Lataa - Vaasan yliopisto
Lataa - Vaasan yliopisto
Lataa - Vaasan yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ACTA WASAENSIA 91. SUOMALAINEN YLIOPISTO – KONTEKSTITEKIJÖIDENHAHMOTTELUAYliopistolaitos on merkittävä yhteiskunnallinen toimija ja siihen kohdistuu eri intressiryhmientaholta erilaisia jopa toisilleen vastakkaisia toiveita. Yliopistolaitos on sitenkiinnostava tutkimuskohde. Yliopistojen erityisen diffuusi tavoitteisto vaikuttaa niinniiden sisäisiin kuin ulkoisiinkin suhteisiin tarjoten erilaisia mahdollisuuksia analysoidavallan ja vaikutusvallan malleja ja suhteita (Kogan 1984: 56). Tämä tutkimus tarkastelee<strong>yliopisto</strong>jen ohjauksen tilaa 2000-luvun alussa, sitä millaisen aseman markkinaohjautuvuuson saanut ja missä määrin <strong>yliopisto</strong>jen voidaan katsoa toimivan itseohjautuvasti.Olennaista on <strong>yliopisto</strong>n erityisyyden tarkastelu löyhäsidoksisena asiantuntijaorganisaationa.Suomalaisten <strong>yliopisto</strong>jen kontekstitekijöiden hahmottamiseksi käsitelläänaluksi <strong>yliopisto</strong>ihin kohdistuvia haasteita, <strong>yliopisto</strong>jen suhteita ympäristöön sekä<strong>yliopisto</strong>jen organisoitumiseen ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Vaikka esiin nostetaanmyös kansainvälisiä esimerkkejä, ei tarkoituksena ole luoda kansainvälistä vertailuasetelmaa.1.1. Näkökohtia <strong>yliopisto</strong>ihin kohdistuvista haasteistaSuomessa <strong>yliopisto</strong>laitos kattaa valtion toimintamenomäärärahoista vuonna 2005 kokonaisuudessaan3 % ja henkilökunta oli vuonna 2004 valtion henkilökunnasta 26 %(Opetusministeriö 2005i: 11). Yliopistot kouluttivat vuonna 2004 yhteiskunnan eritehtäviin 12 588 maisteria ja 1 399 tohtoria. Aineelliseen ja henkiseen pääomaan investointi<strong>yliopisto</strong>ja rahoittamalla on näin merkittävä osa kansallista yhteiskuntapolitiikkaa.Yliopistoja ohjaavan tahon, valtioneuvoston sekä valtio- ja opetusministeriöiden retoriikassatoistuvat 2000-luvulla voimistuvina käsitteet tuottavuus, tehokkuus, tuloksellisuusja kustannustietoisuus. Valtion edustajien puheenvuoroista ilmenevissä tehokkuusvaatimuksissakuuluu omistajan ääni ja tyytymättömyys nykytilaan.Valtioneuvoston kanslian raportti toteaa suomalaisen korkeakoululaitoksen ongelmienliittyvän laatuun ja kansainvälistymiseen. Suomesta puuttuvat maailmanluokan yliopis-
Change language