Lataa - Vaasan yliopisto

68 ACTA WASAENSIA“The university and other higher education institutions are indeed intensely politicallycomplex units in which lines of authority cross with lines on influence,but which, nonetheless, produce decision-making structures and formalized relationshipswhich then go on, in their turn, to affect interaction. Those interplaysand structures may be analyzed as reflecting the changing ideologies ofthe larger society, the changing pressures of sponsorship and government, andthe more continuous academic norms that emphasize the individual need forintellectual self-satisfaction and creative work.” (Kogan 1984: 75.)Hölttä on luonut kolme korkeakoulujen ohjausmallia perusteenaan se, millaistakansallista politiikkaa ohjausmallit toteuttavat. Hän puhuu deregulaatiomallista, markkinaohjausmallistaja korporatiivis-pluralistisesta ohjausmallista. Käytännössä kuitenkinkorkeakoulujärjestelmien ohjaus tapahtuu nojautuen tavalla tai toisella muodostuneeseennäiden mallien kombinaatioon. Deregulaatiolle perustuvassa ohjausstrategiassakeskeinen piirre on ollut, että ministeriöiden ohjauksen kohteita on yliopistoissakavennettu. Keskitetyssä ohjauksessa on rajoituttu korkeakoulupolitiikan tärkeimpienkansallisten tavoitteiden ohjaukseen ja samalla lisätty yliopistojen autonomiaa ja tätäkautta niiden mahdollisuuksia reagoida nopeammin ja tehokkaammin toimintaympäristönsämuutoksiin. Höltan tarkastelun mukaan selvä trendi on ollut valtioiden siirtyminensäätelemään yliopistobudjetin kokonaismäärää ja sen jakautumista yliopistojenkesken käyttäen laskennallisia malleja. Tälle itsesäätelypolitiikan mukaiselle ohjaukselleon ollut ominaista se, että koulutuksen ja tutkimuksen laatu on nähty korostetustiakateemisena laatuna. (Hölttä 2005: 42–44.)Höltän mukaan markkinaohjaus korostaa taloudellista näkökulmaa korkeakoulutukseenja tutkimukseen. Markkinaohjauksen keskeiset argumentit ovat korkeakoulujärjestelmänmuutosherkkyyden lisääminen, yliopiston toiminnan tehokkuuden ja yhteiskunnallisenrelevanssin parantaminen sekä konkreettisen tuottaja-asiakas -suhteen luominen. Markkinadiskurssiinkuuluu myös koulutuksen laadun näkeminen korostetusti tehokkuudenja vaikuttavuuden näkökulmista. (Hölttä 2005: 44-47) Tässä tutkimuksessa markkinaohjautuvuuson Höltän tarkastelemaa markkinamallia kapeampi, joskin suomalaisessakinyliopistojärjestelmässä käyttöön otettu tuloksia korostava yliopistojen rahoitusmallion yksi markkinamallin ilmentymistä. Höltän (2005: 47) mukaan markkinaohjauksen