spesialisoituviin ammatteihin muun muassa yhälaajenevien tietointensiivisten alojen ammatteihin. Yliopistoista valmistuneet tarvitsevatjatkuvaa uudelleenkoulutusta ammattiuralla edetäkseen. Amerikkalainen tutkija Clarkon todennut, että valtiot eivät näytä haluavan kouluttaa massayliopiston laajentunuttaopiskelijajoukkoa aiemman eliittiyliopiston vaatimilla yksikkökustannuksilla. Suomessaammattikorkeakoulujen mukanaan tuoma laajenentunut korkeakoulutuksen massoittuminenon yksi tämän hetken yliopistokoulutuksen ongelmien syy. Tämän resursseihinkohdistuvan ylikuormituksen ohella tärkeätä Clarkin mukaan kuitenkin on se, että tietoylittää resurssit. Mikään yliopisto ja kansallinen yliopistojärjestelmä ei kykenekontrolloimaan tiedon kasvua, tiedon kasvu taas näkyy uusina moderneina tieteenaloina,