Lataa - Vaasan yliopisto

40 ACTA WASAENSIAYliopisto ja sitä ohjaava ministeriö sekä useat tämän tutkimuksen kannalta markkinaohjautuvuudenpiiriin luettavat organisaatiot ovat julkisia organisaatioita. Julkistenorganisaatioiden rahoitus on riippuvainen julkistaloudesta, asiakkaat vain harvoinrahoittavat palvelusten tuotannot, tuotantoa koskeva päätöksenteko on julkisissa organisaatioissaennen muuta päätöksentekoa kollektiivihyödykkeistä ja markkinamekanisminvaikutus puuttuu (Vartola 2004: 166–167). Julkisen organisaation käsittelyssä ei voiohittaa käsitettä byrokratia, etenkin kun suomalaisen valtionohjauksen muutoksissa onyhtenä tavoitteena nimenomaan ollut byrokratian karsiminen ja kun valtionohjauksenyhteydessä ministeriötä käsiteltäessä viitataan eräisiin byrokratian piirteisiin. Jotkutteoreetikot käyttävät termiä byrokratia yleisenä synonyyminä käsitteelle organisaatio,toiset varaavat käsitteen julkiselle organisaatiolle tai valtion tietylle hallinnolliselleyksikölle ja jotkut ymmärtävät byrokratialla tiettyä hallinnollista rakennetta. (Scott1981: 23.)Julkinen organisaatio eroaa yksityisestä monella tapaa, muutoinkin kuin päätöksentekoprosessien,omistajuuden ja rahoituksen sekä niihin liittyvän poliittisen kontrollinsuhteen. Julkiset organisaatiot ovat hyvin kompleksisia ja niiden teoreettisen tarkastelunlähtökohdat vaihtelevat. Tähän kompleksisuuteen vaikuttaa Jreisatin näkemyksen mukaaninhimillisen käyttäytymisen vaihtelevuus, havainnoinnin ja mittaamisen epätarkattekniikat ja kontrolloimaton, erityisesti poliittisesti ja taloudellisesti kontrolloimaton,ympäristö. Julkisessa organisaatiossa korostuvat niiden ympäristöön, toiminnan palveluluonteeseenja sisäiseen rakenteeseen liittyvät seikat. Toiminta on lainsäädäntöönperustuvaa ja rahoitus tulee poliittisen prosessin kautta. Palveluluonne korostuu ja osatoiminnasta voidaan katsoa pakolliseksi. Koska tavoitteet ovat usein epäselvät jopakeskenään vastakkaiset, organisaatioiden sisäinen rakenne ja prosessit ovat hyvinvaihtelevia. (Jreisat 1997: 32–40.)Cohen, March ja Olsen ovat kirjoittaneet organisaatioiden päätöksenteon epämääräisyydestä.Erityisesti julkisia ja koulutusorganisaatioita koskee se, että niiden tavoitteenasetteluon problemaattista, teknologia epäselvää ja päätöksentekoon osallistumistaleimaa lyhytaikaisuus (fluid) riippumatta siitä, että organisaatioiden voidaan katsoatoimivan osana poliittista järjestelmää ja hierarkkista byrokratiaa. Tällaista päätöksen-