16.07.2015 Views

to get the file - Sosiaalikollega

to get the file - Sosiaalikollega

to get the file - Sosiaalikollega

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

PaKasteRaportti 1.3.2009–30.10.2011


2SISÄLLYSTIIVISTELMÄ ..................................................................................................................................... 61 LAPPI .......................................................................................................................................... 9TILIPÄÄTÖKSEN JA TULOSTEN ARVIOINNIN AIKA – MITÄ SAIMME LAPISSA AIKAAN?................................................................................................................................................. 91.1 PAKASTE 1: LAPPI, PERUSTERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN . 141.1.1 Perusterveydenhuollon kehittäminen .............................................................................. 151.1.2 Terveyden edistäminen Lapissa ....................................................................................... 291.1.3 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yhteiset kehittämistehtävät .............. 361.1.4 Terveys- ja sosiaalialan yhteinen kehittämis<strong>to</strong>iminta ....................................................... 381.1.5 Pohdinta ja PaKaste II – 1.11.2011–31.10.2013 ............................................................... 391.2 PAKASTE 1: LAPPI, SOSIAALITYÖ ..................................................................................... 411.2.1 Tavoitteet ........................................................................................................................ 421.2.2 Oman työn tutkimisen ja kehittämisen tavat ja mallit ..................................................... 421.2.3 Palvelujen saatavuuden ja osaamisen välittämisen tasot .................................................. 511.2.4 Yhteisöllisten työmenetelmien käyttöönot<strong>to</strong> .................................................................. 571.2.5 Kuntien kehittämistehtävät ja sosiaalityön prosessimallit ............................................... 601.2.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne ja mallit ............................................... 66LAPIN LIITTEET ............................................................................................................................. 672 PAKASTE 1: KAINUUN OSAHANKE .................................................................................. 702.1 JOHDANTO ............................................................................................................................ 712.1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen KASTE-ohjelmassa ...................................... 712.1.2 Yhteistyö Pohjois-Suomen tasolla ................................................................................... 712.1.3 Kehittämistyö Kainuussa .................................................................................................. 712.2 HANKKEEN TOTEUTUS ....................................................................................................... 722.2.1 Tehtävärajaus ja valmistelut ............................................................................................. 722.2.2 Tavoitteet ja niiden <strong>to</strong>teuttaminen .................................................................................. 722.2.3 Organisointi ja <strong>to</strong>iminta ................................................................................................... 772.3 ARVIOINTI .............................................................................................................................. 792.3.1 Arviointikehys .................................................................................................................. 792.3.2 Projektin tavoitteiden ja <strong>to</strong>teutuksen arviointikooste .................................................... 812.3.3 Jatko<strong>to</strong>imet arvioinnin perusteella ................................................................................... 893 PAKASTE 1: NUPPU, KESKI-POHJANMAAN OSAHANKE ............................................. 91KESKI-POHJANMAA: LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN ................... 923.1 NUPPU-HANKE ...................................................................................................................... 943.1.1 Hankkeen taustaa ............................................................................................................. 943.1.2 Hankkeen tavoitteet ........................................................................................................ 943.1.3 Hankkeen resurssit ja organisoituminen ......................................................................... 953.1.4 Hankkeen viestintä ........................................................................................................... 983.1.5 Hankkeen koulutus .......................................................................................................... 993.1.6 Hankkeen verkos<strong>to</strong>ituminen ......................................................................................... 1013.2 PERHEKESKUKSEN KEHITTÄMINEN ............................................................................... 1013.2.1 Varhainen avoin yhteis<strong>to</strong>iminta ..................................................................................... 1033.2.2 Perhekeskus ................................................................................................................... 1043.2.3 Moni<strong>to</strong>imijainen perhevalmennus .................................................................................. 1053.2.4 Neuvolan perheohjaaja .................................................................................................. 1053.2.5 Perhesosiaalityöntekijä ................................................................................................... 1073.2.6 Osallisuus ....................................................................................................................... 108


33.3 SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN KEHITTÄMINEN ..................... 1093.3.1 Valtakunnalliset taustat .................................................................................................. 1093.3.2 Paikalliset taustat ............................................................................................................ 1103.3.4 Käytännön opettaja sosiaalialan työn kehittäjänä .......................................................... 1103.3.5 Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työparityöskentely ja tehtäväkuvaustenselkeyttäminen ............................................................................................................................. 1113.3.6 Opetusyhteistyö yliopis<strong>to</strong>n ja ammattikorkeakoulun välillä .......................................... 1123.3.7 Sosiaalialan koulutuksen ja työelämän yhteyksien tiivistäminen .................................... 1133.3.8 Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi ............................................................................. 1133.3.9 Opinnäytepörssi ............................................................................................................. 1143.4 HANKKEEN KUSTANNUKSET .......................................................................................... 1143.5 HANKKEEN ARVIOINTI ...................................................................................................... 1153.6 POHDINTA ............................................................................................................................ 1164 PAKASTE 1: LAPSEN HYVÄ ARKI, POHJOIS-POHJANMAAN OSAHANKE .............. 1194.1 LAPSEN HYVÄ ARKI -HANKE............................................................................................ 1204.1.1 Lapsen hyvä arki – osa Kastetta ja PaKastetta .............................................................. 1204.1.2 Tavoitteet ja odotetut vaikutukset ................................................................................ 1204.1.3 Toimijat, organisoituminen ja resurssit ......................................................................... 1214.3.3 Resurssit ja työntekijät .................................................................................................. 1234.1.4 Alueellinen kehittäjäverkos<strong>to</strong> ja muut verkos<strong>to</strong>t .......................................................... 1254.1.5 Tuetun prosessikehittämisen malli ................................................................................ 1264.1.6 Kehittämistyön keskeiset tulokset ................................................................................ 1274.2. PYSYVÄN KEHITTÄMISRAKENTEEN JUURELLA – KEHITTÄMISTYÖ KALLION JASELÄNTEEN PERUSPALVELUKUNTAYHTYMISSÄ .............................................................. 1294.2.1 Kehittämisalueiden esittely ............................................................................................ 1294.2.2 Kehittämisen lähtökohdat, tavoitteet ja suunnitelmat .................................................. 1314.2.3 Moniammatilliset kehittämistiimit ja työryhmät ............................................................ 1334.2.4 Keskeiset tulokset ......................................................................................................... 1364.2.5 Koulutusprosessit ja ajankohtaisfoorumit ..................................................................... 1384.2.6 Verkos<strong>to</strong>yhteistyö ja tiedottaminen .............................................................................. 1414.3 KEHITTÄMISTYÖ KOILLISMAAN KAIROILLA ............................................................... 1434.3.1 Koillismaan kehittämisalue ............................................................................................. 1434.3.2 Kehittämistyön käynnistyminen ja työryhmien nimeäminen ......................................... 1444.3.3 Kehittämissuunnitelma ................................................................................................... 1464.3.4 Kehittämistyön tavoitteet, keskeiset <strong>to</strong>iminnot ja tulokset .......................................... 1484.3.5 Ajankohtaisfoorumit ...................................................................................................... 1524.3.6 Verkos<strong>to</strong>yhteistyö ja tiedottaminen .............................................................................. 1534.4. KEHITTÄMISTYÖN ARVIOINTIA JA JATKOHAASTEITA ............................................ 1544.4.1 Prosessin arviointia ........................................................................................................ 1544.4.2 Webropol-kyselyn <strong>to</strong>teutus ja vastaajat ........................................................................ 1544.4.3 Kehittämistyön rakenteet ja tuettu prosessikehittämisen malli .................................... 1554.4.4 Hankkeen tavoitteiden <strong>to</strong>teutuminen ........................................................................... 1574.4.5 Odotetut vaikutukset .................................................................................................... 1584.4.6 Merkitykselliset muu<strong>to</strong>kset ............................................................................................ 1594.4.7 Haasteet ja odotukset .................................................................................................... 160POHJOIS-POHJANMAAN LÄHTEET ......................................................................................... 161POHJOIS-POHJANMAAN LIITTEET .......................................................................................... 163


4TAULUKKOLUETTELOTaulukko 1.1 Uudenlaiset palveluprosessit ..................................................................................................................... 22Taulukko 1.2 Teknologian hyödyntäminen ..................................................................................................................... 23Taulukko 1.3 Ammattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen ......................................................... 25Taulukko 1.4 Osaamisen kehittäminen ............................................................................................................................ 26Taulukko 1.5 Terveyden edistämisen rakenteet ............................................................................................................ 30Taulukko 1.6 Elämäntapaohjauksen kehittäminen ......................................................................................................... 32Taulukko 1.7 Terveyden edistäminen väestötasolla ..................................................................................................... 34Taulukko 1.8 Erityiskysymykset ......................................................................................................................................... 35Taulukko 1.9 Yhteisten kehittämistehtävien sisältö ...................................................................................................... 36Taulukko 1.10 Terveys- ja sosiaalialan yhteinen kehittämis<strong>to</strong>iminta ......................................................................... 38Taulukko 1.11 Johtamisen kehittämisrakenne ................................................................................................................ 49Taulukko 1.12 Kansalaisneuvontaan saapuneet kysymykset ....................................................................................... 51Taulukko 1.13 <strong>Sosiaalikollega</strong>n verkkokonsultaatio ...................................................................................................... 52Taulukko 1.14 Sosiaaliportin konsul<strong>to</strong>inti ....................................................................................................................... 52Taulukko 2.15 Yleistiedot Kainuun hankkeesta ............................................................................................................. 70Taulukko 2.16 Kooste tapahtumista ................................................................................................................................. 78Taulukko 2.17 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – Perusterveydenhuol<strong>to</strong> ............................ 82Taulukko 2.18 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – Suun terveydenhuol<strong>to</strong> ............................ 84Taulukko 2.19 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – Aikuissosiaalityö ....................................... 86Taulukko 2.20 Sote-<strong>to</strong>imialan kehitystyön koordinointi .............................................................................................. 87Taulukko 2.21 Tutkittuun tie<strong>to</strong>on perustuva työ ja palveluiden kehittäminen....................................................... 89Taulukko 3.22 Ohjausryhmän kokoonpano taustatahoineen ..................................................................................... 96Taulukko 3.23 Työrukkasen kokoonpano ....................................................................................................................... 96Taulukko 3.24 Kokkolan alueen kehittäjätiimin jäsenet taustayhteisöineen ........................................................... 97Taulukko 3.25 Peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurun kehittäjätiimin jäsenet taustayhteisöineen .................................... 97Taulukko 3.26 Klinikkaryhmän kokoonpano .................................................................................................................. 98Taulukko 3.27 Neuvolan varhaisen tuen kehittämisryhmä ......................................................................................... 98Taulukko 3.28 Alueellinen koulutustarjonta ................................................................................................................. 100Taulukko 3.29 Hankkeen menojen <strong>to</strong>teutuminen kululajeittain ja rahoituskausittain: ....................................... 115Taulukko 4.30 Ohjausryhmän kokoontumiset ja käsitellyt asiat .............................................................................. 123Taulukko 4.31 Alueellisen kehittäjäverkos<strong>to</strong>n kokoontumiset ................................................................................ 125Taulukko 4.32 Kallio-Selänteen alueen moniammatilliset kehittämistiimit ............................................................ 133Taulukko 4.33 Työryhmien jäsenet ................................................................................................................................. 135Taulukko 4.34 Ajankohtaisfoorumit Kallion ja Selänteen alueella ........................................................................... 139Taulukko 4.35 Koillismaan kehittämistiimin kokoukset ja käsitellyt asiat .............................................................. 145KUVIOLUETTELOKuvio 1.1 Kaste -kokonaisuus ............................................................................................................................................ 15Kuvio 1.2 Vastaano<strong>to</strong>n ja päivystyksen potilaslogistiikan kehittäminen Kemissä ................................................... 18Kuvio 1.3 Uudet palveluprosessit ...................................................................................................................................... 23Kuvio 1.4 Teknologian hyödyntäminen ............................................................................................................................ 24Kuvio 1.5 Työnjako ja moniammatillisuus ....................................................................................................................... 26Kuvio 1.6 Osaamisen kehittäminen .................................................................................................................................. 27Kuvio 1.7 Rytmittömät -hahmot ........................................................................................................................................ 34Kuvio 1.8 Mitkä tekijät aut<strong>to</strong>ivat tavoitteiden saavuttamiseen ................................................................................... 38Kuvio 1.9 Pohdinta ................................................................................................................................................................ 39Kuvio 1.10 Työparipyynnöt ja niihin vastaaminen ......................................................................................................... 53Kuvio 2.11 LogFrame-kehys: Hankkeen keskeiset tavoitteet, tulokset ja eteneminen ........................................ 81Kuvio 3.12 Hallinnollinen Keski-Pohjanmaa ja hankkeessa mukana olevat kunnat................................................ 92Kuvio 3.13 Lastensuojelun kokonaisuus ja perhekeskuksen sijoittuminen siihen ................................................ 102Kuvio 4.14 Kallion peruspalvelukuntayhtymä ............................................................................................................... 129Kuvio 4.15 Selänteen peruspalvelukuntayhtymä .......................................................................................................... 130Kuvio 4.16 Kehittämisen rakenne hankkeen aikana .................................................................................................... 136


5Kuvio 4.17 Kehittämisrakenteen arviointi ..................................................................................................................... 155Kuvio 4.18 Tavoitteiden <strong>to</strong>teutuminen .......................................................................................................................... 157Kuvio 4.19 Odotettujen vaikutusten arviointi .............................................................................................................. 159LIITELUETTELOLiite 1.1 Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne ................................................................... 67Liite 1.2 Terveyden edistämisen työkokousten aikataulu ja osanottajamäärät kunnittain: .................................. 69Liite 4.3 Hankkeen organisaatio ....................................................................................................................................... 163Liite 4.4 Hankkeeseen liittyvät opinnäytetyöt .............................................................................................................. 163Liite 4.5 Hanketyöntekijöiden koulutukset ................................................................................................................... 170Liite 4.6 Koulutus- ja konsultaatioprosessit Kallion ja Selänteen kehittämisalueilla ............................................ 172Liite 4.7 Koulutus- ja konsultaatioprosessit Koillismaan kehittämisalueilla ........................................................... 174Liite 4.8 Kyselylomake ....................................................................................................................................................... 177Liite 5 Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne ......................................................... 181


6TIIVISTELMÄPohjois-Suomen yhteinen kehittämisrakenne 1TarveVähitellen on ryhdytty puhumaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen rakenteen tarpeellisuudesta. Myöslainsäädäntö muuttuu yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon eheyden suuntaan ja tämän myötä kysymysyhteisestä rakenteesta on yhä oleellisempi.Koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisen <strong>to</strong>imintamallinrakentaminen edellyttää resurssien yhdistämistä ja <strong>to</strong>iminnan koordinointia. Kehittämisrakenteella ja <strong>to</strong>imintamallillaturvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja alueellinen tiedontuotan<strong>to</strong>.Tässä esitetyt ajatukset ja esitykset ovat tarkoitettu keskustelun käynnistämiseen ja jatkopohdintaan – haastaenavoimesti tulevaisuuden rakentamiseen.ToimijatSosiaalialan osaamiskeskusten sekä perustettavien perusterveydenhuollon yksiköiden <strong>to</strong>iminta on laissa jaasetuksessa määritelty. Sosiaalialan osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden tehtävät ovatlakien erilaisista sanamuodoista huolimatta pitkälti samansuuntaisia. Terveydenhuol<strong>to</strong>laissa perusterveydenhuollonyksiköiden tehtävät on määritelty konkreettisemmin, mutta sosiaalialan osaamiskeskusten <strong>to</strong>imintaaohjaava lainsäädäntö antaa enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuksia ottaa huomioon alueelliset näkökohdat.Molempien yhtenä tehtävänä on asiantuntijuuden ja osaamisen tukeminen alueellaan. Lisäksi osaamiskeskuksetja perusterveydenhuollon yksiköt tarjoavat tukirakenteen kehittämis<strong>to</strong>iminalle alueen kunnille jamuille <strong>to</strong>imijoille (oppilai<strong>to</strong>kset, järjestöt, yksityinen sek<strong>to</strong>ri).Kuntarakenne on muuttumassa ja sitä kautta Pohjois-Suomessa tapahtuu alueellista eriytymistä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sekä Kainuussa on siirrytty kohti suurempia kuntia ja kuntien yhteis<strong>to</strong>iminta-alueitaja alueellisia rakenteita. Kuntien lukumäärä on pienentynyt ja ratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämisestä, kehittämisestä ovat muuttumassa. Lapissa vastaavaa palvelurakenteen muu<strong>to</strong>sta eiole näkyvissä, vaan kunnat pyrkivät edelleen järjestämään palvelut itsenäisesti.Alueen oppilai<strong>to</strong>ksilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli osaamisen ylläpidossa ja tiedontuotannossa.Yhä enemmän on alettu edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon ja kehittämis<strong>to</strong>iminnanintegraatiota. Kehittämisen kannalta on myös tärkeää, että kehittäminen ja tutkimus <strong>to</strong>imivat nykyistä kiinteämmässäyhteistyössä. Tutkittuun tie<strong>to</strong>on perustuva <strong>to</strong>iminta ja johtaminen ovat edellytyksiä tulevaisuudentarpeiden ennakoimiseen, niin kehittämis<strong>to</strong>iminnassa kuin palveluiden tuotannossa.ToimintamalliKehittämisrakenteelle tulevien ja asetettujen haasteiden ja tavoitteiden huomiointi edellyttää, että kehittämisrakennekattaa sosiaali- ja terveydenhuollon koko palveluketjun perustasolta erityisvastuualueelle asti.Rakenteen on oltava maantieteellisesti kattava ja yhtenäinen alan kokonaisohjauksen kannalta. Maantieteellisetrealiteetit huomioiden rakenteen on kuitenkin perustuttava sellaisille maakunnallisille tai muille alueellisestiperustelluille ratkaisuille, jotka mahdollistavat paikallisen luontevan <strong>to</strong>iminnan.Kehittämisrakenteen muodostamiseen tarvittavien <strong>to</strong>imijoiden keskinäinen organisoituminenon mahdollista tehdä nykyiseltä pohjalta moni<strong>to</strong>imijaisesti ja sopimuksellisesti. Sosiaali- ja ter-1 PaKaste hankkeen ajan on <strong>to</strong>iminut työryhmä (Knif Pirjo, Kostamo‐Pääkkö Kaisa, Lohi Jouni, Niskala Asta, PekkalaTerho, Rautalin Riitta, Vähärautio Aira), joka on työstänyt työpaperin (Liite 5) yhteisestä kehittämisrakenteesta/‐verkos<strong>to</strong>sta.Yhteistä työpaperia on käsitelty PaKaste‐hankkeen eri työseminaareissa. Sen pohjalta työpaperia on työstettyeteenpäin ja käsitelty neuvottelukunnan kokouksissa ja PaKaste tulosseminaarissa 4.–5.10.2011.


7veydenhuollon kehittämisrakennetta tulisi voida kehittää jo lähitulevaisuudessa riippumatta siitä, missä aikataulussasosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntöä ja kuntarakennetta säätelevää lainsäädäntöäkirjoitetaan. Tämä voi tapahtua kehittämällä alueellista yhteistyörakennetta neuvottelukunta- ja sopimusmenettelynpohjalle. Tässä tarkoituksessa muodostetaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisenyhteis<strong>to</strong>iminnallinen sopimuksellinen rakenne. Eri <strong>to</strong>imijatahojen kanssa neuvoteltuaalueellista SOTE-yhteis<strong>to</strong>imintasopimusta <strong>to</strong>teuttamaan perustetaan keskeisten <strong>to</strong>imijoidenmuodostama neuvottelukunta, jossa ovat edustettuna kunnat, yliopis<strong>to</strong>t, osaamiskeskukset,sairaanhoi<strong>to</strong>piirit/perusterveydenhuollon yksiköt, kuntayhtymät, yhteis<strong>to</strong>iminta-alueet,järjestöt, ammattikorkeakoulut yritykset ja muut alueella keskeisiksi määritellyt tahot. Uudenkehittämisrakenteen ja -työn keskeisinä välineinä ovat alueelliset sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiset kehittämisverkos<strong>to</strong>tsiten, että kehittämistyö on yhä moniammatillisempaa.Kehittämistä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa siten, että syntyy vakiintuneet mallit uudistaa palvelujaasiakaslähtöisesti (esim. kehittäjäasiakkaat, kokemusasiantuntijat). Keskeisiä näissä yhteisissä kehittäjäverkos<strong>to</strong>issaovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollonkehittämisyksiköiden yhteydessä. Vastaavasti alueen kunnissa, kuntayhtymissä, yhteis<strong>to</strong>iminta-alueillatyöskentelee kehittäjätyöntekijöitä perusterveydenhuollon, terveyden edistämisen ja sosiaalihuollonyhteisen kehittämisverkos<strong>to</strong>n turvin ja tuella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät ovatsijoitettuna eri kuntiin, kuntayhtymiin, yhteis<strong>to</strong>iminta-alueille, osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollonyksiköiden sekä yhteistyökumppaneiden tiloihin. Tämä mahdollistaa kiinteän yhteistyön sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluiden ja kehittäjätyöntekijöiden välillä Samalla kyetään turvaamaan asiakkaiden osallistuminenkehittämistyöhön. Kun oppilai<strong>to</strong>kset kytketään mukaan verkos<strong>to</strong>on, osaamisen ylläpitäminen varmistuu.Alueellinen verkos<strong>to</strong>mainen yhteistyön ja kehittämisen rakenne turvaa myös alueellisen tiedontuotannon.Uudessa kehittämisrakenteessa on tärkeää vahvistaa kuntien ja yliopis<strong>to</strong>n välistä yhteistyötä perus- ja erikoistumiskoulutuksessa,täydennyskoulutuksessa ja tutkimuksessa. Tähän tarvitaan osaamiskeskusten/perusterveydenhuollonyksikköjentarjoamaa verkos<strong>to</strong>rakennetta.Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminenPaKasteen eri osahankkeissa (Kainuu, Lappi, Lapsen hyvä arki, Nuppu) on nyt takana kahden vuoden yhteisenkehittämisen taival ja yhteistä kehittämisen tapaa on koeteltu eri malleilla. Lapin osahankkeessa sosiaalijaterveyden yhteisenä työnä on mm. mallinnettu ja kahdessa kunnassa on käytössä Varhain vanhemmaksi-<strong>to</strong>imintamalli. Mallista ovat kiinnostuneita myös muut Lapin kunnat. Olemme kehittäneet asiakaskehittäjä<strong>to</strong>imintamalliasekä pitäneet eri Lapin kunnissa hyvinvointiryhmiä. Lapsen hyvä arki -hankkeessa on <strong>to</strong>iminutmoniammatillisia kehittämistiimejä. Lisäksi alueella on otettu käyttöön moniammatillinen varhaisen tuen<strong>to</strong>imintamalli lapsiperheiden palveluissa. Nuppu -osahankkeessa on otettu käyttöön perhekeskus<strong>to</strong>imintamalli.Kainuussa on haastettu terveysalalle uudenlaista näkökulmaa, jossa terveyshyötymalliin on haettu sosiaalistaulottuvuutta.Sosiaali- ja terveyden yhteisiä käytännön työmalleja on kyllä kehitetty ja saatu käytäntöihin ja kunnille työskentely-ja <strong>to</strong>imintamalleiksi, mutta ei se ole ollut aina helppoa. Esimerkiksi Lapin osahankkeessa sosiaali- jaterveyspalvelujen kehittäminen on ollut niin erillistä, että aluksi piti kehittää yhteinen työskentelyalusta. Sovimmeyhteiset työkokoukset, joissa käsittelimme ja esittelimme omia terveyden ja sosiaalisen kehittämisentehtäviä. Pikkuhiljaa aloimme puhua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä kehittämisestä ainakin yhteistenpilottien ja kokeilujen muodossa. Yhteisen työkulttuurin makuun päästiin joidenkin yhdessä suunniteltujenpilottien kautta (Varhain vanhemmaksi -malli, hyvinvointiryhmät, asiakaskehittäjä<strong>to</strong>iminta). Suunnitteluvaiheessavalmisteltu konkreettinen henkilöstön yhteistyön malli on tukenut terveyden edistämisen, perusterveydenhuollonja sosiaalityön kehittämistä Lapissa ja laajempaa verkos<strong>to</strong>itumista Pohjois-Suomen monialaisetsosiaalipalvelut -kokonaisuudessa. Kehittämisen rakennemallissa 2 lähdettiin siltä pohjalta, että PaKaste-hanke on kokonaisuus, vaikkakin kaksi vuotta on lyhyt aika näin laajoille kehittämistavoitteille, joissa myöserilliset rakenteet vaikuttavat työn etenemiseen. Hyvään alkuun päästiin ja Lapissa sosiaalityötä, perusterveydenhuol<strong>to</strong>aja terveyden edistämistä kehitettiin sekä erikseen että yhdessä. Alusta saakka etsittiin yhtei-2 Liite 1.1 Monialaiset sosiaali‐ ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne


8siä kehittämisalueita ja haas<strong>to</strong>imme keskinäistä vuoropuhelua eri areenoilla ja myös yhteisesti tekemällä.Yhteisen työkulttuurin ja kehittämistyön edistäjänä oli se, että terveydenhuollon ja sosiaalialan kehittäjätyöntekijätsijaitsivat samassa fyysisessä <strong>to</strong>imintaympäristössä – näin emme voineet ”unohtaa” <strong>to</strong>isiamme. Keskusteluakäytiin yhteisissä aamupalavereissa, työkokouksissa, kahvihuoneessa, käytävillä ja <strong>to</strong>istemme työhuoneissa.Tämä oli oleellinen tekijä, joka edisti sosiaali- ja terveyden yhteisten pilottien ja kehittämistehtäviensyntyä.Mitä annettavaa PaKaste-hankkeella on käytäntöihin ja juurrutettavaksi 3 ?Olemme jäsentäneet juurruttamisen sisältöjä kolmella tasolla: 1) <strong>to</strong>imintatavat, 2) <strong>to</strong>imintamallit ja 3) menetelmät.Toimintatavoissa olemme kehittäneet mm. moniammatillisia kehittämisverkos<strong>to</strong>ja, asiakaskehittäjä<strong>to</strong>imintaa,kehittäjätyöntekijämallia sekä työskentelyjaksoja kunnille ja eri <strong>to</strong>imijoille. Asiakaskehittäjä<strong>to</strong>iminnassapunaisena lankana on, että asiakkaat ja potilaat otetaan mukaan kehittämään palveluita. Olemmeavanneet kansalaisneuvonnan, jossa on mukana vastaamassa palvelunkäyttäjiä eli kokemusasiantuntijoita.Kehittäjätyöntekijämallin kautta perustyötä tekevät viranhaltijat pääsevät kehittämään palveluita yhdessäoman tiiminsä kanssa ja näin kehittämistä ei ulkoisteta. Työskentelyjaksomallissa kunnat voivat päättää tarpeidensamukaisen kehittämiskohteen, jota kehittävät kolmen kuukauden rahoituksella. Moniammatillisillakehittämisverkos<strong>to</strong>illa on huolehdittu kokonaisvaltaisesta sek<strong>to</strong>rirajat ylittävästä kehittämisen mallista.PaKasteessa on kehitetty ja pilo<strong>to</strong>itu kunnasta riippuen useita (yli 30) eri <strong>to</strong>imintamalleja mm. varhainenavoin yhteis<strong>to</strong>iminta ja tuen malli, kasvatuskumppanuusmalli, perhekeskusmalli, moni<strong>to</strong>imijainen perhevalmennus,perhenavigaat<strong>to</strong>ri -<strong>to</strong>imintatapa, neuvolan perheohjaajamalli, perhesosiaalityönmalli, vertaishaastattelumalli,arjen käytäntöjen opas ja <strong>to</strong>imintamalli varhaiskasvatustyöhön, varhain vanhemmaksi-<strong>to</strong>imintamalli, lääkäri–hoitaja -työparityön malli, suun terveydenhuollon edistämisen <strong>to</strong>imintamalli/käsikirja,terveyshyötymalli, asiakaskehittäjä<strong>to</strong>imintamalli, vaikuttavuuden arviointimalli, sijaishuollon malli, Likihyvä-<strong>to</strong>imintamalli, suunnitelmallisen työskentelyn ja asiakastyön tilannearvioinnin malli, työskentelymalli sosiaalityöntekijäja sosionomi -työparityölle. Mallintaminen <strong>to</strong>imii työn kehittämisen välineenä ja työskentelyn tuo<strong>to</strong>ksenasyntynyt malli on senhetkisen tilanteen kuvaus. Haaste on, etteivät mallit useinkaan ole sellaisenaansiirrettävissä <strong>to</strong>iseen <strong>to</strong>imintaympäristöön, vaan tarvitsevat työstämistä <strong>to</strong>imiakseen uudessa ympäristössä.Jokainen työpaikka/tiimi/kunta muokkaa <strong>to</strong>imintamallia oman näköisekseen.Pohjois-Suomessa on kehitetty, koulutettu ja käyttöönotettu myös paljon erilaisia menetelmiä, esimerkiksiryhmätyön ja yhteisöllisiä työmenetelmiä. Kunnissa on <strong>to</strong>iminut nuorten ryhmiä, kun<strong>to</strong>uttavan työ<strong>to</strong>iminnanryhmiä, ikihyväryhmiä, hyvinvointiryhmiä, tupakasta irti -ryhmiä, perheleirejä ja parisuhderyhmiä. Yhteinenkokemus on, että ryhmä<strong>to</strong>iminnassa on voimaa. Lisäksi menetelmäosaamista on kohdennettu lapsi- ja perhepalveluihinmm. perhenavigaat<strong>to</strong>ri, vanhemmuuskortit, huoli puheeksi sekä lapset puheeksi menetelmät jailoa vanhemmuuteen <strong>to</strong>imintatapa/opas. Lisäksi vertaisryhmä<strong>to</strong>iminnan viriämiseksi on järjestetty vertaisryhmäohjaajakoulutustasekä koulutusta eri lapsi ja perhetyön menetelmiin (mm. dialogisuuteen ja verkos<strong>to</strong>ihin,ryhmäohjaukseen, ehkäisevään työhön, lapsilähtöiseen työskentelyyn, parisuhde ja perheen vuorovaikutussuhteisiin,läheisneuvonpi<strong>to</strong>on, ihmisiin kohdistuviin vaikutusten arviointiin, hyvien käytäntöjen dialogiin).Käytäntöjen siirrettävyys, jatkuvuus ja tutkittavuusPaKaste II tarjoaa juurruttamiseen tukea. Olemme alustavasti suunnitelleet juurruttamisen tavaksi, että levitettävän<strong>to</strong>imintamallin kehittämisessä mukana olleet kuntien työntekijät jalkautuvat muihin kuntiin ker<strong>to</strong>maankehitetystä <strong>to</strong>imintamallista ja antamaan ”vierihoi<strong>to</strong>a” <strong>to</strong>imintatavan käyttöönot<strong>to</strong>on. Tähän <strong>to</strong>imintaankunnat voivat saada työskentelyjaksorahoitusta ja hankkeen koordinaat<strong>to</strong>reiden ja suunnittelijoidentukea. Menetelmäosaamisen levittämiseen olemme alustavasti suunnitelleet työparityöskentelymallia, jolloinkunnat voivat tilata menetelmäosaajaa työpariksi työhönsä. PaKasteen aikana organisoidut esimerkiksi moniammatillisetkehittäjätiimit ja verkos<strong>to</strong>t jatkavat <strong>to</strong>imintaansa ja ovat näin hyvä pohja kehitettyjen käytäntöjenjuurruttamiseen ja levittämiseen. PaKaste II -hanke seuraa ja arvioi, miten juurruttamistyössä on onnistuttu.3 https://vk.sosiaalikollega.fi/kaste/juurrutettavat/index_html/view


91 LAPPITILIPÄÄTÖKSEN JA TULOSTEN ARVIOINNIN AIKA – MITÄ SAIMME LAPISSA AIKAAN?Lapin osahanke, yhteiset tavoitteet1. Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee ja terveys ja kestävä elämäntapaparanevat kehittämällä kuntien perusterveydenhuol<strong>to</strong>a, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita.2. Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuol<strong>to</strong>a kehitetään sek<strong>to</strong>rirajat ylittäen moniammatillistenkehittäjätiimien koordinoimana.3. Sosiaali- ja terveydenhuol<strong>to</strong>on rakennetaan yhteisiä asiakaskeskeisiä <strong>to</strong>iminta- ja työskentelymalleja:kuntien lastensuojelu- ja aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollonvastaanot<strong>to</strong>- ja päivystys<strong>to</strong>imintaan, neuvola<strong>to</strong>imintaan sekä näiden perustana olevaanterveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu.5. Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelutkehittyvät. Lappiin syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne sosiaali- ja terveyspalveluihin.SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEINEN KEHITTÄMISRAKENNESosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on ollut niin erillistä, että aluksi piti kehittää yhteinentyöskentelyalusta. Sovimme yhteiset työkokoukset, joissa käsittelimme ja esittelimme omia terveydenja sosiaalisen kehittämisen tehtäviä. Pikkuhiljaa aloimme puhua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestäkehittämisestä ainakin yhteisten pilottien ja kokeilujen muodossa. Yhteisen työkulttuurinmakuun päästiin joidenkin yhdessä suunniteltujen pilottien kautta (Varhain vanhemmaksi -malli, hyvinvointiryhmät,asiakaskehittäjä<strong>to</strong>iminta). Suunnitteluvaiheessa valmisteltu konkreettinen henkilöstönyhteistyön malli on tukenut terveyden edistämisen, perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kehittämistäLapissa ja laajempaa verkos<strong>to</strong>itumista Pohjois-Suomen monialaiset sosiaalipalvelut-kokonaisuudessa. Kehittämisen rakennemallissa 4 lähdettiin siltä pohjalta, että PaKaste -hanke onkokonaisuus, mutta kaksi vuotta on lyhyt aika näin laajoille kehittämistavoitteille, joissa myös erillisetrakenteet vaikuttavat työn etenemiseen. Hyvään alkuun päästiin ja Lapissa sosiaalityötä, perusterveydenhuol<strong>to</strong>aja terveyden edistämistä kehitettiin sekä erikseen että yhdessä. Alusta saakka etsittiinyhteisiä kehittämisalueita ja haas<strong>to</strong>imme keskinäistä vuoropuhelua eri areenoilla ja myös yhteisestitekemällä. Yhteisen työkulttuurin ja kehittämistyön edistäjänä oli se, että terveydenhuollonja sosiaalialan kehittäjätyöntekijät sijaitsivat samassa fyysisessä <strong>to</strong>imintaympäristössä – näin emmevoineet ”unohtaa” <strong>to</strong>isiamme. Keskustelua käytiin yhteisissä aamupalavereissa, työkokouksissa, kahvihuoneessa,käytävillä ja <strong>to</strong>istemme työhuoneissa. Tämä oli yksi oleellinen tekijä, joka edisti sosiaalijaterveyden yhteisten pilottien ja kehittämistehtävien syntyä.Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan sekä laaja-alaista tieteenalat yhdistävää osaamista että sek<strong>to</strong>rikohtaistaosaamista. Kehitettäessä palveluja asiakaslähtöisiin, kokonaisvaltaisiin ja vaikuttaviin palveluprosesseihin,oman sisältöalan erityisosaamisen rinnalle nousee vahvasti sosiaali- ja terveysalan prosessi-ja verkos<strong>to</strong>-osaaminen. PaKaste 1 -vaiheen kokemuksesta voi <strong>to</strong>deta, että yhteinen sosiaali- ja4 Liite 1.1 Monialaiset sosiaali‐ ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne


10terveydenhuollon kehittämisympäristö tarjoaa työntekijöille ja opiskelijoille sekä asiakkaille hyvänkäytännön kosketuksen ja yhteisöllisyyden kokemuksen.SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISRAKENNE JA MALLITKehittäjäasiakas<strong>to</strong>iminnan malliYleinen ryhmätyön malliLikihyväryhmät ja Varhain vanhemmaksi prosessi malli (Kemi-Tornio), hyvinvointiryhmät, parisuhdekurssit,perheleiri, MettäterapiaErilaisia <strong>to</strong>imintamalleja moniammatilliseen <strong>to</strong>imintaan, esim. Neuvolaperhetyön käsikirjaEHDOTUS: Pohjois-Suomen Sosiaali- ja terveydenhuollon verkos<strong>to</strong>mainen kehittämisen organisointimallinjatkaminen PaKaste II:ssaPERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINENPerusterveydenhuollossa tavoitteiksi asetettiin uudenlaisten palveluprosessien kehittäminen, teknologianhyödyntäminen, ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistaminen ja osaamisen kehittäminen.Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kehitettiin <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>ja kuntalähtöisesti lappilaisissa terveyskeskuksissaerilaisia vastaano<strong>to</strong>n, päivystyksen ja neuvolan <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>ja. Kehittämistyö <strong>to</strong>teutettiin ennakkoonsovituissa pilottikunnissa (Simo, Kemi, Tornio, Yli<strong>to</strong>rnio, Kolari ja Ranua) laajemmilla resursseillaja muissa kunnissa hieman pienemmillä panoksilla. Kokeiluista saatuja tuloksia on levitettytiedottamalla ja uusia palveluprosesseja tullaan juurruttamaan PaKaste -hankkeen <strong>to</strong>isessa vaiheessa.Juurruttamistyössä operatiivisina yksikköinä tulevat <strong>to</strong>imimaan sairaanhoi<strong>to</strong>piirien perusterveydenhuollonyksiköt. PaKasteen ensimmäisessä vaiheessa panostettiin runsaasti voimavaroja terveyskeskustenhenkilöstön osaamisen kehittämiseen erilaisten seminaarien avulla. Lääkäreiden osaamistaedistettiin yhteistyössä Oulun Yliopis<strong>to</strong>llisen sairaalan yleislääketieteen yksikön kanssa aluekouluttajalääkäri<strong>to</strong>imintamallia<strong>to</strong>teuttamalla. Sosiaalialan kanssa yhdessä kehitettiin muun muassa nuortenperheiden hyvinvoinnin ja tuen tarpeen kar<strong>to</strong>ittamista.PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINENPotilaslogistiikan parantaminenLääkäri–hoitaja -työparimallin käyttöönot<strong>to</strong>Hoi<strong>to</strong>polkujen päivittäminenAjanvarausvastaano<strong>to</strong>n ja päivystyksen prosessien kehittäminenSähköisen ajanvarauksen ja tekstiviestipalvelun käyttöönot<strong>to</strong>Teknologian käyttöönot<strong>to</strong> palveluiden saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta turvaamassaUudenlaiset palveluprosessitAmmattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminenOsaamisen kehittäminenTERVEYDEN EDISTÄMINENTerveyden edistämisen <strong>to</strong>iminta PaKasteessa <strong>to</strong>imi jatkumona Lapissa vuosina 2006–2008 <strong>to</strong>imineelleTerve Lappi -hankkeelle. Terveyden edistämisen <strong>to</strong>imintaan valittiin neljä pää<strong>to</strong>imintalinjaa.Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisessä jatkettiin tiivistä yhteistyötä Lapin kunnissa <strong>to</strong>i-


11mivien terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja poikkihallinnollisten terveyden edistämisen työryhmienkanssa. Kunnat panostivat PaKasteen aikana hyvinvointiker<strong>to</strong>musten tekoon ja kymmenenkuntaa valmisteli terveyden edistämiseen liittyvällä työskentelyjaksollaan hyvinvointiker<strong>to</strong>musta.Neljä kuntaa pääsi alulle sähköisen hyvinvointiker<strong>to</strong>muksen teossa. Ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointimenetelmän käyttöönot<strong>to</strong>a tuettiin viidessä kunnassa koulutuksin ja työkokouksin.Lappiin ryhdyttiin jalkauttamaan Päijät-Hämeessä kehitettyä ja tutkittua Ikihyvä -elämäntapaohjausprosessia,joka antaa selkeän mallin aikuistyypin diabeteksen seulontaan ja riskihenkilöidenelämäntapaohjaukseen ryhmässä. PaKasteen aikana Lappiin koulutettiin Ikihyvä-ohjaajia ja aloitettiinryhmä<strong>to</strong>iminta sekä järjestettiin ryhmäohjaajille kehittymispäiviä. Ryhmistä saatiin arvokasta kokemustaseulonnoista ja ryhmäohjauksen <strong>to</strong>teutuksesta sekä niissä ilmenevistä haasteista.Väestöstrategian teemaksi valittiin elämän rytmit ja siihen liittyen luotiin neljä Rytmittömät -hahmoa,joilla jokaisella on jokin rytmi hukassa. Hahmoista luotiin sarjakuvia, jotka ilmestyivät Lapissa paikallislehdissä.Yleisötapahtumiin tehtiin rytmipyörä-<strong>to</strong>imintapiste, joka herättelee lappilaisia ihmisiämiettimään omia rytmejään rytmitestien avulla.TERVEYDEN EDISTÄMINENTerveyden edistämisen poikkihallinnolliset työryhmätHyvinvointiker<strong>to</strong>muksetTerveysvaikutusten arviointi (IVA)Elämäntapaohjaus (Ikihyväryhmät)Väestökampanjat (Rytmittömät)SOSIAALIPALVELUIDEN KEHITTÄMINENOMAN TYÖN TUTKIMISEN JA KEHITTÄMISEN TAVAT JA MALLITKehittäjä-sosiaalityöntekijämalliSosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>jen vaikuttavuuden arvioinnin <strong>to</strong>teutustapaSosiaalityön johtamisen kehittämisrakennemalliOpetus- ja tutkimusyhteistyön kytkeminen kehittämistyöhönAsiakaskehittäjä<strong>to</strong>imintaOman työn tutkimisen ja kehittämisen tapa ja malli oli kehittämistyötä, jota koordinoitiin Poskentyöntekijöiden ja PaKasteen alueellisten työntekijöiden voimavaroilla. Myös oppilai<strong>to</strong>sten rooli ontärkeä. Tämä on kehittämistyötä, joka ei ole yksittäisten kuntien vastuulla ja tarvitsee <strong>to</strong>teutuakseenyhteistä koordinaatiota ja alueellista rakennetta muodostuakseen jatkuvaksi <strong>to</strong>imintatavaksi arjenkäytäntöihin. Loppukaneettina voi <strong>to</strong>deta, että kehittämis<strong>to</strong>iminnan pitää pohjautua tutkittuun ja arvioituuntie<strong>to</strong>on.PALVELUJEN SAATAVUUDEN JA OSAAMISEN VÄLITTÄMISEN TASOTKansalaisneuvontaVerkkokonsultaation laajentaminenTyöparityö


12Palveluiden saatavuus ja osaaminen kytkeytyvät vahvasti kysymykseen, onko Lapilla tarvettasosiaalialan erityisosaamiseen ja miten osaaminen täällä turvataan? Lappi tarvitsee tulevaisuudessaoman rakenteen/mallin palveluiden, osaamisen ja konsultaation turvaamiseksi. Tätä työtä ja sensuunnittelua jatketaan yhdessä kuntien kanssa PaKaste II:ssa.YHTEISÖLLISTEN TYÖMENETELMIEN KEHITTÄMINENRyhmätyön yleinen malliNuorten kun<strong>to</strong>uttavan työ<strong>to</strong>iminnan ryhmätyön mallit / Inari ja TornioTirlittan -tyttötalo/TornioMettäterapia/EnontekiöParisuhderyhmätPerheleiriLäheisneuvonpi<strong>to</strong>Jo alkuvaiheessa kehittämisen punaiseksi langaksi otettiin yhteisöllisten työmenetelmien levittäminenLapin käytäntöihin. Kunnissa on <strong>to</strong>iminut erisisältöisiä ryhmiä, joista monet ovat luonnostaan olleetsosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä <strong>to</strong>iminnallisia ryhmiä. Ryhmätyön <strong>to</strong>imintamallin levittämistätarvitaan edelleen. Kysymys on menemisestä sinne missä asiakkaatkin ovat, omissa luonnollisissaympäristöissään ja työskentelyn muuttamista <strong>to</strong>iminnallisempaan suuntaan, jossa myös asiakkaatvoivat tukea <strong>to</strong>inen <strong>to</strong>istaan. Haasteena ovat edelleenkin palvelujärjestelmämme byrokraattisetrakenteet. Esimerkiksi ryhmät eivät useinkaan <strong>to</strong>imi virkatyöaikana (aikajänteellä 8–16) ja jo tämävaatisi kunnallisen työeh<strong>to</strong>sopimuksen uudistamisesta. Onko kunnallisella viranhaltijallatulevaisuudessakaan mahdollista työskennellä ryhmätyömenetelmin? Tarvitaan yhteiset, joustavatpelisäännöt yhteisöllisten työmenetelmien jalkauttamiseen sekä muu<strong>to</strong>ksia työkulttuuriin ja senilmapiiriin.KUNTIEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄT JA SOSIAALITYÖN PROSESSIMALLITEnontekiö – Saamenkielinen sosiaalityöInari – Suunnitelmallinen sosiaalityö ja nuorten kanssa tehtävä työKemi – Nuorten palveluprosessimalliKemijärvi – Perhelähtöisen työskentelymallin juurruttaminenKittilä – Nuorten kanssa työskentelyRovaniemi – Lastensuojelun sijaishuollon prosessimalliTornio – Nuorten sosiaalityön ja <strong>to</strong>imeentulotukityöskentelyn prosessimallit sekä Länsi-Pohjan seudullinen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen malliKuntien kehittäjätyöntekijät ovat kehittäneet oman kuntansa työtä ja koko sosiaalityön tiimin työtä.Tämä on tärkeää, vaikkakin usein näkymätöntä kuntarajojen ulkopuolelle. Uusia työ- ja <strong>to</strong>imintamallejaon otettu käyttöön niin kehittäjätyöntekijöiden omassa asiakastyössä kuin koko tiimissä. Kehittäjätyöntekijälläon tärkeä rooli kuntansa tiimin innostajana ja tiedonvälittäjänä oman työn kehittämisessäja arvioinnissa. Tärkeää on myös, että kunnat ovat saaneet itse päättää mitä kehitetään, eikäkehittämistyötä ole ulkoistettu, vaan kehittäjätyöntekijä pysyy oman tiiminsä työntekijänä.


13KEHITETTYJEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTTAMISEN JA LEVITTÄMISEN AIKAPaKaste II -hanke juurruttaa ja levittää PaKaste I:n aikana käynnistettyjä <strong>to</strong>imenpiteitä ja kehittää sosiaali-ja terveydenhuollon <strong>to</strong>imintamalleja palvelujen ja yksilöiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnilleja alueen <strong>to</strong>imijoille on kerätty levitettävien mallien pankki nettisivus<strong>to</strong>lle 5 .Mitä annettavaa PaKaste-hankkeella on käytäntöihin?Olemme jäsentäneet juurruttamisen sisältöjä kolmella tasolla: 1) <strong>to</strong>imintatavat, 2) <strong>to</strong>imintamallit ja3) menetelmät. Toimintatavoissa olemme kehittäneet mm. asiakaskehittäjä<strong>to</strong>imintaa, kehittäjätyöntekijämalliasekä työskentelyjaksoja kunnille ja eri <strong>to</strong>imijoille. Asiakaskehittäjä<strong>to</strong>iminnassa punaisenalankana on, että asiakkaat ja potilaat otetaan mukaan kehittämään palveluita. Olemme avanneetkansalaisneuvonnan, jossa on mukana vastaamassa palvelunkäyttäjiä eli kokemusasiantuntijoita. Kehittäjätyöntekijämallinkautta perustyötä tekevät viranhaltijat pääsevät kehittämään palveluita yhdessäoman tiiminsä kanssa ja näin kehittämistä ei ulkoisteta. Työskentelyjaksomallissa kunnat voivatpäättää tarpeidensa mukaisen kehittämiskohteen, jota kehittävät kolmen kuukauden rahoituksella.PaKasteessa on kehitetty ja pilo<strong>to</strong>itu kunnasta riippuen useita (yli 30) eri <strong>to</strong>imintamalleja mm.Varhain vanhemmaksi -<strong>to</strong>imintamalli, lääkäri–hoitaja -työparityön malli, asiakaskehittäjä<strong>to</strong>imintamalli,vaikuttavuuden arviointimalli, sijaishuollon malli, Likihyvä -<strong>to</strong>imintamalli. Mallintaminen <strong>to</strong>imii työnkehittämisen välineenä ja työskentelyn tuo<strong>to</strong>ksena syntynyt malli on senhetkisen tilanteen kuvaus.Haaste on, etteivät mallit useinkaan ole sellaisenaan siirrettävissä <strong>to</strong>iseen <strong>to</strong>imintaympäristöön, vaantarvitsevat työstämistä <strong>to</strong>imiakseen uudessa ympäristössä. Jokainen työpaikka/tiimi/kunta muokkaa<strong>to</strong>imintamallia oman näköisekseen.Pohjois-Suomessa on kehitetty, koulutettu ja käyttöönotettu myös paljon erilaisia menetelmiä,esimerkiksi ryhmätyön ja yhteisölliset työmenetelmät. Kunnissa on <strong>to</strong>iminut nuorten ryhmiä, kun<strong>to</strong>uttavantyö<strong>to</strong>iminnan ryhmiä, ikihyväryhmiä, hyvinvointiryhmiä, tupakasta irti -ryhmiä, perheleirejäja parisuhderyhmiä. Yhteinen kokemus on, että ryhmä<strong>to</strong>iminnassa on voimaa.Käytäntöjen siirrettävyys, jatkuvuus ja tutkittavuusPaKaste II tarjoaa juurruttamiseen tukea. Mallin kehittämisessä mukana olleet kuntien työntekijätjalkautuvat muihin kuntiin ker<strong>to</strong>maan kehitetystä <strong>to</strong>imintamallista ja antamaan vierihoi<strong>to</strong>a <strong>to</strong>imintatavankäyttöönot<strong>to</strong>on. Tähän <strong>to</strong>imintaan kunnat voivat saada työskentelyjaksorahoitusta ja hankkeenkoordinaat<strong>to</strong>reiden ja suunnittelijoiden tukea. PaKaste II -hanke seuraa ja arvioi, miten juurruttamistyössäon onnistuttu.5 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/juurrutettavat


1.1 PAKASTE 1: LAPPI, PERUSTERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDEN EDISTÄMINENPerusterveydenhuollossa tavoitteiksi asetettiin uudenlaisten palveluprosessien kehittäminen, teknologianhyödyntäminen, ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistaminen ja osaamisen kehittäminen.Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kehitettiin lappilaisissa terveyskeskuksissa kuntalähtöisesti erilaisiavastaano<strong>to</strong>n, päivystyksen ja neuvolan <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>ja. Kehittämistyö <strong>to</strong>teutettiin ennakkoon sovituissapilottikunnissa (Simo, Kemi, Tornio, Yli<strong>to</strong>rnio, Kolari ja Ranua) laajemmilla resursseilla jamuissa kunnissa hieman pienemmillä panoksilla. Kokeiluista saatuja tuloksia on levitetty tiedottamallaja uusia palveluprosesseja tullaan juurruttamaan PaKaste -hankkeen <strong>to</strong>isessa vaiheessa. Juurruttamistyössäoperatiivisena yksikkönä tulevat <strong>to</strong>imimaan sairaanhoi<strong>to</strong>piirien perusterveydenhuollon yksiköt.PaKasteen ensimmäisessä vaiheessa panostettiin runsaasti voimavaroja terveyskeskusten henkilöstönosaamisen kehittämiseen erilaisten seminaarien avulla. Lääkäreiden osaamista edistettiin yhteistyössäOulun Yliopis<strong>to</strong>llisen sairaalan yleislääketieteen yksikön kanssa aluekouluttajalääkäri<strong>to</strong>imintamallia<strong>to</strong>teuttamalla. Sosiaalialan kanssa yhdessä kehitettiin muun muassa nuorten perheidenhyvinvoinnin ja tuen tarpeen kar<strong>to</strong>ittamista.Terveyden edistämisen <strong>to</strong>iminta PaKasteessa <strong>to</strong>imi jatkumona Lapissa vuosina 2006–2008 <strong>to</strong>imineelleTerve Lappi -hankkeelle. Terveyden edistämisen <strong>to</strong>imintaan valittiin neljä pää<strong>to</strong>imintalinjaa.Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisessä jatkettiin tiivistä yhteistyötä Lapin kunnissa <strong>to</strong>imivienterveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja poikkihallinnollisten terveyden edistämisen työryhmienkanssa. Kunnat panostivat PaKasteen aikana hyvinvointiker<strong>to</strong>musten tekoon ja kymmenenkuntaa valmisteli terveyden edistämiseen liittyvällä työskentelyjaksollaan hyvinvointiker<strong>to</strong>musta.Neljä kuntaa aloitti sähköisen hyvinvointiker<strong>to</strong>muksen teon. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmänkäyttöönot<strong>to</strong>a tuettiin viidessä kunnassa koulutuksin ja työkokouksin.Lappiin jalkautettiin Päijät-Hämeessä kehitettyä ja tutkittua Ikihyvä -elämäntapaohjausprosessia, jokaantaa selkeän mallin aikuistyypin diabeteksen seulontaan ja riskihenkilöiden elämäntapaohjaukseenryhmässä. PaKasteen aikana Lappiin koulutettiin Ikihyvä-ohjaajia ja aloitettiin ryhmä<strong>to</strong>iminta sekäjärjestettiin ryhmäohjaajille kehittymispäiviä. Ryhmistä saatiin arvokasta kokemusta seulonnoista jaryhmäohjauksen <strong>to</strong>teutuksesta ja haasteista.Väestöstrategian teemaksi valittiin elämän rytmit ja siihen liittyen luotiin neljä Rytmittömät -hahmoa,joista jokaisella on jokin rytmi hukassa. Hahmoista luotiin sarjakuvia, jotka ilmestyivät Lapin paikallislehdissä.Yleisötapahtumiin tehtiin Rytmipyörä -<strong>to</strong>imintapiste, joka herättelee lappilaisia miettimäänomia rytmejään rytmitestien avulla.Kuviossa 1.1 kuvataan PaKaste -hankkeen rakenne ja terveysosio siinä.


15Kuvio 1.1 Kaste -kokonaisuus1.1.1 Perusterveydenhuollon kehittäminen1.1.1.1 Tausta ja tavoitteetPerusterveydenhuollon kehittämisen osahankkeen tavoitteet muodostuvat valtakunnallisen KASTE-ohjelman tavoitteista 6 . Perusterveydenhuollon kehittämisen <strong>to</strong>imintasuunnitelmassa 7 tavoitteet tarkentuvatvastaanot<strong>to</strong><strong>to</strong>iminnan, päivystys<strong>to</strong>iminnan ja neuvola<strong>to</strong>iminnan kehittämiseen. Suun terveydenhuol<strong>to</strong>on otettu osaksi perusterveydenhuollon <strong>to</strong>imintaa.Konkreettisiksi tavoitteiksi asetettiin uudenlaisten palveluprosessien kehittäminen, teknologian hyödyntäminen,ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistaminen ja osaamisen kehittäminen. Uudenlaisissapalveluprosesseissa tavoitteiksi asetettiin hoi<strong>to</strong>polkujen, palveluketjujen sekä <strong>to</strong>iminta- ja päätöksentekoprosessienkuvaaminen, kriittinen tarkastelu ja niiden parantaminen. Kokoavaksi tavoitteeksiasetettiin palvelun käyttäjän näkökulmasta eheät palvelukokonaisuudet. Teknologian hyödyntämisessätavoitteeksi asetettiin teknologian käyttööno<strong>to</strong>n lisääminen mm. turvallisuuden tehostamiseksisekä henkilökunnan erityisosaamisen varmistaminen ja konsultaatiokäytänteiden kehittäminen,sähköisten potilastie<strong>to</strong>järjestelmien mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä asiakkaiden käyttööntulevien sähköisten palvelujen hyödyntäminen. Ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistamisessatavoitteeksi asetettiin lääkäri–hoitaja -työparimallin mukaisen <strong>to</strong>iminnan kehittäminen ja arviointisekä työnjaolliset kehittämis<strong>to</strong>imet eri ammattiryhmien sisällä ja välillä. Osaamisen kehittäminenon läpileikkaava teema hankkeessa. Siinä tavoitteeksi asetettiin osaamisen kehittämistä tukevien6 http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste7 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen


16seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestäminen, yhteistyö alan oppilai<strong>to</strong>sten kanssa, koulutustentarpeen arviointi ja sisällön suunnitteluun osallistuminen. Tavoitteena oli, että hankkeessa <strong>to</strong>imivaprofessori on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoi<strong>to</strong>piirin Yleislääketieteen yksikön perusterveydenhuollonlisäkoulutuksen ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen käytännön koulutus<strong>to</strong>iminnan tukenaja terveyskeskusten ohjaajalääkäreiden osaamista ja <strong>to</strong>imintaa tuetaan. Osaamista lisätään tehostamallayhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Myös videoneuvotteluyhteyksienkäyttöä päivystys<strong>to</strong>iminnan konsultaatiossa kehitetään yhteistyössä UULA -hankkeen 8kanssa.Hankkeessa <strong>to</strong>imittiin pilottikuntamalliperiaatteella. Hankkeessa oli kuusi pilottikuntaa Lapin alueelta:Simo, Kemi, Tornio, Yli<strong>to</strong>rnio, Kolari ja Ranua. Pilottikunnat joko jatkoivat jo alkanutta kehittämistäja kehittämisvision <strong>to</strong>teuttamista tai loivat uusia kehittämiskohteita. Moniammatillisen <strong>to</strong>iminnanaloittaminen nousi usein esiin kentän <strong>to</strong>imijoilta. Esimerkiksi Kemissä ja Torniossa pilo<strong>to</strong>ituVarhain vanhemmaksi -<strong>to</strong>imintamalli 9 äitiysneuvolan ja sosiaali<strong>to</strong>imen yhteistyöhön nuoren perheentukemiseksi nousi esiin käytännön <strong>to</strong>imijoiden tarpeesta.Pilottikunta<strong>to</strong>iminnan lisäksi kaikille Lapin kunnille tarjottiin vuosille 2010 ja 2011 mahdollisuuttatyöskentelyjaksoihin 10 , joiden palkkakustannukset maksettiin hankkeesta. Hankesuunnittelijoidentyöpanosta suunnattiin ensisijaisesti pilottikuntiin ja muut kunnat saivat lähinnä konsultaatioluonteistaapua kehittämistyöhön sitä pyytäessään. Järjestetyt seminaarit olivat avoimia kaikille. Tie<strong>to</strong>a pilottikuntienja muiden kuntien kehittämistyöstä sekä niihin liittyvästä tiedon tuottamisesta jaettiin nettisivujenvälityksellä, seminaareissa ja sähköpostilistan välityksellä.1.1.1.2 Pilottikunnat suunnannäyttäjinä kehittämistyössäPotilaslogistiikan ja hoidon laadun parantaminenTässä hankkeessa potilaslogistiikalla tarkoitetaan niitä <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>ja, jotka parantavat hoidon saatavuutta,laatua tai potilaiden ohjautumista oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Pilottikunnissa kehitettiin tähänliittyviä <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>ja kunnan/terveyskeskuksen lähtötilanne ja kehittämistarve huomioiden. Tarkemmatraportit pilottikunnissa tehdyistä <strong>to</strong>imista löytyvät nettisivuilta 11 .Lääkäri-hoitaja työparimallin käyttöönot<strong>to</strong>Simossa 12 tavoitteeksi asetettiin lääkäri–hoitaja -työparimallin käyttöönot<strong>to</strong>. Lääkäri–hoitaja-työparimallissa työtehtävät jaetaan lääkärin ja hoitajan välillä potilaslogistisesti <strong>to</strong>imiviksi huomioidentyöparin keskinäinen <strong>to</strong>iminta. Yhteisesti sovitaan minimissään tehtävä työnjako ja sen lisäksityöparit voivat sopia kullekin parille sopivaa lisätyönjakoa. Tehtävänkuvia ja hoi<strong>to</strong>polkuja selkeyttämällä,konsultaatiokäytänteistä sopimalla sekä yhteistyötä tukevilla tilaratkaisuilla varmistetaan riittäväosaaminen ja hoidon jatkuvuus.Lääkäri–hoitaja -työparimallin tueksi ja tehostamiseksi potilaslogistiikkaa selkiytettiin useilla tavoilla:• Työtehtävien jakautumista on tarkasteltu kaikkien vastaano<strong>to</strong>n ammattiryhmien välillä.• Sovittiin yhteisiä käytäntöjä lääkäri-hoitaja työparille• Merkittiin lääkärien ja hoitajien työlis<strong>to</strong>ihin yhteiset konsultaatioajat• Tarkistettiin diabetes-, reuma- sekä astma- ja keuhkoahtaumapotilaan hoi<strong>to</strong>polkuja.8 Uudet palvelu‐ ja <strong>to</strong>imintamallit Lapissa 2008–20119 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/uutiset/varhain‐vanhemmaksi‐mallinnus‐julkaistu10 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollontyoskentelyjaksot‐lapin‐kunnissa11 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen12 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollonkuntakansiot/simo


17• Puhelinliikenteessä otettiin käyttöön takaisinsoit<strong>to</strong>, mikäli soittaja jätti yhteystie<strong>to</strong>nsa.• Suunniteltiin ”korvamerkityt” lääkäriajat asiantuntijahoitajien annettavaksi.• Annettiin potilaan valita lääkäri. Lääkärivalinnan myötä valikoituu myös omahoitaja. Yhteydenot<strong>to</strong>lääkärille ja reseptien uusiminen tapahtuu omahoitajan kautta.Yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi ja työnjaon selkiyttämiseksi sovittiin säännölliset työyhteisöpalaverit.Työyhteisöpalavereissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita. Tiedonvälityksen kannalta työyhteisöpalaveri<strong>to</strong>nnistuivat hyvin. Tavoitteena ollut säännöllinen, yhteinen koulutustapahtuma palaverienyhteydessä jäi <strong>to</strong>teutumatta.Lisärahoituksella Simossa kehitettiin kun<strong>to</strong>uttavan työotteen jalkauttamista sosiaalialan hoi<strong>to</strong>- jahoivayksiköihin 13 . Työskentelyjaksoilla tehtiin ja päivitettiin virikekansioita <strong>to</strong>imintayksiköihin sekäpidettiin <strong>to</strong>imintatuokioita, käytiin läpi hoitajien ja potilaiden kanssa erilaisia menetelmiä asen<strong>to</strong>hoi<strong>to</strong>on,liikehoi<strong>to</strong>on ja ren<strong>to</strong>utukseen sekä luotiin kirjallinen liikehoi<strong>to</strong>-ohje potilaille jaettavaksi.Ajanvarausvastaano<strong>to</strong>n prosessien kehittäminenKemissä 14 ryhdyttiin konkretisoimaan aiempina vuosina vastaano<strong>to</strong>n ja päivystyksen <strong>to</strong>iminnastatehtyjen selvitysten tuloksia. Käytännössä tämä tarkoitti <strong>to</strong>imintasuunnitelman tekemistä konkreettisista<strong>to</strong>imenpiteistä aikatauluineen ja sen <strong>to</strong>imeenpanoa.Kehittämisen kohteeksi otettiin kokonaisvaltainen muu<strong>to</strong>s vastaano<strong>to</strong>n <strong>to</strong>iminnassa ja siihen liittyvien<strong>to</strong>imintaa ohjaavien arvojen, vastuiden ja velvollisuuksien selkiyttäminen.13 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollontyoskentelyjaksot‐lapin‐kunnissa14 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollonkuntakansiot/kemi


19mistä omassa luokassaan. Kun<strong>to</strong>utussuunnitelma tehdään, <strong>to</strong>teutetaan ja arvioidaan moniammatillisestisek<strong>to</strong>rirajat ylittäen koulun, opettajien, lapsen ja hänen perheensä sekä eri ammattilaisten yhteistyönähuomioiden kunkin lapsen ja nuoren kokonaistilanne. Kun<strong>to</strong>utusjakson jälkeen lapsi tainuori palaa takaisin omaan luokkaansa jatkamaan koulunkäyntiä.Päivystys<strong>to</strong>iminnan kehittäminen TorniossaTorniossa 16 kehittäminen kohdistui päivystysvastaano<strong>to</strong>n <strong>to</strong>iminnan selkiyttämiseen. Länsi-Pohjankeskussairaalassa suunniteltu hoidontarpeenarvioinnin kiireellisyysluokitusta ohjaava järjestelmä onotettu Torniossa niin kiireetöntä kuin kiireellistä ajanvarausta tekevien käyttöön. Kumpikin päivystystyötätekevä lääkäri sai oman hoitajan työparikseen. Työparityötä helpottamaan on kehitetty hoi<strong>to</strong>suunnitelmalomake,jonka avulla pyritään myös kirjaamisen laadun parantamiseen. Tällä hetkellä<strong>to</strong>imii kaksi hoitajan vastaanot<strong>to</strong>a, joille kummallekin annetaan sekä päivittäin että etukäteen vastaanot<strong>to</strong>aikoja.Ratkaisulla vähennetään ruuhkaa lääkärin vastaano<strong>to</strong>ilta. Tarvittaessa hoitaja konsul<strong>to</strong>ilääkäriä. Menettelytavasta on sovittu yhteistyössä päivystävien lääkäreiden kanssa.Yksi kehittämistehtävistä oli terveyspalvelujen tuottamista ja terveyden edistämistä palveleva moniammatillinenja moni<strong>to</strong>imijainen Terveyden tila. Toimintamallin on tarkoitus olla matalan kynnyksenpalveluja sekä nopeasti että pitkäjänteisesti tuottava uusi palvelukonsepti.PaKasteen lisärahoitus on mahdollistanut asiakasvastaavan tai muiden asiantuntijasairaanhoitajientehtävänkuvan kehittämisen tulevia tarpeita varten, joista yksi osa on tilankäyttösuunnitelman laatiminen.Suunnitelman mukaan aiemmin odotustilana <strong>to</strong>iminutta tilaa voidaan käyttää sekä hoitajan ettälääkärin vastaanot<strong>to</strong>tilana. Työskentelyjakson aikana kehitettiin Tornion hyvinvointipalveluidentarpeisiin Webropol-pohjainen asiakaspalautteen keräämisjärjestelmä tulevan palvelutuotannon kehittämistarpeitakar<strong>to</strong>ittamaan.Päivystys<strong>to</strong>iminnan kehittämisen lisäksi Torniossa tehtiin neuvolan perhetyön <strong>to</strong>imintakäsikirja. Sesisältää neuvolan perhetyön koko <strong>to</strong>imintamallin kattavan kuvauksen ja ohjeistuksen, sen rajapinnassa<strong>to</strong>imivien yhteistyötahojen yhteystiedot sekä keskeiset lomakkeet ja laadunhallinnan periaatteet.Neuvolan perhetyön <strong>to</strong>imintakäsikirjasta on mahdollista ottaa suoraan mallia myös muihin <strong>to</strong>imintakäsikirjoihin.Kotihoidon perhetyö saanee eniten hyötyä nyt työstettävästä <strong>to</strong>imintakäsikirjamallista.Neuvolan perhetyön <strong>to</strong>imintakäsikirjaa on työstetty ensisijaisesti sähköisenä tallennettavaksi ja käytettäväksi.Varhain vanhemmaksi Kemissä ja TorniossaVastaanot<strong>to</strong><strong>to</strong>iminnan kehittämisen lisäksi Kemissä ja Torniossa kehitettiin yhteinen <strong>to</strong>imintamallisosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imen yhteistyöhön nuorten perheiden tukemiseksi 17 . Yhteistyö kuntien välilläoli an<strong>to</strong>isaa ja <strong>to</strong>imi erittäin hyvin. Toimintamallin <strong>to</strong>teutuksen myötä ymmärrys professioiden välillälisääntyi ja uutta osaamista voidaan hyödyntää myös muissa potilas- ja asiakaskontakteissa.Varhain vanhemmaksi -<strong>to</strong>imintamalli on proaktiivinen tapa tukea nuoren perheen arkea ja samalla lisätäsosiaali- ja terveysalan moniammatillista yhteistyötä. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä/perhetyöntekijätapaavat nuoren perheen yhteisvastaano<strong>to</strong>lla, jossa kar<strong>to</strong>itetaan perheenvoimavaroja ja tuen tarvetta. Yhteisvastaanot<strong>to</strong> järjestetään raskausviikoilla 14–20, jolloin raskauson jo ohittanut alkuvaiheen ja on paremmin realisoitunut osallisille. Tarvittavat tuki<strong>to</strong>imet pyritäänkäynnistämään välittömästi. Yhteisvastaano<strong>to</strong>lla kar<strong>to</strong>itetaan perheen suhtautumista raskauteen jasen tuomiin muu<strong>to</strong>ksiin nuoren perheen elämässä. Samalla kiinnitetään huomiota lapsen syntymänjälkeiseen aikaan, kuten varhaisen vuorovaikutuksen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen sekävanhemman ja lapsen välisen suhteen kannalta.16 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollonkuntakansiot/<strong>to</strong>rnio/17 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/uutiset/varhain‐vanhemmaksi‐mallinnus‐julkaistu


20Toimintamallia on arvioinut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Arvioinnin 18 ja saatujen kokemustenperusteella <strong>to</strong>imintamalli jää elämään normaalina palveluna Kemiin ja Tornioon. Lisäksi sitä onlevitetty myös muihin Lapin kuntiin. Juurruttamistyötä on tehty erityisesti Kemijärvellä.Verenpainepotilaan hoi<strong>to</strong>polku hallin<strong>to</strong>rajat ylittävänä yhteistyönäYli<strong>to</strong>rniolla 19 kehittämiskohteena on ollut verenpainepotilaan hoidon <strong>to</strong>iminnallinen mallinnus. Tavoitteenaon ollut selkeyttää moniammatillinen hoi<strong>to</strong>prosessi. Kehittämistyön tulostavoitteeksi asetettuVerenpainepotilaan hoi<strong>to</strong>polun <strong>to</strong>imintakäsikirja, versio 1 on valmistunut projektin aikana. Käsikirjaon päivitettävissä, sisältää jo olemassa olevia ohjeita ja siihen on tuotettu uusia ohjeita sekämääritelty hoi<strong>to</strong>prosessit <strong>to</strong>imintamalleiksi. Hoi<strong>to</strong>polun sisään on rakennettu Ikihyvä-mallia mukailevaelintapaohjaus, yksilö- ja ryhmäohjauksen moniammatillisuutta tukevaksi <strong>to</strong>imintatavaksi. Toimintakäsikirjanpäivitettävää rakennemallia voidaan käyttää muiden kansansairauksien hoi<strong>to</strong>polkuja kehitettäessä.Kehittämistyön kohteena Yli<strong>to</strong>rniolla oli myös kotihoidon kehittäminen tiimityön keinoin. Kotihoidontehtäväkuvia selkeytettiin prosesseja mallintamalla (asiakkaaksi tulo, palveluntarpeen arviointi,asiakastyö). Kotiuttamisprosessi on kirjattu, mutta mallintaminen on vielä kesken. Sähköinen hoi<strong>to</strong>/hoivatyönkirjaaminen ja tiedonsiir<strong>to</strong> on saatu saumat<strong>to</strong>maksi.Taloudelliset lisäresurssit <strong>to</strong>ivat mahdollisuuden suorittaa sotiemme veteraanien palveluntarpeenarvioinnin. Kotikäynneillä tarjottiin tie<strong>to</strong>a, palvelunohjausta ja neuvontaa erilaisista palveluista jaetuuksista, arvioitiin <strong>to</strong>imintakykyä, apuvälinetarvetta sekä mahdollisia asunnonmuu<strong>to</strong>stöitä. Lisäksitarvittavat apuvälineet <strong>to</strong>imitettiin ja asennettiin kotiin sekä opastettiin niiden käytössä.Kehittämistyön ylläpitämiseksi on Yli<strong>to</strong>rniolle hankittu Kuntalii<strong>to</strong>n ITE 3: 2010 Itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä.Menetelmän avulla vastataan myös uuden Terveydenhuol<strong>to</strong>lain velvoitteeseenlaadunhallintasuunnitelmasta.Sähköinen ajanvaraus asiakaslähtöisyyttä tukemassaKolarissa 20 on otettu käyttöön UULA-hankkeen kehittämät sähköinen ajanvaraus (SAV) sekä palvelutekstiviesti(PTV/TPV). Ne ovat tukeneet asiakaslähtöistä <strong>to</strong>imintatapaa. Samalla ne ovat vähentäneetajanvaraukseen osallistuvan henkilökunnan työn kuormitusta. Järjestelmän avulla on esimerkiksiyllättäen vapautuneille vastaanot<strong>to</strong>ajoille saatu uusi asiakas. PaKaste -hanke on tukenut kehittämistyötäollen mukana <strong>to</strong>imintakäsikirjan laatimisessa. Toimintakäsikirja on täydennettävissä jamuokattavissa, tarpeen niin vaatiessa ja muu<strong>to</strong>stilanteissa, terveyskeskuksen henkilöstön <strong>to</strong>imin.Lisäresurssit mahdollistivat lisäksi moni<strong>to</strong>imijaisen lastensuojelutarpeen selvittelyn kehittämisen.Tarve oli aikaansaada kolarilainen <strong>to</strong>imintamalli, joilla reagoidaan lastensuojelu- ja lastensuojelunhuoli ilmoituksiin ja samalla lisätä osaamista tällä alueella. Lopputuotteena on paremmin lapsen tarpeettunnistava <strong>to</strong>imintatapa. Malli jalostuu käytännöksi työtä tekemällä.Lisäresurssein saatiin alkuun vuodeosas<strong>to</strong>n moduulityön malli. Malli osoittautui <strong>to</strong>imivaksi ja se onsekä parantanut hoi<strong>to</strong>työn laadukkuutta että vähentänyt työn kuormittavuutta. Paikallisesti kehitetty<strong>to</strong>iminnan muu<strong>to</strong>s on hyvä esimerkki kehittämistyön tuloksista.18 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/Arviointiraportti%20Varhain%20vanhemmaksi.pdf19 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollonkuntakansiot/yli<strong>to</strong>rnio20 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollonkuntakansiot/kolari


21Laadukasta hoi<strong>to</strong>a osaamisella ja hoidon jatkuvuutta teknologiaa hyödyntämälläRanualla 21 selviteltiin päivystyspuhelinliikenteen <strong>to</strong>imivuutta ja hoi<strong>to</strong>henkilökunnan valmiuksia hoi<strong>to</strong>ohjeidenantamiseen sekä ohjeiden <strong>to</strong>imivuutta. Pääsääntöisesti tulokset olivat hyviä, parannettavaajäi lähinnä Terveysportin käytön tehostamisessa. Yhteispäivystystä käyttäneitä ranualaisia haastateltiinja tulosten mukaan he olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja hoi<strong>to</strong>on niinRanualla kuin yhteispäivystyksessäkin.Terveyskeskuksen vastaano<strong>to</strong>n <strong>to</strong>imintaa kehitettiin muokkaamalla reseptin uusimiskäytäntöjä, selkiyttämällätyönjakoa päivystävän hoitajan ja <strong>to</strong>imenpidehoitajan välillä, varaamalla lääkäriaikoja päivystävänhoitajan käyttöön, selkiyttämällä labora<strong>to</strong>riovastausten antamista potilaille ja sijoittamallatiettyjä kontrollilabora<strong>to</strong>riotutkimuksia pois kiireisiltä maanantaiaamuilta. Hankekaudella saatiinotettua käyttöön työntekijöiden sähköiset ajanvarauslistat. Tämä on parantanut asiakkaiden saamaapalvelua ja sujuvoittanut <strong>to</strong>imintaa. Vastaano<strong>to</strong>lta pystytään nyt tarkistamaan esimerkiksi neuvolanterveydenhoitajan läsnäolo ja ohjaamaan tarvittaessa asiakas hänen vastaano<strong>to</strong>lleen. Potilaiden ”luukuttaminen”on vähentynyt, samoin työntekijöiden tavoittaminen on helpottunut.Hoidon jatkuvuutta on parannettu kouluttamalla hoi<strong>to</strong>- ja hoivalai<strong>to</strong>ksien henkilökuntaa sähköisenpotilastie<strong>to</strong>järjestelmä Mediatrin käyttöön. Sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imen yhteisen potilastie<strong>to</strong>järjestelmänavulla esimerkiksi tie<strong>to</strong> lääkityksistä pysyy ajan tasalla potilaan siirtyessä osas<strong>to</strong>lta takaisinomaan yksikköönsä ja terveyskeskuksessa on ajantasainen tie<strong>to</strong> potilaan <strong>to</strong>imintakyvystä. Kokonaiskehittämiseenkuului myös valmistautuminen e-reseptin käyttöönot<strong>to</strong>on ja potilasturvallisuussuunnitelmantekeminen.Tiedon välitystä on tehostettu järjestämällä työyhteisöpalavereja kerran kuukaudessa ja tarvittaessajokaviikkoiseen lääkärimeetingiin kutsutaan mukaan muita työntekijäryhmiä. Tehdyistä kyselyistä ja<strong>to</strong>iminnan muu<strong>to</strong>ksista on kuntalaisille tiedotettu paikallislehti Kuriirissa.1.1.1.3 Perusterveydenhuollon tavoitteisiin vastaaminenTämän luvun tekstissä viitataan pilottikunnissa ja työskentelyjaksoilla tehtyihin kehittämis<strong>to</strong>imiin. Pilottikuntienja työskentelyjaksojen raportit on koottu hankkeen nettisivuille 22 .21 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollonkuntakansiot/ranua22 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollontyoskentelyjaksot‐lapin‐kunnissa/


22Uudenlaiset palveluprosessitTaulukko 1.1 Uudenlaiset palveluprosessitTavoitteet• Hoi<strong>to</strong>polkujen kuvaaminen• Palveluketjujen kuvaaminen• Toiminta- ja päätöksentekoprosessien kuvaaminen ja kriittinen tarkastelu• Eheät palvelukokonaisuudet palvelun käyttäjän näkökulmastaTuo<strong>to</strong>kset• Hoi<strong>to</strong>polkuja Kemissä, Yli<strong>to</strong>rniolla ja Simossao Tyypin 2 diabetes-, reuma- ja astmapotilaanhoi<strong>to</strong>polku Kemissäo Verenpainepotilaan hoi<strong>to</strong>polku Yli<strong>to</strong>rniollao Astma-, keuhkoahtauma-, reuma-,verenpaine- ja diabetespotilaanhoi<strong>to</strong>polku Simossa• Päivystysvastaano<strong>to</strong>n kehittäminen Torniossaja Sallassao Hoi<strong>to</strong>työn osalta Sallassao Kokonaiskehittäminen Torniossa• Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollontyönjaon selkiyttäminen Posiolla• Ajanvarausvastaano<strong>to</strong>n kokonaiskehittäminenKemissä• Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevänIkihyvä ryhmä<strong>to</strong>iminnan aloittaminenRovaniemellä• Hoi<strong>to</strong>isuusluokitus vuodeosas<strong>to</strong>lle, Inari• Hoi<strong>to</strong>työn moduulimalli Kolarin terveyskeskuksenvuodeosas<strong>to</strong>lla• Labora<strong>to</strong>rion työprosessit Kolarissa• Neuvolatyön työmuo<strong>to</strong>jen kehittäminenKittilässä, Kemijärvellä, Inarissa, Muonion–Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymässäja Sodankylässä• Sähköinen työlista terveyskeskuksen vastaano<strong>to</strong>n<strong>to</strong>imijoille Ranualla• Neuvolan perhetyön kehittäminen Sodankylässä,Torniossa• Työttömien terveystarkastukset Pellossa jaTervolassa• Perusterveydenhuollon ja kehitysvammahuollonyhteistyö Pelkosenniemellä• Sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imen yhteistyö Savukoskellaja Pelkosenniemellä• Kotihoidon ja terveys<strong>to</strong>imen yhteiset palveluprosessitYli<strong>to</strong>rniolla• Varhain vanhemmaksi <strong>to</strong>imintamalli Kemissäja Torniossa• Peruskouluikäisen kun<strong>to</strong>uttava <strong>to</strong>imintaKemissä• Terveyspalvelut osa ikäihmisten päivä<strong>to</strong>imintaaKeminmaassa• Terveyden tila Torniossa• Sotaveteraanien palvelutarve Yli<strong>to</strong>rniollaHoi<strong>to</strong>polkujen, palveluketjujen sekä <strong>to</strong>iminta- ja päätöksentekoprosessien kuvaamista tehtiin useissakunnissa. Niiden avulla pystytään paremmin jäsentämään potilaan saamaa hoi<strong>to</strong>a. Samalla ne selkiyttävättyönjakoa lääkäreiden, vastaano<strong>to</strong>n hoitajien ja asiantuntijahoitajien välillä. Asiakaslähtöisyysolisi voinut näkyä niissä enemmän, usein kehittämistä <strong>to</strong>teutettiin organisaation <strong>to</strong>iminnallisuudennäkökulmasta, asiakasnäkökulman jäädessä sen varjoon. Käytännössä asiakkaiden ääni kuului vainammattilaisten kautta. Toiminta- ja päätöksentekoprosessien kuvaaminen jäi vähemmälle. Ne sisältyivätlähinnä hoi<strong>to</strong>polkuihin. Hoi<strong>to</strong>poluissa pyrittiin huomioimaan palvelun eheys myös käyttäjännäkökulmasta.


23Kuvio 1.3 Uudet palveluprosessitTeknologian hyödyntäminenTaulukko 1.2 Teknologian hyödyntäminenTavoitteet• Teknologian käyttööno<strong>to</strong>n lisääminen mm. turvallisuuden tehostamiseksi sekä henkilökunnanerityisosaamisen ja konsultaatiokäytänteiden varmistamiseksi• Teknologiaa hyödyntävien konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen• Sähköisten potilastie<strong>to</strong>järjestelmien mahdollisuuksien hyödyntäminen• Asiakkaiden käyttöön tulevien sähköisten palvelujen hyödyntäminenTuo<strong>to</strong>kset• Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönot<strong>to</strong>,Kemi ja Tornio• Sähköinen hoi<strong>to</strong>suunnitelma, Kemi• Hoi<strong>to</strong>polkujen kuvaaminen QPRohjelmalla,Kemi• Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminenWebropol-kyselynä, Tornio• Marevan-hoidon WEB-seuranta, Muonion–Enontekiön ktt ky• Verkkoneuvonnan kehittäminen, Inari,Muonion–Enontekiön ktt ky,• Sähköisen ajanvarauksen kehittäminen,Inari, Kolari, Rovaniemi – UULA-hanke• Sähköisen esitie<strong>to</strong>lomakkeen kehittäminensuun terveydenhuol<strong>to</strong>on, Rovaniemi• Mediatrin käyttöönot<strong>to</strong> sosiaali-alan yksiköissä,Ranua• Sähköisen työlistan käyttöönot<strong>to</strong> tk:n eri<strong>to</strong>imipisteissä, Ranua• Sisällön tuottaminen verkkoneuvontaan,Kemi, Tornio, UULA-hanke• Sähköinen hyvinvointiker<strong>to</strong>mus, Inari, Utsjoki• Etäjumppa, Kolari• E-reseptin käyttööno<strong>to</strong>n valmistelu, Ranua• Seutukunnallinen konsultaatiokoulutus


24Sähköisten palvelujen käyttööno<strong>to</strong>ssa kunnat ovat edenneet hyvinkin eriin tahtiin. UULA-hankkeessa on kehitetty ja kilpailutettu teknologisia tuotteita ja PaKaste-hanke on auttanut niidenjalkauttamisessa kuntiin. Erityisesti on paneuduttu sähköisen ajanvarauksen ja ajanvaraukseen liittyväntekstiviestipalvelun käyttöönot<strong>to</strong>on.Yhteydenot<strong>to</strong>a terveyskeskukseen on parannettu ottamalla käyttöön puhelinpalvelujärjestelmiä.Niiden käyttööno<strong>to</strong>ssa on ollut alkuvaiheessa teknisiä ongelmia. Järjestelmät eivät pystyneet vastaamaanniihin asetettuihin tavoitteisiin. Ongelmia on ratkaistu yhdessä kunta<strong>to</strong>imijoiden ja palveluntuottajien kesken. Hankekauden lopussa järjestelmät vaikuttavat <strong>to</strong>imivan ja niistä on saatavissa tilas<strong>to</strong>tie<strong>to</strong>aarvioinnin tueksi.Palvelujen saatavuutta on parannettu kehittämällä verkkoneuvontaa. Siinäkin on tehty yhteistyötäUULA -hankkeen kanssa. Useat kunnat ovat ottaneet käyttöönsä verkkoneuvonnan. Hoidon laatuaon parannettu esimerkiksi mallintamalla hoi<strong>to</strong>polkuja sekä ottamalla käyttöön sähköinen hoi<strong>to</strong>suunnitelma.Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi on otettu käyttöön yhteinen potilastie<strong>to</strong>järjestelmä sosiaali<strong>to</strong>imenhoi<strong>to</strong>- ja hoivayksiköiden sekä terveyspalvelujen kesken. Se on parantanut merkittävästimuun muassa lääkitystie<strong>to</strong>jen sekä potilaan <strong>to</strong>imintakykyyn liittyvän tiedon pysymistä ajan tasalla potilaansiirtyessä eri yksiköiden välillä. Hankeaikana testattiin videovälitteistä konsultaatiokoulutusta.Siinä viidelle kunnalle tarjottiin mahdollisuutta tuoda jokin moniongelmainen tapaus (case) yhteiseenkäsittelyyn.Kuvio 1.4 Teknologian hyödyntäminen


25Ammattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminenTaulukko 1.3 Ammattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminenTavoitteet• lääkäri–hoitaja -työparimallin mukaisen <strong>to</strong>iminnan kehittäminen ja arviointi• työnjaolliset kehittämis<strong>to</strong>imet eri ammattiryhmien sisällä ja välillä.Tuo<strong>to</strong>kset• Lääkäri–hoitaja -työpari<strong>to</strong>iminta, Kemi,Simo, Tornio• Työnjaolliset muu<strong>to</strong>kset päivystysvastaano<strong>to</strong>lla,Tornio, Kemi, Simo, Ranua, Yli<strong>to</strong>rnio,• Työterveyshuollon järjestäminen, Posio• Vuodeosas<strong>to</strong>n moduulimalli, Kolari• Tehtävänkuvien selkiyttäminen vastaano<strong>to</strong>lla,Ranua• Voimaannuttava ryhmäohjaus perheenarjessa, Posio• Perhetyön käynnistäminen neuvolassa,Posio, Sodankylä, Tornio• Hyvinvointiker<strong>to</strong>mus, Enontekiö• Työttömien terveystarkastukset, Pello,Tervola• Perusterveydenhuollon ja kehitysvammahuollonyhteistyön kehittäminen, Pelkosenniemi,Savukoski• Sote-yhteistyön edistäminen, Pelkosenniemi,Savukoski• Kotihoidon palveluprosessien kehittäminen,Yli<strong>to</strong>rnio• Varhain vanhemmaksi, Kemi, Tornio• Peruskouluikäisen kun<strong>to</strong>uttavan <strong>to</strong>iminnankehittäminen, Kemi• Terveyspalvelut osana ikäihmisten päivä<strong>to</strong>imintaa,Keminmaa• Terveyden tilan kehittäminen, Tornio• Työpari<strong>to</strong>iminta lasten hyvinvoinnin lisääjänä,Kolari• Sotaveteraanien palvelutarpeen kar<strong>to</strong>ittaminen,Yli<strong>to</strong>rnio• Hoitajavastano<strong>to</strong>t, Kemi, Tornio, Salla,KemijärviKokemukset lääkäri–hoitaja -työpari<strong>to</strong>iminnasta ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia, joskin <strong>to</strong>imivuudessaon työparien välillä eroja. Työpari<strong>to</strong>iminnan kehittämistä jatketaan tarkastelemalla edelleen<strong>to</strong>imintatapoja ja muuttuvia työnkuvia. Lääkäri–hoitaja -työpari<strong>to</strong>iminnalla on pystytty ohjaamaanpotilaita enemmän hoitajavastaano<strong>to</strong>ille ja siten lääkäriaikoja on paremmin jäänyt niitä enemmäntarvitseville. Sujuvat konsultaatiokäytännöt ja yhteistyöstä sopiminen ovat varmistaneet osaamisenriittämisen muuttuvissa työtehtävissä.Hoitajavastaanot<strong>to</strong>ja on kehitetty päivystykseen ja ajanvarausvastaano<strong>to</strong>lle useissa kunnissa. Kehittämistyötäon <strong>to</strong>teutettu kunkin kunnan tarpeista ja lähtökohdista, joko lääkäri–hoitaja -työpari<strong>to</strong>imintaan liittyen tai itsenäisinä kehittämis<strong>to</strong>imina. Kokemukset hoitajavastaano<strong>to</strong>ista ova<strong>to</strong>lleet positiivisia. Jatkossa tulisi luoda selkeämpi kriteeristö, milloin potilas ohjataan hoitajan vastaano<strong>to</strong>lle,milloin suoraan lääkärille ja milloin on parasta käydä molempien vastaano<strong>to</strong>lla potilaansaaman hoidon, <strong>to</strong>iminnan sujuvuuden ja asiakaslähtöisen palveluprosessin parantamiseksi. Yksimerkittävä hoitajavastaanot<strong>to</strong>jen <strong>to</strong>imintaa haittaava tekijä on sijaisten saaminen äkillisiin poissaoloihin.Riittävillä sijaisjärjestelyillä hoitajavastaanot<strong>to</strong>ja (esim. kiirehoitaja) ei tarvitsisi karsia ja siten päiväohjelmiamuuttaa, vaan pystyttäisiin <strong>to</strong>imimaan suunnitellusti.Työnjaolliset muu<strong>to</strong>kset aiheuttavat muu<strong>to</strong>ksia myös johtamisjärjestelmään. Perusterveydenhuol<strong>to</strong><strong>to</strong>imii kompleksisessa ympäristössä, jossa pieniltäkin vaikuttavilla muu<strong>to</strong>ksilla voi olla isoja seurauksia,hyviä tai huonoja. Tämä luo omat haasteensa johtamiseen. Jatkossa olisi hyvä enemmän paneutuamyös johtamisjärjestelmään ja sen <strong>to</strong>imivuuteen muu<strong>to</strong>sprosesseissa.


