Lataa - Vaasan yliopisto

34 ACTA WASAENSIADokumenttiaineistoa täydennetään haastatteluilla. Tutkimuksessa käytetty dokumenttiaineistohyväksytään yliopiston ylimmällä tasolla, haastateltavat valitaan tiedekunta- jalaitostasolta. Haastattelua voidaan kutsua spesiaalikeskusteluksi, joka vaihtelee hyvinstrukturoidusta ja standardoidusta vapaamuotoiseen keskusteluun Haastattelussa on yhtätärkeätä ymmärtää, miten merkitysten luomisprosessi (meaning-making) toimii kuinmitä on kysytty ja vastattu. Miten -asioissa on kyse interaktiivisista ja narratiivisistaprosesseista ja mitä -asioissa kysymysten sisällöstä. Haasteena on saada informaationiin suoraan kuin mahdollista ilman sivuvaikutuksia. Huomiota haastattelussa onkiinnitettävä myös siihen, että niin haastattelijan kuin haastateltavienkin ’takana piilee’aina subjekti, joten interaktion olisi oltava mahdollisimman häiriintymätöntä. (Holstein& Gubrium 2004: 141–144.) On tärkeätä pyrkiä luomaan mahdollisimman suotuistahaastattelutilanne, koska haastattelussa sivutaan yliopistojen johtamiseen ja päätöksentekoonliittyviä kysymyksiä ja haastateltavat ovat yksiköiden johtajia.Haastateltavien otannassa pyritään siihen, että se kattaa koulutusala-, laitoksen luonnejaaluekohtaisuuden mahdollisimman hyvin. Koska tarkoitus on nimenomaan täydentäädokumenttiaineistoa, käytetään haastattelumenetelmänä puhelinhaastattelua, joka onlomakekyselyä joustavampi ja sallii täsmennykset ja tarkennukset. Dokumenttiaineistontavoin haastattelulla ei ole tarkoitus etsiä esitetyille ongelmille määrällisiä selityksiä.Haastattelut voidaan mukaan jakaa avoimiin (strukturoimaton), teema- (puolistrukturoitu)ja lomakehaastatteluihin (Hirsjärvi & Hurme 2001: 31–36; Yin 1994: 84–86).Tässä käytetään avoimen haastattelun asemesta puolistrukturoitua haastattelua, koskatarkoituksena on saada syventävää tietoa dokumenttiaineiston perusteella määriteltävienohjautuvuuskategorioiden ominaisuuksille. Lisäksi puolistrukturoitu haastattelu antaaliikkumavaraa ja vastaukset voidaan asettaa laajempaan kontekstiin. Hirsjärven &Hurmeen mukaan puolistrukturoitua haastattelua voidaan käyttää, kun tutkittava aihe onarka ja selvitetään heikosti tiedostettuja asioita. Tässä tapauksessa ei käsitellä erityisestiarkaa aihetta, joskin haastattelulle tulee väljyyttä siitä, että haastateltavat eivät oletunnistettavissa tutkimusdokumentista. Haastateltavien tietotason käsiteltävästä aiheestavoidaan heidän asemansa perusteella olettaa olevan suhteellisen tasainen. Kysymyksissäedettäessä voidaan niitä selventää ja voidaan palata jo aiemmin käsiteltyyn, mikäli seosoittautuu tarpeelliseksi. (Hirsjärvi & Hurme 2001: 31–36.) Haastattelussa joudutaan