Lataa - Vaasan yliopisto

ACTA WASAENSIA 127nissaan kiinnittävät paljon huomiota juuri tuloksellisuuskriteereitä koskevaan raportointiin.Tutkintotavoitteisiin sidotun osuuden lisäksi määrärahojen allokointimalliin sisältyyerilaisia ns. korvamerkittyjä määrärahoja, esimerkiksi erilaisiin hankkeisiin tarkoitettuja,ja ne saavat tulosneuvottelutilanteessa suuren painon. Vuosien 2004–2006 tulossopimuksistakäy ilmi, että yliopistoille on korvamerkittyjä määrärahoja sovittu yhteensä261 kpl liitteessä (Liite 6) esitetyn taulukon mukaisesti. Lukumäärä siis osoittaa sen,kuinka monta erillistä määrärahaa ao. tarkoituksiin on sovittu käytettäväksi ja se kuvaaohjauksen yksityiskohtaisuutta ao. määrärahojen suuruusluokkaa paremmin. Rahoituksenyksityiskohtaisuutta lisää se, että EU:n rakennerahasto-ohjelmia on vuonna 2005kohdeyliopistoissa käynnissä 57 kappaletta. Kokonaisuutenaan korvamerkityt määrärahatkattavat 16–32 % yliopiston tulossopimuksella sovittujen määrärahojen kokonaismäärästä.Joillakin kohdeyliopistoilla valtaosa korvamerkityistä määrärahoista kohdistuuavoimen yliopiston opetukseen, tutkijakouluihin ja ns. yhteiskunnalliseen tehtävään.Esimerkiksi Helsingin yliopistossa tutkijakoulujen osuus ja Taideteollisessa korkeakoulussayhteiskunnallisten tehtävien osuus on suuri. Erillisten hankkeiden kappalemääränousee erityisesti valtakunnallisten ohjelmien ja yliopistokohtaisten hankkeidenvuoksi, kuten edellä mainitusta liitteestä ilmenee. Niiden osuus yliopistojen kokonaismäärärahoistaon kuitenkin vain 1–4 %. (Opetusministeriö 2005a) Valtionohjauksennäkökulmasta näiden määrärahojen täytyy siis olla tärkeitä, koska niiden valmisteluunniin opetusministeriössä kuin yliopistoissakin käytetään paljon voimavaroja.Erillisten määrärahojen suuri määrä osoittaa, että opetusministeriö ei usko tavoitteidentoteutumiseen ilman määrärahaohjausta. Yliopistojen toiminnan muutosten vaikutuksetnäkyvät myös niin pitkällä aikavälillä kuten valtionhallinnossa yleensäkin, että ministeriölläei ehkä ole kärsivällisyyttä odottaa niiden toteutumista (Pollit & Bouckaert2000: 7–8). Yliopistot joutuvat käyttämään toiminta- ja taloussuunnittelussa ja tulossopimusneuvotteluunvalmistautumisessa suuren työmäärän erillisten määrärahojenperustelemiseen tulosneuvottelujen kautta ja myöhemmin ao. toiminnasta raportoimiseen.Vuonna 2005 käytäviä tulosneuvotteluita varten kohdeyliopistot esittävät yhteenlaskettunaseuraavan määrän valtakunnallisia ohjelmia ja hankkeita sekä omia hank-