26Kuvio 1.5 Työnjako ja moniammatillisuusOsaamisen kehittäminenTaulukko 1.4 Osaamisen kehittäminenTavoitteet• perusterveydenhuollon henkilöstön koulutustarpeen selvittelyyn osallistuminen• osaamisen kehittämistä tukevien seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestäminen• yhteistyö alan oppilai<strong>to</strong>sten kanssa• perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja yleislääketieteen erikoislääkärikulutuksen käytännönkoulutus<strong>to</strong>iminnan tukeminen• terveyskeskusten ohjaajalääkäreiden osaamisen ja <strong>to</strong>iminnan tukeminen• yhteistyön tehostaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä• videoneuvotteluyhteyksien käytön kehittäminen päivystys<strong>to</strong>iminnan konsultaatiossa yhteistyössäUULA -hankkeen kanssa.Tuo<strong>to</strong>kset• Triage -koulutus, Kemi, Tornio• Työyhteisökoulutukset pilottikunnissa• Dokumen<strong>to</strong>innin kehittäminen Lapin terveyskeskuksissa,Rovaniemen AMK• Arvioinnit, Kemi-Tornion AMK• Kun<strong>to</strong>uttavan työotteen jalkauttaminensote-yksiköissä, Simo• Ohjaajalääkärikoulutukset LapissaOsaamisen kehittämistyössä yhtenä suurena tavoitteena on ollut yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksenja perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen (nykyisin yleislääketieteen erityiskoulutus) edistäminen.Tämän tavoitteen edistämiseksi yleislääketieteen professori on hoitanut Oulun Yliopis<strong>to</strong>llisensairaalan yleislääketieteen yksikön aluekouluttajalääkärijärjestelmän mukaisia työtehtäviä Lapis-


27sa 23 . Kaikissa kunnissa on <strong>to</strong>teutettu vähintään yksi ohjaustapaaminen. Ohjaustyö ymmärretään nytselvästi aiempaa paremmin. Kokeneet ohjaajalääkärit haluavat syventää osaamistaan ohjaustyössä jaLappiin on saatu lappilaisten kokeneiden ohjaajalääkäreiden <strong>to</strong>iveen mukaan sovittua oma ohjaajalääkärikurssialkavaksi syksyllä 2011.Kuvio 1.6 Osaamisen kehittäminenMaakunnissa kentällä tapahtuva ohjaustyön tuki on johtanut myös siihen, että jo pitkään terveyskeskustyössäolleita lääkäreitä on saatu rekry<strong>to</strong>itua mukaan yleislääketieteen erikoistumisohjelmaan.Lapin alueellinen professori on osallistunut myös erikoislääkärikoulutuksen (Oulun Yliopis<strong>to</strong>) yleislääketieteenerikoistumiskoulutuksen audi<strong>to</strong>intityöhön. Palaute audi<strong>to</strong>innista osoitti OYS:in koulutusmallinolevan hyvä malli levitettäväksi koko maahan. Vaikka ohjaustyön tuen vaikuttavuutta onvaikea mitata, on aivan ilmeistä, että työ on edistänyt yleislääketieteen profiilia ja terveyskeskuslääkäreideninnostusta oman osaamisen kehittämiseen sekä ohjaajalääkäreiden että ohjattavien osalta.Myös alueellisia yhteisiä koulutuskäytäntöjä on syntynyt, esimerkiksi Tunturi-Lappiin. Professori onosallistunut myös lääketieteen opiskelijoiden perusopetukseen, mikä on omalta osaltaan ollut hyväkanava vaikuttaa nuorten lääkäreiden innostukseen hakeutua perusterveydenhuollon tehtäviin,muun muassa Lapin kuntiin. Opetuksissa on perehdytetty opiskelijoita myös maaseudun lääkärinätyöskentelyyn.Osaamisen kehittymistä perusterveydenhuollossa ja terveyden edistämisessä on tuettu seminaaripäivillä.Seminaaripäivien järjestelyissä on tehty yhteistyötä muun muassa ammattikorkeakoulujen jaPohjois-Pohjanmaan sairaanhoi<strong>to</strong>piirin yleislääketieteen yksikön kanssa 24 . Seminaaritapahtumissa onhyödynnetty etäteknologiaa ja saatu siten mukaan laajasti osallistujia.23 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/nain‐koulutamme24 www.ppshp.fi/koulutus/koulutusportaali


28Työnjaolliset muu<strong>to</strong>kset edellyttävät myös täsmäkoulutusta, jota voidaan osin <strong>to</strong>teuttaa myös vertaisoppimisellaja tuu<strong>to</strong>roinnilla. Esimerkiksi diabeteshoitajat (asiantuntijahoitajat) voivat opastaa vastaano<strong>to</strong>nsairaanhoitajia ja terveydenhoitajia diabetespotilaan hoi<strong>to</strong>on ja sen seurantaan. Hyviä käytäntöjäkunnista <strong>to</strong>iseen on pyritty levittämään sähköisiä tiedonsiir<strong>to</strong>menetelmiä hyödyntäen.Osaamisen kehittämisen tueksi on etsitty ja välitetty tie<strong>to</strong>a erityisesti pilottikuntiin.1.1.1.4 Arviointi ja tiedotusPilottikunnista <strong>to</strong>teutettua kehittämistä on arvioitu kuntakohtaisesti ja se on sisällytetty niiden loppuraportteihin.Pilottikunnat olivat pääosin tyytyväisiä hankkeelta saamaansa tukeen. Erityisesti hankeaikanajärjestetyt seurantakokoukset saivat positiivista palautetta. Niiden koettiin jäsentävän kunnassatapahtuvaa kehittämistyötä ja kokoavan asianosaiset yhteen. Seurantakokoukset myös ikäänkuin pakottivat selkiyttämään kunnassa tapahtuvaa kehittämistä ja siten se realisoitui paremmin osallisille,erityisesti esimiehille eri tasoilla. Suunnittelijoiden jalkautuminen kuntiin <strong>to</strong>i lisäresurssia kehittämiseenja samalla ulkopuolinen pystyi herättämään keskustelua hankalistakin aiheista. Tämä mahdollistiavoimen keskustelun kehittämistä hidastavista tai estävistä asioista ja sitä kautta saatiin myösyhteistä ymmärrystä asioihin. Varhain vanhemmaksi -pilotin sekä Kemin ja Tornion terveyskeskusvastaanot<strong>to</strong>jenarvioinnin <strong>to</strong>teutti erikseen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 25 .Hankeaikana saavutettiin valtaosa tavoitteista. Kuntalähtöinen kehittäminen osaltaan heikentää tulostenyleistettävyyttä, mutta samalla se tuo yleiseen tie<strong>to</strong>isuuteen <strong>to</strong>iminnan monimuo<strong>to</strong>isuutta.Benchmarkkaus edellyttää aina myös uuden asian pohtimista jokaisen kunnan ja <strong>to</strong>imipisteen omanlähtötilanteen näkökulmasta. Eri <strong>to</strong>imijoiden yhteisellä keskustelulla si<strong>to</strong>utetaan osalliset kehittämiseenja luodaan <strong>to</strong>imiva malli lähtötilanne huomioiden. Hankeaikana <strong>to</strong>dettiin, että uuden <strong>to</strong>imintamallinkehittäminen vaatii kaikkien <strong>to</strong>imijoiden osallistumista ja osallistamista, jotta uusi <strong>to</strong>imintamallisaadaan jalkautettua käyttöön.Moniammatillinen sek<strong>to</strong>rirajat ylittävä yhteistyö nousi esiin useissa kehittämiskohteissa. Kentällä onselkeä tarve eri <strong>to</strong>imijoiden yhteistyölle. Yhteistyötä on saatu käynnistettyä, mutta se vaatii aktiivista<strong>to</strong>imintaan panostamista ja koordinointia. Oman työn ohessa tehtynä tämä ei välttämättä onnistu.Työskentelyjaksojen rahoitus sai positiivista palautetta nimenomaan siitä, että kunnan oma työntekijäpystyttiin sen turvin irrottamaan kehittämistyöhön. Työskentelyjaksojen osalta ongelmallisena koettiinse, että päätökset rahoituksesta tehtiin useassa jaksossa ja kuntien piti tehdä niihin liittyvätpäätökset lyhyellä aikavälillä.25 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/Arviointiraportti%20Varhain%20vanhemmaksi.pdf


291.1.2 Terveyden edistäminen Lapissa1.1.2.1 Lapin terveyden edistämisen taustasta ja tavoitteistaTerveyden edistämisen osio PaKasteen Lapin osahankkeessa jatkoi Terve Lappi -nimen käyttöä.Terveyden edistämisen osion suunnitelma oli jatkumoa Lapissa aikaisemmin tehdylle terveyden edistämisentyölle ja pohjautuu paljolti Lapissa 2006–2008 <strong>to</strong>teutetulle Terve Lappi -hankkeelle, joka olikaikkien Lapin kuntien yhteinen terveyden edistämisen hanke. Toiminta pohjautui valtakunnallisiinterveyden edistämisen ohjelmiin, suosituksiin ja malleihin.Hankkeen päämääränä on ollut kehittää pysyvät maakunnalliset ja kunnalliset rakenteet ja yhteiset<strong>to</strong>imintatavat terveyden edistämiseen Lapissa.Terve Lappi -osiolla oli neljä <strong>to</strong>imintalinjaa:1. Terveyden edistämisen rakenteet2. Elämäntapaohjauksen kehittäminen3. Terveyden edistäminen väestötasolla4. Erityiskysymyksinä terveyserot, kansalaisnäkökulma, saamelaisuus sekä suun terveyden edistäminen


301.1.2.2 Terveyden edistämisen rakenteetTaulukko 1.5 Terveyden edistämisen rakenteetTavoitteet Toiminta Tulokset• Jokaiseen Lapin kuntaanon nimetty terveydenedistämiseen vastuullinenjohtaja• Lapin kunnissa <strong>to</strong>imivienpoikkihallinnollisten terveydenedistämisen työryhmienasema on vahvistunutja tehtävät selkiytyneet• Lapin kuntiin nimettyjenterveyden edistämisenyhdyshenkilöiden tehtävätja työaika on määritelty• Jokaisessa Lapin kunnassalaaditaan valtuus<strong>to</strong>kausittainhyvinvointiker<strong>to</strong>musja sen pohjalta hyvinvointistrategia• Terveysvaikutusten huomiointikuntien päätöksenteossalisääntyy• On luotu <strong>to</strong>imiva malliterveyden edistämiseenmaakunnallisen terveydenedistämisen yksikön, sairaanhoi<strong>to</strong>piirienja kuntienvälille• Terveyden edistämisen työkokouksetkaikissa Lapin kunnissayhteistyössä Lapin lii<strong>to</strong>n kanssa• Terveyden edistämisen yhdyshenkilöidenja -työryhmienneuvottelupäivät (3kpl)• Alku- ja loppukysely kunnanterveyden edistämisen tilanteestaterveyden edistämisenyhdyshenkilöille• Yhteistyö Lapin aluehallin<strong>to</strong>viras<strong>to</strong>nkanssa• Työskentelyjaksoilla 10 kunnassatyöstetty hyvinvointiker<strong>to</strong>musta• Neljä kuntaa työstänyt työskentelyjaksoillasähköistä hyvinvointiker<strong>to</strong>musta• Kolme työkokouspäivää• Yhteistyö TerPS -hankkeenkanssa sähköisen hyvinvointiker<strong>to</strong>muksenosalta• Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten(IVA) esitelty kaikissa Lapinkunnissa terveyden edistämisentyökokouksissa• IVA:n käyttööno<strong>to</strong>ssa viisi pilottikuntaa• Kuusi koulutusta IVA:n käyttööno<strong>to</strong>sta• IVA:n käyttööno<strong>to</strong>n mallinnusaloitettu• Yhteistyö Turun ammattikorkeakoulunja THL:n kanssa:suunnitelma verkkokonsultaatiosta• Tehty yhteistyötä sairaanhoi<strong>to</strong>piirien,Lapin avin, Lapin lii<strong>to</strong>nkanssa• hankkeen alussa ontehty alkukyselyterveyden edistämisenyhdyshenkilöille• loppukysely onvielä kesken ja sitäjatketaan PaKasteII:ssa• 16 kunnassa tehtyhyvinvointiker<strong>to</strong>mus• Kolarissa IVA:nluotu käyttöönot<strong>to</strong>prosessija nimettyIVAvastuuhenkilö• Kemissä ja TorniossaIVA on osanasähköisen hyvinvointiker<strong>to</strong>muksenkäyttöönot<strong>to</strong>prosessia• Suunnitelma Lapinsairaanhoi<strong>to</strong>piirinperusterveydenhuollonyksikön perustamisesta,jonkaosana terveydenedistäminen vuodesta2014 lähtien


31Lapissa on jo pitkään kehitetty terveyden edistämisen rakenteita niin kunnissa kuin maakuntatasolla.Lapin aluehallin<strong>to</strong>viras<strong>to</strong> (entinen Lapin lääninhallitus) ja terveyden edistämisen hankkeet ovat yhteistyössäjohdonmukaisesti tukeneet kuntien terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja työryhmien<strong>to</strong>imintaa.Kunnittain pidetyistä terveyden edistämisen työkokouksista saatiin hyvin positiivista palautetta. Kuntakäynnit26 järjestettiin yhteistyössä Lapin lii<strong>to</strong>n kanssa. Kokouksissa oli mukana kuntapäättäjiä, luottamushenkilöitäja kunnan työntekijöitä eri hallinnonaloilta liite. Tällä kertaa työkokouksiin osallistuienemmän myös johtavissa asemissa olevia henkilöitä, kun Terve Lappi -hankkeen aikana kaksi vuottaaikaisemmin osanottajat olivat enemmän työtekijätasolta. Kokoukset <strong>to</strong>imivat tärkeänä fooruminanostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kunnassa yhteiseen keskusteluun eri hallinnonalojenvälillä.Hyväksi käytännöksi osoittautuneiden terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja työryhmien jäsentenneuvottelupäivien ja kunnittain <strong>to</strong>teutettavien terveyden edistämisen työkokousten järjestämistäon jatkettu PaKasteessa. Pohtimisen arvoista on, kannattaako neuvottelupäiviä järjestää vain kerranvuodessa, nykyisen kahden kerran sijaan. Neuvottelupäivien tulee myös sisällöltään olla mielenkiin<strong>to</strong>isiaja kuntien <strong>to</strong>imijoita konkreettisesti palvelevia. Voidaan myös miettiä, olisiko seudullisista kokouksistahyötyä. Voitaisiinko niillä välillä korvata maakunnallinen seminaari tai kunnittaisia kokouksia?Hyvinvointiker<strong>to</strong>musten teko kuntaan oli PaKasteen aikana ajankohtainen aihe terveyden edistämisenrakenteiden kehittämisessä ja 10 kuntaa valitsi hankkeen tarjoaman terveyden edistämiseen liittyväntyöskentelyjakson aiheeksi juuri tämän. Hanke kokosi kuntien hyvinvointiker<strong>to</strong>musten tekijöitäyhteen ja heitä tuettiin järjestämällä kolme aiheeseen liittyvää työkokousta. Lapin kunnissa onkinhyvä tilanne hyvinvointiker<strong>to</strong>musten suhteen PaKasteen päättyessä. Lapin 21 kunnasta 16:ssa hyvinvointiker<strong>to</strong>muson tehtynä tai tekeillä. Kunnat ovat hyvin kiinnostuneita sähköisen hyvinvointiker<strong>to</strong>muksenteosta jatkossa ja neljässä kunnassa se on jo saatu alkuun terveempi Pohjois-Suomi-hankkeen tuella. PaKaste II:ssa suuri osa Lapin kunnista luultavasti työstää sähköistä hyvinvointiker<strong>to</strong>mustaja hankkeelta odotetaan tähän tukea ja koordinointia.Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi -menetelmän juurruttaminen kuntiin vaikuttaa hitaalta jatyöläältä. PaKasteessa kunnille tarjottiin tähän tukea ja koulutusta ja viisi kuntaa kiinnostui asiasta.Pisimmälle prosessissa päästiin Kolarin kunnassa. IVA:n juurruttamistyö vaatii edelleen paljon työtäja sitä tulee jatkaa PaKaste II:ssa. Tällöin IVA:n käyttöönot<strong>to</strong> sujuisi joustavasti osana sähköisen hyvinvointiker<strong>to</strong>muksentekoprosessia. PaKasteessa aloitettiin yhdessä THL:n ja Turun ammattikorkeakoulunkanssa mallintamaan IVA:n käyttöönot<strong>to</strong>prosessia kunnassa juurruttamistyön helpottamiseksi.Jatkossa kuntin voitaisiin nimetä IVA-yhdyshenkilöitä ja heistä voitaisiin koota verkos<strong>to</strong>, jolletarjotaan tukea. Myös verkkokonsul<strong>to</strong>innin hyödyntämistä IVA:n käyttäjille on suunniteltu.Terveyden edistämisen organisointiin maakuntatasolla muodostunee pysyvä rakenne PaKaste II:n aikana,kun sairaanhoi<strong>to</strong>piirien perusterveydenhuollon yksiköt aloittavat <strong>to</strong>imintansa ja yhteistyö niidenkanssa käynnistyy. Lapin aviin on perustettu terveyden edistämisen koordinaatioryhmä, jokahuolehtii maakunnallisesti terveyden edistämisen koordinoinnista. Käsitteiden käyttöä tulee jatkossamiettiä: Puhutaanko terveyden edistämisestä vai laajemmin hyvinvoinnin edistämisestä? Pitäisikökuntien terveyden edistämisen työryhmien nimet muuttaa THL:n suositusten mukaisesti hyvinvointiryhmiksivai vielä laajemmiksi hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmiksi Lapin avin ehdotuksen mukaisesti.26 Liite 1.2 Terveyden edistämisen työkokousten aikataulu ja osanottajamäärät kunnittain


321.1.2.3 Elämäntapaohjauksen kehittäminenTaulukko 1.6 Elämäntapaohjauksen kehittäminenTavoitteet Toiminta Tulokset• Kaikissa Lapin kunnissaseulotaan systemaattisestidiabetesriskissä olevia• Kaikissa Lapin kunnissaon käytössä elämäntapaohjausprosessi• Kaikissa kunnissa on kuntalaisellamahdollisuusosallistua elämäntapaohjausryhmäänpaikan päällätai videoitse• Yhteistyö Päijät-Hämeen sosiaali-ja terveysyhtymän Hyveyksikönkanssa• Järjestetty kaksi Ikihyvä-ryhmänohjaajakoulutusta• Ikihyväohjaajia tuettu kahdellakehittymispäivällä• Tarjottu kunnille työparia ryhmänohjaukseen• Ravitsemusterapeutti ollut mukanakerran kaikissa ryhmissä• Kahdella työskentelyjaksollaaloitettu ja kehitetty Ikihyväryhmä<strong>to</strong>imintaprosessia• Kehitetty nuorten tupakoimat<strong>to</strong>muudentukemisen ryhmä<strong>to</strong>imintaaammatilliseen oppilai<strong>to</strong>kseenyhteistyössä Lapin Avi:nja Lapin ammattiopis<strong>to</strong>n kanssa• Työskentelyjaksolla kehitettyikäihmisten ryhmäliikuntaaetäyhteyksillä• Koulutettu 39 Ikihyväryhmänohjaajaa16kuntaan• Rovaniemellä luotuIkihyvä -ryhmä<strong>to</strong>imintaprosessi• 14 Ikihyvä-ryhmää11kunnassa, joissa n.90 osanottajaa• Yksi Motiv -ryhmänuorten tupakoimat<strong>to</strong>muudentukemiseksi,jossa 11 osallistujaa• Kolarin etäjumpparyhmässä9 jumppakertaa,joissa mukana25 ikäihmistäElämäntapaohjauksen malliksi valittiin Päijät-Hämeessä kehitetty ja tutkittu Ikihyvä-malli. Mallia pilo<strong>to</strong>itiinLappiin kouluttamalla ryhmänohjaajia sekä tukemalla ryhmien käynnistämistä. 27 Ikihyväohjaajakoulutuksiinoli helppoa saada osallistujia. Askel -koulutuksen käynnistä ryhmän ohjaamiseenomassa kunnassa oli kuitenkin suuri. Jotkin koulutettavista olivat alun perin ajatelleetkin, että hyödyntävätkoulutuksen antia yksilöohjauksessa. Toisaalta ehkä omat kyvyt epäilyttävät, <strong>to</strong>isaalta organisaatioei aina tue ryhmien pi<strong>to</strong>a. Ikihyvä- mallin mukainen ryhmänohjaus ei ole perinteistä tiedonjakoa, johon terveydenhuollossa on <strong>to</strong>tuttu. Ryhmässä käytetään motivoivaa lähestymistapaa ja sevaatii asennemuu<strong>to</strong>sta niin ryhmänohjaajilta kuin asiakkailtakin.Ikihyvä -malli lähtee liikkeelle aikuistyypin diabeteksen riskihenkilöiden seulonnasta diabetesriskitestilomakkeella.Tämä tuotti omat haasteensa ryhmien käynnistämiseen, sillä seulonnat osoittautuivathitaiksi. Kunnassa vie oman aikansa päättää, kuka seuloo, missä seulon<strong>to</strong>ja tehdään ja mihin riskihenkilö<strong>to</strong>hjataan. Ryhmään halukkaita, seulottuja henkilöitä ei kunnasta siis voi koota nopeasti. Rovaniemellä<strong>to</strong>teutettiin seulontapilotti, jossa seulon<strong>to</strong>ja kokeiltiin eri paikoissa (esim. yleisötapahtu-27 www.sosiaalikollega.fi/tervelappi/ammattilaiset‐ja‐kuntapaattajat/ikihyva‐ryhma‐lapissa/ikihyva‐ryhmat‐lapissa


33ma, terveydenhoitajan vastaanot<strong>to</strong>, apteekki, työterveyshuol<strong>to</strong>). Tästä saatiin arvokasta tie<strong>to</strong>a seulon<strong>to</strong>jen<strong>to</strong>teuttamiseksi jatkossa.Vuoden aikana käynnistyi 14 Ikihyvä -ryhmää 11 kunnassa. Näissä oli keskimäärin kuusi osallistujaa/ryhmä.Ryhmäläisistä suurin osa oli naisia ja ryhmistä saatu palaute on ollut positiivista. Tärkeimpinäkannustavina tekijöinä pidettiin ryhmän tukea ja omaa käyttäytymistä luotaavia testejä. Ryhmänohjaajiltasaatujen yhteenve<strong>to</strong>tie<strong>to</strong>jen perusteella kovien mittareiden, kuten esimerkiksi painoindeksija vyötärönympärys, muu<strong>to</strong>kset ovat oikeansuuntaisia. Ryhmien tulosten seurantaa jatketaanPaKaste II:n aikana.Sukupuolinäkökulmasta on syytä miettiä, miksei Ikihyvä -mallin mukainen <strong>to</strong>iminta kiinnosta miehiä.Tähän asiaan on syytä paneutua PaKaste II:ssa. Onko miehille syytä kehittää erilaista <strong>to</strong>imintaa aikuistyypindiabeteksen ehkäisemiseksi? Myös terveyseronäkökulmaa on Ikihyvä-ryhmien kohdallasyytä pohtia. Kiinnostaako Ikihyvä-ryhmä<strong>to</strong>iminta enemmän koulutettuja henkilöitä? PaKasteessa olitarkoitus kokeilla Ikihyvä -ryhmää työttömille, mutta sitä ei saatu koottua. Päihdekun<strong>to</strong>utujille oliyksi pilottiryhmä Ikihyvä -mallista muunneltuna ja se <strong>to</strong>imi melko hyvin.Ikihyvä -mallin mukaisessa <strong>to</strong>iminnassa on päästy PaKasteen aikana Lapissa hyvään alkuun ja sen kehittämistäja juurruttamista kannattaa jatkaa. Mallin markkinointi kaikille organisaation tasoille ja siitätiedottaminen laajasti kunnassa on tärkeää. Kuntien palvelutarjottimelle voisi selkeästi tulla ryhmäohjauksenosio. Riskihenkilöiden seulontamalleja kannattaa kehittää yhteistyössä kuntien kanssa.Edelleenkin tarvitaan peruskoulutusta, jotta saadaan uusia Ikihyvä -ryhmäohjaajia ja eri hallinnonaloilta.Mutta jo koulutetut ja ryhmiä ohjaavat ohjaajat tarvitsevat tukea, tie<strong>to</strong>jen päivitystä javertaistukea <strong>to</strong>silta ohjaajilta säännöllisillä tapaamisilla. Esimerkiksi ryhmien tulosten kirjaamistaasiakirjoihin ja koostelomakkeisiin on tehostettava, jotta ryhmien <strong>to</strong>imintaa voidaan seurata ja arvioidasekä kunnan että maakunnan tasolla.Ammattikouluikäisten tupakoimat<strong>to</strong>muuden tukemisesta ryhmä<strong>to</strong>iminnalla 28 oli hyvät kokemukset.Mallia pitää edelleen kehittää PaKaste II:ssa.Etäteknologian käyttöä testattiin liikuntaryhmän ohjaamisessa 29 . PaKaste II:ssa jatkokehittelyn kohteenavoisi olla etäryhmä<strong>to</strong>iminta. Työterveyslai<strong>to</strong>ksen ryhmänohjaushankkeen tulosten perusteellaetäryhmässä ryhmäläiset kokivat saavansa ryhmän tukea jopa enemmän kuin läsnä olevassa ryhmässä.28 www.sosiaalikollega.fi/tervelappi/ammattilaiset‐ja‐kuntapaattajat/raportit/Motiv%20‐%20raportti%20lyhennetty%20versio.pdf29 www.sosiaalikollega.fi/tervelappi/ammattilaiset‐ja‐kuntapaattajat/raportit/ryhmaliikuntaa‐etayhdydella‐kolarinkunnassa


341.1.2.4 Terveyden edistäminen väestötasollaTaulukko 1.7 Terveyden edistäminen väestötasollaTavoitteet Toiminta Tulokset• Lapissa on maakunnallinenväestöstrategiaterveyden edistämisessä• Terveyden edistäminennäkyy kuntien wwwsivuilla,kunnissa järjestettävissäyleisötilaisuuksissaja tapahtumissa• Lappilaisten oma vastuuterveytensä edistämisessälisääntyy• Ostettiin mainos<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>Seven-1:lta kampanjasuunnittelu• Tehtiin yhteistyötä Lapintaide<strong>to</strong>imikunnan ja PaKasteensosiaalityön kehittämisosionkanssa• Ostettiin nettisivujen kehittäminen• Markkinoitiin kampanjaa Lapinpaikallislehdille, järjestöilleja kuntien terveyden edistämisen<strong>to</strong>imijoille• Yhteistyö Lapin järjestörakenne-hankkeen kanssa• Heräteltiin lappilaisia omanterveyden edistämiseen sarjakuvilla,yleisötapahtumissaja Ikihyvä -ryhmissä• Rytmittömät -kampanja,johon kuuluu neljä sarjakuvahahmoa,24 strippiäsarjakuvaa, Rytmipyörä,Rytmitestit, jääkaappimagneetit,rytmittömät-nettisivut, tunnarit ja live-hahmot• Rytmittömät -sarjakuvailmestyi 10 paikallislehdessä• Rytmipyörä -<strong>to</strong>imintapistemukana 33 yleisötapahtumassa• Tulokset eivät ole vielämitattavissaKuvio 1.7 Rytmittömät -hahmotVäestöstrategiassa päämääränä on suotuisa mielipideilmas<strong>to</strong> terveyden edistämiselle. Terveydenedistäminen mielletään usein neuvoiksi, ohjeitten ja suositusten noudattamiseksi, asioiden jakamiseksihyviksi ja pahoiksi, syyllistämiseksi ja syyllistymiseksi ja kieltäytymiseksi. Vanhat käsitykset jamallit ovat vahvoina jopa mainos<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>n <strong>to</strong>imijoilla. Halusimme ravistella käsityksiä terveyden jahyvinvoinnin edistämisestä ja nostaa esille sitä, että terveyden edistäminen voi olla hauskaa ja helppoaja, että terveyden edistämisen tarve on meillä kaikilla. Mainos<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>n, sosiaali-, kulttuuri- jaterveysalan <strong>to</strong>imijoiden muodostaman ryhmän ideoista syntyi Rytmittömät -kampanja 30 . Sarjakuvienjulkaisu tehtiin yhteistyössä paikallislehtien kanssa. Hankkeen aikana tehtiin kahdet nettisivut, koska30 www.rytmit<strong>to</strong>mat.fi


35ensimmäiset eivät kuvanneet Rytmittömien henkeä. Uudet internetsivut saatiin käyttöön syksyllä2011. Rytmipyörä -<strong>to</strong>imintapiste on saanut yhteistyökumppaneilta hyvää palautetta ja kehittämisehdotuksia,joiden mukaan <strong>to</strong>imintaa on myös kehitetty. Osallistujilta palautetta ei ole kerätty. Rytmittömät-kampanjassa yhteistyö Lapin taide<strong>to</strong>imikunnan, Lapin esittävien taiteiden keskuksen ja sosiaalityönkanssa <strong>to</strong>i uutta näkökulmaa terveyden edistämiseen.Perinteisestä mallista tehdä terveyden edistämisen työtä on vaikea irrottautua ja alkaa <strong>to</strong>imia <strong>to</strong>isin.Rytmittömät -kampanjalla ollaan oikealla tiellä ja välineet ovat <strong>to</strong>imivia. Kampanjaa pitää viedä pitkäjänteisestieteenpäin. Emme tiedä vielä, miten sarjakuvat ovat saavuttaneet lappilaiset ja ovatko neherättäneet kiinnostusta. Sarjakuvien tarinat ovat vasta alussa ja tarkoitus on PaKaste II:n aikanatehdä uusia sarjakuvia ja hyödyntää lappilaisten omia tarinoita käsikirjoituksissa. Rytmittömät -kampanjasta ja mahdollisuudesta käyttää kampanjamateriaalia pitää levittää tie<strong>to</strong>a ja kehittää nettisivujenneuvontaosuutta. Rytmittömät voisi Terve Lappi -sivujen lisäksi linkittää Posken Suu puhtaaksi-palstaan ja verkkoneuvontaan sekä levittäytyä radioon ja lehtiin vielä enemmän. Ajatuksenaon, että Rytmittömät -brändi on luotu, nyt alkaa jatkokehittäminen ja markkinointi.1.1.2.5 ErityiskysymyksetTaulukko 1.8 ErityiskysymyksetTavoitteet Toiminta Tulokset• Terveyserojenkaventaminen• Asiakkaidenosallisuus• Saamelaistenterveydenedistäminen• Suun terveydenedistäminen• Rytmittömät suunniteltu kaventamaanterveyseroja• Motiv – kohdennettu ammattiopis<strong>to</strong>-opiskelijoille• Terveys- ja hyvinvointierot teemanaterveyden edistämisen yhdyshenkilöidenneuvottelupäivillä• Ikihyvä -ryhmä päihdekun<strong>to</strong>utujille• Tehty yhteistyötä PaKasteen sosiaalityönkehittämisenosionkanssa• Tehty yhteistyötä järjestöjen sekäLapin järjestörakenne -hankkeenkanssa• Järjestettiin Omahoi<strong>to</strong>a käsitteleväseminaari• Yhteistyö SámiSosterin, saamelaiskäräjienja THL:n kanssa• Saamelaissessio Pohjoismaisessakansanterveyskonferenssissa• Työskentelyjaksolla tehty Enontekiönhyvinvointiker<strong>to</strong>mus• Kahdella työskentelyjaksolla kehitettiinsuun terveyden edistämisenprosessia• Hammaslääkäri kehittämässä suunterveyden edistämistä• Terveyseronäkökulma huomioitusuunnittelussa ja <strong>to</strong>iminnassa• Toimin<strong>to</strong>ja kohdennetturiskiryhmiin• Terveyden edistäminen yhtenäteemana kehittäjäkahvilassa8 kertaa• Asiakaskehittäjät mukanasavut<strong>to</strong>muuden tukemisensuunnittelussa ja verkkoneuvonnassasekä Ikihyväryhmissä• Kansanterveyskonferenssissasovittiin jatkotyöskentelystäTHL:n kanssa• Enontekiön hyvinvointiker<strong>to</strong>mus<strong>to</strong>imii mallina siitä,miten voidaan huomioidasaamelaiserityisyys• Malli suuhygienistin <strong>to</strong>imenkuvastaja terveyden edistämisestäsiinä• Malli lasten, nuorten jaikäihmisten suun terveydenedistämisestä


36Kaikkea <strong>to</strong>imintaa tarkasteltiin terveyseronäkökulmasta. Terveyseronäkökulma otetaan lähtökohdaksimyös PaKaste II:n <strong>to</strong>imintaa suunniteltaessa ja <strong>to</strong>imintaa kohdennettaessa.Asiakkaiden osallisuuden huomioiminen on lisääntynyt hankkeen aikana sosiaalityön kehittämisosionasiakaskehittäjä<strong>to</strong>iminnan ja motivoivien menetelmien käytön myötä. Esimerkiksi Motiv-tupakoimat<strong>to</strong>muuden tukemisessa asiakkaat olivat suunnittelemassa koko <strong>to</strong>imintaa. Asiakasnäkökulmaalisätään PaKaste II:n terveyden edistämisen <strong>to</strong>iminnassa niin, että se on au<strong>to</strong>maattisesti <strong>to</strong>iminnanlähtökohta.Saamelaisten terveyden edistämistä käsittelevän session saanti pohjoismaiseen kansanterveyskonferenssiin,joka pidettiin Turussa elokuussa 2011, oli merkittävä asia. Sessiossa oli alustajat kaikistapohjoismaista ja kielenä oli saamen kieli, joka tulkattiin englanniksi. Session seurauksena saatiin sovittuamonia jatko<strong>to</strong>imenpiteitä. Seuraava pohjoismainen kansanterveyskonferenssi pidetään vuonna2014 Norjassa ja siellä luvattiin yhtenä teemana käsitellä alkuperäiskansojen asioita. THL:n kanssasovittiin jatkotyöskentelystä siten, että THL:n edustajat vierailevat saamelaiskäräjillä loppuvuodesta2011 ja THL lupasi kutsua koolle saamelaisedustajat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta keskustelemaansiitä, mitä saamelasiasiassa voitaisiin tehdä konkreettisesti yhdessä. Myös session eri maidenedustajat sopivat keskenään konkreettisesta yhteistyön jatkamisesta. Lisäksi konferenssissa olleetaustralialaiset sosiaalityöntekijät olivat kiinnostuneita yhteistyöstä ja kokemusten jaosta ja he löysivätmonia yhtymäkohtia heidän tekemäänsä yhteistyöhön alkuperäiskansojen parissa.Suun terveyden edistäminen oli aiheena kahdella työskentelyjaksolla. Suun terveys pidetään mielessämyös PaKaste II:ssa, niin että saadaan suun terveydenhuol<strong>to</strong>a ja muita hyvinvoinnin edistämisen <strong>to</strong>imijoitaenemmän yhteistyöhön keskenään.1.1.3 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yhteiset kehittämistehtävätTaulukko 1.9 Yhteisten kehittämistehtävien sisältöKehittämistehtäväToiminta• Skitsofreniapotilaiden somaattisenhoidon kehittäminen• Seutukunnallinen konsultaatiokoulutus• Perusterveydenhuollon yksikötsairaanhoi<strong>to</strong>piireihin• Osallistuttu yhteistyökokouksiin Lapin sairaanhoi<strong>to</strong>piirinja Tervein mielin Lapissa -hankkeen kanssa• Järjestetty kolme konsultaatiokoulutustilaisuutta (Enontekiö,Kolari, Pello) yhteistyössä Luoteis-Lapin kuntien,Lapin sairaanhoi<strong>to</strong>piirin ja Tervein mielin Lapissa-hankkeen kanssa• Tehty suunnitelmaluonnos Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoi<strong>to</strong>piireilleKuntien välistä osaamisen kehittämistä pilo<strong>to</strong>itiin Seutukunnallisen konsultaatiokoulutuksen avulla.Tavoitteena oli auttaa kuntia moniongelmaisten asiakastapausten hoitamisessa hyödyntämällä asiantuntijoitaja <strong>to</strong>isten kuntien käytänteitä. Seutukunnallisessa konsultaatiokoulutuksessa käytettiin työvälineenävideoneuvotteluyhteyksiä osallistumisen helpottamiseksi. Tilaisuuden järjestäjien näkökulmastaseutukunnallisten konsultaatiotilaisuuksien järjestäminen oli työlästä ja monimutkaista. Uuden<strong>to</strong>imintatavan markkinointi oli vaikeaa ja kunnista oli vaikea saada case -tapauksia. Tiedottaminenhankkeen ja kuntien välillä sekä kuntien sisällä ontui. Mutta lähes kaikki tilaisuuksiin osallistuneetkokivat saaneensa hyötyä ja uusia ideoita omaan työhönsä. Erityisen hyvänä pidettiin, että asioita olikäsittelemässä usean kunnan edustajia, joka laajensi näkökulmaa asiaan. Lisäksi tilaisuudet helpottivatkuntien työntekijöiden yhteydenpi<strong>to</strong>a <strong>to</strong>isiinsa. Etäyhteydet mahdollistivat tilaisuuksiin osallistumiseneikä etäyhteyksien koettu mitenkään vaikeuttavan keskusteluun osallistumista. Palautteen perusteellakonsultaatiotilaisuuksia tulee kehittää ja jatkaa.


37Toukokuun alussa 2011 voimaan astunut uusi terveydenhuol<strong>to</strong>laki korostaa perusterveydenhuollonasemaa ja määrää muun muassa sairaanhoi<strong>to</strong>piirien tehtäväksi perustaa sairaanhoi<strong>to</strong>pireihin perusterveydenhuollonyksiköt. PaKaste Lappi -hankkeessa on työstetty ehdotus yksikön <strong>to</strong>teuttamisenmalliksi Lapin sairaanhoi<strong>to</strong>piiriä ajatellen. Suunnitelma on <strong>to</strong>imitettu tarvittaessa sovellettavaksimyös Länsi-Pohjan keskussairaalaan.Työskentelyjaksot kehittämisen mahdollistajinaHankkeen aikana ohjausryhmä päätti pilottikuntien <strong>to</strong>iminnan kehittämisen lisäksi antaa kaikille Pa-Kaste Lapin hankkeessa mukana oleville kunnille mahdollisuuden kehittää omia <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>jaan rahoittamallaPaKaste -hankkeen tavoitteita edistäviä työskentelyjaksoja 31 kunnissa. Tämä herätti laajaakiinnostusta ja kehittämisaiheita tehtiin laajalla rintamalla, muun muassa neuvolatyössä kehitettiinuuden asetuksen mukaisia <strong>to</strong>imintamalleja. Toimintamallina työskentelyjaksot saivat paljon myönteistäpalautetta.. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteetja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksiaja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelija<strong>to</strong>vat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena.Parhaiten työskentelyjakson pystyy <strong>to</strong>teuttamaan kunnan oma työntekijä, joka jo tuntee <strong>to</strong>imintatavat,työn sisällön ja hänellä on valmiit kontaktit eri yhteistyötahoihin. Osassa kuntia työntekijän löytyminentyöskentelyjaksolle oli vaikeaa ja osa työntekijöistä teki kehittämistehtävää osa-aikaisenaoman työn ohella. Kehittämistehtävän työntekijän tueksi suurimmassa osassa kuntia oli perustettuyhteistyöryhmä.Työskentelyjaksoja kehittämistyön välineenä arvioitiin työskentelyjaksojen vastuuhenkilöille ja <strong>to</strong>teuttajilletehdyllä kyselyllä. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että työskentelyjakso oli hyvä tapa kehittääkunnan <strong>to</strong>imintatapoja. Hyvänä pidettiin myös sitä, että kunta sai valita itse kehittämisaiheen.Lähes kaikkien mielestä työskentelyjaksoilla oli selkeät tavoitteet, jotka myös saavutettiin hyvin.Työskentelyjaksojen kehittämistehtäviin oli usein varattu liian vähän aikaa ja tehtävään olisi kaivattuenemmän tukea sekä omasta organisaatiosta että hankkeelta. Työskentelyjakson tavoitteiden saavuttamistavaikeuttivat lisäksi aikataulujen yhteensovittamisen hankaluus, kehittämistyön tekeminenoman työn ohella sekä työyhteisön muu<strong>to</strong>svastarinta ja si<strong>to</strong>utumisen puute kehittämistehtävään.Kehittämistehtävään olisi kaivattu johdon ja kollegoiden tukea ja si<strong>to</strong>utumista sekä hankkeelta tukeaprojektityöskentelytai<strong>to</strong>ihin. Työskentelyjaksoille kaivattiin enemmän rahallista tukea myös muuhunkuin palkkakuluihin ja riittävän pitkää työskentelyjaksoa, johon voi irrottautua kokonaan omastatyöstään.Työskentelyjaksoja <strong>to</strong>teutui hankkeessa paljon, vaikka kunnat joutuivat päättämään niistä nopeallaaikataululla hankkeesta johtuen. Työskentelyjaksoja lisättiin hankkeen aikana taloustilanteen mukaan.Parhaiten kehittämisessä onnistuivat sellaiset hankkeet, joiden <strong>to</strong>iminta oli lähtökohtaisesti hyvinvalmisteltu, aihe pohjautui aiempaan kehittämiseen tai yhteiseen tarvetilaan ja sitä ohjasi moniammatillinentiimi. Hyvä suunnittelu, yhteistyö eri <strong>to</strong>imijoiden kesken ja osallisten si<strong>to</strong>uttaminen kehittämiseenennakoi kehittämisen jatkuvuutta myös hankerahoituksen jälkeen. PaKaste -hankkeen aikanakehitettyjen <strong>to</strong>imintamallien <strong>to</strong>imeenpanoa ja jatkokehittämistä jatketaan monissa kunnissa itsenäisesti.Kunnat <strong>to</strong>ivovat jatkossakin hankkeilta resurssia kehittämiseen. Kehittäminen nähdään usein jooman työn kehittämisenä, jolla on arvoa työtapojen ja niiden organisoinnin järkeistämisenä sekätyössä jaksamisen edistäjänä.31 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollontyoskentelyjaksot‐lapin‐kunnissa/viewja www.sosiaalikollega.fi/tervelappi/ammattilaiset‐jakuntapaattajat/tapahtumia/kuntien‐tyoskentelyjaksot‐terveyden‐edistamisen‐kehittamiseen


38Kuvio 1.8 Mitkä tekijät aut<strong>to</strong>ivat tavoitteiden saavuttamiseenTyöskentelyjakson työntekijät pitivät työskentelyjakson mahdollistamaa kehittämis<strong>to</strong>imintaa mielenkiin<strong>to</strong>isenaja ammatillisesti an<strong>to</strong>isana tehtävänä, joka an<strong>to</strong>i voimia ja in<strong>to</strong>a omaan työhön ja lisäsi yhteistyötäeri <strong>to</strong>imijoiden kanssa.1.1.4 Terveys- ja sosiaalialan yhteinen kehittämis<strong>to</strong>imintaTaulukko 1.10 Terveys- ja sosiaalialan yhteinen kehittämis<strong>to</strong>imintaKehittämistehtäväToiminta• Kehittäjäasiakas<strong>to</strong>iminta • Kuusi kehittäjäfoorumia• Kehittäjäasiakastyöryhmät• Asiakaskahvila<strong>to</strong>iminta• Verkkoneuvonta osana virtuaalistasosiaali- ja terveyspalvelukeskusta• Tukea tupakoinnin lopettamiseen• Palveluohjaus• Perheleiri • Perheleiri Tunturi-LapissaKehittäjäasiakas<strong>to</strong>imintaa on suunniteltu yhteistyössä Lapin PaKasteen sosiaalialan kanssa. Terveysalallakehittäjäasiakas<strong>to</strong>iminnassa on päästy vasta alkuun ja siinä on paljon kehitettävää ja paljonmahdollisuuksia.Virtuaaliseen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen verkkoneuvontaan ei ole vielä tullut juurikaan kysymyksiä,koska sivuja ei ole markkinoitu. Verkkoneuvonnan kehittämistä jatketaan PaKaste II:ssa.


39Perheleirin järjestäminen sosiaalipuolen kanssa osoittautui onnistuneeksi <strong>to</strong>iminnaksi, jossa terveydenedistäminen sisältyy monella tavalla luontevaksi osaksi leirin ohjelmaa.1.1.5 Pohdinta ja PaKaste II – 1.11.2011–31.10.2013Perusterveydenhuollon kehittämisessä ja terveyden edistämisessä on edetty PaKaste -hankkeen aikana.Toiminnan tuloksena Lapin kuntiin luotiin useita käytännön työtä helpottavia ja jäsentäviä uusia<strong>to</strong>imintamalleja. Myös jo olemassa olevia <strong>to</strong>imintamalleja päivitettiin ja levitettiin. Hankkeen aikanakehitettyjä <strong>to</strong>imintamalleja on nyt suunnitelmallisesti levitettävä PaKaste II -hankkeessa.Kehittäminen tapahtuu monella eri tasolla. Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö on kehittämistyön perusta.Kuntalähtöisyys edistää tärkeiden kehittämisaiheiden löytämistä ja si<strong>to</strong>utuneisuutta kehittämistyöhön.Kehittämistyö saadaan parhaiten käytäntöön, kun työssä on mukana alusta alkaen moniammatillinen<strong>to</strong>imintaa ohjaava kehittäjätiimi. Oman työn ja paikallisen kehittämisen lisäksi tarvitaanmaakunnallista pysyvää rakennetta, joka tukee ja linjaa kuntien kehittämistyötä sekä jatkossakinmahdollistaa kehittämistyöskentelyjaksoja kunnille. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa saatujen kokemustenperusteella työtä kannattaa viedä eteenpäin kuntalähtöisesti. Kunnat saavat itse valita heillesopivimmat juurrutettavat aihiot ja niitä sovelletaan hankkeen tuella kunkin kunnan <strong>to</strong>imiin sopiviksikäytänteiksi.Kuvio 1.9 PohdintaTerveysalan kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Yhteistyö vaatii kaikiltaosapuolilta aktiivisuutta ja tah<strong>to</strong>a <strong>to</strong>imia yhdessä ja sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Yhteistyöstäsosiaalialan kanssa saatiin hyvää kokemusta, mutta siinä ollaan vasta alussa ja sitä pitää jatkaa ja vah-


40vistaa. Myös yhteistyötä järjestö<strong>to</strong>imijoiden kanssa on kehitettävä. Jatkossa on tärkeä huolehtia entistäenemmän siitä, että lääkäreidenkin työohjelmassa on mahdollisuus osallistua oman kunnan <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>jenkehittämiseen. PaKaste II -hankkeessa terveyden edistämisen kehittämistyötä jatketaankaikilla tasoilla monipuolisella yhteistyöllä.Tavoitteena oli luoda pysyvä kehittämisrakenne. Tavoitetta ei täysin saavutettu, mutta kehittämisrakenteenluomisessa päästiin hyvään alkuun ja PaKasteen päättyessä sairaanhoi<strong>to</strong>piireihin ollaan perustamassaperusterveydenhuollon yksikköjä, jotka ovat varmasti tulevaisuudessa terveysalalla osapysyvää kehittämisrakennetta ja jopa avain<strong>to</strong>imija siinä. PaKasteen <strong>to</strong>imijat osallistuivat perusterveydenhuollonyksikköjen suunnitteluun.


411.2 PAKASTE 1: LAPPI, SOSIAALITYÖSOSIAALITYÖN TULOKSET TIIVISTETTYNÄOMAN TYÖN TUTKIMISEN JA KEHITTÄMISEN TAVAT JA MALLITKehittäjäsosiaalityöntekijämalliSosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>jen vaikuttavuuden arvioinnin <strong>to</strong>teutustapaSosiaalityön johtamisen kehittämisrakennemalliOpetus- ja tutkimusyhteistyön kytkeminen kehittämistyöhönAsiakaskehittäjä<strong>to</strong>imintaPALVELUJEN SAATAVUUDEN JA OSAAMISEN VÄLITTÄMISEN TASOTVerkkokonsultaation laajentaminenKansalaisneuvonnan aloittaminen verkossaTyöparityömalliYHTEISÖLLISTEN TYÖMENETELMIEN KEHITTÄMINENRyhmätyön yleinen malliNuorten kun<strong>to</strong>uttavan työ<strong>to</strong>iminnan ryhmät / Inari ja TornioTirlittan -tyttötalo/TornioMettäterapia/EnontekiöParisuhderyhmätPerheleiriLäheisneuvonpi<strong>to</strong>menetelmän juurruttaminenSOSIAALITYÖN PROSESSIMALLITNuorten palveluprosessimalli/KemiLastensuojelun sijaishuollon prosessimalli/RovaniemiNuorten sosiaalityön prosessimalli/TornioToimeentulotukityöskentelyn prosessimalli/TornioLänsi-Pohjan seudullinen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen malli/Länsi-PohjankunnatVarhain vanhemmaksi malli/Kemi ja TornioMALLEISTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISIÄKehittäjäasiakas<strong>to</strong>iminnan malliYleinen ryhmätyön malliLikihyväryhmätVarhain vanhemmaksi -prosessimalli


421.2.1 TavoitteetLapin osahanke, yhteiset tavoitteet1. Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee, terveys ja kestävä elämäntapa paranevatkehittämällä kuntien perusterveydenhuol<strong>to</strong>a, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita.2. Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuol<strong>to</strong>a kehitetään sek<strong>to</strong>rirajat ylittäen moniammatillistenkehittäjätiimien koordinoimana.3. Sosiaali- ja terveydenhuol<strong>to</strong>on rakennetaan yhteisiä asiakaskeskeisiä <strong>to</strong>iminta- ja työskentelymalleja:kuntien lastensuojelu- ja aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollon vastaanot<strong>to</strong>- japäivystys<strong>to</strong>imintaan, neuvola<strong>to</strong>imintaan sekä näiden perustana olevaan terveyden ja hyvinvoinninedistämistyöhön.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu.5. Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelut kehittyvät.Lappiin syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne sosiaali- ja terveyspalveluihin.Sosiaalityön tavoitteet1. Sosiaalipalveluita, terveyden edistämistä ja perusterveydenhuol<strong>to</strong>a kehitetään sek<strong>to</strong>rirajat ylittäen.2. Asiakkaiden <strong>to</strong>imintavoiman kasvattamisessa ja syrjäytymisen vähentämisessä sosiaalityön sisällöllisinäkehittämisalueina ovat lastensuojelu, nuorten kanssa tehtävä työ ja pitkään asiakkaanaolleiden asiakkaiden tilanteiden tarkastelu.3. Jatketaan sosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>n työn vaikuttavuuden arviointia, ja niiden interventioiden kokeilua jakehittämistä, joilla on oletetaan olevan vaikutusta.4. Vahvistetaan johtavien sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalisihteereiden sosiaalityön strategisen- japrosessijohtamisen kehittämistä.5. Tarkastellaan erityispalvelujen tuottamisen tarpeita ja rakenteita sekä hyödynnetään teknologiaa.6. Edistetään käytäntöjen ja käytäntöjä tukevan tutkimuksen sekä käytännön opetuksen yhteistyötä.1.2.2 Oman työn tutkimisen ja kehittämisen tavat ja mallit1.2.2.1 KehittäjäsosiaalityöntekijämalliPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on kehitetty <strong>to</strong>imintamalli, jossa sosiaalityöntekijätvoivat irrottautua eri hankerahoituksilla kehittämään omaa työtään. Kehittäjätyöntekijät <strong>to</strong>imivat50 % hankkeen palkkalis<strong>to</strong>illa kehittämistyössä ja 50 % kunnan sosiaalityössä. Oman kunnan kehittämistehtäväänliittyy usein lähialueen kuntien kanssa tehtävä kehittämis- tai juurruttamistyö. Ideantaustalla on ajatus tukea käytännön työntekijöitä kehittämään ja tutkimaan omaa työtään. Kehittäjäsosiaalityöntekijätekee osan ajasta asiakastyötä, joten on sujuvaa kokeilla kehiteltyjä malleja käytännössä.Kehittäjäsosiaalityöntekijän työhön kohdistuu paljon odotuksia monilta eri tahoilta, omastatiimistä, lähimmiltä esimiehiltä ja ylemmästä johdosta sekä Posken taholta. Kehittäjäsosiaalityöntekijämallintaustalla on ajatus siitä, että <strong>to</strong>iminta olisi jossakin vaiheessa normaalia kunnan kehittämisrakennetta.


431.2.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisrakenneSosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on tähän asti ollut niin erillistä, että aluksi piti kehittää yhteinentyöskentelyalusta ja yhteisen työkulttuurin makuun päästiin pilottien kautta. Suunnitteluvaiheessavalmisteltu konkreettinen henkilöstön yhteistyön malli on tukenut terveyden edistämisen,perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kehittämistä Lapissa ja laajempaa verkos<strong>to</strong>itumista Pohjois-Suomen monialaiset sosiaalipalvelut -kokonaisuudessa. Kehittämisen rakennemallissa 32 lähdettiin siitä,että PaKaste -hanke on kokonaisuus. Kaksi vuotta on lyhyt aika näin laajoille kehittämistavoitteille,joissa myös erilliset rakenteet vaikuttavat työn etenemiseen. Hyvään alkuun on kuitenkin päästy.Lapissa sosiaalityötä, perusterveydenhuol<strong>to</strong>a ja terveyden edistämistä on kehitetty sekä erikseen ettäyhdessä, ja yhteisten kehittämisalueiden etsiminen aloitettiin heti hankkeen alkaessa.Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan sekä laaja-alaista tieteenalat yhdistävää osaamista että sek<strong>to</strong>rikohtaistaosaamista. Kehitettäessä palveluja asiakaslähtöisiin, kokonaisvaltaisiin ja vaikuttaviin palveluprosesseihin,oman sisältöalan erityisosaamisen rinnalle nousee vahvasti sosiaali- ja terveysalan prosessi-ja verkos<strong>to</strong>-osaaminen. PaKasteen 1-vaiheen kokemuksesta voi <strong>to</strong>deta, että yhteinen sosiaalijaterveydenhuollon kehittämisympäristö tarjoaa työntekijöille ja opiskelijoille sekä asiakkaille hyvänkäytännön kosketuksen ja yhteisöllisyyden kokemuksen.1.2.2.3 Kehittäjäasiakas<strong>to</strong>imintaKehittäjäasiakas<strong>to</strong>imintaan on rekry<strong>to</strong>itu kehittäjätyöntekijöiden rinnalle 29 kehittäjäasiakasta ja yhteisiäkehittäjätyöntekijöiden ja -asiakkaiden kehittäjäfoorumeja on ollut kuusi. Asiakkaat osallistuvatkehittämis<strong>to</strong>imintaan ainakin kolmessa roolissa: asiakaskehittäjinä, vertaisneuvojina ja kokemusasiantuntijoina.Kehittäjäasiakas<strong>to</strong>imintaa on suunniteltu ja <strong>to</strong>teutettu viidessä eri ryhmässä: 1) vaikuttamisryhmäon avannut keskustelualustan, 2) prosessiryhmä on mallintanut kun<strong>to</strong>utusprosessia asiakkaankokemana ja aloittanut artikkelin kirjoittamisen, 3) tiedotusryhmä on tutkinut kuntien wwwsivujaja kommen<strong>to</strong>inut <strong>to</strong>imeentulotuen verkkovastauksia, 4) vertais<strong>to</strong>imintaryhmä on kehittänytneuvontapalveluja kansalaisille. Kehittäjäasiakkaat osallistuvat kansalaisverkkokonsultaatiossa aikuissosiaalityöhön,päihdetyöhön ja tupakasta vieroittamisen neuvontaan, 5) kehittäjäkahvilaryhmä tukeekansalaisten ja viranhaltijoiden kehitysmyönteisiä kohtaamisia.Kehittäjäkahvilan kantavana ajatuksena on ollut saattaa kansalaiset ja sosiaali- ja terveyspalvelujenkäyttäjät yhteen kehittäjätyöntekijöiden ja palveluiden tuottajien kanssa. Kehittäjäkahvilassa kansalaisetvoivat tuoda omaa kokemustie<strong>to</strong>aan ja kehittämisideoita sekä kehittäjätyöntekijöiden että palveluidentuottajien tie<strong>to</strong>on. Samalla kansalaisilla on mahdollisuus saada tie<strong>to</strong>a palveluista. Kehittäjäkahvilaon ollut avoinna kerran viikossa 1.3.2011 alkaen vapaaeh<strong>to</strong>is<strong>to</strong>iminnankeskus Neuvokkaan tiloissa.Kehittäjäkahvilan aukioloaikoina on käsitelty <strong>to</strong>imeentulotukiasioita, vammaispalveluja, terveyspalveluja,vanhuspalveluja sekä KELA:n palveluja. Kahvilan aukioloaikoina kävijät ovat myös voineettutustua ikihyväryhmien <strong>to</strong>imintaan, tupakasta vieroitukseen ja liikuntapalveluihin. Kahvilassaon ollut myös mahdollista tehdä diabetes-riskitesti. Ennen eduskuntavaaleja, 7.4. kahvilassa vierailikansalaisten tentattavana kansanedustajaehdokkaita Kokoomuksesta, Kristillisdemokraateista, Keskustasta,Vasemmis<strong>to</strong>lii<strong>to</strong>sta sekä SDP:stä. Keskustelun teemana oli hyvinvointivaltion säilyttäminen.Kehittäjäkahvilassa on lisäksi järjestetty kehittäjäasiakas<strong>to</strong>imintaan liittyviä kehittäjäfoorumeita 1.3. ja11.5. Kehittäjäkahvila on myös <strong>to</strong>iminut erilaisten teemaryhmien kokoontumispaikkana.Kävijöiden määrä on vaihdellut kehittäjäkahvilassa noin 5–25 henkilön välillä. Saadun palautteen perusteellakehittämistä ja huomiota vaatisivat edelleen erityisesti lapsiperheiden ennaltaehkäisevät32 Liite 1: Monialaiset sosiaali‐ ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne


44palvelut sekä ikäihmisten palvelut, kuten kotipalvelu. Kun<strong>to</strong>utuspalveluiden osalta esille on tullut kokemuksiaasiakkaan pompottelusta KELA:n ja kotikunnan välillä, jolloin kun<strong>to</strong>utuksen ennaltaehkäiseväulottuvuus kärsii. Kokemusasiantuntijoina asiakkaat osallistuvat seminaareihin ja tiedotustilaisuuksiin,joissa he voivat oman kokemuksensa kautta tuoda esiin palvelujärjestelmän ja -prosessienkehittämistarpeita ja parannusehdotuksia.Merkittävä avaus kehittäjäasiakas<strong>to</strong>iminnan vaikuttavuudelle on ollut mahdollisuus kommen<strong>to</strong>ida tekeilläolevaa sosiaalihuol<strong>to</strong>lakia. Asiakaskuulemistilaisuus pidettiin 31.5.2011 Rovaniemellä ja siihenvalmistauduttiin pohtimalla ja työstämällä kommentit aiemmin mainituissa viidessä työryhmässä. Kehittäjäasiakasja -työntekijät olivat kutsuttuina puheenvuoronpitäjinä Helsingissä järjestetyssä kuulemistilaisuudessa22.6.2011. Kehittäjäasiakas<strong>to</strong>iminnassa on pääosiltaan kysymys sosiaalipolitiikasta,jossa pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden tuottamiseen. Asiakkaita aktivoidaan oman elämänsäja palveluprosessinsa hallinnan lisäksi osallistumaan palvelujen kehittämis- ja suunnittelu<strong>to</strong>imintaan.Asiakkaille tulevan hyödyn lisäksi <strong>to</strong>iminnalla ajatellaan olevan hyötyä kehittäjätyöntekijöille ja viranhaltijoille,joiden ammatillisen, sisällöllisen asiantuntijuuden rinnalle nousee osallistamisen asiantuntijuus.Kehittämisyhteistyön voidaan ajatella tukevan palveluiden käyttäjien vahvemman kansalaisuudensaavuttamista.PaKasteen 1-vaiheen pilo<strong>to</strong>innin kokemusten pohjalta on mallinnettu kehittäjäasiakas<strong>to</strong>iminnan prosessimalli33 . Kehittäjäasiakkaat ovat kokeneet <strong>to</strong>iminnan pääosin myönteisinä, vaikkakin odotuksianopeampiin vaikuttamismahdollisuuksiin on ollut. Kehittäjäasiakas<strong>to</strong>iminnan levittämistä ja juurruttamistajatketaan PaKaste II:ssa. Tavoitteena on saada asiakkaita mukaan kuntien kehittämisprosesseihinja jatkaa eritasoista vaikuttamis<strong>to</strong>imintaa sekä <strong>to</strong>isaalta selkeyttää <strong>to</strong>iminnan paikkaa suhteessajärjestöjen <strong>to</strong>imintaan.1.2.2.4 Sosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>jen vaikuttavuuden arvioinnin <strong>to</strong>teutustapaPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on pyritty vastaamaan sosiaalityön vaikuttavuudenarvioinnin sekä tie<strong>to</strong>on perustuvien käytäntöjen kehittämisen vaateeseen jo useiden vuosien ajan.Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö -hankkeessa <strong>to</strong>teutettiin vuosina 2007–2008 laaja sosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>jenasiakastyöhön kohdistunut tutkimus, josta julkaistiin raportti kesällä 2010. Tuolloin arvionaoli, että sosiaalialan työn vaikuttavien mekanismien <strong>to</strong>dentaminen vaatii huomattavasti edellistä monipuolisemmantiedonkeruun. Aineis<strong>to</strong>n monipuolistamisen lisäksi myös tiedonkeruun <strong>to</strong>teuttamistapatuntui vaativan muu<strong>to</strong>ksia. Muutaman kysymyksen sisältäneellä tukkimiehen kirjanpidolla pääsääntöisestitäytettävä lomake oli <strong>to</strong>ki helppo täyttää, mutta tie<strong>to</strong>jen vieminen sähköiseen tie<strong>to</strong>kantaanoli varsin työläs ja resursseja vaativa työvaihe. Vanha lomake oli myös kysymyksiltään liian suppea,jotta sillä olisi päästy kovinkaan syvälle sosiaalialan työn vaikuttavien elementtien <strong>to</strong>dentamisessa.Uudessa tutkimusvaiheessa päädyimmekin käyttämään sähköistä lomaketta uusine, monipuolisimpinekysymyksineen.Uusien kysymysten ja teemojen avulla pyrimme pääsemään syvemmälle vaikuttavan sosiaalialan työnelementtien etsimisessä ja näkyväksi tekemisessä. Uusien kysymysten kautta saatiin entistä tarkempaatie<strong>to</strong>a asiakkaista sekä heidän tilanteistaan ja niissä tapahtuvista muu<strong>to</strong>ksista. Samoin myös työskentelyntapoihin ja muo<strong>to</strong>ihin liittyviä kysymyksiä pilkottiin pienempiin osiin. Samalla mukaan otettiinasiakkaiden kanssa ja asiakkaiden asiassa työskentelyyn käytettyyn aikaan liittyviä kysymyksiä.Uutta oli myös se, että asiakkaat ja työntekijät vastasivat samoihin asiakkaan tilanteeseen ja työskentelyprosessiinliittyviin kysymyksiin. Tällöin mahdollistui erilaisiin asioihin liittyvien kokemusten tarkastelunlisäksi myös sen tarkastelu, mikä merkitys työntekijän ja asiakkaan käsityksillä ja niideneroilla on suhteessa työn vaikuttavuuteen. Ohjelmateoriamme pysyi samana: ”Vaikuttavan sosiaali-33 www.sosiaalikollega.fi/kaste/juurrutettavat


45työn edellytyksenä on vuorovaikutuksellinen, suunnitelmallinen, asiakasta osallistava työtapa, jonka<strong>to</strong>teutuksesta vastaa ammattitai<strong>to</strong>inen, riittävä ja omaa työtään tutkiva sosiaalialan henkilöstö.”Tiedonkeruun <strong>to</strong>teuttaminenEdellisessä tiedonkeruuprosessissa työntekijät täyttivät lomakkeita kaikista asiakkaistaan kuukausittainpuolen vuoden ajanjakson. Puutteena tuossa lomakkeessa oli, ettei yksittäistä asiakasta ollutmahdollista seurata kuukaudesta <strong>to</strong>iseen. Uuteen lomakkeeseen otettiin mukaan asiakkaan tunnistetie<strong>to</strong>,jonka avulla asiakasta ja hänen asiakkuuteensa liittyviä asioita oli mahdollista seurata. Sosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>jentyön ja asiakkaiden pitkäaikaisen seurannan mahdollistamiseksi jokaiselta tiedonkeruuseenosallistuvalta kunnalta pyydettiin vuoden 2015 loppuun saakka ulottuva tutkimuslupa, jossamääriteltiin tie<strong>to</strong>a kerättävän enintään neljänä kuukautena vuodessa.Vaikuttavuuden arviointia liitettiin kiinteästi osaksi Lapin yliopis<strong>to</strong>n sosiaalityön opetusta. Opiskelijoillaoli mahdollisuus analysoida ja käyttää kerättävää aineis<strong>to</strong>a osana omia opin<strong>to</strong>jaan. Aineis<strong>to</strong>a olimahdollista myös käyttää sosiaalityön opin<strong>to</strong>jen kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien kursseilla.Yliopis<strong>to</strong>n opiskelijoita sekä tutkimus- ja opetushenkilöstöä rekry<strong>to</strong>itiin myös erilaisiin sosiaalityönkäytännöistä nouseviin tutkimushankkeisiin. Tiedonkeruun ja koko vaikuttavuuden arvioinnin onnistumiseneräänä edellytyksenä oli, että käytännön työntekijät ja heidän organisaationsa saatiin motivoituatuottamaan tie<strong>to</strong>a omasta <strong>to</strong>iminnastaan. Motivaatio syntyy ainakin osittain siitä, että tuotettavatie<strong>to</strong> on relevanttia suhteessa sosiaalialan käytäntöihin. Tie<strong>to</strong>a on pystyttävä hyödyntämäänkäytännön työssä. Onnistumisen takaamiseksi talvella 2011 neuvoteltiin kaikkien Lapin läänin kuntienkanssa tiedonkeruuseen mukaan lähtemisestä. Neuvotteluja käytiin pääasiassa videoneuvotteluina,mutta myös käymällä joissakin kunnissa. Samalla työntekijöiden kanssa muokattiin lomakettakäytäntöihin sopivaksi. Tässä vaiheessa tiedonkeruun ulkopuolelle Lapin kunnista olivat jäämässä Posio,Simo ja Utsjoki. Lapin ulkopuolelta Kuusamo taas halusi lähteä mukaan tuottamaan tie<strong>to</strong>a omastatyöstään.Käytännössä tiedonkeruuta lähdettiin <strong>to</strong>teuttamaan ajatuksella, että sosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>jen työntekijättäyttävät lomakkeen jokaisesta asiakkaastaan yhden kuukauden ajalta kerrallaan. Yhteiseksi tiedonkeruunaloittamiskuukaudeksi sovittiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maaliskuu. Joissakinkunnissa tehtiin heti alkuun rajauksia sen suhteen, mistä asiakkaista tie<strong>to</strong>a tuotetaan. EsimerkiksiRovaniemen kaupunki jätti etuuskäsittelijöiden työn tiedonkeruun ulkopuolelle. Lapin läänin ulkopuoleltatiedonkeruuseen osallistuva Kuusamo puolestaan halusi kerätä tie<strong>to</strong>a pelkästään aikuissosiaalityöstäja <strong>to</strong>imeentuloturvasta. Lomake, jota työntekijät asiakkaistaan ja osittain asiakkaan kanssatäyttivät, löytyy Posken ylläpitämästä Virtuaalisesta sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksesta. Työntekijätkirjautuvat sähköiselle lomakkeelle omilla käyttäjätunnuksillaan ja salasanoillaan, eivätkä työntekijätpääse näkemään <strong>to</strong>istensa täyttämiä lomakkeita. Sähköinen lomake sisältää välitallennusominaisuuden,joten lomaketta ei tarvitse täyttää kerralla valmiiksi, vaan sen voi välitallentaa ja täydentäämuuttuvia tie<strong>to</strong>ja kuukauden aikana ennen tie<strong>to</strong>kantaan lähettämistä.Asiakkaan vastausten saaminen lomakkeelle edellytti, että työntekijä keskustelee ja kysyy asiakkaaltalomakkeella olevat kysymykset ja täyttää ne sitten sähköiselle lomakkeelle. Ilman henkilökohtaistaasiointia työntekijän kanssa olevat asiakkaat eivät voineet osallistua tiedontuottamiseen. Toki näidenasiakkaiden kohdalla työntekijöillä oli mahdollisuus esittää omat arvionsa asiakkaan tilanteesta jatyöskentelystä asiakkaan asiassa. Helposti täytettäväksi ajatellusta sähköisestä lomakkeesta huolimattaosa työntekijöistä halusi täyttää paperista lomaketta ja myöhemmin siirtää tiedot sähköisellelomakkeelle. Esimerkiksi kotikäyntien yhteydessä näin oli tehtäväkin, kun työntekijällä ei ole käytettävissäkannettavaa tie<strong>to</strong>konetta. Osalle työntekijöistä työskentely asiakkaan kanssa on myös luontevampaailman tie<strong>to</strong>konetta.Arviointia – kokemuksia ja tuloksiaToukokuun loppuun mennessä tiedonkeruuseen on osallistunut 15 Lapin läänin kuntaa sekä Pohjois-Pohjanmaalta Kuusamo. Lomakkeita on tie<strong>to</strong>kantaan palautunut yhteensä 1 833 kappaletta. Määräon jäänyt huomattavasti ennakoitua pienemmäksi. Vuosina 2007–2008 <strong>to</strong>teutetun tiedonkeruun pe-


46rusteella odotettiin lomakkeiden määrän olevan useita tuhansia yhden kuukauden aikana. Edellisenaineis<strong>to</strong>n perusteella olimme arvioineet sosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>ssa asioivan n. 5–7 % kuntalaisista. Muutamankunnan osalta lomakkeita on palautettu vielä <strong>to</strong>ukokuun jälkeenkin, mutta ne eivät ole ehtineetmukaan ensimmäiseen analyysikierrokseen. Elo-syyskuussa <strong>to</strong>teutetun kuntakierroksen aikana kävimyös ilmi, että muutamilla työntekijöillä oli välitallennettuja tai paperille täytettyjä lomakkeita, joitahe eivät olleet vielä jostain syystä lähettäneet eteenpäin. Syyskuussa tiedonkeruu <strong>to</strong>teutettiin samallalomakkeella myös Keski-Pohjanmaalla kahdeksan kunnan voimin. Keski-Pohjanmaan aineis<strong>to</strong> tallentuiomaan tie<strong>to</strong>kantaansa, mutta on yhdistettävissä Lapin ja Kuusamon yhteiseen aineis<strong>to</strong>on.Aineis<strong>to</strong>n analyysi ja siitä tehtävät joh<strong>to</strong>päätökset vaativat aina myös tiedon tuottajien ja käyttäjienkanssa suoritettavaa yhteistä tulkintaa. Pelkät numerot eivät kerro, mistä numeroiden takana olevassailmiössä on kysymys. Alueelliset erityispiirteet huomioivan tulkinnan varmistamiseksi tutkimuksenkoordinoijat ovat käyneet elo-syyskuussa lähes kaikissa tiedonkeruuseen osallistuneissakunnissa keskustelemassa työntekijöiden kanssa alustavan analyysin tuloksista. Kuntakäynnit palvelevatmyös tiedontuottamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin liittyvän motivaation ylläpitämistä. Numeroidentulkinnan lisäksi kunnissa on keskusteltu tiedonkeruun jatkamisesta ja kar<strong>to</strong>itettu käytäntöihinliittyviä paikallisia tutkimustarpeita.Aineis<strong>to</strong>n vähäisen määrän lisäksi aineis<strong>to</strong> on vahvasti painottunut <strong>to</strong>imeentulotukityöhön. Aineis<strong>to</strong>stayli 40 % on etuuskäsittelijöiden tuottamaa ja lähes 65 % täytetyistä lomakkeista koskee <strong>to</strong>imeentuloturva-asiakkaita.Sosiaalityö ja erityisesti lastensuojelun sosiaalityö jäävät tässä aineis<strong>to</strong>ssavalitettavan marginaaliseen asemaan. Lisäksi näyttää siltä, että sosiaalityöntekijätkin täyttivät lomakkeitahelpommin <strong>to</strong>imeentulotukiasiakaistaan kuin varsinaisista sosiaalityön asiakkaistaan.Tiedonkeruun ensisijaisena tavoitteena on ollut tehdä näkyväksi sosiaalialan työn vaikuttavia elementtejä.Toisaalta tavoitteena on ollut myös tuottaa kuntien välistä vertailutie<strong>to</strong>a. Eri kuntien tuottamatie<strong>to</strong> näyttää kuitenkin tässä vaiheessa muodostuvan erilaisista asiakasryhmistä, joten vertailuaon vaikea tehdä. Myös aineis<strong>to</strong>n kuntakohtainen pienuus asettaa suuria rajoitteita vertailuasetelmienmuodostamiselle. Aineis<strong>to</strong>n tuottamat ja sieltä esiin nousevat tulokset ovat vain yksi osa PaKaste-hankkeessa <strong>to</strong>teutettua vaikuttavuuden arvioinnin osuutta. Tässä vaiheessa aineis<strong>to</strong>n tuottamia tuloksiamerkittävämpänä tuloksena voidaan pitää sähköisen lomakkeen kehittämistä ja käyttöönot<strong>to</strong>ayhteisen tiedon tuottamisen sekä myös asiakastyön välineenä. Tiedon tuottamisen näkökulmasta ny<strong>to</strong>n saatu käyttöön lomake, jolla kaikki kunnat keräävät tie<strong>to</strong>a samoilla muuttujilla. Aineis<strong>to</strong>n karttuessatämä mahdollistaa myös erilaisten vertailujen tekemisen. Asiakkaiden tunnistetie<strong>to</strong>jen käyttäminenmahdollistaa työprosessien ja asiakkaiden tilanteiden pitkäaikaisen seurannan. Tämä <strong>to</strong>kiedellyttää, että tiedontuotan<strong>to</strong>a päästään jatkamaan vähintään tutkimusluvissa määritellyn kauden elivuoden 2015 loppuun saakka.Lomaketta suunniteltaessa ehdot<strong>to</strong>mana tavoitteena oli myös sen sisällöllinen käytettävyys asiakastyönvälineenä. Aineis<strong>to</strong>n alustaviin tuloksiin liittyvien kuntakäyntien yhteydessä on saatu arvokastatie<strong>to</strong>a lomakkeen käytettävyydestä. On selvää, ettei lomake sovellu käytettäväksi kaikissa asiakastilanteissaja asiakas- sekä työskentelysuhteen jatkuvuuden turvaaminen on aina asetettava etusijallesuhteessa tiedon tuottamiseen. Toisaalta lomakkeen käytettävyydestä on ehkä hieman ristiriitaisiakinkäsityksiä. Osa työntekijöistä on esimerkiksi sitä mieltä, ettei lomake sovellu käytettäväkasi lastentai nuorten kanssa. Toisille lomake on kuitenkin ollut luonteva työskentelyn väline esimerkiksijuuri 13–17-vuotiaiden nuorten kanssa. Myös lastensuojelun perhetyössä lomaketta on onnistuttukäyttämään osana omaa työtä. Lomakkeen kysymysten ja teemojen avulla työntekijän ja asiakkaanvälille on parhaimmillaan syntynyt uutta tie<strong>to</strong>a tuottavaa keskustelua vaikeistakin asioista, mikä avaamyös uusia työskentelyn mahdollisuuksia. Eräs aineis<strong>to</strong>n ongelmakohta erityisesti tiedon tuottamisennäkökulmasta on se, että työntekijöille ja asiakkaille tarkoitettuihin yhteisiin kysymyksiin ontyöntekijöiden vastauksia huomattavasti enemmän kuin asiakkaiden vastauksia. Tämä asettaa rajoituksiakäyttää aineis<strong>to</strong>a työntekijän ja asiakkaan erilaisten kokemusten tai näkemysten merkityksenhahmottamisessa.


47Tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin jatkoNykyistä aineis<strong>to</strong>a on vasta pintapuolisesti analysoitu ja analyysia onkin tarkoitus jatkaa ja syventääsyksyn 2011 aikana. Rinnakkain aineis<strong>to</strong>n analyysin kanssa on kuitenkin suunniteltava ja mietittävätiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin jatkon <strong>to</strong>teuttamista. Elo-syyskuussa 2011 <strong>to</strong>teutettujenkuntakäyntien perusteella voidaan varovaisesti arvioida kuntien työntekijöiden haluavan jatkaaomaan työhönsä liittyvää tiedontuotan<strong>to</strong>a. Jatkoa suunniteltaessa on kuitenkin tunnistettava nykyisenlomakkeen käyttöön liittyvät ajankäytölliset vaatimukset. Kokemusten perusteella lomakkeentäyttäminen vaatii aikaa noin 15–30 minuuttia, mikä tulisi huomioida asiakastyön aikatauluja suunniteltaessa.Toki lisäajan antaminen asiakkaille, joiden kanssa lomaketta täytetään, saattaa antaa vinoutuneitatuloksia asiakastyön normaalitilanteeseen verrattuna. Tämä kysymys liittyy kuitenkin laajempaankeskusteluun tiedontuotannon tai vaikkapa dokumen<strong>to</strong>innin paikasta asiakastyössä ja niihin varattavistaresursseista.Tiedontuotan<strong>to</strong>a jatketaan nykyisellä lomakkeella vuoden 2011 loppuun saakka. Kuntakäyntien yhteydessäon ehdotettu marraskuuta yhteiseksi tiedonkeruukuukaudeksi. Näyttää kuitenkin siltä, ettäyhden kuukauden aikana lomakkeen täyttäminen kaikista asiakkaista voi muodostua ylivoimaiseksitehtäväksi. Sinänsä tiedonkeruukuukaudella ei ole aineis<strong>to</strong>n ja sen käytettävyyden kannalta suurtakaanmerkitystä. Tärkeintä tässä vaiheessa on saada kartutettua aineis<strong>to</strong>n määrää erityisesti sosiaalityönosalta. Työntekijöille onkin tarjottu mahdollisuutta täyttää lomakkeita mahdollisimman monestaasiakkaasta syys-marraskuun välisenä aikana. Kevään ja syksyn aikana kertyneen aineis<strong>to</strong>n ja kokemustenperusteella tehdään uusia valin<strong>to</strong>ja tiedon tuottamisen suhteen vuodelle 2012. Lomakettavarmaan joudutaan jonkin verran päivittämään ja samalla on myös mietittävä tiedonkeruun käytännön<strong>to</strong>teuttamista. Yhtenä vaih<strong>to</strong>eh<strong>to</strong>na voisi olla, että työntekijät täyttävät vuoden aikana kaikistaasiakkaistaan yhden lomakkeen. Tämä kuitenkin vaatii työntekijöiltä <strong>to</strong>della pitkällistä si<strong>to</strong>utumistatiedontuotan<strong>to</strong>on. Toisena vaih<strong>to</strong>eh<strong>to</strong>na voisi olla lomakkeen jakaminen teemojen mukaan, jolloinyhtenä kuukautena kerättäisiin yhden erityisen teeman mukaista tie<strong>to</strong>a kaikista asiakkaista.1.2.2.5 Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenneKehittämisrakenteessa jäsennettiin sosiaalityön johtamista yhteiskunnallisessa kontekstissa ja kunnallistaloudenreunaehdoissa. Tausta-ajattelussa painotettiin sosiaalityön eettistä perustaa ja asiakaslähtöisyyttäsekä sosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>n sosiaalialan työn vaikuttavuuden arviointia. Rakenteen <strong>to</strong>teuttaminenon ollut osa tutkimus- ja opetuskeskusyhteistyötä Lapin yliopis<strong>to</strong>n sosiaalityön lai<strong>to</strong>ksen,Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja PaKaste -hankkeen työntekijöiden kesken. Tavoitteenaon ollut kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyökumppanuuden edistäminen sosiaalityönjohtamisen kehittämisessä. Osallistujia on 18 Lapin kunnasta, yhteensä 34 henkilöä, joistatyöntekijöitä 28 ja opiskelijoita 6. Sosiaalityön johtamista on kehitetty verkos<strong>to</strong>imalla osallistujat(johtavat sosiaalityöntekijät, sosiaali- ja terveysjohtajat, sosiaalisihteerit, opiskelijat sekä kehittäjätyöntekijätja opettajat) kahden päivän yhteisiin kehittämisseminaareihin ja sisältökokonaisuuksiinsekä kehittämällä omaa johtamista kehittämistehtävien muodossa seminaarien välisinä aikoina.Sisältö muodostui kahdeksasta kehittämis- ja oppimismoduulista. Orientaatiotehtävänä osallistujillaoli oman johtamisen kuvan hahmottaminen ja odotukset kehittämisrakenneyhteistyöhön. Ensimmäisenkehittämisseminaarin tavoitteena oli sosiaalityön ja johtamisen arvojen ja ristirii<strong>to</strong>jen tunnistaminen.Kehittämistehtävänä oli oman tiimin työtä ohjaavien arvojen tunnistaminen. Toisen kokoontumisentavoitteena oli johtamisen teorioihin tutustuminen ja johdattelu asiantuntijuustyön johtamiseen.Kehittämisseminaarissa käsiteltiin johtamisen teorioita ihmisten johtamisen näkökulmasta jatehtäväksi annettiin kar<strong>to</strong>ittaa oman tiimin voimavarat SWOT-analyysin ja kehittämiskeskustelujenavulla. Kolmansilla kehittämisrakennepäivillä tavoitteena oli henkilöstöhallin<strong>to</strong>on perehtyminen. Seminaarissasyvennyttiin talous- ja henkilöstöhallin<strong>to</strong>on sekä tutustuttiin henkilöstötilinpäätöksen tekemiseen.Kehittämistehtävän kautta lähestyttiin strategista ja prosessijohtamista ja alettiin kootasosiaalityön suunnitelmia osana kuntasuunnitelmaa.


