Lataa - Vaasan yliopisto

132 ACTA WASAENSIAHaastateltavien suhtautuminen kilpailtuun rahaan on kaksijakoista, nähdään sekä etujaettä myös haittoja, valtaosassa kommentteja kilpailu kuitenkin hyväksytään.”Niin, mitäs tohon, se on menny veriin tämän tapaisessa yksikössä, että niin kaise on. Voihan se olla niin, että puhusin vähän toisin, jos meillä olisi ollut erittäinsuuria vaikeuksia saada kilpailluilta markkinoilta rahaa. Mutta tää meidänperusrahotus on saatu yliopistolta ja se antaa meille tavallaan mahdollisuudenirrottaa resursseja, niin Matteuksen evankeliumin mukaan, että raha tulee sinne,missä sitä ennestään on, ne saa, joilla jo on.””Kohtuuton vaiva, siinä on tavatonta resurssien hukkakäyttöä, jos ajattelee, ettätällanen kilpailtua rahaa varten kaikki yksiköt kauheesti kilpailee ja väsäähakemuksia. Sillon tapahtuu kauheesti päällekkäistä työtä ja vaan yks senkilpaillun rahan voi saada ja kaikki muut tulee tehneeksi ihan hukkaan mennyttätyötä. Että en mää tiedä, että mahtaakohan se olla parempi tilanne, kun että nämäjaettas vaikkapa pääluvun mukaan ja kullekin tulis se, mitä tulis. Sillon tällasestatarpeettomasta kilpajuoksusta päästäs.”Valtion määrärahaohjauksessa vaikuttaa luonnollisesti opetusministeriön kauttaallokoitavien määrärahojen ohella se, miten muuta kautta valtion määrärahat allokoituvatyliopistoihin. Suomen Akatemian määrärahojen osuus on viime vuosinakasvanut, vuodesta 2002 vuoteen 2006 yliopistobudjetin kautta tulevat määrärahat ovatkasvaneet 15 % (1090 milj. eurosta 1258 milj. euroon) ja Suomen Akatemian määrärahat39 % (148 milj. eurosta 206 milj. euroon). Laatuun perustuvaa rahoitusta puolustettiinhaastatteluissa, joskin esiin nousi myös näkökulma, jonka mukaan monitieteistentutkimushankkeiden on vaikea kilpailla Suomen Akatemian rahoituksesta.Yliopistojen yhteydet ympäristöönsä kasvattavat toisaalta tarvetta monitieteisiin projekteihin.Opetusministeriön ulkopuolella olevan rahoituksen kasvaessa jää kysymäänmyös, kuka vastaa tutkimuksen kokonaisuuden kehittymisestä Akatemian ollessakiinnostunut rahoittamaan korkealaatuista tutkimusta alasta riippumatta. Muutkaanrahoittajatahot eivät ole vastuussa yliopistojen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.Suomalainen määrärahaohjaus ei ole kansainvälisesti poikkeuksellista. Samanlainen ontilanne esimerkiksi Iso-Britannian yliopistoissa. Bryson totesi vuonna 1999, että yhälaajempi osuus tutkimuksesta tehdään korvamerkityllä projektirahoituksella, erityisestiluonnontieteissä ja teknillisissä tieteissä. Osana duaalimallista tukijärjestelmää tutkimusneuvostottukevat suoraan kilpailuun pohjautuvaa tutkimusta. Myös ministeriöt ja