48Neljännellä kokoontumiskerralla palattiin sosiaalityön ydintehtäviin tarkastelemalla tarve- ja kansalaislähtöistäjohtamista sosiaalisen rapor<strong>to</strong>innin kautta ja jatkamalla edelliskertaista kehittämistehtävää.Viidennessä työkokouksessa käsiteltiin avointa asiantuntijuuskulttuuria, kehittämisen johtamistasekä työnohjausta. Kuudentena välitehtävänä olivat kehittämiskeskustelut ja tiimien osaamiskartanpäivittäminen. Yhteisessä tapaamisessa käsiteltiin tiimityön tuloksellisuutta ja tarkasteltiin oman johtajuudentapaa. Seitsemännessä seminaarissa kuultiin esimerkki sosiaalityön strategisesta johtamisestasekä pohdittiin sosiaalityön tilaa vaikuttavuuden arvioinnin alustavien tulosten varassa. Lopputapaamisessapalattiin sosiaalityön juurille rakenteellisen sosiaalityön ja realistisen arvioinnin vahvistamisenkautta sekä työstettiin omaa johtamisen tapaa jatkossa.Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen ovat kehittämiskohteena Kaste-ohjelmassa. Toteutettu sosiaalityönjohtamisen kehittämisrakenne on tukenut johtamisen kehittämisen ohella myös PaKasteenmuita sisällöllisiä osa-alueita. Kehittämisrakenteeseen on kytketty sosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>n sosiaalialan työnvaikuttavuuden arviointi. Johtavat työntekijät ovat osallistuneet ja tukeneet tiimiensä osallistumistavaikuttavuuden arvioinnin tiedonkeruuseen ja tulosten tulkintaan. Kehittämisrakenteeseen osallistuva<strong>to</strong>vat antaneet luvan käyttää tekemiään dokumentteja tutkimusaineis<strong>to</strong>na myös jatkotutkimuksissaja opinnäytetöissä. Koko kehittämisrakenteen kuvaus on löydettävissä internetsivuilta. 3434 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/sosiaalityo/johtamisenkehittamisrakenne/Sosiaalityon_johtamisen_kehittamisrakenne.pdf


49Taulukko 1.11 Johtamisen kehittämisrakenneTeema Sisältö KehittämistehtäväOrientaatioSosiaalityön johtamisen näkökulmatja haasteet30.11.–1.12.2009Johtamisen teoriatIhmisen johtaminen21.–22.1.2010Talous- ja henkilöstöhallin<strong>to</strong>22.–23.4.2010Tarve- ja kansalaislähtöinenjohtaminen9.–10.9.2010Asiantuntijajohtaminen3.–4.11.2010Toiminnan johtaminen3.–4.2.2011Toiminnan arviointi jarapor<strong>to</strong>inti7.–8.4.2011Sosiaalityön johtamisen ydin15.–16.9.2011• Sosiaalityön haasteet ja johtamisenlähestymistavat• hyvinvointi palveluiden laatu• Sosiaalityön eettiset arvot jajohtaminen• Ihmisten johtaminen• Strateginen tulosjohtaminen• Henkilöstöhallin<strong>to</strong> ja johtaminen• Henkilöstötilinpäätös henkilöstöpäällikkö• Kansalais- ja elämäntilannelähtöinenjohtaminen sekä sosiaalinenrapor<strong>to</strong>inti• Empowerment ja kansalainen• Yhteiskunnallinen muu<strong>to</strong>spalvelujärjestelmässä• Kehittämisen johtaminen• Työnohjaus kehittämisenvälineenä• Tiimityön tulokset ratkaisevatja minä tiimin johtajana• Onko johtaminen psykologiaavai yhteisöön vaikuttamista• Rakenteellinen johtaminensosiaalityössä ja sosiaalityönstrateginen johtaminen• Sosiaalityön vaikuttavuudenarviointi• Vaikuttavuuden arviointi• Rakenteellinen sosiaalityö• Oman johtamisosaamisenvahvistamisen malli• Orientaatiotehtävä• Oman johtamisen kuva• Tiimin työtä ohjaavat arvot• Sosiaalityön painopistealueet2010• Kehityskeskustelut• Tiimin voimavarat• Sosiaalityön suunnitelmaosana kuntasuunnitelmaa, Iosa• Sosiaalityön suunnitelmaosana kuntasuunnitelmaa, IIosa• Tiimityön perusteet lyhyesti-materiaaliin tutustuminen• Minä tiimin johtajana• Tiimin voimavarojen vahvistumisentarkentaminen• Vaikuttavuuden arvioinnin<strong>to</strong>teuttaminen• Vuoden 2010 <strong>to</strong>iminnantuloksellisuuden arviointi• Joh<strong>to</strong>päätökset vuodelle201235 LsL 12§1.2.2.6 Koulutuksellinen tuki kuntien kehittämis- ja suunnittelutyölleLastensuojelulakiin 35 on kirjattuna velvoite kunnille laatia suunnitelma lastensuojelun järjestämisestäja kehittämisestä. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuus<strong>to</strong> ja sen <strong>to</strong>teutumista arvioidaan säännöllisesti.Lapin Kaste -ohjelma ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus järjestivät Lapin kuntienlastensuojelusuunnitelmien laatimiseksi nimetyille yhdyshenkilöille ja työryhmille tukea ja koordinaatiota.Kyse on ohjelmasta, jolla tuetaan kuntien lastensuojelusuunnitelmien prosessointia, <strong>to</strong>teuttamistaja seurantaa. Tukirakenne <strong>to</strong>teutettiin työkokousmuodossa ja niihin oli mahdollisuus osallistuavideolla etäältä. Työkokouksia pidettiin kuusi ajalla 16.6.2009–7.9.2010.


50PaKasteen Lapin osahanke on organisoinut Väestölii<strong>to</strong>n Tahdolla ja taidolla -parisuhdeohjaajakoulutuksenLappiin. Ohjaajia valmistui 26.9.2011 yhteensä 19 (terveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä,psykologeja, seurakuntapas<strong>to</strong>reita ja diakoniatyötekijä): Tunturi-Lapin alueelta 15, Inarista2 ja Rovaniemeltä 2. Koulutukseen osallistumisen eh<strong>to</strong>na oli parisuhderyhmän ohjaaminen yhdessätyöparin kanssa koulutuksen aikana. Tämä onkin <strong>to</strong>imiva eh<strong>to</strong> me<strong>to</strong>dikoulutuksissa. Koulutukseenosallistuvat ohjasivat omat parisuhderyhmänsä ja si<strong>to</strong>utuivat <strong>to</strong>imintaan myös jatkossa. Koulutussisälsi ensimmäisen ryhmän ohjaamisen työparin kanssa keväällä 2011. Parisuhderyhmiä pidettiin9 ja niissä ohjausta sai yhteensä 39 pariskuntaa (78 henkilöä). Parit harjoittelivat oman kumppaninsakanssa. Heidän palautteensa ja parisuhteen muu<strong>to</strong>ksen arvioinnit ovat myönteisiä. Paritreenit ja ohjausvaikuttavat positiivisesti yhteiselämään.Aikuissosiaalityön päivät järjestettiin yhteistyönä PaKaste -hankkeen, Lapin yliopis<strong>to</strong>n sosiaalityönlai<strong>to</strong>ksen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske), Pohjanmaan maakuntien sosiaalialanosaamiskeskuksen (SonetBotnia) ja Kokkolan yliopis<strong>to</strong>keskus Chydeniuksen kanssa. Päiville olitarve, sillä aikuissosiaalityö on murroksessa. Päivien punaisena lankana oli teorian, käytännön ja tutkimuksenyhteinen pohdinta aikuissosiaalityön tilasta, tulevaisuudesta ja periaatteista. Vanhojen jauusien käytäntöjen sekä sosiaalityön kontekstin kriittinen arviointi luovat mahdollisuutta saavuttaaosaamista, jossa koetellut käytännöt hyödynnetään myös tulevaisuuden haasteisiin vastattaessa.Rovaniemen kehittäjätyöntekijät järjestivät Pesäpuu ry:n kanssa Lapin sosiaali- ja perhetyöntekijöilleperhehoidon kehittämispäivät 7.–8.10.2010 teemalla: Sukulaissijaisvanhemmuus – perhekohtainentyöskentelymalli. Kehittämispäiviin osallistui 16 sosiaali- ja perhetyöntekijää Inarista, Tervolasta, Sodankylästäja Rovaniemeltä. Myös sukulaissijaisperhevalmennuskoulutus järjestettiin seudullisesti.Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin yhteistyössä muiden lapsia perheisiin sijoittaneiden kuntienkanssa. Kehittäjät ovat osallistuneet myös lastensuojelun LASU ja OSKE -verkos<strong>to</strong>jen tapaamisiinHelsingissä.Dokumen<strong>to</strong>innin työkokouspäivät järjestettiin Rovaniemellä 14.4. ja 15.9.2011. Työkokouspäiviinosallistui sosiaalialan työntekijöitä Tervolasta, Kemistä, Torniosta, Rovaniemeltä, Keminmaasta, Iistä,Inarista, Kemijärveltä, Kittilästä ja Simosta. Osallistujia oli yhteensä noin 90.1.2.2.7 Opetus- ja tutkimusyhteistyön kytkeminen kehittämistyöhönKehittämistä tukevaa tutkimus<strong>to</strong>imintaa edistetään tukemalla kehittäjätyöntekijöitä arvioimaan omaa<strong>to</strong>imintaansa ja rohkaisemalla kehittäjäsosiaalityöntekijöitä <strong>to</strong>imimaan käytännön opettajina. Sosiaalityönjohtamisen kehittämisrakenteen 36 <strong>to</strong>teuttaminen on ollut osa Lapin yliopis<strong>to</strong>n sosiaalityön oppiaineen,Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja PaKaste -hankkeen tutkimus- ja opetuskeskusyhteistyötä.Myös Aikuissosiaalityönpäivät järjestettiin osana opetus- ja tutkimusyhteistyötä jakunnille tarjottavassa työparityössä ovat mukana olleet Lapin yliopis<strong>to</strong>n leh<strong>to</strong>rit ja opettajat.Yliopis<strong>to</strong>n kanssa on yhdessä suunniteltu ja <strong>to</strong>teutettu viiden opin<strong>to</strong>pisteen laajuinen Yhteisöllisettyömenetelmät -koulutuskokonaisuus, johon osallistui 23 sosiaalityön syventävien opin<strong>to</strong>jen opiskelijaasekä kuusi Posken kehittäjätyöntekijää. Työntekijöistä viisi oli PaKasteen kehittäjätyöntekijöitä,jotka osallistuivat myös opin<strong>to</strong>sisältöjen suunnitteluun yhdessä yliopis<strong>to</strong>n opettajien kanssa. Koulutuskokonaisuuskäynnistyi aikuissosiaalityön päivien yhteydessä Rovaniemellä tammikuussa 2011.Muut lähiopetuspäivät pidettiin helmikuussa 2011, maaliskuussa 2011pidettiin ryhmämenetelmienlähiopetuspäivä, jossa PaKasteen erityissosiaalityöntekijä <strong>to</strong>imi <strong>to</strong>isena kouluttajana ja viimeinen lähiopetus<strong>to</strong>teutettiin 9.5.2011. Pilottikoulutuskokonaisuus on arvioitu. Koulutusta tullaan kehittä-36 Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne luvussa 1.2.2.5


51mään ja suunnitteluun on kutsuttu mukaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaaliala. Kentällä<strong>to</strong>imivat ryhmänohjaajat ja ryhmiä suunnittelevat tarvitsevat koulutusta ja työnohjausta.Vaikuttavuuden arviointi on yhteistyön keskiössä syksyllä 2011 Lapin korkeakoulu -konsernin (Lapinyliopis<strong>to</strong>n sosiaalityönlai<strong>to</strong>s, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) ESR-projektin kautta, jossa kehitetäänopetus- ja tutkimusklinikkamallia. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu tuotti Varhain vanhemmaksi-pilotin arvioinnin.Kehittäjätyöntekijät ovat tehneet yhteistyötä Rovaniemen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmanja Lapin yliopis<strong>to</strong>n sosiaalityön opiskelijoiden kanssa tiedontuotan<strong>to</strong>on liittyen.RAMK:ssa on valmistunut keväällä 2011 sosionomiopiskelijoiden opinnäytetyö huostaan otettujenlasten vanhempien tuen tarpeista. Jaana Ojalan ja Katri Ylitalon opinnäytetyö on nimeltään ”Mutta eikoskaan sais tuolleen jättää yksin” – biologisten vanhempien tuen saanti huostaanot<strong>to</strong>prosessissa. Lapinyliopis<strong>to</strong>ssa on myös aloitettu pro gradu -tutkielma sijoitettujen nuorten näkökulmasta sukulaissijaisperheessäelämisestä. Myös <strong>to</strong>inen gradu on suunnitteilla sukulaissijaisvanhemmuuteen liittyen.Hankkeessa harjoittelua suoritti neljä sosiaalityön- ja kaksi sosionomiopiskelijaa kehittäjien ohjauksessa.1.2.3 Palvelujen saatavuuden ja osaamisen välittämisen tasot1.2.3.1 KansalaisneuvontaKansalaisneuvontaan on tullut 46 kysymystä ½ vuoden aikana. Kehittäjäasiakkaista 7 henkilöä liittyi<strong>Sosiaalikollega</strong>n verkkokonsultaatiotyöhön ja kansalaisneuvontaan. Tällä hetkellä verkkopalvelussa<strong>to</strong>imii 5 kokemusasiantuntijaa. 1.3.2011 avattiin Apua päihdehuoliin ja Neuvoja <strong>to</strong>imeentuloon-palvelut kansalaisneuvontaan. Huhtikuussa 2011 avattiin Palveluohjaus ja <strong>to</strong>ukokuussa 2011 Tukeatupakoinnin lopettamiseen. On vielä vaikea arvioida tarvitaanko kansalaisneuvontaa alueellisena palveluna.Neuvoja <strong>to</strong>imeentuloon on pyydetty eniten. Myös anonyymisti kysyminen on huomioitu.Kansalaisneuvontaan on tullut yhteensä 46 kysymystä.Taulukko 1.12 Kansalaisneuvontaan saapuneet kysymyksetKANSALAISNEUVONTA (6 kk ajalta)1.3.2011 alkaen 30.9.2011 saakka KYSYMYKSIÄ joista anonyymejäNeuvoja <strong>to</strong>imeentuloon 39 6Apua päihdehuoliin 3 3Pyydä palveluohjausta 4 -Tukea tupakoinnin lopettamiseen - -YHTEENSÄ 46 91.2.3.2 Verkkokonsultaation laajentaminen<strong>Sosiaalikollega</strong>n kuudessa verkkokonsultaatiopalvelussa konsulttiryhmät ovat jatkaneet kysymyksiinvastaamista. PaKaste Lapin osahankkeen <strong>to</strong>iminta-aikana 1.3.2009–30.9.2011 konsultaatiotukea onannettu yhteensä 122 kysymykseen. Eniten konsultaatioita on pyydetty vammaispalveluun, lastensuojeluunja aikuissosiaalityöhön. Uusia konsultaatiopalveluja on käynnistetty kaksi: kun<strong>to</strong>utuksenverkkokonsultaatio keväällä 2011 ja järjestötyön verkkokonsultaatio <strong>to</strong>ukokuussa 2011. Näihin palveluihinei ole vielä tullut kysymyksiä.


52Taulukko 1.13 <strong>Sosiaalikollega</strong>n verkkokonsultaatioSOSIAALIKOLLEGAN VERKKOKONSULTAATIOPaKaste Lapin aikana 1.3.2009–30.9.2011KYSYMYKSIÄAikuissosiaalityö ja <strong>to</strong>imeentuloturva 26Lasten oikeudet ja lastensuojelu 28Päihde- ja mielenterveystyö 4Vammaispalvelu 40Vanhustyö 8Varhaiskasvatus 16Lakiasiat palvelu suljettiin 6/2009! -Kun<strong>to</strong>utus -Järjestötie<strong>to</strong> -YHTEENSÄ 122(Yhteensä vuodesta 2003 525)Yhteistyötä Sosiaaliportin konsul<strong>to</strong>intipalvelun kanssa on jatkettu, Lapin PaKasteen erityissosiaalityöntekijäkoordinoi edelleen aikuissosiaalityön valtakunnallista konsul<strong>to</strong>intipalvelua, johon on viimeisenpuolen vuoden aikana tullut 16 kysymystä. Lastensuojelun avohuollon valtakunnallista palveluaon viimeisen vuoden ajan koordinoitu Keski-Pohjanmaan PaKasteen Nuppu-hankkeen <strong>to</strong>imesta,tähän palveluun on tullut 10 kysymystä viimeisen puolen vuoden aikana.Taulukko 1.14 Sosiaaliportin konsul<strong>to</strong>intiSOSIAALIPORTIN KONSULTOINTIPaKaste Lapin aikana 1.3.2009–30.9.2011KYSYMYKSIÄAikuissosiaalityö 65Lastensuojelun avohuol<strong>to</strong> 59YHTEENSÄ 124(Yhteensä vuodesta 2008 147)1.2.3.3 TyöparityöPaKasteen työparipalvelun avulla on pyritty arvioimaan kentän niitä tilanteita, joihin tarvitaan erityistyöntekijöidentyöpanosta tai alueellisesti koordinoituja palveluja. PaKasteen kehittäjätyöntekijöiden(11) työpariapu on saanut hyvän vastaano<strong>to</strong>n. Lapin osahanke ei ole vielä saattanut valmiiksi omaaesitystään sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteesta tai erityispalvelujen järjestämisen tavasta. Kevään2011 aikana myös muut kuin erityissosiaalityöntekijä ovat liittyneet tilauksesta mukaan kentänhaastavien työtilanteiden kehittämiseen. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen virtuaalisensosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta on ollut mahdollista jättää työparipyyntö marraskuusta2010 alkaen. Vajaan vuoden aikana on tullut 30 työparipyyntöä, joista kahta kesäaikaista pyyntöä eivoitu ottaa työparityönä hoidettavaksi. Muut pyynnöt ovat johtaneet työparityöskentelyyn. Asiakastyötäon tehty 23 asiakasperheen kanssa, ryhmätyötä kahdessa ryhmässä ja työn kehittämistä neljässäarviointiprosessissa. Toimintaa on ollut eniten Tunturi- ja Itä-Lapin kunnissa. Asiakastyön pyynnöissäkyse on ollut lastensuojeluun tai lasten huol<strong>to</strong>on liittyvistä tilanteista. Huhtikuusta 2011 onollut tarjolla vanhustyön työparimahdollisuus, johon on esitetty yksi pyyntö. Sen pohjalta neuvotellaankahden ensimmäisen asiakasprosessin aloittamisesta Itä-Lapissa.


53Työparityöstä solmitaan sopimukset Lapin kuntien kanssa sitä mukaa, kun kunnat ovat työpariapuatilanneet. Kuntien työntekijöitä on informoitu kehittämismahdollisuudesta ja <strong>to</strong>iminnasta on kerrottumediassa. Asiakastyön työparipyyntöjä ovat tehneet sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät. Ryhmätyöhöntyöparia ovat pyytäneet terveydenhuollon työntekijät. Avunpyyntöjä on tullut myös suoraankansalaisilta. Työparipalvelua antavat kehittämistyönä Posken, PaKasteen ja Lapin yliopis<strong>to</strong>nsosiaalityön oppiaineen työntekijät (16).TavoitteetYhtenä työpari<strong>to</strong>iminnan tavoitteena on ollut turvata Lapissa asuville ihmisille, perheille ja yhteisöilleriittävän ammattitai<strong>to</strong>iset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. On siis pyritty turvaamaan riittävätpalvelut tilanteissa, joissa paikallinen peruspalveluvarustus ei välttämättä riitä. Posken hanketyönäLapin kunnissa järjestämän työparityön ja sen arvioinnin myötä huolenaiheiden laadun ja mittasuhteiden<strong>to</strong>ivottiin hahmottuvan entistä tarkemmin.Työpari<strong>to</strong>iminnan tavoitteena on ollut myös sellaisen rakenteen luominen, joka mahdollistaisi sekäkokemuksellisen että menetelmällisen osaamisen lisäämisen ja välittämisen kuntiin. Samalla tavoitteenaon ollut rohkaista kuntia käyttämään hyväkseen työparityötä aikaisempaa enemmän kunnanomin voimin ja oma-aloitteisesti. Posken ideaa <strong>to</strong>imia yhteistyössä kuntien kanssa, on työparityölläpyritty viemään asiakastyön rajapintaan. Toiminnan taustalla on ajatus kehittämis<strong>to</strong>iminnasta, muttasillä on pyritty myös pitämään työpariapua antavat työntekijät paremmin mukana käytännön sosiaalityössäja tie<strong>to</strong>isena sen nykyisin kohtaamista haasteista.Kuvio 1.10 Työparipyynnöt ja niihin vastaaminenArviointia – Mitä työpari<strong>to</strong>iminta on ker<strong>to</strong>nut Lapin kuntien erityispalvelurakenteesta?Työpari<strong>to</strong>imintaa on arvioitu haastattelemalla työparipyynnön jättäneitä kuntien työntekijöitä jatyöskentelyssä mukana olleita työpareja. Arvioinnin kohteena oli yhteensä kuusi työpariprosessia,joista yhden arvioinnissa oli mukana jäseniä myös asiakasperheestä. Haastatteluissa on käytetty puolistrukturoituahaastattelurunkoa ja ne on nauhoitettu ja litteroitu analysointia varten. Arvioinnissaon käytetty hyväksi myös muistiinpanoja ja nauhoituksia työparien fokusryhmän tapaamisissa tehdyistäkeskusteluista sekä Kittilän sosiaaliviras<strong>to</strong>ssa nauhoitettua tilaisuutta, jossa keskusteltiin Kittilänkunnassa tehdystä työparityöstä ja työparipyyntöihin johtaneesta tarpeesta.


54Tarve ulkopuoliselle työntekijälle lastensuojelussaLapin kunnat ovat kooltaan pieniä ja tämä aiheuttaa tarvetta kunnan ulkopuolisen työntekijän käytölle.Olosuhteet <strong>to</strong>imia paikkakunnalla, jolla suurin osa ihmisistä jollain tavalla tuntee <strong>to</strong>isensa, tai ovatystäviä keskenään, voivat olla hankalat erityisesti lastensuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Pieni kuntaei voi suuremman kunnan tapaan nimetä esimerkiksi edellä mainittujen seikkojen takia jotain <strong>to</strong>istatyöntekijää hoitamaan prosessia. Ulkopuolisen työntekijän tarve voi nousta myös tulehtuneista, jopakriisiin ajautuneista suhteista asiakkaiden ja kunnan työntekijöiden välillä. Tällöin työpariapua tarvitaanristirii<strong>to</strong>jen ratkaisemiseen ja sovitteluun erityisesti työskentelyn alussa.Erityis- ja menetelmäosaamisen tarveTyöpareilta on kaivattu niin sanottua erityisosaamista jonkin verran riippuen siitä, miten erityisosaaminenmääritellään. Jos erityisosaaminen määritellään pitkäksi kokemukseksi esimerkiksi psykososiaalisestatyöstä ja taidoksi tukea kunnan työntekijöitä, niin silloin erityisosaamista on tarvittu.Näistä näyttäisi olevan puutetta kuntien perussosiaalityössä. Sen sijaan menetelmäapua on ainakin<strong>to</strong>istaiseksi kaivattu vähemmän. Ehkä kaikkea menetelmien tuomaa lisäarvoa ei ole kunnissa tiedostettu,tai niiden käyttöä ei ole koettu mielekkääksi työparipyyntöihin johtaneissa tilanteissa. Yhtenätyöpari<strong>to</strong>iminnan tavoitteena ollut menetelmäosaamisen välittäminen ei ehkä <strong>to</strong>teutunut siinä mittakaavassakuin <strong>to</strong>ivottiin. Tosin itse työpari<strong>to</strong>iminta on löydetty pienemmissä kunnissa hyvin ja työparityöskentelyävoidaan itsessään pitää menetelmänä muiden joukossa. Kunnat käyttävät jonkinverran myös omaa henkilöstöään työparityöhön. Ongelmana näyttää kuitenkin olevan, että työpariksion vaikea saada kollegaa, esimerkiksi <strong>to</strong>ista sosiaalityöntekijää tai perhetyöntekijää, jolloin työparityössätärkeä kollegiaalinen tuki ei <strong>to</strong>teudu täysimittaisena.Kysymys viranhaltijaoikeuksistaMerkittäväksi työpari<strong>to</strong>imintaa ja sen luonnetta määrittäväksi tekijäksi näyttää nousevan kysymys viranhaltijaoikeuksista.Tällä hetkellä kunnan työntekijöiden työpareina <strong>to</strong>imivilla henkilöillä oikeuksiaei ole. Viranhaltijaoikeuksin työparina <strong>to</strong>imiminen <strong>to</strong>dennäköisesti muuttaisi työparien välistä työnjakoa,muuttaisi käytänteitä ja ehkä jopa koko työpari<strong>to</strong>iminnan luonnetta. Vaikutukset tuntuisivatväistämättä myös asiakkaan saamassa palvelussa.Asiasta on olemassa erilaisia argumentteja puolesta ja vastaan sekä työparien että kuntien työntekijöidenkeskuudessa. Osa kuntien työntekijöistä pitää nykyistä mallia <strong>to</strong>imivana, eivätkä he koe tarvettasiirtää valtaa ja vastuuta nykyistä enempää kunnan ulkopuoliselle työparille. Osa työpareista jakunnan työntekijöistäkin puolestaan kokee, että asiakas tulisi paremmin palvelluksi, jos työparinmandaatti <strong>to</strong>imia olisi samanlainen kuin kunnan työntekijällä. Työparin viranhaltijaoikeuksia tarvittaisiinesimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa kunnan oma työntekijä on vailla tehtävän edellyttämääammatillista kelpoisuutta tai vailla riittävää kokemusta hoitamaan käsillä olevaa prosessia.Työpariprosesseissa ollaan usein muistiinpanojen varassa ja kun työparilla ei ole pääsyä asiakastie<strong>to</strong>järjestelmiin,voi muistiinpanojen turvallisesta säilyttämisestä tulla ongelma. Silloin muistiinpanojenperusteella tehdyistä joh<strong>to</strong>päätöksistä ja päätöksistä tulee helposti enemmän kunnan työntekijän näkemykseenperustuvia. Samanlaista hankaluutta voivat tuottaa myös tilanteet, joissa asioista pitääpäättää nopeasti ilman mahdollisuutta konsul<strong>to</strong>ida työparia. Lisäksi työparin kontaktit asiakkaisiinjäävät usein muutenkin vähäisemmäksi, sillä esimerkiksi asiakasperheet saattavat vierailla usein sosiaalityöntekijänluona sosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>ssa aikaa varaamatta.Ilman viranhaltijaoikeuksia <strong>to</strong>imivan työparin hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että työpari tavallaan”ulkopuolisena”, ei kunnan edustajana, voi saada yhteistyön sujuvammin käyntiin, sillä viranhaltija japäätöksentekijä voi saada osakseen paljonkin kritiikkiä erityisesti prosessin alussa. Samalla tällainenjärjestely selkeyttää työnjakoa. Nykyisessä tilanteessa työparin rooli on enemmän konsultatiivinen japarempi kehittämistyön kannalta. Ulkopuolinen huomaa prosessista asioita, joille kunnan työntekijäehkä jo ”sokeutunut”. Täysi virkavastuu ja päätösvalta väistämättä veisivät jonkin verran huomiotapois kehittämistyöltä. Kaikkein olennaisin kysymys kuitenkin on, kummalla mallilla asiakas tulee pa-


55remmin palvelluksi? Poljetaanko asiakkaan oikeuksia, jos työparilla ei ole virkavastuuta ja päätösvaltaa?Joissain tapauksissa työpari tulee kunnan sisältä, esim. sairaanhoitaja sosiaalityöntekijän pariksi.Sairaanhoitajalla ei ole valtaa esimerkiksi lastensuojelupäätösten suhteen, mutta silti sellaista työskentelyäon ja se koetaan hyväksi tavaksi <strong>to</strong>imia. Minkä takia asiasta tulee ongelma, jos työparina onsosiaalityöntekijä? Kaksi samoilla oikeuksilla <strong>to</strong>imivaa ihmistä voivat aiheuttaa ongelmallisia tilanteitaesimerkiksi silloin, kun työpari ja kunnan työntekijä ovat huostaano<strong>to</strong>n tarpeellisuudesta täysin erimieltä. Kumman näkemys ratkaisee? Työparityöskentelyssä onkin olennaista jokin muu asia kuin kysymyssiitä, kenellä on valtaa ja kuka tekee päätökset.Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja joissain kunnissa ollaan oltu tilanteessa, jossa kunta onollut jäädä joksikin aikaa kokonaan ilman sosiaalityöntekijää. Monet kunnat, esim. Muonio, Enontekiö,Salla ja Kittilä ovat resurssipulastakin johtuen pyytäneet paljon työpariapua. Suuren vaihtuvuudenmyötä kunnissa on sosiaalityöntekijöitä, joiden paikallistuntemus, ja joissain tapauksissa työkokemuskin,ovat vielä vähäisiä. Nämä eivät kuitenkaan ole olleet työparipyyntöjen pääasiallisina perusteina.Tapauksissa, joissa sosiaalityöntekijät ovat kaivanneet työparikseen pitkän kokemuksenomaavaa ammattilaista ja nimenomaan sosiaalityöntekijää, ovat olleet kokeneita työntekijöitä itsekin.Resurssipula on usein pulaa riittävän kokeneista työntekijöistä, joiden apua kaivataan erityisesti hankalissalastensuojeluun liittyvissä tapauksissa. Työparipyynnön jättämistä on kunnissa harkittu ainapitkään.Työparius – vuorovaikutteista osaamisen vuoropuheluaKuntien työparit ovat haastattelujen aikana puhuneet paljon siitä, kuinka yksin he kokevat useinasiakasprosessiensa kanssa olevansa. Vaikka työparin tarjoama tuki voi olla monenlaista, kaikkeineniten kuntien työntekijät kaipaavat ammatillista tukea. Se on asioiden jakamista ja dialogin käymistä,kollegiaalista, ammatillista tukea. Lastensuojelukysymykset herättävät usein voimakkaita tunteita sekätyöntekijöissä että asiakkaissa. Usein on lopputuloksen kannalta parempi, että työskentelyssä onmukana työpari, joka pystyy asemansa, tai pikemminkin sen puuttumisen myötä, katsomaan asioitahieman etäämmältä ja tuomaan keskusteluun erilaista näkökulmaa. Lapin yliopis<strong>to</strong>n sosiaalityön oppiaineennäkökulmasta työpari<strong>to</strong>imintakokemuksen <strong>to</strong>ivottiin vahvistavan koulutuksen ja opetuksenkäytäntöyhteyttä. Posken tavoitteena oli saada suoraa asiakas- ja työntekijänäkökulmaa sekä kokemustie<strong>to</strong>aLapin asiakastyön ja palvelurakenteen kehittämisen pohjaksi ja rikastuttaa Posken työpariosaamista.Mahdollisina riskeinä nousi esille erilaisten työskentelytapojen ja menetelmien aiheuttamaylimääräinen työtaakka kunnan työntekijöille, asiakastilanteiden eriäviin näkökulmiin jumittuminentai ulkopuolisuudesta asiakastyöhön heijastuvat rintamamuodostelmat.Posken tai Lapin yliopis<strong>to</strong>n työntekijä on kunnan työorganisaation, poliittisten, suku- ja tuttavuusverkos<strong>to</strong>jenulkopuolelta, mikä parhaimmillaan selkeyttää ja objektivoi näkökulmaa. Usein työntekijöilläon erilaista menetelmäosaamista ja kehittämismotivaatiota. Kuntien palvelujen pulmakohtinanäyttäytyvät työntekijävaihdokset ja -rekry<strong>to</strong>intivaikeudet sekä työjärjestelyihin ja henkilöstön hyvinvointiinliittyvät kysymykset (mm. työn kuormittavuus, osallisuus, kuulluksi tuleminen, työtyytyväisyys,yhteisöllisyys). Muuttuvissa olosuhteissa henkilöstön koulutus- ja osaamiskartta voisi <strong>to</strong>imiakunnan sisäisen, ammatti-, tehtävä- ja <strong>to</strong>imialarajat ylittävän, työparityöskentelyn rakenteena. Kokemustyöparityöskentelystä on antanut mahdollisuuden tutkia sosiaalityöpari<strong>to</strong>imijoiden ammatillisiaeroavaisuuksia sekä erilaisuuksien yhdistämisen muo<strong>to</strong>ja asiakastyön prosesseissa. Viranhaltijaoikeuksienpuuttuminen on ollut jossakin määrin haasteellista. Työparin <strong>to</strong>imijamandaatti suhteessaasiakkaisiin on pyydetty asiakkaalta suostumuslomakkeella, missä ei ole ilmennyt ongelmia. Haasteitaon ilmennyt lähinnä kirjaamiseen ja yhteydenot<strong>to</strong>järjestelyihin liittyvissä tehtävissä.Työparina työskentely avaa kunnan palvelu- ja päätöksentekorakenteita, työkulttuuria ja <strong>to</strong>imintatapoja,työn tekemisen puitteita ja tausta-ajattelua. Työpari kunnioittaa kunnan työntekijöiden työtä,osaamista ja kunnan tuntemista, hän on ai<strong>to</strong> kollegiaalinen kumppani ilman kunnan viranhaltijuutta.Työpari tutustuu työntekijän ja työpaikan työskentelytapoihin ja lomittaa osaamistaan kokonaisuuteen.Suotuisimmillaan työparityössä havainnoidaan omaa ja yhteistä työskentelyä, tutkitaan mahdollisia<strong>to</strong>isin tekemisen tilanteita, arvioidaan reflek<strong>to</strong>iden <strong>to</strong>isin tekemisen tapoja, työskennellään tilan-


56teen mukaan <strong>to</strong>istaen edellä kuvattu prosessi jokaisessa asiakastilanteessa. Työparityöskentelynavulla voidaan edistää erilaisten menetelmien ja työtapojen oppimista, soveltamista ja käyttöön rohkaistumista.Esimerkiksi asiakasdokumen<strong>to</strong>innin kehittäminen <strong>to</strong>teutuu konkreettisesti yhteisissäkäytännön asiakaskirjauksissa, jolloin muun muassa kirjausten logiikka, muo<strong>to</strong> ja käyttö voivat avautuasosiaalityötä näkyväksi tekevällä ja tiedontuotan<strong>to</strong>a edistävällä tavalla.Työparityöskentelykokemukset ovat vahvistaneet kehittämis-, yhteistyö-, konsul<strong>to</strong>inti-, reflek<strong>to</strong>inti-,arviointi- ja koordinointivalmiuksia sekä ohjanneet tarkastelemaan työn tekemisen rakenteita ja tapojaulkopuolisen silmin. Ulkopuolisena työparina työskennellessä kontakti ulottuu monipuolisestikunta-, palvelurakenne-, työntekijä- ja asiakastasoille. Työpari saa kokemuksia muun muassa työnjaonmuo<strong>to</strong>utumisesta, luottamuksen rakentumisesta, osaamisen jakamisesta ja vuorovaikutteisuudesta.Tarkoituksena on olla osallisena tavoitteellisessa, suunnitelmallisessa, ammatillisesti tie<strong>to</strong>isessa jaasiakasta kunnioittavassa sosiaalityössä.Tavoitteiden <strong>to</strong>teutuminen ja tulevaisuusTilattavaan työpari<strong>to</strong>imintaan ollaan poikkeuksetta oltu kunnissa tyytyväisiä. Se on tullut <strong>to</strong>delliseentarpeeseen ja sille <strong>to</strong>ivotaan jatkoa, vaikka se muuttuisikin tulevaisuudessa maksulliseksi. Tällä hetkellätyöpari<strong>to</strong>iminnan painopiste ja tarpeet ovat ainakin pienissä kunnissa olleet enimmäkseen lastensuojelunasiakastyössä, johon kunnat tarvitsevat usein oman ulkopuolisen, kokeneen ammattilaisen.Oman työn tutkimisen ja kehittämisen näkökulma on <strong>to</strong>istaiseksi jäänyt vähäiseksi, se näkyyoman työn arviointiin ja kehittämiseen tulleiden työparipyyntöjen vähäisessä määrässä.Yhtenä työpari<strong>to</strong>iminnan tavoitteista mainittiin kuntien oman työparityön mahdollistaminen esimerkiksikokoonpanolla terveydenhoitaja–sosiaalityöntekijä. Sitä on jonkin verran ollut, mutta sen täysimittaiseenhyödyntämiseen on vielä matkaa. Poske voisi jatkaa tässäkin liikkeelle panevana voimanaja olla rohkaisemassa entistä aktiivisemmin kunnan omia voimia yhteistyöhön. Ratkaistavaksi jää kysymystyöparien virkavastuusta ja päätösvallasta. Sosiaalipäivystys Tunturi-Lapin kunnissa on yhdistettyja se <strong>to</strong>imii siten, että etupäivystys on Merikra<strong>to</strong>s oy:n hallussa ja takapäivystäjinä <strong>to</strong>imivat jokoMuonion tai Kittilän kunnan työntekijät. Terveydenhuollon puolella keikkalääkäreillä on ollut alustaasti täydet valtuudet ja vastuu. Yksi vaih<strong>to</strong>eh<strong>to</strong> olisi tarkastella ja myöntää viranhaltijaoikeuksia tapauskohtaisesti.Silloin jouduttaisiin jokaisen prosessin osalta miettimään, millä oikeuksilla <strong>to</strong>imivatyöpari auttaa asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla.Kokemusten perusteella tarvitaan ”kokonaisvaltaista”, asiakasprosesseihin kiinnittyvää työparityöskentelyä.Yhdessä asiakasprosessissa on saatettu tarkastella muun muassa asiakasdokumen<strong>to</strong>intiin,asiakkuuden eri muo<strong>to</strong>ihin, etiikkaan, lainsäädäntöön, perustehtävään, tukipalveluihin, työjärjestelyihinliittyviä kysymyksiä. Monenlaisten ja -tasoisten kysymysten tarkastelu ja niiden kanssa työskentelyvoivat jäädä menetelmäorien<strong>to</strong>ituneessa työskentelytavassa tavoittamatta. Työparityöskentelyssäon tärkeää, että <strong>to</strong>inen työntekijä on kunnan oma työntekijä, sillä hänellä on yleensä hallussaan tie<strong>to</strong>kunnasta, palveluista, asiakkaasta ja hänen his<strong>to</strong>riastaan. Työpari tulee kuntaan ulkopuolisena, <strong>to</strong>isenlaisillasilmälaseilla varustettuna ja hiukan erilaista osaamista omaavana. Näillä elementeillä voidaantavoittaa asiakkaan tilanteeseen soveltuva työskentelytapa ja sosiaalityötä edistävä osaamisenvuoropuhelu.Työpari<strong>to</strong>iminnan kehittämisen haasteena on tällä hetkellä työn dokumentaatio asiakastie<strong>to</strong>järjestelmiinja se, ettei ulkopuolisella työntekijällä ole sosiaalityön virkaoikeuksia siihen kuntaan missähän työparina <strong>to</strong>imii. Ulkopuolista apua tarvitaan vaativissa asiakastilanteissa. Menetelmäosaamisenkehittämiseksi työparipalvelu on myös paikallaan. Inhimilliset suhteet kuormittuvat varsinkin siellä,missä sosiaalityöstä vastaavia henkilöitä on vähän. Ulkopuolisuus on koettu tärkeäksi avuksi sekäasiakkaiden ja perheiden että heitä auttavien työntekijöiden taholta. Näyttää siltä, että pohjoisenalueella tarvitaan alueellista erityispalvelurakennetta ainakin lastensuojeluun, mutta <strong>to</strong>dennäköisestikaikkeen vaativaan asiakastyöhön.


571.2.4 Yhteisöllisten työmenetelmien käyttöönot<strong>to</strong>Yhteisöllisten työmenetelmien kehittämistä, käyttöönot<strong>to</strong>a ja kouluttamista on jatkettu monin tavoin.Tämä teema on ollut yhteinen sosiaalityön ja terveyden edistämisen kehittäjätyöntekijöille jatiimeille. Yliopis<strong>to</strong>n kanssa on yhdessä suunniteltu ja <strong>to</strong>teutettu viiden opin<strong>to</strong>pisteen laajuinen Yhteisöllisettyömenetelmät -koulutuskokonaisuus, johon osallistui 23 sosiaalityön syventävien opin<strong>to</strong>jenopiskelijaa sekä kuusi Posken kehittäjätyöntekijää. Hyvän ryhmätyön kuvaus eli ryhmätyön malli37 valmistui PaKasteen <strong>to</strong>imesta <strong>to</strong>ukokuussa 2011. Malliluonnosta kommen<strong>to</strong>ivat yhteisöllistentyömenetelmien opiskelijat ja opettajat Lapin yliopis<strong>to</strong>lta. Mallinnukseen osallistui myös kehittäjäasiakas,jolla on pitkäaikaista kokemusta ryhmissä <strong>to</strong>imimisesta. Ryhmä<strong>to</strong>iminnan yleisen kuvauksenlisäksi malliin on liitetty pilottikokeiluista saatuja erityisiä ryhmä<strong>to</strong>iminnan malleja.Yhteisösosiaalityön ja ryhmämenetelmien käyttööno<strong>to</strong>n vaikutusten arviointia on käynnistetty keräämälläryhmistä arviointeja ja palautteita. Arviointityötä pyrittiin liittämään kaikkiin meneillään oleviinja käynnistyviin ryhmä<strong>to</strong>imin<strong>to</strong>ihin. <strong>Sosiaalikollega</strong>an on tallennettu nettisivu Ryhmät 38 , johontallennetaan Lapissa <strong>to</strong>iminnassa tai suunnitteilla olevat ryhmät, joihin PaKasteella on liittymäpintaa.1.2.4.1 RyhmätNuorten kun<strong>to</strong>uttavan työ<strong>to</strong>iminnan ryhmäpilotitTorniossa valittiin kun<strong>to</strong>uttavaan työ<strong>to</strong>imintaan, pajaopin<strong>to</strong>ihin, nuorisovalmennukseen ja mielenterveyskun<strong>to</strong>utujientyöhönvalmennukseen osallistuvat 17–29-vuotiaat nuoret. Matalan kynnyksenpalveluna ryhmä on osa sosiaalista kun<strong>to</strong>utusta. Ryhmään on osallistunut noin 60 nuorta erimittaisenajan. Tornion työvoimalasäätiöllä on kerrallaan noin 5–25 kohderyhmään kuuluvaa nuorta.Nuoret kun<strong>to</strong>uttavan työ<strong>to</strong>iminnan sekä nuorisovalmennuksen asiakkaat ovat tulleet työ<strong>to</strong>imintaankaupungin sosiaali<strong>to</strong>imen kautta. Pajaopiskelijat ovat tulleet Tornion Työvoimalasäätiölle KoulutuskuntayhtymäLappian sopimuksella. Mielenterveyskun<strong>to</strong>utujien työhönvalmennuksen myöntää Kela.Valtaosa nuorista on <strong>to</strong>imeentulotuen asiakkaita ja suurimmalla osalla nuorista ammatilliset opinno<strong>to</strong>vat vaikeutuneet tai keskeytyneet eri syistä. Yleisimpiä tavoitteita kun<strong>to</strong>uttavan työ<strong>to</strong>iminnan ajalleovat: päivärytmiin pääseminen, työ<strong>to</strong>imintaan osallistuminen, koulutusmahdollisuuksien selvittely,palveluohjaus, ryhmä<strong>to</strong>imintaan osallistuminen, päihteettömyyden tukeminen yhteistyössä A-klinikankanssa, mielenterveyden tukeminen yhteistyössä psykiatrian poliklinikan kanssa, terveystarkastuksessakäyminen ja kun<strong>to</strong>testaukseen osallistuminen. Ryhmään osallistuminen on vapaaeh<strong>to</strong>ista ja seon kohderyhmälle avoin eli osallistujat vaihtuvat myös kesken kauden. Ryhmään voi osallistua myösns. passiivijäsenenä ja sitä kautta voi harjoitella ryhmätilanteita. Matalan kynnyksen palveluna ryhmäänosallistuminen voi olla osa kun<strong>to</strong>utusta.Inarissa Nuorille aikuisille (18–25-vuotiaat) suunnatun ryhmämuo<strong>to</strong>isen kun<strong>to</strong>uttavan työ<strong>to</strong>iminnantavoitteena oli saada nuoria mukaan kehittämään heille suunnattua sosiaalityötä ja saada syrjäytymisvaarassaolevat nuoret aktiiviseen uudenlaiseen ryhmämuo<strong>to</strong>iseen <strong>to</strong>imintaan mukaan ja pohtimaanelämäntilannettaan. Ryhmä kokoontui kerran viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Ryhmään ohjatutnuoret olivat pääasiassa vailla työtä olevia sosiaali<strong>to</strong>imen asiakkaita eivätkä ennen ryhmää osallistuneetavoimeen tai järjestettyyn <strong>to</strong>imintaan. Nuoret saivat itse vaikuttaa tapaamisker<strong>to</strong>jen sisältöihin,joissa keskityttiin keskusteluun yhteiskunnan rakenteesta, palveluiden olemassaolosta, sekä niidensaatavuudesta. Nuorilta saatiin kehittämisehdotuksia nuorille suunnatun kun<strong>to</strong>uttavan sosiaalityönpalvelun kehittämisestä. Nuoret kaipasivat mahdollisuutta osallistua sähköisesti verkon kautta ryhmän<strong>to</strong>imintaan. Nuoret kokivat sähköpostin tai verkossa tapahtuvan neuvonnan olevan vähintäänyhtä tärkeä, tai jopa parempi tapa saada apua tai neuvoja nopeasti. Verkossa tapahtuva asiointi onhyvin matalan kynnyksen <strong>to</strong>imintaa. Ryhmän kautta saadaan lisättyä osallisuutta ja yhteenkuuluvai-37 http://www.sosiaalikollega.fi/mallit/ryhmatyota‐mallinnettu38 http://www.sosiaalikollega.fi/ryhmat


58suutta. Ryhmä<strong>to</strong>iminta tuo sosiaalityöntekijän lähemmäksi asiakasta kun perinteiset valta-asetelmatmurtuvat ryhmänohjaajan ollessa mukana yhtenä ryhmän jäsenenä. Luottamuksen saaminen ryhmä<strong>to</strong>iminnassaon ehdo<strong>to</strong>nta ja sen kautta syntyvät myös parhaat tulokset.Tirlittan – Talo tytöilleToukokuussa 2010 Tornion sosiaali<strong>to</strong>imen henkilöstö teki kehittämismatkan Helsinkiin. Yhtenä tutustumiskohteenaoli Helsingin Tyttöjen Talo. Helsingin tyttötalo <strong>to</strong>imi Setlementti ry:n alaisuudessa.Tyttöjen taloa alettiin Torniossa konkreettisesti pystyttää keväällä 2010 ja Tirlittan vietti avajaisiaanmarraskuun puolessa välissä 2010. Puitteet tyttötalolle on saatu erittäin viihtyisiksi ja kauniiksipitkälle lahjoituksin, talkootyön ja tyttöjen ja naisten oman kädenjäljen, innostuksen ja luovuudenkautta. Myös osallisuuden näkökulma tulee <strong>to</strong>teutetuksi kun asiakkaat itse osallistuvat tilojen suunnitteluunja <strong>to</strong>teutukseen. Jo pelkästään sen avulla osallisuuden ja yhteisöllisyydenkin teemat tulevat<strong>to</strong>teutetuiksi. Vakiokävijöistä <strong>to</strong>isen ryhmän muodostivat noin 17–19-vuotiaat tytöt, jotka eivät kaivannee<strong>to</strong>hjattua <strong>to</strong>imintaa ja <strong>to</strong>isen ryhmän noin 12–15-vuotiaat tytöt, jotka mielellään osallistuiva<strong>to</strong>hjattuun <strong>to</strong>imintaan.Arviointia: Tytöt ker<strong>to</strong>ivat, että normaalia alkujännitystä lukuun ottamatta Tirlittaniin on helppo tullaja kaikkein parasta on, että voi olla oma itsensä. Toivottiin joko isompia tiloja tai sitä, että tyttöjäpäästettäisiin kerralla vähemmän paikalle. Meno on välillä rauha<strong>to</strong>nta ja meteliä on joskus liikaa. Toivomuslistallaoli pidempiä reissuja, joiden <strong>to</strong>teutumisen eteen tytöt olisivat valmiita tekemään töitäja keräämään yhdessä rahaa vaikka pidemmänkin aikaa. Tirlittanista tykättiin ja <strong>to</strong>iminnan jatkumista<strong>to</strong>ivottiin kovasti!MettäterapiaMettäterapian <strong>to</strong>imintaideana on tuottaa asiakkaille päihdehuollon avopalvelua, jossa <strong>to</strong>iminta tapahtuuasiakkaille luonnostaan tutussa kontekstissa, asiakkaiden oma kulttuuritausta ja kieli huomioidenja käyttäen <strong>to</strong>iminnallisia, asiakkaille tuttuja työmenetelmiä. Asiakkaat saavat vertaistukea <strong>to</strong>isistaanja mettäterapian aikana on mahdollisuus saada myös yksilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja tukea.Toimintaympäristönä on luon<strong>to</strong>, kaikki <strong>to</strong>iminta tapahtuu luonnossa ja lähellä luon<strong>to</strong>a. Toimintatavoissapyritään soveltamaan ja kunnioittamaan perinteisiä saamelaisia tapoja ja kommunikaatiokäytäntöjäluon<strong>to</strong>a kunnioittaen ja luonnon ehdoilla. Toimintaympäristö vaihtelee vuodenaikojen mukaan,tähän liittyen leiri <strong>to</strong>teutetaan vuoden aikana neljänä 2–4 vuorokauden pituisena jaksona jajaksojen välissä yhteyttä asiakkaisiin pidetään viikoittain puhelinringin avulla. Mettäterapia ei ole varsinaistaterapiaa, mutta jaksoon sisältyy yksilökeskusteluja ja oman elämänhallinnan vahvistamiseenliittyvää yksilötyöskentelyä. Tavoitteena on asiakkaille tutun <strong>to</strong>iminnan kautta saada esiin asiakkaidenomia vahvuuksia ja voimavaroja ja tukea heitä löytämään niitä ja rakentamaan elämää niiden varaan.Mettäterapia<strong>to</strong>iminnan arviointitiedon tuottamisessa käytetään asiakkaiden omaa arviointia ja ohjaajienarviointia. Asiakkailta pyydetään kirjallinen arvio jokaisen leirijakson jälkeen. Asiakkaat si<strong>to</strong>utetaanmukaan kehittämiseen ja arviointiin ja mahdollisuuksien mukaan asiakkaita rekry<strong>to</strong>idaan mukaankehittäjä-asiakas<strong>to</strong>imintaan kehittämään päihdepalveluja.VanhempainryhmäLapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian osas<strong>to</strong> Lähteen vanhempainryhmä kokoontui kevään 2011aikana yhteensä kuusi kertaa kahden tunnin ajan kahden viikon välein. Ensimmäisellä kerralla paikallaoli viisi vanhempaa, lopuilla tapaamisilla neljä. Ryhmän vetäjinä <strong>to</strong>imivat osas<strong>to</strong>n kahden sairaanhoitajanlisäksi kaksi Posken kehittäjätyöntekijää. Ryhmäläiset saivat ensimmäisestä tapaamisesta lähtienesittää <strong>to</strong>iveita tapaamisten sisällöstä ja rakenteesta. Vetäjät välttivät luennointia ja tapaamiset painottuivatkinryhmäläisten lastensa hoi<strong>to</strong>a koskevien ja samalla akuuteiksi kokemiensa asioiden käsittelyyn.Palautetta ryhmän <strong>to</strong>iminnasta kerättiin tekstiviestipalvelun avulla. Yhteensä 15 kysymystä lähetettiinvanhemmille neljässä erässä eri vaiheissa ryhmää. Palaute oli hyvää ja jäsenet kokivat vertaistuenajatuksen <strong>to</strong>teutuneen ryhmässä hyvin. Ryhmän <strong>to</strong>iminnalle <strong>to</strong>dettiin olevan tarvetta ja sille<strong>to</strong>ivottiin jatkoa.


591.2.4.2 PerheleiriLapin PaKaste järjesti yhteistyössä Lapin kuntien kanssa perheleirin juhannuksen jälkeisellä viikollaMuonion Jerisjärvellä. Leirin ohjaajina <strong>to</strong>imivat PaKasteen, Tukeva2:n ja kolmen järjestön (Miestyönkeskus, Erityislasten Omaiset, SámiSoster ry) kehittäjätyöntekijät. Tavoitteena oli kehittää lapsiperheidenhyvinvointia tukevaa leiri<strong>to</strong>imintaa Pohjois-Suomeen. Tunturi-Lapin perheleiri rakentui yhdessäolosta,ohjatusta <strong>to</strong>iminnasta, retkistä, saunomisesta, uimisesta ja levosta. Leirille kutsuttiin lähetteidenja haastattelujen avulla seitsemän perhettä Lapin alueelta ja leirille osallistui kuusi perhettä.Kaste-ohjelman mukaiset syrjäytymisen ehkäiseminen, osallisuuden lisääminen ja hyvinvointierojenkaventaminen olivat leirin tärkeimpiä taustamotiiveja. Leirille saivat kutsun erityisesti sellaisetperheet, jotka tarvitsivat perheen yhteistä virkistävää lomaa ja joilla ei ollut loman järjestämiseenomia voimavaroja. Leiri <strong>to</strong>teutui hyvän sään ja yhteishengen vallitessa – Perheleirillä oli mukavaa! Sesai osallistujilta myönteisen vastaano<strong>to</strong>n ja palautteen. Leirin jatkotapaaminen järjestetään joulukuussa2011. Leiri<strong>to</strong>iminta saa jatkoa Tunturi-Lapissa, Meri-Lapissa ja mahdollisesti muuallakin Lapissakesällä 2012.1.2.4.3 Läheisneuvonpi<strong>to</strong>Läheisneuvonpi<strong>to</strong>menetelmän juurruttamista on jatkettu ja erityissosiaalityöntekijä on ollut tilattavissaläheisneuvonpidon koollekutsujaksi. Pohjoisen alueen työntekijöitä ja heidän asiakkaitaan ontuettu verkos<strong>to</strong>menetelmien käyttämisessä. Läheisneuvonpi<strong>to</strong>jen koollekutsujia on koulutettu javalmennettu. Lappiin suunnitellaan Dialogisten verkos<strong>to</strong>menetelmien konferenssia huhtikuulle 2012,jotta verkos<strong>to</strong>työn me<strong>to</strong>deja voitaisiin tarkastella yhteisesti ja selkiyttää sitä ketkä kaikki ovat tilattavissakentälle asiakkaiden avuksi ja miten. Yhteistyötä tehdään sekä Lapin alueella (verkos<strong>to</strong>koordinaat<strong>to</strong>riJukka Hakola Rovaniemeltä) että laajemmin (THL Tytti Solantaus, MLL Liisa Heino). Valtakunnallisessaosaamiskeskusten lastensuojeluverkos<strong>to</strong>n tapaamisessa 5.5.2011 yhtenä aiheena oliLäheisneuvonpidon juurruttaminen.Kuntien tilauksesta erityissosiaalityöntekijä on PaKaste I aikana organisoinut ja ohjannut 10 läheisneuvonpi<strong>to</strong>prosessia,joissa on pidetty 18 neuvonpi<strong>to</strong>istun<strong>to</strong>a. Yksi prosessi on sisältänyt keskimäärinkaksi istun<strong>to</strong>a (1–3). Seurantakokoukset on pidetty noin puolen vuoden kuluttua ensimmäisestäneuvonpidosta. Tilauksen tehneet kunnat ovat olleet Lapin maakunnasta Kolari (3), Salla (1), Kittilä(1), Enontekiö (2) ja Muonio (1) ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Haapajärvi (1) ja Pyhäjärvi (1).Lastensuojelun neuvonpi<strong>to</strong>ja on ollut seitsemän, aikuisten neuvonpi<strong>to</strong>ja yksi ja ikäihmisten neuvonpi<strong>to</strong>jakaksi. Neuvonpidot ovat selkiyttäneet vaikeita tilanteita, yhteistyö asiakkaiden, heidän perheidensä,läheistensä ja viranomaisten kesken on voimistunut ja lisännyt asiakkaiden saamaa tukea.Neuvonpi<strong>to</strong>jen organisoiminen yhteistyössä läheisverkos<strong>to</strong>jen kanssa on antanut kentän työntekijöillearvokkaita kokemuksia verkos<strong>to</strong>menetelmien käyttämisestä. Istun<strong>to</strong>jen väliajoilla on järjestettypuhelinrinki<strong>to</strong>imintaa ja neuvonpi<strong>to</strong>ja on pidetty myös asiakkaiden kodeissa.Koulutettuja koollekutsujia on tällä hetkellä yhteensä 48 Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella.Heidän tie<strong>to</strong>nsa on talletettuna <strong>Sosiaalikollega</strong>n koollekutsujapankkiin ja kentän työntekijätvoivat tilata läheisneuvonpi<strong>to</strong>ja virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta.Menetelmäosaamisen välittämisessä Poske on ollut tuomassa ajatusta yhteisöllisten menetelmienkäytöstä kuntiin esimerkiksi järjestämällä perheleirin Muoniossa kesäkuun loppupuolella. Leirilleosallistujat olivat useasta Lapin eri kunnasta ja tällaisten tapahtumien koordinointiin tarvitaan alueellistaerityispalvelurakennetta. Ajatusta yhteisöllisten menetelmien, esimerkiksi erilaisten ryhmienkäytöstä voisi pitää jatkossakin työpari<strong>to</strong>iminnan yhteydessä voimakkaammin esillä. Lisäksi näyttääsiltä, että yhteisöllisten työmenetelmien ja ryhmien koordinaatioon tarvitaan alueellista erityispalve-


60lurakennetta ainakin vaativan yhteisötyön (perheleirit, sovittelut, verkos<strong>to</strong>menetelmät, neuvonpidot)osalta. Ulkopuolisessa työparityöskentelyssä tulevat näkyviksi kunnan palvelurakenne, <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>jensujuvuus ja mahdolliset solmukohdat.1.2.5 Kuntien kehittämistehtävät ja sosiaalityön prosessimallit 391.2.5.1 Enontekiö: Saamenkieleen ja kulttuuriin pohjautuva sosiaalityöAlueena on saamelaisalue (Enontekiö, Utsjoki, Inari ja Sodankylän Vuotso). Kehittämistehtävänä onsaamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta tehtävän aikuissosiaalityön kehittäminen saamelaisistalähtökohdista käsin ja sosiaalityön suunnitelmallisuuden lisääminen.Saamenkielisen sosiaalityön kehittämisen his<strong>to</strong>ria Enontekiöllä on hyvin nuori. Sosiaalialalla kehittäminenalkoi sosiaalipalvelujen kehittämisestä 1990-luvulla ja sosiaalityön kehittäminen on alkanutvasta 2000-luvun puolivälissä. Menetelmällisen kehittämisen tuloksena Enontekiöllä on kehitettypäihdehuollon avopalveluna mettäterapiaa yhteistyössä saamelaisen sosiaali- ja terveysalan järjestönSámiSoster ry:n kanssa. Toiminta-ajatuksena on tarjota saamenkielistä/saamelaiselta kulttuuriperustalta<strong>to</strong>imivaa päihdehuollon avopalvelua ryhmämuo<strong>to</strong>isena kun<strong>to</strong>utusmuo<strong>to</strong>na saamelaisille päihteidenkäyttäjille.Mettäterapian tavoitteena on innostaa ja kannustaa asiakkaita elämään ilman päihteitä,tukea oman elämän hallintaan, vahvistaa itsetun<strong>to</strong>a ja auttaa omien vahvuuksien tunnistamisessasekä suunnitella asiakkaan kanssa tulevaisuutta, johon hän itse tuntee voivansa si<strong>to</strong>utua. Mettäterapiassa<strong>to</strong>imintaympäristönä on luon<strong>to</strong>, kaikki <strong>to</strong>iminta tapahtuu luonnossa luon<strong>to</strong>a kunnioittaen jaluonnon ehdoilla. Toiminta kestää vuoden ja se muodostuu neljästä leirijaksosta, joiden välissä yhteyttäasiakkaisiin pidetään puhelinringin ja facebookin kautta. Mettäterapiassa on ollut kaksi ryhmää,joista <strong>to</strong>inen päättyy vuoden 2011 lopussa. Toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen vuonna 2012,mikäli SámiSoster ry saa päihdehankkeelleen jatkorahoitusta RAY:sta. Lisää tie<strong>to</strong>a mettäterapiastalöytyy PaKaste-hankkeen juurruttamissivuilta.Asiakkaiden kanssa on kehitetty <strong>to</strong>imeentulotuessa sosiaalityön asiakasryhmien tarpeisiin vastaaviapalveluprosesseja, jotta sosiaalityötä voidaan <strong>to</strong>teuttaa kokonaisvaltaisella kun<strong>to</strong>uttavalla työotteellalähellä asiakkaiden arkea. Kuntaan on perustettu kehittäjäasiakasryhmä kehittämään yhdessä sosiaalityöntekijöidenkanssa <strong>to</strong>imeentulotukeen liittyvää palveluprosessia (Liite 5). Kehittäjäasiakasryhmäon kokoontunut kolme kertaa ja yhteistyössä sosiaalityön tiimin kanssa on laadittu <strong>to</strong>imeentulotuensoveltamisohjeet. Soveltamisohjeet (Liite 6) ovat luettavissa Enontekiön kunnan kotisivuilta 40 . Enontekiölläon aloitettu saamenkielinen sosiaalipalvelujen sähköinen asiakasverkkoneuvontapalvelu, jonkakautta saamelaisilla asiakkailla on mahdollisuus saada saamenkielistä sähköistä neuvontaa ja palveluohjausta<strong>to</strong>imeentulotukeen, aikuissosiaalityöhön, lastensuojeluun ja lapsiperheiden sosiaalipalveluihin,vammaispalveluihin ja vanhustenhuol<strong>to</strong>on liittyvissä asioissa. Toimintaa on myöhemmin laajennettumyös Inarin kunnan saamenkielisten asiakkaiden käyttöön ja palvelua voidaan vastaavastilaajentaa myös muiden kuntien saamenkielisten asiakkaiden käyttöön.Arviointia: Hankkeen kautta kunnan sosiaalityö on saanut rakenteellista tukea työn kehittämiseen.Kehittämistyö on alettu ymmärtää työn suunnitelmallisuutta lisäävänä ja myös työssä jaksamista tukevanatekijänä. Tiimi on saanut ajankohtaista tie<strong>to</strong>a sosiaalityön kehittämisen tuloksista, uusistatyömenetelmistä ja kehittämistyön puitteissa on tutkittu omaa työtä ja tarkasteltu käytännön asiakastyötä,asiakkaiden määrää, asiakkuuksien sisältöä ja työntekijöiden työnkuvia, mikä on osaltaanedesauttanut kokonaisuuden hahmottamista ja ymmärtämistä ja suunnitelmallisuuden lisääntymistä39 Laajemmat kuntien kehittäjätyöntekijöiden raportit ovat löydettävissä osoitteestahttp://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/sosiaalityo40 www.enontekio.fi


61työssä. Hankkeen myötä kunta on si<strong>to</strong>utunut saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuriperustalta tehtävänsosiaalityön kehittämiseen ja yleinen ymmärrys ja tie<strong>to</strong>isuus siitä, että saamenkieliset/saamelaisetasiakkaat tarvitsevat omakielisiä ja omaan kulttuuriperustaan pohjautuvia palveluita on vahvistunut jasaamenkielisten/saamelaiselta kulttuuriperustalta tehtävän sosiaalityön kehittäminen on alettu nähdäkunnassa olennaisena osana sosiaali<strong>to</strong>imen palvelutuotan<strong>to</strong>a.1.2.5.2 Inari: Suunnitelmallinen, arvioiva ja aktivoiva aikuissosiaalityöAlueena on Pohjois-Lappi (Inari, Sodankylä ja Utsjoki). Kehittämistehtävänä on suunnitelmallinen,arvioiva ja aktivoiva sosiaalityö.Kun<strong>to</strong>uttavan työ<strong>to</strong>iminnan palvelua on laajennettu kokeiluna yksilötyöstä ryhmä<strong>to</strong>imin<strong>to</strong>jen suuntaan.Kun<strong>to</strong>uttavan työ<strong>to</strong>iminnan ryhmiä kokeiltiin kyläkun<strong>to</strong>uttavan nimikkeellä kauimmaisissa Inarinkunnan kylissä, joihin muu<strong>to</strong>in oli vaikea järjestää kun<strong>to</strong>uttavaa työ<strong>to</strong>imintaa. Sen jälkeen ryhmä<strong>to</strong>imin<strong>to</strong>jenkokeilua on laajennettu nuoriin eli alle 25-vuotiaisiin sekä mielenterveys- ja päihdekun<strong>to</strong>utujillesuunnattuna Ivalon taajamassa. Erityisesti kaikkein heikoimmassa sosiaalisessa asemassaoleville henkilöille on pyritty mahdollistamaan yhteisöissä <strong>to</strong>imiminen ja ryhmiin liittyminen. 41Strategiatyön osalta Inarin kunnan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma 42 sekä lasten ja nuortenhyvinvointiohjelma 43 ovat valmistuneet hankkeen aikana. Strategiatyössä seuraava vaihe on suunnitelmienjuurruttaminen käytäntöön. Suunnitelmat <strong>to</strong>imivat pohjana mielenterveys- ja päihdetyönsuunnittelulle ja koko kuntaa koskevalle lastensuojelusuunnitelmalle. Lastensuojelun dokumen<strong>to</strong>intitapaaon päivitetty ja tehty tarkennetut ohjeet lastensuojelutarpeen selvittämisosioon ja lastensuojeluilmoituksenvireillepanoon. Sosiaalityössä on työstetty kirjallista dokumen<strong>to</strong>intisuunnitelmaa ohjaamaanasiakastie<strong>to</strong>jen käyttöä työssä.Arviointia: Nuortenryhmästä sekä kyläkun<strong>to</strong>uttavasta työ<strong>to</strong>iminnasta saadun palautteen perusteellavoidaan <strong>to</strong>deta yleisesti, että ryhmämuo<strong>to</strong>inen sosiaalityö rakentaa ja rohkaisee asiakasta hyödyntämäänomia luonnollisia ongelmaratkaisutai<strong>to</strong>ja. Ryhmämuo<strong>to</strong>inen <strong>to</strong>iminta mahdollistaa kun<strong>to</strong>uttavantyö<strong>to</strong>iminnan järjestämisen sivukyliin, jonne on vaikea saada muu<strong>to</strong>in vaadittavaa ohjausta kun<strong>to</strong>uttavantyö<strong>to</strong>iminnan paikkoihin. Lisäksi hyötynä oli että saatiin selvitettyä kyläkun<strong>to</strong>uttavan kustannustehokkuuskuntanäkökulmasta ja <strong>to</strong>iminnan mielekkyys myös asiakkaitten näkökulmasta. Kun<strong>to</strong>uttavantyö<strong>to</strong>iminnan ryhmä<strong>to</strong>imin<strong>to</strong>ja kehittämällä on lisätty asiakkaiden osallisuutta ja vähentämäänsyrjäytymistä. Ryhmät ovat osallistuneet palveluiden kehittämiseen antamalla palautetta olemassaolevista palveluista ja ryhmä<strong>to</strong>iminnassa on painotettu asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia<strong>to</strong>imin<strong>to</strong>jen järjestämisessä. Lisäksi Inarin kunnassa on ollut kehittäjäasiakas, joka on osallistunut aktiivisestiPosken asiakaskehittäjätapaamisiin ja asiakaskehittäjä<strong>to</strong>iminnan suunnitteluun.1.2.5.3 Kemi: Nuorten pitkäaikaisasiakkuuksien ehkäiseminenAlueena on Länsi-Pohja (Kemi ja yhdessä Tornion kanssa Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Yli<strong>to</strong>rnio).Kehittämistehtävänä on moniammatillinen aikuissosiaalityön kehittäminen. Tavoitteena onehkäistä nuorten <strong>to</strong>imeentulotuessa pitkäaikaisasiakkuuksia sekä kehittää nuorten palveluja 44 .41 Nuorten kun<strong>to</strong>uttavan työ<strong>to</strong>iminnan ryhmäpilotti, www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/juurrutettavat42 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/sosiaalityo/inari/inarin‐mielenterveys‐ja‐paihdesuunnitelma/43 http://www.inari.fi/media/lasten.‐nuorten‐ja‐lapsip.pdf44 Kemin nuorten palveluprosessimalli www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/juurrutettavat


62Sosiaaliviras<strong>to</strong>ssa palvelujen parantaminen konkretisoitui palvelusuunnitelmaksi. Asiakkaan kanssatehdyn palvelusuunnitelman katsottiin olevan tehokas väline parempaan sosiaalityöhön. Palvelusuunnitelmankehittäminen ja siihen liittyvä koulutus tapahtui lokakuun 2009 aikana. Palvelusuunnitelmankäyttöönot<strong>to</strong> alkoi nuorista ja sen jälkeen suunnitelmaa on tehty kaikille asiakasryhmille. Ennen palvelusuunnitelmankäyttöönot<strong>to</strong>a tapahtunut koulutus käsitteli palvelusuunnitelman tekemistä jaasiakasnäkökulmaa sekä asiakastyötä eettisistä lähtökohdista, jotta suunnitelman tekeminen koettaisiinasiakkaan kanssa tehtäväksi yhteiseksi ja myönteiseksi asiaksi. Palvelusuunnitelmaan sisältyyhaasteena yhteistyökumppanuus, asiakkaan osallisuus ja itsemääräämisoikeus.Palvelusuunnitelma on asiakkaan kanssa yhdessä tehty suunnitelma, johon on kirjattu tavoitteet jatarvittavat tuki<strong>to</strong>imet asiakkaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Palvelusuunnitelman malli otettiin käyttöönvälittömästi koulutuksen jälkeen erityisesti alle 20-vuotiaiden nuorten asiakastapaamisissa.Asiakastapaamiset ovat nuorille ja ensikertaa asioiville tärkeitä, sillä silloin saadaan arvioitua asiakkaanelämäntilannetta ja suunnattua sosiaalityötä oikein. Työkokemus on osoittanut, että asiakkuudenpitkittyessä ja epävarmuuden jatkuessa erilaiset riskit voivat konkretisoitua ja johtaa syrjäytymiseen.Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja suunnitelmallisesti <strong>to</strong>teutetun sosiaalityön avulla nuorivoi saada riittävästi tukea ja ohjausta valin<strong>to</strong>ihin, jotka johtavat asiakkuudesta poistumiseen.Nuorten kanssa työtä tekevät yhteistyökumppanit muodostavat sosiaalityöntekijälle ja asiakkaallevälttämättömän tuen ja mahdollistavat ennaltaehkäisevän sosiaalityön. Sähköinen palvelu on yksi osasosiaalityötä. UULA -hankkeen aikana kehitettyyn verkkoneuvontapalveluun on lisätty niin kutsuttuNuorten kulma, jossa nuorilla on mahdollisuus laittaa aikavarauspyyntöjä ja kysyä työntekijöiltäänheitä askarruttavia asioita.Varhain vanhemmaksi -malli aloitettiin kesäkuussa 2010 ja se on juurtunut Kemin ja Tornion työkäytäntöön.Varhain vanhemmaksi -<strong>to</strong>iminnan 45 ideana on se, että terveydenhoitaja ja aikuissosiaalityöntekijätapaavat nuoria tulevia vanhempia yhteisvastaano<strong>to</strong>lla neuvolakäynnin yhteydessä. Palveluatarjotaan alle 21-vuotiaille raskaana oleville naisille ja heidän perheilleen. Palvelu on luonteeltaanennaltaehkäisevää. Yhdessä keskustellen arvioidaan perheen voimavaroja, palvelutarpeita ja riskitekijöitä.Tavoitteena on, että tulevat nuoret vanhemmat pysähtyvät miettimään tilannettaan, käyttäytymistään,tunteitaan ja palvelutarpeitaan yhteistyössä terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän kanssa.Tavoitteena on <strong>to</strong>imia ajoissa ja mahdollistaa nuorille perheelle heidän hyvinvointiaan lisäävä tuki,ohjaus, neuvonta ja palvelut. Suurin osa tapaamisista on poikinut jatkotapaamisia joko ko<strong>to</strong>na, sosiaali<strong>to</strong>imessatai neuvolassa, yhdessä tai erikseen. Arvioinnin <strong>to</strong>teuttivat Kemi-Tornion ammattikorkeakouluntyöntekijät. Hankkeeseen osallistuneet työntekijät ovat olleet mukana yhteisten tapaamistenlisäksi kahdessa arviointitilaisuudessa. Arvioinnissa hyödynnetään sekä asiakkailta että työntekijöiltäsaatua kokemustie<strong>to</strong>a. Arviointiraportti valmistui <strong>to</strong>ukokuussa 2011. Mallin juurruttaminenalueen muihin kuntiin on aloitettu.Arviointia: Kemin sosiaaliviras<strong>to</strong>n nuorten sosiaalityö on saanut näkyvyyttä moniammatillisella työotteellaja kyvyllä tehdä yhteistyötä. Varhain vanhemmaksi -<strong>to</strong>imintamalli on <strong>to</strong>imiva, ammattilaisiaedelleen innovoiva ja asiakkaita tukeva terveyden- ja sosiaalihuollon yhteistyön muo<strong>to</strong>. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun arviointiraportin (2011) mukaan ennaltaehkäisevää <strong>to</strong>imintamalliakannattaa jatkaa. Projektin aikana kehittäjätyöntekijöistä on muodostunut moniammatillisen yhteisjakehittämistyön koordinoijia nuorten palvelusek<strong>to</strong>rille. Projekti vapautti kehittäjätyöntekijöitä liikkumaanja tapaamaan yhteistyökumppaneita. Tapaamisissa nousseet ideat muo<strong>to</strong>utuivat käytännönläheisiksija yhteisiksi <strong>to</strong>imintatavoiksi ja kehittämiskohteiksi. Kehittäminen jatkuu edelleen.Palvelusuunnitelman kehittäminen ja käyttöönot<strong>to</strong> sosiaaliviras<strong>to</strong>ssa heti projektin alkuvaiheessa olioikea ajoitus. Palvelusuunnitelma muuttaa työn tekemisen tapaa ja kulttuuria asiakaslähtöisemmäksi,eettisemmäksi ja tuloksiltaan vaikuttavammaksi. Palvelusuunnitelman tekeminen on parhaimmillaanasiakasta osallistavaa <strong>to</strong>imintaa, joka mahdollistaa asiakkaalle aktiivisen roolin oman elämänsä jäsentäjänäja muuttajana, sosiaalityöntekijän tukiessa ja rohkaistessa näitä pyrkimyksiä. Kehittäjätyönteki-45 Varhain vanhemmaksi ‐malli www.sosiaalikollega.fi/mallit/uutiset/varhain‐vanhemmaksi‐mallinnus‐julkaistu‐3‐2011


63jä ja kehittäjätiimi <strong>to</strong>imintatapana antaa mahdollisuuden muu<strong>to</strong>styöhön. Työn muuttaminen muuttaamuutakin kuin työtä. Työnmuu<strong>to</strong>s muuttaa työntekijöitä.1.2.5.4 Kemijärvi: Perhekeskeinen moniammatillisen yhteistyön kehittäminenAlueena on Itä-Lappi (Inari, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski). Perhekeskeinenvarhaisen tuen <strong>to</strong>imintamallin juurruttaminen ja edelleen kehittäminen.Moniammatillisen perhetyön <strong>to</strong>imintamallin rakenne ja ”<strong>to</strong>imintaohjeet” löytyvät kaikkien koulujenoppilashuol<strong>to</strong>kansiosta. Mallin periaatteet on otettu myös mukaan Onnistuvat opit -hankkeen prosessissa.Vuoden 2011 alusta jatkettiin yhteistyötä nuoriso<strong>to</strong>imen kanssa hankkeessa saavutettujentulosten eteenpäin viemisessä ja juurruttamisessa. Keskeisin tehtävä on ollut ns. nuorisotiimin työnorganisoiminen. Nuorisotiimin nimi muutetaan Kemijärven kaupungin nuorten hyvinvoinnin kehittämisentyöryhmäksi ja se aloitti virallisesti <strong>to</strong>imintansa yhteistyöryhmänä 18.3.2011. Kehittäjätyöntekijäon <strong>to</strong>iminut verkkokonsulttina päihdeosiossa ja mukana kansalaisverkkokonsultaation kehittämisessäsamoin kuin asiakaskehittäjä<strong>to</strong>iminnassa ja ryhmätyön mallinnusprosessissa.Kehittäjätyöntekijän siirryttyä koulukuraat<strong>to</strong>riksi kehittämistyötä jatkettiin yhteistyöllä opiskelijoidenverkos<strong>to</strong>ssa. Dialogisia menetelmiä opin<strong>to</strong>jen edistämiseksi -koulutus aloitettiin 27.9. Kemijärvellä(PaKaste ja Tukeva yhdessä). Koulutukseen osallistui kaikkiaan 49 keskiasteen opettajaa kahdessaryhmässä. Koulutus jatkui 12.10.2011 saakka ja menetelmäohjauspäivä ja Puimala kaikille koulutukseenosallistuneille ja Kemijärvellä nuorten kanssa työskenteleville ja päättäjille <strong>to</strong>teutetaan9.2.2012. Koulutuksessa yhdistetään THL:ssa kehiteltyjen menetelmien Huoli puheeksi ja ToimivaLapsi & perhe sekä muiden dialogisten menetelmien kautta yhteistä käytäntöä opiskelijoiden tukemiseksikoulutuksen aikana.1.2.5.5 Kittilä: Suunnitelmallinen sosiaalityö ja nuorten kanssa työskentelyAlueena on Luoteis-Lappi (Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio ja Pello). Kehittämistehtävänä onsuunnitelmallinen sosiaalityö, erityisesti nuorten kanssa tehtävätyö.Kittilän tiimin ja kehittäjätyöntekijän työpari<strong>to</strong>iminnassa pääpaino on ollut etenkin nuorten kanssatyöskentelyssä. Kehittäjätyöntekijä (yhteisöpedagogi) on työskennellyt sosiaalityöntekijän kanssa.Varhaisnuorten ryhmä ”Simake” (12–13-vuotiaille) tarjosi nuorille vaih<strong>to</strong>eh<strong>to</strong>ista <strong>to</strong>imintaa vapaaajalle,jonka <strong>to</strong>iminnansuunnitteluun nuoret itse osallistuivat. Myös vanhemmat huomioitiin <strong>to</strong>iminnassa.Sosiaalityön tiimi on kokoontunut viikoittain yhteiseen palaveriin, jossa pääsääntöisesti keskitytäänhankeasioihin. Palavereihin ovat osallistuneet sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijä.Palavereissa on käsitelty alkaneen ryhmän <strong>to</strong>imintaa, pohdittu hankkeen <strong>to</strong>teutusta ja tavoitteita,suunniteltu vaikuttavuuden arviointia, työparityöskentelyä, käsitelty tuorein sosiaali- ja terveyslautakunnanpöytäkirja sekä ideoitu yhteisesti tulevaisuutta.Terveydenhuol<strong>to</strong> haki PaKaste -hankkeen kautta terveyden edistämisen työskentelyjakson rahoitustasyksyllä ja sitä myönnettiin päihdevalistukseen. Kehittäjätyöntekijä osallistui ”Päihdeilmas<strong>to</strong>nmuu<strong>to</strong>s”-projektin iltatilaisuuksiin, jotka oli suunnattu päiväkoti-/alakouluikäisten lasten vanhemmille.Kittilästä osallistuu neljä henkilöä kehittäjäasiakas-/kokemusasiantuntija <strong>to</strong>imintaan. Kehittäjätyöntekijäon ollut mukana kehittäjäasiakas<strong>to</strong>iminnan suunnittelussa ja <strong>to</strong>teutuksessa. Keväällä 2011, kehittäjätyöntekijänlähdettyä muihin tehtäviin, Kittilässä jatkettiin kehittämistyötä työpari<strong>to</strong>iminnan tehostamisella.Kittilän lastensuojelusta tehtiin kuusi työparipyyntöä yhdellä kertaa: viisi lastensuojelutarpeenselvitystä ja yksi lasten huol<strong>to</strong>on ja tapaamisoikeuteen liittyvä olosuhdeselvitys. Kittilän työparipyyntöihinon vastattu yhteistyössä Lapin yliopis<strong>to</strong>n sosiaalityöoppiaineen kanssa.


64Työskentelyn aloitusvaiheessa kunnan työntekijät sanoittivat <strong>to</strong>iveikseen työavun saamisen, mahdollisuudenulkopuolisiin näkökulmiin, erilaisten työtapojen omaksumiseen sekä sosiaalityöntekijöidenväliseen reflektioon. Kittilän asiakasprosesseissa on työskennelty kunnan työntekijöiden ja asiakkaidenaikataulujen myötäillen. Selvitysprosessien aikana perheenjäseniä on tavattu 3–9 kertaa, osassaon oltu tiiviissä yhteydessä yhteistyökumppaneihin ja käynnistetty tarpeiden ja mahdollisuuksienmukaiset tukirakenteet. Prosessien yhteydessä on kehitetty asiakasdokumen<strong>to</strong>intia mm. luodenasiakastie<strong>to</strong>järjestelmään lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenve<strong>to</strong>pohja, kiinnittämällä erityistähuomiota dokumen<strong>to</strong>innin merkitykseen, ajoitukseen ja muo<strong>to</strong>on. Sosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>n työskentelymuo<strong>to</strong>jaon pyritty kehittämään kiinnittämällä huomiota esimerkiksi ryhmien käytön ja päihdetyönmateriaalien mahdollisuuksiin, avoimuuteen ja perustehtävän fokusointiin. Suunnitelmallisuuden jakollegiaalisen reflek<strong>to</strong>innin kautta on pyritty tavoitteelliseen asiakastyöhön ja ammatilliseen kehittymiseen.Arviointia: Kittilän sosiaalityön kehittämistyön tavoitteiden saavuttamista vaikeutti kehittäjätyöntekijänsaannin viivästyminen ja muita kuntia lyhyempi työskentelyaika. Toisaalta työparityöskentely osinkorvasi sosiaalityön suunnitelmallisuuden kehittämistavoitetta.1.2.5.6 Rovaniemi: Perhehoi<strong>to</strong> ja tukiperhe<strong>to</strong>imintaAlueena on Rovaseutu (Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta). Kehittämistehtävänä on lastensuojelunsijaishuollon prosessin sekä erityisesti perhehoidon tukirakenteiden kehittäminen lapsen näkökulmaja tarpeet huomioiden. 46Lastensuojelun sijaishuollon prosessimalli valmistui huhtikuun alussa 2011. Mallinnuksen kehittämisessäsijaisvanhempia kuultiin asiantuntijoina vertaisryhmien tapaamisissa, kotikäynneillä ja asiakassuunnitelmaneuvotteluissa.Kokemuksia ja kehittämisehdotuksia hyödynnettiin mallinnuksen suunnittelussa.Mallinnuksen aikana <strong>to</strong>teutettiin käytännössä mallin mukaisesti perhetyötä kahdessa prosessissa,jossa työskenneltiin sekä lasten, biologisten vanhempien että sijaisvanhempien kanssa sijoitusvaiheenalussa ja lopussa. Malliin sisältyy sijaisperheiden valmentaminen. Järjestimme Pesäpuury:n kanssa Lapin sosiaali- ja perhetyöntekijöille perhehoidon kehittämispäivät 7.–8.10.2010 teemalla:Sukulaissijaisvanhemmuus – perhekohtainen työskentelymalli. Kehittämispäiviin osallistui 16 sosiaali-ja perhetyöntekijää Inarista, Tervolasta, Sodankylästä ja Rovaniemeltä. Kehittämispäivillä juurrutettiinLapin kuntiin yhtenäistä valmennuskäytäntöä. Valmennetut perheet kokivat valmennusprosessintukevan ja hyödyttävän heitä arjessa. Hankkeen aikana otettiin käyttöön lapsen havainnointilomaketyökaluksi perhehoitajille.Vertaistapaamisia oli kevään 2010 ja 2011 välisenä aikana yhteensä viisi. Vertaistapaamisiin pääsiosallistumaan vain muutamia sijaisperheitä. Tapaamiseen osallistui perhehoitajia sekä heidän biologisialapsia että sijaislapsia, yhteensä 38 henkilöä. Perhehoitajiin pidettiin yhteyttä säännöllisesti kirjeitse,joissa tiedotettiin seuraavista tapaamisista, ajankohtaisista koulutuksista sekä perhehoi<strong>to</strong>on liittyvistämuu<strong>to</strong>ksista. Perhehoitajille tarjottiin hankkeen aikana mahdollisuus osallistua myös koulutuksiin,kuten valtakunnallisiin lastensuojelun perhehoidonpäiviin, FASD -seminaariin ja lastensuojelulakikoulutukseen.Kaikkiin koulutuksiin osallistui sijais- ja tukiperhevanhempia ja koulutuksista saatuatie<strong>to</strong>a ja näkemyksiä vaihdettiin vertaistapaamisissa. Perhetyöntekijän ja sosiaalityöntekijän tiivistyöparityö,”Siltatyöskentely”, on lisännyt luottamusta ja ymmärrystä lapsen tilanteesta syntymä- ja sijaisvanhempienkesken ja yhteistyökuviot lapsen asioissa <strong>to</strong>imivat hyvin.46 Rovaniemen lastensuojelun sijaishuollon prosessi ja sijaishuollon perhetyö ‐malliwww.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/juurrutettavat


65Arviointia: Kaikissa kunnan kehittämistehtäville asetetuissa tavoitteissa on päästy eteenpäin ja osassatavoite on täyttynyt. Perhehoi<strong>to</strong>prosessi on saatu mallinnettua ja mallinnusprosessin aikana on käytyperiaatteellisia keskusteluja perhehoidon kehittämiseen liittyen. Perhehoidon tukirakenteiden tärkeyson havaittu ja huomattu, että niihin tarvitaan lisäresursointia. Intensiivisestä työskentelystä sijaisperheenja biologisen perheen kanssa on saatu positiivista palautetta. Kokeilussa on tullut esille,kuinka tärkeää erityisesti alkuvaiheen tuki olisi kaikille uusille sijaisperheille, heidän lapsilleen ja perheeseensijoitettavalle lapselle. Perhehoidon lainsäädäntöuudistus on kesken, mikä luo haasteita kehittämis<strong>to</strong>iminnalle.Tuen tarvetta, kuten säännöllisiä tapaamisia, työnohjausta, kaikkien perheidenennakkovalmennusta ei voi kuitenkaan kiistää, vaikka näitä ei lainsäädännössä olisikaan erikseenmainittu. Rovaniemellä on keskusteltu perhehoidon yksiköstä, joka keskittäisi työtehtävänsä sijais- jatukiperheiden sekä tukihenkilöiden kanssa tehtävään työhön. Yksikön/tiimiin tehtäviin kuuluisi mm.sijais- ja tukiperheiden sekä tukihenkilöiden rekry<strong>to</strong>inti- ja valmennus, vertaistapaamisten järjestäminen,yhteydenpi<strong>to</strong>, koulutusten järjestäminen ja tuki sijoituksen eri vaiheissa. Yhteis<strong>to</strong>iminta kuntienvälillä olisi järkevää. Kehittämisen jatkoksi ja juurruttamiseksi perustetaan työryhmä, johon kuuluvatkehittäjätyöntekijä, sijaisvanhempi, tukiperhevanhempi ja biologinen vanhempi. Tämä ryhmä<strong>to</strong>imii kokemusasiantuntijaryhmänä lastensuojelulle kommen<strong>to</strong>iden ja seuraten sijaishuol<strong>to</strong>prosessien<strong>to</strong>teutumista käytännössä.1.2.5.7 Tornio: Lastensuojelu ja aikuissosiaalityö, erityisesti nuoriin kohdistuva työAlueena on Länsi-Pohja (Tornio ja yhdessä Kemin kanssa Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Yli<strong>to</strong>rnio).Kehittämistehtävänä on sosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>n sisäisen tehtävärakenteen selkiyttäminen sekä lastensuojelunja aikuissosiaalityön kehittäminen.Aikuissosiaalityön on vastannut <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>jen kehittämisestä ja se on vaatinut verkos<strong>to</strong>itumista alueen<strong>to</strong>imijoiden kanssa. Aikuissosiaalityö on saanut mahdollisuuden kehittyä ja se on nostanut profiiliaansosiaalityön erityisenä osa-alueena. Tiimi on pohtinut perustehtäviä, joustavia työtapoja, linjauksia janäiden keskustelujen myötä tiimi on muodostunut merkittäväksi tekijäksi työssä kehittymisen ja jaksamisenkannalta. Tiimin kautta saa työlleen ammatillista tukea. Kehittämistyön aikana on kiinnitettyhuomiota työn suunnitelmallisuuteen, asiakasprosesseihin (nuorten sosiaalityö, <strong>to</strong>imeentulotuenpalveluprosessi) ja uusiin työmenetelmiin (Nuorten ryhmä, Varhain vanhemmaksi). Mallinnuksienmyötä on löytynyt yhtenäinen ja joustavampi tapa <strong>to</strong>imia <strong>to</strong>isin. Tiimin tavoitteena on <strong>to</strong>imia lainhengen mukaan ja tavoittaa asiakkaat entistä aikaisemmin, paremmin ja kattavammin.Nuorten sosiaalityön prosessimalli 47 tehtiin kuvaamaan jo aikaisemmin kehiteltyä työskentelymallia,joka on nimetty intensiivisen palveluprosessin malliksi. Työskentelymallin vaikuttavuutta tutkittiinseuraamalla asiakkaiden elämässä tapahtuvia muu<strong>to</strong>ksia. Malli on <strong>to</strong>dettu tehokkaaksi varhaisen tuenmenetelmäksi. Aikuissosiaalityön tiimi on päivittänyt <strong>to</strong>imeentulotuen sovellusohjeet 48 . Tornion aikuissosiaalityöntiimi on ollut kehittämässä Varhain vanhemmaksi -mallia ja juurruttanut sen omaantyökäytäntöön. Työmenetelmien kehittämiseen sisältyi nuorten ryhmä<strong>to</strong>iminnan 49 <strong>to</strong>teuttaminenyhteistyössä Tornion Työvoimalasäätiön kanssa. Nuorten ryhmä käynnistyi lokakuussa 2009 ja jatkuuedelleen osana perustyötä.Tornion lastensuojelun kehittäjätyöntekijä on yhdessä seudullisen tiimin kanssa kuvannut Länsi-Pohjan seudullisen sosiaalipäivystyksen -mallin 50 . Yhdessä UULA -hankkeen kanssa luotu sähköinentiedonsiir<strong>to</strong>lomake on ollut käytössä ja se on koettu hyväksi, helpoksi ja <strong>to</strong>imivaksi työvälineeksipäivystys<strong>to</strong>iminnassa ja on otettu vakituiseen käyttöön. Sosiaalityöntekijä poliisilai<strong>to</strong>ksella -kokeilu ja47 Nuorten sosiaalityön prosessimalli www.sosiaalikollega.fi/juurrutettavat48 Toimeentulotukityön prosessimalli www.sosiaalikollega.fi/juurrutettavat49 Nuorten kun<strong>to</strong>uttavan työ<strong>to</strong>iminnan ryhmäpilotti www.sosiaalikollega.fi/juurrutettavat50 Lastensuojelun sosiaalipäivystys Länsi‐Pohjassa www.sosiaalikollega.fi/juurrutettavat


66hankehakemuksen ideapaperi ovat olleet käsiteltävänä Länsi-Pohjan seudullisessa palvelutiimissä27.1.2011. Palvelutiimi kuitenkin päätti, ettei seudullista rahoitusta haeta. Tornio lopetti kokeilunjoulukuussa 2010. Hankkeen alkuvaiheessa on laadittu <strong>to</strong>rniolaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmavuosille 2009–2013.Tirlittan – Talo tytöille -avajaiset pidettiin 16.11.2010. Toimintaa <strong>to</strong>teuttavat yhteistyössä Tornionlapsi- ja perhetyön tiimi, Tornion kaupungin nuoriso<strong>to</strong>imi sekä Tornion seurakunta. Kehittäjäsosiaalityöntekijäon tehnyt kiinteää yhteistyötä ja jalkautunut nuoriso<strong>to</strong>imeen. Työn tarkoituksena oli jalkauttaasosiaalityötä sekä pyrkiä kohtaamaan nuoria heidän omilla areenoillaan. Yhteistyö oli luonnollistaja lähes välttämätöntä. Nuoriso- ja sosiaali<strong>to</strong>imen yhteistä nuorisotyöntekijä/sosiaalityöntekijä-työparimallia ei ehditty <strong>to</strong>teuttaa. Lastensuojelun sosiaalityön välineisiin, nuorten kohtaamiseenja työskentelyyn <strong>to</strong>ivottiin menetelmäosaamista nuoriso<strong>to</strong>imelta.Arviointia: Kehittämistyö on ollut kahden vuoden prosessi, jonka aikana on konkreettisesti parannettuolemassa olevia käytäntöjä. Hankkeen aikana tarkasteltiin sosiaali<strong>to</strong>imen tehtävärakennettatyöntekijäkohtaisesti, työntekijäryhmien mukaisesti, tiimikohtaisesti, tiimien välillä sekä asiakkaantarpeiden <strong>to</strong>teutumisen näkökulmasta katsottuna. Työntekijät ovat saaneet äänensä kuuluviin ja työtehtäviäja tuntemuksia on tarkasteltu yhteisesti. Samalla on pohdittu työn positiivisia puolia, kuormittaviatekijöitä ja konkreettisia kehittämiskohteita. Marraskuussa 2009 tarkasteltiin lapsi- ja perhetyöntiimin <strong>to</strong>imenkuvia. Aikuissosiaalityön tiimin tehtävärakenne-esitys valmistui <strong>to</strong>ukokuussa 2011.Sosiaalityön johtaja vie esitykset sosiaali- ja terveyslautakuntaan syyskuussa 2011.1.2.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne ja mallitSosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset työskentelymallit1. Ryhmätyön mallinnus ja ryhmä<strong>to</strong>iminnat ovat yhteisiä <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>ja.2. Työparityössä on palvelun tarjoajina sekä kehittäjä-sosiaalityöntekijöitä että terveydenhuollonsuunnittelijoita ja yhteistyössä on myös yliopis<strong>to</strong>n työntekijöitä.3. Asiakaskehittäjä<strong>to</strong>iminta on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä kehittämistä.4. Varhain vanhemmaksi malli on sosiaalityön ja terveydenhoitajan yhteistyöhön perustuvaa työparityötäLapissa on edelleen tarvetta kehittää perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöjä ja osaamistasekä vahvistaa yhteis<strong>to</strong>imintaa ammattilaisten ja kansalaisten kanssa. Työpari<strong>to</strong>iminnan kehittämisosiontarkoituksena on ollut tutkia Lapin erityispalvelurakenteen tarpeita ja niitä tilanteita, joihinkunnat pyytävät apua. Työparityöskentelyn avulla on voitu tutkia työavun tarvetta, pienten kuntientyömuo<strong>to</strong>jen ja -muodostelmien (eri ammatit yhteiseen työhön) elävöittämismahdollisuuksia sekäperus- ja erityisosaamisen vahvistamiskeinoja. Asiakastyön lisäksi työparityöskentely on konkretisoinutkuntien palvelurakenteita, sosiaalityön prosesseja ja työn tekemisen reunaeh<strong>to</strong>ja vahvistaennäin (Posken) työpari<strong>to</strong>imijoiden kehittämisosaamista. Sosiaalityön erityispalvelurakenteen kehittäminenliittyy Kolpeneen palvelukeskuksen ja Lapin sairaanhoi<strong>to</strong>piirin yhdistymiseen Lapin sosiaali- jasairaanhoi<strong>to</strong>piiriksi.Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisrakennePohjois-Suomeen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut hankkeen vastuuhenkilöt ovat valmistelleetesityksen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteeksi, jossa kytkeytyy <strong>to</strong>isiinsa kiinteästi käytännön,opetuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


67LAPIN LIITTEETLiite 1.1 Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kehittämisen rakennePaKaste -verkos<strong>to</strong>Kasteen henkilöstöt:• Lappi• Kainuu• Keski-Pohjanmaa• Pohjois-PohjanmaaI Seminaari2.–3.6.2009 Lappi• Yhteisen työnäkymänkirkastaminen• Työskentelyn käynnistäminen• Kehittämisen tukirakenteenluominenII Seminaari2.–3.12.2009 Kokkola• Yhteiset <strong>to</strong>iminta-alueetyhteistyötarpeet ja-mahdollisuudetIII Seminaari18.–19.2.2010 Kuusamo• Yhdessä tehdenIV Seminaari/neuvottelukunta25.–26.5.10 Oulu• Vaikuttavuuden arviointi• Yhteisen kehittämisenLapin henkilöstöryhmä• Kehittäjätyöntekijöidentiimit + Hallin<strong>to</strong>tiimiI Henkilöstöryhmä16.6.2009• 9.30–11.30 Hallinnointiinliittyvät asiatToimintasuunnitelma• 12.15–14.00 Oma substanssiryhmänkokous<strong>to</strong>iminnan suunnittelua• 14.00–15.00 VälityöskentelyntehtävätII Henkilöstöryhmä18.9.2009III Henkilöstöryhmä30.10.2009IV Henkilöstöryhmä1.12.2009V Henkilöstöryhmä28.1.2010• RiskianalyysiVI Henkilöstöryhmä25.3.2010VII Henkilöstöryhmä20.5.2010Sisältötiimit• Sosiaalityön tiimi• Terveyden edistämisentiimi• PerusterveydenhuollontiimiVälityöskentelySosiaalityön tiimi• 14.4. ja 16.5.2009• ToimintasuunnitelmaVälityöskentelySosiaalityön tiimi• 24.8., 15.9., 27.10.2009• Toiminnan käynnistäminen• Arviointisuunnitelma• OsallisuussuunnitelmatVälityöskentelySosiaalityön tiimi• 27.11.2009• Asiakaskehittäjä<strong>to</strong>iminnankäynnistäminenVälityöskentely29.1.–18.3.2010Sosiaalityön tiimi• 15.1.2010• Toimintaa ja sen dokumen<strong>to</strong>intiaVälityöskentelySosiaalityön tiimi• 26.2., 27.4. ja 7.5.2010• Toimintasuunnan tarkistusVälityöskentelySosiaalityön tiimi• 18.6. ja 17.8.2010


68rakenteiden ideointiV Seminaari24.8.10 Kajaani• Asiakastyön rajapinnatVI Seminaari15.–16.11.10 Kittilä• JuurruttaminenVII Seminaari31.5–1.6.2011 Rovaniemi• Asiakaskuulemistilaisuus• Siirtyminen piloteistakäytännön arkeenVIII Seminaari4.–5.10.2011 Rovaniemi• TulosseminaariVIII Henkilöstöryhmä21.9.2010IX Henkilöstöryhmä1.3.2011VälityöskentelySosiaalityön tiimi• 13.10.2010VälityöskentelySosiaalityön tiimi• 3.12. ja 11.11.2010• 25.2.2011VälityöskentelySosiaalityön tiimi• 25.3. ja 27.4.2011VälityöskentelySosiaalityön tiimi• 17.6., 19.8., 28.9. ja7.10.2011• Tulokset ja mallitVälityöskentelySosiaalityön tiimi• 24.10.11• Raportit, yhteinen raportti


69Liite 1.2 Terveyden edistämisen työkokousten aikataulu ja osanottajamäärät kunnittain:KuntaTerveys<strong>to</strong>imiHammashuol<strong>to</strong>Sosiaali<strong>to</strong>imiMuut hallinnon alatKunnanjohtajaLuottamushenkilötMuutYhteensä3.2. Sodankylä 8 3 4 1 - 5 3 249.2. Kemijärvi 8 1 8 8 - 10 3 3810.2. Savukoski 5 1 2 4 1 4 - 1715.2. Pelkosenniemi 5 1 - 2 - 6 1 1516.2. Salla 6 - 2 6 - 9 1 2418.2. Tornio 1 2322.2. Keminmaa 8 1 3 3 1 1 5 2223.2. Tervola 8 2 2 6 1 3 4 2624.2. Posio 2 1 2 4 - 6 1 161.3. Enontekiö 2 - 3 3 - 4 6 1822.3. Kemi 11 2 4 3 1 6 6 3329.3. Simo 3 2 1 3 1 1 3 1431.3. Kolari 7 - 3 1 1 6 - 1812.4. Muonio 1 - - 1 1 5 1 914.4. Ranua 3 - 1 1 1 3 1 1022.4. Pello 7 1 2 2 1 5 1 19Yht. 16 84 15 37 48 10 74 36 326


702 PAKASTE 1: KAINUUN OSAHANKETaulukko 2.15 Yleistiedot Kainuun hankkeestaVirallinennimi:Lyhenne:Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut– kehittämisrakenne ja <strong>to</strong>imintamalli / Kainuun osahankePaKaste – KainuuToteutusaika: 1.7.2009–30.10.2011Hallinnoija:Rahoittaja:Rahoitus:Kolpeneen kuntayhtymäSosiaali- ja terveysministeriö (KASTE-ohjelma)332 730 €, jostaKainuun maakunta -kuntayhtymän oma rahoitusosuus 83 183 € (25 %)Henkilöstö: • projektipäällikkö Terho Pekkala (100 %, aj. 18.4.–31.5. 80 %)• projektisihteeri Tarja Karjalainen (10 %)• Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Margit Laaksonen aj. 1.2.–30.9 2010 (100 %)• Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Terttu Tervo 1.10.2010–15.1.2011 (60 %)• Kehittäjähoitajat Katja Holappa (50 % aj. 15.3.–31.12 2010) jaSeija Tuura (50 % aj. 1.4.–31.12 2010)• Kehittäjäohjaaja Marketta Huttunen 1.10–31.12 2010 (20 %)• KehittäjäsuuhygienistI Miia Torvinen aj. 14.6.2010–30.6.2011 (50 %)Esimies:kehittämisjohtaja Marita PikkarainenOhjausryhmä: • Mauno Saari, terveysjohtaja (pj.)• Marita Pikkarainen, kehittämisjohtaja• Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja• Asta Komulainen, vastaanot<strong>to</strong>- ja tk-sairaala<strong>to</strong>iminnan vastuualuepäällikkö• Maila Moilanen, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon päällikkö• Marko Korhonen, johtava hammaslääkäri• Helena Heikkinen, hallin<strong>to</strong>ylihoitaja• Pekka Honkanen, yleislääketieteen professori• Terho Pekkala, siht.Keskeisettavoitteet:1. Perusterveydenhuollon ja sosiaalityön palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen2. Sote-<strong>to</strong>imialan kehitystyön koordinointi3. Tutkittuun tie<strong>to</strong>on perustuvan työn osuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisessäTämä raportti on kuvaus PaKaste – Kainuu -hankkeen <strong>to</strong>teutuksesta ja keskeisistä tuloksista. Hankeon ollut osa kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaa (KASTE). Tässä raportissakuvataan hankkeen <strong>to</strong>teutus ja esitetään sen tulosten arviointi. Loppuraportin on laatinut projektipäällikköTerho Pekkala.Hankkeen keskeinen sisältö<strong>to</strong>iminta esitetään omina raporttijulkaisuinaan:• Perusterveydenhuollon kehittämisen koosteen muodostaa Seija Tuuran ja Katja Holapan,Marketta Huttusen sekä Terho Pekkalan rapor<strong>to</strong>inti.• Margit Laaksonen ja Terttu Tervo ovat laatineet raportin aikuissosiaalityön prosessista.• Miia Torvinen rapor<strong>to</strong>i suun terveydenhuollon yhteistyömallin kehittämisestä ja ikäihmistenedistämisestä.


712.1 JOHDANTO2.1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen KASTE-ohjelmassaKansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE 51 ohjaa <strong>to</strong>imialan kehittämistävuosina 2008–2011. KASTE-ohjelmalla on käynnistetty <strong>to</strong>imenpiteitä, joiden tavoitteena on uudistaasosiaali- ja terveyspalvelujen <strong>to</strong>imintatapoja niin, että ne entistä vahvemmin edistäisivät hyvinvointiaja terveyttä. Ohjelma poikkeaa aiemmista valtionavustuksella rahoitetuista yksittäisistä hankkeista,sillä rahoitettavat hankkeet ovat suuria, usein ylimaakunnallisia yhteistyöhankkeita.Ohjelmalle on luotu alueellisesti ohjattu rakenne, jonka edustajina on sekä kuntasek<strong>to</strong>rin että alueellistentahojen <strong>to</strong>imijoita. Pohjois-Suomen KASTE-ohjelmassa painopisteenä ovat osaamisen jakehittämis<strong>to</strong>iminnan vahvistaminen, hyvinvoinnin edistäminen sekä sosiaalisten ja terveyserojen kaventaminensekä mielenterveyden edistäminen ja päihdeongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy.KASTE-ohjelman mukaan valtioneuvos<strong>to</strong>n suosituksena on, että palvelurakenteiden uudistamisenrinnalla luodaan kuntiin pysyvä sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon kehittämisrakenne, etteikehittäminen ole vain lyhytnäköisen, määräaikaisen rahoituksen varassa.2.1.2 Yhteistyö Pohjois-Suomen tasollaSosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt KASTE-ohjelmasta rahoituksen Pohjois-Suomen monialaisetsosiaali- ja terveyspalvelut – kehittämisrakenne ja <strong>to</strong>imintamalli -hankkeelle, joka <strong>to</strong>teutetaanyhteistyönä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun <strong>to</strong>imijoiden kanssa. Osahankkeissa kehitetäänperusterveydenhuollon, sosiaalityön, varhaiskasvatuksen sekä lasten ja nuorten palveluita.Kaikkien <strong>to</strong>imijoiden yhteisenä päämääränä on luoda sopimuksellinen kehittämis- ja tutkimustyönrakenne, jossa yhdistetään resursseja ja koordinoidaan verkos<strong>to</strong>maista <strong>to</strong>imintaa. Malli pohjautuuaiempiin <strong>to</strong>imiviin käytäntöihin sosiaalialan osaamiskeskusten ja kehittämisyksiköiden työssä. Pohjois-Suomessaharvaan asutun alueen erityisolosuhteet edellyttävät sosiaali- ja terveysalan kehittämisessävoimakasta panostusta yhteistyöhön. Painopiste on jatkossa oltava yhä vahvemmin sosiaali- jaterveys<strong>to</strong>imia yhdistävässä työskentelyssä, jotta hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet voidaan saavuttaa.Palveluorganisaatioiden, oppilai<strong>to</strong>sten ja kehittämis<strong>to</strong>imien resurssien yhdistäminen tuottaa synergiaetujakoko alueen <strong>to</strong>imijoille.2.1.3 Kehittämistyö KainuussaKainuun hallin<strong>to</strong>kokeilusta annetun lain (343/2003) mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon <strong>to</strong>imialueellaKainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa terveydenhuollosta kokonaisuudessaan ja sosiaalihuollostalasten varhaiskasvatusta lukuun ottamatta. Kuntayhtymä vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollonkehittämis<strong>to</strong>iminnasta sille kuuluvilta osin.Kehittämis<strong>to</strong>iminta sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imialalla on organisoitu johdon tuen tulosalueelle tutkimus,kehittäminen ja suunnittelu -vastuualueeksi. Vastuualue muodostuu tutkimus- ja kehittämishankkeista,asiantuntijayksiköstä, henkilöstön täydennyskoulutuksesta sekä tieteellisestä kirjas<strong>to</strong>sta. Tutkimus-ja kehittämis<strong>to</strong>imintaan käytetään vuosittain noin prosentti (n. 3 M€) <strong>to</strong>imialan kokonaismenoistaan.Käytännössä suurin osa tästä on ulkopuolisen kehittämisrahoituksen turvin <strong>to</strong>teutettua ja<strong>to</strong>iminnan net<strong>to</strong>menot ovat n. 1 M€.51 Sosiaali‐ ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008–2011. Sosiaali‐ ja terveysministeriön julkaisuja2008:6


722.2 HANKKEEN TOTEUTUS2.2.1 Tehtävärajaus ja valmistelutHankkeen päätehtävänä on ollut perusterveydenhuollon ja sosiaalityön palveluiden kehittäminen.Muina keskeisinä tehtävinä on ollut <strong>to</strong>imialan kehittämistyön koordinointi ja tutkittuun tie<strong>to</strong>on perustuvantyön vahvistaminen. Hankkeen <strong>to</strong>iminta jakaantui n. 6 kk:n mittaiseen suunnitteluvaiheeseenvuoden 2009 jälkipuoliskolla, varsinaiseen <strong>to</strong>imintavaiheeseen vuonna 2010 sekä levitys- ja päätösvaiheeseenvuonna 2011.Suunnitteluvaihe <strong>to</strong>teutettiin terveysjohtajan, sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imen kehittämisjohtajan, yleislääketieteenprofessorin sekä vastaanot<strong>to</strong>- ja terveyskeskussairaala<strong>to</strong>iminnasta vastaavan päällikön ohjauksessasyksyn 2009 aikana. Tarkoituksena oli suunnata työskentelyä ohjelma-ajattelun suuntaan,jolloin yksittäisten kehittämis<strong>to</strong>imien sijaan ohjattaisiin yhtenäistä tavoitekokonaisuutta. Tähän liittyenPaKaste Kainuun osahanke on osallistunut myös tulevien perusterveydenhuollon hankkeiden jamuiden <strong>to</strong>imien suunnitteluun. Työn tuloksena Kainuun perusterveydenhuollon hankkeille on pystyttymäärittelemään perusteltu ja kokonaisuutta tukeva sisältö.2.2.2 Tavoitteet ja niiden <strong>to</strong>teuttaminenPalveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminenPerusterveydenhuol<strong>to</strong>Perusterveydenhuollon kehittämisessä hankkeessa on <strong>to</strong>teutettu Toimiva Terveyskeskus -ohjelmaa.Tämä osana KASTE-ohjelmaa <strong>to</strong>teutettava STM:n <strong>to</strong>imenpideohjelma vahvistaa peruspalveluita, korostaaterveyshyödyn tuottamista ja nostaa asiakasta <strong>to</strong>iminnan keskiöön. Heti alkuvaiheessa hankkeenkeskeiseksi sisällöksi nousi ministeriön ohjelmaan sisältyvä Terveyshyötymalli, jonka tavoitteenaon pitkäaikaissairaiden hoidon tehostaminen käytäntöjä ja työn organisointia muuttamalla.Hankkeen alkuvaiheen tehtävänä oli tarkentaa perusterveydenhuollon kehittämiskohteet sekä valmistellakehittäjätyöntekijä-<strong>to</strong>imintaa. Suunnittelutyössä hyödynnettiin <strong>to</strong>imialan johdon, asiakaspalautteenja henkilöstön aloitteiden kautta syntyviä näkemyksiä. Näillä pyrittiin mahdollisimman hyvinvastaamaan aihealueiden kehittämistarpeisiin.Pitkäaikaissairauksien hoi<strong>to</strong>mallin kehittämisen valmisteleminen ja esitestaaminen muodostui hankkeessakeskeiseksi. Terveyshyötymalli <strong>to</strong>imi myös sosiaali- ja terveydenhuol<strong>to</strong>a yhdistävän kehitystyönviitekehyksenä. PaKaste-Kainuun osalta perusterveydenhuollon tavoitteiksi määriteltiin1) Pitkäaikaissairauksien nykyisen <strong>to</strong>imintamallin kuvaaminen2) Vastaanot<strong>to</strong><strong>to</strong>iminnan kehittäminen (terveyshyötymallin mukaisesti)3) Asiakkaiden omahoidon vahvistaminen ja vaikuttavuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollonkanssaToimintamallien uudistamisella on pyritty turvaamaan ja kehittämään peruspalveluiden saatavuuttalääkärien, sairaanhoitajien ja muiden ammattiryhmien välistä yhteistyötä uudistamalla. Kainuussa tämäon käytännössä <strong>to</strong>teutettu siten, että terveydenhuollon kehittäjätyöntekijä käynnistää, tukee jakoordinoi terveydenhuollon henkilöstön kanssa tehtävää työtä.


73Perusterveydenhuollon kehittäjätyöntekijöiden sijoittuminen päätettiin Vuolijoen ja Ristijärven terveysasemille,joiden vastaanot<strong>to</strong><strong>to</strong>iminta koostuu pääosin päivystävien sairaanhoitajien akuuttityöstä,kansanterveyshoitajien vastaano<strong>to</strong>ista sekä lääkärien etä- ja lähivastaanot<strong>to</strong>ajoista.Kehittäjähoitajina Vuolijoen terveysasemalla <strong>to</strong>imi kansanterveyshoitaja Seija Tuura ja Ristijärventerveysasemalla sairaanhoitaja Katja Holappa. Tehtävät olivat osa-aikaisia (50 %) oman perustyönohella. Kehittäjätyöntekijämallilla mahdollistetaan ammattilaisille keskittyminen työkäytäntöjen kehittämiseenja jakamiseen sekä moniammatillisen verkos<strong>to</strong>työn luomiseen.Kehittäjähoitajille määriteltiin tehtävän tarkemmat sisällöt, jotka <strong>to</strong>teuttivat käytännössä perusterveydenhuollontavoitteita. Työn alkuvaiheessa hoitajat kuvasivat pitkäaikaissairauksien nykyisen <strong>to</strong>imintamalliapienten terveysasemien kontekstissa. Nykytilakuvauksen perusteella on luotu kehittämisalueetja tarvittavat <strong>to</strong>imenpiteet Terveyshyötymallin mukaiseksi <strong>to</strong>iminnaksi.Toisena keskeisenä tehtävänä oli valmistella tiedon tuotan<strong>to</strong>a terveyshyötymallin mukaisen hoi<strong>to</strong>suunnitelmanlaatimista varten. Käytännössä tämä tehtiin yhteistyössä KAMUT -tutkimushankkeentutkimuspotilaiden elämäntilanne- ja hoi<strong>to</strong>kar<strong>to</strong>ituksen <strong>to</strong>teutuksessa. Tämän pohjalta puolestaan<strong>to</strong>teutettiin kolmatta tehtävää terveydenhuollon ja sosiaali<strong>to</strong>imen ammattihenkilöiden <strong>to</strong>imien määrittämiseksi.Työn tuloksetTerveyshyötymallin keskeisyys kehittämistyön viitekehyksenä on vahvistunut jatkuvasti työn edetessä.Mallin myötä pitkäaikais- ja monisairaiden hoidon suunnitelmallisuuden ja moniammatillisen työntärkeys on korostunut. Terveyshyötymallia esitestaava kehittäjäjakso onkin <strong>to</strong>teutunut yhtenäisenmallin perusteiden luomisena kansanterveystyön vastaanot<strong>to</strong><strong>to</strong>imintaan. Tuloksena on kuvaus pitkäaikaissairauksienhoi<strong>to</strong>mallista ja vastaanot<strong>to</strong><strong>to</strong>imin<strong>to</strong>jen kehittämisestä sekä hoi<strong>to</strong>suunnitelmien laatimistavarten tarvittavan potilasinformaation kokoaminen.Perusterveydenhuollon kehittämistyö saatettiin kehittäjähoitajien osalta päätökseen suunnitellustivuoden 2010 loppuun mennessä.Perusterveydenhuollon kehittäjähoitajien työskentelyn päätyttyä hankkeen työ siirtyi suunnitellustitukemaan RAMPE- ja KYTKE -hankkeiden <strong>to</strong>imintaa. Perusterveydenhuollon kehittämisohjelmankokoaminen on ollut merkittävä muu<strong>to</strong>s hanke<strong>to</strong>iminnan vaikuttavuuden ja hallinnan kehittämisessä.Suun terveydenhuol<strong>to</strong>Suun terveydenhuollon osuus väestön terveyden edistämisessä jää usein vähälle huomiolle. Kuitenkinesimerkiksi hammassairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen hoi<strong>to</strong> ovat osa terveydenhuollon kokonaisuuttaja tämän vuoksi vastuualueen <strong>to</strong>iminnallinen integrointi muuhun terveydenhuol<strong>to</strong>on ontärkeää.Ikäihmisten suun terveyden ylläpitäminen on tulevaisuudessa yhä kasvava haaste, koska iäkkäillä potilaillaon omia hampaita saatu säilytettyä aiempia ikäluokkia enemmän. Ko<strong>to</strong>na asuvien ja lai<strong>to</strong>shoidossaolevien ikäihmisten omakohtaisen suun itsehoidon vahvistaminen, kädentai<strong>to</strong>jen hiipumisenhuomioonottaminen ja hoi<strong>to</strong>henkilökunnan osaamisen vahvistaminen lai<strong>to</strong>spotilaiden suun puhdistuksenavustamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Ikääntyvien asiakkaiden hammashuol<strong>to</strong>a tulee kehittääyhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa ja ennaltaehkäisevään työhön on kohdistettava resursseja.Suuret hammashuollon palveluiden kysyntäpaineet yhdistettynä jatkuvaan henkilöstöresurssivajeeseenovat aiheuttaneet suun terveydenhuollossa <strong>to</strong>iminnallisia vaikeuksia sekä kuormitusta henkilöstöntyöhyvinvoinnille. Toimintamallien kehittäminen ammattiryhmien yhteistyöhön ja tiimimäiseenhoi<strong>to</strong>latyöhön perustuvaksi on nähty keskeiseksi keinoksi tilanteen tasapainottamiseksi.


74Suun terveydenhuollon tavoitteet liitettiin Kainuun perusterveydenhuollon kehittämisohjelmaan jaPaKaste Kainuun osahankkeen <strong>to</strong>imintaan keväällä 2010. Toimintamalliksi valittiin kehittäjätyöntekijäkonsepti.Suuhygienisti Miia Torvinen siirtyi 50 %:n työajalla hankkeeseen tehtävänään mallintaatyönjaon ja suun terveyden edistämisen käytäntöjä sekä perehdyttää henkilöstöä uusiin malleihin.Kehittäjätehtävään kuului myös muun muassa järjestää kuntayhtymän henkilöstölle ja terveydenhuol<strong>to</strong>alanopiskelijoille koulutus- ja yhteistyötilaisuuksia.Tehtävän tavoitteiksi määriteltiin1) Suun terveydenhuollon henkilöstön työnjaon jatkokehittäminen.2) Ko<strong>to</strong>na asuvien ja lai<strong>to</strong>shoidossa olevien ikäihmisten suun terveyden edistäminenSuunniteltua 6 kk:n työskentelyjaksoa jatkettiin <strong>to</strong>isella puolen vuoden sopimuksella vuoden 2011alusta. Tarkennettuina tavoitteina oli mallinnetun yhteistyömallin pohjalta laatia ja käyttöönottaahoi<strong>to</strong>lakohtaiset sopimukset työyhteisön tueksi. Lisäksi jatkettiin alkanutta koulutusyhteistyötä sekävanhuspalveluiden että paikallisten oppilai<strong>to</strong>sten kanssa.Työn tuloksetKehittämisjaksojen tuloksina saatiin valmisteltua ammattiryhmien yhteistyömalli sekä suun terveydenedistämisen <strong>to</strong>imintamallit eri kohderyhmien palveluissa (suun terveyden edistämisen käsikirja).Suunnitellut koulutus- ja perehdytys<strong>to</strong>imet saatiin <strong>to</strong>teutettua ikäihmisten suun terveyden omahoidonja lai<strong>to</strong>shoidon henkilöstön osaamisen tueksi.Hoi<strong>to</strong>loissa käyttöönotettu yhteistyösopimus sisältää perustehtävän ja yhteisten pelisääntöjen määrittämisensekä yhteisten tehtävien läpikäymisen ja niiden <strong>to</strong>teuttamisesta huolehtimisen.Oppilai<strong>to</strong>syhteistyö johti siihen, että Kainuun Ammattiopis<strong>to</strong>n ja Kajaanin Ammattikorkeakoulunopetussisältöihin on lisätty suun terveyden jaksoja, joista yhteistyösopimuksen nojalla vastaa Kainuunmaakunta -kuntayhtymän henkilökunta.Aikuissosiaalityön kehittäminenAikuissosiaalityötä Kainuussa on kehitetty aiemmin useissa eri yhteyksissä. Kuitenkaan maakuntaanei ole luotu yhteistä suunnitelmallisen aikuissosiaalityön <strong>to</strong>imintamallia. PaKaste Kainuun osahankkeenkautta pyritään tavoitteellisen työn tehostamiseen sekä eri ammattiryhmien yhteistyön hyödyntämiseen.Hankkeen <strong>to</strong>iminta onkin nähtävä jatkumona sekä sosiaalityön sisällöllisen <strong>to</strong>iminnanettä tehtävärakenteen kehittämiselle.Yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut aktivoivan työn merkitys ja tämä on osaltaan heijastunutsosiaalityön sisältöön. Kainuussakin on panostettu kun<strong>to</strong>uttavan työ<strong>to</strong>iminnan kehittämiseenmittavalla maakunnallisella hankkeella. Työllistämisvelvollisuuden keskeisyys ja <strong>to</strong>imeentulotukityöneriyttäminen on luonut tilanteen, jossa aikuissosiaalityö lohkeaa ”varsinaiseksi sosiaalityöksi”ja ”sosiaaliturvatyöksi”.Tässä hankkeessa on sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnkuvaa kuvattu muu<strong>to</strong>styön ja huollollisensosiaalityön käytännön kautta. Aikuissosiaalityössä nämä kummatkin näkökulmat ovat vahvastimukana arjen työssä, joten kehittämisen lähtökohtana tulee olla molemmat käytännöt.Hankkeen tavoitteet täsmennettiin kolmeen eri osatavoitteeseen:1) aikuissosiaalipalveluiden ammatillisen henkilöstön työnjaon selkiinnyttäminen2) suunnitelmallisen, kun<strong>to</strong>uttavan ja aktivoivan työorientaation kehittäminen aikuissosiaalipalveluidensosiaalityössä3) asiakkaiden omahoidon vahvistaminen ja vaikuttavuuden edistäminen yhteistyössä perusterveydenhuollonja aikuissosiaalityön kanssa


75Hankkeen kehittäjäsosiaalityöntekijänä aloitti vuoden 2010 alussa Margit Laaksonen, jonka työtä jatkoisosiaalityöntekijä Terttu Tervo vuodenvaihteeseen 2011 saakka. Lisäksi terveydenhuollon sosiaalityönosa-alueeseen palkattiin osa-aikaisesti sosiaaliohjaaja Marketta Huttunen loppuvuonna 2010.Kehittäjätyöntekijöiden tehtävinä oli käynnistää, tukea ja koordinoida henkilöstön kanssa tehtäväätyötä.Syksyn 2010 aikana käynnistyi ”Suunnitelmallisen aikuissosiaalityön valmiudet” -koulutussarja kokohenkilöstölle. Koulutuskokonaisuuden keskeisinä tavoitteina oli• Tukea työnjaon kehittymistä aikuissosiaalipalveluissa• Parantaa ammattiryhmien välisiä yhteistyövalmiuksia• Vahvistaa suunnitelmallista asiakastyötä• Kehittää työntekijän oman työn suunnittelua ja sen hallintaa• Ottaa käyttöön yhteisiä työkäytäntöjäTyön tuloksetHenkilöstön yhteisten keskustelun lopputuloksena on tarkennettu tehtävänkuvat (sosiaalityöntekijä,sosiaaliohjaaja, <strong>to</strong>imeentulotukisihteeri) ja seudulliset asiakastyön tiimirakenteet.Sosiaalityön asiakasprosessi on hahmotettu kuuteen osaan jaettuna. Toimiva asiakasprosessi lähteeasiakkaan palvelutarpeen arvioinnista, se on suunniteltu yhteistyössä asiakkaan kanssa ja sen vaikutuksiaarvioidaan. Eri vaiheiden tulee kytkeytyä yhteen ja muodostaa kokonaisuus, jonka tavoitteenaon asiakkaan tilanteeseen vaikuttava palvelu.Hankkeen koulutuksissa luotiin suunnitelmallisen aikuissosiaalityön tueksi seuraavat lomakkeet, jotkaon viety myös asiakastie<strong>to</strong>järjestelmään:• Kirjallisesta käsittelystä sosiaaliohjaajille tai sosiaalityöntekijöille siirretään seuraavat asiakasryhmätarvioitaviksi -lomake• Tilannearvio -lomake• Asiakassuunnitelma -lomakeTerveydenhuollon sosiaalityön osalta koottiin yhteisen työskentelyn ja <strong>to</strong>imintakyvyn tukemisenelementit osaksi perusterveydenhuollon rapor<strong>to</strong>intia (ks. myös arviointi-kohta)Sote-<strong>to</strong>imialan kehitystyön koordinointiVuoden 2010 alusta Kainuun sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imialan organisaatiomuu<strong>to</strong>ksen myötä kehittämis<strong>to</strong>imintaon organisoitu Tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu -vastuualueelle (TKS). TKS-yksikköäjohtaa <strong>to</strong>imialan kehittämisjohtaja, jonka alaisuudessa mm. projektipäälliköt <strong>to</strong>imivat.PaKaste Kainuun osahankkeelle on hankesuunnitelmassa määritelty tavoitteet kehittämistyön tukemiseksi.Käytännössä tämä tarkoittaa projektien yhteis<strong>to</strong>iminnan, perusorganisaation ja kehittämisenyhteistyön sekä kumppanuus<strong>to</strong>imijoiden parissa tehtävää koordinaatiotyötä.Tavoitteina ovat:1) Sote-henkilöstön oman työn kehittämiseen kannustaminen ja siihen liittyvien <strong>to</strong>imintatapojenkehittäminen2) Kehittäjätyöntekijämallin juurruttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin (perustyönja kehittämisen linkittäminen)3) Kehittäjäyhteistyön luominen Pohjois-Suomen kehittämis- ja tutkimusrakenteen <strong>to</strong>imijoidenkanssa


76Työn tuloksetMerkittävin hankkeen tuloksista on ollut ns. ohjelmajohtamisen mallin luominen. PaKaste, RAMPEjaKYTKE-hankkeiden muodostama perusterveydenhuollon kehittämisohjelman luominen käynnistiuudenlaisen koordinaatiomallin. Tässä yksittäisen hankkeen sijasta ohjataan yhteistä ohjelmaa, jonkaosina projektit ovat. Yhteisen ohjausryhmän tehtävänä on hallinnon lisäksi huolehtia siitä, että hankkeettekevät <strong>to</strong>isiaan tukevaa työtä päällekäisyyksiä välttäen.Ohjelmajohtamisen mallilla on sittemmin käynnistynyt myös sosiaalisen vahvistamisen ohjelma. Tässäkaikki työllisyyttä, osallisuutta ja <strong>to</strong>imintakykyä tukevat hankkeen muodostavat yhteisesti johdetunkokonaisuuden. Myös sähköisten palveluiden kehittämisohjelmaa (SÄHKE) on valmisteltu Pa-Kaste Kainuun osahankkeen koordinoimana yhteistyössä kuntayhtymän <strong>to</strong>imijoiden kanssa. Tarkoituksenaon käynnistää koko Kainuuta koskevan kansalaisten sähköisten asiointipalveluiden ohjelma,jota tullaan <strong>to</strong>teuttamaan yhteistyössä kansallisen SADe-ohjelman kanssa.Oman työn kehittämiseen kannustaminen on <strong>to</strong>teutettu testaamalla aloite<strong>to</strong>imintaa sote-<strong>to</strong>imialalla.Henkilöstöhallinnon vastuulla oleva asia ei kuitenkaan ole edennyt käytännöksi asti. Tärkein tulos onsaavutettu kehittäjätyöntekijämallin juurruttamisessa. Aiemmin kuntayhtymässä kokeiltujen kehittäjäjaksojenperusteella PaKaste Kainuun osahanke on muokannut käytännöt kehittäjätehtävään siirtymiselleja prosessin hallinnalle.Koordinaatiotehtävään on liittynyt myös uusille hanketyöntekijöille annettu perehdyttämisohjelmanmukainen perehdytys kehittämistyöstä ja sen käytännöistä.Kehittäjäasiakas<strong>to</strong>iminnan käynnistäminen on ollut myös koko <strong>to</strong>imialaan liittyvää. Kehittäjäasiakkaa<strong>to</strong>vat tavoitteelliseen työhön kiinnitettyjä asiakkaita tai asukkaita, jotka <strong>to</strong>imivat määräajan palveluidentai käytäntöjen kehittämisen tukena. Hankkeen käynnistämiä kehittäjäasiakasjaksoja on <strong>to</strong>teutettuyhteensä neljä. Toiminta on vakiintunut ja siihen on luotu ohjeita ja tukimateriaaleja.Kehittämistyön koordinoinnin tehtävässä on myös osallistuttu kuntayhtymän intranetin uudistamiseen.Tehtävänä on huomioida sote-<strong>to</strong>imialan tarpeet tiedonvälityksen, <strong>to</strong>iminnan hallinnan ja suunnittelutyönnäkökulmasta.Pohjois-Suomen kehittämisrakenteen valmistelu on edennyt työryhmän käsittelystä kohti alueen<strong>to</strong>imijoiden kanssa tehtävää työskentelyä. Koko PaKaste-hankkeen tuo<strong>to</strong>ksena tehty luonnos on käsiteltyhankkeen neuvottelukunnassa <strong>to</strong>ukokuussa. PaKaste II -hankkeen rahoituksen varmistuttuajää kehittämisrakenteen varsinainen sopimuksellinen testaaminen vuosille 2012–2013.Tutkittuun tie<strong>to</strong>on perustuvan työn osuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisessäTerveydenhuollon <strong>to</strong>iminta on perinteisesti nojannut näyttöön perustuvaan tutkimukseen. Myös sosiaalihuollossaon kehittynyt yhä vahvempi käytäntötutkimuksellinen ote. Tutkimusten ja selvitystenlisäksi tutkivan ja analysoivan työotteen yleistäminen asiakastyön osana on tärkeä keino vaikuttaapalveluiden kehittämiseen.PaKaste Kainuun osahankkeen tarkoituksena on ollut sekä edistää käytettävissä olevan informaationhyödyntämistä että lisätä tutkimuksellisesta <strong>to</strong>imintaa sote-<strong>to</strong>imialalla. Tavoitteiksi on kirjattu:1) Maakunnan sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imialan tutkitun tiedon käytön lisääminen palveluiden ohjauksessaja kehittämisessä.2) Tutkimusaihepankin laatiminen3) Sopimuksellisten kumppanuuksien vahvistaminen tutkimus- ja oppilai<strong>to</strong>sten kanssa


77Työn tuloksetKeskeisimpänä <strong>to</strong>imenpiteenä perusterveydenhuollon kehittämisen osalta on ollut yhteis<strong>to</strong>imintaOulun yliopis<strong>to</strong>n Kainuun alueen yleislääketieteen professorin kanssa. Professori Pekka Honkasenjohtamana PaKaste Kainuun osahanke on osallistunut KAMUT -tutkimushankkeeseen Terveyshyötymallinmukaisen asiakastyön kehittämiseksi. Hankkeessa tuotetaan tie<strong>to</strong>a mm. tehokkaan hoi<strong>to</strong>suunnitelmanlaatimiseksi pitkäaikaissairaille potilaille. Informaation perusteella on luotu pohjaa asiakasvastaavan<strong>to</strong>iminnalle ja ammattiryhmien yhteistyölle. PaKaste-hanke on osallistunut tutkimushankkeensuunnitteluun ja <strong>to</strong>iminut hankkeen rinnalla <strong>to</strong>imintamallien kehittämiseksi.Terveyshyötymalliin liittyy myös <strong>to</strong>inen hankkeen tutkimusyhteistyö. Terveyshyötymalli on suomalainensovellus anglo-amerikkalaisesta Chronic Care Modelista, joka on kokonaisvaltaista ja suunnitelmallistapitkäaikaissairaiden hoi<strong>to</strong>a korostava kokonaisuus. Edellä mainitun KAMUT -tutkimuksentulosten perusteella Kainuussa havaittiin sosiaalisen tuen tarpeen keskeinen merkitys useiden tutkimuspotilaidenkohdalla. Tämä havain<strong>to</strong> tuki jo aiemmin herännyttä kiinnostusta selvittää Terveyshyötymallin”sosiaalista ulottuvuutta”, joka ei Suomessa juurikaan korostu. PaKaste-hanke tilasi Itä-Suomen yliopis<strong>to</strong>n yhteiskuntatieteen lai<strong>to</strong>kselta selvitysartikkelin sosiaalityön teoreettisista lähtökohdistaTerveyshyötymallin osana sekä sen mahdollisesta lisäarvosta mallin <strong>to</strong>imintaan.Hankkeessa testattiin myös organisaation sisäisen tutkimusaihepankin kokoamista, mutta sitä ei oleotettu käyttöön. Valmistelutyö ei ollut riittävää, että sen käyttö olisi sellaisenaan palvellut henkilöstöätai mahdollisia ulkopuolisia hyödyntäjiä (opinnäytetyön tekijät, tutkimuslai<strong>to</strong>kset jne.). Terveydenhuol<strong>to</strong>alanammattikorkeakoululla on <strong>to</strong>imiva opinnäytetyöpankki, mutta muille aloille soveltuvaakäytäntöä ei Kainuussa ole koottu yhteen paikkaa.Sopimuksellisiin kumppanuuksiin on hankkeen avulla sen sijaan edetty. Itä-Suomen yliopis<strong>to</strong>n yhteiskuntatieteidenlai<strong>to</strong>s vastaa sosiaalityön opetus- ja tutkimusklinikka<strong>to</strong>iminnasta, johon Kainuu on liittynyt.Sopimus allekirjoitettiin keväällä 2011 ja sen <strong>to</strong>ivotaan johtavan sosiaalityön käytännön opetuksenohjauksen kehittymiseen, käytäntötutkimusten soveltamiseen sekä yhteisiin kehittämishankkeisiin.Tästä ensimmäisenä esimerkkinä on aiemmin mainittu Terveyshyötymallin ja sosiaalityön artikkeli,jolle odotetaan myös jatkoa.Sopimuksellista yhteistyötä on valmisteltu myös paikallisesti. Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssastrategisesta yhteistyöstä on neuvoteltu vuoden 2011 aikana. PaKaste-hankkeen osalta suun terveydenhuollonopetusyhteistyö on yksi osa suunniteltua yhteis<strong>to</strong>imintaa. Samoin Kainuun ammattiopis<strong>to</strong>nkanssa opetussuunnitelmaan on kirjattu suun terveydenhuollon opetusjaksot, josta kuntayhtymänammattilaiset vastaavat.2.2.3 Organisointi ja <strong>to</strong>imintaHenkilöstöresurssitOsahanke käynnistyi hankesuunnitelman mukaisesti 1.7.2009. Projektipäällikkönä on <strong>to</strong>iminut kokohankkeen ajan VTM Terho Pekkala. Projektisihteerinä <strong>to</strong>imi Tarja Karjalainen sote-johdon tuen yksiköstä.Hankkeen esimiehenä <strong>to</strong>imi sote-<strong>to</strong>imialan kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen. Hankkeen<strong>to</strong>imitilat sijaitsevat Kajaanissa.Hankkeessa on sovellettu ns. kehittäjätyöntekijämallia, jossa organisaation omat työntekijät siirtyvätkoko- tai osa-aikaisesti hankkeen palvelukseen. Tällä mallilla voidaan tehokkaasti si<strong>to</strong>a kehitettävätsisällöt normaalipalveluihin sekä luoda vakituiselle henkilöstölle mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen.Hankkeen kehittäjätyöntekijöinä ovat <strong>to</strong>imineet seuraavat Kainuun maakunta-kuntayhtymän työntekijät:


78• Kehittäjäsosiaalityöntekijä Margit Laaksonen aj. 1.2.–30.9 2010 (100 %)• Kehittäjäsosiaalityöntekijä Terttu Tervo 1.10.2010–15.1.2011 (60 %)• Kehittäjähoitajat Katja Holappa (50 % aj. 15.3.–31.12 2010) ja Seija Tuura (50 % aj. 1.4.–31.122010)• Kehittäjäohjaaja Marketta Huttunen 1.10–31.12 2010 (20 %)• Kehittäjä-suuhygienistI Miia Torvinen aj. 14.6.2010–30.6.2011 (50 %)OhjausryhmäHankkeen ohjausryhmä on pitänyt hankkeen <strong>to</strong>iminta-aikana yhteensä seitsemän kokousta. Ohjausryhmäänovat kuuluneet seuraavat jäsenet kuntayhtymän hallinnosta:• Mauno Saari, terveysjohtaja (pj.)• Marita Pikkarainen, kehittämisjohtaja• Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja• Asta Komulainen, vastaanot<strong>to</strong>- ja tk-sairaala<strong>to</strong>iminnan vastuualuepäällikkö• Maila Moilanen, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon päällikkö• Marko Korhonen, johtava hammaslääkäri• Helena Heikkinen, hallin<strong>to</strong>ylihoitaja• Pekka Honkanen, yleislääketieteen professoriOhjausryhmän sihteerinä on <strong>to</strong>iminut hankkeen projektipäällikkö.Rapor<strong>to</strong>inti ja dokumentitHankkeen <strong>to</strong>iminnasta on rapor<strong>to</strong>itu ohjausryhmälle sen jokaisessa kokouksessa ns. <strong>to</strong>imintakatsauksenavulla. Tämä vakiomuo<strong>to</strong>inen raportti on sisältänyt ajanjaksolla <strong>to</strong>teutetut <strong>to</strong>imet, talouskatsauksensekä matka- ja osallistumiskalenterin. Toimintakatsauksia on laadittu yhteensä 7.Lisäksi rahoittajalle on hanke-eh<strong>to</strong>jen mukaisesti <strong>to</strong>imitettu maksatusten yhteydessä selvitys <strong>to</strong>iminnastaja sen arvioinnista.Muina dokumentteina hankkeessa on tuotettu raportit kaikista palveluiden kehittämisalueesta.Hankehenkilöstön <strong>to</strong>imintatilas<strong>to</strong>Hankehenkilöstön <strong>to</strong>iminta on rapor<strong>to</strong>itu väliraporteissa ohjausryhmälle sekä rahoittajalle. Koko<strong>to</strong>iminta-ajalta koottuna <strong>to</strong>imet jakaantuvat seuraavasti:Taulukko 2.16 Kooste tapahtumistaTapahtumaTyöpalaverit, hankkeen järjestämät kokoukset tai muut tilaisuudet 141Osallistuminen organisaation muihin palavereihin, yhteistyökokouksiin ja tilaisuuksiinEsimiesten ja organisaation johdon kanssa pidetyt muut kokoukset ja tapaamisetMatkoja ja osallistumisia muiden tahojen järjestämiin tapahtumiin, koulutuksiin 57Erilliset projekti-esittelyt, esitelmät, ulkoisille sidosryhmille 14Osallistuminen PaKaste-hankkeen yhteisiin tilaisuuksiin ja kokouksiin, ml. videoyhteydet.Asiakastilaisuudet (kehittäjäasiakkaat, asiakaskuulemiset) 15kpl, yhteensä1164524


79Tiedottaminen• Hankkeesta on tiedotettu pääosin kuntayhtymän sisäisin tiedottein,• Osahankkeella on ollut myös internetsivu 52 koko hankkeen sivus<strong>to</strong>lla perustie<strong>to</strong>jen ylläpitämiseksi.• Hankkeesta on julkaistu juttuja kunta- ja sosiaalialan lehdissä, sanomalehdissä, radiolähetyksissäyhteensä 5 kertaa.• Suoraa tiedottamista ja yhteydenpi<strong>to</strong>a on <strong>to</strong>teutettu pääosin <strong>to</strong>imipisteiden työntekijöidenpalavereissa tai muissa tilaisuuksissa.2.3 ARVIOINTI2.3.1 ArviointikehysHankkeen arvioinnissa ja hallinnassa hyödynnetään LogFrame -viitekehystä, joka tarjoaa mallin hankkeenkokonaisuuden hahmottamiseksi. Hankkeen keskeiset <strong>to</strong>imet, tulokset ja tavoitteet on määriteltyLogFramessa 53 , jolloin <strong>to</strong>teutumisen arviointi on mahdollista yhdenmukaisen mallin avulla. Lisäksikehyksessä on analysoitu tekijöitä, jotka voivat ulkopuolisina riskitekijöinä vaikuttaa hankkeenonnistumiseen.Hankearviointi <strong>to</strong>teutetaan itsearviointina hankkeeseen osallistuvien <strong>to</strong>imijoiden kautta. Arviointikohteenaovat siis <strong>to</strong>iminnan ja sen tuloksellisuuden tasot suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.Arviointikysymykset voidaan tiivistää seuraaviin:1) Onko projekti ja sen <strong>to</strong>iminta relevanttia?2) Onko <strong>to</strong>teutettu kuten suunniteltu (poikkeamat ja niiden analysointi54)?3) Millaisin tulkinnoin <strong>to</strong>teutumista tarkastellaan?Projektin relevanssiYleensä on syytä arvioida projektin relevanssia eli eräänlaista tarkoituksenmukaisuuden ja hyödyllisyydenyhdistelmää. Tällä yleistä osuvuutta ja <strong>to</strong>imien kulloistakin sopivuutta arvioivalla osalla voidaanhahmottaa projektin lähtökohtien onnistumista.PaKaste-hankkeen osalta relevanssikysymys ei ole yksinkertainen: onko noin puolen Suomen kokoisenalueen sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imialan kehittämisen rakenteellinen yhdistäminen mielekäs tavoite?Koko maan osalta kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen kysymykset ovat hankettasuunniteltaessa ja <strong>to</strong>teutettaessa vahvan hämärän pei<strong>to</strong>ssa. Täyttä varmuutta siitä minkälaisiinratkaisuihin tulevaisuuden sote-järjestelmää halutaan viedä, ei ole – ainakaan kunta- tai aluetasolla.Kuluneesti ilmaistuna ”<strong>to</strong>imintaympäristön muu<strong>to</strong>s on jatkuvaa”.Kuitenkin on nähtävä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis<strong>to</strong>iminnan vahvistaminen organisointiaja <strong>to</strong>imintatapoja kehittämällä on tarkoituksenmukaista. Erityisesti tämä koskee sosiaali- jaterveydenhuol<strong>to</strong>a yhdistäviä ratkaisuja. Tässä täytyy kuitenkin huomioida eri tasoja.52 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/kainuu53 Kuvio 2.1154Poikkeama ei aina merkitse negatiivista tulkintaa tai epäonnistumista. Joskus se voi olla varsin perusteltua <strong>to</strong>imintaympäristöntai resurssien muu<strong>to</strong>sten, uuden informaation tai muun uudelleenharkinnan vuoksi. Riskienhallinta voimyös johtaa alkuperäisistä tavoitteista poikkeamiseen, eikä tätä useinkaan pidetä epäonnistumisen vaan ennakoivanprojektijohtamisen merkkinä. Tämä ns. reflektiivinen projektiohjaus korostaa jatkuvaa konsensusta tavoitteiden ja<strong>to</strong>teutuksen välillä. (ks. mm. Virtanen 2000, 28)


80• Kuntatasolla (asiakasyhteistyö) kysymys on erittäin relevantti; ei varmaankaan löydy vastaargumenttejakokonaisvaltaisen hoidon ja hoivan tavoitteille. Kehittämisen osalta kuntien resurssi<strong>to</strong>vat usein liian vaatimat<strong>to</strong>mia, jotta niiden avulla voitaisiin merkittäviä <strong>to</strong>imia <strong>to</strong>teuttaa.• Alueellisella tasolla (esim. maakunta) <strong>to</strong>iminnan hallinnan ratkaisut ovat jatkossa ratkaisevia.Kuntien yhdistyvät palvelut ovat selkeä tavoite. Miksi siis ei kehittämisen yhdistäminen ja rakenteellistaminenolisi perusteltua?• Erityisvastuualueen – ns. miljoonapiirin – laajuisen ratkaisun osalta palataankin perimmäiseenkysymykseen, onko se relevantti tavoite? Ovatko välimatkat ylikäymätön este käytännön kysymyksissä,ovatko alueelliset erot niin suuria, ettei ole mielekästä rakentaa yhteisiä <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>ja.Vai onko juuri sen vuoksi yhdistettävä resursseja?Sisällön osalta on <strong>to</strong>dettava hankkeen korkea relevanssi sen henkilöstön osallisuutta korostavanluonteen osalta; aiemmin kehittämishankkeet ovat saaneet kritiikkiä mm. siitä, ettei niitä suunnitellaja <strong>to</strong>teuteta riittävästi perushenkilöstön avulla. Hankkeessa on <strong>to</strong>teutettu systemaattisesti perustyönja kehittämisen integrointia.Toiseksi sisältörelevanssia korostaa perusterveydenhuollon kehittäminen, jota on pidetty terveydenhuollossa”jalkapuolen asemassa”. Sosiaalihuollon kehittäminen on puolestaan kes<strong>to</strong>aihe, jonkaitsestäänselvyyttä ei useinkaan kyseenalaisteta. Ja vielä, mitä enemmän on kyse näiden yhteis<strong>to</strong>iminnankehittämisestä, sen varmemmin uskaltaa esittää, että sisältörelevanssi on kohdallaan.


81Kuvio 2.11 LogFrame-kehys: Hankkeen keskeiset tavoitteet, tulokset ja eteneminen2.3.2 Projektin tavoitteiden ja <strong>to</strong>teutuksen arviointikoosteArviointikoosteessa on käytetty nelijakoista arviointitasotaulukkoa ja niiden määrittelyjä. Toteumanarvioinnille on pääkohdittain koottu kokonaisuutta parhaiten kuvaava taso:Toteutunut: Hankkeen tavoitteet on saavutettu/tulokset ovat aiotun kaltaiset/<strong>to</strong>imenpiteet on <strong>to</strong>teutettusuunnitellusti.Toteutunut pääosin: Tavoitteet on keskeisiltä osin saavutettu/tulokset ovat tarkoituksenmukaisia/ <strong>to</strong>imenpiteet ovat <strong>to</strong>teutuneet.Toteutunut osittain: Tavoitteet ovat <strong>to</strong>teutuneet vain joiltain osin/tulokset eivät ole vastanneetaiottuja/<strong>to</strong>imenpiteet jääneet vajaaksi.Ei <strong>to</strong>teutunut: Tavoitteita ei ole saavutettu/tuloksia ei ole syntynyt/Toimenpiteitä ei ole <strong>to</strong>teutettu.


82Taulukko 2.17 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – Perusterveydenhuol<strong>to</strong>Tavoitteet I: Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminena) Perusterveydenhuollon kehittäminen1) Pitkäaikaissairauksien nykyisen <strong>to</strong>imintamallin kuvaaminen2) Vastaanot<strong>to</strong><strong>to</strong>iminnan kehittäminen (terveyshyötymallin mukaisesti)3) Asiakkaiden omahoidon vahvistaminen ja vaikuttavuuden edistäminen yhteistyössäsosiaalihuollon kanssaToteutus• Kehittäjä-hoitajien työsuunnitelman mukaisesti.o Edistämällä maakunnallisten mallien luomista.o Koordinoimalla Kainuun perusterveydenhuollon kehittämistyötä.ArvioToteutunut:Perusterveydenhuol<strong>to</strong>on keskittyvien hankkeiden käynnistäminen Kainuun maakunta –kuntayhtymässä ja niiden kokoaminen yhteiseksi kehittämisohjelmaksi on ollut yksi PaKaste-Kainuun keskeisiä onnistumisia. Työskentelyä on pystytty suuntamaan vastaanot<strong>to</strong><strong>to</strong>iminnan prosesseihinasiakkaan kohtaamisen ja yksittäisen työntekijän <strong>to</strong>iminnan tasolla.PaKasteen työ Kainuussa ei kuitenkaan ole niinkään ollut <strong>to</strong>iminnallisesti muuttavaa kuin perusteitaluovaa. Tämä rooli on ollut tie<strong>to</strong>ista suhteessa Kainuun perusth:n kehittämisohjelman kokonaisuuteen,jonka muilla hankkeilla on vahvistettu nimenomaan uusia käytäntöjä. Ohjelman sisällä onpystytty laajasti jakamaan osaamista ja hyödyntämään eri kontaktiverkos<strong>to</strong>ja työn tueksi.Hankkeessa sovellettu kehittäjähoitaja-malli on osoittautunut <strong>to</strong>imivaksi, vaikkakin työntekijänkahtia jaettu työaika tuo omat haasteensa. Perustyön ja kehittämistyön yhdistäminen mahdollistaakäytännönläheisen ja henkilöstöä osallistavan työskentelyn, mutta jaksotyöstä irrottautuminen luomyös työyhteisölle ja asiakkaille muu<strong>to</strong>ksia.Omahoidon vahvistaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakastyön kehittäminen javaikuttavamman <strong>to</strong>imintamallin luominen on jäsentynyt Terveyshyötymallin kautta. Omahoidonosuus korostuu jatkuvasti asiakkaiden hoi<strong>to</strong>on si<strong>to</strong>utumisen ja sitä kautta tavoiteltujen hoi<strong>to</strong>tulostensaavuttamiseksi. Tähän hankkeella ei ole ollut suurta muu<strong>to</strong>sta tuovaa merkitystä, ainoastaansen esillä pitämisen ja korostamisen kautta.Nykyinen <strong>to</strong>imintamalli pienillä terveysasemilla on kuvattu ja <strong>to</strong>teutettu tutkimuspotilaiden kar<strong>to</strong>itushoi<strong>to</strong>suunnitelman perusteiden laatimiseksi.Terveyshyötymallin sisällöt on hahmotettu kainuulaisen palvelujärjestelmään sovelletuksi ja perehdytettyhenkilöstöä.Pitkäaikaissairaiden asiakastyön kehittämisen myötä on nostettu esiin sosiaalialan ammatillisentyön merkitystä suunnitelmallisen ja kokonaisvaltaisen hoidon osana. Terveyshyötymallin mukaisenyhteis<strong>to</strong>iminnan perusteita selvitetty sosiaalityön viitekehyksen kautta.Hankkeen kokemukset vahvistavat Terveyshyötymallin periaatteet, että yksittäisen asiakkaan taityöntekijän näkökulmasta yhteistyö edellyttää mahdollisuuksia tiedonvaih<strong>to</strong>on, yhteydenpi<strong>to</strong>on jasuunnitelmalliseen työnjakoon. Käytännössä kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon eriytyneetprofessiot ja työorientaatiot sirpaloittavat vaikuttavuutta, eikä yhteistä työn viitekehystä ole helppoluoda. Tähän liittyen PaKaste-Kainuun osana Itä-Suomen yliopis<strong>to</strong>n yhteiskuntatieteiden lai<strong>to</strong>son lähtenyt tarkastelemaan Terveyshyötymallia myös sosiaalityön teoriataustasta käsin.


83Arviointina <strong>to</strong>detaan, että perusterveydenhuollon kehittämisen tavoitteet on saavutettu ja valitut<strong>to</strong>teutustavat ovat olleet <strong>to</strong>imivia. Yksittäisenä hankkeena vaikutukset olisivat jääneet pienemmiksi,elleivät perusterveydenhuollon kehittämisohjelman hankkeet muodostaisi <strong>to</strong>isiaan tukevaa kokonaisuutta.Kehittämissuosituksissa nostetaan esiin keskeiset <strong>to</strong>imintamallien muu<strong>to</strong>skohdat.Kehittämissuositukset• Hoi<strong>to</strong>henkilökunnan koulutusta kokonaisvaltaisen terveyshyötymallin <strong>to</strong>teuttamiseen ja malliin si<strong>to</strong>utumiseenon lisättävä. Erityisesti työntekijäsukupolvien vaihtuessa on syytä ”ajaa sisään”uusia <strong>to</strong>imintatapoja, mutta myös huolehtia käytännön ammatillisen kokemuksen siirtymisestänuoremmille.• Myös asiakkaita on informoitava vastaanot<strong>to</strong>työn <strong>to</strong>imintamallien muuttuessa esimerkiksi tiedotteiden,lehdistön ja maakuntaradion välityksellä tai järjestettävä avoimia esittelytilaisuuksia.• Hoidon työnjaosta pitää sopia selkeästi, esim. kirjallisesti, ja sen tulee olla kaikkien ammattiryhmienja potilaan tiedossa. Ammatillisen henkilöstön välisen sekä potilaan ja ammattihenkilöidenvälisen työnjaon osalta on tärkeää sopia potilaan kanssa selkeästi siitä, kuka vastaakunkin tavoitteen saavuttamisesta. Osa työnjakosopimuksista voi olla maakunnallisia, osaseudullisia ja osa työyksikkökohtaisia.• Sosiaalisen tuen merkitys korostuu mm. ikääntyvien pitkäaikaissairaiden kohdalla. Esitie<strong>to</strong>lomakkeellavoisi kar<strong>to</strong>ittaa myös selviytymistä arjen <strong>to</strong>iminnoista, asumiseen ja liikkumiseenliittyviä asioita sekä sosiaalista verkos<strong>to</strong>a. Moniammatillisen työn ja kolmannen sek<strong>to</strong>rinosuus heidän hyvinvointinsa ja terveytensä tukemisessa on tärkeä liittää hoidon kokonaisuuteen.• Terveydenhuollon sosiaalityön näkyvyyttä ja yhteistyötä on lisättävä perusterveydenhuollossa.Yleistä ymmärrystä tulee tukea siihen suuntaan, että sosiaalityö ei ole asiakkaan holhoamistavaan asiakkaiden oma<strong>to</strong>imisuuden ja ko<strong>to</strong>na selviytymisen tukemista. Perusterveydenhuollossasosiaalityön huomioiminen potilastyössä tulee olla myös lääkäreiden koulutukseenliittyvä osa-alue, jotta he osaavat ohjata potilasta tämän tarpeen mukaisesti. Sosiaalityöntarpeen havaitseminen ei saa olla vain hoitajien vastuulla, vaan se on nähtävä yhteiseksi<strong>to</strong>imintatavaksi.• Terveydenhuollon sosiaalityön resursseja on uudelleenorganisoitava. Sosiaalisen tuen neuvontaaon tehostettava luomalla <strong>to</strong>imintatavat esim. neuvontakeskukselle, jossa mm. puhelinneuvonnallaon sosiaalityön ammattihenkilö tavoittavissa. Yhteydenot<strong>to</strong> myös suojatun yhteydenvälityksellä on mahdollistettava niin perusterveydenhuollon <strong>to</strong>imijoille kuin asiakkaallekin.Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa palveluohjauksen <strong>to</strong>imintaa ja varmistaa, ettäasiantuntijakonsultaatio on saatavissa ilman merkittävää viivettä. Saatavuuden tehostamiseksion mahdollistettava työparipyynnöt, mikäli asiakkaalla ilmenee sosiaalisen <strong>to</strong>imintakyvynarvioinnissa tarvetta lisäselvityksiin tai tehostettuun tukeen. Perusterveydenhuollontyöntekijät voivat konsul<strong>to</strong>ida sosiaalityöntekijää tai ohjata asiakkaan vapaana olevantyöntekijän luokse. Työparityön pyyntöjen ja <strong>to</strong>imintakäytäntöjen kehittäminen muuttaisisaatavuustilannetta myös seudullisessa työssä.• Terveydenhuollon sosiaalityön prosessin johtaminen on vastuutettava. Ylisek<strong>to</strong>risen terveydenhuollonsosiaalityön <strong>to</strong>iminnallinen johtaminen kokonaisuutena on haasteellinen tehtävä.Nykyinen osas<strong>to</strong>- ja erityisaluekohtainen jako ei tulevaisuudessa ole <strong>to</strong>dennäköinen erikoissairaanhoidonorganisoitumismuo<strong>to</strong>. Osas<strong>to</strong>rajoihin nojautuma<strong>to</strong>n palveluiden tuottaminenpalvelisi myös yhteis<strong>to</strong>imintaa perusterveydenhuollon suuntaan, jolloin olennaiseksinousee terveydenhuol<strong>to</strong>on erikoistunut sosiaalityön osaaminen.


84Taulukko 2.18 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – Suun terveydenhuol<strong>to</strong>Tavoitteet I: Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminenb) Suun terveydenhuol<strong>to</strong>1) Suun terveydenhuollon henkilöstön työnjaon jatkokehittäminen- tiimien yhteistyösopimusten laatiminen ja käyttöönot<strong>to</strong> työyhteisöissä2) Ko<strong>to</strong>na asuvien ja lai<strong>to</strong>shoidossa olevien ikäihmisten suun terveyden edistäminen- suun terveyden edistämisen yhtenäiset käytännöt maakunnassa3) Oppilai<strong>to</strong>syhteistyön kehittäminen- opiskelijoiden suun terveydenhoidon tiedon vahvistuminenToteutus• Kehittäjätyöntekijän työsuunnitelman mukaisesti.o Vastuualueen työyhteisöjen kanssa yhdessä työstämineno Jalkautuminen vanhuspalveluihinArvioToteutunut:Suun terveydenhuol<strong>to</strong> Kainuussa on kokenut suuria muu<strong>to</strong>ksia kuntayhtymän myötä. Yksittäisistäkuntien hammashoi<strong>to</strong>loista on yhdistetty yksi maakunnallinen vastuualue. Kuitenkin <strong>to</strong>imintatava<strong>to</strong>vat säilyneet paikallisina ja rakentuneet pitkälti hoi<strong>to</strong>lakohtaisesti samalla kun <strong>to</strong>iminta on olluthieman eriytynyttä muusta perusterveydenhuollosta. Vastuualueen yhtenäinen kehittäminen onollut haastavaa, eikä vähiten jatkuvan henkilöstövajeen vuoksi.PaKaste-Kainuu on ensimmäinen erityisesti suun terveyteen suunnattu projektimuo<strong>to</strong>inen <strong>to</strong>imikuntayhtymän aikana. Uuden vastuualuepäällikön myötä aktiiviset <strong>to</strong>imet työyhteisöjen ja <strong>to</strong>imintamallienkehittämiseksi ovat saaneet suuntaa ja vauhtia. Tämä on edesauttanut myös hankkeentuloksellisuutta.Kehittäjätyöntekijä-malli on ollut <strong>to</strong>imiva myös suun terveydessä. Se on mahdollistanut arkilähtöisenkehittämisen ja työn systemaattisemman <strong>to</strong>teutumisen. Hankkeen avulla on taattu maakunnanyhtenäisten mallien kehittäminen, johon ei perustyön ohella olisi ollut muuten mahdollisuuksia.Lisäarvona pienelle hallin<strong>to</strong>portaalle on ollut kehittäjän esimiestyötä tukeva rooli prosessien vetämisessä.Hankkeen tulokset ovat vaikuttaneet myös virallisen laatukäsikirjan päivittämiseen.Ammattiryhmien yhteistyömallin luominen on edistänyt ”putkinäön rikkomista”, jonka tuloksenaodotetaan työn tehostumista kapeiden rajausten sijaan. Yhteistyösopimus <strong>to</strong>imii myös esimiestyönapuna vastuuttaen, antaen paikallista soveltamismahdollisuutta hammashoi<strong>to</strong>loissa ja luoden runkoasovituille asioille. Ongelma<strong>to</strong>n prosessi ei <strong>to</strong>ki ole ollut; muu<strong>to</strong>kset <strong>to</strong>tuttuun aiheuttavatkuormitusta työntekijöissä, vastuiden määrittely aiheuttaa paineita palkkauskysymyksiin, henkilösuhteetmäärittävät <strong>to</strong>imintamalleja eikä keskinäinen yhteistyö aina onnistu jne.Arviointina <strong>to</strong>detaan, että hankkeen tavoitteet on saavutettu. Yksityiskohtien kehittämisen lisäksikokonaisuuden tukeminen on luonut lisäarvoa vastuualueen <strong>to</strong>iminnalle.Kehittämissuositukset• Suun terveyden edistäminen on oltava yhteis<strong>to</strong>imintaa. Työ ei kuulu pelkästään hammashoidonhenkilöstölle, vaan läpäisynä myös muille <strong>to</strong>imijoille. Vastuualueen tiivis integroituminenmuuhun sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään on keskeistä.• Työyhteisön kehittäminen vaatii edelleen aikaa, tapaamisia, yhdessä tekemistä ja avoimia vuorovaikutusprosesseja.Hammashoi<strong>to</strong>loiden täytyy kohdistaa huomionsa omiin työskentelytapoihin,joilla ne yhdessä tekevät työtään ja kehittävät suhteitaan työyhteisössä.• Myös esimiesten tukemiseen ja yhteydenpi<strong>to</strong>on on panostettava. Päätösvalta asioiden eteenpäinviemiseen on heillä, joten <strong>to</strong>imiva yhteydenpi<strong>to</strong> on keskeistä. Myös esimiesten jaksamiseenon kiinnitettävä huomiota. Paineet ovat suuret, eikä työn jakaminen ole aina mah-


dollista.• Kehittäjän omaa työyhteisöä täytyy informoida säännöllisin väliajoin kehittämisjakson aikana.Yhteydenpi<strong>to</strong> kehittäjän omaan työhön ja työyhteisöön muuttuu tai katkeaa, jolloin työyhteisöndynamiikka muuttuu. Myös tehtävän mukanaan tuomat roolimuu<strong>to</strong>kset voivat tuodayllätyksiä, joista avoimesti keskusteleminen selkeyttää tilannetta.85


86Taulukko 2.19 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – AikuissosiaalityöTavoitteet I: Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminenc) Aikuissosiaalityön kehittäminen1) Aikuissosiaalipalveluiden ammatillisen henkilöstön työnjaon selkiinnyttäminen2) Suunnitelmallisen, kun<strong>to</strong>uttavan ja aktivoivan työorientaation kehittäminen aikuissosiaalipalveluidensosiaalityössä3) Asiakkaiden omahoidon vahvistaminen ja vaikuttavuuden edistäminen yhteistyössäperusterveydenhuollon ja aikuissosiaalityön kanssaToteutus• Kehittäjätyöntekijöiden työsuunnitelman mukaisesti.o Valmistelemalla työ- ja tiimijakoa työryhmä- ja työyhteisökohtaisestio Toteuttamalla koko vastuualueen koulutusprosessi <strong>to</strong>imintamallin käyttööno<strong>to</strong>n tueksio Luomalla tukimateriaalia työntekijöilleArvioToteutunut pääosin:Aikuissosiaalityön palveluista vastaava kunta voi järjestää palvelun parhaaksi katsomallaan tavalla.Moninaisista orientaatiomalleista ja työtavoista johtuen ei ole olemassa yhtä ”oikeaa” aikuissosiaalityönprosessia. PaKaste-Kainuun aikana on yritetty luoda yhteistä maakunnallista <strong>to</strong>imintakehystäasiakastyön tueksi. Suunnitelmallisuuden lisäämisellä on pyritty vahvistamaan asiakkaan tarpeenmukaisten palveluiden <strong>to</strong>teutumista, seurantaa ja arviointia.Ammattiryhmien välisen yhteis<strong>to</strong>iminnan ja työnjaon kehittämiseksi on luotu tiimimalli ja vastuutettuasiakasprosessien vastuuhenkilöitä. Näiden käytäntöön vieminen tulee olemaan ratkaisevaatulevaisuuden kannalta.Vaikka asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu, jää vastuualueelle paljon avoimia kysymyksiäkehitettyjen <strong>to</strong>imintamallien käyttööno<strong>to</strong>ssa. Aikuissosiaalityön vastuualueen johtaminen maakunnallisenakokonaisuutena on ollut haastavaa, eikä aiempien käytäntöjen pois oppiminen ole aiemmin<strong>to</strong>teutunut halutuilla tavoin. Tästä syystä hankkeen tulosten vaikuttavuuden tai pysyvyydenarvioinnista ei rapor<strong>to</strong>innissa voida ottaa selkeää kantaa.Kehittäjätyöntekijä-malli on mahdollistanut työyhteisön sisältä lähtevän kehittämisen, mutta henkilövaihdoksetprosessin kriittisessä vaiheessa hidastivat työskentelyä.Kehittämissuositukset• Työyhteisöjen lähijohtamiseen ja hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Työntekijät kaipaava<strong>to</strong>hjeistusten selkeyttä ja esimiesten vastuunkan<strong>to</strong>a. Nämä on oltava kunnossa ennen muu<strong>to</strong>staitseohjautuvuuden suuntaan. Kuitenkin kaikkien on annettava panoksensa yhteiseenpeliin, passivoitumalla ei voi odottaa muu<strong>to</strong>ksia.• Tulevaisuuden luomista on lisättävä yhteisen perustehtävän määrittelemisen ja tavoitejohtamisenkautta. Yksilön työ kokonaisuuden osana jää usein irralliseksi.• Dokumen<strong>to</strong>innin käytäntöjä on systematisoitava. Edelleen asiakastyön kirjauskäytännöt ovatjääneet liikaa sattumanvaraisiksi. Tiedonvaih<strong>to</strong>a on edelleen kehitettävä• Jalkautuvaa työtä lisättävä. Toimeentulotuen etuuskäsittelyn ja päätösten lisäksi aikuissosiaalityönkenttätyö on edelleen ohutta. Niukoista resursseista huolimatta uusia <strong>to</strong>imintamallejatulee etsiä. Kun<strong>to</strong>uttavan työ<strong>to</strong>iminnan ohjaajien panos asiakastyössä on ja tulleeolemaan merkittävä myös palvelujärjestelmän pysyvänä osana.


87Taulukko 2.20 Sote-<strong>to</strong>imialan kehitystyön koordinointiTavoitteet 2: Sote-<strong>to</strong>imialan kehitystyön koordinointi1) Sote-henkilöstön oman työn kehittämiseen kannustaminen ja siihen liittyvien <strong>to</strong>imintatapojenkehittäminen2) Kehittäjätyöntekijämallin juurruttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin (perustyönja kehittämisen linkittäminen)3) Kehittäjäyhteistyön luominen Pohjois-Suomen kehittämis- ja tutkimusrakenteen <strong>to</strong>imijoidenkanssa.Toteutus• Projektipäällikön tehtäviin kuulunut <strong>to</strong>imintao Ohjelmajohtamisen käytäntöjen luomineno Kehittäjätyöntekijämallin tukemineno Kehittäjäasiakas<strong>to</strong>iminnan käynnistämineno Pohjois-Suomen kehittäjäyhteistyön suunnitteluArvioToteutunut pääosin:Koordinoitu sote-<strong>to</strong>imialan yhteinen kehittämistyö edellyttää sitä, että kehittämis<strong>to</strong>imet eivät oleerillisiä, vaan samansuuntaisia ja hallittuja palveluihin kohdistuvia <strong>to</strong>imia. Yhteydenpi<strong>to</strong> operatiivisenjohdon ja hanke<strong>to</strong>iminnan välillä ei suuressa organisaatiossa ole itsestään selvää. Luottamuksenrakentaminen on mahdollista vain onnistunein kokemuksin. Tässä <strong>to</strong>teutuu myös KASTEohjelmassapainotettu horisontaalinen kehittäminen yhdessä eri sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imialan <strong>to</strong>iminnoissa.Pakaste-Kainuu on pyrkinyt <strong>to</strong>iminnallaan rakentamaan yhteisyyttä organisaation perustyön jakehittämis<strong>to</strong>iminnan välillä. Parhaiten tämä on onnistunut esimiestasolla ohjelmajohtamisen käytännöissäsekä käytännön työn tasolla kehittäjätyöntekijämallissa. Ohjelmajohtaminen on osoittautunut<strong>to</strong>imivaksi tavaksi laajojen kokonaisuuksien hallinnassa, ja <strong>to</strong>imialalla onkin käynnistetty uusiaohjelmia.Kehittäjätyöntekijöiden palautteiden mukaan jaksot ovat ammatillisesti uusia näkökulmia antaviasekä itseä haastavia kokemuksia. Toisaalta ne myös mahdollistavat <strong>to</strong>isenlaisen tavan keskittyäoman työn sisältöön ja tarjoavat monille kaivattua vaihtelua arkityöhön. Mallille on vakiinnutettu<strong>to</strong>imintatavat ja organisaation ohjeistukset.Aloite<strong>to</strong>iminnasta ei saatu luotua pysyvää käytäntöä. Kokeiluksi jäänyt yritys ei ottanut tulta, eikäsiihen liittyvien kannusteiden ja muiden seikkojen ratkaiseminen ole edennyt organisaatiossa.Kehittäjäasiakas-konseptissa on rakennettu luottamusta ja asiakasymmärrystä palveluista vastaavanorganisaation ja kansalaisten välille. Asiakkailta oppiminen ja suoran palautekontaktin tarjoaminenovat <strong>to</strong>iminnan molemminpuolisia hyötyjä. Toimintatapa on otettu käyttöön ja se on vakiintumassaeri tulosalueiden <strong>to</strong>imintaan.Tavoite Pohjois-Suomen kehittäjäyhteistyön luomisesta yhteisen kehittämisrakenteen muodossaon erittäin haastava. Paikallisten ja alueellisten organisaatioiden muodostamassa yli puoli Suomeakattavassa <strong>to</strong>imintaympäristössä ei löydy helposti yhtä ratkaisua. Kuitenkin hankkeessa on onnistuttutuottamaan sek<strong>to</strong>riyhteistyöhön ja nykyresursseihin perustuva esitys mahdollisesta kehittämisrakenteesta.Käytännön (ylimaakunnallista) yhteistyötä kehittäjien välillä ei hanketapaamistenlisäksi ole juurikaan syntynyt.Arviointina <strong>to</strong>detaan, että tavoitteet ovat <strong>to</strong>teutuneet pääosin pienistä puutteista huolimatta.Hanke on onnistunut vakiinnuttamaan kehittämistyölle keskeiseksi osoittautuneita käytäntöjä Kai-


88nuussa. Koordinointityöllä on ollut selkeää lisäarvoa TKS-yksikön <strong>to</strong>iminnassa ja esimerkiksi ohjelmajohtamisensoveltaminen on osoittautunut <strong>to</strong>imivaksi.Kehittämissuositukset• Koordinaatiotyötä on jatkettava. Hankkeen kokemusten mukaan sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imialanlaajan kehittämistyön hallinta edellyttää paitsi aktiivista vastuualueen operatiivista johtamista(esimiestyötä), myös yhteis<strong>to</strong>iminnan käytännön työtä. Esimerkiksi kunkin kehittämisohjelmanhallinta on vastuutettava tarkoituksenmukaiselle työntekijälle, uusien kehittäjientukeminen edellyttää panostusta siihen perehtyneeltä työntekijältä, kehittäjäasiakastyön<strong>to</strong>imiminen on jatkossakin turvattava jne.• Kehittämisviestintää ja tiedon jakamisen työkaluja on kehitettävä. Sähköpostiviestintä eiyksin riitä ajantasaisen informaation ja <strong>to</strong>iminnanohjauksen välineenä. Uudistuvan intranetinmyötä on luotava käytännöt yksikön sisäisen tiedottamisen ja muun verkkoviestinnänosalta. Lisäksi on sovittava päivittämis- ja ylläpi<strong>to</strong>vastuista.• Pohjois-Suomen kehittäjä<strong>to</strong>imintaa on edelleen edistettävä. Yhä muuttuva kunta- ja sosiaali-ja terveydenhuollon rakenne uudistaa myös rahoitusta ja kehittämisen <strong>to</strong>imintatapoja.Jatkossa on yhä <strong>to</strong>dennäköisempää, että palveluista vastaa laajemmat alueelliset organisaatiot,joten myös kehittämisen rakenteellisten ratkaisujen on seurattava tätä kehitystä. Erityisestipohjoisen ERVA-alueen <strong>to</strong>imijoiden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonyhteistyössä sekä sosiaalihuollon erityispalveluiden järjestämisessä osalta työ jatkunee.


89Taulukko 2.21 Tutkittuun tie<strong>to</strong>on perustuva työ ja palveluiden kehittäminenTavoitteet 3: Tutkittuun tie<strong>to</strong>on perustuvan työn osuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisessä1) Maakunnan sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imialan tutkitun tiedon käytön lisääminen palveluiden ohjauksessaja kehittämisessä.2) Tutkimusaihepankin laatiminen.3) Sopimukselliset kumppanuuksien vahvistaminen tutkimus- ja oppilai<strong>to</strong>sten kanssa.ToteutusArvio• Yhteis<strong>to</strong>iminta Oulun yliopis<strong>to</strong>n Kainuun alueen yleislääketieteen professorin kanssa.KAMUT-tutkimushanke Terveyshyötymallin mukaisen asiakastyön kehittämiseksi.• Yhteistyö Itä-Suomen yliopis<strong>to</strong>n yhteiskuntatieteen lai<strong>to</strong>ksen kanssa ja selvitysartikkeli sosiaalityönteoreettisista lähtökohdista Terveyshyötymallin osana sekä sen mahdollisesta lisäarvostamallin <strong>to</strong>imintaan.• Tutkimusaihepankin kokeilu.• Sopimuksellisten kumppanuuksien valmisteluToteutunut osittain:Palveluorganisaation kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla perustuu osaltaan sisäisten ja ulkoistentie<strong>to</strong>lähteiden hyödyntämiseen. Yksittäisen organisaation <strong>to</strong>imintatavat ovat harvoin systemaattisiatällaisessa yhteydessä, joten tehostamista näyttöön ja käytäntöön perustuvien tulosten osalta olisi.Tähän ajatukseen PaKaste-Kainuun tavoitteet suunnittelun yhteydessä perustuivat.Hankkeen aikana saatiin luotua uutta informaatiota ja niiden vaikutukset palveluiden kehittämiseenovat varmasti jossain määrin <strong>to</strong>dennettavissa. Kuitenkaan ei voi sanoa, että niillä olisi päästy mainittuunsystematisointitavoitteeseen. Tutkimusaihepankin luominen olisi sitä vas<strong>to</strong>in voinut tällaisena<strong>to</strong>imiakin.Sopimuksellisten kumppanuuksien kehittäminen on ollut myönteistä. Niiden aikaansaaminen vahvistaaja pyrkii hyödyntämään Kainuun resursseja tarkoituksenmukaisilla tavoilla.Kehittämissuositukset• Tutkimusyhteistyötä on jatkettava ja hyödynnettävä erityisesti professuurien tuomaa erityisosaamistaja verkos<strong>to</strong>ja yliopis<strong>to</strong>tasolla.• Tutkimusaihepankin luomista tulee yrittää uudelleen. Kuntayhtymän uusi intranet mahdollistaasisäisesti käytössä olevan informaatiovälityksen aiempaa paremmin. Mikäli tämä olisiyhdistettävissä extranet-palveluun, voisi tällä olla ulkoista käyttöarvoakin.• Käytäntöjen kuvaamista on lisättävä. Yksi tapa lisätä käytäntöjen leviämistä on tuoda niitäjulkisten ”hyvien käytäntöjen” tie<strong>to</strong>kan<strong>to</strong>ihin. Esimerkiksi THL:n REA-työkalusta on kehittymässäsystemaattinen tapa käytänteiden kuvaamiseksi ja julkaisemiseksi.2.3.3 Jatko<strong>to</strong>imet arvioinnin perusteellaJatko<strong>to</strong>imina sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imialalla on hyvä huomioida ainakin seuraavat keskeiset seikat:• Viime vuosien valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä palvelurakenteen ohjauksenmuu<strong>to</strong>kset ovat osoittaneet, että julkisten organisaatioiden ei auta jäädä odottamaan tulevaisuutta,vaan edistää aktiivisesti omia <strong>to</strong>imintatapojaan varautuen siten <strong>to</strong>imintaympäristönmuu<strong>to</strong>ksiin. Tähän liittyen sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imialan organisoinnin on ulotuttava paikallisentason palveluista aina erityisvastuualueiden ylimaakunnallisiin yhteistyörakenteisiin. Kehittämis<strong>to</strong>iminnankannalta keskeistä tässä on huomioida asukkaiden ja asiakkaiden lähidemokrati-


an ja osallisuuden painottaminen. Jatkossa luottamuksen rakentuminen palveluiden vastuutahojenja käyttäjien välillä on ratkaisevan tärkeää.• Terveyshyötymallin edelleen kehittämistä ja käyttöönot<strong>to</strong>a on tehostettava erityisesti sen sosiaalisenulottuvuuden osalta. Sosiaalityön lähtökohdat tukevat yksilön ja yhteisöjen kokonaisvaltaisenkohtaamisen <strong>to</strong>teutumista. Jatkotyötä terveydenhuollon asiantuntijoiden sekä sosiaalityöntutkimuksen ja käytäntöjen kehittäjien kanssa on syvennettävä. Työ saattaa edellyttäämyös muu<strong>to</strong>ksia organisaation <strong>to</strong>imintatapoihin, kuten terveydenhuollon sosiaalityön kehittämissuosituksissaviitataan.• Kehittämistyön tiivistynyttä koordinaatiota on <strong>to</strong>imialalla syytä jatkaa ja myös huolehtia senresursoinnista. Ohjelmatason ohjaus, asiantuntijatyön vastuuttaminen ja hyvä yhteydenpi<strong>to</strong>operatiiviseen organisaatioon ovat olleet oikean suuntaisia <strong>to</strong>imia. Päinvastainen kehitys palauttaisi<strong>to</strong>imijoita erillisyyden ja keskinäisen kilpailun kulttuuriin.• Pohjois-Suomen kehittämisrakenteen kysymys ratkennee viimeistään sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämislain ja tulevien rakennemuu<strong>to</strong>sten selkeydyttyä. Mikäli palveluorganisaatiotmuuttuvat, on myös kehittämis<strong>to</strong>iminnan seurattava soveltuvin osin kehitystä.• Tutkimus<strong>to</strong>iminnan ja erityisen asiantuntijapanoksen vahvistamiseksi on Kainuussa saatumyönteisiä kokemuksia professuuri<strong>to</strong>iminnan myötä. Verkos<strong>to</strong>jen hyödyntämisen ja välittömänkehitystyön tuen kautta on saatu luotua lisäarvoa. Uusia mahdollisuuksia <strong>to</strong>iminnan kehittämiseenon etsittävä, esimerkiksi jo aiemmin suunnitellun sosiaalihuollon kehittämisenmuodossa.90


913 PAKASTE 1: NUPPU, KESKI-POHJANMAAN OSAHANKETiivistelmä raportistaNuppu-hankkeella oli kaksi päätavoitetta: perhekeskuksen <strong>to</strong>imintamallin kehittäminen sekä opetusjatutkimusklinikka<strong>to</strong>iminnan kehittäminen liittyen edelliseen. Toiminnan painopiste on varhaisen tuenpalvelujen kehittämisessä. Kehittämisen kohteina ovat olleet:Varhainen avoin yhteis<strong>to</strong>imintaMoniammatillinen ja -<strong>to</strong>imijainen yhteistyö edellyttää yhteisesti sovittuja työmenetelmiä ja työkäytäntöjä,joiden perusteena on tasavertainen ja kunnioittava vuoropuhelu niin viranomaisten kuin asiakkaidenkinvälillä. Yhteiseksi viitekehykseksi on valittu Arnkill & Erikssonin huolen vyöhykkeistösekä siihen liittyvät verkos<strong>to</strong>dialogiset työmenetelmät. Opas varhaiseen avoimeen yhteis<strong>to</strong>imintaanlöytyy 55 . Yhteydenpidon helpottamiseksi on myös laadittu lapsiperheiden erityispalvelujen oppaatsekä Kokkolaan että Jyta-alueelle. Kokkolaan on laadittu Opas lapsiperheille, johon on laajasti koottunaKokkolan alueen lapsiperheille suunnattuja julkisia ja järjestöpalveluja.Perhekeskuksen kehittäminenPerhekeskus on matalan kynnyksen paikka kaikille perheille, mitä kautta myös perheille suunnatutpalvelut tulevat paremmin lähestyttäviksi. Perhekeskuksen hankesuunnitelma 56 on luettavissa internetsivuilla.Kokkolassa vietettiin perhekeskuksen avajaisia 12.5.11 saman ka<strong>to</strong>n alla kansalais<strong>to</strong>iminnankeskuksen kanssa. Jyta-alueella perhekeskus <strong>to</strong>imii ensisijaisesti palveluverkos<strong>to</strong>na. Pilottikuntiaovat olleet Kannus ja Kaustinen, jossa yhteistyötä on viritelty järjestö<strong>to</strong>imijoiden kanssa. Osanaperhekeskuksen kehittämistä on <strong>to</strong>teutettu neuvolan perheohjaajapilotti Kokkolassa vuoden mittaisenaja Jyta-alueella puolen vuoden mittaisena. Neuvolan perheohjaajan työllä pystyttiin varhaisessavaiheessa tukemaan perheitä ja vahvistamaan heidän omia voimavaroja arjen haasteissa selviämisessäennen kuin ongelmat kriisiytyivät lastensuojelu-/mielenterveysongelmiksi. Jyta-alueella on meneilläänmoni<strong>to</strong>imijaisen perhevalmennuksen <strong>to</strong>imintamallin rakentaminen. Kumppanina on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kokkolassa kehittäjäsosiaalityöntekijän tehtävänkuvaon kohdistettu perhesosiaalityöhön. Perhesosiaalityöntekijä <strong>to</strong>imii sosiaalityön asiantuntijanaperheiden ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa silloin, kun perheillä ei ole lastensuojelun asiakkuutta,mutta perheellä on tuen tarvetta erilaisista perhetilanteista johtuen. Perheiden osallisuus onpunaisena lankana kaikessa <strong>to</strong>iminnassa niin, että perhe on mukana tasaveroisena kumppanina hetihuolen herättyä.Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan kehittäminenOpetus- ja tutkimusklinikan kehittämisessä alettiin rakentaa ja vakiinnuttaa alueen korkeakoulujenvälistä yhteistyötä ja opetusta sekä kiinnittää mukaan myös työelämän <strong>to</strong>imijoiden näkökulman.Hanke <strong>to</strong>teutti yhteistyössä korkeakoulujen kanssa sosionomi- ja sosiaalityöntekijäopiskelijoidenohjaajille yhteisen ohjauskoulutuksen. Lisäksi on järjestetty opiskelijoille ja työelämä<strong>to</strong>imijoille yhteisiäkoulutuspäiviä, joissa on hyödynnetty paikallista työelämän osaamista. Sosionomien ja sosiaalityöntekijöidentyöparityöskentely on ollut kehittämistyön alla liittyen aiheesta tehtyyn opinnäytetyöhön.Yhteinen harjoittelujakso ei <strong>to</strong>teutunut.Moniammatillisesti suunnatut koulutukset ovat olleet tukemassa työntekijöiden työtä varhaiseenavoimeen yhteistyöhön läpi kaikkien em. teema-alueiden.55 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/varhainen‐avoin‐yhteistyo‐keski‐pohjanmaan‐kunnissa/view56 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/keski‐pohjanmaa/perhekeskuksen‐perustamisen‐hankesuunnitelma/view


92KESKI-POHJANMAA: LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINENSuomi on ollut maailmalla tunnettu lasten ja nuorten hyvästä asemasta. Kattava ja maksu<strong>to</strong>n äitiysjalastenneuvolajärjestelmä tuottaa terveitä ja hyvinvoivia lapsia. Kansainvälisen Pisa-tutkimuksenmukaan suomalaisten nuorten osaaminen on maailman huippua lukutaidossa, matematiikassa luonnontieteissäja ongelmanratkaisutaidoissa, mikä on tasa-arvoisen ja tasokkaan koulujärjestelmän ansiota.Lähemmin asiaa tarkastellessa tilanne ei kuitenkaan näytä yhtä valoisalta. 1990-luvun laman yhteydessälasten ja perheiden peruspalveluja karsittiin: koululaisten terveystarkastuksia vähennettiin,neuvolan perhevalmennuksia karsittiin ja lapsiperheiden kotipalvelut ajettiin lähes alas. Päivähoidonhenkilöstön mi<strong>to</strong>itus <strong>to</strong>teutui vain osittain ja kouluissa opetusryhmien koot kasvoivat. Lapsiperheidenperuspalvelujen heikkeneminen näkyy erityispalvelujen käytön kasvuna. Kodin ulkopuolelle sijoitettujenlasten ja huostaan otettujen lasten määrä on kasvanut. Lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoi<strong>to</strong>on lisääntynyt, samoin kuin perheneuvolan palvelujen kysyntä. Myös erityisopetuksessaolevien lasten määrä on kasvanut. 57Tässä raportissa esitellyssä Nuppu-hankkeessa on mukana ns. hallinnollinen Keski-Pohjanmaa, johonkuuluvat Kokkolan ja Kannuksen kaupungit sekä Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholamminja Vetelin kunnat. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen kaikissa kunnissa tapahtui isojahallinnollisia ja organisa<strong>to</strong>risia muu<strong>to</strong>ksia 1.1.2009 alkaen.Seitsemän Lesti- ja Perhonjokilaakson kuntaa muodostivat vuoden 2009 alusta sosiaali- ja terveydenhuollonyhteis<strong>to</strong>iminta-alueen, jonka järjestettäväksi kunnat siirsivät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsapäivähoi<strong>to</strong>a lukuun ottamatta. Yhteis<strong>to</strong>iminta-alue <strong>to</strong>imii Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoi<strong>to</strong>-ja peruspalvelukuntayhtymän liikelai<strong>to</strong>ksena (Kiuru). Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat liittyivätKokkolan kaupunkiin samoin 1.1.2009 alkaen. Samalla purkautui Kokkolan seudun terveydenhuollonkuntayhtymä, ja sen <strong>to</strong>iminta liitettiin osaksi kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja. Kokkolankaupunki hoitaa myös Kruunupyyn sosiaali- ja terveyspalvelut ns. isäntäkuntaperiaatteella. Himangankunta liittyi 1.1.10 alkaen Kalajoen kaupunkiin ja näin irtaantui Keski-Pohjanmaan maakunnasta.Näiden muu<strong>to</strong>sten seurauksena maakuntaan on muodostunut kaksi sosiaali- ja terveydenhuollon<strong>to</strong>iminnallista kokonaisuutta: Kokkolan kaupunki ja Peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiuru. Kokkolanväkiluku on 46 260 ja peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurun kuntien yhteensä 22 061 (31.12.2010).Kuvio 3.12 Hallinnollinen Keski-Pohjanmaa ja hankkeessa mukana olevat kunnat.Lastensuojelun ja perhetyön kehittämisen hanke tuli ”kreivin aikaan” kappaleessa kaksi kuvattuun,myös keskipohjalaiseen sosiaaliseen <strong>to</strong>dellisuuteen. Keski-Pohjanmaalla ei ole <strong>to</strong>teutettu aikaisemminyhtään varsinaista lastensuojelun kehittämishanketta eikä alueella <strong>to</strong>imi lastensuojelun kehittä-57 THL: Lasten asema ja palvelut 1990‐luvun lamasta tähän päivään. Diasarja 2009


93misyksikkö. Siten myös PERHE-hankkeen (2005–2007) perhekeskusajattelu ja <strong>to</strong>imintamalli eivät olealueella tuttuja.Joitakin lääninhallituksen rahoittamia lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen kohdistuneita hankkeitaviime vuosina on kuitenkin ollut:• Terveet eväät elämään 2006–2008, Halsua• Nuorten pyörät pyörimään, Kälviä• Perhepäivähoidon ammattikuvan ja työn kehittäminen Keski-Pohjanmaalla 2006-2008, Himanka• Verkkoa ku<strong>to</strong>en – osaamista kehittäen – Keskipohjanmaan perhetyön kehittämishanke 2006–2008, Kannus• Näkymättömän lapsen tukiverkos<strong>to</strong>projekti 2004–2005, Keski-Pohjanmaan sairaanhoi<strong>to</strong>piiri• Varpunet, Lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevä hanke 2003–2005, KokkolaLapsiperheiden peruspalvelujen tila noudatti myös Keski-Pohjanmaalla valtakunnan kehityslinjoja.Lapsiperheiden kotipalvelua oli tarjolla hyvin rajoitetusti niin Kokkolassa kuin Jyta-alueen kunnissa.Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhoidon henkilöresurssit olivat alimi<strong>to</strong>itettuja STM:nsuosituksiin nähden. Joissakin neuvoloissa oli karsittu myös vanhempien äitiys- ja perhevalmennustenryhmiä. Sikainfluenssapandemian rokotukset 2009–2010 <strong>to</strong>teutettiin pääosin neuvolan terveydenhoitajientyöpanoksella, jolloin neuvoloiden varsinainen <strong>to</strong>iminta loppui muutamiksi kuukausiksilähes kokonaan. Avointa matalan kynnyksen lapsille ja perheille suunnattua <strong>to</strong>imintaa oli kunnallisenasaatavissa ainoastaan Kokkolan Koivuhaan asuinalueen asukastuvalla. Perhetyö oli suunnattu lastensuojelunasiakkaana oleville perheille. Perusongelma oli, että huolen herättyä lapsen tai perheentilanteesta, työntekijällä ei ollut peruspalveluissa ”osoitetta”, josta perhe olisi saanut helposti apua.


943.1 NUPPU-HANKE3.1.1 Hankkeen taustaaKansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman, Kasteen 2008-2011, myötä kehittämishankkeidenhakumenettely ja organisoituminen muuttuivat. Kaste-ohjelmaa <strong>to</strong>teutetaan viidenalueellisen joh<strong>to</strong>ryhmän ohjauksessa, jotka ovat yhteneväisiä ns. erva-alueiden kanssa. Näin Keski-Pohjanmaa kuuluu Pohjois-Suomen alueeseen. Samaan aikaan maakunnassa on käyty kiivastakin keskusteluamaakunnan suuntautumisesta valtion aluehallinnon uudistamisessa etelään vai pohjoiseen.Osaamiskeskusverkos<strong>to</strong>ssa Keski-Pohjanmaa kuuluu Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskukseenkumppaneinaan Seinäjoki ja Vaasa.Yksi Pohjois-Suomessa hankerahoituksen saanut hanke on Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut– kehittämisrakenne ja <strong>to</strong>imintamalli (PaKaste). Kehittämishanke koostuu neljästä erillisestämaakunnallisesta osahankkeesta: Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Osahankkeillaon omat kehittämisteemansa, mutta niiden yhteisenä päämääränä on rakentaa Kasteohjelmakaudenaikana yhteinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenne ja <strong>to</strong>imintamalli Pohjois-Suomeen.Keski-Pohjanmaan Nuppu-osahankkeen teemana on Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen.3.1.2 Hankkeen tavoitteetValtakunnallisen Kaste-ohjelman tavoitteet ovat taustatavoitteina kaikille myönnetyille Kastehankkeille.Tavoitteena niiden mukaan on, että kuntalaisen• osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee• hyvinvointi ja terveys lisääntyvät sekä hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat• palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot kaventuvatTavoitteisiin pyritään• ehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain• varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys• luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja <strong>to</strong>imintamallit.Keski-Pohjanmaan osahankkeen tavoitteiksi on hankesuunnitelmassa kirjattu:• Luodaan paremmat edellytykset eheille palvelukokonaisuuksille perhetyön keskuksen koordinoimana,erityisesti perhetyöhön ja lastensuojeluun.• Kehitetään tiedon tuotannon, vaikuttavuuden ja arvioinnin menetelmiä, vuoropuhelussa käytännön<strong>to</strong>imijoiden kanssa.• Tuotetaan pysyvä sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenne Keski-Pohjanmaalle alueen omatlähtökohdat ja edellytykset huomioiden.• Organisoidaan alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisresurssit hankkeen aikana yhdessäperhetyön keskuksen kanssa lastensuojelun ja perhetyön käytännön <strong>to</strong>imintaa tukeviksi, jamyöhemmässä vaiheessa <strong>to</strong>imintaa laajennetaan muualle sosiaali- ja terveysalalle.Hankesuunnitelman tavoitteet muo<strong>to</strong>utuivat kahdeksi käytäntöä palvelevaksi päätavoitteeksi:• Perhekeskusmallin rakentaminen. Tavoitteena on perhekeskus, joka <strong>to</strong>imii moni<strong>to</strong>imijaisestija joustavasti vastaten lapsen ja perheen tarpeisiin. Perhekeskus voi <strong>to</strong>imia yksikkönä tai sevoi olla <strong>to</strong>imijoiden verkos<strong>to</strong>, jossa yhteistyölle on luotu vakiintuneet käytännöt.


95Päätavoite ilmenee mm. seuraavina <strong>to</strong>imenpiteinä:• Nivotaan lasten ja perheiden peruspalvelujen <strong>to</strong>imijat <strong>to</strong>iminnallisesti ja/tai rakenteellisesti yhteenja sovitaan yhteiset <strong>to</strong>imintamallit, esim. neuvolan ja perhetyön yhteiset kotikäynnit jatyöparityö• Luodaan ehkäisevän lastensuojelun alueelle työkäytäntöjä ja palveluja, joilla voidaan vähentääkorjaavan lastensuojelun tarvetta• Kehitetään työmuo<strong>to</strong>ja, joilla vahvistetaan perheen omia voimavaroja• Kehitetään matalan kynnyksen työmuo<strong>to</strong>ja, esim. leikki<strong>to</strong>iminta, perhekahvilat• Edistetään vertaisryhmä<strong>to</strong>imintaa, esim. vauva-vanhempiryhmät, isäryhmät• Kehitetään asiakkaiden avoimen osallistumisen muo<strong>to</strong>ja• Järjestetään asiantuntijaluen<strong>to</strong>ja/koulutusta työntekijöille, yhteistyökumppaneille ja lapsiperheille• Otetaan käyttöön yhtenäiset arviointimenetelmät/mittaritSosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikkamallin rakentaminen. Opetus- ja tutkimusklinikka on verkos<strong>to</strong>mainenyhteistyöorganisaatio, joka <strong>to</strong>iminnallaan• kehittää sosiaalialan koulutus-, tutkimus- ja kehittämis<strong>to</strong>iminnan välistä vuoropuhelua ja yhteistyötäalueella• lisää sosiaalialaa koskevaa tie<strong>to</strong>isuutta ja ymmärrystä, ammatillista osaamista sekä alan arvostusta• kehittää keskipohjalaista sosiaalialaa ja sitä kautta laajemmin alueen sekä siellä asuvien ihmistenhyvinvointia3.1.3 Hankkeen resurssit ja organisoituminenSosiaali- ja terveysministeriö myönsi ”Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hankkeelle”valtionavustusta yhteensä 3 810 000 euroa ajalle 2009–2011. Hankkeen kokonaiskustannukset voiva<strong>to</strong>lla siten 5 087 075 euroa. Kokonaishankkeen hallinnoijana on Kolpeneen palvelukeskuksenkuntayhtymä Rovaniemellä.Keski-Pohjanmaan osahanke sai valtionavustusta 337 500 euroa, kuitenkin enintään 75 % <strong>to</strong>teutuneistakustannuksista. Hankkeen valtionavustuksen perusteena ovat 448 230 euron kokonaiskustannukset.Keski-Pohjanmaan osahanketta hallinnoi Kokkolan kaupunki, joka on tehnyt yhteistyösopimuksenperuspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurun kanssa. Kuntien omat rahoitusosuudet ovat 25 % <strong>to</strong>teutuneistakustannuksista ja ne jakaantuvat asukasluvun mukaisessa suhteessa, jolloin Kokkolan osuus on67 % ja Peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurun osuus 33 %.Hankkeeseen on palkattu kokoaikainen kehittäjäkoordinaat<strong>to</strong>ri Liisa Ahonen 17.8.2009 alkaen.Kokkolaan ja peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiuruun palkattiin osa-aikaiset (50 %) kehittäjäsosiaalityöntekijät.Peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurussa aloitti sosiaalityöntekijä Anne Saarela 1.6.2009 alkaen ja Kokkolassasosiaalityöntekijä Sanna Sarkkinen-Vuorinen 1.1.2010 alkaen. Kokkolassa Torkinmäen alueella<strong>to</strong>teutettiin neuvolan perhetyön pilotti, johon palkattiin sosionomi AMK, perheohjaaja Tanja Hemmorantaajalla 2.5.2010–30.4.2011. Halsua-Kaustinen-Veteli -alueella <strong>to</strong>teutettiin ajalla 22.3.–31.10.2011 <strong>to</strong>inen neuvolan perhetyön pilotti, jossa työntekijänä oli sosionomi AMK Anne-MaaritKarhula.Nuppu-hankkeen ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida hankkeen <strong>to</strong>teutumista, käsitelläja hyväksyä hankkeen suunnitelmat, tavoitteet ja aikataulut sekä hoitaa yhteyksiä ja tiedotusta omiintaustatahoihin.


96Taulukko 3.22 Ohjausryhmän kokoonpano taustatahoineenKokkolan kaupunki • Seppo Mattila, palvelujohtaja• Tuija Tuorila, kehittämisjohtaja• Pirjo Höri, perhepalvelujen palvelupäällikköPeruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiuru • Tarja Oikarinen-Nybacka, peruspalvelujohtaja• Kalle Pokela, sosiaalityön päällikköSonetBotnia • Pirjo Knif, kehittämissuunnittelija, ohjausryhmän pj.Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluKokkolan yliopis<strong>to</strong>keskusChydenius• Pirjo Forss-Pennanen, sosiaalialan yliopettaja Kla• Leena Raudaskoski, sosiaalialan yliopettaja Yka• Aila-Leena Matthies, sosiaalityön professori• Kallion peruspalvelukuntayhtymä• Pirjo Matikainen, palvelujohtajaRaahen kaupunki • Kirsti Isokoski, vt.perusturvajohtajaVaasan kaupunki • Erkki Penttinen, tulosaluejohtajaKolpeneen palvelukeskus/Pohjois-Suomen sosiaalialanosaamiskeskus• Kaisa Kostamo-Pääkkö, kehitysjohtajaSosiaali- ja terveysministeriö • Lotta Silvennoinen, hallitusneuvosHankkeen aikana ohjausryhmä kokoontui yhdeksän kertaa.Hanketyöntekijöiden työn tueksi ja valmistelevaksi <strong>to</strong>imielimeksi nimettiin työrukkanen, jonka jäseniksinimettiin yhteistyöorganisaatioiden avainhenkilöt. Työrukkasta on matkan varrella täydennettyterveys- ja sivistyspalvelujen edustajalla.Taulukko 3.23 Työrukkasen kokoonpanoKokkolan kaupunki/So • Mattila Seppo, palvelujohtaja• Höri Pirjo, palvelupäällikköKokkolan kaupunki/Te • Tikkakoski-Alvarez Hannele, hoi<strong>to</strong>työn johtaja• Lohilahti Satu, osas<strong>to</strong>nhoitaja 1.12.2009 alkaenKokkolan kaupunki/Siv • Niini Uusitalo, koulutussuunnittelija 1.10.2010 alkaenPeruspalveluliikelai<strong>to</strong>s • Tarja Oikarinen-Nybacka, peruspalvelujohtajaSonetBotnia • Pirjo Knif, kehittämissuunnittelijaYliopis<strong>to</strong> • Anu-Riina Svenlin, yliopis<strong>to</strong>n opettajaAmmattikorkeakoulu • Pirjo Forss-Pennanen, yliopettajaTyörukkanen kokoontui 13 kertaa, joista yksi kokous oli yhteinen Kokkolan ja peruspalveluliikelai<strong>to</strong>sKiurun sosiaali- ja terveysjohdon kanssa.Kokkolaan ja peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiuruun on nimetty kumpaankin oma, moniammatillinen kehittäjätiimi,jonka tehtävänä on paikallisten kehittämisideoiden ja -tarpeiden esiin nostaminen, paikallistasonosaaminen ja asiantuntijuus sekä vuorovaikutus omien taustayhteisöjen välillä. Kesästä 2010alkaen kehittäjätiimeihin on saatu myös vanhempien edustus. Kehittäjätiimit laativat omaa aluettaankoskevat kehittämissuunnitelmat.


97Taulukko 3.24 Kokkolan alueen kehittäjätiimin jäsenet taustayhteisöineenNeuvola • Kerttu Pel<strong>to</strong>la, terveydenhoitaja• Seija Ritamäki, terveydenhoitajaLapsiperheiden kotipalvelu • Anita Pöyhönen, kotipalvelunohjaajaVarhaiskasvatus • Anne-Mari Uusitalo, päiväkodinjohtajaKoulujen sosiaalityö • Simo Säippä, koulukuraat<strong>to</strong>riPerheneuvola • Seppo Parviainen, psykologi 28.2.10 saakka,• Sonja Petäjä, psykologi 1.3.2010 alkaenEnsi- ja turvakoti • Marita Loukiainen, <strong>to</strong>iminnanjohtajaLapsiperheiden sosiaalityö • Johanna Alatalo, sosiaalityöntekijäKoivutupa • Sirpa Leh<strong>to</strong>maa, <strong>to</strong>iminnanohjaajaLastensuojeluyksikkö • Teli Pirkko Kivistö, johtajaLasten psykiatria • Anne Myllykangas, sosiaalityöntekijäVanhemmat • Jaana Kallio/ Minttu Nikula/ Marjut Niemi/ Anita VälimaaKehittäjätiimi kokoontui 16 kertaa.Taulukko 3.25 Peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurun kehittäjätiimin jäsenet taustayhteisöineenNeuvola • Inkeri Jussila, johtava terveydenhoitajaVarhaiskasvatus • Terhi Elamaa, päivähoidon johtaja, ToholampiPerheneuvola • Merja Heikkilä, sosiaalityöntekijä, Pajalan yksikköLapsiperheiden sosiaalityö • Ulla Siirilä, lapsiperheiden johtava sosiaalityöntekijäPerhetyö, kotipalvelu • Kirsi Takkinen, perhetyöntekijä, ToholampiKoulujen sosiaalityö • Niina Hietala, koulukuraat<strong>to</strong>ri, KaustinenVanhemmat • Annika Kivioja, KaustinenKehittäjätiimi kokoontui 15 kertaa.


98Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan työstämistä varten on koottu klinikkaryhmä.Taulukko 3.26 Klinikkaryhmän kokoonpanoAmmattikorkeakoulu • Helinä Jokitalo, harjoittelujen koordinaat<strong>to</strong>ri AMK• Juha Pekola, opettaja AMK (perhetyö)• Savolainen Marja, opettaja AMK, opin<strong>to</strong>-ohjaaja Yka• Satu Paloranta, opiskelija• Yliopis<strong>to</strong>keskus• Anu-Riina Svenlin, opettaja yo 30.8.10 saakka• Tuomo Kokkonen, opettaja yo 1.9.10 alkaen• Sirkka Alho-Konu, opettaja yo• Lillhonga Tarja, opiskelijaTyöelämä/Kokkola • Oili Hagström, johtava sosiaalityöntekijä/lastensuojelu• Anne Meriläinen, sosiaaliohjaajaTyöelämä/Kiuru • Pokela Kalle, sosiaalityön palvelupäällikköTyöelämä/Terveydenhoi<strong>to</strong>• Tina Sandström, sosiaalityöntekijä kpshpKlinikkaryhmä kokoontui kymmenen kertaa.Neuvolan perheohjaajan työn tukemiseksi ja kehittämiseksi koottiin moniammatillinen neuvolanvarhaisen tuen kehittämisryhmä.Taulukko 3.27 Neuvolan varhaisen tuen kehittämisryhmäNeuvola • Satu Lohilahti, osas<strong>to</strong>nhoitaja• Anne Vuollet-Kettunen, terveydenhoitaja30.9.2010nsaakka• Henna Lohilahti, terveydenhoitaja 1.10.2010 alkaen• Jaana Rönnqvist, terveydenhoitajaLapsiperheiden kotipalvelu • Anita Pöyhönen, kotipalveluohjaajaKiertävä erityislastentarhanopettaja• Jaana HotakainenLastensuojelun perhetyö • Päivi JärveläVauvatiimi, last.psyk • Mia Kauppinen, sairaanhoitajaPerheneuvola • Arja Seppälä, perheneuvolan johtajaEnsi- ja turvakoti • Marita Loukiainen, <strong>to</strong>iminnanjohtajaEv.lut seurakunta • Päivikki Kivistö, johtava lastenohjaajaKehittämisryhmä kokoontui vuoden kestäneen pilotin aikana kuusi kertaa ja jatkoi tapaamisiaanmyös pilotin päätyttyä.3.1.4 Hankkeen viestintäViestinnän perustavoitteena on antaa tie<strong>to</strong>a hankkeen etenemisestä ja lisätä näin tie<strong>to</strong>isuutta lastensuojelunasioista sekä pidemmällä aikavälillä vaikuttaa asennemuu<strong>to</strong>kseen. Ajantasaisella viestinnällä


99kerrotaan, mitä hankkeessa tavoitellaan ja siten saadaan aikaan yhteisymmärrystä muu<strong>to</strong>ksen tarpeellisuudesta.Tie<strong>to</strong> on edellytys osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Ennen kaikkea avoin ja rehellinenviestintä synnyttää luottamusta <strong>to</strong>imijoiden kesken, mikä on edellytys rakentavalle yhteistyölle.Viestinnän varmistamiseksi ja vastuiden selkeyttämiseksi hankkeelle laadittiin viestintäsuunnitelma,joka hyväksyttiin ohjausryhmässä marraskuussa 2009.Hankkeen alussa laadittiin lehdistötiedote, joka lähetettiin kaikkiin keskipohjalaisiin lehtiin. Joulukuussa2009 saatiin vielä radio Keskipohjanmaahan yksi uutisjuttu. Hankkeen aikana alueella ilmestyvissäsanomalehdissä, Keski-Pohjanmaassa ja Kokkola-lehdessä on ollut muutamia juttuja Nuppuhankkeenajankohtaisista asioista, kuten neuvolan perheohjaajasta, perhekeskus<strong>to</strong>iminnan aloittamisesta,perhekahvilasta jne. Syksyllä 2010 saatiin Yle-keskipohjanmaan kautta juttu tv:n alueuutisiin janettiin.Maakunnan seitsemän kunnan alueella ilmestyvien Lestijokilaakso ja Perhonjokilaakso -lehtien kanssasovittiin juttusarjasta, jossa esiteltiin muutaman kuukauden välein joku perheiden palveluihin kuuluvatehtävä ja työntekijä. Tekemällä työntekijöiden työtä tunnetuksi, voidaan palveluihin hakeutumisenkynnystä madaltaa.Hankkeen aikana laadittiin yhteensä kuusi henkilöstötiedotetta, jotka lähetettiin sähköpostitse laajallajakelulla Kokkolan kaupungin ja peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurun lapsiperheiden kanssa työtä tekevillesekä yhteistyökumppaneille.Hankkeella <strong>to</strong>imii ”kummeina” muutamia vaikutusvaltaisia poliitikkoja, joiden kautta voidaan varmistaatiedon kulkua hankkeen ja päätöksenteon välillä.Vanhempainryhmä on perustanut yhteisöpalvelut Facebookiin oman ”Kokkolalaisten perheiden parhaaksi”– ryhmän, jossa on mukana noin 100 perhettä. Vanhempainryhmä on ollut muu<strong>to</strong>inkin aktiivisestimukana hankkeen eri <strong>to</strong>iminnoissa.Kokkolan kaupungissa ja peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurun alueella koottiin Lapsiperheiden erityispalvelujenpalveluopas, johon koottiin lapsiperheiden käyttämät julkiset ja järjestöjen tuottamat erityispalvelut.Oppaan tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä eri <strong>to</strong>imijoiden kesken sekä ohjeistaa myös vanhempiapalvelujen käytössä. Opasta on saatavilla sekä paperisena oppaana että nettiversiona. 58Hankkeelle on tehty omat verkkosivut. 59 Sivuille pääsee myös Kokkolan kaupungin perusturvan jaPeruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurun sivuilta linkin kautta. Sivuille kootaan ajankohtaista tie<strong>to</strong>a hankkeenetenemisestä.3.1.5 Hankkeen koulutusNuppu-hanke järjesti Pohjois-Suomen Kaste-hankkeen <strong>to</strong>isen työntekijätapaamisen joulukuussa2009. Samaan yhteyteen järjestettiin Keski-Pohjanmaan hankkeen aloitustilaisuus alueen <strong>to</strong>imijoilleavoimena koulutusiltapäivänä teemalla ”Yhteistä voimaa kehittämiseen”. Koulutusiltapäivään osallistuiyhteensä 60 alueen työntekijää ja 19 sosionomiopiskelijaa, jotka osallistuivat tapahtuman järjestämiseen.Nuppu-hankkeen työntekijät ovat esitelleet hankkeen sisältöjä, tavoitteita ja käytäntöjä erilaisissasosiaali- ja terveydenhuollon sisäisissä koulutustapahtumissa ja vanhempainilloissa sekä alueen kouluissakoulun työntekijöille ja vanhemmille. Hankkeen alussa tehtiin henkilöstölle koulutustarvekar-58 https://www.kokkola.fi/perusturva/fi_FI/etusivu/ jahttp://www.jyta.fi/uploads/lapsiperheiden_erityispalvelut_opas.pdf59 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/keski‐pohjanmaa


100<strong>to</strong>itus, johon perustuen on suunniteltu hankkeen aikainen koulutustarjonta. Koulutukset on suunnattupääsääntöisesti kaikille lapsiperheiden kanssa työskenteleville yli hallin<strong>to</strong>kuntarajojen. Koulutustentavoitteena on dialogisuuden vahvistaminen eri <strong>to</strong>imijoiden kesken sekä osaamisen vahvistaminenlasten hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen liittyvissä asioissa. Seuraavassa taulukossa Nuppuhankkeenjärjestämä alueellinen koulutustarjonta ja osallistujien lukumäärä:Taulukko 3.28 Alueellinen koulutustarjontaKoulutus Luennoija Aika Osall.Yhteistä voimaa kehittämiseen mm. YTT Kaarina Mönkkönen 2.–3.12.2009 80LastensuojeluilmoituksentekeminenPerhekeskusseminaariLastensuojeluilmoituksen tekeminen/ Perho, siv.palv.III maakunnallinen sosiaalialanseminaariEväitä yhteis<strong>to</strong>imintaan –dialogisuus ja verkos<strong>to</strong>tTutustuminen Jyväskylän perhehankkeenaikana kehitettyihin<strong>to</strong>imin<strong>to</strong>ihinAnne SaarelaMinna Lönnbäck9/20092 tilaisuutta100Riitta Viitala, Marjatta Kekkonen, 26.2.2010 115Teija KarvonenAnne Saarela 3/2010 20mm. dos. Raija Julkunen 17.3.2010 60Jukka Pyhäjoki 26.–11227.5.2010Jyväskylän työntekijät 11.6.2010 10Miten puhua seksuaalisuudesta? Awen/Maaret Kallio 18.8.2010 100Rajaa vähän!- nettimaailman vaarat- lapsen ja nuoren kehitysportaat;miten suojaan ja tuenNico Jäväjä, Jussi Taala, Kai Markkanen,Raisa Caccia<strong>to</strong>re, TuulikkiIsomaa,Sari Kotaja15.9.201022.9.201029.9.2010Lastensuojeluilmoituksen tekeminenAnne Saarela 9/2010 20/ Kaustisen koulutRyhmäohjaajakoulutus Keski-Pohjanmaan kulttuuriopis<strong>to</strong> syysjoulukuu201016Käytännön opettaja sosiaalialantyön kehittäjänäAnu-Riina Svenlin, Pirjo Forss-Pennanen, Leena Isosomppi, SirkkaHuhtakangas, Antti Särkelä,Erkki Penttinen, Päivi Mäkinen<strong>to</strong>uko 2010-tammi 2011Sosiaalialan työmenetelmät ja Antti Särkelä 19.10.2010 50parityöskentelyHuoli puheeksi Gunda Öman kolme alueellistaryhmää57Luovuus ja rohkeus ehkäiseväntyön avaimiksiSosiaalityöntekijän ja sosionomintyötehtävät yhdessä ja erikseenLasten suojelu – jokaisen tehtäväSalassapi<strong>to</strong> moniammatillisessayhteistyössä200Lastensuojelun keskusliit<strong>to</strong> 12.–13.10.10 18Päivi Sinko 10.12.2010 20Omia asiantuntijoita jaHanna Heinonen1513.1.2011 119FCG/Esko Lukkarinen 27.1.2011 145


101Hankkeen työntekijät ovat osallistuneet mm. Jyväskylän yliopis<strong>to</strong>n sosiaalityön tutkimuksen päivillehelmikuussa 2010 ja PaKasteen työntekijätapaamisiin Rovaniemellä, Kuusamossa, Kajaanissa, Levilläja Rovaniemellä. Työntekijät ovat myös osallistuneet sekä valtakunnallisiin että alueellisiin Kastehankkeen/lapsetja nuoret seminaareihin, joita on järjestetty mm. Helsingissä, Vaasassa ja Seinäjoella.Toukokuussa 2010 työntekijät osallistuivat Pohjoismaiseen Perhekeskuskonferenssiin Espoossa.Työntekijät ovat osallistuneet myös erilaisiin THL:n järjestämiin työkokouksiin ja seminaareihin jaovat kouluttautuneet Huolen puheeksiottamisen ja työyhteisöjen huolta huojentavien käytäntöjenkouluttajiksi.Koulutuksissa on ollut mukana eri hallin<strong>to</strong>kuntien työntekijöitä sekä peruspalveluista että erityispalveluista.Yhteiset koulutukset ovat tehneet työntekijät tie<strong>to</strong>isiksi, keitä kaikkia ammattilaisia asiakkaanasioissa on mukana. Koulutukset ovat lisänneet osaamista, yhteistä ymmärrystä ja yhteistä kieltäyli sek<strong>to</strong>rirajojen. Sek<strong>to</strong>rikeskeisestä yksinpuurtamisesta ollaan vähitellen siirtymässä ylisek<strong>to</strong>raaliseenasiakkaan asian hoitamiseen, mikä käytännössä on näkynyt mm. yhteistyön tekemisen helpottumisena.3.1.6 Hankkeen verkos<strong>to</strong>ituminenHanke on osa Pohjois-Suomen laajaa PaKaste-hanketta, jolloin luontevin verkos<strong>to</strong>ituminen tapahtuusiihen. Yhteistyötä tehdään myös Väli-Suomen Perhe-hankkeiden kanssa.Opetusklinikkaa koskevan kehittämisosion osalta ollaan mukana Sosnet-verkos<strong>to</strong>n koordinoimassavaltakunnallisessa Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys-hankkeessa, jonka yhteisiin työkokouksiinon osallistuttu.SonetBotnian Keski-Pohjanmaan kehittämistyön <strong>to</strong>imijat on tärkeä yhteistyökumppani. KehittäjäsosiaalityöntekijäAnne Saarela <strong>to</strong>imi myös Sosiaaliportin Lastensuojelun avohuollon konsulttiryhmänyhdyshenkilönä. Yhteistyösopimus on tehty THL:n ja SonetBotnian kesken 1.11.2010–31.10.2011.Alueellisesti ja paikallisesti on verkos<strong>to</strong>iduttu eri julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon <strong>to</strong>imijoidenkanssa. Kumppanuutta on <strong>to</strong>teutettu myös mm. seurakuntien ja järjestöjen lapsiperhetyötä tekevienkanssa sekä alueella <strong>to</strong>imivien muiden hanketyöntekijöiden kanssa. Esimerkiksi Keski-PohjanmaanLiikunnan järjestämässä Perheliikuntakampanjan aloitustilaisuudessa Nuppu-hanke oli mukana mm.keräämässä vanhempien mielipiteitä perhekeskus<strong>to</strong>iminnan tarpeesta ja sisällöistä.Nuppu-hankkeen kehittämiskohteita ja teemoja on saatu sisällytettyä Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiaan,Keski-Pohjanmaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä Keski-Pohjanmaanturvallisuus-, päihde- ja mielenterveysstrategiaan. Olennaista on, että tavoitteet ja <strong>to</strong>imenpiteet saadaansisällytettyä virallisten organisaatioiden <strong>to</strong>imintarakenteisiin.3.2 PERHEKESKUKSEN KEHITTÄMINENPerhekeskuksen kehittämisen viitekehykseksi otettiin STM:n PERHE-hankkeen <strong>to</strong>imintakonsepti.


102Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä <strong>to</strong>imintamalli.• Sen palvelurakenne muodostuu äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulu<strong>to</strong>imen sekävarhaisen tuen ja perhetyön paikallisista palveluista.• Perhekeskuksen perhelähtöiset työkäytännöt edistävät lasten hyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen,parisuhteeseen ja ovat ongelmia ennaltaehkäiseviä.• Perhekeskukseen kuuluu perheiden kohtaamispaikkana <strong>to</strong>imiva tila asuinalueella• Perhekeskuksen <strong>to</strong>imintatapana on yhteistyö perheiden, järjestöjen, seurakunnan, vapaaeh<strong>to</strong>istenja muiden <strong>to</strong>imijoiden kanssa.• Perhekeskuksen palveluohjaus varmistaa tarvittavien erityispalvelujen saannin.• Perhekeskus on osa kunnan lapsi- ja perhepalvelujen organisaatiota.(Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, 23)Lastensuojelun kokonaisuudessa hankkeen työ kohdistuu ensisijaisesti peruspalvelujen sekä ehkäisevienpalvelujen ja varhaisen tuen osa-alueille. Riittävät ja hyvin <strong>to</strong>imivat peruspalvelut lasten ja perheidennormaaleissa kehitysympäristöissä mahdollistavat lasten ja perheiden hyvinvoinnin. Ne myösehkäisevät ongelmien kasvamisen ja laajenemisen kalliisti ja pitkäkes<strong>to</strong>isesti hoidettaviksi erityisongelmiksi.KORJAA-VAT PAL-Lapsen kasvuakorjaavat palvelut:LsL:n mukaiset<strong>to</strong>imet,Psykiatriset palvelutLapsen kasvua jakehitystä edistävätpalvelut: neuvola,varhaiskasvatus,koulu, oppilashuol<strong>to</strong>,kirjas<strong>to</strong>, järjestöt jneEHKÄISEVÄT PALVELUTVARHAINEN TUKIPERUSPALVELUTLapsen kasvua tukevatpalvelut:Moni<strong>to</strong>imijaisen perhekeskuksenpalvelut (perhetyö,perheryhmätyö), perheneuvola,kohdennettu oppilashuol<strong>to</strong>,”avoimet” psykososiaalisetpalvelutKuvio 3.13 Lastensuojelun kokonaisuus ja perhekeskuksen sijoittuminen siihen(mukaillen Helsingin kaupungin mallia)Perhekeskus voi <strong>to</strong>imia fyysisenä kohtaamispaikkana, joka tarjoaa perheille sekä tiettyjä palveluja ettätilat vertaisryhmä- ja muuta <strong>to</strong>imintaa varten. Perhekeskus voi olla myös <strong>to</strong>imijoiden ja palvelujenverkos<strong>to</strong>, jossa on sovittu moniammatilliset yhteistyökäytännöt eri <strong>to</strong>imijoiden kesken. Olennaistakummassakin mallissa on lasten ja perheiden oma osallisuus <strong>to</strong>iminnan suunnitteluun ja <strong>to</strong>teuttamiseen.Kehittämiskohteiden valintaMolemmilla <strong>to</strong>iminta-alueilla (Kokkola, Jyta) kehittäjätiimien työskentely aloitettiin tulevaisuusverstas-työmenetelmällä.Kehittämiskohteiksi valittiin molemmilla alueilla:• Riittävät resurssit• Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen• Ennaltaehkäisevien työmuo<strong>to</strong>jen kehittäminen ja lisääminen• Lapsiperheiden asioiden ja palvelujen esillä pitäminen mediassa


1033.2.1 Varhainen avoin yhteis<strong>to</strong>iminta”Miksi aina, kun lapsen tai nuoren elämässä tapahtuu jotain kamalaa, joku taho ker<strong>to</strong>o, että olivathan ongelmatjo vuosia sitten nähtävillä? Jos ne kerran nähdään ja tiedetään, miksi ei puututa ajoissa?”Moniammatillisen ja -<strong>to</strong>imijaisen yhteistyön keskeisimmäksi työvälineeksi on noussut varhainenavoin yhteis<strong>to</strong>iminta lapsiperheiden kanssa työskentelevien kesken. Tavoitteena on luoda työtapa,jolla lasten ja perheiden ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimestija mahdollisimman hyvässä yhteistyössä. Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan <strong>to</strong>imintaa, jollapyritään ehkäisemään tiettyjen riskitilanteissa olevien lasten/perheiden ongelmia tukemalla heitä riittävänvarhaisessa vaiheessa, silloin kun mahdollisuuksia ja vaih<strong>to</strong>eh<strong>to</strong>ja on vielä runsaasti käytettävissä.Varhaisella tuella pyritään ehkäisemään pienten ongelmien kasaantumista isoiksi ongelmiksi japerhetilanteen kriisiytymistä.Toimintamalli perustuu Arnkil&Erikssonin kehittämään neljään ”huolen vyöhykkeeseen”, jolla työntekijämittaa omaa huolta lapsen/perheen tilanteesta:1. Ei huolta: asiat <strong>to</strong>imivat.2. Pieni huoli mielessä: Ota asia puheeksi, muuta <strong>to</strong>imintaasi niin että huoli häviää.3. Huolen harmaa vyöhyke: pienten ja suurten huolten epäselvässä välimaas<strong>to</strong>ssa, harmaaltavyöhykkeltä pois pääsemiseksi tarvitset yhteistyökumppaneiden apua.4. Suuri huoli: Ota yhteys lastensuojeluun.Toimintamallista on laadittu opas Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa.Oppaaseen on koottu varhaisen puuttumisen käsitteet ja selkeytetty työntekijän <strong>to</strong>imintaa huoleneri vyöhykkeillä olevissa tilanteissa. Toiminta perustuu kunnioittavaan, avoimeen yhteistyöhön asiakkaidenja muiden viranomaisten kanssa. Toimintamallin perustana on, että peruspalvelujen työntekijöitäon koulutettu avoimiin ja dialogisiin kohtaamisiin. Oppaaseen on koottu myös kuvaus erilaisistadialogisista työmenetelmistä, joita voi käyttää huolen eri vyöhykkeillä. 60Varhainen avoin yhteis<strong>to</strong>imintamalli on tarkoitus juurruttaa osaksi lapsiperheiden kanssa työtä tekevienperustyötä neuvoloissa, päivähoidossa, kouluissa ja muissa palveluissa. Tämä edellyttää paitsityöntekijöiden myös esimiesten ja päättäjien si<strong>to</strong>utumista <strong>to</strong>iminnan periaatteisiin. Tämän vuoksivarhaisen avoimen yhteistyön opas sekä <strong>to</strong>imintaperiaatteet verkos<strong>to</strong>dialogisten menetelmien käytöstälähetettiin Keski-Pohjanmaan kuntien sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imen sekä sivistys<strong>to</strong>imen lautakunnillekäsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.Varhainen avoin yhteistyö sekä verkos<strong>to</strong>dialogisten menetelmien käyttäminen tulee sisältyä kuntienstrategioihin ja sitä kautta taloussuunnitelmiin. Varhaisen puuttumisen periaate on jo kirjattunaKokkolan kaupungin ja peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurun strategioihin sekä valtuus<strong>to</strong>jen hyväksymän lastenja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhdeksi <strong>to</strong>imintaperiaatteeksi. Tavoitteena on saada nimetyksi<strong>to</strong>imialojen rajat ylittävä päällikkötason ohjausryhmä varhaisen tuen palvelujen koordinointiaja ehkäisevän työn kehittämistä varten.Syyskuussa 2010 ja 2011 kaikissa peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurun kunnissa järjestettiin lasten ja nuortenkanssa työskenteleville varhaisen tuen <strong>to</strong>imijatapaamiset, joissa on päivitetty <strong>to</strong>imijoiden tilanteetja käyty keskustelua kunnan lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin huolta aiheuttavista tilanteistaja kehittämistarpeista. Kokouksissa on vakioesityslista, jonka mukaan edetään. Mukana on olluttyöntekijöitä ja esimiehiä varhaiskasvatuksesta, neuvolasta, koululta, perheneuvolasta, sosiaalityöstä,perhetyöstä, nuorisotyöstä, psykiatrian avopalveluista ja seurakunnasta. Tapaamisia jatketaan osallis-60 Opas on luettavissa http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/varhainen‐avoin‐yhteistyo‐keski‐pohjanmaankunnissa/view


104tujien <strong>to</strong>iveiden mukaan joko puolivuosittain tai vuosittain. Samoilla teemoilla asiaa käsitellään Kokkolankaupungissa ammattiryhmien sisäisissä työkokouksissa.3.2.2 PerhekeskusLapsiperheiden palvelujen kokoaminen perhekeskuksiksi on kirjattu hallitusohjelmaan sekä kahteenpolitiikkaohjelmaan – terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan ja lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmaan.Niissä korostetaan perheiden voimavarojen vahvistamista ja <strong>to</strong>imivaa vanhemmuutta.”Perhekeskus tekee perheiden palveluista paremmin lähestyttäviä. Perhekeskuksen asiantuntijaverkos<strong>to</strong>auttaa havaitsemaan lasten ja perheiden ongelmia sekä tarjoamaan apua mahdollisimmanvarhain. Perhekeskus on lähipalvelua, jonka perhe kohtaa arjen haasteissa:” Näin kuvaili peruspalveluministeriPaula Risikko puheessaan perhekeskuskonferenssissa Espoossa <strong>to</strong>ukokuussa2010.Perhekeskuksen voivat olla monenlaisia. Suomesta löytyy perhekeskuksia, joissa perheiden palvelu<strong>to</strong>n koottuna saman ka<strong>to</strong>n alle. Perhekeskuksen palvelut voivat <strong>to</strong>imia myös eri <strong>to</strong>imipisteissä, muttakeskenään kiinteässä yhteistyössä. Perhekeskus voi olla myös <strong>to</strong>imijoiden verkos<strong>to</strong>, jossa eri <strong>to</strong>imijoillaon sovitut <strong>to</strong>imintamallit.Jyta-alueella perhekeskus<strong>to</strong>iminta ajatellaan <strong>to</strong>imijoiden verkos<strong>to</strong>na, joka perustuu kappaleessa 3.1.esitettyyn varhaiseen avoimeen yhteis<strong>to</strong>imintaan täydennettynä mm. seurakuntien, järjestöjen japerheiden omaeh<strong>to</strong>isella <strong>to</strong>iminnalla.Kokkolan kehittäjätiimi piti tärkeänä, että perhekeskuksella on fyysinen <strong>to</strong>imipaikka, joka kokoaaperheiden oman ja ammattilaisten <strong>to</strong>iminnan. Monialainen kehittäjätiimi on ollut työstämässä Perhekeskuksenperustamisen hankesuunnitelmaa. Lisäksi hankesuunnitelma perustuu 25.5.10 pidettyyndialogiseen teemaneuvonpi<strong>to</strong>on, jossa oli mukana vanhempia, järjestöjen edustajia ja alan työntekijöitä.Myös päättäjiä ja virkamiesjoh<strong>to</strong>a oli kutsuttu tilaisuuteen, mutta paikalla oli vain yksi keskijohdonvirkamies.Hankesuunnitelma on lähetetty Kokkolan lapsiperheiden palveluista vastaavalle johdolle sekä hankkeenkummipäättäjille ennen vuoden 2011 talousarviokokousta. Hankesuunnitelmassa on selvitettymiksi ja keitä varten perhekeskusta tarvitaan, mitä on tarkoitus saada aikaan ja mitä tavoitteen <strong>to</strong>teutumiseksitarvitaan sekä mitkä tulevat olemaan perhekeskus<strong>to</strong>iminnan kustannukset. Hankesuunnitelmaon luettavissa löytyy internetsivuilta 61 .Kokkolassa perhekeskus sai maaliskuussa 2011 yhteiset <strong>to</strong>imintatilat Ray:n rahoittaman kansalais<strong>to</strong>iminnankeskuksen, Yhteisöklubi Sillan kanssa kaupungin keskustasta. Tiloihin muuttivat lapsiperheidenkotipalvelu<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>, hankkeen perhesosiaalityöntekijä sekä perheohjaaja. Syksyn 2011 ajanmukana on myös terveydenhoitaja osa-aikaisesti. Perhekeskus profiloituu <strong>to</strong>imijoidensa mukaanvarhaisen tuen yksiköksi, jossa palvelujen koordinoinnista vastaa perhesosiaalityöntekijä. Perhekeskuson matalan kynnyksen paikka, josta saa tie<strong>to</strong>a niin sosiaali- ja terveyspalveluista kuin järjestöjentarjoamista palveluista. Toiminta on käynnistynyt syksyllä 2011 ja hakee vielä muo<strong>to</strong>aan. Perhekahvila<strong>to</strong>imii kerran viikossa, lisäksi erilaisia joko ammattilaisten tai vertaisohjaajien vetämiä ryhmiä onalkamassa, esim. uusperheiden ryhmä, erovanhempien lasten ryhmä, vanhempi-vauvaryhmä. Perhekeskuksessaon alkamassa myös seniorikahvila, jota kautta yhteistyötä voidaan viritellä ikäihmisten jalapsiperheiden välille.61 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/keski‐pohjanmaa/perhekeskuksen‐perustamisen‐hankesuunnitelma/view


105Kiurun alueella perhekeskus<strong>to</strong>iminnan pilottikunniksi on valittu Kannuksen kaupunki ja Kaustisenkunta. Molemmissa kunnissa järjestettiin maalis-huhtikuussa 2011 kysely perhekeskus<strong>to</strong>iminnan tarpeellisuudestaja mahdollisista sisällöistä. Kyselyn tulosten perusteella yhdessä kunnissa <strong>to</strong>imivienjärjestöjen kanssa on selvitetty <strong>to</strong>iminnan järjestämisen mahdollisuuksia ja muo<strong>to</strong>ja. Toiminta rakentuuensisijaisesti <strong>to</strong>imijoiden verkos<strong>to</strong>on ja tukeutuu seurakuntien perhekerhoihin ja MLL:n perhekahvila<strong>to</strong>imintaan.3.2.3 Moni<strong>to</strong>imijainen perhevalmennusEnnaltaehkäisevässä työssä neuvolan rooli nousee keskeiseksi, koska neuvola tavoittaa lähes 100 %perheistä sekä raskauden aikana että pikkulapsivaiheessa. Perhevalmennuksen kehittäminen/uudistaminenotettiin peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurun yhdeksi kehittämisen kohteeksi.Perhonjokilaaksossa valmennuksista vastaavat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat. Lisäksiterveyskeskuspsykologi, suuhygienisti ja fysioterapeutti pitävät oman osuutensa. Synnytyksen jälkeenei enää järjestetä valmennusta.Lestijokilaakson kunnista vain Kannuksessa perhevalmennus <strong>to</strong>imii saumat<strong>to</strong>masti. Kannuksessaperhevalmennus jatkuu synnytyksen jälkeen Mammis-kerhona, joka kokoontuu ohjatusti viisi kertaaja sen jälkeen äidit usein jatkavat kokoontumista keskenään. Kunnissa pidetyissä varhaisen tuen työkokouksissanousi lähes kaikissa esille tarve synnytysten jälkeisiin äiti-vauvaryhmiin vanhemmuudenvahvistamiseksi.Kummassakin jokilaaksossa oli kuntia, joissa perhevalmennusta ei viime aikoina ole järjestetty lähinnäresurssipulasta johtuen. Yhdessä pienessä kunnassa valmennus annettiin henkilökohtaisesti, koskasynnyttäjien määrä oli niin alhainen.Tavoitteena on yhtenäistää perhevalmennusten sisältö koko yhteis<strong>to</strong>iminta-alueella ja uudistaa sitämoni<strong>to</strong>imijaiseen suuntaan.Nuppu-hanke on tehnyt sopimuksen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa kahden opiskelijanterveydenhoitajatutkin<strong>to</strong>on liittyvän opinnäytetyön ja kehittämistehtävän kohdentamisestaperhevalmennuksen kehittämiseen. Kyselyt vanhemmille ja terveydenhoitajille <strong>to</strong>teutetaan syyslokakuussa.Työn tuloksena saadaan sekä teoreettinen katsaus hyvään perhevalmennukseen ettäkäytännönläheinen perhevalmennuksen käsikirja.3.2.4 Neuvolan perheohjaajaVarhaisen tuen ongelmakohdaksi muodostui erityisesti Kokkolan ja Perhonjokilaakson kuntien (Ha-KaVe) alueella se, että kunnissa ei ollut tarjolla varhaisen tuen palveluja perheille, joiden kohdallaneuvolan terveydenhoitajan huoli oli herännyt. Lapsiperheiden kotipalveluja oli tarjolla rajoitetusti,mutta tarpeeseen nähden riittämättömästi. Lastensuojelun perhetyön palveluja voitiin antaa vainlastensuojeluasiakkuuden omaaville lapsille ja perheille.Neuvolan perhetyön tavoitteeksi asetettiin seuraavaa:• tuetaan vanhempia arjessa jaksamisessa• vahvistetaan perheen omia voimavaroja• autetaan vanhempia näkemään ja kokemaan pikkulapsen tarpeet, oma vanhemmuus japarisuhde sekä sosiaalinen verkos<strong>to</strong>• tunnistetaan ja tarjotaan tukea erityistä tukea tarvitseville perheille• ohjataan ja rohkaistaan vanhempia muihin palveluihin


106Neuvolan perhetyön kohdistetaan erityisesti ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille, joilla eiole mielikuvaa vauvasta ja/tai vanhemmuudesta. Muita mahdollisia kohderyhmiä ovat hyvin nuoretvanhemmat, jotka tarvitsevat tukea vauvan hoi<strong>to</strong>on ja vauvan tarpeiden tunnistamiseen sekä yksinhuoltajavanhemmat.Vanhemmat voivat olla myös uupuneita, heillä voi alavireisyyttä ja/tai suuriaelämänmuu<strong>to</strong>ksia. Useimmilta vanhemmilta puuttui myös sosiaalinen tukiverkos<strong>to</strong>.Kokkolan kaupungissa neuvolan perheohjaajapilotti <strong>to</strong>teutettiin 1.5.2010–31.4.2011 ensisijaisestiTorkinmäen neuvolan alueella. Perheohjaajan tueksi nimettiin moniammatillinen kehittämisen tukiryhmä.Pilottikauden aikana perheohjaajalla on ollut yhteensä 40 asiakasperhettä. Kerrallaan aktiivivaiheessaon ollut noin 7 perhettä. Suurin osa perheistä on ohjautunut asiakkaaksi neuvolan terveydenhoitajankautta. Asiakkuuden kes<strong>to</strong> on vaihdellut kahdesta käyntikerrasta puoleen vuoteen. Pääasiallisettulosyyt ovat olleet mm. vanhemman uupumus tai lievä mielenterveysongelma, vauvan taitaaperon uniongelmat ja päivärytmi, lapsen uhmaiän haasteet, hyvin nuoret vanhemmat, yksin odottajat,lähiverkos<strong>to</strong>n vähäisyys.Mahdollisuuksien mukaan perheohjaaja on tavannut perheen ensimmäisen kerran yhdessä terveydenhoitajankanssa, jolloin perhetyön aloittamisesta on sovittu. Ensimmäisellä kotikäynnillä on kar<strong>to</strong>itettuperheen tarpeet ja laadittu yhdessä perheen kanssa perhetyön suunnitelma. Tapaamisissakäytetään erilaisia perhetyön työmenetelmiä ja -välineitä. Asiakkuuden puolivälissä suunnitelman <strong>to</strong>teuttamistaarvioidaan ja asiakkuuden päätteeksi pyydetään asiakkaalta palaute.Perheohjaaja <strong>to</strong>teutti pilottiaikana kaksi vanhempi-lapsi ryhmää, joissa <strong>to</strong>isessa työparina <strong>to</strong>imi neuvolanterveydenhoitaja ja <strong>to</strong>isessa seurakunnan lastenohjaaja.Vanhemmilta tulleissa palautteissa perheet olivat kokeneet saaneensa apua. Heille tärkeitä asioita olikäsitelty ja käyntejä ollut riittävästi. Eräs äiti oli kokenut pelkästään tiedon siitä, että apua on saatavilla,kun sitä tarvitsee hyvänä ja helpottavana tie<strong>to</strong>na. Vanhemmat kokivat myös hyvänä, että heilläoli mahdollisuus ottaa uudelleen yhteyttä perheohjaajaan, jos oli tarpeen. Hyvänä koettiin myös se,että ohjeita ja neuvoja annettiin, mutta ei painostettu <strong>to</strong>imimaan tietyllä tavalla.Yhteistyökumppaneilta tulleissa palautteissa perheiden auttaminen varhaisessa vaiheessa koettiinerittäin tärkeänä. Perheillä itsellään on ollut halu ottaa tuki vastaan ja löytää perheohjaajan tukemanaomat voimavarat arjessa selviytymiseen. Varhaisessa vaiheessa annettu tuki ehkäisee ongelmienpahentumisen, perhetilanteen kriisiytymisen ja ajautumisen tarpeet<strong>to</strong>masti erilaisiin erityispalveluihin.Nähdään myös, että jos perheet saavat apua ja neuvoja jo ongelmiensa alkuvaiheessa, niin lastensuojeluasiakkaidenmäärä alkaa kääntyä laskuun. Tärkeää on ollut, että perheohjaaja on ollut osaneuvolan moniammatillista työryhmää ja läsnä neuvolassa. Silloin herääviin huoliin on ollut helppopuuttua heti ja yhdessä laaja-alaisesti etsiä keinoja perheen asioiden kun<strong>to</strong>on saattamiseksi. Eräs terveydenhoitajakuvaa asiaa osuvasti: ”Tanja teki itsensä nopeasti tarpeelliseksi. Yhtäkkiä aloin huomataperheitä, jotka tarvitsivat matalan kynnyksen puuttumista. Esim. masentuneet äidit, unikouluasiat ja uusavut<strong>to</strong>muus.Aikaisemminkin tietysti pyrin auttamaan perheitä, mutta usein oli niin, että lähetin heidät perheneuvolaan,unikouluuun, vauvatiimiin, psyk sh:lle tai psyk.polille. Nyt pystyttiin Tanjan avulla hoitamaanuseimmat pulmat jo ennen kuin asiat olivat menneet liian pitkälle.”Yhteistyökumppaneiden <strong>to</strong>iveena on, että Kokkolan saataisiin useampi perheohjaaja. Sopivana määränäpidetään yhtä ohjaajaa kahta neuvolaa kohden. ”Tällä tavoin säästettäisiin varmasti korjaavassahoidossa. Inhimilliset kärsimykset vähenisivät”Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kaksi sosionomiopiskelijaa tekevät opinnäytetyön Varhainenneuvolaperhetyö Kokkolassa - tukemalla vanhemmuutta edistetään hyvää lapsuutta. Opiskelijat kar<strong>to</strong>ittavatneuvolan perhetyön tarvetta ja työn vaikuttavuutta perheiden arjessa.


107Neuvolan perheohjaaja jatkaa työtään 1.5.2011 alkaen kaupungin työntekijänä sijoittuen fyysisestiperhekeskukseen. Perheohjaaja on jatkossa kaikkien neuvoloiden käytössä. Syksyn aikana yksi terveydenhoitajaon irrotettu osa-aikaisesti omasta perustyöstään ja hän <strong>to</strong>imii perheohjaajan työparinaniin kotikäyntityössä kuin ryhmien vetämisessä. Saman ka<strong>to</strong>n alla <strong>to</strong>imii nyt lapsiperheiden kotipalvelu,joka suuntaa osan työntekijöidensä työpanosta varhaiseen tukeen.Peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurun alueella, Halsuan, Kaustisen ja Vetelin kuntien alueella <strong>to</strong>teutettiinhankkeen perheohjaajapilotti 22.3.2011–31.10.2011. Perheohjaajan pää<strong>to</strong>imipiste sijaitsi Kaustisenneuvolassa. Työn tavoitteet olivat yhteneväiset Kokkolan alueen pilotin kanssa. Kevätkaudella työnpainopisteenä oli varhaisen tuen perheohjauksen tunnetuksi tekeminen neuvolan ja muiden yksikköjentyöntekijöille sekä alueen lapsiperheille vierailemalla mm. perhekahviloissa ja perhekerhoissa.Perheohjaajan työ painottui perhekohtaiseen kotikäyntityöhön, ryhmä<strong>to</strong>imin<strong>to</strong>ja ei pilotin aikanaehditty aloittaa. HaKaVe-alueella uudenlaisena <strong>to</strong>imintamuo<strong>to</strong>na syksystä 2011 alkaen perheohjaajatapaa yhdessä terveydenhoitajan kanssa kaikki ensimmäistä lastaan odottavat äidit raskausviikolla28–30. Vauvan ollessa 2-3 kk:n ikäinen perheelle tarjotaan perheohjaajan käyntiä, jolloin perheenkanssa käydään läpi vauvaperheen arjen voimavaralomake. Tapaamisen tavoitteena on kar<strong>to</strong>ittaaperheen omia voimavaroja ja tarvittaessa tarjota perheelle varhaista tukea.Peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiuru on kirjannut ennalta ehkäisevän perhetyön strategiseksi tavoitteekseenja meneillään tehtävän täyttäminen vakinaisesti.3.2.5 PerhesosiaalityöntekijäVarhaisen avoimen yhteis<strong>to</strong>iminnan <strong>to</strong>teutuminen (kts. luku 3.3.1) edellyttää <strong>to</strong>imivia yhteistyöverkos<strong>to</strong>ja.Tavoitteena on saada tukea tarvitsevat perheet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuenpiiriin – jo ennen kuin perheellä on tarvetta lastensuojelun asiakkuuteen. Lastensuojelun sosiaalityönresurssien vähäisyydestä johtuen sosiaalityöntekijöiden työpanos Kokkolan kaupungin alueella suuntautuuyksinomaan lastensuojelun asiakkuuden omaavien perheiden kanssa tehtävään korjaavaantyöhön. Lasten ja perheiden kanssa työskentelevät peruspalvelujen ammattilaiset ovat kokeneet ongelmanasosiaalityön osaamisen puuttumisen yhteis<strong>to</strong>imintaverkos<strong>to</strong>sta silloin kun lapsella/perheelläei ole vielä lastensuojelun asiakkuutta.Lasten ja perheiden ongelmien havaitsemisessa, tunnistamisessa ja varhaisessa tuessa ensisijainenrooli on neuvolan, päivähoidon ja koulun työntekijöillä. Usein tulee kuitenkin tarvetta saada myössosiaalityön näkökulma asiakastilanteeseen, vaikka varsinaista lastensuojelun tarvetta ei olekaan eikäperheellä ole lastensuojelun asiakkuutta. Perheessä voi olla jonkinlaista tuen tarvetta tai sosiaalisiariskitekijöitä kuten vanhemman jaksamat<strong>to</strong>muutta, isoja elämäntilanteen muu<strong>to</strong>ksia tai neuvonnan jaohjauksen tarvetta.Olennaista lastensuojelutarpeen kannalta on se, että havaitut riskitekijät eivät vielä vaikuta lastenhyvinvointiin ja perheellä on vielä omia voimavaroja. Toimimalla mahdollisimman varhain, mahdollisimmanavoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä voidaan estää pienten ongelmien kasautuminenja muuttuminen suuriksi lastensuojeluongelmiksi.Kokkolan alueen kehittäjäsosiaalityöntekijän tehtäviä täsmennettiin 1.5.2010 alkaen niin, että hän<strong>to</strong>imii perhesosiaalityöntekijänä erityisenä työalueenaan neuvolaikäiset lapset ja perheet. Tavoitteenaoli selvittää, millaisiin perheiden tarpeisiin perhesosiaalityöllä pystytään vastaamaan ja voidaankolastensuojeluongelmia havaita herkemmin. Selvityksen kohteena oli myös, voidaanko varhaisen tuenavulla ehkäistä lastensuojelutarpeen syntymistä perheissä. Syyskuun 2011 loppuun mennessä perhesosiaalityöntekijälleon ohjautunut yhteensä 26 asiakasperhettä.Vuoden aikana <strong>to</strong>teutunut tiiviimpi yhteistyö neuvoloiden kanssa on helpottanut varhaisen tuen tarpeidentunnistamista ja niihin tarttumista. Lastensuojelun neuvoloiden vastuusosiaalityöntekijä kiersi


108yhdessä perhesosiaalityöntekijän kanssakantakaupungin neuvolat. Tapaamisilla haettiin yhteisymmärrystävallitsevaan tilanteeseen sekä tuntumaa uudelle tavalle <strong>to</strong>imia. Uusi tapa <strong>to</strong>imia lähtee liikkeelleyhteisestä ymmärryksestä. Kiireen ja työn kuormittavuuden johdosta yhteistyö ei aina <strong>to</strong>imi <strong>to</strong>ivotullatavalla.Tapaamisten jälkeen ilmeni selvä tarve jatkaa tiiviimpää yhteistyötä perhesosiaalityön kanssa. Varhaisentuen perheitä, joilla ei vielä ole tarvetta lastensuojeluasiakkuuteen on kentällä paljon. Syksyn2011 alkaessa yhteistyötapaamisiin liittyivät mukaan neuvolan perheohjaaja ja erikoissairaanhoidonvauvaperhetyön työntekijät. Säännöllisten tapaamisten kautta saavutetaan luottamus siihen, ettäkaikki saman asian äärellä työskentelevät kantavat yhteisvastuuta varhaista tukea tarvitsevista perheistä.Kokkolan kaupungin lastensuojelun vastuulla olleet varhaiskasvatuksen hoi<strong>to</strong>- ja kasvuryhmät siirtyivätvuoden 2011 alusta perhesosiaalityöntekijälle. Säännölliset yhteydenpidot ja tapaamiset ova<strong>to</strong>lleet luomassa pohjaa varhaiselle puuttumiselle. Toimivimmat rakenteet luodaan alueen verkos<strong>to</strong>jaylläpitämällä ja yhteistyötä vahvistamalla. Tulevan vuoden aikana sivistys<strong>to</strong>imen ja perhesosiaalityönyhteistyössä <strong>to</strong>ivotaan tapahtuvan edistystä. Hankkeen tuottaman ”Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa” -oppaan kautta yhteistyön lähtökohdat ovat selvenneet. Oppaan sisäistäminenja käytäntöön vieminen vaativat yhteistyön tiivistämistä.Perhesosiaalityöntekijä eli varhaisen tuen sosiaalityön asiakkuus perustuu vanhemman suostumukseenja asiakkaana on aina aikuinen. Perhesosiaalityössä vanhemman elämäntilannetta tarkastellaanaikuisen lähtökohdista ja tuen tarpeista käsin. Elämäntilannetta tarkastellaan tie<strong>to</strong>isemmin vanhemmuudennäkökulmasta kuin aikuissosiaalityössä.Varhaisen tuen palveluiden kehittäminen on perhesosiaalityöntekijän ensisijainen tehtävä. Neuvolanperhetyöntekijä ja perhesosiaalityöntekijä <strong>to</strong>imivat Nuppu-hankkeen <strong>to</strong>isena tavoitteena olleessaPerhekeskus Sillassa. Keskus avattiin 1.5.2011 ja virallisia avajaisia perheille vietettiin 5.9.2011.Perhekeskus <strong>to</strong>imii kerran viikossa perhekahvilana ja vertaisryhmä<strong>to</strong>iminnan keskuksena. Keskuksessatyöskentelevät lapsiperheiden kotipalveluja järjestö- ja vapaaeh<strong>to</strong>is<strong>to</strong>iminnan työntekijät Kostiry:sta. Keskuksessa <strong>to</strong>imivien <strong>to</strong>imijoiden intressi ja päämäärä ovat yhteisiä. Tavoitteenamme on kehittyävarhaisessa yhteistyössä ja ennaltaehkäisevien palveluiden näkyvyydessä. Varhainen tuki vaatii<strong>to</strong>imiakseen pystyvät rakenteet ja työntekijät sekä sitä kautta juurtuneet <strong>to</strong>imintatavat.3.2.6 OsallisuusViranomaiskeskeisyys on osa suomalaista työkulttuuria. Asiakkaiden ai<strong>to</strong> osallistuminen ja heidänasiantuntijuuden käyttö esim. palvelujen suunnittelussa on harvinaista. Vielä harvinaisempaa on lastenosallisuuden <strong>to</strong>teutuminen, vaikka lapsen oikeus osallisuuteen on yksi Lapsen oikeuksien sopimuksenmäärittämistä perusoikeuksista jo kahdenkymmenen vuoden takaa. Lastensuojelulain mukaanlasten tulee saada osallistua paitsi itseään koskevien asioiden käsittelyyn, myös palvelujen kehittämiseen.Osallistuminen paitsi parantaa suunnitteluprosessia myös vahvistaa lapsen itsetunnon kehitystäja antaa kokemuksen omista vaikutusmahdollisuuksista. Lasten osallisuutta lähdettiin konkreettisesti<strong>to</strong>teuttamaan Toholammin kunnassa, jossa kehittäjäsosiaalityöntekijän johdolla suunniteltiin ja <strong>to</strong>teutettiinleikkipuis<strong>to</strong>n rakentaminen. Alusta asti mukana oli innokas porukka, joka nopealla aikataulullavei hanketta eteenpäin. Seurakunnan päiväkerhojen ja päivähoidon lapset sekä esikoululaiset ja1. ja 2. luokan oppilaat ideoivat, millainen on unelmien leikkipuis<strong>to</strong>. Lapset osallistuvat myös työryhmänkokouksiin ja olivat koko ajan mukana hankkeen suunnittelussa ja <strong>to</strong>teutuksessa.Kokkolan alueella lapsiperheiden vanhempia haastettiin osallisuuteen kutsumalla heitä teemaneuvonpi<strong>to</strong>onkoskien perhekeskuksen <strong>to</strong>iminnan sisältöjä. Lehtijutun ja yleisen kutsun perusteella tilaisuuteentuli vain kaksi äitiä. Mukana olleesta sosionomiopiskelijaryhmästä saatiin kuitenkin hyväryhmä äitejä mukaan. (Kts. myös 3.3.2)


109Nuppu-hanke oli mukana Keski-Pohjanmaan liikunnan järjestämässä perheliikuntakampanjan aloitustapahtumassa.Vanhemmille esiteltiin perhekeskus hanketta ja kerättiin kyselylomakkeella tie<strong>to</strong>amm. perhekeskus<strong>to</strong>iminnan sisällöistä (N=44). Suosituimmaksi <strong>to</strong>iminnaksi osoittautui avoin kahvila<strong>to</strong>iminta(63 % vastaajista). Erilaisiin vanhempi-lapsiryhmiin ilmoitti kiinnostuksena yli puolet vastaajista.Eniten tukea vanhemmuuteen saatiin sukulaisilta (91 %) ja <strong>to</strong>isilta vanhemmilta (77 %). Myösneuvola ja päivähoi<strong>to</strong> koettiin hyvin tukea antavina. Kysyttäessä minkälaista tukea kaipaisit lisää?”vastaukset hajosivat varamummosta yhteisiin harrastusmahdollisuuksiin.Peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurun alueella Kannuksessa ja Kaustisella selvitettiin joka kotiin menneenkyselyn avulla vastaavia asioita maalis-huhtikuun2011 aikana. Kannuksessa vastaajia oli 54 ja Kaustisella33. Kannuksessa suurimman suosion sai <strong>to</strong>iminnoista avoin kahvila<strong>to</strong>iminta (64 % vastaajista),Kaustisella oli kolme lapsiryhmä (60 % vastaajista). Kannuslaisista vastaajista 85 % sai eniten tukeavanhemmuuteen sukulaisilta, Kaustisella eniten tukea saatiin sukulaisilta ja neuvolasta (79 %). Interne<strong>to</strong>li molemmissa kunnissa samanveroinen tuenantaja päivähoidon kanssa. Tilapäinen lastenhoi<strong>to</strong>apuoli molemmissa kunnissa selvästi kärjessä kysyttäessä millaista tukea kaipaisit lisää. Yhteisetharrastusmahdollisuudet olivat <strong>to</strong>isella sijalla.Perhekeskuksessa kerätään jatkuvasti asiakaspalautetta, jonka mukaan <strong>to</strong>imintaa suunnataan.Yhtenä osallisuusmuo<strong>to</strong>na perhekeskuksessa on viritelty aikapankki<strong>to</strong>imintaa. Aikapankissa vaihdetaanpalveluita aikaa vastaan. Periaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita.Ideana on vaihtaa palveluita niin, että vaihdon yksikkönä on aika: 1 <strong>to</strong>vi vastaa yhtä tuntia.Esimerkiksi ompelusta pitävä henkilö tarjoaa korjausompelua muille jäsenille ja saa itselleen apuaesimerkiksi leipomisessa. Elämässä ei tarvitse pärjätä yksin, vaan tarvitsemme <strong>to</strong>isiamme ja saammepyytää apua.Vertaisryhmä<strong>to</strong>iminnan viriämiseksi Nuppu-hanke järjesti keväällä 2011 vertaisryhmäohjaajakoulutuksen.Koulutuksen <strong>to</strong>teutti Mannerheimin lastensuojeluliit<strong>to</strong>. Koulutukseen osallistui 15 vanhempaa/ryhmänvetäjää.Tällä hetkellä Kokkolan alueella <strong>to</strong>imii viisi vertaisryhmää.Erilaisiin <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>ihin osallistumisen helpottamiseksi Kokkolan alueella on sosionomiopiskelijan harjoittelutyönäkoottu ”Opas lapsiperheille”. Oppaaseen on koottu ja esitelty kaupungin, seurakuntienja järjestöjen lapsiperheille suunnatut, kaikille tarkoitetut <strong>to</strong>iminnat yhteystie<strong>to</strong>ineen. Opas on luettavissamyös sähköisesti Kokkolan internetsivuilla. 623.3 SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN KEHITTÄMINEN3.3.1 Valtakunnalliset taustatKäytännön opetus on olennainen ja pakollinen osa sekä sosiaalityön maisteritutkinnossa että sosionomi(AMK)-tutkinnossa. Sosiaalityön yliopis<strong>to</strong>-opetuksessa ei kuitenkaan ole luotu vakiintunuttajärjestelmää käytännön opiskeluun kuten on esim. luokanopettajakoulutuksessa. Sosiaalityön neuvottelukunta(2003) ja korkeakoulujen arviointineuvos<strong>to</strong> (2004) ovat raporteissaan ottaneet kantaasosiaalialan opetusklinikan perustamisen puolesta. Varsinaisena alkusysäyksenä voidaan kuitenkin pitääOpetusministeriön työryhmämuistiota 2007:43 Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta, jossa ehdotetaanperustettavaksi sosiaalityön koulutusta antavien yliopis<strong>to</strong>jen yhteyteen opetus- ja tutkimusklinikkasosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen rakenteeksi ja yhteistyön areenaksi yliopis<strong>to</strong>jen,ammattikorkeakoulujen ja työelämän välille. (Opetusministeriö 2007)62 https://www.kokkola.fi/perusturva/fi_FI/etusivu/ Opas lapsiperheille


110Valtakunnallinen sosiaalityön yliopis<strong>to</strong>verkos<strong>to</strong> Sosnet <strong>to</strong>teuttaa Lapin yliopis<strong>to</strong>n koordinoimana Euroopansosiaalirahas<strong>to</strong>n rahoittaman projektin Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys. Hankerahoituson ajalle 2009–2011. Hankkeen tavoitteena on valtakunnallisesti vakiintuneen yhteistyörakenteenluominen työelämän kanssa käytännön opetuksen kehittämiseksi ja organisoimiseksi.3.3.2 Paikalliset taustatSosiaalityön maisteriopinnot käynnistyivät aikuisopin<strong>to</strong>na Jyväskylän yliopis<strong>to</strong>n Kokkolan yliopis<strong>to</strong>keskusChydeniuksessa vuonna 2006. Alueella <strong>to</strong>imi entuudestaan Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu,jolla oli sosionomi AMK-koulutusta vuodesta 1996 alkaen sekä Kokkolassa että Ylivieskassa.Oppilai<strong>to</strong>sten yhteistyöhankkeena <strong>to</strong>teutettiin vuonna 2008 selvitys Keskipohjalaisen sosiaalialantyön tila ja tulevaisus. Raportin yhtenä <strong>to</strong>imenpide-ehdotuksena esitetään selvitettäväksi mahdollisuuksiaottaa käyttöön sosiaalityön ja sosiaalialan opetuksessa nk. klinikkamalli oppilai<strong>to</strong>sten yhteistyökäytäntöjen,käytännönharjoittelujen ja opinnäytetöiden koordinoimiseksi ja systematisoimiseksi(Rantamäki, 84).Kokkolan yliopis<strong>to</strong>keskus Chydeniuksen <strong>to</strong>imeenpanemana <strong>to</strong>teutettiin selvitys Sosiaalityöntekijöidennäkemyksiä sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka<strong>to</strong>iminnan kehittämiseen (Niemi 2008). Selvityksessäkar<strong>to</strong>itettiin ryhmähaastatteluin yliopis<strong>to</strong>keskuksen sosiaalityön koulutuksen <strong>to</strong>imialueella työskenteleviensosiaalityöntekijöiden odotukset klinikka<strong>to</strong>imintaa kohtaan.Kehittämiskohteiden valintaKlinikkatyöryhmän työskentely aloitettiin tulevaisuusverstas – työmenetelmällä, jonka avulla kar<strong>to</strong>itettiinkehittämiskohteet. Sisällöllisiksi kehittämiskohteiksi valittiin• sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työparityöskentelyn kehittäminen ja tehtävärakenteenselkeyttäminen mm. yhteisten harjoittelujaksojen avulla• käytännön opetuksen ohjaajien valmennus ja koulutus; selvitetään mahdollisuudet yhteistyöhönammattikorkeakoulun kanssa• sosiaalialan koulutuksen ja käytännön työelämän yhteyksien tiivistäminen esim. lisäämällä työelämänedustajien osuutta opetuksessa• yliopis<strong>to</strong>n ja ammattikorkeakoulun välisen opetusyhteistyön tiivistäminen ja <strong>to</strong>isen <strong>to</strong>iminnantuntemuksen lisääminen• käytännönopetukseen ja työelämään integroituvat opinnäytetyöt ja yhteisen opinnäytepörssinaikaansaaminenSosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka<strong>to</strong>iminnasta tehdään lukuvuosittain <strong>to</strong>imintasuunnitelma, jokaon luettavissa internetsivuilta. 633.3.4 Käytännön opettaja sosiaalialan työn kehittäjänäKäytännön opetus/harjoittelu on pakollinen osa sosiaalialan opin<strong>to</strong>ja niin yliopis<strong>to</strong>ssa kuin ammattikorkeakoulussa.Käytännön opetus on työssä oppimista, joka tukee ja syventää oppilai<strong>to</strong>ksessa annettavaateoreettista opetusta. Työskentelyä ohjaa sosiaalityöntekijän tai sosionomin tutkinnon63 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/keski‐pohjanmaa/keski‐pohjanmaan‐sosiaalialan‐opetus‐ja‐tutkimusklinikan<strong>to</strong>imintasuunnitelma‐lukukaudelle‐200920132010/view


111suorittanut työntekijä. Käytännön opetus etenee prosessin luonteisesti ja se on suunnitelmallista jaselviin tavoitteisiin tähtäävää opetusta. 64Sosiaalityön opetusta antavissa yliopis<strong>to</strong>issa käytännön opettajina <strong>to</strong>imivien sosiaalityöntekijöidenkoulutus/valmennus on ollut yliopis<strong>to</strong>kohtaista. Esimerkiksi Helsingissä koulutusta on ollut jo kymmenenvuoden ajan ja koulutus on haluttua. Monissa yliopis<strong>to</strong>issa koulutusta ei ole järjestetty tai siihenei ole ollut kysyntää, vaikka sitä olisi järjestettykin. Kokkolan yliopis<strong>to</strong>keskuksen sosiaalityönyksikössä ei koulutusta ole järjestetty aikaisemmin.Ammattikorkeakoulussa ohjaajien koulutusta on järjestetty useamman vuoden ajan ”Taitava ohjaaja”-nimikkeellä. Koulutukseen osallistujat ovat olleet pääosin terveydenhuollon yksiköistä.Käytännön opettaja sosiaalialan työn kehittäjänä -koulutus päätettiin järjestää sekä sosionomi- että sosiaalityöntekijäopiskelijoidenohjaajille. Koulutus suunnattiin Keski-Pohjanmaan alueen lisäksi Vaasanja Raahen kaupunkien sekä Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien alueelle. Opiskelijoiltakysyttiin myös halukkuutta <strong>to</strong>imia ylikunnallisesti ohjaajana siten, että opiskelija suorittaa harjoitteluaanjoko <strong>to</strong>isessa kunnassa tai <strong>to</strong>isessa työyksikössä. Lisäksi kysyttiin hakijoiden halukkuutta <strong>to</strong>imiasosionomi-sosiaalityöntekijäopiskelijatyöparin ohjaajina.Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa käytännön opettajien pedagogisia ja työnohjauksellisia ohjausvalmiuksiasekä tarjota välineitä oman asiantuntijuuden pohtimiseen ja kehittämiseen. Koulutuksentuo<strong>to</strong>ksena saadaan alueelle ammattikäytäntöjen opetusta ja kehittämistä tukeva asiantuntijaverkos<strong>to</strong>,joka myös aktiivisesti luo <strong>to</strong>imivaa käytännön opetusympäristöä. 65Koulutuksen 66 laajuus oli 5 opin<strong>to</strong>pistettä ja se <strong>to</strong>teutettiin aikavälillä <strong>to</strong>ukokuu 2010 – tammikuu2011. Koulutuksesta sai <strong>to</strong>distuksen 13 opiskelijaa, joilla kahdeksalla oli sosiaalityöntekijän pätevyys,neljällä oli sosionimitutkin<strong>to</strong> ja yhdellä oli sosiaalityön maisteriopinnot kesken. Neljällä opiskelijallaoli molemmat tutkinnot. Koulutettavat olivat tyytyväisiä koulutukseen ja molempien ammattiryhmienmukanaolo koettiin hyvänä. Koulutukseen osallistuneiden kanssa sovittiin jatkotapaaminen loppusyksylle2011. Syksyllä 2011 selvitetään myös uuden valmennuskurssin tarve.3.3.5 Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työparityöskentely ja tehtäväkuvaustenselkeyttäminenSosiaalialan koulutusjärjestelmää on uudistettu ja kehitetty vastaamaan paremmin väestön haasteisiin1990-luvulta lähtien. Yliopis<strong>to</strong>issa sosiaalityö on saanut pääaineen statuksen ja sosiaalityöntekijänkelpoisuutena on ylempi korkeakoulututkin<strong>to</strong>. Korkeakoulujärjestelmää täydennettiin ammattikorkeakouluilla,minkä seurauksena sosiaalialalle syntyivät uudet ammattikorkeakoulututkinnot, mm.sosionomi AMK ja YAMK.Sosiaali- ja terveysministeriössä koottiin työryhmä 2005–2006, jonka tehtävänä oli antaa suosituksetsosiaalihuollon tehtävärakenteen kehittämiseksi. Taustalla olivat myös henkilöstön riittävyys ja työssäjaksaminen. Valmistuneiden suositusten tarkoituksena on selkiyttää sosiaalihuollon keskeistenammattiryhmien työnjakoa ja muuttaa sosiaalialan tehtävärakennetta vastaamaan entistä paremminasiakkaiden tarpeisiin sekä hyödyntää täysimääräisesti sosiaalialan uudistuneen koulutuksen tuottamaaosaamista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007).64 Svenlin 201065 Svenlin 201066 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/keskipohjanmaa/Kaytannon%20opettaja_koulutuskutsu_ohjelma.pdf


112Suositukset ovat vain harvoissa kunnissa johtaneet muu<strong>to</strong>ksiin työnkuvissa ja tehtävärakenteissa.Kuntien taloudellinen tilanne ei ole mahdollistanut sosiaalityön resurssien lisäämistä asiakasmääränkasvusta huolimatta. Lisäksi sosiaalityö halutaan edelleen nähdä vaativana ammattityönä, joka edellyttääkaikilta osin sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Sosiaalityöntekijäpulasta johtuen lisää hämmennystätehtäväkuvissa aiheuttaa se, että sosionomi AMK <strong>to</strong>imii usein pitkiäkin aikoja sosiaalityöntekijänsijaisena, kun muodollisesti pätevää työntekijää ei saatavissa. Uusittu lastensuojelulaki korostaa sosiaalityönmerkitystä siinä, että lapsen asioista vastaavalla työntekijällä tulee olla sosiaalityöntekijän pätevyys.Hankkeessa selvityksen kohteena on erityisesti sosiaalityöntekijän ja sosionimin työparityöskentelylastensuojelussa. Lastensuojelulain perusteella lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa kokoprosessista, mutta asiakasprosessin eri vaiheissa tavoitteena on hyödyntää kummankin ammattiryhmänosaamista tarkoituksenmukaisesti. Ammattiryhmien yhteinen tiimityöskentely prosessin aikanaantaa myös uusia näkökulmia työhön ja sen vaikuttavuuteen. Tavoitteena oli <strong>to</strong>teuttaa harjoittelujakso,jossa sosionomi ja sosiaalityön opiskelija voivat käytännössä tutkia yhdessä tehtävärakenteenmukaista työskentelyä. Tavoite ei <strong>to</strong>teutunut, yhteistä harjoittelujakson aikaa ei löytynyt.Työparityöskentely ja tehtävärakenteiden selkeyttäminen oli hankkeen aikana kuitenkin laajalti esillä,sillä sosionomi YAMK Outi Björkskog teki aiheesta opinnäytetyön ”Jaetaan taakkaa kevyemmäksikantaa” – Sosiaalityöntekijä-sosionomi AMK -työparityöskentelyn kehittäminen ja tehtävärakenteidenselkiyttäminen lastensuojelutyössä Kokkolan ja Jytan alueella. Kohderyhmänä olivat Keski-Pohjanmaan alueella olevat lastensuojelun eri tehtävissä olevat työntekijät, joh<strong>to</strong> ja päättäjät. Syksyn2010 aikana pidettiin kaksi avointa foorumia kohderyhmien kanssa, jossa malleja työstettiin vastaamaankäytännön <strong>to</strong>iminta. Mallien työstäminen jatkui alueellisissa työntekijäryhmissä.3.3.6 Opetusyhteistyö yliopis<strong>to</strong>n ja ammattikorkeakoulun välilläKokkolassa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa sosionomien koulutusta on <strong>to</strong>teutettu vuodesta1996 alkaen ja Kokkolan yliopis<strong>to</strong>keskuksessa sosiaalityön maisterikoulutusta vuodesta 2006alkaen. Pitkiä perinteitä ei siis ole kummallakaan korkeakoululla.Hankkeen aikana on järjestetty muutamia yhteisiä teemallisia koulutuspäiviä, joista opiskelijat ovatsaaneet korvaavuuksia tutkin<strong>to</strong>onsa. Kansainvälisten opettajavierailujen yhteydessä olevia luen<strong>to</strong>jaon markkinoitu myös työelämä<strong>to</strong>imijoille.Viime vuosien aikana korkeakouluilla on ollut erilaista hankeyhteistyötä. Opetusyhteistyötä ei juuriole ollut, vaan molemmat oppilai<strong>to</strong>kset ovat pitäytyneet omissa työsuunnitelmissaan. Sosionomiopiskelija<strong>to</strong>vat voineet valita yliopis<strong>to</strong>keskuksen sosiaalityön perusopinnot osaksi vapaavalintaisiaopin<strong>to</strong>ja. Hankeaikana on järjestetty neljä yhteistä neuvottelua korkeakoulujen opetushenkilöstön,SonetBotnian ja hankkeen kesken, jossa yhteistyökuvioita on rakennettu. Samanaikaisesti esillä onollut laajemmalla foorumilla sosiaalialan osaamiskeskuksen ja perusterveydenhuollon pysyvät kehittämisrakenteetja <strong>to</strong>imintamallit Keski-Pohjanmaalla, mihin neuvotteluun ovat osallistuneet edustajatKokkolan kaupungista, erikoissairaanhoi<strong>to</strong>- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurusta, SonetBotniasta,yliopis<strong>to</strong>keskuksesta, ammattikorkeakoulusta, koulutuskuntayhtymästä ja maakuntalii<strong>to</strong>sta.Parhaillaan on meneillään monia alueellisia ja valtakunnallisia opetukseen ja tutkimukseen liittyviäuudistushankkeita, joilla on vaikutuksia niin korkeakoulujen <strong>to</strong>imintaan kuin erilaisiin kehittämisrakenteisiin.


1133.3.7 Sosiaalialan koulutuksen ja työelämän yhteyksien tiivistäminenHankesuunnitelmassa tästä asiasta on kirjoitettu: ”..opiskelijoiden osallistuminen tärkeänä lisäresurssina<strong>to</strong>imintaan. Heidän, työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa olennaista on myös uudenlaisten <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>jenkäynnistäminen sekä syvällisempi ongelmatilanteisiin perehtyminen: tehdä sitä, mitä front-line-työntekijättekisivät, jos heillä olisi aikaa”Klinikkaryhmässä käytiin keskusteluja siitä, miten opiskelijat voisivat tiiviimmin olla mukana erilaisissatyöelämän <strong>to</strong>iminnoissa, esimerkiksi käytännön jakson suorittaminen pidemmällä aikavälillä esim.asiakkaan tai perheen tukihenkilönä, asiakasryhmien vetäjänä jne. Hankkeen aikana kysyntä ja tarjontaeivät ole kuitenkaan kohdanneet. Perhekeskus<strong>to</strong>iminnan aloittamisen myötä voidaan mahdollisuuksiakar<strong>to</strong>ittaa uudelleen.Ammattikorkeakoulussa opiskelu perustuu työelämälähtöisyyteen ja -läheisyyteen. Opiskeluun sisältyykäytännön harjoittelujaksoja yhteensä 45 op:n laajuisesti. Harjoittelujen ohjauksessa tavoitteidenasettaminen ja harjoittelujakson arviointi tehdään pääsääntöisesti yhdessä työelämäohjaajan kanssaharjoittelupaikalla. Myös opinnäytetyöt ovat 100 % työelämälähtöisiä. Erilaisia kehittämis- ja projektitöitätehdään yhteistyössä työelämän kanssa tai työelämän tilauksesta. Ammattikorkeakoulun järjestämäalan jatko- ja täydennyskoulutus on kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa. Alueen osaamistarvettakar<strong>to</strong>itettaessa ja koulutusten sisältöjä suunniteltaessa työelämän edustajien <strong>to</strong>imiminenkoulutuksen ohjausryhmissä ja neuvottelukunnassa lisää merkittävästi järjestettävän koulutuksenkohdentamista ja vaikuttavuutta alueella. Koulutuksia <strong>to</strong>teutetaan myös työelämän tilauksesta.Yliopis<strong>to</strong>keskuksen opiskelijat ovat jo työelämässä <strong>to</strong>imivia aikuisopiskelijoita pääosin Pohjanmaanmaakunnista, mutta myös koko Suomen alueelta. Lähtökohtaisesti heidän opin<strong>to</strong>jensa työelämäyhteytensäon jo tiivis. Opin<strong>to</strong>jen erityisenä haasteena onkin vahvistaa tieteellistä ja tutkimuksellistaotetta sosiaalityöhön. Kokkolan yliopis<strong>to</strong>keskus Chydeniuksen sosiaalityön opetukseen onkin kehitettyerityiset työelämälähtöiset opiskelumenetelmät. Se tarkoittaa sitä, että jokaisessa opin<strong>to</strong>jaksossahuomioidaan opiskelijoiden kokemus työelämästä, analysoidaan erilaisin etätehtävin työelämänkysymyksiä ja sovelletaan tieteellistä tie<strong>to</strong>a suoraan käytännön työelämään. Opinnäytetyöt, projektiopinnotja käytännön työjaksot linkittyvät niin ikään opiskelijoiden työelämän yhteyksiin, kehittämishankkeisiinja tutkimustarpeisiin.Opetusklinikan kautta järjestetään myös jossain määrin alan täydennyskoulutusta. Koulutus<strong>to</strong>iveitaon kyselty työelämässä <strong>to</strong>imivilta.3.3.8 Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/Lapin <strong>to</strong>imintayksikkö on vuonna 2007 tehnyt ensimmäisentiedonkeruun seitsemässä Lapin kunnissa. Sosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>issa kerättiin tie<strong>to</strong> kaikista asiakkaidenja työntekijöiden välisistä kohtaamista 6-8 kk ajalta. Posken julkaisusarjassa on tänä vuonnajulkaistu asiasta raportti Sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin ensiaskeleet Lapista – Tutkimus sosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>jentyön vaikuttavuudesta.Hankealueen kuntien työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua yhteistyössä Lapin yliopis<strong>to</strong>n ja Pohjois-Suomenosaamiskeskuksen kanssa tutkimukseen sosiaali<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>jen sosiaalityön vaikuttavuudesta.Tutkimuksessa kerätään asiakkaisiin liittyvää perustie<strong>to</strong>a, työskentelyn kohteena olevaan ilmiöönja sen muu<strong>to</strong>ksiin liittyvää tie<strong>to</strong>a sekä työskentelyyn ja asiakasprosessiin liittyvää tie<strong>to</strong>a.Ensimmäinen tiedonkeruukuukausi <strong>to</strong>teutettiin syyskuussa 2011. Jyta-alueen kuntien koko sosiaalijaperhetyön henkilöstö osallistui tiedonkeruuseen. Kokkolassa lastensuojelusta osallistui kolmetyöntekijää ja aikuissosiaalityöstä kahdeksan työntekijää. Tutkimuslupa on voimassa vuoteen 2015


114saakka. Kerättyä tie<strong>to</strong>a analysoivat ja käyttävät Lapin yliopis<strong>to</strong>n ja Kokkolan yliopis<strong>to</strong>keskuksenopettajat ja tutkijat opetuksessa sekä sosiaalityön opiskelijat erilaisissa opinnäytetöissään. Analysoitutie<strong>to</strong> palautetaan myös takaisin tiedon kerääjälle oman työn kehittämiseen.3.3.9 OpinnäytepörssiKlinikka<strong>to</strong>iminnassa yhtenä tavoitteena on, että käytännön sosiaalialan työ, opetus-, tutkimus- ja kehittämis<strong>to</strong>imintanivoutuvat <strong>to</strong>isiinsa niin, että saadaan vastavuoroisen <strong>to</strong>iminnan malli. Käytännöntyöelämästä nostetaan ajankohtaisia kehittämis- ja tutkimusaiheita opiskelijoiden opinnäytetöidenaiheiksi. Työelämälähtöisiä aiheita voidaan hyödyntää myös esim. sosiaalityön projektiopinnoissa.Hanke on ollut sopimuskumppanina kolmessa sosionomi AMK-opinnäytetyössä. Lisäksi hankkeeseenvälillisesti liittyviä opinnäytetöitä ja kehittämistehtäviä on tehty useita.3.4 HANKKEEN KUSTANNUKSETKeski-Pohjanmaan osahankkeen tarkennettu kokonaisbudjetti on 448 230 euroa.Valtionosuutta on myönnetty yhteensä 336 173 euroa, joka jakautuu siten, että lääninhallituksen• vuoden 2008 määrärahasta myönnetty osuus on 172 057 euroa, joka on käytettävä31.10.2010 mennessä. Kokonaiskustannukset saavat siten olla 229 409 euroa.• vuoden 2009 määrärahasta myönnetty osuus on 164 116 euroa, joka on käytettävä31.10.2011 mennessä. Kokonaiskustannukset saavat olla 218 821 euroa.Kuntien omavastuuosuus on 25 % kokonaiskustannuksista eli 112 057 euroa, joka jakautuu kunnilleasukasluvun mukaisessa suhteessa. Kokkolan kaupungin osuus tulee näin olemaan hankkeen kokoajalta 75 078 euroa (67 %), ja peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s Kiurun kuntien osuus yhteensä 36 979 euroa(33 %).Vuoden 2008 määrärahasta myönnetyllä rahoituskaudella kulujen <strong>to</strong>teuma oli noin 87 %. Valtionavustustajäi käyttämättä n. 22 140 euroa, kokonaismenoissa 29 500 euroa. Tämä johtui mm. siitä,että henkilöstön rekry<strong>to</strong>inti viivästyi useilla kuukausilla, esimerkiksi Kokkolan alueen kehittäjäsosiaalityöntekijäpääsi aloittamaan vasta vuoden 2010 alussa. Näin myöskään muita <strong>to</strong>imintamenoja eivielä aloitusvuonna 2009 syntynyt. Säästynyttä määrärahaa ei voitu siirtää 1.11.2010 alkavalle rahoituskaudelle.Toisen rahoituskauden aikana <strong>to</strong>imintaa jouduttiin sen sijaan jo rajoittamaan määrärahojen riittävyydenvarmistamiseksi. Taulukossa 3.29 vuoden 2009 rahoituskauden menot ovat vielä arviomenoja,koska loppuraportti on kirjoitettu ennen lokakuun kirjanpidon <strong>to</strong>teutumista.


115Taulukko 3.29 Hankkeen menojen <strong>to</strong>teutuminen kululajeittain ja rahoituskausittain:Määräraha448 230Vuoden 2008määräraha229 409Vuoden 2009määräraha218 821 YhteensäHenkilöstömenot, joista 315 000 142 083 146 117 288 200projektiin palkattava henkilöstö 105 292 126 407 231 699työpanoksen siir<strong>to</strong> 36 791 19 710 56 501Palvelujen os<strong>to</strong>t yhteensä, josta 113 500 45 935 60 810 106 745<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>-, pankki- ja asiantuntija 6 365 2 425 8 790painatukset ja ilmoitukset 7 603 4 692 12 295majoitus- ja ravitsemuspalvelut 5 626 5 939 11 565matkustus- ja kuljetuspalvelut 13 466 8 150 21 616koulutuspalvelut 12 175 39 480 51 655muut palvelujen os<strong>to</strong>t 700 124 824Aineet, tarvikkeet, tavarat 6 510 4 767 11 277Vuokrat 16 500 5 361 7 068 12 429Inves<strong>to</strong>intimenot 3 230Menot yhteensä 448 230 199 889 218 762 418 651Kokkolan omarahoitus 75 078 33 663 37 031 70 694Kiurun omarahoitus 36 979 16 308 17 659 33 967Valtionavustus 336 173 149 916 164 070 313 9863.5 HANKKEEN ARVIOINTIHankkeen työryhmissä (työrukkanen, Kokkolan kehittäjätiimi, Jyta-alueen kehittäjätiimi ja klinikkaryhmä)tehtiin elo-syyskuun 2010 aikana väliarvioinnit itsearviointina. Hankkeen työntekijät tekivätmyös itsearvioinnin omana ryhmänään. Arvioinnin painopiste oli hankkeen tavoitteiden <strong>to</strong>teutumisessaja hankkeen etenemisen tukeminen tavoitteiden suuntaisesti.Arvioinnissa käytettiin seitsemää arviointikysymystä:1. Mikä on mielestäsi hankkeen tavoite/tavoitteet ja visio?2. Missä määrin olemme edenneet tavoitteiden suuntaan?3. Ovatko tavoitteet muuttuneet, jos niin miten ja miksi?4. Missä asioissa on onnistuttu?5. Mitä olisi kannattanut tehdä <strong>to</strong>isin?6. Mitä olet itse tehnyt hankkeen tavoitteiden eteenpäin viemiseksi?7. Mihin tulisi keskittyä jatkossa?


116Väliarvioinnin raportti on luettavissa internetsivuilta. 67Hankkeen päättöarviointi tehtiin 22.9.2011 kaikkien ryhmien yhteisenä arviointidialogina. Kutsuttunaoli yhteensä 50 eri työryhmän jäsentä, joista dialogiin osallistui yhteensä 22 ryhmän jäsentä ja viisityöntekijää.Arviointi eteni seuraavin kysymyksin1. Mikä Nuppu-hankkeessa on edustamanne tahon kannalta <strong>to</strong>teutunut hyvin tähän mennessä?2. Mikä on ollut edustamanne tahon rooli näiden hyvien tulosten saavuttamisessa?3. Oletteko olleet huolissanne jostakin hankkeen aikana?4. Miten Nuppu-hankkeen <strong>to</strong>isessa vaiheessa edetään?Päättöarvioinnista kirjoitetaan oma raportti.3.6 POHDINTAHankkeen nimi ja logo kuvastaa aukeamassa olevaa kukkaa. Kukassa ovat valmiina olemassa kaikkine tekijät, joita kukka tarvitsee auetakseen täyteen kukoistukseensa, mikäli kasvuolosuhteet ovatsuotuisat. Näin on jokaisella lapsella ja perheelläkin mahdollisuudet hyvään elämään, jos kasvuolosuhteistapidetään huolta ja perhettä tuetaan silloin kun erilaisista syistä tukea tarvitaan. Nuppulogossaon kirkkaita ja tummia värisävyjä – niin kuin ihmisen elämässäkin voi olla. Lapsella ja perheellävoi olla hyvinkin isoja vaikeuksia ja ongelmia, mutta kun niihin puututaan ajoissa ja tuetaanperhettä löytämään ratkaisut niihin, vaikeudet voidaan voittaa ja elämä jatkuu.Nuppu-hankkeen pääteemaksi muodostui varhainen avoin yhteis<strong>to</strong>iminta ja siihen liittyvien työmallienluominen lapsiperheiden kanssa <strong>to</strong>imiville yli hallin<strong>to</strong>kuntarajojen. Kehittämisen keskiöön nousivatvanhemmuuden tukeminen ja tuen saaminen perheen arkeen. Yhteisenä viitekehyksenä on huolenpuheeksiottaminen ja oikea-aikainen tuki. Moniammatilliset kehittäjätiimit löysivät ja si<strong>to</strong>utuivatlujasti yhteisiin kehittämiskohteisiin. Päättöarvioinnissa asian ilmaisi hyvin eräs hallinnossa työskentelevätyöntekijä näin: ”Tästä hankkeesta hehkuu yhteinen tah<strong>to</strong>tila, yhteiset tavoitteet ja päämäärät.On tapahtunut <strong>to</strong>dellista verkottumista. Hankkeen asioita on pidettävä esillä ja turvattava jatko.”Hankkeessa työskenneltiin eri hallin<strong>to</strong>kunnista ja eri <strong>to</strong>imintakulttuureista tulevien ihmisten kanssa.Kahdessa vuodessa päästään tekemään vasta pieni pintaraapaisu <strong>to</strong>imintatapojen kehittämiseen. Vaikeampaakuin uusien <strong>to</strong>imintatapojen oppiminen on entisistä tavoista pois oppiminen. Varhaisessaavoimessa yhteistyössä tekoja tärkeämpää on uudenlainen asenne ja <strong>to</strong>imintakulttuuri: dialoginen jatasavertainen kohtaaminen, omasta asiantuntijuudesta luopuminen ja yhteisen ymmärryksen etsiminen.Toimintakulttuuri muuttuu hitaasti ja se mahdollistuu vastaa silloin, kun kaikki <strong>to</strong>imijat voiva<strong>to</strong>sallistua muu<strong>to</strong>ksen tekemiseenOsallisuus ja vanhempien ai<strong>to</strong> kumppanuus ovat vasta tulossa osaksi <strong>to</strong>imintakulttuuria. Osallisuudenedellytyksenä on tiedon saaminen palveluista ja avoimuus <strong>to</strong>imintatavoissa. Hankkeen aikanatiedon jakamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Varhaisen tuen merkitystä ja palveluja on pidettyesillä mediassa. Kunnan, järjestöjen ja seurakuntien palveluntuottajat ovat ”löytäneet <strong>to</strong>isensa uudelleen”,tulleet tie<strong>to</strong>isiksi <strong>to</strong>istensa tarjoamista palveluista ja oppineet myös tuntemaan <strong>to</strong>isiaan ja<strong>to</strong>istensa osaamista. Merkityksellistä on ollut myös palveluoppaiden kokoaminen niin verkos<strong>to</strong>ssaoleville <strong>to</strong>imijoille kuin lapsiperheille itselleen. Palvelujen esillä olo mediassa ja keskusteluissa tekeeniistä myös helpommin saavutettavia ja hyväksyttäviä myös omalle kohdalleen.67 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/keski‐pohjanmaa/valiarviointi.pdf


117Uudenlaisen <strong>to</strong>imintakulttuurin juurtuminen arjen käytäntöihin edellyttää sekä perustason <strong>to</strong>imijoidenmoniammatillista työotetta että poikkihallinnollista johtamisrakennetta. Hankkeen aikana onpäästy hyvään kehittämisen alkuun hyödyntämällä käytännössä <strong>to</strong>imivien asiantuntemusta ja osaamistamoniammatillisissa tiimeissä. Yhdistämällä voimavarojamme voimme samalla sekä kehittääpalveluja asiakaslähtöiseen suuntaan että helpottaa omaa työkuormaa ja parantaa omaakin jaksamista.Moniammatillisuuden ja moni<strong>to</strong>imijaisuuden leviäminen työyksiköihin ja työtapoihin läpi koko organisaationvaatii vielä aikaa.Hankkeen seuraavan vaiheen ponnistus on saada varhaisen tuen asiat pysyviin kuntien kehittämisenja johtamisen rakenteisiin. Tarvitaan kaupungin/kunnan johdon asettama varhaisen tuen poikkihallinnollinenjoh<strong>to</strong>-/ohjausryhmä, jossa ovat edustettuna kuntien <strong>to</strong>imialat ja mielellään myös kolmannensek<strong>to</strong>rin edustus. Ryhmän edustajien tulee olla riittävän korkealta organisaatiotasolta siten, ettäheillä on valtuudet päättää lasten ja perheiden palveluista sekä välittää tie<strong>to</strong> omalle organisaatiolleen.Ryhmällä tulee luonnollisesti olla yhteinen tah<strong>to</strong>tila ja visio varhaisen tuen työn merkityksestä jatarpeellisuudesta omalla <strong>to</strong>imialallaan ja koko organisaatiossa. Yhteisen vision taustalla on kuntienstrategiat. Kokkolan kaupunkistrategian yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi on kirjattu Varhainenpuuttuminen ja syrjäytymisen ehkäisy hyvinvointia edistävien sidosryhmien kanssa. Tavoitteena varhainenpuuttuminen ja syrjäytymisen ehkäisy on kirjattuna hallitusohjelmasta lähtien moniin kansallisiin jaalueellisiin ohjelmiin, joten asiana aihe on hyvin tunnistettu. Olennaista on saada yhteisiä tekoja ja<strong>to</strong>imenpiteitä tavoitteiden <strong>to</strong>teutumisen tueksi kunnallisessa päätöksenteossa ja <strong>to</strong>iminnassa.Unelmamme on, että jonakin päivänä varhainen tuki ja ehkäisevä työ nähdään kunnissa säästävänäinves<strong>to</strong>intina. Kunnat tuskastelevat tällä hetkellä kalliiden korjaavien palvelujen kustannusten kasvunkanssa niin lastensuojelussa, erikoissairaanhoidossa kuin muissakin erityispalveluissa. Kuntatalous onvaikeuksissa ja menoja on karsittava. Mistä silloin säästetään? Tähän saakka on ”säästetty” ehkäisevästätyöstä. Sen seurauksena kuntalaisten ongelmat kehittyvät isoiksi ja jälleen korjaavien palvelujenkustannukset kasvavat.Kulkemalla vastakkaiseen suuntaan voimme odottaa sen sijaan huomattaviakin säästöjä pitkällä aikavälillä.Suomessakin on jo näyttöä siitä, että panostamalla tuntuvasti varhaisen tuen palveluihin korjaavienkustannusten kasvu saadaan taitettua jopa jo vuodessa. Pitemmällä aikavälillä panostus alkaanäkyä sekä suorien että välillisten kustannusten vähenemisenä sekä tuottavuuden lisääntymisenä.Tätä asiaa Nuppu-hankkeen <strong>to</strong>imijat ovat pitäneet esillä ja jatkavat asian puolesta <strong>to</strong>imimista edelleenhankkeen kakkosvaiheessa.


118LähteetMyllärniemi, Anniina 2007: Perhesosiaalityön raporttiVarhainen tuki perheiden kanssa tehtävässä sosiaalityössäNiemi, Kristiina 2008: Sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka<strong>to</strong>iminnankehittämiseen; Kokkolan Yliopis<strong>to</strong>keskus ChydeniusOpetusministeriö 2007: Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta. Opetusministeriön työryhmämuistioitaja selvityksiä 2007:43Rantamäki, Niina 2008: Keskipohjalaisen sosiaalialan työn tila ja tulevaisuus;Kokkolan Yliopis<strong>to</strong>keskus ChydeniusSosiaali- ja terveysministeriö 2007: Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus.Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:14Sosiaali- ja terveysministeriö 2008: Perhekeskus<strong>to</strong>iminnan kehittäminen,loppuraportti; Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:12PERHE-hankkeenSvenlin Anu-Riina (2010): Luen<strong>to</strong>materiaali: Käytännön opettaja sosiaalialan työn kehittäjänä11.5.2010Tuohino, Noora (2007); Käytännön opetus sosiaalityön koulutuksessa. Valtakunnallinen selvitys sosiaalityönkäytännön opetuksestahttp://varttua.stakes.fi/FI/index.htmdiasarja: Lasten asema ja palvelut 1990-luvun lamasta tähän päiväänhttp://www.videonet.fi/thl/20101005/3/3.pdfdiasarja: Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä inves<strong>to</strong>intina, Jukka Mäkelä


1194 PAKASTE 1: LAPSEN HYVÄ ARKI, POHJOIS-POHJANMAAN OSAHANKETIIVISTELMÄLapsen hyvä arki-hanke on Pohjoisen alueen Kasteen (PaKaste – Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali-ja terveyspalvelut – kehittämisrakenne ja <strong>to</strong>imintamalli) hankekokonaisuuden osahanke. Hanke<strong>to</strong>teutettiin Pohjois-Pohjanmaalla 11 kunnan ja kuntayhtymän alueella. Näitä olivat: Kuusamo, Posio,Taivalkoski, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) ja PeruspalvelukuntayhtymäSelänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi). Kunta<strong>to</strong>imijoiden lisäksi mukana onevankelis-luterilaisten seurakuntien ja järjestöjen lapsiperhepalveluiden henkilöstöä sekä asiakkaidenedustus. Hankkeessa työskenteli kokopäivä<strong>to</strong>imisena projektipäällikkönä Aira Vähärautio, jonkapalkkamenoista 50 % tulee Posken Pohjois-Pohjanmaan yksikön perusrahoituksesta. Koillismaan kokopäivä<strong>to</strong>imisenakehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rina työskenteli Anu Määttä ja Kallio-Selänteen alueellavastaavasti Kirsi Anttila. Toiminta-aikana hankkeessa työskenteli määrä- ja osa-aikaisina kehittäjätyöntekijöinäPaula Loukkola ja Elina Kattilakoski.Hankkeen päätavoitteena oli lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminensekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Tähän liittyen tavoitteenaoli kehittää moniammatillista kumppanuutta ja uusia <strong>to</strong>imintamalleja, kasvatuskumppanuudenrakentumista ja vanhemmuuden tukemista, asiakkaan osallisuuden vahvistamista, varhaista tukeaja tunnistamista sekä vahvistaa henkilöstön ammatillista osaamista ja tehdä tiivistä yhteistyötä alantutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa.Hankkeen aikana <strong>to</strong>teutettiin laaja koulutuksellinen ja konsultatiivinen kehittämistyön tukiprosessi.Kaikille yhteisesti tarjottavina koulutuksina oli moniammatillisuuden ja moni<strong>to</strong>imijaisuuden prosessikoulutusja pedagogisen johtamisen koulutus sekä kasvatuskumppanuuskouluttajakoulutukset. Paikallisestieriytyvinä koulutus- ja konsultaatioprosesseina oli mm. Huoli-puheeksi koulutusta ja Vasutyöskentelyätukevaa konsultaatiota. Hankkeessa on hyödynnetty myös THL:n asiantuntijoita prosessienmallinnuksessa ja kehittämisessä.Hankkeen päätulokset voidaan ryhmitellä rakenteellisiin, palveluprosessitasoisiin sekä työntekijä- jatyöyksikkötasoisiin tuloksiin. Hankkeen päätulokset on rapor<strong>to</strong>itu PaKaste -hankkeen nettisivus<strong>to</strong>llaja lokakuussa 2011 julkaistavassa Lapsen hyvä arki-hankkeen loppuraportissa. Kaikilla alueilla on <strong>to</strong>teutettuajankohtaisfoorumeita, joissa on levitetty kehittämistyön tuloksia ja jaettu kehittämiskokemuksia.Lisäksi on tehty aktiivista yhteistyötä alueen oppilai<strong>to</strong>sten kanssa. Käynnistyneitä korkeakoulutasoisiaopinnäytetöitä on yhteensä 22 kuudesta eri pohjoissuomalaisesta korkeakoulusta.Hanketyötä on arvioitu koko kehittämistyön ajalta prosessiarvioinnilla sekä loppuvaiheessa kesällä2011 <strong>to</strong>teutetulla webropol -kyselyllä.Hanke verkos<strong>to</strong>itui muiden pohjoissuomalaisten Kaste-hankkeiden kanssa sekä valtakunnallisestimuiden Lasten Kaste-hankkeiden kesken ja osallistui aktiivisesti muuhun verkos<strong>to</strong><strong>to</strong>imintaan (muunmuassa Voske-verkos<strong>to</strong>).


1204.1 LAPSEN HYVÄ ARKI -HANKE4.1.1 Lapsen hyvä arki – osa Kastetta ja PaKastettaLapsen hyvä arki -hanke on Pohjoisen alueen Kasteen (PaKaste – Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali-ja terveyspalvelut – kehittämisrakenne ja <strong>to</strong>imintamalli) hankekokonaisuuden Pohjois-Pohjanmaan osahanke 68 . Se <strong>to</strong>teutettiin aikavälillä 1.8.2009–31.10.2011. PaKaste -hankekokonaisuussai rahoituksensa sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta kehittämisohjelmasta(Kaste) 69 . Kaste -ohjelma on sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen strateginen ohjausväline.Sen päätavoitteena on: lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointiasekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja.Tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain,varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollonehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät <strong>to</strong>imintamallit. Ohjelma sisältää 39 <strong>to</strong>imenpidettä, joita <strong>to</strong>teuttavatvaltio, kunnat, kuntayhtymät ja järjestöt. 70PaKaste -hanke pohjautui elinkaarimallin mukaiseen ajatteluun ja se muodostui neljästä maakunnallisestaosiosta – Lapin, Kainuun, Keski-Pohjanmaan (Nuppu) ja Pohjois-Pohjanmaan (Lapsen hyvä arki)osahankkeista. Niiden yhteisenä tavoitteena oli suunnitella Kaste -ohjelmakauden aikana sosiaalijaterveyspalveluiden kehittämisrakennevaih<strong>to</strong>eh<strong>to</strong>ja ja <strong>to</strong>imintamalleja Pohjois-Suomeen. Lapsenhyvä arki -osahanke osallistui omalta osaltaan tähän prosessiin tuottaen kehittämisrakennekokonaisuuteenlasten ja perheiden palvelujen kehittämisen osion varhaiskasvatuksen substanssista käsin.Tavoitteiltaan hankkeessa tukeuduttiin Lasten Kaste -hankkeiden 71 mukaisiin tavoitteisiin, vaikkaLapsen hyvä arki -hankkeen rahoitus ei kanavoitunutkaan varsinaisesti sen kautta, vaan PaKaste-hankekokonaisuuden myötä yleisestä Kaste -rahasta. Lasten Kaste -ohjelman lapsiin, nuoriin ja perheisiinliittyvissä hankkeissa perus- ja erityispalveluja kehitettiin sisällöllisesti ja rakenteellisesti 72 . LastenKasteen tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehittäminen kokonaisuutena, tuentuominen lasten ja nuorten kehitysympäristöihin, ongelmien ehkäisy, varhainen tuki ja nopeapuuttuminen, tiivis yhteistyö eri hallinnonalojen ja <strong>to</strong>imijoiden kesken sekä laaja hyvinvointivastuukaikessa päätöksenteossa 73 . Lapsen hyvä arki -hankkeen abstrakti on julkaistu Lasten Kaste-hankkeiden koosteessa THL:n Avauksia sarjassa 74 .4.1.2 Tavoitteet ja odotetut vaikutuksetLapsen hyvä arki -hankkeen päätavoitteena oli lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisenehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen.Tähän liittyen tavoitteena oli:68 STM:n päätös 27.2.2009, hankkeen tunniste STM/4731/2008, 028/HTO/KH2009.69 Sosiaali‐ ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008–2011, Sosiaali‐ ja terveysministeriön julkaisuja2008:6.70 Sosiaali‐ ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste),http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste 11.8.201171 Lasten Kaste‐hankkeita olivat: Kasper – Väli‐Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke (Väli‐Suomi), Lapsen ääni (Etelä‐Suomi), Lapset ja perheet –Kaste (Itä‐ ja Keski‐Suomi), Remontti (Länsi‐Suomi), Tukeva(Oulun seutu).72 Lapsen hyvä arki – hankkeen työntekijät osallistuivat Lasten Kaste –verkos<strong>to</strong>n työskentelyyn ja tekivät tiivistä yhteistyötäTerveyden ja hyvinvoinnin lai<strong>to</strong>ksen (THL) Lasten Kaste –hankkeen asiantuntijoiden kanssa.73 Lasten, nuorten ja perheiden Kaste ‐ kohti parempia palveluita, http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanitfi/lait/ohjelmat/lasten_kaste11.8.2011.74 Siltala & Paananen (<strong>to</strong>im.)Mitä Kasteesta on kasvamassa? Lasten Kaste‐seminaari 5.10.2010. THL:n Avauksia23/2010.


1211. Moniammatillisen kumppanuuden edistäminen, yhteisten moniammatillisten <strong>to</strong>imintamallienja verkos<strong>to</strong>jen kehittäminen ja vahvistaminen lasten ja lapsiperheiden palvelujentarjoajien välille.2. Varhaisen tunnistamisen ja tukemisen edistäminen sekä lasten eri elämän piireissä tapahtuvankasvatuksellisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen.3. Lasten ja perheiden palveluissa työskentelevän henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen.4. Kuntien ja muiden tahojen välisen yhteistyön ja yhteisen työn tapojen vahvistaminen lastenja lapsiperheiden palveluissa asiakkaan osallisuus huomioiden.5. Tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välisen yhteyden kehittäminen.Hankkeen odotettuina vaikutuksina oli, että lasten ja perheiden hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat:• lapset ja perheet saavat oikea-aikaista palvelua• saavat itse osallistua palvelujen kehittämiseen• kokevat tulevansa kuulluiksi• lapset ja perheet saavat tukea omissa kehitysympäristöissään ja peruspalvelujen yhteydessäko<strong>to</strong>na, päivähoidossa, neuvolassa• vanhemmat saavat tukea kasvatustehtävässään• vanhemmuus vahvistuu• lasten ja perheiden tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhain ja niihin voidaan antaa oikeaaikaista tukea• lasten ja perheiden palvelujen työmenetelmät kehittyvät ja leviävät keskeisten <strong>to</strong>imijoidenkäyttöön• lasten ja perheiden palveluiden yhteistyö on mallinnettu rakenne- ja sisältötasolla• ylisek<strong>to</strong>rinen ja – kunnallinen yhteistyö vahvistuu ja sille luodaan <strong>to</strong>imintamalli• lasten ja perheiden palveluissa työskentelevien ammatillinen osaaminen vahvistuu ja heillä onkäytössä yhteisiä työkaluja• alan opiskelijat integroituvat kehittämistyöhön opinnäytetöiden ja harjoittelujen kautta• korjaavan lastensuojelun tarve väheneeHankesuunnitelma 75 on kokonaisuudessaan luettavissa hankkeen nettisivuilta. Tavoitteiden <strong>to</strong>teuttamistavarten kullekin alueelle laadittiin paikallisista tarpeista käsin kehittämissuunnitelmat.4.1.3 Toimijat, organisoituminen ja resurssitHankekunnat ja hallinnointiLapsen hyvä arki- hankkeessa olivat mukana Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi,Ylivieska) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) sekäKuusamo, Posio ja Taivalkoski. Osahankkeen hallinnoinnista vastasi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio.Hanke <strong>to</strong>teutettiin tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopis<strong>to</strong>n kanssa. Yliopis<strong>to</strong>n kanssa solmittiin erillissopimus,jossa määriteltiin hankkeen osalta tila- ja tutkimusresurssien käytöstä. Hankkeen <strong>to</strong>teutuksessahuomioitiin kullakin alueella kolmannen sek<strong>to</strong>rin rooli lapsiperhepalveluiden kokonaisuudessa.Erityisesti yhteistyötä tehtiin evankelisluterilaisten seurakuntien ja Mannerheimin lastensuojelulii<strong>to</strong>n<strong>to</strong>imijoiden kanssa.PaKaste -hankekokonaisuuden hallinnoinnista on vastannut Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä.PaKaste -hankkeen johtajana on <strong>to</strong>iminut Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen(Poske) Lapin yksikön kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö. Lapin, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan(Lapsen hyvä arki) ja Keski-Pohjanmaan (Nuppu) osahankkeiden projektipäälliköt ovat verkos<strong>to</strong>ituneethänen johdollaan. PaKaste -hankkeen työntekijät ovat pitäneet työkokouksia puolivuosittain75 www.sosiaalikollega.fi/kaste


122hanketyön yhteisistä kysymyksistä ja jakaneet kehittämistyön tuloksia keskenään. PaKaste -hankkeenkokonaisuuden hallinnointia on ohjannut neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana on <strong>to</strong>iminut Ranuanterveyskeskuksen johtava lääkäri Timo Peisa. Lapsen hyvä arki-hankkeen edustajina neuvottelukunnassaovat olleet hyvinvointipalvelujen johtaja Jarmo Kivimäki Peruspalvelukuntayhtymä Kalliostaja Eeva-Liisa Kronqvist Oulun yliopis<strong>to</strong>lta. Kokonaisuudessaan neuvottelukunnan kokoonpano jakokouspöytäkirjat löytyvät PaKaste -hankkeen nettisivuilta 76 . PaKaste -hankkeen valvojana on <strong>to</strong>iminutsosiaali- ja terveysministeriöstä sosiaalineuvos Martti Lähteinen ja myöhemmin sosiaalineuvosPirjo Sarvimäki. Hankeen valvonnasta ja valtionavustusten maksatuksesta on vastannut Länsi-Suomen lääninhallitus ja myöhemmin Lounais-Suomen aluehallin<strong>to</strong>viras<strong>to</strong>.OhjausryhmäLapsen hyvä arki -hankkeella on ollut oma ohjausryhmä, joka muodostui hankkeen kunta<strong>to</strong>imijoidensekä keskeisten sidosryhmien edustuksesta 77 . Ohjausryhmä vastasi hankkeen sisällöllisestä ja hallinnollisestaohjaamisesta. Se seurasi ja arvioi hankkeen talouden ja <strong>to</strong>iminnallisten tavoitteiden <strong>to</strong>teutumistasekä alueiden kehittämisprosessien etenemistä koko hankkeen <strong>to</strong>iminta-alueella. Ohjausryhmäkokoontui keskimäärin neljännesvuosittain. Kokouksissa käsiteltiin hankkeen <strong>to</strong>iminnallinenja taloudellinen väliraportti sekä muita ajankohtaisia asioita. Ohjausryhmän puheenjohtajana on <strong>to</strong>iminutOulun yliopis<strong>to</strong>n tutkija<strong>to</strong>h<strong>to</strong>ri Anna-Maija Puroila. Varsinaisina jäseninä ovat olleet seuraava<strong>the</strong>nkilöt: Kerttu Illikainen (suunnittelupäällikkö, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio), Petri Kinnunen(kehitysjohtaja, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Poske:n Pohjois-Pohjanmaa yksikkö),Aini Naumanen (lapsi - ja perhetyön johtaja Kuusamo), Marja Ranta-Nilkku (palvelujohtaja, varhaiskasvatuspalvelut,Peruspalvelukuntayhtymä Kallio), Heleena Talala (palvelujohtaja, lasten ja perheidenpalvelut, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne), Aira Vähärautio (projektipäällikkö, Lapsen hyvä arki-hanke,ohjausryhmän sihteeri). Varajäseninä ovat <strong>to</strong>imineet: Hannu Pietiläinen (osas<strong>to</strong>njohtaja,Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oamk:n sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikkö), Eija Helisten (päivähoidon vastaava Posio), Eeva-Liisa Kronqvist (leh<strong>to</strong>ri Oulunyliopis<strong>to</strong>), Sari Suhonen (palvelupäällikkö, varhaiskasvatuspalvelut, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio),Minna Hattunen (varhaiskasvatuksen johtaja, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne). Lisäksi ohjausryhmäntyöskentelyyn ovat osallistuneet asiantuntijajäseninä: Pekka Asikainen (hiippakuntasihteeri,Oulun hiippakunta), Leena Huhanantti (<strong>to</strong>iminnanjohtaja, Mannerheimin Lastensuojelulii<strong>to</strong>n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry), Päivi Lindberg (yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin lai<strong>to</strong>s, Lastennuorten ja perheiden palveluyksikkö), Kirsi Anttila (Kallio-Selänteen alueen kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri,Lapsen hyvä arki-hanke), Anu Määttä (Koillismaan kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri, Lapsen hyvä arkihanke).Ohjausryhmän kokoukset on pidetty taulukon 4.30 mukaisesti. Kokouspaikkana on ollut Oulun yliopis<strong>to</strong>.Osallistuminen on <strong>to</strong>teutettu myös etäyhteyksin Ylivieskaan ja Kuusamoon. Ohjausryhmänkokoontumisten asiat ilmenevät samasta taulukosta.76 PaKaste –hankkeen internet‐sivut www.sosiaalikollega.fi/kaste.77 Ohjausryhmän pöytäkirjat löytyvät hankkeen verkkosivuilta ‐ http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjoispohjanmaa‐lapsen‐hyva‐arki/ohjausryhma‐ja‐poytakirjat/ohjausryhma/view.


123Taulukko 4.30 Ohjausryhmän kokoontumiset ja käsitellyt asiatAika Asiat Osallistujat21.8.2009 Ohjausryhmän järjestäytyminen. Hankkeen <strong>to</strong>teutussuunnitelma,taloushallin<strong>to</strong> ja maksuliikenne. Neuvottelukunnan jäsenten nimeäminen.8.12.2009 Päivi Lindbergin katsaus Kaste-hankkeista ja THL:n ajankohtaisistaasioista. Toimintaraportti ja alueiden kehittämissuunnitelmat. Taloudensyyskauden <strong>to</strong>teutuma ja tarkennettu suunnitelma.15.1.2010 Toiminnan ja talouden seurantaraportit 1.8.–31.12.2009. Kehittäjätyöntekijänrekry<strong>to</strong>inti.17.6.2010 Talouden ja <strong>to</strong>iminnan seurantaraportit 1.1.–30.4.2010. Petri Kinnusenesitys sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaisista kehittämisenkysymyksistä. Seuraavan Kaste-rahoituskauden hankesuunnittelunkäynnistäminen.3.9.2010 Ohjausryhmän laajennettu työkokous koskien PaKastehankekokonaisuudenja Lapsen hyvä arki-hankkeen jatkorahoitussuunnitelmaa.Margit Päätalon esitys Kaste-ohjelman ajankohtaisistaasioista. Asta Niskalan esitys PaKaste-jatkohankkeen ydinsisällöistä.Aira Vähäraution esitys Lapsen hyvä arki-jatkohankkeen keskeisistähaasteista. Jatkohankeen suunnittelutyön käynnistäminen kuntakierroksellaja yhteisillä työkokouksilla.19.10.2010 Talouden ja <strong>to</strong>iminnan seurantaraportti 1.5.–31.10.2010. KaisaKostamo-Pääkön esitys PaKaste-hankekokonaisuuden etenemisestaja PaKaste2-jatkohankkeen valmistelusta.19.1.2011 Toiminnan ja talouden tilannekatsaus. PaKaste2-jatkohankehakemus.11.5.2011 Kaisa Kostamo-Pääkön esitys STM:n jatkohanketta koskevista päätöksistä.Talouden ja <strong>to</strong>iminnan seurantaraportit sekä hankkeenpäätösvaiheen <strong>to</strong>teutussuunnitelmat. Koillismaan kehittämistyönkoordinointi.29.8.2011 Lapsen hyvä arki-hankkeen arviointi. Kehittämistyön tulosten esittelyä.Jatkohankkeen sopimuspohja, ohjausryhmän jäsenet ja hanketyöntekijöidenrekry<strong>to</strong>inti. Talouskatsaus.13.10.2011 Päätösseminaarien palautteet. Hankkeen talous, maksatus ja <strong>to</strong>imintaraportti.Uuden ohjausryhmän kokoonpano.613871379119* 78 )4.3.3 Resurssit ja työntekijätLapsen hyvä arki -hankkeen kokonaisbudjetti oli 485 354 euroa, josta 75 %:a oli Kaste-ohjelmanmukaista rahoitusta ja 25 %:a perustui kuntaosuuksiin. Hankkeen projektipäällikkönä <strong>to</strong>imi Aira Vä-78 Ei tiedossa loppuraportin kirjoittamisvaiheessa.


124härautio ajalla 1.8.2009–31.10.2011. Projektipäällikön työpiste oli Oulun yliopis<strong>to</strong>lla ja hän oli työsuhteessaPosken Pohjois-Pohjanmaan yksikköön ja Oamk:n sosiaali- ja terveysalan yksikköön 79 .Koillismaan (Kuusamo, Posio, Taivalkoski) kokopäiväisenä kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rina oli Anu Määttäajalla 17.8.2009–31.7.2011. Hänen työsuhteensa oli Kuusamon kaupunkiin. Anu Määtän työskentelyjatkui osa-aikaisena (20 %) hankkeen loppuvaiheessa 1.8.–31.10.2011 välisenä aikana. Kallion jaSelänteen peruspalvelukuntayhtyminen kokopäiväisenä kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rina työskenteli KirsiAnttila ajalla 17.8.2009–31.10.2011. Hän oli työsuhteessa Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon. Lisäksihankkeessa työskentelivät osa-aikaisina kehittäjätyöntekijöinä Paula Loukkola (50 %) 1.2.–31.8.2010ja Elina Kattilakoski (60 %) 22.8.–31.10.2011. Hankkeessa oli myös palkallisia harjoittelijoita. Oulunyliopis<strong>to</strong>n kasvatuspsykologian opiskelija Kristiina Huttunen suoritti maisteriopin<strong>to</strong>ihinsa kuuluvankolmen kuukauden harjoittelun hankkeessa 1.3.–11.6.2010. Oulun yliopis<strong>to</strong>n kasvatuspsykologianopiskelija Elina Kattilakosken maisteriopin<strong>to</strong>ihin kuuluva vastaava harjoittelu <strong>to</strong>teutui aikavälillä14.3.–17.8.2011.Hankkeen työntekijöistä koostuvan tiimi vastasi hankesuunnitelman mukaisen <strong>to</strong>iminnan suunnittelusta,<strong>to</strong>teutuksesta ja koordinoinnista yhteistyössä kehittämisalueiden <strong>to</strong>imijoiden kanssa. Työntekijätiimipiti säännöllisesti viikkopalavereja puhelinneuvotteluina sekä Oulun yliopis<strong>to</strong>n mahdollistamallaAcrobat Connect Professional (ACP)-yhteydellä. Lisäksi kokoonnuttiin kehittämispäivienmerkeissä, jolloin paneuduttiin intensiivisemmin kehittämistyön erityiskysymyksiin.Kehittämistyön organisoituminen paikallisestiKehittämistyö <strong>to</strong>teutuksesta paikallistasolla vastasivat alueille hankkeen <strong>to</strong>imesta perustetut moniammatillisetkehittämistiimit – Kallion, Selänteen ja Koillismaan kehittämistiimit. Moniammatillistenkehittämistiimin kokoonpanossa huomioitiin lapsiperhepalvelujen kokonaisuus sekä paikalliset erityispiirteetja tarpeet. Kehittämistiimiin kuului lasten ja lapsiperhepalvelujen työntekijöitä, johtajiasekä järjestöjen ja seurakuntien edustajia 80 . Niiden tavoitteena oli luoda hankkeen aikana alueille<strong>to</strong>imivia ennaltaehkäisevän, varhaisen puuttumisen yhteistyö- ja kumppanuusmalleja sekä uusia lastenja perheiden hyvinvointia tukevia työmalleja yhdessä kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>reiden ja kehittäjätyöntekijöidenkanssa. Kehittämistiimit laativat alueiden yhteistyö- ja kehittämissuunnitelmat kehittämistyönpohjaksi yhdessä alueiden koordinaat<strong>to</strong>reiden kanssa. Suunnitelmia arvioitiin ja tarkistettiinpuolivuosittain kehittämisprosessien etenemisen mukaisesti koordinaat<strong>to</strong>reiden keräämien palautteidenpohjalta. Kehittämistiimien jäsenten tehtävänä oli vastata uusien <strong>to</strong>imintamallien ja työmenetelmienkehittämisestä ja levittämisestä omiin organisaatioihin.Kehittämissuunnitelmien <strong>to</strong>imeenpanoa varten alueille perustettiin työryhmiä, joiden vastuulla oliyksittäisten kehittämisteemojen konkretisointi sekä kehittämistyön vieminen työyksikkötasolle kunnantai kuntayhtymän lapsiperhepalveluissa. Työryhmien kokoonpanoissa huomioitiin palvelukokonaisuudetpainopisteen ollessa varhaiskasvatuksessa ja varhaisen tuen moniammatillisissa ja moni<strong>to</strong>imijaisissayhteistyökäytännöissä. Osassa työryhmiä oli myös asiakkaiden edustus 81 . Hankeorganisaationkuvaus löytyy liitteestä 4.3.Kehittämistyön rakenne ja hankeorganisaation kokonaisuus on kuvattu liitteessä 4.3. olevassa kaaviossa.Kehittämistyön <strong>to</strong>iminnallisesta etenemisestä ja talouden <strong>to</strong>teutumisesta rapor<strong>to</strong>itiin rahoittajallesäännöllisesti seurantaraporteilla. 8279 Poske/Oamk osallistui 50 % osuudella projektipäällikön palkkamenoihin.80 Moniammatillisten kehittämistiimien kokoonpanot löytyvät kehittämisalueiden osioista luvuista 2. ja 3. sekä hankkeennettisivuilta http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsen‐hyva‐arki.81 Työryhmien työskentelyjen tarkemmat kuvaukset löytyvät kehittämisalueiden osioista luvusta 2. ja3.82 Raportit ovat luettavissa hankkeen nettisivuilta http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsenhyva‐arki.


1254.1.4 Alueellinen kehittäjäverkos<strong>to</strong> ja muut verkos<strong>to</strong>tAlueellinen kehittäjäverkos<strong>to</strong> muodostettiin Lapsen hyvä arki-hankkeen <strong>to</strong>iminta-alueelle. Se koostuiPohjois-Pohjanmaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan korkeakoulujen ja oppilai<strong>to</strong>sten sekä järjestöjenja seurakunnan edustuksesta.Hanke solmi kumppanuussopimukset seuraavien organisaatioiden kanssa: Oulun yliopis<strong>to</strong>, Oulunseudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulunyksikkö, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö, Oulun Diakoniaopis<strong>to</strong>,Oulun seudun ammattiopis<strong>to</strong>n Kontinkankaan yksikkö, Ylivieskan ammattiopis<strong>to</strong>, Oulaisten ammattiopis<strong>to</strong>,MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ja Oulun hiippakunta. Hanketyön edetessä mukaan tulivatlisäksi Savonian ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut sekä Raudaskylän kristillinen opis<strong>to</strong>. Yhteistyötätehtiin myös Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopis<strong>to</strong>n kanssa. Alueellisen kehittäjäverkos<strong>to</strong>nvarsinaisina jäseninä olivat: Hannele Karikoski, Leila Nisula, Hilkka Honkanen, MerjaMännistö, Liisa Ukkola, Kirsi Herranen-Somero, Anneli Alasalmi-Husso, Erja Voutilainen, Eija Toivanen,Hannakaarina Sarvela, Riitta Kentala, Seija Järvi, Riitta Prittinen-Maarala. Varajäseninä ovat olleet:Aila Tiilikka, Susanna Helavirta, Arja Veijola, Markku Koivis<strong>to</strong>, Tuija Puutio, Leena Raudaskoski,Marja Pieti. Alueellisen kehittäjäverkos<strong>to</strong>n kokoontumiset on koottu taulukkoon 4.31.Taulukko 4.31 Alueellisen kehittäjäverkos<strong>to</strong>n kokoontumisetAika Asiat Osallistujat25.11.2009 Hankkeen esittely ja organisoituminen. Verkos<strong>to</strong>n yhteiset rajapinnatja yhteistyön mahdollisuudet. Kumppanuussopimukset.2.2.2010 Kaisa Kostamo-Pääkön esitys kehittämisen, koulutuksen ja tutkimuksenrakenteista PaKaste-hankekokonaisuudessa. Lapsen hyväarki-hankkeen kehittämisprosessit ja verkos<strong>to</strong>yhteistyö: opinnäytepankki,asiantuntijarekisteri, integraation kohteet. Varhaiskasvatuspäivä6.5.20103.6.2010 Kehittämistyön tilannekatsaus. Toiminnan suunnittelua. Päivi Lindberginkatsaus THL:n ajankohtaisiin kuulumisiin (Kasvun kumppanit).24.11.2010 Tarja Kahiluodon katsaus STM:n ajankohtaisiin asioihin. Käynnistyneidenyhteistyöprosessien esittelyä. Varhaiskasvatuspäivä 5.5.2011.PaKaste2/Lapsen hyvä arki2-jatkohanke.30.3.2011 Sievin pilottiprosessi. Rukan pilottiprosessi. Projektipäällikkö HannakaarinaSarvelan esitys MLL:n ESKO/Voimaperhe-hankkeesta.Hankkeen loppuraportti ja asiantuntija-artikkelit. STM:n päätösjatkohankkeen <strong>to</strong>teutumisesta ja verkos<strong>to</strong>yhteistyön jatkamisesta.30.8.2011 Lapsen hyvä arki -hankkeen arvioinnin tuloksia. Jatkohankkeenkäynnistyminen ja yhteistyön jatkaminen.18121612169Alueellisen kehittäjäverkos<strong>to</strong>n tehtävänä on ollut vahvistaa ja lisätä moniammatillista yhteistyötä alanopiskelijoiden, tutkijoiden, kouluttajien ja käytännön työn kehittäjien välillä. Verkos<strong>to</strong> integroi hankkeenkehittämistyöhön perus- ja jatko-opiskelijoiden oppimisprosesseja: opinnäytteitä, harjoittelujaksojaja muita projekteja. Lapsen hyvä arki-hankkeen nettisivuille laadittiin opinnäytepankki 83 pal-83 Opinnäytepankki löytyy hankkeen nettisivuilta ‐ http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsenhyva‐arki/opinnaytepankki/view.


127vää arkea”. Päivä kokosi yhteen lähes 400 lapsiperhepalvelujen työntekijää, tutkijaa, kehittäjää ja alanopiskelijaa. Se <strong>to</strong>imi kehittämistyön tulosten levittämisen foorumina hankkeen työntekijöiden esitellessäkehittämistyön prosesseja eri työpajoissa. Lapsen hyvä arki-hankeen ohella päivän suunnitteluunja <strong>to</strong>teutukseen osallistui MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin ESKO/Voimaperhe -hanke, Oulunyliopis<strong>to</strong> ja Oulun kaupunki. Lisäksi mukana olivat seuraavat järjestöt: Autismi- ja Aspergerliit<strong>to</strong> ry,ADHD Liit<strong>to</strong> ry, Neurologisten Vammaisjärjestöjen Liit<strong>to</strong>, MLL Pohjois-Pohjanmaan piiri<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>,Yhden Vanhemman Perheiden Liit<strong>to</strong> ry, Oulun Ensi- ja turvakoti ry, Suomen Sydänliit<strong>to</strong> ry, Popli,Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry, Oulun evankelis-luterilaisen seurakunnan lapsityö sekä Opi leikkienAMO oy.Pohjoisen varhaiskasvatuspäivän 5.5.2011 teemana oli ”Kenen ääni kuuluu? – osallisuuden moniäänisyysvarhaiskasvatuksessa”. Päivään osallistui n. 390 varhaiskasvatuksen, neuvolatyön, perhetyön,lastensuojelun, järjestöjen ja seurakuntien <strong>to</strong>imijoita, kouluttajia, tutkijoita ja alan opiskelijoita Pohjois-Pohjanmaalta.Päivien suunnitteluryhmässä oli edellisvuoden <strong>to</strong>imijoiden lisäksi uusina yhteistyökumppaneinamukana Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö ja Oulun seudun ammattikorkeakoulunsosiaali- ja terveysalan yksikkö. Päivien <strong>to</strong>teutukseen osallistuivat myös eri oppilai<strong>to</strong>stenopiskelijat. Päivien materiaali on julkaistu Lapsen hyvä arki-hankkeen nettisivuilla.4.1.6 Kehittämistyön keskeiset tuloksetKehittämistyön päätuloksista voidaan tunnistaa eri tasoja ja ladullisesti eriytyviä prosesseja. Ne voidaanryhmitellä rakenteellisiin, palveluprosessitasoisiin sekä työntekijä- ja työyksikkötasoisiin tuloksiin.Rakenteellista tasoa edustavat lapsiperhepalveluiden ylisek<strong>to</strong>risten ja ylikunnallisten moniammatillistensekä moni<strong>to</strong>imijaisten verkos<strong>to</strong>jen vahvistuminen ja vakiintuminen. Koillismaan alueella tapahtuihankkeen myötä ylikunnallista verkos<strong>to</strong>itumista lapsiperhepalveluiden <strong>to</strong>imijoiden kesken. Mukanaoli myös seurakunnan ja järjestöjen työntekijöitä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteenosalta yhteis<strong>to</strong>iminta-alueilla oli jo valmiina tai muo<strong>to</strong>utumassa ylikunnallisen palvelutuotannon konseptit.Hankkeen aikana moniammatilliset kehittämistiimit vakiinnuttivatkin hyvin paikkansa osanaalueiden pysyviä lapsiperhepalveluiden kehittämisrakenteita. Järjestöjen aktiivisuus ja osallistuminenhanketyöhön alueilla vaihteli. Erityisesti hyvää yhteistyötä tehtiin ev.lut.seurakuntien 89 ja MLL:n Pohjois-Pohjanmaanpiirin kanssa.Koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen välinen yhteistyö on tiivistynyt hankkeen aikana ja saanutentistä jäsentyneempiä muo<strong>to</strong>ja. Tiiviin oppilai<strong>to</strong>sverkos<strong>to</strong>n punominen kehittämishankkeen oleelliseksiosaksi muodosti yhteistyön rakenteellisen perustan. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssaorganisoitui alueellisen kehittäjäverkos<strong>to</strong>n kautta. Kiitettävällä tavalla eri korkeakoulujen opiskelija<strong>to</strong>vat löytäneet hankkeen opinnäytepankin kautta omiin opin<strong>to</strong>ihinsa hyvin integroituvia aiheitahankkeen keskeisistä kehittämisen teemoista. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus tutustua hanketyönarkeen myös harjoittelujaksojen ja muiden opin<strong>to</strong>jensa kautta. Heidän työpanoksensa on ollutmerkityksellinen erilaisissa hankkeen tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä <strong>to</strong>iminnallisten kokeilujen<strong>to</strong>teuttajina työyksiköissä.Kokonaisuutenaan kehittämistyön rakenteena alueella <strong>to</strong>imiva ja paikalliset olosuhteet hyvin tuntevakoordinaat<strong>to</strong>ri tai kehittäjätyöntekijä on osoittautunut muu<strong>to</strong>sta aikaansaavan kehittämistyön perusehdoksi.Kun päävastuu kehittämisestä on alueiden omien <strong>to</strong>imijoiden vastuulla kehittämistiimeissäja työryhmissä, jalkautuvat ja juurtuvat kehittämisen tulokset luontevalla tavalla osaksi omaatyötä ja palvelurakenteiden työkäytäntöjä jo hankeaikana.Palveluprosessitasoinen kehittämistyö kohdentui laajasti varhaiskasvatukseen, alle kouluikäisten ja esiopetusikäistenpalveluihin, varhaiseen tukeen ja vanhemmuuden tukemiseen sekä palveluprosessien89 Pyhäjärven seurakunta on ollut mukana aktiivisessa roolissa Tukea vertaisille‐pilotissa.


128moni<strong>to</strong>imijaisten nivelkohtien kehittämiseen. Kaikilla kehittämisalueilla panostettiin varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön,joka keskeisellä tavalla ohjaa lasten hyvinvointiin vaikuttavia kasvun ja tuen prosesseja.Kuntien ja kuntayhtyminen varhaiskasvatussuunnitelmien lisäksi työstettiin myös lapsikohtaisiavarhaiskasvatussuunnitelmia. Koulutuksellista ja konsultatiivista tukea suunnittelun tueksi saatiinOulun yliopis<strong>to</strong>n varhaiskasvatuksen kouluttajilta ja tutkijoilta sekä muilta alueellisen kehittäjäverkos<strong>to</strong>nasiantuntijoilta.Palveluprosesseja kehitettiin eri alueille valikoituneissa piloteissa. Sievin pilotissa mallinnettiin tiedonsiir<strong>to</strong>apäivähoidon ja esiopetuksen välillä. Tukea vertaisille - Selänteen mallissa luotiin palvelukonseptivarhaisen tuen työkäytännöiksi. Laajennettu 4-vuotisterveystarkastus on mallinnettu Koillismaankehittämisalueella. Edellä luetellut prosessit on mallinnettu käyttäen ProcessGuide 90 -ohjelmaa. 91 Tarkemmat mallinnettujen prosessien kuvaukset löytyvät tämän PaKaste-hankkeen nettisivuilta.Kallio-Selänteen alueilla mallinnettiin isäryhmä<strong>to</strong>imintaa 92 . Kallion kehittämisalueella onkäynnistynyt Vanhemmuuden vauvavuosi–palveluprosessin mallinnus, jossa tarkoituksena on antaamoniammatillista tukea ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille vauvan ensimmäisen elinvuodenaikana.Työntekijä- ja työyksikkötasoisena konkreettisena hanketyön tuloksena on kasvatuskumppanuusajattelunvahvistuminen. Tämä tapahtui kouluttamalla uusia kasvatuskumppanuuskouluttajia alueille. Kasvatuskumppanuuson juurtunut joillekin Lapsen hyvä arki-hankkeen <strong>to</strong>iminta-alueille jo aikaisempienkehittämishankkeiden myötä. Kasvatuskumppanuuden vaikutuksista työkäytäntöjen kehittymiseen jaasiakastyön orientaatioiden muu<strong>to</strong>ksiin on saatu myös tutkimustuloksia 93 , jotka vahvistavat kumppanuusajattelunmerkityksellisyyttä asiakastyön muu<strong>to</strong>sten aikaansaamisessa.Moniammatilliset yhteistyökäytännöt kehittyivät kaikilla kehittämisalueilla ja siirtyivät osaksi työyksiköidenja työntekijöiden osaamista hankkeen <strong>to</strong>imesta järjestetyn pitkäkes<strong>to</strong>isen koulutus- ja ohjausprosessinseurauksena. Näitä tuloksia on vaikea konkreettisesti tunnistaa välittömästi hanketyönpäättyessä, mutta verkos<strong>to</strong>itumisen seurauksena on väistämättä syntynyt uutta ymmärrystä yhteistenasiakaspin<strong>to</strong>jen kautta eri lapsiperhepalveluiden <strong>to</strong>imijoiden välille.Työntekijä- ja työyksikkötasoisia muu<strong>to</strong>sprosesseja käynnistyi varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisenkoulutuksen kautta. Pedagogisten johtamiskäytäntöjen kehittymisestä esimerkkejä on kuvattualuekohtaisesti tarkemmin hankkeen nettisivuilla julkaistavassa loppuraportissa.Varhaiskasvatussuunnitelmatyön jatkumona käynnistyi prosesseja, joiden avulla suunnitelmat vietiinosaksi arjen pedagogisia käytäntöjä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella tuotettu Arjen käytäntöjen-opason tästä konkreettinen osoitus. Pedagogisia sovelluksia ja uusia käytäntöjä syntyi myöshoivaavan vuorovaikutusleikin ja lasten osallisuuden edistämisen kokeilujen kautta.Varhaisen tuen työmenetelmäosaaminen vahvistui hankkeen aikana. Uusia ja osin jo aiemmin koeteltujatyömenetelmiä (perhenavigaat<strong>to</strong>ri, vanhemmuuskortit, Huoli puheeksi, Lapset puheeksi, Iloavanhemmuuteen -opas) otettiin käyttöön eri lapsiperhepalveluissa mm. päivähoidossa, neuvolassa,lastensuojelun perhetyössä ja seurakunnan lapsityössä. Selänteen kehittämisalueella Iloa vanhemmuuteen-oppaat jaettiin kaikille perhepäivähoitajille, jotka käyttivät materiaalia vanhempainilloissaankeskustelun tukena. 9490 Tarkemmin ks. http://www.qpr.fi/ohjelmis<strong>to</strong>t/qpr‐processguide.htm.91 Ne löytyvät kokonaisuudessaan PaKaste ‐hankkeen nettisivuilta http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/juurrutettavathyvat‐kaytannot/view.92 Aiheesta on valmistumassa Minna Karhulan ja Helinä Niskalan opinnäytetyö Keski‐Pohjanmaan ammattikorkeakoulunYlivieskan yksiköstä sosiaalialan koulutusohjelmasta.93 Aiheesta on valmistumassa Terhi Mannisen ja Johanna Kyllin sekä Reija Hietaharjun opinnäytetyöt Oulun seudunammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmasta. Töiden tiivistelmät löytyvät liitteestä 2.94 Työntekijöiden ker<strong>to</strong>vat kokemuksistaan näiden työvälineiden käytöstä hankkeen nettisivuilla julkaistavassa loppuraportissatarkemmin.


129Edelleen jatkuvina ja kehittyvinä prosesseina alueille jää juurtumaan ja leviämään tämän pohjalta eritasoisiakehittämistyön tuloksia. Hankkeen ensimmäisen vaiheen päättyessä on jo tiedossa jatkohankeajalle 1.11.2011–31.10.2013 95 . Siinä on tarkoitus jatkaa, levittää ja syventää Lapsen hyvä arki -hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksia.Koko hankkeen ajan tavoitteiden <strong>to</strong>teutumista on seurattu arvioimalla eri tavoin kehittämisprosessinetenemistä. Palautetta on kerätty koulutuksista ja tilaisuuksista sekä kehittämispilottien prosesseista(esim. asiakaspalautteet ja tiimien itsearvioinnit). Kullakin kehittämisalueella kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rit<strong>to</strong>teuttivat kyselylomakepohjaisen väliarvioinnin hankkeen puolivälin tienoilla – Koillismaallakeväällä 2010 ja Kallio–Selänteen alueilla syksyllä 2011. Saatua tie<strong>to</strong>a käytettiin kehittämistyönprosessin ohjaukseen, solmukohtien tunnistamiseen ja työskentelyn suunnitteluun.Hankkeen päätösvaiheessa arviointia on tehty osana kehitettyjen mallien ja prosessien arviointia. Palautettaon kerätty niin työntekijätasolta kuin asiakkailtakin työkokouksissa, nettikyselyinä, kyselylomakkeilla,vertaishaastatteluilla sekä osana pilottiprosessien ProcessGuide -mallinnustyöskentelyä.Hankkeen tavoitteiden ja odotettujen vaikutusten <strong>to</strong>teutumisesta tehtiin alku kesästä 2011 webropol-kysely hanketyöhön keskeisesti osallistuneille <strong>to</strong>imijoille.Tulosten ja tavoitteiden arviointia on tapahtunut ja edelleenkin tapahtuu myös opinnäytetyönä <strong>to</strong>teutetuissaja <strong>to</strong>teutuvissa tutkimuksissa, jotka kytkeytyvät hankkeen keskeisiin kehittämisteemoihin96 .4.2. PYSYVÄN KEHITTÄMISRAKENTEEN JUURELLA – KEHITTÄMISTYÖ KALLION JASELÄNTEEN PERUSPALVELUKUNTAYHTYMISSÄ4.2.1 Kehittämisalueiden esittelyKehittämisalue muodostuu kahdesta Paras -puitelain mukaisesti muodostetusta sosiaali- ja terveydenhuollonyhteis<strong>to</strong>iminta-alueesta. Molemmat yhteis<strong>to</strong>iminta-alueet on muodostettu neljän kunnan/kaupungin<strong>to</strong>imesta. Kehittämisalueella on yhteensä 52 602 asukasta, joista lapsia päivähoidonpalveluissa on 1 942 lasta, kaikkiaan 0–6-vuotiaita alueella on 5 234. Prosentuaalisesti alle 6-vuotiaitaon kunnan kustantamassa päivähoidossa 30–50 %, kunnasta riippuen. 97Kuvio 4.14 Kallion peruspalvelukuntayhtymä95 STM:n päätös 30.3.2011 koskien Pohjoisen alueen Kaste – PaKaste II ‐jatkohanketta ja siihen liittyvää Pohjois‐Pohjanmaan osahanketta Lapsen hyvä arki2‐jatkohanketta. Tarkemmin ks.http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/uutiset/pakaste‐ii‐lle‐rahoitus/view 12.8.201196 Tarkemmin liitteessä 2.97 Tilas<strong>to</strong>‐ ja indikaat<strong>to</strong>ripankki www.sotkanet.fi


130Kallion peruspalvelukuntayhtymä on perustettu 1.1.2008. Kuntayhtymän johtajan alaisuudessa <strong>to</strong>imiikuntayhtymän hallin<strong>to</strong>keskus. Hallin<strong>to</strong>keskuksen operatiivisesta johtamisesta vastaa talousjohtaja.Hallin<strong>to</strong>keskus palvelee kuntayhtymän kaikkia <strong>to</strong>imielimiä ja tulosalueita.Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän budjetista,organisaation rakenteesta ja muista hallinnon järjestämisen perusteista. Kunkin jäsenkunnanhallitus nimeää yhtymäkokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa 2 500 asukasta kohden. Asukaslukupohjanaon yhtymäkokousta edeltävän vuoden viimeisen päivän väestömäärä. Yhtymäkokouksessakullakin edustajalla on yksi ääni.Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu yhteensä kolme<strong>to</strong>ista jäsentä. Ylivieskan kaupunkia edustaahallituksessa viisi (5), Nivalan kaupunkia neljä (4), Sievin kuntaa kaksi (2) ja Alavieskan kuntaa kaksi(2) jäsentä sekä heille valitut henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnostaja taloudenhoidosta soveltuvin osin kuntalain (365/95) 23 §:n tarkoittamalla tavalla 98 sekävalitsee kuntayhtymän johtajan.Yhtymähallituksella on sosiaalijaos<strong>to</strong>, joka <strong>to</strong>imii sosiaalihuol<strong>to</strong>lain 6 §:ssä 99 tarkoitettuna <strong>to</strong>imielimenä.Sosiaalijaos<strong>to</strong>ssa on viisi jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Kuntayhtymänorganisaatio jaetaan tilaajaorganisaatioon ja tuottajaorganisaatioon. Tilaajaorganisaatio koostuuyhtymähallituksesta ja sen <strong>to</strong>imintaa tukevasta tilaustyöryhmästä. Tuottajaorganisaatio koostuukuntayhtymän joh<strong>to</strong>kunnasta ja sen alaisesta palvelutuotan<strong>to</strong>-organisaatiosta.Kuntayhtymän johtaja nimeää kuntayhtymän joh<strong>to</strong>ryhmän ja määrää sen tehtävät. Kuntayhtymäntuotan<strong>to</strong>-organisaation <strong>to</strong>iminnasta vastaa joh<strong>to</strong>kunta, johon kuuluu yhteensä 3-5 jäsentä ja samamäärä henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenet valitsee yhtymäkokous. Terveyspalvelujohtaja, hyvinvointipalvelujohtajaja talousjohtaja määräävät <strong>to</strong>imialojensa joh<strong>to</strong>ryhmien kokoonpanot ja niidentehtävät. Tulosalueen johtaja nimeää yhteistyössä oman <strong>to</strong>imialajohtajansa kanssa tulosalueensa joh<strong>to</strong>ryhmänja määrää sen tehtävät. 100Hankeaikana terveysjohtaja on vaihtunut kerran ja kuntayhtymänjohtaja jätti tehtävänsä vuoden2011 alussa. Hankkeen loppuvaiheessa kuntayhtymän johtajana sekä hyvinvointijohtajana <strong>to</strong>imi JarmoKivimäki. Hyvinvointipalveluiden joh<strong>to</strong>ryhmään kuuluvat hyvinvointijohtaja Jarmo Kivimäen lisäksivarhaiskasvatuksen palvelujohtaja Marja Ranta-Nilkku, lapsi- ja perhepalveluiden palvelujohtajaPirjo Matikainen, hoi<strong>to</strong>- ja hoivapalveluiden palvelujohtaja Terttuirmeli Haapakoski sekä vammais- jaerityisryhmien palvelujohtaja Anna-Leena Mäntyniemi.Kuvio 4.15 Selänteen peruspalvelukuntayhtymä98 Kuntalaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/1995036599 Sosiaalihuol<strong>to</strong>laki 17.9.1982/710 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710100 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion internet‐sivut www.kalliopp.fi.


131Selänteen peruspalvelukuntayhtymä aloitti <strong>to</strong>imintansa 1.1.2010. Organisaatiomallina <strong>to</strong>imii elämänkaariajattelumalli,jossa painotetaan asiakasnäkökulmaa. Organisaatiomalli oli luotu ennen hankkeenalkua ja tulosaluejohtajat oli nimetty. Tulosalueita Selänteellä on kaikkiaan viisi, lasten ja perheidenpalvelujen lisäksi psykososiaaliset palvelut, hoi<strong>to</strong>- ja vanhustyön palvelut, terveys- ja sairaanhoidonavopalvelut, ympäristö- ja rakennepalvelut. Jokaista palvelulinjaa johtaa palvelujohtaja. Näiden yläpuolellaon kuntayhtymän johtaja, kuntayhtymähallitus ja yhtymäkokous. Kuntayhtymä on tuottaja jakunnat ovat tilaajia. Jäsenkuntien valtuus<strong>to</strong>t käyttävät kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Muu päätöksentekokuuluu yhtymähallitukselle, ellei päätösvaltaa ole siirretty hallin<strong>to</strong>- tai muilla säännöillämuulle <strong>to</strong>imielimelle tai viranhaltijalle. Yhtymäkokouksen paikkajako perustuu väestömäärään siten,että jokaista alkavaa 1 000 asukasta kohden on yksi edustaja.Yhtymähallituksen muodostaa jäsenkuntien valtuus<strong>to</strong>jen valitsemat jäsenet. Haapajärven kaupunkivalitsee neljä (4) jäsentä, Pyhäjärven kaupunki kolme (3) jäsentä, Kärsämäen kunta kaksi (2) jäsentäsekä Reisjärven kunta kaksi (2) jäsentä. Jokaisella jäsenellä on käytössään yksi ääni. Yhtymähallituksessaon yksilöjaos, jossa on neljä jäsentä. Jaoksen tehtävänä on käsitellä yksilöön kohdistuvia sosiaali-ja terveyshuollon päätöksiä. 101Lasten ja perheiden palveluihin kuuluu palvelujohtaja Heleena Talala, varhaiskasvatuksen palvelujohtajaMinna Hattunen, äitiys- ja lastenneuvolan palvelujohtaja Marja-Leena Leh<strong>to</strong>mäki, sekä lastensuojeluyksikönpalvelujohtaja Kaija Jokela, 1.4.2011 alkaen Anja Vänttilä.4.2.2 Kehittämisen lähtökohdat, tavoitteet ja suunnitelmatKehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri aloitti työskentelynsä 17.8.2009. Toimipaikaksi osoitettiin Nivalan kaupungintalo,josta sisäilmaongelmien vuoksi <strong>to</strong>imipaikka siirrettiin Nivalan Vilkunan päiväkotiin työntekijöidentyöskentelytilaan. Käytäntö oli kaikille vaikea, joten maaliskuun alusta 2010 muut<strong>to</strong> tapahtuiYlivieskaan päivähoi<strong>to</strong><strong>to</strong>imis<strong>to</strong>on, jossa oli tyhjä <strong>to</strong>imis<strong>to</strong>tila.Kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri ei ollut <strong>to</strong>iminut alueella itse ennen tätä hanketta, joten alusta muutamakuukausi meni organisaatioiden sisäistämiseen sekä yhteistyökumppaneiden etsimiseen. Heti alustaoli selvää, että molemmilla alueilla kaivattiin yhteisiä <strong>to</strong>imintamalleja lapsiperhetyöhön. Tavoitteenamolemmilla alueilla oli moniammatillisen yhteistyön syventäminen lapsiperhepalveluiden käytännöntyön tueksi. Pidempi tähtäin oli perhekeskus -mallin synnyttämisessä. Kasvatuskumppanuuden vahvistaminen,vanhempien ja lasten osallisuuden lisääminen sekä ennaltaehkäisevien <strong>to</strong>imintamallienkehittäminen nousivat keskeisimmiksi tavoitteiksi molemmilla alueilla. Osa kehittämisen kohteistanousi esille asiakaslähtöisen Bikva -arviointimenetelmän tuloksista, osa työryhmien työskentelynkäynnistyessä. Näiden eri kehittämiskohteiden tavoitteena oli löytää uusia malleja arkikäytännöiksi.Hankkeessa kehittämisen lähtökohdaksi oli valittu tuetun prosessikehittämisen malli, jossa korostettiinpaikallisuutta ja <strong>to</strong>imijalähtöisyyttä. Käytännössä tämä tarkoitti, että kehittämisen kohteet nostettiinpaikallisista tarpeista ja kehittäminen myös <strong>to</strong>teutui paikallistasolla. Paikallista kehittämistyötä tuettiinkoulutuksella, konsultaatiolla sekä tutkimusyhteistyöllä alueen oppilai<strong>to</strong>sten kanssa.Hankkeessa käytettiin Bikva -arviointimenetelmää <strong>to</strong>iminnan sisältöjen rakentamisessa ja lähtötilanteenkar<strong>to</strong>ittamisessa. Bikva tulee tanskan kielen sanoista "Brygerinddragelse i Kvalitetsvurdering"eli "asiakkaiden osallisuus laadunvarmistajana". Bikva -malli on alhaalta ylöspäin <strong>to</strong>imiva kehittämismalli,jossa päätavoitteena on oppiminen ja kehittyminen. Oppimis- ja kehittymistavoite on erityisestikenttätyöntekijöiden tavoitteena, mutta myös johtajien ja politiikkojen voi olla tärkeää muuttaaratkaisujaan tulosten perusteella. Tavoitteena on selittää, miten arviointiin osallistuvat sidosryhmätkokevat arkensa henkilökohtaisella tasolla. Tavoitteena on myös kyseenalaistaa ja kehittää olemassa101 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen internet‐sivut www.selanne.net.


132olevat käytännöt ja <strong>to</strong>imintatavat. Mallin etuna on, että sen avulla saavutetaan parempi yhteisymmärryssen välillä, miten asiakkaat kokevat saamansa palvelun eri palvelusek<strong>to</strong>reilla. Bikva -mallinedellytys on, että organisaatio pystyy olemaan avoin asiakkaiden näkökannoille. Samalla mallin tavoiteon vahvistaa tätä kykyä. Bikva -mallissa tutkijalla on aktiivinen prosessin rakentajan ja tiedon välittäjänrooli. Tällä pyritään varmistamaan se, että osallistujat rohkenevat ker<strong>to</strong>a kokemuksistaan rehellisesti.102Bikva -menetelmällä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:• Mistä lapsenne/perheenne hyvä arki koostuu?• Millaista tukea vanhempi kaipaa/on saanut vanhemmuuteensa? Mistä? Millaisia kokemuksia?• Millaista tukea vanhempi on saanut perheen arkeen liittyen? Mistä? Millaisia kokemuksia?• Millaista lapsi- ja perhepalvelua olette saaneet Peruspalvelukuntayhtymässä (päivähoi<strong>to</strong>, neuvola,sos.<strong>to</strong>imi, erityinen tuki) /seurakunta/MLL/muut?• Mitä pidät tärkeänä kunnan/kuntayhtymän tarjoamissa lapsiperhepalveluissa? Miten niitä tulisimielestäsi kehittää?• Mitä muuta haluaisitte ker<strong>to</strong>a lapsiperhepalveluista?• Millaisia terveisiä haluaisitte ker<strong>to</strong>a johtajille tai työntekijöille?Kallion ja Selänteen kehittämisalueilla menetelmää <strong>to</strong>teutettiin talvella 2010–2011 siten, että molemmiltakehittämisalueilta valittiin mukaan yksi pienempi kunta sekä yksi isompi kaupunki. Näinvarmistettiin erikokoisten palvelualueiden käyttäjien kuuleminen. Asiakashaastatteluja tehtiin molemmillakehittämisalueilla kaksi, työntekijähaastatteluja molemmilla alueilla kerran sekä esimiestasonkuulemistilaisuuksia kerran molemmilla alueilla. Seuraavassa esimerkki siitä, kuinka menetelmä<strong>to</strong>imi:”Jos lapsi on hyvin käyttäytyny hoidossa, niin tulee semmonen tunne, että on itsekin onnistunu(eräs äiti ker<strong>to</strong>i positiivisen palautteen merkityksestä)jossaki””Hirmu ihanalta, kun nuin sanotaan, että on onnistunu… kaikistahan se tuntuu hyvältä… sais antaaenemmänki positiivista palautetta… tuleekohan sitä annettuakin liikaa sitä negatiivista…” (työntekijä vastasiäidin esittämään ajatukseen)”Henkilöstö tietää kyllä miten tärkeää positiivinen palaute on vanhemmille. On hyvä myös miettiä negatiivisenpalautteen voimaa, kun sen myötä lapselle saatetaan ilta puhua asiasta ja aamulla vielä vakuutellaan,että tänään ei tapahdu moista. Positiivinen palaute tulisi jokaisesta lapsesta löytää!” (esimiesten yhteenve<strong>to</strong>asiasta)Selänteen palvelualueella tulokset esiteltiin kuntayhtymänhallituksessa elokuussa 2010. Kallion palvelualueellatulokset jaettiin kuntayhtymäjohtajalle, henkilöstöpäällikölle sekä terveys- ja hyvinvointijohtajille.Kehittämissuunnitelmissa pohjana käytettiin nykytilananalyysia. Nykytilananalyysi tehtiin kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rin<strong>to</strong>imesta henkilökohtaisella käynnillä eri kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavien<strong>to</strong>imijoiden luona. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa oli tehty vahaiskasvatukselle suunnitelma vuodelle2010, josta saatiin suunnitelmaan sisältöä. Kallion nettisivuilta saatiin ajanmukaista tie<strong>to</strong>a, jotatäsmennettiin henkilökohtaisesti eri <strong>to</strong>imijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa. PeruspalvelukuntayhtymäSelänne perustettiin vuoden 2010 alusta ja kehittämissuunnitelmaa on linjattu kuntayhtymänstrategioiden mukaisesti. Alkuvaiheessa nettisivut eivät olleet vielä valmistuneet, joten useampitie<strong>to</strong> kerättiin koordinaat<strong>to</strong>rin <strong>to</strong>imesta suoraan alueen <strong>to</strong>imijoilta. Tässä vaiheessa oli <strong>to</strong>imijoidenerittäin vaikea ker<strong>to</strong>a Selänteen palvelumalleista, enemmän nousi keskusteluun se mitä kyseisessäkunnassa tai kaupungissa on jo tehty. Lapsen kanssa -hankkeen loppuraportista saatiin ajankohtaista102 Bikva‐menetelmään voit tutustua tarkemmin seuraavassa julkaisussa http://www.sosiaaliportti.fi/File/8579b014‐b4a9‐4ddd‐8f14‐1a40136f2b2f/bikva.pdf


133tie<strong>to</strong>a lastensuojelun tilasta sekä moniammatillisesta yhteistyöstä Nivala–Haapajärven seutukunnassa,josta Nivala oli jo siirtynyt osaksi peruspalvelukuntayhtymä Kalliota. Kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rityösti kehittämissuunnitelmat, jotka esiteltiin alueiden moniammatillisille kehittämistiimeille ja hyväksytytsuunnitelmat julkaistiin hankkeen nettisivuilla. 1034.2.3 Moniammatilliset kehittämistiimit ja työryhmätMoniammatilliset kehittämistiimit koottiin alueelle kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rin <strong>to</strong>imesta. Alueen <strong>to</strong>imijoitakuultiin ryhmää muodostettaessa. Kallion kehittämistiimin jäsenet olivat: Pirjo Matikainen (perhepalvelujohtaja),Marja Ranta-Nilkku (varhaiskasvatuksen palvelujohtaja), Pirjo Jääskelä (avoterveydenhuollonosas<strong>to</strong>nhoitaja), Ulla-Maija Miettilä (varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö/perhepäivähoi<strong>to</strong>),Sari Suhonen (varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö, päiväkodit), Leena Iisakkila(johtava sosiaalityöntekijä/aikuissosiaalityö), 1.4.2011 alk. Kaija Jokela (johtava sosiaalityöntekijä/lastensuojelu),Helena Mäkelä (perhetyönohjaaja), Sirpa Hannula (puheterapeutti), Marjut Parhiala(kehittämispäällikkö),Ulla Hietamäki (erityisesiluokanopettaja Sievistä) Pirkko Pietikäinen(ev.lut.srk Nivala) sekä Pirkko Säily (MLL).Selänteellä kehittämistiimin jäsenet olivat: Heleena Talala (lapsi- ja perhepalveluiden johtaja), MinnaHattunen (varhaiskasvatuksen johtaja), Marja-Leena Leh<strong>to</strong>mäki (johtava terveydenhoitaja), Elina Nevanoja(lastentarhanopettaja), Hilkka Maliniemi (päiväkodin johtaja), Vuokko Vinberg (varhaiskasvatuksenjohtaja, mukana huhtikuu 2011 saakka), Tuula Lohvansuu (varhaiskasvatuksen ohjaaja), KaijaTiirola (seurakuntapas<strong>to</strong>ri, ev.lut.srk Haapajärvi) sekä Pirkko Säily (MLL). Eila Karvonen esiluokanopettajaPyhäjärveltä osallistui kahteen ensimmäiseen kokoukseen.Taulukko 4.32 Kallio-Selänteen alueen moniammatilliset kehittämistiimitKallioAika Paikka Pääkohdat Läsnä16.11.2009 Ylivieska Järjestäytymiskokous 612.1.2010 Nivala Kehittämissuunnitelman esittely, työryhmienmuodostaminen, talousasiat 417.2.2010 Nivala Työryhmien täydentäminen, kehittämissuunnitelmanhyväksyminen, Bikva prosessi 620.4.2010 Ylivieska Työryhmien kuulumiset, koulutuskuulumiset, ajankohtaista1012.10.2010 Ylivieska Työryhmien tilannekatsaus, syksyn <strong>to</strong>imintasuunnitelmaaja kehittämissuunnitelman päivitys, jatkohanke,opinnäytetyöt 1212.1.2011 Ylivieska Kehittämistyön tilanne työryhmissä, hankkeentalous, 2011 vuoden suunnittelua, Päätösseminaaristakeskustelua, 822.3.2011 Ylivieska Kehittämistyön tilanne työryhmissä, Kallion perhekeskus-työryhmänterveisiä, hankkeen talous,loppuraportti 824.5.2011 Ylivieska Kehittämistyön tilanne työryhmissä, hankkeentalous, jatkohankeen asioita 9103 Kehittämissuunnitelmat löytyvät hankkeen nettisivuilta http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaalapsen‐hyva‐arki.


134Selänne19.9.2011 Ylivieska Ensimmäisen vaiheen päättyminen ja jatkohanke. 1117.11.2009 Kärsämäki Järjestäytymiskokous 513.1.2010 Pyhäjärvi Alueen kuulumisia, kehittämissuunnitelman esittely,työryhmien kokoonpanot suunniteltiin, koulutussuunnittelua817.2.2010 Haapajärvi Hankkeen tilannekatsaus, työryhmät nimettiin,kehittämissuunnitelma hyväksyttiin, koulutusprosesseihinosallistujat <strong>to</strong>dettiin, Bikva -prosessinesittely 815.6.2010 Haapajärvi Esiteltiin alueella työryhmien kehittämiskohteet,hankkeen linkit valtakunnallisesti, Bikva -aikataulu,hankkeen talous, syksyn aikataulut 530.9.2010 Kärsämäki Työryhmien kuulumiset, syksyn <strong>to</strong>imintasuunnitelma,ajankohtaisfoorumin siirtäminen, hankkeentalous ja ajankohtaiskatsaus 1023.11.2010 Reisjärvi Työryhmien tilannekatsaus, koulutuksista sopiminen,hankkeen terveiset, seurantaraportin jakaminenja talous, jatkohankkeen esittely 1024.2.2011 Pyhäjärvi Työryhmien tilannekatsaus, Heleena Talalan Poske-terveiset,kevään koulutukset käytiin läpi, loppuraportintyöstämisohjeet jaettiin, päätösseminaarinajankohta ilmoitettiin, päätösseminaarista javarhaiskasvatuspäivistä 717.5.2011 Haapajärvi Työryhmien tilannekatsaus, Nuppu -hankkeessakäydyn vierailun pääkohdat, perhekeskusmallistakeskustelua, hankkeen talous, tiedotusasiat ja koulutuksettiedoksi 1019.9.2011 Haapajärvi Ensimmäisen vaiheen päättyminen, jatkohanke 7Kehittämistyö organisoitui molemmilla alueilla työryhmätasolle. Kehittämistiimien jäsenet nimesivätedustajat perustettuihin työryhmiin, jotka olivat kokoonpanoltaan moni<strong>to</strong>imijaisia. Työryhmien tehtävänäoli konkretisoida kehittämissuunnitelmissa linjattuja kehittämistyön painopisteitä sekä määritelläalueilla pilo<strong>to</strong>itavia kehittämisen prosesseja. Työryhmät saivat kehittämisideoita Bikva- asiakaslähtöisenarviointimenetelmän esille nostamista asioista sekä keskusteluista <strong>to</strong>istensa kanssa työryhmienkokoontumisissa.Kulminaatiopisteenä olivat työryhmätyöskentelyjen käynnistymiset. Kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rin ”työrukkasiksi”muodostuneet työryhmät lähtivät työskentelemään kukin omalla aikataulullaan, muttaheti alusta oli tunne siitä, kuinka työntekijät halusivat <strong>to</strong>imia näissä kehittämisrakenteissa. Työryhmiäperustettiin molemmille kehittämisalueille kaksi; varhaisen vuorovaikutuksen kehittämiseen(VAVU) sekä varhaiskasvatuksen sisällölliseen kehittämiseen (VASU) suuntautuneet ryhmät. Perhepäivähoidonkehittämiseen ajateltiin perustaa yhteinen työryhmä Kallion ja Selänteen työntekijöistä,mutta alueiden eri kehitysvaiheiden vuoksi katsottiin parhaaksi syksyllä 2010 eriyttää työryhmä kuntayhtymienomiksi kehittämistyöryhmiksi.


135Taulukko 4.33 Työryhmien jäsenetTyöryhmä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Peruspalvelukuntayhtymä SelänneVAVUVASUPPHKatja Kosonen, kiertävä erityislastentarhanopettajaHelena Isosalo, terveydenhoitajaSirpa Hannula, puheterapeuttiHelena Mäkelä, ennaltaehkäisevän perhetyönohjaajaAnne Nikunen, lastensuojelun perhetyöntekijäMarica Slöör-Pylväs, terveydenhoitajaPirkko Säily, MLLLeena Sis<strong>to</strong>nen, terveydenhoitajaKati Mäki, perhepäivähoidon ohjaajaSari Suhonen, varhaiskasvatuksen palvelupäällikköKristiina Korpi, perhepäivähoidon ohjaajaMarja Ranta-Nilkku, varh.kasvatuksen palvelujohtajaPirkko Pietikäinen, seurakunnan lapsityönohjaajaHelena Laitila, päiväkodin johtajaPirkko Säily, MLLLeena Heloviita, ohjaajaUlla-Maija Miettilä, palvelupäällikköAnni Sarjanoja, ohjaajaHelena Häivälä, ohjaajaKati Mäki, ohjaajaMarja-Leena Leh<strong>to</strong>mäki, terveydenhoitajaUlla Leh<strong>to</strong>la, terveydenhoitajaEeva Aulakoski, perhetyöntekijäMargareetta Viippola, perhetyöntekijäAnna Liimatainen, perhetyöntekijäRiitta Hyvölä, perhetyöntekijäUlla Leh<strong>to</strong>la, terveydenhoitajaAnneli Tiainen, hoitajaMinna Heinonen, ev.lut srkOuti Lind-Kärkkäinen , MLLVuokko Vinberg, varhaiskasvatuksenohjaajaSirpa Lipponen, varhaiskasvatuksenohjaajaHeli Parkkila, hoitajaJaana Tikka, lastentarhanopettajaHilkka Maliniemi, päiväkodin johtajaEeva Paavola, l<strong>to</strong>, ryhmäperhepäivähoi<strong>to</strong>Minna Hattunen, varhaiskasvatuksenjohtajaSäily Pirkko, MLLErja Puranen, ohjaajaSatu Vehkalahti, hoitajaAnu Sippola, päiväkodin johtajaTuula Lohvansuu ohjaajaTaina Myllylahti, hoitaja päiväkotiTyöryhmien työskentely lähti vauhdilla käyntiin keväällä 2010. Työryhmistä nousi esille kehittämisentarpeet, joita hanke lähti yhdessä työntekijöiden kanssa viemään eteenpäin. Välillä työryhmien osallistujiltameinasi loppua usko omaan tekemiseensä, mutta positiivisella palautteella ja kehittämisajatuksenkirkastamisella uutta in<strong>to</strong>a kehittämiseen taas löytyi ja työryhmät jatkoivat työskentelyään.Tärkeänä oli myös avoin keskustelu siitä, että aina ei heti löydy kohdetta, mitä voisi kehittää. Kuitenkinsäännölliset kokoontumiset takasivat sen, että aina jotain uutta kehittämistä alkoi esiintyä.


1364.2.4 Keskeiset tuloksetRakenteellisia tuloksia Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien alueilla saavutettiin jatkuvanmoniammatillisen yhteistyön nykytilankuvauksen kevään 2009- kevään 2010 aikana 104 . Opinnäytetyöntuloksena oli, että alueen <strong>to</strong>imijat eivät tunne <strong>to</strong>istensa työtä eikä yhteistyölle ollut luotu yhteisiämalleja. Molemmilla alueilla yhteistyömallin pohdinta aloitettiin kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rin esittämänkehittämisenrakenteen pohjalta (kuvio 1). Jatkopohdintaa alueelle <strong>to</strong>i THL:n LapsYTY hankkeenvierailu, jossa esiteltiin THL:n kehittelemää prosessimaista työskentelytapaa 105 . Kehittämisrakennettapohdittiin molemmilla alueilla moniammatillisessa prosessikoulutuksessa TtT Arja Veijolanja TtT Hilkka Honkasen <strong>to</strong>imesta. Näissä kaikissa malleissa tärkeänä kohtana pidettiin kehittämisensuuntaa käytännön työstä esimiestason kautta <strong>to</strong>imialajohtajille.Kuvio 4.16 Kehittämisen rakenne hankkeen aikanaJatkuvan prosessikehittämisen mallilla haluttiin tuoda alueille pysyvyyttä kehittämistyöhön. Työryhmientarkoitus on jatkossakin kokoontua 2–3 kertaa syksyllä ja samoin keväällä. Jokaisessa työryhmässäon nimetty puheenjohtaja, joka vastaa yhteydenpidosta moniammatilliseen kehittämistiimiin.Moniammatillisen kehittämistiimin tarkoitus on valvoa strategian <strong>to</strong>teutumista omilla palvelusek<strong>to</strong>reillaan.Palvelujohtajille esitetään kehittämistä vaativat kohteet palvelulinjojen kokouksissa, tarvittaessapyydetään lupa uuden mallin <strong>to</strong>teuttamiselle. Jatkokehittämisen tarve on eri työryhmien välille.VASU -työryhmät molemmilla alueilla työstivät peruspalvelukuntayhtymätasoisen varhaiskasvatussuunnitelman,jotka hyväksyttiin molemmissa yhtymähallituksissa keväällä 2011. Peruspalvelukuntayhtymätasoisetvarhaiskasvatussuunnitelmat 106 löytyvät kuntayhtymän nettisivuilta 107 , joka on kaikkienvanhempien saatavilla. Kalliossa päätettiin tehdä Arjen käytäntöjen -opas henkilökunnan käyttöönvarhaiskasvatussuunnitelman <strong>to</strong>dentumiseksi, joka esiteltiin kuntayhtymän hallitukselle yhdessävarhaiskasvatussuunnitelman kanssa. Selänteen alueella työstettiin lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma-asiakirja kaikille päivähoi<strong>to</strong>muodoille yhteisenä. Palautetta kerättiin niin henkilökunnaltakuin vanhemmiltakin ensimmäisen <strong>to</strong>imintavuoden 2010–2011 ajalta. Paula Loukkola oli mukanaVASU -työryhmätyöskentelyssä sekä <strong>to</strong>imi Vasu-asiakirjan työstämisessä kirjalliseen muo<strong>to</strong>on. Kalli-104 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion lapsi‐ ja perhepalveluiden yhteistyökäytännöt ‐opinnäytetyöhttps://publications.<strong>the</strong>seus.fi/bitstream/handle/10024/21280/Kirsi_Anttila.pdf?sequence=1.105 Lapsiperheiden palveluiden tarve, saatavuus, laatu ja yhteensovittaminen ‐tutkimushttp://www.stakes.fi/NR/rdonlyres/1DC21E2E‐8003‐48E5‐9A2E‐5287680CD5A3/16904/05_perala.pdf.106 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelmahttp://www.kalliopp.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=12938.107 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen varhaiskasvatussuunnitelmahttp://www.selanne.net/perhepalvelut


137on Arjen käytäntöjen-oppaan sekä Selänteen lapsivasun työstämisessä apuna on ollut kasvatuspsykologianopiskelija Elina Kattilakoski, joka oli hankkeessa harjoittelijana sekä myöhemmin kehittäjätyöntekijänä.Konsultaatiota saatiin molemmille alueille Oulun Yliopis<strong>to</strong>lta KtT Eeva-Liisa Kronqvistiltasekä asiantuntija-apua KM Paula Loukkolalta. Eeva-Liisa Kronqvist kävi vetämässä elokuussa2010 keskusteluiltapäivän alueen <strong>to</strong>imijoiden kanssa Haapajärven kaupungintalolla, jossa pohdittiinlapsivasua. 108Sievin pilotti (ko<strong>to</strong>a ja päivähoidosta sivistys<strong>to</strong>imen järjestämään esiopetukseen) sai alkunsa KallionVASU- työryhmässä kun pohdittiin, missä yhteistyökäytänteissä olisi kehitettävää. Kallion kunnistaSievissä ja Alavieskassa esiopetus on järjestetty pelkästään kunnan sivistys<strong>to</strong>imessa. Ylivieskassa jaNivalassa esiopetusta annetaan myös Kallion tuottamana päiväkodeissa. Käytäntö on ollut vanhemmillesekavaa, joten tähän kaivattiin kehittämistä. Tässä kehittämisessä konsulttina on <strong>to</strong>iminut KtTHannele Karikoski Oulun yliopis<strong>to</strong>lta. Tämä prosessi on mallinnettu process guide-mallinnusohjelmalla 109 yhdessä perhepäivähoidon ohjaaja Kristiina Korven ja erityisesiopettaja UllaHietamäen kanssa. Malli löytyy nettisivuiltamme myös seuraavan polun kautta: www.sosiaalikollega.fi/työskentelymallit sosiaalityö, perhetyö ja varhaiskasvatus tiedonsiirron kehittäminen lapsensiirtyessä päivähoidosta/ko<strong>to</strong>a esiopetukseen.VAVU -työryhmän kehittäminen Selänteen kehittämisalueella lähti käyntiin heti ensimmäisestä tapaamisesta.Heillä oli selkeä halu kokeilla kerran aiemmin jo kokeilemaansa mallia varhaisesta tuestaperheille. Työryhmästä osa oli <strong>to</strong>iminut <strong>to</strong>istensa kanssa jo ennenkin, joten yhteistyö oli luontevaa.Tästä prosessista on tehty kuvaus ProcessGuide -mallinnusohjelmalla. 110 Malli löytyy nettisivuiltammeseuraavan polun kautta: www.sosiaalikollega.fi/mallit moniammatillinen yhteistyö Selänteenpilotti – tukea vertaisille. Kallion VAVU -työryhmän työskentely alussa oli si<strong>to</strong>utuma<strong>to</strong>nta,koska työryhmän tehtävää ei koettu selkeäksi. Vuoden 2010 loppupuolella työryhmä päätti si<strong>to</strong>utuaja osallistua kokouksiin, jonka jälkeen kehittäminen lähti vauhtiin useammallakin kehittämisen kohteella.Perhepäivähoidon työryhmän eriytyessä syksyllä 2010 molempien alueiden sisäiseksi <strong>to</strong>iminnaksi, alkoikehittämistä tapahtua. Palveluprosessien tasolla molemmat kuntayhtymät halusivat kehittää äkillistävarahoi<strong>to</strong>järjestelmää. Kalliossa lomakkeet yhdenmukaistettiin, jonka jälkeen työryhmä päätti sulautuaperhepäivähoidon ohjaajien jo olemassa olevaan työryhmään. Tällä kokoonpanolla Kallio työstipedagogista johtamista. Selänteen työryhmässä oli mukana perhepäivähoidon ohjaajien lisäksi perhepäivähoitaja,päiväkodin johtaja sekä päiväkodin työntekijä. Selänteellä laadittiin uusia lomakkeita varahoi<strong>to</strong>onsekä yhdenmukaistettiin jo olemassa olevia käytäntöjä. Lapselle työstettiin reissukorttihelpottamaan tie<strong>to</strong>jen siirtymistä varahoi<strong>to</strong>yksikköön. Reissukortti on koettu tärkeäksi, niin vanhempien,kuin henkilökunnankin puolelta. Vanhemmille tehtiin laaja kysely 2011 vuoden alussa varahoidon<strong>to</strong>imivuudesta, tuloksena oli vanhempien tyytyväisyys uusiin malleihin. Työryhmän työskentelySelänteellä on ollut innokasta ja uudistavaa.108 Tarkemmin hankkeen nettisivuilla julkaistavassa loppuraportissa.109 Sievin pilotti ‐ Tiedonsiir<strong>to</strong> päivähoidon ja esiopetuksen välillähttp://portaali.sosiaalikollega.fi/qpr811/Portal/QPR.dll?PGPLUGIN&*xlink&VTN=flowchart&SID=iOC0O7afk7wfLl0ssek5WKNmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN=mycontents&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D441872736%3F3_0_441872736_0&UIP=kPb1TguiqNNdMlOZvVXl5G4Nh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS.110 Tukea vertaisille –processguide‐mallinnushttp://portaali.sosiaalikollega.fi/qpr811/Portal/QPR.dll?PGPLUGIN&*xlink&VTN=flowchart&SID=iOC0O7afk7w‐KIGZsmi4nSNmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN=mycontents&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D325070164%3F3_0_325070164_0&UIP=kPb1TguiqNNdMlOZvVXl5G4Nh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS


138Työntekijä ja työyksikkö tasoisia tuloksia saavutettiin eri menetelmien käyttökokemuksilla. Tarkoituksenamenetelmien kokeiluissa oli oman <strong>to</strong>iminnan kehittäminen yhteistyössä perheiden kanssa. KalliossaNivalan päiväkodissa jaettiin vanhemmille THL:n julkaisu vasusta; Varhaiskasvatus tie<strong>to</strong>a pientenlasten vanhemmille. 111 Pieni vihkonen jaettiin yhdessä lapsikohtainen varhaiskasvatusuunnitelma-lomakkeen kanssa, jotta vanhemmat voisivat esitteestä saada tie<strong>to</strong>a varhaiskasvatuksen sisällöstä.Palautetta tuli vain muutamalta vanhemmalta, kun asiasta oli keskustelujen yhteydessä kysytty.Muutama vanhempi ei ollut tutustunut lainkaan esitteeseen. Eeva Koskela, Vilkunan päiväkodin lastentarhanopettajaoli ihmeissään vanhempien vähäiseen kiinnostukseen. Hänen mielestään tämä esiteon helppolukuinen ja houkutteleva ulkoasultaan, johon vanhempien olisi luullut kiinnostuvanenemmänkin.Pirkko Pietikäinen Nivalan seurakunnan lapsityöntekijä on kokeillut perhenavigaat<strong>to</strong>ri menetelmää 112perhekerhossa apuna, kun teemana oli perheen arjesta selviytyminen. Paikalla on ollut yleensä äitejäja heitä on kehotettu poimimaan kysymyksiä ko<strong>to</strong>na työstettäväksi yhdessä puolison kanssa. Malliaon käytetty myös yksinhuoltajaperheiden ”olkkarissa”, jossa on pohdittu perheen kysymyksiä ja kasvatusta.Menetelmän kautta on annettu vanhemmille mallia siitä, että lapsesta voidaan puhua ja perheenasioista myös myönteisessä mielessä.Esitteessä Pirkon mielestä on hyvää juuri se, että siinä on positiivinen ote perheen asioihin. PirkkoPietikäinen on esitellyt menetelmää rovastikunnan muillekin lastenohjaajille. Ainoa epäilys käytölleon sen vaatima aika perehtyä malliin, jotta sen voi ottaa käyttöön työssään. Mutta sitten kun senoppii käyttämään, niin sitä voi käyttää monessa tilanteessa. Perhenavigaat<strong>to</strong>rimallia käytettiin myösperuspalvelukuntayhtymä Selänteen vertais<strong>to</strong>iminnan leirillä. Käyttökokemus oli positiivinen ja keskusteluoli ollut vilkasta yksinhuoltajaäitien keskuudessa.Iloa vanhemmuuteen -opas 113 , jonka psykologi Satu Korhonen on työstänyt varhaisen vuorovaikutus-menetelmän pohjalta, otettiin käyttöön molemmilla kehittämisalueilla. Selänteen perhepäivähoitaja<strong>to</strong>vat käyttäneet opasta vanhempain illoissa. Tukea vertaisille -leirillä huhtikuussa 2011 opasta käytettiinlapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Vanhemmat ja lapset olivat olleettyytyväisiä tähän ”leikin varjolla” koskettamiseen niin kovasti, että leirin jälkeen useampi perheistäoli käynyt ostamassa kotiin pienen hierontapallon, jolla voi hieroa <strong>to</strong>inen <strong>to</strong>ista. Kallion kehittämisalueellakiertävät erityislastentarhanopettajat ovat vieneet menetelmää käytäntöön yhdessä hoivaavanvuorovaikutusleikki menetelmän rinnalla 114 .4.2.5 Koulutusprosessit ja ajankohtaisfoorumitMoniammatillisen yhteistyön rakentumiseen saatiin tukea prosessikoulutuksesta, josta vastasivat TtTArja Veijola ja TtT Hilkka Honkanen Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Alueilta osallistui moni<strong>to</strong>imijainenjoukko työntekijöitä hankkeen aikana viisi kertaa <strong>to</strong>teutettuun koulutukseen.Vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen pyritään kasvatuskumppanuuden rakentamisenja vahvistamisen avulla Kallion ja Selänteen kehittämisalueilla. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköVarhis-hankkeen aikana Kallion alueelle koulutettiin kasvatuskumppanuuskouluttajia, jotkaovat jatkaneet työskentelyään myös Lapsen hyvä arki -hankkeessa. Keväällä 2010 koulutettiin Kalli-111 Varhaiskasvatus – tie<strong>to</strong>a pienten lasten vanhemmille http://www.thl.fi/thl‐client/pdfs/f700d1fd‐4540‐47de‐9d69‐ae439f0731f5.112 Perhenavigaat<strong>to</strong>ri‐menetelmähttp://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit‐fi/tyon/menetelmat/perhenavigaat<strong>to</strong>ri .113 Iloa vanhemmuuteen –opashttp://www.sosiaaliportti.fi/File/a6a1749a‐9bd9‐416a‐b11d‐a4decfc02430/esite_vuorovaikutusleikkiopas.pdf.114 Käyttökokemuksiin voi perehtyä tarkemmin hankkeen nettisivuilla julkaistavasta loppuraportista.


139oon ja Selänteeseen yksi kouluttajapari molemmille alueille sekä syksyllä 2010 Selänteelle yksi pari.Selänteen kouluttajaparit ovat moniammatillisia: <strong>to</strong>inen kouluttaja on varhaiskasvatuksen esimies ja<strong>to</strong>inen neuvolan terveydenhoitaja. Alueiden kasvatuskumppanuuskouluttajat osallistuivat 4.4.2011hankkeen järjestämään kasvatuskumppanuuskouluttajien vertaistapaamiseen. Tapaamisessa keskusteltiinkasvatuskumppanuuden kouluttamiskokemuksista ja koulutuksen herättämistä kehittämisenhaasteista. Lisäksi kuultiin pitempään kouluttajina <strong>to</strong>imineiden sekä THL:n Marjatta Kekkosen puheenvuorojasekä sovittiin verkos<strong>to</strong>n jatkotyöskentelystä.Pedagogisen johtamisen koulutukseen osallistui Kalliosta kuusi henkilöä, joista yksi oli perhepäivähoidonpalvelupäällikkö ja viisi perhepäivähoidon ohjaajaa. Selänteelle tarjottiin neljää paikkaa koulutukseen,mutta heidän rajallisten henkilöstöresurssiensa vuoksi koulutukseen osallistui vain kaksi henkilöä.Molemmat olivat varhaiskasvatuksen ohjaajia, <strong>to</strong>inen perhepäivähoidon esimies ja <strong>to</strong>inen ryhmäperhepäivähoidonesimies. Selänteellä kehitettiin oppimisympäristöjä ryhmäperhepäiväkodeissa jatulokset olivat kannustavia. Työntekijöiden halu kehittää ympäristöä nousi ja tähän alettiin kiinnittäähuomiota eri yksiköissä. Perhepäivähoitajien kanssa kokeiltiin häiriöpäiväkirjaan kirjaamista, jottasaatiin selville se, mikä on haastavaa hoi<strong>to</strong>päivässä. Tätä käytiin läpi hoitajien kanssa vasu-asiakirjanpohjalta ja kokemukset olivat rohkaisevia. (Selänteen osalta <strong>to</strong>inen ohjaajista siirtyi <strong>to</strong>isen kunnantehtäviin keväällä 2011). Koulutusprosessi <strong>to</strong>teutettiin Ediva Oy:n Sanna Parrilan <strong>to</strong>imesta.Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun rajapin<strong>to</strong>jen työskentelyyn saatiin koulutusta Kirsi Alilan /Ediva Oy,kouluttamana 14.10.2011. Koulutus <strong>to</strong>teutettiin Kuusamossa, josta oltiin videoyhteydessä Nivalaan.Nivalaan oli kokoontunut Kallion ja Selänteen <strong>to</strong>imijat yhdessä.Ajankohtaisfoorumeita kehittämisalueella on <strong>to</strong>teutunut viisi 115 . Alueen oppilai<strong>to</strong>kset ovat olleet mukanaesittelemässä omaa <strong>to</strong>imintaansa ja opin<strong>to</strong>tarjontaansa, joita työntekijät voivat käyttää omaanammatilliseen kehittämiseensä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta on ollut opiskelijoita apunakäytännön järjestelyissä.Taulukko 4.34 Ajankohtaisfoorumit Kallion ja Selänteen alueellaAika Paikka Aihe Osallistujat21.11.20099.00–15.0020.3.20109.00–15.00YlivieskanAkustiikka saliKärsämäenFrosteruksenkouluTeemana seminaarissa oli ”Yhessätehen lasten etteen”. Ajankohtaisiakuulumisia lastensuojelusta <strong>to</strong>iOAMK:n yliopettaja Hilkka Honkanen.Mallia moniammatillisuudestakuultiin Kiimingistä KMMinna Rossi-Salowin ja el<strong>to</strong> KaisuLindgrenin esittelemänä. Taidekasvatuksenmahdollisuuksistaker<strong>to</strong>i KM Helena MalmivirtaTilaisuudessa tuotiin ajankohtaisiakuulumisia Oulun Yliopis<strong>to</strong>lta KtTEeva-Liisa Kronqvist:n <strong>to</strong>imesta;Lapsen äänen kuuleminen, Haukiputaanhuolen puheeksi ottamisenmallista ker<strong>to</strong>i päivähoidonjohtaja Eila Huotari sekä THL:nerikoistutkija Niina Halme väitös-154 Kallion lasten japerheiden palveluidentyöntekijääSelänteeltä 93 ja Kalliosta118 lasten ja perheidenpalveluiden työntekijää115 Tutustu tarkemmin Lapsen hyvä arki –hankkeen ajankohtaisfoorumeiden sisältöihinhttp://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsen‐hyva‐arki/koulutuksia‐1


140kirjansa pohjalta isän osuudestalapsiperheiden arkeen. THL:ntutkija ker<strong>to</strong>i THL:n omastahankkeesta Laps-YTY:sta, jossaon moniammatillinen näkökulma.Aiheena oli työntekijöiden kuuleminenpajatyöskentelyn avulla.Pajat olivat jaettu paikallistentyöryhmien mukaisestiAiheena oli: Yhdessä lapsen parhaaksi.KM Paula Loukkola Oulunyliopis<strong>to</strong>lta ker<strong>to</strong>i tilaisuudessamitä kasvatuskumppanuus on jamitä se vaatii työntekijän näkökulmastasekä vanhemmilta. Marja-LeenaLeh<strong>to</strong>mäki ja Eeva Aulakoskiker<strong>to</strong>ivat vertaistuen mallista.Aiheena oli ”Tiijetäänkö me sitämitä <strong>to</strong>iset Kalliossa tekkee?” Erisek<strong>to</strong>rien edustajat ker<strong>to</strong>ivatajankohtaisia kuulumisia omalta<strong>to</strong>imialueeltaan: neuvolatarkastukset,ennaltaehkäisevä perhetyösekä kasvatuskumppanuus. Oulunyliopis<strong>to</strong>lta ajankohtaista asiaaesiopetuksesta kävi ker<strong>to</strong>massaHannele Karikoski, KT.11.11.201017.00–20.00Nivala Niva-Kaijan koulu123 Kallion lasten japerheiden palveluidentyöntekijää3.2.201117.00–20.00HaapajärvenseurakuntataloPaikalla oli 114 lasten japerheiden palveluidentyöntekijää ja kaksi äitiä31.3.201117.00–20.00Ylivieska JokirannankouluPaikalla oli 129 Kallionlasten ja perheiden palveluidentyöntekijää10.9.20119.00–15.00Ylivieska,Akustiikka saliPäätösseminaari, PääpuhujanaAnna-Maija Puroila, opinnäytetöidenesittelyä, pilottien esittelyä,Erja Rusanen ”Varhaisen vuorovaikutuksenmerkitys”-luen<strong>to</strong>Paikalla oli 214 Kallion jaSelänteen lapsiperhepalveluiden<strong>to</strong>imijoita sekäyhtymähallitusten edustajatmolemmilta ppkyalueiltaEnsimmäinen ajankohtaisfoorumi <strong>to</strong>teutui päällekkäin Selänteen Tyrni-hankkeen 116 kanssa, jolloinSelänteen lasten ja perheiden palveluista ei osallistunut kukaan. Selänteen moniammatillinen kehittämistiimiei nähnyt enää tarpeellisena järjestää keväälle 2011 uutta ajankohtaisfoorumia.Pitkäkes<strong>to</strong>isimpana konsultaatioprosessina molemmilla kehittämisalueilla oli Varhaiskasvatussuunnitelmientyöstäminen. Loppukeväästä 2010 kehittämisalueilla aloitettiin kuntayhtymävasun työstäminen,jonka asiantuntijatukena <strong>to</strong>imi Paula Loukkola, Oulun yliopis<strong>to</strong>lta. Lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelma-asiakirjan aloitusvaiheessa molempien alueiden VASU -työryhmien jäsenille järjestettiinkonsultatiivinen tilaisuus Eeva-Liisa Kronqvistin kanssa 16.8.2010. Paikalla oli 7 henkilöä Selänteeltäja 4 Kalliosta sekä MLL:n vapaaeh<strong>to</strong>is<strong>to</strong>iminnanohjaaja.116 Tyrni –hanke https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S10983.


141KT Hannele Karikoski on ollut konsultaatio apuna Sievissä käynnistyneessä tiedonsiirron mallissa.Hannele Karikoski oli mukana ensimmäisessä työryhmän kokouksessa 30.8.2010 Acropat ConnectProfession -yhteyden kautta Oulusta.Selänteen monimammatillinen <strong>to</strong>imijajoukko oli videoyhteydessä Kuusamoon laajojen 4-v. terveystarkastustenjärjestämisestä 9.2.2011. Videoyhteyden jälkeen pidettiin kokousta siitä, miten Selänteelläjatkuu 4-vuotistarkastusten uudistaminen.Kaikki Kallio–Selänteen alueilla hankkeen <strong>to</strong>imesta <strong>to</strong>teutetut koulutus- ja konsultaatioprosessit onkoottu liitteeseen 4.6.4.2.6 Verkos<strong>to</strong>yhteistyö ja tiedottaminenMoniammatillisen yhteistyön mallinnukseen otettiin vaikutteita TUKEVA -hankkeen tekemästä perhevalmennuksenuudistamistyöstä. TUKEVA -hankkeen työntekijät kävivät esittelemässä <strong>to</strong>imintaansaYlivieskassa 31.5.2010. Mukana oli molempien alueiden työntekijöitä (Selänteestä 5 ja Kalliosta 9).Mukana tapaamisessa oli Nuppu -osahankkeesta kaksi hanketyöntekijää. Tilaisuus videoitiin ja kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>riteki Kallioon ja Selänteeseen kaksi cd-levyä ja Nupun hanketyöntekijöille yhden.Tarkoituksena oli, että keskustelua voi myöhemmin käydä videon avulla myös muiden yksikössä<strong>to</strong>imivien työntekijöiden keskuudessa.Palvelurakenteen uudistamisen myötä alueella kävi THL:n edustajat Marja-Leena Perälä sekä NinaHalme LapsYTY -hankkeesta, jossa kootaan lapsiperheiden palvelut ja terveyttä edistävät yhteistyökäytännöt<strong>to</strong>imintaa ohjaavaksi verkos<strong>to</strong>malliksi 117 . Alueelle kohdistettiin 12.1.2011 arviointia sen<strong>to</strong>imivuudesta kokeellisella tutkimusasetelmalla. Mukana tutkimuksessa olivat Kallion ja Selänteenjohtajat sekä työntekijät. Tutkijat halusivat kuulla myös lapsiperheiden edustajia ja tämä <strong>to</strong>teutettiinSievissä saman päivän iltana. Sievissä erityisesiopettaja Ulla Hietamäki teki suuren työn saadessaanpaikalle tulemaan vanhempia viikon varoitusajalla.Selänteen <strong>to</strong>imijat kävivät Nuppu -hankkeen vieraana tutustumassa Kokkolan perhekeskusmalliin23.3.2011. Selänteellä on Haapajärven kaupungissa perhekeskukselle tilat, <strong>to</strong>iminnan sisältöä ja senmukaisia <strong>to</strong>imijoita vielä mietitään. Tarkoitus on, että samalla mallilla avataan oma perhekeskus jokaiseenSelänteen alueen kuntaan. Kallion edustajat kävivät 14.2.2011 Heinolassa tutustumassa Silta-hankkeeseen. 118 Heillä oli kehitetty perhekeskusmallia, josta Kallion <strong>to</strong>imijat olivat kiinnostuneet.Kalliossa tehtiin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten (IVA) arviointi Oulun ammattikorkeakoulunylemmän tutkinnon suorittajien <strong>to</strong>imesta. Mukana oli työntekijöitä, henkilökuntaa, yhtymähallituksenjäseniä sekä asiakkaita. Tämän pohjalta kehittämispäällikkö Marjut Parhiala tekee esityksen yhdessäperhekeskustyöryhmän kanssa siitä, miten Kalliossa jatkossa tulisi perhepalvelut järjestää. Vuoden2011 loppuun mennessä tulisi olla näkemys palvelujen tarjoamisesta valmiina.MLL:n Pohjois-Pohjanmaanpiirin koordinoima VETO 119 -hanke sijoittui yhdeltä osaltaan Kallion ja Selänteenkehittämisalueille, joka <strong>to</strong>i lisäarvoa MLL:n paikallis<strong>to</strong>imijoiden aktivoimiseen VETO-hankkeen palkkaaman vapaaeh<strong>to</strong>istyöntekijän <strong>to</strong>imesta. Hankkeen työntekijä Pirkko Säily aloitti<strong>to</strong>imintansa alueella keväällä 2010. Lapsen hyvä arki -hankkeen kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rin <strong>to</strong>imesta117 Lapsiperhepalveluiden yhteistyökäytäntöjen johtaminen –LapsYTY ‐hankehttp://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/hanke?id=22485118 Perhekeskus<strong>to</strong>iminta Heinolassahttp://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Lapsiperheiden_palveluja_Heinolassa/Perhekeskus<strong>to</strong>iminta/Perhekeskus<strong>to</strong>iminta.htm119 Vapaaeh<strong>to</strong>is<strong>to</strong>iminnan ammatillinen ohjaus (VETO –hanke) http://pohjois‐pohjanmaa.mll.fi/<strong>to</strong>iminta/lapsi‐japerhe<strong>to</strong>iminta/vapaaeh<strong>to</strong>is<strong>to</strong>iminnan‐ammatilline/


142hän pääsi heti ensimmäisellä työviikollaan mukaan alueen <strong>to</strong>imijoiden verkos<strong>to</strong>on. Vapaaeh<strong>to</strong>is<strong>to</strong>iminnanohjaaja on ollut mukana molempien kehittämisalueiden kehittämistiimeissä, VAVU-työryhmissä sekä alkuun myös VASU -työryhmissä. Lapsen hyvä arki -hanke on ollut esillä vapaaeh<strong>to</strong>is<strong>to</strong>iminnanohjaajankautta MLL:n valtakunnallisella tasolla esimerkkinä yhteistyöstä eri hankkeidenvälillä. Lapsen hyvä arki hanke mainittiin MLL:n Pohjois-Pohjanmaanpiirin vuosiker<strong>to</strong>muksessa yhteistyökumppanina.Kehittämisalueella <strong>to</strong>imii monta oppilai<strong>to</strong>sta. Ylivieskassa <strong>to</strong>imii Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu(sosionomikoulutus) sekä Ylivieskan ammattiopis<strong>to</strong> (lähihoitaja- sekä perhepäivähoitajien koulutus),Oulaisista mukana on ollut Oulaisten ammattiopis<strong>to</strong> (lähihoitajakoulutus). Oulun seudunammattikorkeakoulu on ollut mukana Oulusta (perus- ja ylemmän tutkinnon suorittajat) sekä heidänOulaisten yksikkö (sairaanhoitaja- sekä terveydenhoitajakoulutus). Iisalmesta on ollut mukana Savoniaammattikorkeakoulu (sosionomikoulutus sekä sairaanhoitajakoulutus). Raudaskylän kristillinenopis<strong>to</strong> on mukana alueellisessa kehittäjäverkos<strong>to</strong>ssa VOITTO -hankkeen 120 edustajana.Lapsen hyvä arki hanke on ollut esillä paikallisessa lehdistössä hankeaikana seuraavasti:• 23.11.09 Kallion ajankohtaisfoorumista. Kalajokilaakso -lehti.• 29.10.09 Haapajärven lapsiasiainvaltuus<strong>to</strong>n järjestämästä tilaisuudesta oli artikkeli Maaselkälehdessä. Lapsen hyvä arki -hanke esiteltiin tilaisuudessa kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rin <strong>to</strong>imesta.• 26.4.2010 Pyhäjokiseutu -lehdessä oli kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rin henkilökuva, jossa Lapsenhyvä arki - hanke esiteltiin.• 27.9.2010 Paikallislehti Selänteeseen tehtiin artikkeli Lapsen hyvä arki -hankkeen käynnistämästävertaisryhmä<strong>to</strong>iminnasta ja perheleiristä.• 27.12.2010 ”Uusi isäryhmä Ylivieskaan”, jossa kerrottiin opiskelijoiden aikeista aloittaa isäryhmäyhdessä neuvolan perhevalmennuksen kanssa. Kalajokilaakso -lehti• 14.1.2011 ”Vanhemmat testasivat THL:n tutkimusta Sievissä.” Artikkelissa kerrottiin THL:nLaps-YTY hankkeen vetäjien professori Marja-Leena Perälän sekä erikoistutkija Nina Halmeenvierailusta alueella. Kalajokilaakso -lehti• 2.2.2011 ”Lapsen arki innoittaa yhteistyöhön” ker<strong>to</strong>i Sievin esikouluun siirtyvien lasten vanhemmillesuunnatusta tiedotusillasta. Artikkelissa haastateltiin vanhempia. Kalajokilaakso-lehti• 7.2.2011 ”Pieni lapsikin kaipaa lomaa” Paula Loukkolan pitämästä luennosta Selänteen ajankohtaisfoorumissa.Kalajokilaakso -lehti sekä Keski-Pohjanmaa -lehti• 7.2.2011 ”Pilottileiri innosti osallistumaan” artikkelissa oli esillä vertaistuen malli Selänteeltäterveydenhoitaja Marja-Leena Leh<strong>to</strong>mäen ja perhetyöntekijä Eeva Aulakosken esittämänä Selänteenajankohtaisfoorumista. Selänne -lehti• 4.4.2011 ”Kallio lisää terveystarkastuksia” ker<strong>to</strong>i ajankohtaisfoorumin sisällöstä. Kalajokilaakso-lehti• 11.2.2011 ”Kilvan äänessä isäkerhossa” ker<strong>to</strong>i isien tuntemuksista isäryhmän merkityksestä.Kalajokilaakso -lehti• 7.9.2011 ”Ylivieskassa puhetta lapsen hyvästä arjesta” Ennakkouutisointi 10.9.2011 Päätösseminaarista.Kalajokilaakso lehti• 11.9.2011 ”Isäksi tulemiseen tukea vertaisryhmästä – Iso elämänmuu<strong>to</strong>s puhuttaa” Opiskelijoidenja isän haastattelu Päätösseminaarista. Kalajokilaakso -lehti• 11.9.2011 ”Yksinhuoltajille vertaisryhmiä Selänteen kuntiin – Äideille lisää itsetun<strong>to</strong>a”. Tukeavertaisille mallin haastattelu Päätösseminaarista. Kalajokilaakso -lehti• Vapaaeh<strong>to</strong>is<strong>to</strong>iminnan ohjaajan osallistuminen kuntayhteistyöhön Lapsen hyvä arki -hankkeenkautta. MLL Pohjois-Pohjanmaan piirin vuosiker<strong>to</strong>mus ja tilipäätös 2010.120 VOITTO –hanke http://voit<strong>to</strong>hanke.blogspot.com/


1434.3 KEHITTÄMISTYÖ KOILLISMAAN KAIROILLA4.3.1 Koillismaan kehittämisalueLapsen hyvä arki -hankkeen Koillismaan kehittämisalueen muodostivat Kuusamon, Posion ja Taivalkoskenkunnat. Kuusamon kaupungin visio ”Kuusamo – täältä päen kah<strong>to</strong>en maaliman napa. Täälläasiat tehdään – ei paremmin eikä huonommin – vaan vähän eri tavalla.” 121 sopii hyvin kuvaamaanmyös alueen kehittämistyötä. Pitkät etäisyydet ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että lapsiperhepalvelujenkehittämisessä on alueella luotu omanlaisia ratkaisuja ja kehitetty palveluja ennakkoluulot<strong>to</strong>masti.Kuusamon asukasluku oli 31.12.2010 mukaan 16 492 henkilöä, joista 0–6-vuotiaita1 189 122. Taivalkoski esittäytyy omilla nettisivuillaan sanoin ”Puhtaat, vapaat vedet. Laajat erämaat,selkoset. Loistavat luon<strong>to</strong>- ja kun<strong>to</strong>liikuntamahdollisuudet. Väljyyttä, hiljaisuutta, tuhansia tarinoita,vieraista tykkääviä ai<strong>to</strong>ja ihmisiä.” 123 Taivalkoskelaista kehittämistyötä voisi kuvata vastuuntun<strong>to</strong>iseksipuurtamiseksi, jossa aherruksesta ei pidetä niin suurta meteliä. Taivalkosken väestömäärä on 4459, joista 0–6-vuotiaita 326. Posio – sanojensa mukaan Lapin taikamaa 124 sijaitsee entisen Lapin lääninalueella, mutta nivoutuu alueellisesti hyvin osaksi PaKasteen Pohjois-Pohjanmaan osahanketta.Posiolla asukkaita oli 31.12.2010 tilas<strong>to</strong>n mukaan 3 874, joista 0–6-vuotiaita 151.Lasten ja perheiden palvelut rakentuvat hankekunnissa hallinnollisesti eri tavoin. Kuusamossa allekouluikäisten lasten ja heidän perheidensä palvelut kuuluvat lapsi- ja perhetyöhön, joka on osa kasvatus-ja sivistys<strong>to</strong>imen organisaatiota. Taivalkoskella palvelut ovat osa sosiaalipalveluja poislukienesiopetus, joka kuuluu sivistyspalveluihin. Posiolla palvelut ovat perusturvalautakunnan alaista <strong>to</strong>imintaalukuun ottamatta sivistyslautakunnan alaisuudessa <strong>to</strong>imivaa esiopetusta. Koillismaan kunnistaKuusamo oli mukana edeltävässä kehittämishankkeessa, Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Varhiksessa.125Koillismaan kehittämisalueen kunnat ovat ainakin <strong>to</strong>istaiseksi itsenäisiä, kukin oman kuntansa palvelurakenteestaja palveluiden tuottamisesta vastaavia kuntia. Lasten ja perheiden palveluissa on kuntienkesken yhteisiä sopimuksia, mm. lastensuojelun sosiaalipäivystys hoidetaan kolmen kunnan yhteistyössä.Pienissä kunnissa ei ole kaikkia palveluja saatavilla, joten käytännössä palvelurakenteissaon alueellisia järjestelyjä; mm. Kuusamon perheneuvolan palvelut ovat kaikkien kolmen kunnan käytettävissäja sama lastenlääkäri työskentelee osana neuvolapalveluja koko alueella.Kuusamo-Taivalkoski-Posio- alueen kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rina <strong>to</strong>imi KK Anu Määttä. Hän oli työsuhteessaKuusamon kaupunkiin ja työskenteli kokoaikaisena 17.8.2009–31.7.2011 sekä 20 % työajalla1.8.–31.10.2011 välisenä aikana. Alueen kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri siirtyi tehtävään Kuusamonkaupungin varhaiskasvatuksesta päivähoidonohjaajan tehtävistä. 126Lapsen hyvä arki -hankkeessa kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rin tehtäviin kuului mm:• verkos<strong>to</strong>ituminen hankkeen työntekijöiden, paikallisten <strong>to</strong>imijoiden sekä muiden yhteistyötahojenkesken• hankesuunnitelmaan ja hankekuntien palvelurakenteeseen perehtyminen121 Kuusamon internet‐sivut www.kuusamo.fi122 Tilas<strong>to</strong>‐ ja indikaat<strong>to</strong>ripankki SOTKAnet www.sotkanet.fi123 Taivalkosken internet‐sivut www.taivalkoski.fi124 Posion internet‐sivut www.posio.fi125 Sinun?Minun?Meidän. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke Varhis 2006–2008.http://www.sosiaalikollega.fi/julkaisut/tyopaperit‐ja‐muut‐julkaisut/Varhis_loppuraportti_2008.pdf126 Anu Määttä <strong>to</strong>imi myös osa‐aikaisena Kuusamon kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rina Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköVarhiksessa ajalla 1.1.2007–31.12.2008.


144• Koillismaan talouteen kuuluva kirjanpi<strong>to</strong> sekä laskutus Kallion peruspalvelukuntayhtymään• kasvatuskumppanuus -kouluttajana ja työmenetelmäohjaajana Kuusamossa <strong>to</strong>imiminen sekäPosion ja Taivalkosken kouluttajien tukeminen ja ohjaus• moniammatillisen kehittämistiimin sekä kunta- ja substanssikohtaisten työryhmien työskentelynkoordinointi ja <strong>to</strong>iminnan juurruttaminen• alueen kehittämissuunnitelman laatiminen ja päivittäminen yhteistyössä kunta<strong>to</strong>imijoidenkanssa• kehittämissuunnitelman mukaisen <strong>to</strong>iminnan koordinointi• asiakaslähtöisiin menetelmiin tutustuminen sekä vertaishaastattelun suunnittelu ja <strong>to</strong>teutus• opiskelija- ja oppilai<strong>to</strong>syhteistyön koordinoiminen alueella• ajankohtaisfoorumien sekä muiden koulutustilaisuuksien järjestäminen• arviointitiedon kokoaminen kunta<strong>to</strong>imijoilta• loppuraportin kokoaminen alueelta4.3.2 Kehittämistyön käynnistyminen ja työryhmien nimeäminenKuusamon kaupunki oli mukana Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Varhiksessa 2006–2008 127 ,mihin perustuen Kuusamossa oli jo valmiina Lapsen hyvä arki- hankkeen hankesuunnitelman mukaisiarakenteita ja työ käynnistyi alueella jouhevasti. Muun muassa Varhiksen aikana aloitettu Kasvatuskumppanuus-koulutus jatkui uudessa hankkeessa vastaten hyvin hankkeen tavoitteiden mukaiseenkehittämistyöhön ja henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistamiseen. Posion ja Taivalkoskenkunnat tulivat mukaan uusina hankekuntina ja lapsiperhepalveluihin liittyvä yhteistyö oli ollutalueella aikaisempina vuosina satunnaista.Kuusamossa hanketyö käynnistyi hankesuunnitelmaan, hankkeen tavoitteisiin ja Varhiksen aikanalaadittuun kehittämissuunnitelmaan perehtymällä. Taivalkosken ja Posion kuntien osalta kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>riperehtyi kunnan palvelurakenteeseen nettisivuja tutkailemalla sekä vieraili kunnissakeskustellen päivähoidosta vastaavien päivähoidon ohjaajien kanssa kar<strong>to</strong>ittaen nykytilaa ja kuulostellenodotuksia ja tavoitteita hankkeelle. Kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri kävi esittelemässä hanketta lähinnäpäivähoidon työntekijöille erilaisissa työkokouksissa ja myös työntekijät pohtivat lapsen hyväarki -teemaa ja kehittämistarpeita oman arkityönsä näkökulmasta. Lisäksi alkuvaiheessa käynnistettiinyhteistyö Kuusamon ja Taivalkosken alueella <strong>to</strong>imineen Kuusamon Mielenterveyden Tuki Ry:nPerhe perheen tukena- projektin 128 kanssa.Koillismaan kehittämisalueen ensimmäinen yhteinen suunnittelukokous pidettiin 18.8.2009 Taivalkoskella.Kokouksessa käytiin läpi hankesuunnitelmaa ja hankkeen tavoitteita, talouteen ja hallinnointiinliittyviä asioita, pohdittiin hankkeen rakenteita ja perustettavia työryhmiä sekä sovittiin kuntakohtaisistakehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rin käynneistä ja kokouksista. Kuntakohtaiset aloituskokouksetpidettiin lokakuussa 2009. Aloituskokouksissa nimettiin kuntakohtaiset työryhmät ja kuntien edustajatKoillismaan moniammatilliseen kehittämistiimiin 129 . Työryhmien kokoonpanoissa tapahtui hankkeenaikana jonkin verran elämistä muuttuneiden työtilanteiden, äitiyslomien, paikkakunnalta muut<strong>to</strong>jenjne. vuoksi.Kuntakohtaisiin työryhmiin ja Koillismaan kehittämistiimiin kuuluivat hankkeen <strong>to</strong>iminta-aikana seuraavatjäsenet: Kuusamon työryhmä; Aini Naumanen (lapsi- ja perhetyön johtaja), Sirpa Pitkänen/EevaRaunio, Jaana Ronkainen, Tarja Vuorela, (päivähoidonohjaajat), Soile Suorajärvi (kiertäväerityislastentarhanopettaja), Päivi Kovanen (neuvolan osas<strong>to</strong>nhoitaja), Satu Koski (seurakunnastalapsityön ohjaaja), Hilppa Lampila (diakoniatyöntekijä), Marika Villikka (seurakuntapas<strong>to</strong>ri), Heidi127 Sinun? Minun? Meidän. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke Varhis 2006‐2008.128 Kuusamon mielenterveyden tuki ry http://www.hyvanmielentukea.fi/kuusamon‐mielenterveyden‐tuki‐ry.html129 Kehittämistiimin ja työryhmien kokoonpanot löytyvät osoitteesta http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjoispohjanmaa‐lapsen‐hyva‐arki/kehittamistyo‐kuusamo‐posio‐taivalkoski


145Kokko-Martiskainen (johtava sosiaalityöntekijä), Elsa Koivuranta (perheneuvoja) ja Riitta Saapunki(kotipalveluohjaaja).Posion työryhmä; Eija Helisten (päivähoidon vastaava), Raili Varanka (lastentarhanopettajat) ja OutiMus<strong>to</strong>nen (erityislastentarhanopettaja), Suvi Kajava/Sari Ylisirniö (perhetyöntekijä), Helena Haapsaari(terveydenhoitaja), Minna Ruokamo/Helli Soudunsaari/Arja Mourujärvi (seurakunnan lastenohjaajat)ja Outi Sassali/Paula Posio (MLL:n paikallisyhdistys).Taivalkosken työryhmä; Hanna Suutari (päivähoidon ohjaaja), Sirpa Kinnunen (lastentarhanopettaja),Ulla Väisänen (lastenhoitaja), Pirkko Väisänen (perhetyöntekijä neuvola) ja Johanna Kurtti (perhetyöntekijäsosiaalityö), Auli Leskelä (esiopetuksen opettaja), Anu Suomalainen (esiopetuksen opettaja),Marianne Tyni (sosiaalityöntekijä), Birgitta Ojala (johtava sosiaalityöntekijä), Kaarina Rauhala(seurakuntapas<strong>to</strong>ri), Terhi Keränen (MLL:n paikallisyhdistys), Raili Alaloukusa (Mammakahviosta) jaLiisa Tyni (vanhempien edustaja).Koillismaan kehittämistiimi; Kuusamosta Aini Naumanen (lapsi- ja perhetyön johtaja), Sirpa Pitkänen/Jaana Ronkainen/ Tarja Vuorela (päivähoidonohjaajat), Marika Ylhäinen (perheneuvolan psykologi)/ Elsa Koivuranta (perheneuvoja), Heidi Kokko-Martiskainen (johtava sosiaalityöntekijä), HilppaLampila (seurakunnan diakoniatyöntekijä) ja Päivi Kovanen (neuvolan osas<strong>to</strong>nhoitaja). Posiolta EijaHelisten (päivähoidon vastaava), Suvi Kajava/ Sari Ylisirniö (perhetyöntekijä) ja Outi Sassali (MLL:nedustaja). Taivalkoskelta Hanna Suutari (päivähoidonohjaaja), Auli Leskelä (esikoulun opettaja), HeliVääräniemi (terveydenhoitaja) ja Kaarina Rauhala (seurakuntapas<strong>to</strong>ri).Taulukko 4.35 Koillismaan kehittämistiimin kokoukset ja käsitellyt asiatAika Paikka Pääkohdat Läsnä9.11.2009 Kuusamo Järjestäytymiskokous. Hankeorganisaatio. Kuntakohtaistenaloitustilaisuuksien materiaali. Oppilai<strong>to</strong>syhteistyö. Vertaishaastattelu-aineis<strong>to</strong>nkeruu. Koulutusasiat.1414.1.2010 Posio Kehittämissuunnitelman luonnos. Raportti ja talous 17.8.-31.12.2009. Vertaishaastattelun ja ajankohtaisfooruminsuunnittelu. Kevään aikataulut.14.4.2010 Taivalkoski Tilannekatsaus. Kehittämissuunnitelman päivitys. Hankeyhteistyö.Vertaishaastattelun tuloksia. Talousasiat.2.9.2010 Kuusamo Edellisen <strong>to</strong>imintakauden arviointikooste. Syksyn <strong>to</strong>imintasuunnitelma/kehittämissuunnitelman päivitys. Ajankohtaisfooruminvalmistelu. Talouskooste. Ajankohtaiskatsaus.2.12.2010 Posio Ajankohtaiset kuulumiset valtakunnallisesti ja alueellisesti.Hankkeen hallinnointi ja talous. Vuoden 2011 <strong>to</strong>imintasuunnitelma.Ajankohtaisfoorumin ja päätösseminaarinaikataulutus ja ohjelmarunko. Oppilai<strong>to</strong>syhteistyön tilanne.Katsaus opinnäytetöihin. Loppuraportti ja arviointi. Keväänkokousaikataulut.17.3.2011 Taivalkoski Ajankohtaiskatsaus. Loppuraportti ja arviointi. Kevään<strong>to</strong>imintasuunnitelma. Hankkeen hallinnointi ja talous. Syksyn2011 koordinoinnin resurssit. Hankkeen loppukaudenkokousaikataulut.9.9.2011 Kuusamo Kehittämistyön tilannekatsaus. Hankkeen väliraportti ja 10101010108


146talous. PaKaste2- jatkohanke. Koillismaan päätösseminaari.Loppuraportti ja arviointi. Lastensuojelu-yhteistyö.22.9.2011 Taivalkoski Ensimmäisen hankevaiheen päättyminen. Jatkohankkeenkäynnistyminen.9Kehittämistiimin kokousmuistiot löytyvät hankkeen internet-sivuilta 130 . Hankkeen tulosten rakenteellistatasoa edustavat moniammatilliset kuntakohtaiset työryhmät ja ylikunnallinen kehittämistiimikoettiin merkityksellisiksi ja niiden <strong>to</strong>imintaa halutaan jatkaa myös tulevaisuudessa. Lapsiperhepalvelujen<strong>to</strong>imijoista on tarpeellista kokoontua säännöllisesti keskustelemaan arjen ilmiöistä, yhteisistärajapinnoista ja lapsiperhepalvelujen kehittämistyöstä myös jatkossa.4.3.3 KehittämissuunnitelmaHankesuunnitelman mukaisesta Koillismaan kehittämissuunnitelman laadinnasta vastasi kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>riyhdessä paikallisten <strong>to</strong>imijoiden kanssa. Kehittämissuunnitelmassa linjattiin alueenlapsiperhepalvelujen kehittämis<strong>to</strong>imintaa sekä sen edellyttämiä konkreettisia <strong>to</strong>imia. Suunnitelma<strong>to</strong>imi myös konkreettisena yhteistyön ja si<strong>to</strong>uttamisen välineenä mukana olevien <strong>to</strong>imijoiden kesken.Suunnitelma laadittiin hankkeen <strong>to</strong>iminta-ajalle, päivitettiin syyskuussa 2010 ja julkaistiin hankkeenverkkosivuilla 131 .Koillismaan hankekunnissa oli työstetty viime vuosina lasten- ja nuorten hyvinvointiohjelmia, varhaiskasvatussuunnitelmia,lähisuhde- ja perheväkivallan <strong>to</strong>imintasuunnitelmia, lastensuojelusuunnitelmiasekä muita kuntien omia strategioita ja suunnitelmia, joissa oli linjattu lasten ja perheiden palvelujenkriittisiä menestystekijöitä ja kehittämissuuntia. Nämä asiakirjat ohjasivat osaltaan myöshankkeessa tehtävää kehittämistyötä.Kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri kar<strong>to</strong>itti hankekuntien lapsiperhepalvelujen nykytilaa hankkeen alkuvaiheessa.Alueella pidetyissä kuntakohtaisissa aloitustilaisuuksissa oli mukana laaja joukko lasten japerheiden parissa työskenteleviä <strong>to</strong>imijoita kuntasek<strong>to</strong>rilta sekä järjestö- ja vapaaeh<strong>to</strong>ispuolelta.Koillismaan hankekuntien alkuvaiheen kokouksissa esille nousi muun muassa seuraavia kehittämisenteemoja: moniammatillinen yhteistyö, vanhempien osallisuus, lapsen äänen kuuleminen, kotikasvatuksenja vanhemmuuden tukeminen arjessa, resurssien oikea kohdentaminen, ennaltaehkäisevätyöote ja varhainen puuttuminen, nivelvaiheissa yhteis<strong>to</strong>iminnan tehostaminen, henkilöstön ammatillisenosaamisen vahvistaminen / kouluttaminen (kasvatuskumppanuus, huolen puheeksi ottaminen,varhaisen tunnistamisen menetelmät ja työkäytännöt), yhteiset linjaukset eri <strong>to</strong>imijoiden välillä, selkeätrakenteet, erityisen tuen tarpeisiin vastaaminen, hankkeiden keskinäinen yhteistyö, varhaiskasvatussuunnitelman<strong>to</strong>dentuminen sekä uuden lastensuojelulain ja neuvola-asetuksen velvoitteet.Aloituskokouksista koottua aineis<strong>to</strong>a työstettiin kehittämistiimissä kehittämissuunnitelman tarkentamiseksi.Lapsen hyvä arki -hankkeen yhtenä tavoitteena oli vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja kuulla vanhempienääntä palvelujen kehittämisessä. Koillismaan kuntien osalta asiakaslähtöisen menetelmänpohjaksi valittiin Anna-Leena Välimäen kehittämä Vertaishaastattelu- menetelmä 132 . Perinteisestä130 Tutustu tarkemmin kehittämistyöhön Kuusamo‐Posio‐Taivalkoski alueellahttp://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsen‐hyva‐arki/kehittamistyo‐kuusamo‐posio‐taivalkoski131 Koillismaan kehittämissuunnitelma löytyy hankkeen verkkosivuilta linkistähttp://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsen‐hyva‐arki/kuusamo‐taivalkoski‐posio/kehittamistyokuusamo‐taivalkoski‐posio/view132 Menetelmästä tarkemmin Seppänen‐Järvelä (<strong>to</strong>im.) Vertaismenetelmät kehittävän arvioinnin välineinä.http://www.sosiaaliportti.fi/Page/87efb398‐9216‐4d8c‐be81‐d76eee055fca.aspx


147haastattelusta poiketen vertaishaastattelussa ei ole haastattelijaa ja haastateltavaa, vaan kyseessä ontasavertaisten kumppaneiden keskustelutilanne. Vertaishaastattelun <strong>to</strong>teuttaminen suunniteltiin yhteistyössäkasvatustieteiden opiskelijan ja kehittämistyössä mukana olevan henkilöstön kanssa. Menetelmänvalinnan perusteena oli mm. se, että vertaishaastattelu voi olla jatkossa arjen työkalu henkilöstöllevanhempien äänen kuulemiseksi.Vertaishaastattelussa vanhemmat keskustelivat vertaisinaan annetuista teemoista ja kokosivat terveisensäyhteiselle koontipaperille. Vertaiskeskustelun tarkoituksena oli antaa vanhemmille/huoltajillemahdollisuus ker<strong>to</strong>a mielipiteensä lapsen hyvästä arjesta ja näkemyksensä kuntien lapsiperhepalveluistasekä ajatuksensa palvelujen kehittämisestä. Koillismaalla haastatteluun osallistui keväällä 201059 varhaiskasvatusikäisten (0–8-v.) lasten vanhempaa eri palvelujen käyttäjäryhmistä.Vertaishaastattelussa vanhemmat vastasivat seuraaviin kysymyksiin:• Millaisista asioista lapsen hyvä arki muodostuu?• Millaista tukea tarvitset/ saat vanhempana lapsen hyvän arjen <strong>to</strong>teutumiseksi?• Millaiseksi koet lapsiperheiden palvelujen tilanteen kunnassasi?• Millä tavoin voit vaikuttaa? Miten tulet kuulluksi?• Miten haluaisit vaikuttaa? Millaisia odotuksia yhteistyölle?• Millaisia kehittämistarpeita lapsiperhepalveluihin liittyy?• Mitä muuta haluaisit sanoa?• Palaute vertaishaastatteluun osallistumisesta – ruusut ja risutHaastattelun aineis<strong>to</strong>ssa <strong>to</strong>dettiin, että ”lapsen hyvä arki ei vaadi erikoisuuksia”. Hyvän arjen <strong>to</strong>teutumiseksi”lapsi tarvitsee tunteen, että hän on tärkeä ja rakastettu juuri omana itsenään” ja vanhempienhyvinvointia pidettiin edellytyksenä lapsen hyvälle arjelle. Omaan vanhemmuuteensa koillismaalaisetvanhemmat kokivat saavansa tukea puolisoltaan ja sosiaaliselta verkos<strong>to</strong>lta, mutta kaivattiinmm. neuvoja ja ohjausta, konkreettista lapsen hoi<strong>to</strong>apua ja hengähdystaukoja.Lapsiperhepalvelujen tilanne koettiin keskimäärin hyväksi – palveluista tiedottamisen tärkeyttä korostettiin.Varhaiskasvatukseen kaivattiin osassa vastauksista lisää perhepäivähoi<strong>to</strong>paikkoja ja tilapäisenhoidon mahdollisuutta. Omat vaikuttamismahdollisuudet koettiin hyvin vaihtelevasti. Osa koki,”ettei voi vaikuttaa juuri mitenkään” ja <strong>to</strong>iset taas <strong>to</strong>tesivat, että ”osallistumalla <strong>to</strong>imintaan ja antamallapalautetta voi vaikuttaa”. Vanhemmat <strong>to</strong>ivoivat, että ”joka paikassa jaksetaan ajatella kaikkiayksilöinä, erilaisina”. Lapsiperhepalvelujen välille <strong>to</strong>ivottiin ”saumat<strong>to</strong>mampaa yhteistyötä vanhempienmielipidettä kunnioittaen”.Vertaishaastatteluun osallistumisen vanhemmat kokivat ”hyvänä tapana vaikuttaa” ja he saivat keskusteluissatukea vertaisiltaan – ”mukava vaihtaa mielipiteitä samassa elämäntilanteessa olevienkanssa”. Yhden vanhemman palautteessa <strong>to</strong>dettiin, että ”ihan loistavaa, että juuri lapsia koskevia palvelujahalutaan kehittää”. Vanhemmat <strong>to</strong>ivoivat, että vastaavia haastatteluja järjestettäisiin säännöllisesti.Haastattelujen pohjalta tehty yhteenve<strong>to</strong> käsiteltiin henkilöstön kanssa kevään 2010 aikana ja esiteltiinalueen ajankohtaisfoorumissa 133 . Palaute välitettiin myös vanhemmille. Saatua tie<strong>to</strong>a hyödynnettiinkehittämissuunnitelman laatimisessa. Kuntien <strong>to</strong>imijat suhtautuivat hyvin vakavasti vanhempienpalautteisiin ja poimivat niistä näkemyksiä omien palvelujensa kehittämiseksi. Syyskuussa 2010 Posiollapidettiin avoin keskustelutilaisuus vanhemmille, päättäjille ja lapsiperhepalvelujen <strong>to</strong>imijoille. Tilaisuuteenosallistui 25 henkilöä. Toukokuussa 2011 kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri esitteli hanketyötä javertaishaastatteluprosessia Posion kunnan valtuus<strong>to</strong>seminaarissa. Vertaishaastattelun <strong>to</strong>teuttamises-133 Diasarja vertaishaastattelusta löytyy hankkeen www‐sivuilta osoitteestahttp://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsen‐hyva‐arki/koulutuksia‐1/anu‐maatta‐koillismaanvertaishaastattelun‐antia.pdf


148sa ja aineis<strong>to</strong>n käsittelyssä oli apuna varhaiskasvatuksen opiskelija Kristiina Karppinen Oulun yliopis<strong>to</strong>lta.Tämä eri tahojen kanssa käyty pohdinta lapsen hyvästä arjesta ja kehittämistarpeista vei kehittämisprosessiapaikallistasolla eteenpäin <strong>to</strong>imijoita ja asiakkaita kuullen. Yhteisten keskustelujen myötäkehittämistyön "punaiset langat" hahmottuivat kehittämisen teemoiksi ja konkreettisiksi <strong>to</strong>imenpiteiksi,jotka kirjattiin alueen kehittämissuunnitelmaan.4.3.4 Kehittämistyön tavoitteet, keskeiset <strong>to</strong>iminnot ja tuloksetKoillismaan kehittämistyön painopisteinä olivat moniammatillinen yhteistyö, varhainen tunnistaminenja tukeminen, asiakkaan osallisuus, kasvatuskumppanuus sekä peruspalvelujen kehittäminen mm.varhaiskasvatuksen pedagogiseen johtamiseen ja varhaiskasvatussuunnitelmiin liittyen. Eri teemoihinliittyen tavoitteena oli henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistaminen sekä yhteistyö tutkimuksen,koulutuksen ja käytännön työn välillä. Kehittämistyön konkretisoituminen tapahtui pääosin kuntakohtaistenmoniammatillisten työryhmien työskentelyn kautta. Lisäksi kunnissa työskenteli pienempiäsubstanssikohtaisia työryhmiä, mm. laajennettuun 4-vuotisterveystarkastukseen ja varhaiskasvatussuunnitelmienpäivitykseen liittyen.Moniammatillinen yhteistyön kehittämisen tavoitteena oli tarkastella yhteistyötä lasten ja perheidenpalveluissa <strong>to</strong>imivien kesken, luoda uusia rakenteita sekä mallintaa keskeisiä palveluprosesseja.Työskentelyä tuki Koillismaan kehittämisalueen yhteinen koulutusprosessi, jossa kouluttajina <strong>to</strong>imivatOulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön yliopettajat Arja Veijola jaHilkka Honkanen. Koulutuksessa olivat mukana kuntakohtaisten työryhmien jäsenet sekä muita lapsiperhepalvelujen<strong>to</strong>imijoita alueelta. Koulutusta oli viisi iltapäivää (22.4.2010 Posio, 16.9.2010 Kuusamo,17.11.2010 Taivalkoski, 1.3.2011 Posio ja 7.4.2011 Kuusamo).Koulutuksen myötä kehittämistyön tarkasteluun otettiin rakenteellisella tasolla mm. moniammatillisetpalaverikäytännöt. Koordinaat<strong>to</strong>rin tekemän koosteen pohjalta kunta<strong>to</strong>imijat pohtivat olemassaolevien palaverirakenteiden <strong>to</strong>imivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Mikä on kunkin <strong>to</strong>imijan rooli javastuu? Miten eri <strong>to</strong>imijoiden erilainen osaaminen saadaan perheiden kannalta parhaaseen käyttöön?Koulutuksessa pureuduttiin myös tiimityön rakentamiseen ja kehittämiseen, mihin liittyen käytettiintyövälineenä itsetutkiskelua sekä Resurssireppu-materiaalia 134 , mikä koettiin hyvin an<strong>to</strong>isana ja hyödyllisenä.Kouluttajien johdolla pohdittiin myös, mitä hanke on tuottanut yksilö-, työyhteisö-, kuntajaKoillismaan tasolla. Lisäksi pohdittiin tiimikäytäntöjä, tiimisopimusten sisältöjä sekä saatiin konkreettinenmalli tiimisopimusten laadintaan. Viimeisenä koulutuspäivänä pureuduttiin perhekeskus -malliin sekä tarkasteltiin perhekeskuksessa vaadittavaa osaamista kuntakohtaisesti.Koillismaalla koulutusprosessiin osallistui keskimäärin parisenkymmentä lasten ja perheiden palvelujen<strong>to</strong>imijaa. Keskeisenä antina osallistujat kokivat <strong>to</strong>isiin ja <strong>to</strong>isten työhön tutustumisen. Monenlaisiaajatuksia jäi koulutuksesta itämään, tiimisopimusmalli ehkä kaikkein konkreettisimpana. Kuusamossakeskiössä oli palaverikäytäntöjen tarkastelu ja Posiolla innostuttiin perhekeskus -ajattelusta.Taivalkoskella koulutusprosessi käynnisti moniammatillisen huoli -tiimin perustamisen kuntaan. Moniammatillisenyhteistyön kehittämisestä voitte lukea tarkemmin luvusta 3.Moniammatilliseen yhteistyöhön liittyen Taivalkoskella <strong>to</strong>teutui Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunsosionomi-opiskelija Oona Parviaisen moniammatilliseen perhetyöhön liittyvä opinnäytetyö.Opinnäytetyön selvitystyön tavoitteena oli löytää keinoja parantaa eri viranomaisten yhteistyötäperhetyössä asiakkaan osallisuus huomioiden.134 Ilpo Vuorinen 2002. Tiimin rakentajan ja työyhteisön kehittäjän ResurssiReppu.


149Kehittämistyön edetessä alueella nousi tarve uudistetun lastensuojelulain, ennaltaehkäisevän lastensuojelunja lastensuojeluilmoituksen avaamiseen kentän <strong>to</strong>imijoille. Lokakuussa 2011 <strong>to</strong>teutettiinvarhaiskasvatuksen ja lastensuojelun rajapintatyöskentelyyn pureutuva koulutustilaisuus. Kouluttajana<strong>to</strong>imi Kirsi Alila Ediva Oy:stä. Lastensuojelun teemaan liittyen saimme huhtikuussa 2011 yhteistyökumppaniksiOulun yliopis<strong>to</strong>lta varhaiskasvatuksen opiskelijan (Anne Kerälä), joka alkoi opin<strong>to</strong>ihinsaliittyen tehdä kar<strong>to</strong>itusta alueen varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyöstä. Selvitystyönsuunnittelupalaveri pidettiin kesäkuussa 2011 ja varsinainen työskentely käynnistyi syksyllä2011. Yhteistyökumppaneiksi nimettiin varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun edustajat kustakin kunnasta.Lapsen hyvä arki -hankkeen rakenteina olleet moniammatillinen kehittämistiimi ja kuntakohtaisettyöryhmät tukivat omalta osaltaan kyseisen kehittämisteeman konkretisoitumista alueella. Keväällä2011 käynnistyi laaja-alainen kuntien välinen rakenteellinen yhteistyö perhetyöhön liittyen. Verkos<strong>to</strong>nensimmäisen tapaamisen kokoajana <strong>to</strong>imivat perhetyöntekijät Taivalkoskelta. Tapaamiseen, jokapidettiin 4.4.2011, osallistui 21 perhetyön <strong>to</strong>imijaa Kuusamosta, Taivalkoskelta, Pudasjärveltä ja Kainuunkunnista. Tapaamisessa tutustuttiin uuteen verkos<strong>to</strong>on, esiteltiin erilaisia perhetyön käytänteitäsekä pohdittiin perhetyön haasteita. Osallistujat kokivat päivän voimaannuttavana ja vertaistukeaantavana. Seuraava tapaaminen sovittiin pidettäväksi lokakuussa 2011. Vastaavaa verkos<strong>to</strong>a ollaankokoamassa neuvolatyön <strong>to</strong>imijoiden kesken. Ensimmäisen tapaamisen koollekutsuvat Posion äitiysjalastenneuvolan <strong>to</strong>imijat syksyllä 2011.Neuvolatyön näkökulmasta moniammatillinen yhteistyö konkretisoitui hankkeessa uuden neuvolaasetuksenmukaisen laajennetun 4-vuotisterveystarkastus -mallin laatimisessa. Kaikissa kolmessahankekunnassa laadittiin vuoden 2010 aikana kuntakohtaisissa työryhmissä yhteistyölomake saatekirjeineen.Alueella päädyttiin yhdenmukaiseen malliin mm. kaikissa kunnissa lastenlääkärinä työskentelevänlääkärin työn helpottamiseksi. Laajennetun 4-vuotisterveystarkastusten osalta kunnissa pohdittiinmyös moniammatillista prosessia ja eri <strong>to</strong>imijoiden roolia sekä asiakkaan osallisuutta kokonaisuudessa.Myös mallin arvioinnista sovittiin kuntakohtaisesti. Menetelmänä sovittiin käytettäväksivertaishaastattelua. Taivalkoskella asiakaspalautetta koottiin huhtikuussa 2011 lomakekyselynä, kunvertaishaastattelun ajankohta ei sopinut monelle vanhemmalle. Pääosin vanhemmat kokivat mallinhyvänä, mutta myös kritiikkiä esitettiin mallin edelleenkehittämiseksi. Kuusamossa arviointi oli tarkoitus<strong>to</strong>teuttaa joulukuussa 2010, mutta määräaikaan mennessä kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rille ei tullutyhtään ilmoittautumista. Mallinnustyössä hyödynnettiin TUKEVA -hankkeen mallinnuksia jaTHL:n erikoissuunnittelija Arja Hastrupin konsultaatiota. Taivalkosken kunnan mallista ei ole raportissaerillistä tekstiä. Kunnan laajennetun 4-vuotisterveystarkastuksen lomake ja saatekirje löytyväthankkeen internet-sivuilta 135 .Palveluprosessien mallinnusta tehtiin Process Guide -mallinnusohjelmalla, johon kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>risai koulutusta. Laajennetun 4-vuotisterveystarkastukseen liittyvää prosessia työstettiin kuntakohtaisissatyöryhmissä ensin fläppityöskentelynä. Varsinainen mallinnus tehtiin yhdessä Kuusamonlastenneuvolan ja päivähoidon työntekijöiden kanssa loppukeväästä 2011. Mallinnus julkaistiin hankkeeninternet-sivuilla 136 kesäkuussa 2011. Kuusamon mallin pohjalta on tarkoitus muokata vieläomat prosessikuvaukset Taivalkosken ja Posion kunnille. Syksyllä 2011 käynnistyi laajennettuun 4-vuotisterveystarkastukseen liittyen opinnäyteyhteistyö Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialanopiskelijoiden Sari Lehdon ja Marjo Lehdon kanssa. Yhteyshenkilöinä <strong>to</strong>imii Kuusamon laajennetun4-vuotisterveystarkastuksen työryhmä.135 Lapsen hyvä arki –hankkeen internet‐sivut http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsen‐hyvaarki.136 Kuusamo – Laajennettu 4‐vuotistarkastus processquide‐mallihttp://portaali.sosiaalikollega.fi/qpr811/Portal/QPR.dll?PGPLUGIN&*xlink&VTN=flowchart&SID=iOC0O7afk7weKYzts‐Hn508NmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN=mycontents&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D518978411%3F3_0_518978411_0&UIP=kPb1TguiqNNdMlOZvVXl5G4Nh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS.


150Varhaisen tunnistaminen ja tukemisen teemaan perehdyttiin keväällä 2010. Jari Sinkkosen luen<strong>to</strong>jenhenkilöstökoulutuksen teemana oli ”Lapsen terve ja epäterve aggressio” ja yleisöluennolla kuultiin”Mitä lapsi tarvitsee hyvää kasvuun”. Henkilöstökoulutukseen osallistui alueelta 126 lapsiperhepalveluiden<strong>to</strong>imijaa ja yleisöluennolla oli noin 400 kuulijaa. Lisäksi alueella osallistuttiin Mielenterveydenkeskuslii<strong>to</strong>n Lapset puheeksi -menetelmäkoulutukseen. Koulutuksen järjesti Kuusamon MielenterveydenTuki Ry:n Perhe perheen tukena -projekti.Uutena työvälineenä otettiin käyttöön Perhenavigaat<strong>to</strong>ri 137 mm. alueen lastenneuvoloissa, perhetyössäja kiertävän erityislastentarhanopettajan työssä. Lisäksi Perhenavigaat<strong>to</strong>riin tutustuttiin kasvatuskumppanuuskoulutuksissa.Materiaalia hyödynnettiin myös laajennetun 4-vuotisterveystarkastus -mallin laadinnassa. Myös Vanhemmuuskorteista 138 saatiin muutamia käyttökokemuksia mm. Posionperhetyössä ja Kuusamossa Kirkkokedon esiopetuksessa.Posion lastenneuvolan terveydenhoitaja aloitti uutena työmuo<strong>to</strong>na kotikäynnit varhaisen tunnistamisenja tukemisen edistämiseksi. Taivalkoskella päiväryhmis Pirpanassa käynnistyi tammikuussa 2011uutena työmuo<strong>to</strong>na leikkikerho, joka pohjautuu Theraplay -vuorovaikutusterapiaan 139 . Idea leikkikerhonkäynnistämiseen lähti vetäytyvän lapsen tukemisesta. Yhteistyössä ovat olleet mukana konsul<strong>to</strong>ivaerityisopettaja sekä <strong>to</strong>imintaterapeutti. Kokemukset leikkikerhosta ovat olleet an<strong>to</strong>isia.Vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen tukemiseksi kuntien <strong>to</strong>imijoille hankittiin alkuvuodesta 2011oikeudet Iloa vanhemmuuteen – vuorovaikutusleikkiopas vanhemmille -materiaaliin 140 . Tarkoituksenaon jakaa opasta vanhemmille eri lapsiperhepalveluissa mm. päivähoidon perheil<strong>to</strong>jen aikana.Lapsen hyvä arki- hankkeen yhtenä tavoitteena oli vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja kuulla vanhempienääntä palvelujen kehittämisessä. Asiakkaiden näkökulman kar<strong>to</strong>ittamiseksi Koillismaan alueellakäytettiin Anna-Leena Välimäen kehittämää Vertaishaastattelu -menetelmää. Vertaishaastattelunähtiin välineenä, jota kentän <strong>to</strong>imijat voivat suhteellisen helposti käyttää omassa arkityössään asiakasnäkökulmankar<strong>to</strong>ittamiseksi ja sitä on tarkoitus käyttää jatkossa substanssikohtaisen tiedon keräämiseen.Asiakkaan osallisuuteen liittyen alueella on tekeillä Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden(Johanna Ollila, Tiia Raiskio ja Jonna-Mari Tiirola) <strong>to</strong>imesta opinnäytetyö ”Osallisuus vanhempiennäkökulmasta päivähoi<strong>to</strong>palveluissa”. Opinnäytetyösuunnitelma valmistui vuodenvaihteen tienoillaja 5.4.2011 vanhemmille pidettiin infotilaisuus. Huhtikuun 2011 loppuun mennessä suoritettiin aineis<strong>to</strong>nkeruuja siihen liittyvä työ on tällä hetkellä rapor<strong>to</strong>intivaiheessa 141 .Kasvatuskumppanuus -teema oli hyvin vahva juonne Koillismaan kehittämistyössä. Kuusamossa päättyitammikuussa 2011 kuudes peruskoulutusryhmä ja kahden ryhmän työmenetelmäohjaukset jatkuvataikataulun mukaisesti vuoden 2011 loppuun. Taivalkoskelle ja Posiolle koulutettiin hankkeen<strong>to</strong>imesta kouluttajaparit keväällä 2010 ja he saivat ensimmäiset peruskoulutukset päätökseen omissakunnissaan joulukuulla 2010. Kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rin tukemana kuntiin laadittiin suunnitelmatkoulutusten <strong>to</strong>teuttamisesta paikallisesti. Koulutusosaamista jaettiin alueella kouluttajien kesken.Kasvatuskumppanuuskouluttajana <strong>to</strong>imiva kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri avasi Posion ja Taivalkoskenkouluttajille työmenetelmäohjaus-menetelmää sekä jakoi aiheeseen liittyvää materiaalia kouluttajienkäyttöön. Kuusamossa käynnistyi tammikuussa 2011 päättyneen kasvatuskumppanuuskoulutuksentyömenetelmäohjaukset hieman uudella rakenteella. Tapaamiset <strong>to</strong>teutettiin tiiviissä yhteistyössäperhepäivähoidonohjaajan kanssa yhdistäen kasvatuskumppanuuden työmenetelmäohjaus, pedagoginenjohtamisen rakenne sekä perhepäivähoitajien kuukausikokous.137 Perhenavigaat<strong>to</strong>ri http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit‐fi/tyon/menetelmat/perhenavigaat<strong>to</strong>ri.138 Vanhemmuuskortit http://www.terapianetti.fi/vanhemmuuskortit.html.139 Theraplay ‐terapia http://www.<strong>the</strong>raplay.fi/.140 Iloa vanhemmuuteen – vuorovaikutusleikkiopas vanhemmille http://www.sosiaaliportti.fi/File/a6a1749a‐9bd9‐416a‐b11d‐a4decfc02430/esite_vuorovaikutusleikkiopas.pdf.141 Tarkkemmin liitteessä 2.


151Koillismaan kehittämisalueella hankeaikana <strong>to</strong>teutuneet koulutus- ja konsultaatioprosessit on koottuliitteeseen 4.7.Kuusamossa on kehitetty kasvatuskumppanuuskoulutuksen myötä mm. päivähoidon aloitusprosessiasekä työmenetelmäohjaustyyppisen rakenteen luomista osaksi päivähoidon pedagogista johtamista.Taivalkoskella kasvatuskumppanuuskoulutuksen rinnalla on tarkasteltu omahoitajuutta ja pienryhmätyöskentelyä.Päivähoidon esimiehet ylläpitävät kasvatuskumppanuuden teemoja työpaikkakokouksissasekä jalkauttamalla sosionomiopiskelijoiden (Markus Fabritius ja Riikka Fyrstén) Varhis-hankkeen aikana opinnäytetyönä laatimaa Yhdessä lapsen parhaaksi -opasta.Kasvatuskumppanuuteen liittyen Kuusamossa on meneillään kaksi Oulun seudun ammattikorkeakoulunsosionomiopiskelijoiden opinnäytetyötä. Reija Hietaharjun työn aiheena on tutkia alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta. Opinnäytesuunnitelma valmistuisyksyllä 2010 ja haastattelut suoritettiin helmikuulla 2011. Yhteistyössä ovat olleet kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rinlisäksi päivähoidonohjaaja sekä tutkimuspäiväkotien lastentarhanopettajat. JonnaKyllin ja Terhi Mannisen opinnäytetyössä tutkitaan lastentarhanopettajien kokemuksia kasvatuskumppanuuskoulutuksenvaikuttavuudesta. Suunnitelma valmistui alkuvuodesta 2011 ja haastattelut<strong>to</strong>teutettiin maalis-huhtikuulla. Molemmat opinnäytetyöt tukevat hyvin alueen kasvatuskumppanuus-teemaa ja antavat valmistuessaan hyvää arviointitie<strong>to</strong>a. 142Kasvatuskumppanuuteen ja varhaisen tuen teemoihin liittyen Taivalkoskella pidettiin tammikuussa2011 vanhempien ja päivähoidon henkilöstön yhteinen ilta. Tilaisuudessa konsul<strong>to</strong>iva erityislastentarhanopettajaavasi omaa rooliaan varhaisen ja erityisen tuen <strong>to</strong>imijana alueella. Lisäksi kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rialusti kasvatuskumppanuudesta. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 25 henkilöä. Tilaisuudenteemoja jatkotyöstettiin ryhmiskohtaisissa vanhempainilloissa myöhemmin keväällä.Koillismaan kasvatuskumppanuuskouluttajat osallistuivat huhtikuussa 2011 hankkeen järjestämäänkasvatuskumppanuuskouluttajien vertaistapaamiseen. Tapaamisessa keskusteltiin kasvatuskumppanuudenkouluttamiskokemuksista ja koulutuksen herättämistä kehittämisen haasteista. Lisäksi kuultiinpitempään kouluttajina <strong>to</strong>imineiden sekä THL:n Marjatta Kekkosen puheenvuoroja sekä sovittiinverkos<strong>to</strong>n jatkotyöskentelystä.Peruspalveluiden kehittämiseen liittyen Koillismaan alueen päivähoidon vastaavat ohjaajat sekä kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>riosallistuivat vuoden 2010 aikana Ediva Oy:n Varhaiskasvatuksen johtamisenprosessikoulutukseen. Koulutuksella tavoiteltiin eväitä pedagogiseen johtamiseen, verkos<strong>to</strong>yhteistyöhönsekä kehittämistyön juurtumiseen osaksi perustyötä. Koulutukseen liittyen alueen päivähoidonesimiehet laativat ja <strong>to</strong>teuttivat omia yksikköjään ja työntekijöitään ajatellen pedagogisen ohjauksensuunnitelmia mm. varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja kasvatuskumppanuuden teemoihinliittyen. Palveluprosessitasolla alueen kunnissa päivitettiin varhaiskasvatussuunnitelmia. Taivalkoskellapureuduttiin kunta- ja yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien päivitykseen,Kuusamossa ja Posiolla lapsikohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelma -lomakkeeseen. Varhaiskasvatussuunnitelma-prosessien tukena oli KM Paula Loukkolan konsultaatio kaikissa kolmessa kunnassa. 143Varhaiskasvatussuunnitelmien päivitystyön yhteydessä alueella ”löydettiin” MLL:n julkaisemat materiaalit.Neuvolalle entuudestaan tuttuja Lapsi eri ikäkausina -vihkoja, Apua -sarjan lehtisiä sekä mediaanliittyviä julkaisuja hankittiin myös muiden lapsiperhepalvelujen <strong>to</strong>imijoiden työn tueksi.Rukan päiväkodissa käynnistyi syksyllä 2010 koulutuksesta saadun varhaiskasvatussuunnitelmapohjaisenkehityskeskustelumallin pilo<strong>to</strong>inti. Prosessissa hyödynnettiin myös häiriöpäiväkirjoja. Kehi-142 Opinnäytetöiden abstraktit löytyvät liitteestä 2.143 Varhaiskasvatussuunnitelma ‐prosesseista ja pedagogisen johtamisen prosesseista on rapor<strong>to</strong>itu tarkemmin hankkeennettisivuilla julkaistavassa kehittämistyön tuloksiin keskittyvässä loppuraportissa.


152tyskeskustelujen ja häiriöpäiväkirjojen antia tutkailtiin yksikön palavereissa ja poimittiin kehittämisenkohteet. Prosessi eteni hyvin suunnitelmallisesti ja konkreettinen kehittämistyö kohdistui siirtymätilanteisiinja leikin kehittämiseen. Yksikössä paneuduttiin leikkiympäristön kehittämiseen, leikin kehitysvaiheisiinsekä aikuisen rooliin lapsen leikin tukijana. 144 Kesän korvalla Rukan pilottiin kytkeytyiopinnäyte-yhteistyö. Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijat Laura Backman, IdaHentilä ja Petra Puroila alkavat tehdä syksyllä 2011 opinnäytetyötä leikkiin liittyen.Tuetun prosessikehittämisen mallin mukaisesti sisällöllisiä kehittämisteemoja ja kehittämistyötä tuettiinkoulutuksella ja konsultaatiolla. Isompina prosessikoulutuksina <strong>to</strong>teutuivat jo aiemmin mainitut kasvatuskumppanuus-,varhaiskasvatuksen johtaminen- ja moniammatillisen yhteistyön koulutukset.Hankkeen tarjoamaa koulutusta täydentämään Kuusamon kaupunki tilasi Sanna Parrilalta (Ediva Oy)varhaiskasvatussuunnitelmiin liittyvän koulutuspäivän marraskuussa 2010 ja lapsikohtaisesta varhaiskasvatussuunnitelmastalokakuussa 2011, mitkä tukivat hyvin varhaiskasvatussuunnitelmien kehittämisprosessiaalueella.Moniammatillisen yhteistyön koulutusprosessin myötä Taivalkoskelle perustettu Huoli-tiimi osallistuisyksyllä 2011 Huoli puheeksi -koulutukseen 145 .Paikallisesti eriytyvinä koulutuksina <strong>to</strong>teutettiin kasvatuskumppanuusperuskoulutuksia sekä kasvatuskumppanuudentyömenetelmäohjauksia. Kouluttajina työskentelivät Kuusamossa kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>riAnu Määttä ja lastentarhanopettaja Anja Niemi, Posiolla erityislastentarhanopettajaOuti Mus<strong>to</strong>nen ja lastentarhanopettaja Raili Varanka sekä Taivalkoskella lastentarhanopettaja SirpaKinnunen ja lastenhoitaja Ulla Väisänen.Varhaiskasvatussuunnitelmien kehittämisprosesseissa <strong>to</strong>imi konsulttina Paula Loukkola Oulun yliopis<strong>to</strong>lta.Hän osallistui kaikkien kolmen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma-prosesseihin olemallaAcrobat Connect Professional (ACP)- tai puhelinyhteydellä mukana varhaiskasvatussuunnitelmatyöryhmienkokouksissa tai kommen<strong>to</strong>imalla tekstejä sähköpostitse. Laajennettuun 4-vuotisterveystarkastukseen liittyen konsul<strong>to</strong>itiin THL:n Arja Hastrupia puhelimitse ja yhteisten koulutustilaisuuksientauoilla. Taivalkosken omahoitajuuteen ja pienryhmätyöskentelyyn liittyen kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rikonsul<strong>to</strong>i hankkeen alkuvaiheessa Marja Hii<strong>to</strong>la-Moilasta, joka oli <strong>to</strong>iminut kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rinaVarhis -hankkeessa kyseisen teeman tiimoilta.4.3.5 AjankohtaisfoorumitOma roolinsa kehittämistyön juurruttamisessa ja osaamisen kehittämisessä oli alueella järjestetyilläajankohtaisfoorumeilla, joissa sisällöllisten luen<strong>to</strong>jen ohella jaettiin kehittämistyön edetessä saatuakokemustie<strong>to</strong>a ja kehittämisen näkökulmia paikallisten <strong>to</strong>imijoiden <strong>to</strong>imesta. Koillismaan ensimmäinenajankohtaisfoorumi pidettiin 25.3.2010 Kuusamon lukiolla teemalla ”Asiakkaan osallisuus”. Kouluttajana<strong>to</strong>imi Seija Järvi. Kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri ker<strong>to</strong>i kuulijoille vertaishaastattelun <strong>to</strong>teutuksestaja tuloksista ja hankkeen projektipäällikkö esitti katsauksen hankkeen ajankohtaisiin asioihin.Tilaisuudessa oli mukana 79 osallistujaa eri ammattialoilta.Koillismaan <strong>to</strong>inen ajankohtaisfoorumi pidettiin Taivalkoskella 23.9.2010 teemalla ”Moniammatillinenkumppanuus”. Tilaisuuteen osallistui 55 lapsiperhepalvelujen <strong>to</strong>imijaa Koillismaan kunnista. Kouluttajina<strong>to</strong>imivat Hilkka Honkanen ja Arja Veijola. Kuntakohtaisten työryhmien jäsenet vetivät tilaisuudessakehittämisteemojen mukaisia työpajoja (laajennettu 4-vuotisterveystarkastus, Kasvatuskumppanuus,Perhetyö, Varhainen tukeminen, Varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen osallisuus, Las-144 Rukan kehittämistyön pilotista tarkemmin hankkeen nettisivuilla julkaistavassa loppuraportissa.145 Huolen puheeksiottaminen http://info.stakes.fi/verkos<strong>to</strong>menetelmat/FI/puheeksiottaminen/index.htm.


153tensuojelu). Työpajatyyppinen työskentely koettiin hyvin an<strong>to</strong>isaksi ja se käynnisti uudenlaisen substanssikohtaisenverkos<strong>to</strong>itumisen kunta<strong>to</strong>imijoiden välille lupaavin tuloksin.Posiolla 14.4.2011 pidetyn kolmannen ajankohtaisfoorumin teemana oli ”Lapsen ja perheen osallisuusmoniammatillisissa palveluissa”. Pääluennoitsija <strong>to</strong>imi KM Paula Loukkola, joka alusti aiheestaLapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rin ajankohtaiskatsaussekä kooste Kuusamon VASU-työryhmän työskentelystä, Taivalkosken perhetyöntekijänkoonti verkos<strong>to</strong>tapaamisesta sekä posiolaisen vanhemman kokemuksia laajennetusta 4-vuotisterveystarkastuksesta. Tilaisuuteen osallistui 31 henkilöä. Kolme suunniteltua puheenvuoroaperuuntui puheenvuorojen pitäjille tulleiden esteiden vuoksi.Koillismaan kehittämisalueen neljäs ajankohtaisfoorumi ja samalla hankkeen ensimmäisen vaiheenpäätösseminaari pidettiin Kuusamossa 3.9.2011. Tilaisuuden pääluen<strong>to</strong>ina olivat ”Kasvatuskumppanuussekä vanhempien ja ammattilaisten sosiaaliset suhteet” Marjatta Kekkosen luennoimana sekäAnna-Maija Puroilan luen<strong>to</strong> ”Lapset ker<strong>to</strong>vat hyvinvoinnistaan – kuuntelemmeko?”. Lisäksi tilaisuudessakuultiin alueen opinnäytetöistä sekä saatiin makupaloja <strong>to</strong>teutuneesta kehittämistyöstä. Osallistujiapäätösseminaarissa oli 120.4.3.6 Verkos<strong>to</strong>yhteistyö ja tiedottaminenKoillismaan kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri oli mukana oppilai<strong>to</strong>sten ja järjestöjen edustajat kokoavassaalueellisessa kehittäjäverkos<strong>to</strong>ssa. Kohdennettua yhteistyötä tehtiin Oulun Diakoniaopis<strong>to</strong>n kanssa.Yhteistyössä suunniteltiin aikuisopiskelijoiden työssäoppimisjaksoja alueelle, mutta valitettavasti neeivät <strong>to</strong>teutuneet. Lokakuussa 2010 <strong>to</strong>teutui videoneuvotteluyhteydellä <strong>to</strong>teutettu opetus, jossa kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>riesitteli hanketta ja neuvolan osas<strong>to</strong>nhoitaja Päivi Kovanen Kuusamon laajennettua4-vuotisterveystarkastuksen mallinnusta. Opetuskokonaisuuteen liittyen opiskelijoille annettiinetukäteistehtävä, jonka teemoina olivat lapsiperhepalvelujen kehittäminen, päivähoidon ja neuvolanyhteistyö ja varhainen tukeminen. Opettajat kokosivat opiskelijoilta palautteen videoopetuksesta,minkä jälkeen pidettiin vielä yhteinen arviointi- ja purkupalaveri, jossa <strong>to</strong>dettiin, että seoli uudenlainen oppimiskokemus, joka <strong>to</strong>densi hyvin verkos<strong>to</strong>yhteistyön.Koillismaan alueen oppilai<strong>to</strong>ksissa koulutetaan lähihoitajia, joiden suuntautumisvaih<strong>to</strong>eh<strong>to</strong>na on hyvinusein jokin muu kuin lapset ja nuoret. Hankkeen rakenne, opinnäytepankki ja alueellinen kehittäjäverkos<strong>to</strong>ovat mahdollistaneet oppilai<strong>to</strong>s- ja opinnäyteyhteistyön alueelle. Hankkeen aikana Koillismaalleon kytkeytynyt seitsemän opinnäytetyötä (ks. liite 4.4).Koillismaan kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri on ollut mukana Pohjoisen alueen Kaste- verkos<strong>to</strong>ssa. Yhteisetseminaarit ja kohtaamiset <strong>to</strong>isten osahankkeiden kanssa ovat auttaneet levittämään kehittämisajatuksiapuolin ja <strong>to</strong>isin. TUKEVA -hankkeen kanssa verkos<strong>to</strong>ituminen poiki yhteistyötä ja konsultaatiotalähinnä prosessien mallinnukseen liittyen. Laajennettuun 4-vuotisterveystarkastus -malliinliittyen pidettiin erillinen palaveri 30.4.2010, johon osallistui Koillismaalta kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rinlisäksi kaksi terveydenhoitajaa sekä TUKEVA:n ja THL:n edustajat.Lapsen hyvä arki- hanke on ollut esillä Koillismaan paikallislehdissä seuraavasti:• 8.9.2010 Kuriiri. Kunnan palvelut pääosin hyvällä tasolla - posiolaiset lapsiperheet <strong>to</strong>ivovat lisäätilapäisapua.• 22.9.2010 Kuriiri. Posion lapsiperheet kaipaavat tilapäisapua.• 22.9.2010 Koillissanomat. Koillismaalla rakennetaan lapsen hyvää arkea - Taivalkoskella pohditaanmoniammatillista yhteistyötä.• 4.11.2010 Koillissanomat. Posio osallistuu Lapsen hyvä arki- jatkohankkeeseen.• 22.11.2010 Koillissanomat. Lapsen hyvä arki kysyy Taivalkoskelta 3500 euroa. Painopisteenälapsiperheet.


154• 10.2.2011 Koillissanomat. Kasvatuskumppanuus korostuu uudessa lasten 4-vuotistarkastuksessa.Neuvolakäynneillä uskalletaan puhua vaikeistakin asioista.4.4. KEHITTÄMISTYÖN ARVIOINTIA JA JATKOHAASTEITA4.4.1 Prosessin arviointiaLapsen hyvä arki -hankkeessa arvioitiin koko hankeajan kehittämistyön etenemistä usealla eri tavalla.Hankkeen alkuvaiheessa kehittämissuunnitelmien laatimisen tueksi kerättiin alueilta asiakkaiden palautetie<strong>to</strong>alapsiperhepalveluiden <strong>to</strong>imivuudesta. Koillismaan alueella käytössä oli vertaishaastattelu 146ja Kallio-Selänteen kehittämisalueilla <strong>to</strong>teutettiin Bikva -arviointiprosessit 147 .Koko hankkeen ajan <strong>to</strong>teutettiin kaikilla alueilla prosessiarviointia. Sen tavoitteena oli tuottaa tie<strong>to</strong>akehittämistyön seurantaa, ohjausta ja prosessin onnistuneisuuden arviointia varten. Palautetta kerättiintilaisuuksista, koulutuksista ja ajankohtaisfoorumeista. Lisäksi hankittiin kehittämisprosessi ja-pilottikohtaista palaute- ja arviointitie<strong>to</strong>a, jolla pyrittiin ohjaamaan prosessien kulkua ja mallinnustyötä.Hankkeen puolivälissä <strong>to</strong>teutettiin kaikilla alueilla väliarviointi kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rin tekemällä kyselylomakkeella.Sen tavoitteena oli kehittämistyön tavoitteiden ja <strong>to</strong>teutuksen tilannekar<strong>to</strong>itus –mitä on jo saavutettu ja mihin vielä kiinnittää huomiota. Tarkoituksena oli tunnistaa hanketyön solmukohtiaja suunnata uudelleen <strong>to</strong>imintaa. Kyselyihin vastasivat kaikki kehittämistiimien ja työryhmiensekä pilottien keskeiset <strong>to</strong>imijat. Tulokset käsiteltiin alueiden kehittämistiimeissä.Hankkeen päätösvaiheen arviointitie<strong>to</strong>a kertyi kehitettyjen mallien ja prosessien arvioinnin yhteydessä.Aineis<strong>to</strong>a kerättiin työntekijöiden työkokouksista, asiakkailta ja palvelunkäyttäjiltä nettikyselyillä,kyselylomakkeilla, vertaishaastatteluilla sekä ProcessGuide 148 -työskentelyn yhteydessä.Pitempikes<strong>to</strong>ista ja tutkimusorien<strong>to</strong>itunutta palaute- ja arviointitie<strong>to</strong>a tuottavat ammattikorkeakoulujenperus- ja jatkotutkin<strong>to</strong>jen sekä yliopis<strong>to</strong>jen opiskelijat opinnäytetöidensä kautta. Lapsen hyväarki -hankkeen alueellinen kehittäjäverkos<strong>to</strong> on tarjonnut hyvät rakenteelliset puitteet oppilai<strong>to</strong>s- jaopinnäyteyhteistyölle. Sen seurauksena on onnistuttu kiinnittämään kaikkiaan 22 korkeakoulutasoistaopinnäytetyön tutkimusprosessia hankkeen kehittämistyön keskeisiin teemoihin 149 . Hankkeenopinnäytepankki on siten tavoittanut hyvin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan opiskelijat Pohjois-Suomessa.4.4.2 Webropol-kyselyn <strong>to</strong>teutus ja vastaajatHankkeen päätösvaiheessa haluttiin saada keskeisten <strong>to</strong>imijoiden mielipide kehittämistyön <strong>to</strong>teutuksestaja saavutetuista tuloksista. Arviointi päätettiin järjestää sähköisenä Webropol -kyselynä, koskasen kasvatuspsykologian maisterivaiheen harjoittelija ja kehittäjätyöntekijä Elina Kattilakoski.Kyselylomakkeen (liite 4.8) kysymykset kohdistuivat kehittämistyön <strong>to</strong>teutukseen, rakenteisiin, tavoitteiden<strong>to</strong>teutumiseen sekä odotettujen vaikutusten arviointiin. Onnistuneisuuden arvioinnissa146 Tarkemmin luvussa 3.2.147 Tarkemmin luvussa 2.2.148 ProcessGuide‐mallinnusohjelmasta tarkemmin – http://www.qpr.fi/ohjelmis<strong>to</strong>t/qpr‐processguide.htm.149 Opinnäytetöiden abstraktit löytyvät liitteestä 2.


155käytettiin numeerista arviointia 150 . Vastaajia pyydettiin myös perustelemaan valittu numeerinen vaih<strong>to</strong>eh<strong>to</strong>.Lisäksi kysyttiin avovastauksin mielipidettä hanketyön aikaansaamista merkityksellisimmistämuu<strong>to</strong>ksista omassa työssä, työyksikössä ja lapsiperhepalveluiden palvelurakenteen tasolla. Lopussavastaajat saivat ker<strong>to</strong>a Lapsen hyvä arki2 -jatkohankkeeseen liittyvistä odotuksistaan.Kysely kohdistettiin hankealueen <strong>to</strong>imijoille - kehittämistiimien ja työryhmien jäsenille sekä pilottiprosesseissamukana olleille. Ensimmäinen kyselyvaihe <strong>to</strong>teutettiin 23.5.2011 ja lomakelinkki lähetettiin97 vastaajalle eri kehittämisalueilla. Uusintakyselyyn päädyttiin 11.6.2011 vastausten vähäisyydenperusteella. Kaikkiaan kyselyyn saatiin yhteensä 30 vastausta. Alhaiseen vastaajamäärään vaikutti <strong>to</strong>dennäköisestisen sijoittuminen kesälomakaudelle. Kyselyn kautta saadut arvioinnit ovat kuitenkinerittäin arvokkaita ja suuntaa-antavia ovathan ne suoraa palautetta hankkeen keskeisiltä yhteistyökumppaneiltatehdystä kehittämistyöstä.4.4.3 Kehittämistyön rakenteet ja tuettu prosessikehittämisen malliKaikilla kehittämisalueilla hanketyön rakenteellisen perustan muodostivat moniammatilliset kehittämistiimit.Kehittämissuunnitelmien <strong>to</strong>imeenpanosta vastasivat paikalliset työryhmät kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>reidenjohdolla. Koko hankkeen aikainen työryhmärakenne ilmenee liitteestä 1. Pilottiprosessientyöskentely organisoitui myös työryhmätyyppisesti, jolloin niiden kes<strong>to</strong> vaihteli sisällöllisestija ajallisesti. 151 Kuvioon 4.17 on kuvattu kehittämistyön rakennetta koskevat arvioinnit eri osaalueittain.Kyselyyn vastanneita oli Koillismaan alueelta 14. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta saatiin 10 vastaustaja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeltä viisi (5) vastausta. 152 Vastaajat edustivat monipuolisestilapsiperhepalveluita. Päivähoidon työalueella työskenteli 14 (hallin<strong>to</strong> ja joh<strong>to</strong> 8, lastentarhanopettajat5, perhepäivähoitaja 1) vastaajaa, sosiaalityössä eri tehtävissä kuusi (6) ja neuvolassa neljä (4) vastaajaa.Lisäksi saatiin myös erityistyöntekijöiltä kaksi (2), kotipalvelusta yksi (1), koulusta yksi (1) sekäseurakuntien ja järjestöjen <strong>to</strong>imijoilta kaksi (2) vastausta.Kuvio 4.17 Kehittämisrakenteen arviointiKehittämistiimit saivat arvioinnissa keskiarvoksi 4.2. Perusteluissa korostui niiden moniammatillinen jamoni<strong>to</strong>imijainen kokoonpano sekä paikallisuus. Kehittämistiimien nähtiin muodostavan kehittämis-150 Arviointiasteikko 0=en osaa sanoa, 1=ei lainkaan, 2=jonkin verran, 3=hyvin, 4=erittäin hyvin, 5=erinomaisesti151 Näitä lyhytkes<strong>to</strong>isempia työryhmiä ei ole kuvattu erikseen hankeorganisaatiokaavioon.152 Järjestötyön alueella työskentelevä vastaaja ei ollut ilmoittanut aluetta lainkaan, koska hän <strong>to</strong>imii useammalla kehittämisalueellasamanaikaisesti.


156työn perustan ja <strong>to</strong>imivan hanketyön ohjauksen välineenä tarjoten yhteisen keskustelun ja asioidenkyseenalaistamisen foorumin kunkin alueen johtaville <strong>to</strong>imijoille.Kehittämistiimien muodostumisen prosessille ja kokoonpanoa koskeville neuvotteluilla annettiinhanketyön käynnistymisvaiheessa aikaa. Sen tuloksena saatiin keskeisistä <strong>to</strong>imijoista koostuvat jatyöskentelyyn si<strong>to</strong>utuneet kehittämistiimit, joiden johdolla kehittämistyö sai selkeät suuntaviivat jaohjauksellisen tuen alueiden lapsiperhepalveluiden kokonaisuudessa. Koska kehittämistiimi koostuipääosin johtavista viranhaltijoista, saatiin myös johdon hyväksyntä ja tuki kehittämistyölle hankkeenalkumetreiltä saakka. Hanketyö mahdollisti uudenlaisen vuoropuhelun lapsiperhepalveluiden eri sek<strong>to</strong>reidenvälille. Havaittiin, että työskennellään samojen asiakasperheiden kanssa ja voidaan <strong>to</strong>dellakintehdä yli hallin<strong>to</strong>kuntien ja palvelusek<strong>to</strong>reiden menevää yhteistyötä sekä rakentaa ylikunnallisiaverkos<strong>to</strong>ja järjestöjen ja seurakuntien palveluita unohtamatta. Lapsen hyvä arki -hankkeen kehittämistiiminavulla koottiin kaikki alueiden keskeiset palvelujen tarjoajat saman pöydän ääreen. 153Kehittämistyöryhmät saivat työskentelyn keskiarvoksi 4.4. Vastauksissa arvostettiin työryhmien kokoonpanonmoniammatillisuutta ja suurta merkitystä työskentelyn suunnittelulle ja tavoitteiden viemiselleriittävän konkreettiselle tasolle. Työryhmien työskentelyä kuvattiin si<strong>to</strong>utuneeksi ja yhteisiäkeskusteluja an<strong>to</strong>isiksi.Kehittämisprosessien pilottityöskentely sai keskiarvoksi 4.0. Niiden nähtiin edustavan vahvaa sidostakäytännön työn kehittämiseen. Valikoidut pilottiprosessit olivat asiakas- ja <strong>to</strong>imijalähtöisiä ja saivataikaan osaamisen vahvistumista. Pilottityöskentelyn aikana kehitettävät palveluprosessit ja työkäytännötjuurtuivat osaksi perustyötä, koska työntekijät saivat itse olla aktiivisessa roolissa ja vaikuttamassatyöskentelyn <strong>to</strong>teutukseen.Vastauksista heijastuu kehittämistyön prosessien erilaisuus. Osa hankkeen tuloksista on otettu välittömästikäyttöön niiden valmistuttua. Näitä olivat erilaiset lomakkeet (esim. lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat)jatyöstetyt asiakirjat (esim. kuntayhtyminen varhaiskasvatussuunnitelmat).Osa tuloksista näkyi muuttuneina työkäytäntöinä ja uusien työvälineiden kokeiluina. Niiden sovelluksiatullaan kehittämään edelleen jatkohankkeessa. Monet kehittämistyön koulutukselliset prosessitkäynnistivät eritasoisia muun muassa moniammatilliseen tiimityöskentelyyn ja pedagogisen johtamiseenliittyviä muu<strong>to</strong>ksia, joita tullaan syventämään seuraavassa kehittämisen vaiheessa. Osa kehittämistyöstätuotti selkeitä malleja ja uusia työkäytäntöjä, joiden osalta haasteena on niiden levittäminenaluksi jatkohankkeen kuntien ja kuntayhtyminen alueilla ja myöhemmin koko PaKaste -hankkeen<strong>to</strong>imialueella.Ajankohtaisfoorumit ylsivät keskiarvoltaan 3,8 lukemaan. Niiden koettiin olleen merkityksellisiä <strong>to</strong>imijoidenverkos<strong>to</strong>itumisen kannalta. Ne olivat lisänneet <strong>to</strong>isten työalojen ja hankkeen kehittämistyöntuntemusta, vaikka eivät aina ole kohdistuneet itseä kiinnostaviin teemoihin. Foorumeiden sisältöjäja kaikkia käsiteltyjä teemoja ei koettu yhtä kiinnostaviksi. Vastaukset vaihtelivatkin tältä osinpaljon. Osa ei pitänyt niitä oman työnsä kannalta an<strong>to</strong>isina tai ne koettiin kehittämisteemoista irrallisiksi,kun taas osan mielestä ajankohtaisfoorumit olivat koko hankkeen parasta antia. Foorumeihinosallistuminen oli koettu ongelmalliseksi. Aina niihin ei ollut mahdollista tulla työn luonteesta taityöajoista ja niiden korvaavuuksista johtuen.Lapsen hyvä arki -hankkeen hanketyöntekijöiden työskentely arvioitiin keskiarvoltaan 4.8 suuruiseksi.Vastauksissa tuli esille erityisen painokkaasti kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>reiden merkittävä rooli alueilla.Hanketyöntekijöiden nähtiin olevan si<strong>to</strong>utuneita asiantuntijoita ja innostuneita työstään. Hanketyöntekijöidentiimi koettiin tukea antavana yhteistyökumppanina.153 Kehittämistiimien työskentely laajeni joillain alueilla myös varsinaisen hanketyön ulkopuolisen moniammatillisentyöskentelyn rakenteelliseksi yhteistyön välineeksi.


157Kehittämistyön <strong>to</strong>teutuksen rakenteen ytimen muodostivat alueilla työskentelevät koordinaat<strong>to</strong>rit.Heidän keskeinen merkitys välittyy avovastauksista. Koordinaat<strong>to</strong>reiden avulla hanketyö oli mahdollistakytkeä paikallisesti alueiden työntekijöiden tärkeinä pitämiin kohteisiin. Näin saatiin aikaan kehittämistyöhönsi<strong>to</strong>utuneita tiimejä ja työryhmiä, jotka saivat Lapsen hyvä arki -hankkeesta moot<strong>to</strong>rintai väylän kehittää aidosti omaa työtään. Näin löydettiin myös ne aidot kipupisteet, joiden kehittäminenkoettiin erityisen haasteellisena.Kehittämistyötä tukeva koulutus ja konsultaatio arvioitiin onnistuneeksi keskiarvon ollessa 4.0. Senkoettiin kohdentuneen keskeisiin kehittämisprosesseihin ja tarjonneen osaamisen päivittämistä sekäuusia työvälineitä omaan työhön. Se on vahvistanut alueiden moniammatillista ja moni<strong>to</strong>imijaistaverkos<strong>to</strong>itumista, osaamisen tunnistamista ja kumppanuusajattelua.Vastauksissa mainittiin erityisen onnistuneina koulutuksina moniammatillisuuden koulutusprosessi (8mainintaa), varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen koulutus (4 mainintaa), kasvatuskumppanuuskoulutusja Huoli puheeksi -koulutus (2 mainintaa) sekä varhaiskasvatusuunnitelmatyöskentelyynliittyvä koulutus ja pilottien konsultaatiot (2 mainintaa).4.4.4 Hankkeen tavoitteiden <strong>to</strong>teutuminenHankkeen keskeisten tavoitteiden <strong>to</strong>teutumiseen liittyvät vastaajien antamat numeeriset arvioinni<strong>to</strong>n koottu taulukkoon 4.18. Arvioinnit perustuvat vastaajien henkilökohtaisiin mielipiteisiin, eikä niihinsisälly asiakkaiden antamaa palautetta. Koska kyselyyn vastaajia oli suhteellisen pieni joukko, onvarottava tekemästä niiden pohjalta voimakkaita joh<strong>to</strong>päätöksiä. Tulosten pohjalta voidaan kuitenkinsaada tuntumaa hanketyön kohdentumisesta ja tulosten merkityksellisyydestä alueiden <strong>to</strong>imijoille.Avovastauksiin sisältyvät perustelut avaavat laajemmin vastaajien näkemyksiä.Kuvio 4.18 Tavoitteiden <strong>to</strong>teutuminenKorkeimman arvosanan (ka. 4.0) saa moniammatillisen kumppanuuden edistäminen 154 . Eri kysymysalueisiinliittyen eniten mainin<strong>to</strong>ja on kautta koko kyselyaineis<strong>to</strong>n juuri moniammatillisuuden ja moni<strong>to</strong>imijaisuudenkehittymisestä omassa työssä ja työalueella laajemminkin. Moniammatillisuuteenliittyvä koulutuskokonaisuus on saanut aikaan uusien verkos<strong>to</strong>- ja tiimityömenetelmien käyttöäomassa työssä. Se on virittänyt myös ylikunnalliseen ja ylisek<strong>to</strong>riseen työskentelyyn. Näistä positiivi-154 Koko tavoite on: ”Moniammatillisen kumppanuuden edistäminen, yhteisten moniammatillisten <strong>to</strong>imintamallien javerkos<strong>to</strong>jen kehittäminen ja vahvistaminen lasten ja lapsiperheiden palvelujen tarjoajien välille”.


158sista muu<strong>to</strong>ksista huolimatta haasteena on edelleenkin moniammatillisuuden syventäminen ja vieminenruohonjuuritasolle, kuten alla olevasta sitaatista ilmenee.Varhaisen tunnistamisen ja tukemisen edistäminen 155 sekä henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen(ka. 3.9) koettiin myös onnistuneina tavoitteina. Avovastauksissa korostuu koulutusten antija uusien työvälineiden ottaminen käyttöön omassa työssä ja työyhteisössä. Työntekijät uskaltavatpuuttua entistä varhemmin huolta herättäviin asioihin, ja heillä on kykyä rakentaa kasvatuskumppanuuttayhdessä asiakkaiden kanssa. Osaaminen on saanut päivitystä. Toiveena on silti vielä uusientyövälineiden ja työotteen muu<strong>to</strong>ksen vieminen välittömiin asiakastilanteisiin. Myös muu<strong>to</strong>s- ja koulutusväsymystäkinon saatu aikaan, mikä on ymmärrettävää perustyön paineista johtuen.Kuntien ja muiden tahojen välisen yhteistyön 156 koettiin vahvistuneen (ka. 3,7). Haasteena on edelleenkineri hallin<strong>to</strong>kuntien ja ammattiryhmien työn tuntemuksen ja tiedonkulun lisääminen sekä asiakkaidenosallisuuden vahvistaminen lapsiperhepalveluissa.Tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välisen yhteyden kehittäminen saa tavoitteiden <strong>to</strong>teutumisenosalta alhaisimman numeerisen arvion (ka. 3,4). Avovastauksissa yhteistyön arviointi onkuitenkin hyvin myönteistä onhan hankeessa käynnistetty kaikkiaan 22 korkeakoulutasoista opinnäytetyötä.Lisäksi eri oppilai<strong>to</strong>sten opiskelijat ovat harjoitelleet ja tehneet oppimiseen liittyviä tehtäviäkaikilla hankealueilla. Alueellinen kehittäjäverkos<strong>to</strong> on palvellut hyvin oppilai<strong>to</strong>sverkos<strong>to</strong>n yhteistyöjavuorovaikutusfoorumina. Tutkijat ovat lähteneet kentälle, kuten alla olevasta sitaatista ilmenee.Haasteena on kuitenkin edelleen tiivistää yhteistyötä ja vuoropuhelua kehittämisen, tutkimuksen jakoulutuksen välillä.4.4.5 Odotetut vaikutuksetOdotettujen vaikutusten arvioinnissa on huomioitava, että kyse ei ole varsinaisesta lapsivaikutustenarvioinnista 157 , vaan vastaajien henkilökohtaisista mielipiteistä. Odotettujen vaikutusten arvioinni<strong>to</strong>n koottu taulukkoon 4.19.155 Kokotavoite on: ”Varhaisen tunnistamisen ja tukemisen edistäminen sekä lasten eri elämän piireissä tapahtuvankasvatuksellisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen.”156 Koko tavoite on: Kuntien ja muiden tahojen välisen yhteistyön ja yhteisen työn tapojen vahvistaminen lasten jalapsiperheiden palveluissa asiakkaan osallisuus huomioiden.157 Vrt. Heinämäki & Kauppinen 2010. Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä – Työvälinen kunnille lasten, nuortenja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. THL. MyösTaskinen 2006. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Stakes.


159Odotetut vaikutukset (ka 3,4)5433,23,8 3,6 3,5 3,33,93,22,7210Kuvio 4.19 Odotettujen vaikutusten arviointiKuviosta 4.19 voidaan nähdä, että korkeimman keskiarvon saa osaamisen vahvistuminen (ka. 3,9).Tämä ei ole yllättävää, sillä hankkeen aikana panostettiin <strong>to</strong>della paljon resursseja uusien työvälineidenkäyttöönot<strong>to</strong>on sekä palveluprosessien kehittämiseen liittyviin koulutuksiin. Oikea-aikaisessatuessa lapselle ja perheelle on edelleen kehitettävää, samoin yhteistyön mallintamisessa ja uusientyömenetelmien käyttööno<strong>to</strong>ssa. Kahden hankevuoden jälkeen on selvää, että kovin radikaalejamuu<strong>to</strong>ksia ei ole voitu saada aikaan asiakkaiden elämäntilanteissa niin, että esimerkiksi korjaavan lastensuojeluntarpeessa olisi tapahtunut selkeää pienenemistä.4.4.6 Merkitykselliset muu<strong>to</strong>ksetVastaajat saivat kirjoittaa avovastauksiin arviotaan hankeaikana tapahtuneista merkityksellisimmistämuu<strong>to</strong>ksista omassa työssään, työyksikkönsä työskentelyssä sekä palvelurakenteessa. Omassa työssäja työotteessa nähtiin tapahtuneen ajattelutavan muu<strong>to</strong>ksen. Sitä osattiin katsoa laaja-alaisemmin jakriittisemmin. Työtä tehtiin innostuneemmin ja tie<strong>to</strong>isemmin. Moniammatilliset ja moni<strong>to</strong>imijaisettyötavat olivat juurtuneet tai juurtumassa osaksi omaa työotetta. Kasvunkumppanuuden vahvistuminenoli saanut aikaan vanhempien osallisuuden merkityksen korostumista ja lisääntymistä omassatyössä.Muutamista vastauksista voidaan päätellä, että muu<strong>to</strong>kset ovat vielä prosessissa. Muu<strong>to</strong>svastarintaaon luonnollisesti sekä kehittämistyön eriaikaisuutta siitä innostumisessa. Toisaalta hankkeen tavoitteidenrajautuminen varhaiskasvatusikäisiin on tuonut hankkeen painopistettä lähemmäksi ehkä juuripäivähoidon ja neuvolan työntekijöitä kuin muita lapsiperhepalveluita tai varsinaista lastensuojelutyötä.Hankkeessahan on korostettu varhaisen tuen viemistä lapsen luonnollisiin kasvuympäristöihin.Työyksikkötasolla merkitykselliseksi muodostunut muu<strong>to</strong>s kiteytyy uskallukseksi arvioida omaa työtäja muuttaa <strong>to</strong>tuttuja työtapoja. Tiimityö ja vuoropuhelu ovat lisääntyneet sekä kyky hyödyntää moniammatillisuutta.Muutama vastaaja mainitsee myös kehittämistyön tuloksena syntyneiden oman työn ja työyhteisönkäyttöön kehitettyjen työvälineiden kuten erilaisten lomakkeiden, oppaiden ja asiakirjojen merkityksenkoko työyhteisön työskentelylle. Joissain vastauksissa <strong>to</strong>detaan, että kehittämistyö ei ole vieläsaanut aikaan mitään muu<strong>to</strong>ksia omassa työyhteisössä, vaan prosessit ovat vielä kesken.


160Merkitykselliset muu<strong>to</strong>kset palvelurakenteessa voidaan kiteyttää uusien yhteistyön polkujen syntymiseen.Hankkeen myötä on luotu uusia <strong>to</strong>imintatapoja ja yhteistyökäytänteitä sekä saatu aikaan avoimuudenlisääntymistä ja tutustumista <strong>to</strong>isten työalueisiin. Moniammatillisuuden ja moni<strong>to</strong>imijaisuudenkäytännöt ovat yhtenäistyneet edistäen varhaisen tuen <strong>to</strong>teutumista.”Uusia yhteistyöpolkuja.” (Neuvola)”Toimijat ovat tutustuneet <strong>to</strong>isiinsa hankkeiden aikana, on opittu keskustelemaan ja paljon yhteistyötä onherännyt liikkeelle.” (Päivähoi<strong>to</strong>)”Uusia <strong>to</strong>imintatapoja ja -välineitä, sekä yhteistyö naapurikuntiin. Näin on jo käynytkin ja uskon näin myösjatkuvan.” (Perhetyö)”Moni<strong>to</strong>imijainen yhteistyö on jäsentynyt ja siihen on luotu käytänteitä.” (Erityispalvelut) 1584.4.7 Haasteet ja odotuksetHaasteena jatkohanketta ajatelleen vastaajat korostivat kehitettyjen <strong>to</strong>imintatapojen juurtumista sekäuusien mallien ja työtapojen levittämistä. Toiveena oli jatkaa ja syventää asiakaslähtöistä <strong>to</strong>imintaa,varhaiskasvatussuunnitelmatyötä sekä moniammatillisten ja moni<strong>to</strong>imijaisten <strong>to</strong>imintatapojenkehittämistä ja loppuunsaattamista. Arjen työtä vahvistaville, yhteisille koulutuksille <strong>to</strong>ivottiin jatkoa.Kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>reiden työpanos koettiin merkityksellisenä jatkossakin sekä esimiesten kauttatuleva tuki oman työn ja työyksikön <strong>to</strong>iminnan kehittämiselle. Kehittämistyön rakennetta pidettiinhyvänä (kehittämistiimit ja työryhmät), mutta niihin <strong>to</strong>ivottiin lisää perustason työntekijöitä.Vastauksista voitiin lukea myös kritiikkiä ja kriittisiä kohtia. Hanketta 159 pidettiin hallinnollisesti byrokraattisena.Hanke ei tavoittanut kaikkia lapsiperhepalveluiden asiakastyön rajapin<strong>to</strong>ja ja työntekijöitäsamalla intensiteetillä. Työryhmien ja pilottien työskentelyyn osallistuminen rajautui osahankkeenkäytössä olevien resurssien mukaisesti. Kunkin alueen kehittämissuunnitelmaan kirjattiin kehittämisenpainopisteet ja valittiin kehitettävät prosessit ja pilotit. Kaiken kattava lapsiperhepalveluidenkehittämistä ei mitenkään ole ollut mahdollista kehittää yhden hankkeen puitteissa. Onneksi meilläon tulossa jatkohanke 160 , jonka myötä kehittämistyön tuloksia voidaan levittää laajemmalle alueelle jauseampiin työyksiköihin. Painopiste tulee jatkossakin olemaan varhaiskasvatuksessa ja siihen läheisestikytkeytyvissä moniammatillisissa ja moni<strong>to</strong>imijaisissa varhaisen tuen ja ehkäisevän työn avoimissapalveluissa.Hanketyön prosessien syvenemiseen ja ensimmäisen vaiheen tulosten levittämiseen paneudutaankäynnistämällä kehittäjämen<strong>to</strong>rikoulutus yhteistyössä Oulun yliopis<strong>to</strong>n kanssa. Jatkamme myös hyväksikoettuja ajankohtaisfoorumeita kaikilla alueilla ja käynnistämme vertaisvierailuprosesseja pilottienmallinnusten ja osaamisen jakamiseksi. Asiakkaiden osallisuutta pyritään vahvistamaan ylläpitämälläkasvatuskumppanuusajattelua ja viemällä kasvatuskumppanuuskoulutuksia eteenpäin. Tästä onhyvä jatkaa – kii<strong>to</strong>kset kaikille kehittäjille arvokkaasta työpanoksesta!158 Avovastauksia on käsitelty yksityiskohtaisemmin hankkeen loppuraportissa julkaistavassa artikkelissa.159 Tämän kritiikin kohteena oli koko PaKaste – hanke ja sen osahankkeiden muodostama laaja kokonaisuus.160 Lapsen hyvä arki2‐hanke <strong>to</strong>teutetaan 1.11.2011–31.10.2013 samojen hankekuntien ja kuntayhtyminen alueella.


161POHJOIS-POHJANMAAN LÄHTEETAnttila, Kirsi 2010. Kallion ppky:n lapsi- ja perhepalveluiden yhteistyökäytännöt. Nykytila-analyysikehitystyön pohjaksi. Opinnäytetyö. Ylempi ammattikorkeakoulututkin<strong>to</strong>. Savoinian ammattikorkeakoulu.https://publications.<strong>the</strong>seus.fi/bitstream/handle/10024/21280/Kirsi_Anttila.pdf?sequence=1.6.10.2011.Heinämäki & Kauppinen 2010. Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä – Työvälinen kunnillelasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseenja arviointiin. THL.Huolen puheeksiottaminenhttp://info.stakes.fi/verkos<strong>to</strong>menetelmat/FI/puheeksiottaminen/index.htm. 6.10.2011.Korhonen Satu. Iloa vanhemmuuteen. Vuorovaikutusleikkiopas vanhemmille.http://www.sosiaaliportti.fi/File/a6a1749a‐9bd9‐416a‐b11da4decfc02430/esite_vuorovaikutusleikkiopas.pdf.6.10.2011Krogstrup, Hannele, K. 2004. Asiakaslähtöinen arviointi. Bikva-malli. Hyvät käytännöt menetelmäkäsikirja.Stakes. http://www.sosiaaliportti.fi/File/8579b014‐b4a9‐4ddd‐8f14‐1a40136f2b2f/bikva.pdf 6.10.2011.Kuntalaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950365 6.10.2011.Kuusamo – Laajennettu 4-vuotistarkastus processguide-mallihttp://portaali.sosiaalikollega.fi/qpr811/Portal/QPR.dll?PGPLUGIN&*xlink&VTN=flowchart&SID=iOC0O7afk7weKYzts‐Hn508NmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN=mycontents&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D518978411%3F3_0_518978411_0&UIP=kPb1TguiqNNdMlOZvVXl5G4Nh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS. 6.10.2011.Lasten, nuorten ja perheiden Kaste - kohti parempia palveluita,http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit‐fi/lait/ohjelmat/lasten_kaste 11.8.2011.Perhenavigaat<strong>to</strong>ri-menetelmähttp://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit‐fi/tyon/menetelmat/perhenavigaat<strong>to</strong>ri. 6.10.2011.Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelmahttp://www.kalliopp.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=12938. 6.10.2011.Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen varhaiskasvatussuunnitelmahttp://www.selanne.net/perhepalvelut. 6.10.2011.Perälä, Marja-leena & Halme, Nina & tutkimusryhmä 2010. Lapsiperhepalveluiden tarve, saatavuus,laatu ja yhteensovittaminen. Diasarja. Helsinki 29.9.2010.http://www.stakes.fi/NR/rdonlyres/1DC21E2E‐8003‐48E5‐9A2E‐5287680CD5A3/16904/05_perala.pdf. 6.10.2011.Puroila Anna-Maija (<strong>to</strong>im.) 2004. Kehittyvä perhetyö. Posken julkaisusarja 12.


162Seppänen-Järvelä, Riitta (<strong>to</strong>im.) Vertaismenetelmät kehittävän arvioinnin välineinä. Hyvät käytännötmenetelmäkäsikirja. Stakes. http://www.sosiaaliportti.fi/Page/87efb398‐9216‐4d8c‐be81‐d76eee055fca.aspx. 6.10.2011.Sievin pilotti - Tiedonsiir<strong>to</strong> päivähoidon ja esiopetuksen välillähttp://portaali.sosiaalikollega.fi/qpr811/Portal/QPR.dll?PGPLUGIN&*xlink&VTN=flowchart&SID=iOC0O7afk7wfLl0ssek5WKNmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN=mycontents&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D441872736%3F3_0_441872736_0&UIP=kPb1TguiqNNdMlOZvVXl5G4Nh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS. 6.10.2011.Siltala & Paananen (<strong>to</strong>im.)Mitä Kasteesta on kasvamassa? Lasten Kaste-seminaari 5.10.2010. THL:nAvauksia 23/2010.Sinun? Minun? Meidän. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke Varhis 2006-2008. (Hii<strong>to</strong>la-Moilanen, Marja & Määttä, Anu & Oikkonen, Leena & Parhiala, Marjut & Sarvela, Hannakaarina &Vähärautio, Aira) - http://www.sosiaalikollega.fi/julkaisut/tyopaperit‐ja‐muut‐julkaisut/index_html.Sosiaalihuol<strong>to</strong>laki 17.9.1982/710 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710 6.10.2011.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008-2011, Sosiaali- ja terveysministeriönjulkaisuja 2008:6.http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste 11.8.2011STM:n päätös 27.2.2009, hankkeen tunniste STM/4731/2008, 028/HTO/KH2009.Taskinen 2006. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Stakes.Theraplay -terapia http://www.<strong>the</strong>raplay.fi/. 6.10.2011.Tilas<strong>to</strong>- ja indikaat<strong>to</strong>ripankki www.sotkanet.fiTukea vertaisille -processguide-mallinnushttp://portaali.sosiaalikollega.fi/qpr811/Portal/QPR.dll?PGPLUGIN&*xlink&VTN=flowchart&SID=iOC0O7afk7w‐KIGZsmi4nSNmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN=mycontents&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D325070164%3F3_0_325070164_0&UIP=kPb1TguiqNNdMlOZvVXl5G4Nh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS. 6.10.2011.Varhaiskasvatus – tie<strong>to</strong>a pienten lasten vanhemmille http://www.thl.fi/thl‐client/pdfs/f700d1fd‐4540‐47de‐9d69‐ae439f0731f5. 6.10.2011.Vuorinen, Ilpo 2002. Tiimin rakentajan ja työyhteisön kehittäjänä. ResurssiReppu.Vanhemmuuskortit. http://www.terapianetti.fi/vanhemmuuskortit.html 5.10.2011.


163POHJOIS-POHJANMAAN LIITTEETLiite 4.3 Hankkeen organisaatioTyöryhmätyöskentelyä varten perustettiin alueille lisäksi tiettyä yksittäistä kehittämisprosessia varten lyhytkes<strong>to</strong>isempiatyöryhmiä vaihteleva määrä.Liite 4.4 Hankkeeseen liittyvät opinnäytetyötTekijät ja oppilai<strong>to</strong>sNiskala Helinä jaKarhula MinnaKeski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu,Ylivieskanyksikkö, sosiaalialan koulutusohjelmaNimi ja työn kuvausIsäryhmä<strong>to</strong>iminta. Valtakunnallista tie<strong>to</strong>a isien tukemisesta onolemassa vasta vähän. Vuonna 2005 tehdyn valtakunnallisenneuvolaselvityksen mukaan isät tulevat hyvin mukaan neuvolanjärjestämään perhevalmennukseen, mutta kunnissa <strong>to</strong>imii harvoinomia isä-ryhmiä. Selvityksen jälkeen neuvoloissa onkin alettukiinnittää eritystä huomiota isien osallistumisen lisäämiseen.(Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 68, 115.) Tavoitteenammeoli suunnitella ja järjestää vertaistukiryhmä Ylivieskassa ensi kertaaisäksi tulleille. Opinnäytetyöllämme olemme osaltamme kehittäneetLapsen hyvä arki-hankkeen tavoitteiden mukaisestilasten perheiden palveluja. Toisen yhteistyökumppanimme,Mannerheimin lastensuojelulii<strong>to</strong>n, yhdyshenkilön <strong>to</strong>iveena oli,että lähtisimme kehittämään pilottina nuorten isien vertaistuki<strong>to</strong>imintaa,joka olisi mallinnettavissa MLL: n käyttöön valtakunnallisesti.Vertaistukiryhmä<strong>to</strong>imintaa järjestettiin perhetukikeskusApilassa kuutena keskiviikkona 12.01 - 16.02.2011. Järjestä-


164Manninen Terhi jaKylli JonnaOulun seudun ammattikorkeakoulu,sosiaali- ja terveysalanyksikkö, sosiaalialankoulutusohjelmaHietaharju ReijaOulun seudun ammattikorkeakoulu,sosiaalialankoulutusohjelmaParviainen OonaKemi-Tornionammattikorkeakoulu,sosiaalialankoulutusohjelmamämme vertaistukiryhmä oli suljettu ryhmä. Toiminnan aikanakävi ilmi, että isäryhmä<strong>to</strong>iminalle on selvä tarve. Tarve tuli ilmiisien antamasta suullisesta palautteesta. Ryhmään osallistui aktiivisestineljä isää. Osalla isistä oli myös ryhmässä lapsi mukanaan.Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajien ammatillisenkasvun kokemuksia kasvatuskumppanuus-koulutuksesta. Tutkimuksenaiheena on Kuusamossa järjestetyn kasvatuskumppanuuskoulutuksentavoitteiden näkyminen lastentarhanopettajienammatillisen kasvun välineenä. Tutkimusaineis<strong>to</strong> saatiinhaastattelemalla Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajia.Tutkimuksemme antaa Kuusamon kaupungille ja kasvatuskumppanuuskoulutuksentaustalla vaikuttaville hankkeillekuvauksen siitä, miten lastentarhanopettajat kokevat koulutuksen.Tutkimuksen yhteistyökumppanina <strong>to</strong>imii Kuusamon kaupunki.Haastattelut <strong>to</strong>teutettiin kevään 2011 aikana. Pääpiirteissäänlastentarhanopettajat kuvasivat kasvatuskumppanuuskoulutustahyödylliseksi. He kuvasivat saaneensa koulutuksesta vertaistukea,ammatti-identiteetin vahvistumista sekä päivitystä tie<strong>to</strong>-tai<strong>to</strong>on.Vanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta. Opinnäytetyöntavoitteena on kuvailla, millaisia kokemuksia vanhemmilla onkasvatuskumppanuudesta. Työni on kvalitatiivinen tutkimus.Kasvatuskumppanuus on kodin ja päiväkodin yhteistä <strong>to</strong>imintaa,vuorovaikutusta, sekä vanhemmuuden tukemista. Lapsen hyväarki – hankkeen päätavoitteeseen liittyen on mainittu lastenelämässä tapahtuvan kasvatuksellisen vuorovaikutuksen sekävanhemmuuden tukeminen, ja tätä kautta perheen hyvinvoinninlisääminen. Opinnäytetyön tarkoituksena on siis tuottaa tie<strong>to</strong>asiitä, miten vanhemmat kasvatuskumppanuuden kokevat. Työniyhteistyökumppanina on alusta asti <strong>to</strong>iminut lapsen hyvä arki –hankkeen kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri Anu Määttä. Tutkimuksenkohdejoukon muodostivat neljä Kuusamon päiväkotien alle 3-vuotiaiden ryhmässä olevan lapsen vanhempaa. Tutkimuksenaineis<strong>to</strong>nkeruu tapahtui teemahaastatteluilla, jotka <strong>to</strong>teutin helmikuussa.Opinnäytetyön arvioitu valmistumisajankohta on lokakuu2011. Valmis työ on saatavissa Oulun seudun ammattikorkeakoulunsosiaali- ja terveysalan yksikön kirjas<strong>to</strong>sta, sekämahdollisesti Theseus-tie<strong>to</strong>kannasta.Moniammatillisuus perhetyössä – Taivalkosken malli. Opinnäytetyöntavoitteen on löytää keinoja, joilla voidaan parantaa eriviranomaisten yhteistyötä perhetyössä esim. sosiaali<strong>to</strong>imen,koulun, terveydenhoidon, poliisin jne. välillä. Välillisesti työ kohdistuumyös perheisiin, kun viranomaisten yhteistyö paranee.Aineis<strong>to</strong>n keruu tapahtui haastattelemalla kasvotusten sekä sähköpostitse.Haastattelin 14 viranomaista mm. sosiaalityöntekijää,lastenvalvojaa, kolmea perhetyöntekijää, kahta terveydenhoita-


165Ollila Johanna,Tiirola Jonna-Mari,Raiskio Tiia,Oulun seudunammattikorkeakoulu,sosiaalialan koulutusohjelmaSandholm HeidiKeski-Pohjanmaanammattikorkeakoulu,Ylivieskan yksikkö,sosiaalialankoulutusohjelmajaa, päivähoidon ohjaajaa, psykologia, peruskoulun reh<strong>to</strong>ria, Yläkoulunerityisopettajaa, Lapsen Hyvä Arki –projektikoordinaat<strong>to</strong>ria, seurakunnan kerho-ohjaajaa sekä poliisia.Haastattelut kokoan niin, ettei vastaajan henkilöllisyyttä pystytämiltään osin tunnistamaan. Opinnäytetyössäni hyödynnänmyös Koillismaan ja Kainuun kunnille 4.4.2011 järjestettyä perhetyönpäivää.Tavoitteenani on saada opinnäytetyö valmiiksi31.10.2011 mennessä. Opinnäytetyö talletetaan Theseustie<strong>to</strong>kantaanja on sieltä luettavissa(https://publications.<strong>the</strong>seus.fi/).Vanhempien kokemuksia osallisuudesta päivähoi<strong>to</strong>palveluissa.Tutkimmeopinnäytetyössämme vanhempien kokemuksiaosallisuudesta päivähoi<strong>to</strong>palveluissa. Opinnäytetyömme kohdentuuyhden pohjoissuomalaisen kunnan alueelle. Vanhempienosallisuuden tutkiminen on tärkeä osa Lapsen hyvä arki- hanketta,koska tällä tavalla saadaan tie<strong>to</strong>a varhaiskasvatuksen tilanteestaja siitä, miten vahvasti vanhemmat pääsevät osallisiksilapsensa varhaiskasvatuksesta päivähoidossa. Opinnäytetyömmetuloksia on mahdollista käyttää vanhempien osallisuuden edistämiseksivarhaiskasvatuksen eri prosesseissa ja kasvatuskumppanuudenvahvistamiseksi. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaisiakokemuksia vanhemmilla on osallisuudesta. Käytämmetutkimusaineis<strong>to</strong>na narratiiveja eli ker<strong>to</strong>muksia vanhempien japäivähoidon työntekijöiden välisistä kohtaamisista päivähoidonarkisissa tilanteissa. Kohderyhmänä on tietyn kunnan päivähoi<strong>to</strong>palveluitakäyttävät vanhemmat. Työmme arvioitu valmistumisajankohtaon syyskuussa 2011. Opinnäytetyömme on luettavissaammattikorkeakoulujen verkkokirjas<strong>to</strong>ssa: www.<strong>the</strong>seus.fi.Palveluopas peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perhepalveluista.Opinnäytetyön aiheena on luoda sähköinen palveluopas Selänteenperuspalvelukuntayhtymän tarjoamista perhepalveluistalapsiperheille. Lähtökohtana työlle on peruspalvelukuntayhtymässäsyntynyt tarve koota palvelut selkeästi perheiden saataville.Tarkoituksena on luoda opas, jossa kerrotaan Selänteen palveluistasekä kootaan tarvittavat yhteystiedot yhteen. Tavoitteenaon, että opas on tarpeeksi selkeä ja käytännönläheinen,jotta siitä oikeasti on hyötyä lapsiperheille. Opinnäytetyön aihelöytyi Lapsen hyvä arki -hankkeen opinnäytepankista. Aihe kuuluulaajemmin ”Moniammatillinen kumppanuus ja uusien <strong>to</strong>imintamallinenkehittäminen” -aihion alle. Aluksi otin yhteyttä hankkeenkehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri Kirsi Anttilaan. Anttilan avustamanasain yhteyden Selänteen palvelujohtajaan ja aloitin opinnäytetyönprosessin. Opinnäytetyö on vielä melko alkutekijöissään,sillä se valmistunee vasta loppusyksystä 2011Lapsen hyväarki -hankkeen kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri Kirsi Anttila sekä Selänteenperuspalvelukuntayhtymän Lapsen ja perheiden palvelu-


166Lahti Minna jaTakkunen HennaKeski-Pohjanmaanammattikorkeakoulu, YlivieskanyksikkösosiaalialankoulutusohjelmaImponen Jonna jaVähäkangas MerviRovaniemenammattikorkeakoulu, hoi<strong>to</strong>työnkoulutusohjelmajohtaja Heleena Talala. Opinnäytetyö on siis valmis viimeistäänmarraskuussa 2011, jonka jälkeen sen pitäisi löytyä Theseustie<strong>to</strong>kannasta.Alle kouluikäisten lasten ja heidän perheiden palveluopas PeruspalvelukuntayhtymäKallion kuntien alueella.Opinnäytetyömme sai alkunsasyksyllä 2010 Lapsen hyvä arki–hankkeesta, jonka tavoitteenaon kehittää lasten ja perheiden palveluja moniammatillisestanäkökulmasta painopisteen ollessa peruspalveluissa sekävarhaisen tuen ja ehkäisevän työn alueella. Kallion alueella ei olevielä kehitetty opasta varhaiskasvatuspalveluista ja palveluoppaanlaatimiselle on koettu suurta tarvetta. Kallio-Selänteen -alueellaon kerätty arviointi- ja palautetie<strong>to</strong>a lapsiperhepalveluiden asiakkailtaBikva -menetelmän avulla, jonka palautteessa <strong>to</strong>dettiinpalveluoppaille olevan tarvetta. Lapsen hyvä arki -hankkeen yksitavoite on parantaa lasten ja perheiden palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.Eli tavoitteena on luoda palveluopas alle kouluikäisillelapsille ja heidän perheilleen, jotta heidän olisi helpompilöytää oikeiden palvelujen piiriin Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa.Oppaan on tarkoitus valmistua syksyllä 2011 ja opinnäytetyönviimeistään marraskuussa 2011. Valmistuessaan koko opinnäytetyömmelöytyy Theseus-tie<strong>to</strong>kantaan, Origo-kirjas<strong>to</strong>sta jaopas tulee luultavasti ilmestymään sähköisenä versiona, konkreettisenoppaan lisäksi.Vauvavuoden moniammatilliset palvelut. Opinnäytetyössämmeetsimme vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin: Mitä moniammatillisiapalveluja neuvolan tulisi tarjota vauvavuoden aikana?Minkälaista tukea vanhemmat kaipaavat neuvolasta vauvavuodenaikana? Minkälaista tukea vanhemmat ovat saaneet neuvolastavauvavuoden aikana? Minkälaista tie<strong>to</strong>a vanhemmat ovatsaaneet neuvolasta vauvavuoden aikana? Opinnäytetyön aihepohjautuu ”Lapsen hyvä arki” hankkeeseen, joka on Pohjois-Pohjanmaan PaKaste -hankkeen osahanke. Sen tavoitteena onluoda <strong>to</strong>imivia lasten ja perheiden hyvinvointia ja varhaista tukeapalvelevia yhteistyö- ja <strong>to</strong>imintamalleja eri <strong>to</strong>imijoiden välille.Hankkeiden perusta tälle työlle on moniammatillisen kumppanuudenedistäminen, yhteisten moniammatillisten <strong>to</strong>imintamallienja verkos<strong>to</strong>jen kehittäminen ja vahvistaminen lasten ja lapsiperheidenpalvelujen tarjoajien välille. Opinnäytetyön alkuvaiheessaapuna <strong>to</strong>imivat varhaisen vuorovaikutusryhmän jäsenetperuspalvelukuntayhtymä Kallion alueella. Hankkeen koordinaat<strong>to</strong>riKirsi Anttila on ollut aktiivisesti mukana. Opinnäytetyömmeohjausta ovat antaneet opettajat Aila Niskala ja RaijaSeppänen Rovaniemen ammattikorkeakoululta. Opinnäytetyömmearvioitu valmistumisajankohta on joulukuu 2011.Työmme teoreettinen viitekehys pohjautuu seuraaviin käsitteisiinmoniammatillisuus, vauvavuosi, varhainen puuttuminen ja


167Sundell MiaKeski-Pohjanmaanammattikorkeakoulu, Ylivieskanyksikkö,sosiaalialankoulutusohjelmaSalo RiikkaKeski-Pohjanmaanammattikorkeakoulu, Ylivieskanyksikkösosiaalialankoulutusohjelmatukeminen.Kohti tasavertaista kumppanuutta – Kasvatuskumppanuuden kehittyminen2000-luvulla Knuutinpuhdon päiväkodissa. Tutkimuksenaiheena oli kasvatuskumppanuuden kehittyminen 2000-luvunaikana Knuutinpuhdon päiväkodissa, joka sijaitsee Nivalassa.Kyseinen varhaiskasvatusyksikkö on erityisesti panostanut kasvatuskumppanuuden<strong>to</strong>teuttamiseen. Tavoitteena oli tutkia, mitenkasvatuskumppanuus on kehittynyt sekä lasten vanhempienettä työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyö oli laadullineneli kvalitatiivinen tutkimus. Aineis<strong>to</strong> kerättiin BIKVAarviointimenetelmäämukaillen. Ryhmähaastattelut <strong>to</strong>teutettiinkolmelle vanhemmalle ja kahdelle työntekijälle. Molemmillahaastattelukerroilla haastateltaville esitettiin samat teemoitetutja avoimet kysymykset. Kysymykset muo<strong>to</strong>iltiin siten, että haastateltavatmiettivät aiheen, esimerkiksi vanhempien osallisuuden,<strong>to</strong>teutumista 2000-luvun alussa ja lopussa. Tulokset analysoitiintukeutuen teoriatie<strong>to</strong>on koskien kasvatuskumppanuutta. Tutkimustuloksienmukaan kasvatuskumppanuus kehittyi Knuutinpuhdossamyönteiseen suuntaan lukuun ottamatta taloudellisentilanteen muu<strong>to</strong>ksen vaikutuksia. Henkilökuntaa oli vähemmänja lapsiryhmät olivat suurempia verrattuna vuosituhannen alkuun.Tämä vaikutti osaltaan haitallisesti kasvatuskumppanuudenkehittymiseen esimerkiksi siten, että lapsen yksilöllinen huomiointiei <strong>to</strong>teutunut vanhempien <strong>to</strong>ivomalla tavalla. Kasvatuskumppanuudenkehittyminen oli kuitenkin pääsääntöisestimyönteistä. Uutena käytänteenä oli aloituskeskustelun <strong>to</strong>teuttaminenperheen ko<strong>to</strong>na. Lisäksi vanhempien osallisuus oli vahvistunut,sillä esimerkiksi kasvatuskeskusteluissa vanhempaakuunneltiin aidosti ja koko perheen tilanne huomioitiin. Vanhempienrooli oli myös erilainen vanhempainilloissa, sillä he saivatitse osallistua keskusteluun, eivätkä vain <strong>to</strong>imia vastaanottavanaosapuolena kuten aikaisemmin. Myös henkilökunnan asenneja kunnioitus vanhempia kohtaan oli muuttunut suvaitsevammaksija ymmärtäväisemmäksi.Lapsen näkökulma ja osallisuus päiväkodin lapsikohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmatyössä.Opinnäytetyöni sai alkunsa, kun löysinmielenkiin<strong>to</strong>isen tutkimusaihion (lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessija lapsen äänen kuuleminen päivähoidossa).Lapsen hyvä arki-hankkeen ylläpitämästä opinnäytepankista. Otinyhteyttä Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien alueellaLapsen hyvä arki-hankkeen kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rina <strong>to</strong>imivaanKirsi Anttilaan. Opinnäytetyöprosessini aloituspalaverissa19.04.2010 löimme aiheen lukkoon tarkentaen, rajaten ja kohdentaensitä niin minun, oppilai<strong>to</strong>kseni kuin alueenkin tarpeidenja intressien mukaiseksi. Tutkimukseni täydentää muuta alueellatehtyä varhaiskasvatussuunnitelmien kehitystyötä. Hanketyönte-


168Blomberg TeuvoSavoniaammattikorkeakoulu, IisalmenyksikköHarjula TiinaOulun seudunammattikorkeakoulu,sosiaalialankoulutusohjelmakijän avustuksella yhteistyökumppaniksi löytyi erittäin kehittämismielinenja vastaanottavainen 3-5-vuotiaiden lasten pilottiryhmä.Olen voinut tukeutua Kirsi Anttilan asiantuntemukseenmyös etsiessäni teoreettiseen viitekehykseeni soveltuvaa materiaalia.Toiminnallisen opinnäytetyöni keskeisimpänä tavoitteenaon selvittää, miten varhaiskasvatusikäisten lasten ääni ja mielipidesaadaan nostettua käytännöstä esille ja <strong>to</strong>dennettua lapsikohtaiseenvarhaiskasvatussuunnitelmaan. Tavoitteena on siis lisätälasten ääntä, näkökulmaa ja osallisuutta päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmatyössäennen kaikkea lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmienosalta <strong>to</strong>iminnallisia menetelmiä hyödyntämälläja kehittämällä. Näin pyritään parantamaan varhaiskasvatuspalvelujenlaatua ja vaikuttavuutta sekä päivähoidon henkilöstönammatillista osaamista. Alkavan kesän tulen viettämään hyvintiivisti tutkimukseni parissa, joten valmista jälkeä sopii etsiä alkusyksystä2011 osoitteesta: http://www.<strong>the</strong>seus.fi/.Ollaan yhessä isän kanssa. ”Ollaan yhessä isän kanssa” on <strong>to</strong>iminnallinenopinnäytetyö, jonka tarkoituksena on tuottaa <strong>to</strong>imintamalliisäryhmästä peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle. Isä-lapsiryhmä <strong>to</strong>teutetaan usean eri <strong>to</strong>imijan yhteistyönä, jolloin yhden<strong>to</strong>imijan panostus ei kasva liian suureksi. Yhteistyössä ovat mukananeuvola, perhetyö, päivähoi<strong>to</strong>, seurakunta sekä Mannerheiminlastensuojelulii<strong>to</strong>n paikallisyhdistys. Kohderyhmänä ovatisät, jotka eivät yleensä tule mukaan ryhmiin ja joilla on tarvettasaada kokemusta lapsen kanssa yhdessä <strong>to</strong>imimisesta sekä rohkaisuaja tukea isyyteen. Isät valitaan yhdessä neuvolan ja perhetyönkanssa. Ryhmä <strong>to</strong>teutetaan Pyhäjärvellä syys-lokakuussa2011. Ryhmässä isiä aktivoidaan <strong>to</strong>imintaan lasten kanssa <strong>to</strong>iminnallisinmenetelmin, joissa korostuvat yhdessä tekeminen,luon<strong>to</strong>, liikkuminen sekä perinteiset leikit. Työn teoreettinenviitekehys on voimaantuminen. Opinnäytetyön tuo<strong>to</strong>s on <strong>to</strong>imintakansio<strong>to</strong>imeksiantajalle ja lisäksi opinnäytetyöstä tehdäänraportti, joka tallennetaan Theseus-tie<strong>to</strong>kantaan hyväksymisenjälkeen. ”Ollaan yhessä isän kanssa” on jatkoa PPKY-Selänteenalueella pidetyille Ollaan yhessä perheleireille, jotka ovat ollee<strong>to</strong>sa Lapsen hyvä arki hankkeessa kehitettyä Tukea vertaisille -<strong>to</strong>imintaa. Työ valmistuu keväällä 2012.Toimijoiden kokemuksia varhaisen tuen perheleiri<strong>to</strong>iminnasta. Opinnäytetyönitarkoituksena on kuvailla perheleirin <strong>to</strong>imijoidenkokemuksia varhaisen tuen perheleiri<strong>to</strong>iminnasta. Tavoitteenanion saada eri <strong>to</strong>imijoiden kokemustie<strong>to</strong>a perheleireistä, jota perheleirintyöntekijät voivat halutessaan käyttää <strong>to</strong>imintansa kehittämiseksi.Perheleirillä moniammatillinen tiimi muodostui neuvolan,päivähoidon, seurakunnan, perhetyön, Mannerheiminlastensuojelulii<strong>to</strong>n ja Martta-järjestön työntekijöistä. Lisäksi perheleirillätyöskenteli opiskelijoita. Tutkimustehtävänäni oli selvit-


169Komulainen TanjaOulun seudunammattikorkeakoulu,sosiaalialankoulutusohjelmaSaarenpää TanjaLapin yliopis<strong>to</strong>,sosiaalityön pääainetää millaisia kokemuksia perheleirin työntekijöillä on perheleiri<strong>to</strong>iminnasta?Opinnäytetyö käynnistettiin syksyllä 2010 Lapsenhyvä arki hankkeen kautta. Opinnäytetyöni arvioitu valmistumisaikaon syyslukukaudella 2011 ja valmistumisen jälkeen se onsaatavilla Oulun seudun ammattikorkekoulun Intrasta.Torstai on <strong>to</strong>iveita täynnä:Lasten osallisuuden vahvistaminen päiväkotiMuksuteekin <strong>to</strong>iminnassa.Ylemmän ammattikorkeakoulutukinnonopinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä, joka <strong>to</strong>teutetaanyhteistyössä työyhteisön kanssa. Kehittämistehtäväni kiinnittyyLapsen hyvä arki-hankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteenaon asiakkaan osallisuuden vahvistaminen eri aloilla. Yhteistyökumppaniksikehittämistehtävääni löytyi työyhteisö PeruspalvelukuntayhtymäSelänteen alueelta, Pyhäjärven kaupungista päiväkotiMuksuteekista. Muksuteekissa oli herännyt kiinnostus vahvistaalasten osallisuutta. Tämä tutkimus on tutkimusavusteinen<strong>to</strong>imintatutkimus, jossa on sovellettu osallistavaa ja kommunikatiivista<strong>to</strong>imintatutkimusta. Tutkimuksen tarkoituksena oli lastenosallisuuden vahvistaminen päiväkoti Muksuteekin <strong>to</strong>iminnansuunnittelussa, ja tavoitteena oli kehittää lapsen osallisuutta vahvistaviamenetelmiä arjen työkaluiksi. Lasten osallisuutta vahvistavinamenetelminä työyhteisö päätti käyttää sadutusta sekätyöyhteisön itse ideoimaansa Toiveiden <strong>to</strong>rstai-foorumia, jossalapset saivat esittää <strong>to</strong>iveita päiväkodin <strong>to</strong>imintaan. Tutkimusaineis<strong>to</strong>kerättiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, työkokoustenmuistiinpanoista, ryhmähaastattelulla sekä tutkijan ettätyöyhteisön pitämistä muistioista. Tulokset osoittivat, että molemmatmenetelmät ovat käyttökelpoisia päiväkodissa. Lapsenosallisuutta edistää aikuisen arvosidonnainen suhtautuminenlapsen osallisuuteen sekä se, että aikuinen ottaa käyttöön lapsenosallisuutta vahvistavia menetelmiä. Työyhteisön kehittämisenkannalta <strong>to</strong>dettiin tärkeää olevan työyhteisölähtöisyys. Kun työyhteisöon itse suunnittelemassa kehittämistyötä ja aktiivisena<strong>to</strong>imijoina kehittämistyön <strong>to</strong>teutusvaiheessa, on <strong>to</strong>iminta kehittämistyössämilekkäämpää, si<strong>to</strong>utuneempaa ja sillä on hyvätmahdollisuudet juurtua osaksi arjen <strong>to</strong>imintaa. Kehittämistehtävänavulla Päiväkoti Muksuteekkiin kehittyi uusia työkaluja lastenosallisuuden edistämiseksi, ja lasten osallisuuden vahvistumiselleentisestään on hyvät edellytykset. Työ valmistuu syksyllä 2011 jaon valmistuttuaan luettavissa Theseusksessa(http://www.<strong>the</strong>seus.fi/). Asiasanat: osallisuus, päiväkoti, työyhteisölähtöisyys,kehittäminenLastensuojelun ja päivähoidon yhteistyö. Opinnäytetyössäni tulentutkimaan päivähoidon moniammatillista yhteistyötä päiväkodin,sosiaalityöntekijän ja perheiden kesken.Keskeiset käsitteet ovat moniammatillisuus ja kasvatuskumppanuus.


170Niinikoski Tiina ja RönkköAnniinaSavoniaammattikorkeakoulu,Iisalmen yksikkö,sosiaalialan koulutusohjelmaPäiväkodin moniammatillinen yhteistyö lapsen kasvun ja kehityksentukena – Selvitys Nivalan päiväkotien ulkoisesta moniammatillisuudesta.Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää, miten päiväkodinmoniammatillinen yhteistyö tukee lapsen kasvua ja kehitystä.Korostamme työssämme varhaisen tuen ja tunnistamisenmerkitystä. Selvitämme minkälaista yhteistyötä Nivalan päiväkodeillaon eri tahojen kanssa. Nostamme myös esille, minkälaistayhteistyötä päiväkodit <strong>to</strong>ivovat lisää ja minkä tahojen kanssayhteistyötä tulisi vielä kehittää. Lapsen hyvä arki -hankkeen allaoli tarvetta selvitykselle Nivalan kaupungin päiväkotien yhteistyönsuunnista. Valitsimme hankkeen kotisivuilta oman mielenkiin<strong>to</strong>mmemukaisen tutkimusaiheen. Opinnäytetyömme teoreettinenviitekehys perustuu Yrjö Engeströmin kehittäväntyöntutkimuksen malliin. Tämän tukena käytämme kirjallisuutta,joka käsittelee moniammatillista yhteistyötä ja varhaista tukemista.Tutkimusmateriaalia olemme saaneet haastattelemallaNivalan kaupungin päiväkotien henkilökuntaa.. Opinnäytetyömmevalmistumisajankohta on marraskuussa 2011. Valmis opinnäytetyöon saatavissa Theseus -verkkokirjas<strong>to</strong>sta.Liite 4.5 Hanketyöntekijöiden koulutuksetAika Paikka Koulutus Kustannukset Osallistujat6.10.2009 Oulu Asiakkaan osallisuus(Seija Järvi)6.10.2009 Oulu Lapsen ääni ja senkuuleminen – graduesitys(Susanna Kinnunen)62,20 € + sivukulutKirsi Anttila,Anu Määttä,Aira VähärautioKirsi Anttila,Anu Määttä,Aira Vähärautio6.11.2009 Helsinki VASU-päivä (THL) Kirsi Anttila,Aira Vähärautio11.–12.11.2009 Oulu PerhepäivähoidonKirsi Anttilavaltakunnallinenkehittämisseminaari10.12.2009 Kuusamo Lapset puheeksi-Anu Määttäkoulutus21.1.2010 Kuusamo Lapsen puheeksi.Mielenterveydenkeskusliit<strong>to</strong>.IlmainenAnu Määttä28.1.2010 Oulu Vig-infotilaisuus.VideoavusteinenvuorovaikutuksenohjausOsallistujille ilmainen.Hanke osallistuikouluttajan kus-Kirsi Anttila,Anu Määttä,Aira Vähärautio


17126.2.2010 Kokkola/NuppuhankeLapsiperheidenhyvinvointia rakentamassa.Perhekeskuksenkehittäminen3.3.2010 Kuusamo Lapsen terve jaepäterve aggressio.Mitä lapsi tarvitseehyvään kasvuun?(Jari Sinkkonen)18.3.2010 Videoyhteys Lastensuojelu jalaki22.3.2010 Videoyhteys Lapsen hyvän kasvunedellytykset(OYs, MarjaSchulman)29.3.2010 Ylivieska Moniammatillisenyhteistyön lainsäädäntöpohja.Onnistuva<strong>to</strong>pit.7.4.2011 Videoyhteys ProcessQuidekoulutus(Maarit Pirttijärvi/Poske)11.4.2011 Oulu ProcessQuidekoulutus(AnttiLaitinen/ QPRSoftware Plc)7.6.2011 Oulu Maataideprosessi(Helena Malmivirta)1.–2.9.2011 Kalajoki Pohjoisen Kastehankkeidenseminaaritannuksiin yhdessäMLL:n kanssa.IlmainenKoulutus <strong>to</strong>teutettiinyhteistyössäKoillismaanLapsen hyvä arkihankkeenja Kuusamonkaupungin<strong>to</strong>imijoiden kanssa.Hankkeelleaiheutuneet kustannuksetyht. 1000 €.IlmainenMaksullinen.IlmainenPaKasteen kustantama?PaKasteen kustantama?Kirsi AnttilaAnu MäättäAnu MäättäAnu MäättäKirsi AnttilaAnu Määttä,Kirsi Anttila,Aira VähärautioAnu Määttä,Kirsi Anttila,Aira Vähärautio260 € + sivukulut Anu Määttä,Kirsi Anttila,Aira Vähärautio56,81 € Kirsi Anttila


172Liite 4.6 Koulutus- ja konsultaatioprosessit Kallion ja Selänteen kehittämisalueillaAihe Kouluttaja/t Ajankohta OsallistujatKasvatuskumppanuuskouluttaja-koulutusKasvatuskumppanuus -koulutus peruskoulutusryhmätHuoli puheeksi -koulutusMarjatta Kekkonen jaAini RonkainenTais<strong>to</strong> Lehtinenja Aini RonkainenSari Suhonen jaMarjut ParhialaTyömenetelmäohj.Ulla-Maija Miettilä jaKatja KosonenAnu Sippola ja NiinaJokikuonaMarjut ParhialaKaija Leppälä30.–31.3.201026.–28.4.201027.5.2010(Oulu kokopv koulutus)16.–17.9.2010(Seinäjoki)27.–29.10.2010 (Vaasa)22.11.2010 (Seinäjoki)14–15.1.201029.1.2010 (21 h)20.–21.5. 2010,7–8.6.2010,26.–27.8.2010 (48 h)20.1.2010 (2 h)18.2.2010 (2h)11.3.2010 (2h)27.–28.9.201021.–22.10.20104.-5.11.2010 (48 h)28.9.201018.–19.10.20108.11.2010(Haapajärvi 26 h)24.1.2010 (2,5 h)15.3.2010 (2h)Kallio: Ulla-Maija Miettilä,Katja Kosonen,Selänne: Virpi Halonen,Sirpa LipponenSelänne: Anu Sippola,Niina JokikuonaKallio 14Kallio 16Kallio 8-14Kallio 14Selänne: 11Kallio: 262.3.2010 (2,5h)19.4.2010 (2h)Kallio: 3513.9.2010 (2,5 h),20.10.2010 (2h)Selänne: 276.10.2010 (2,5h)8.11.2010 (2,5h)Selänne: 30Moniammatillisen työnprosessikoulutusHilkka Honkanen jaArja Veijola7.4.2010 Ylivieska14.4.2010 Haapajärvi21.9.2010 Ylivieska22.9.2010 Haapajärvi2.12.2010 Nivala3.12.2010 Haapajärvi17.2.2011 Haapajärvi18.2.2011 YlivieskaKallio: 17Selänne: 15Selänne: 22Kallio: 20Kallio: 20Selänne: 18Selänne: 13Kallio: 11


173Varhaiskasvatuksen pedagoginenjohtaminenLastentarhanopettajanavarhaiskasvatuksen arjessaVasu -työskentelyn konsultaatioMoniammatillisen työskentelynkonsultaatio5.4.11 Haapajärvi6.4.11 Ylivieska (4 h/krt)Sanna Parrila 18.–19.5.2010Paula Loukkola18.–19.8.201013.–14.10.20108.-9.12.2010(Oulussa kokopäiväkoulutusta)21.11.2010 Nivala (3h)7.4.2011 Ylivieska (3h)Eeva-Liisa Kronqvist 16.8.2010 (4 h)HaapajärviHannele Karikoski30.8.2010 (2h)videoyhteys OulustaVASU prosessin tuki Paula Loukkola 6.9.201023.9.2010,11.10.2010 (2 h/krt)Tiedotustilaisuus vanhemmillelapsen esikouluunsiirtymisestä”Lastensuojelun rajapinnoilla”Pohjoinen Varhaiskasvatuspäivä (kaikille alueilleyhteinen)TyöpajatyöskentelyäPohjoinen varhaiskasvatuspäivä(kaikille alueilleyhteinen)7.9.201021.10.2010 (2 h/krt)Kallio: 12Selänne: 14Kallio: 5Selänne: 2Kallio: 4Selänne: 2Kallio: 5Selänne: 2Kallio: 4Selänne: 2Kallio ja Selänne: 57Kallio ja Selänne: 67Kallio 4Selänne 7Kallio 7Kallio 9Selänne 6Hannele Karikoski 1.2.2011 (Sievi) 69 vanhempaaKirsi Alila 14.10.2011 *) Ei tiedossa raportinkirjoittamisvaiheessaYhteensä 358 osallistujaaPohjois-SuomestaElina Viljamaa6.5.2010 (Oulu)Teija JokipiiHelena MalmivirtaLeena PoikelaPia Leppänen-KeränenAnu-Maarit MoilanenPohjois-Pohjanmaanliikunta ry.ADHD-liit<strong>to</strong>Jukka Mäkelä 5.5.2011 (Oulu) 390 osallistujaa


174Liite 4.7 Koulutus- ja konsultaatioprosessit Koillismaan kehittämisalueillaAihe Kouluttaja/t Ajankohta OsallistujatKasvatuskumppanuuskouluttajakoulutusKasvatuskumppanuus peruskoulutusAini Ronkainen jaMarjatta KekkonenKuusamo:Anu Määttä ja AnjaNiemi30.–31.3.201026.–28.4.201027.5.2010Ryhmä 425.8.20093.-4.9.200930.9.200930.10.200920.11.200912.–13.1.2010Posio:2Taivalkoski:2Kuusamo:12 osallistujaaRyhmä 513.1.201025.–26.1.201024.2.201026.3.201013.4.201010.–11.5.2010Kuusamo:12 osallistujaaRyhmä 631.8.201010.–11.9.20102.10.201023.10.201020.11.201011.12.201014.–15.1.2011Kuusamo:12 osallistujaaTaivalkoski:Sirpa Kinnunen jaUlla VäisänenRyhmä 124.8.20103.–4.9.201025.9.201016.10.201013.11.201027.11.201010.–11.12.2010Taivalkoski:10 osallistujaaPosio:Outi Mus<strong>to</strong>nen jaRaili VarankaRyhmä114.9.2010,17.–18.9.20102.10.201029.–30.10.201012.–13.11.201010.–11.12.2010Posio:11 osallistujaaKasvatuskumppanuus työmenetelmäohjausAnu Määttä ja AnjaNiemiRyhmä 227.8.200924.9.200929.10.200912.11.ja 18.11.2009Ryhmä 3Kuusamo:12 osallistujaa


175Syksystä 2010 alkaenkoordinaat<strong>to</strong>rinkouluttajaparin koulutuskorvauksistavastasi Kuusamonkaupunki omana<strong>to</strong>imintanaSyksystä 2011 työmenetelmä-ohjausjatkuu Kuusamonkaupungin omana<strong>to</strong>imintanaTaivalkoski:Sirpa Kinnunen jaUlla VäisänenPosio:Outi Mus<strong>to</strong>nen jaRaili Varanka26.8 .ja 27.8.200923.9. ja 24.9.200927.10. ja 29.10.200912.11. ja 18.11.20091.12. ja 4.12.200915.1.201016.2.ja 18.2.20102.3.ja 24.3.201012.4.ja 5.5.2010Ryhmä 410.2.ja 18.2.20102.3.ja 16.3.201031.3.201012.4. ja 19.4.201031.5.201016.8.201021.9.201010.11.201018.12.2010Ryhmä 524.8. ja 30.8.201020.9. ja 21.9.201012.10. ja 18.10.20109.11. ja 18.11.201030.11. ja 2.12.201024.1. ja 25.1.201121.2. ja 22.2.201114.3. ja 5.4.20112.5. ja 3.5.2011Ryhmä 623.2. ja 24.2.201129.3. ja 31.3.201119.4. ja 20.4.201126.5. ja 31.5.201115.6. ja 16.6.2011Työmenetelmäohjaukset(9 tapaamista) <strong>to</strong>teutettukunnan omana<strong>to</strong>imintanakevät-syksy 2011Kuusamo:11–12 osallistujaaKuusamo:10–12 osallistujaaKuusamo:12 osallistujaaKuusamo:12 osallistujaaLapsen terve ja epäterveaggressio ja Mitä lapsi tarvitseehyvään kasvuun?Työmenetelmäohjaukset(9 tapaamista) <strong>to</strong>teutettukunnan omana<strong>to</strong>imintanakevät–syksy 2011Jari Sinkkonen 3.3.2010 Koillismaa: 126


176Moniammatillisen yhteistyönprosessikoulutusVarhaiskasvatuksen pedagoginenjohtaminenKoillismaa:5päivähoidon-ohjaajaa+kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>riVarhaiskasvatussuunnitelma-työ- konsultaatio- ajankohtaisfoorumin14.4.2011 luen<strong>to</strong>Perhepäivähoidon valtakunnallinenkehittämisseminaariLapset puheeksi- menetelmäkoulutusVasu-seminaari(Kuusamon kaupungin tilaamakoulutus)Millainen lapsi on normaali?Hilkka Honkanen jaArja Veijola22.4.201016.9.201017.11.20101.3.20117.4.2011Sanna Parrila 4.-5.3.201018.–19.5.201018.–19.8.201013.–14.10.20108.-9.12.2010Paula Loukkola 24.1.201126.1.20112.3.20114.3.20115.4.20116.4.201114.4.201120.4.20113.5.20116.5.20118.6.20119.6.2011Koillismaa:15Koillismaa:25Koillismaa:17Koillismaa:19Koillismaa:15Vasu-työryhmien jäsenetvaihtelevilla kokoonpanoillaKoillismaa: 3111.11.2009 Kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri10.12.200921.1.2010Outi Ståhlberg jaMerja Smahl Mielenterveydenkeskusliit<strong>to</strong>Kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>riSanna Parrila 27.11.2010 Kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>ri(Koillismaa:103)Liisa Keltikangas-JärvinenHuoli puheeksi- koulutus 20.9.201113.10.2011”Lastensuojelun rajapinnoilla”21.3.2011 Kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>riTaivalkoski – osallistujamäärätarvioKirsi Alila 14.10.2011 *) Ei tiedossa raportinkirjoittamisvaiheessa


177Liite 4.8 KyselylomakeTAUSTATIEDOT1. Tehtävänimike ja vastuualue2. Työyksikkö3. Paikkakunta• Kuusamo• Posio• Taivalkoski• Alavieska• Nivala• Sievi• Ylivieska• Haapajärvi• Kärsämäki• Pyhäjärvi• ReisjärviTEHTÄVÄ/ROOLI HANKETYÖSSÄ4. Oletko ohjausryhmän jäsen/varajäsen?• Kyllä• Ei5. Oletko kehittämistiimin jäsen?• Kallion kehittämistiimi• Selänteen kehittämistiimi• Koillismaan kehittämistiimi• En ole kehittämistiimin jäsen6. Minkä työryhmän työskentelyyn olet osallistunut? Valitse kaikki joissa olet ollut mukana.• Kallio: Vavu -työryhmä• Kallio: Vasu -työryhmä• Kallio: PPH -työryhmä• Selänne: Vavu -työryhmä• Selänne: Vasu -työryhmä• Selänne: PPH -työryhmä• Kuusamo: Vasu-työryhmä• Kuusamo: 4v.- työryhmä• Posio: Vasu -työryhmä• Posio: 4v. -työryhmä• Taivalkoski: Vasu -työryhmä• Taivalkoski: 4v.- työryhmä• Taivalkoski: Huoli -tiimi• Muu, mikä/mitkä?• En ole osallistunut työryhmätyöskentelyyn7. Oletko osallistunut johonkin hankkeen käynnistämään kehittämis- tai pilottiprosessiin?• Kyllä, mihin? (Mainitse kaikki, joissa olet ollut mukana.)• Ei8. Millaisessa roolissa ja tehtävissä olet työskennellyt kehittämis- tai pilottiprosessissa?


1789. Oletko osallistunut kehittämistyöhön koko hankeajan (2009–2011)?• Kyllä• Ei Mistä/mihin asti olet ollut mukana?ARVIO KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTUMISESTAValitse näkemystäsi vastaava kohta arviointivalikosta kunkin kysymyksen osalta.0 = en osaa sanoa1 = ei lainkaan2 = jonkin verran3 = hyvin4 = erittäin hyvin5 = erinomaisesti10. Miten hyvin ohjausryhmän työskentely on palvellut hankkeen tavoitteiden <strong>to</strong>teutumista?11. Perustele vastauksesi.12. Miten hyvin kehittämistiimin työskentely on palvellut hankkeen tavoitteiden <strong>to</strong>teutumista?13. Perustele vastauksesi.14. Miten hyvin hanketyöntekijöiden (kehittämiskoordinaat<strong>to</strong>rit, projektipäällikkö) työskentely on palvelluthankkeen tavoitteiden <strong>to</strong>teutumista?15. Perustele vastauksesi.16. Miten hyvin työryhmän/työryhmien työskentely on palvellut hankkeen tavoitteiden <strong>to</strong>teutumista?17. Perustele vastauksesi.18. Miten hyvin kehittämispilottiin tai yksittäiseen kehittämisprosessiin liittyvä työskentely on palvelluthankkeen tavoitteiden <strong>to</strong>teutumista?19. Perustele vastauksesi.20. Oletko osallistunut hankkeen järjestämään kehittämistyötä tukevaan koulutukseen ja konsultaatioprosesseihin?• Kyllä Mihin? (Mainitse kaikki, joihin olet osallistunut)• Ei21. Miten hankkeen järjestämä koulutus ja konsultaatio on palvellut kehittämistyön <strong>to</strong>teutusta?22. Perustele vastauksesi.23. Mikä koulutus tai konsultaatio on ollut erityisen onnistunutta?24. Miten hankkeen järjestämät ajankohtaisfoorumit ovat palvelleet hankkeen tavoitteiden <strong>to</strong>teutumista?25. Perustele vastauksesi.ARVIO HANKKEEN TULOKSISTA JA VAIKUTTAVUUDESTAHankkeen päätavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisenehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen.Päätavoitetta on täsmennetty alatavoitteilla. Arvioi hankkeen keskeisten tavoitteiden <strong>to</strong>teutumista.Valitse näkemystäsi vastaava kohta arviointivalikosta kunkin kysymyksen osalta:0 = en osaa sanoa1 = ei lainkaan2 = jonkin verran3 = hyvin4 = erittäin hyvin5 = erinomaisesti26. Moniammatillisen kumppanuuden edistäminen, yhteisten moniammatillisten <strong>to</strong>imintamallien ja verkos<strong>to</strong>jenkehittäminen ja vahvistaminen lasten ja lapsiperheiden palvelujen tarjoajien välille.27. Perustele vastauksesi.


17928. Varhaisen tunnistamisen ja tukemisen edistäminen sekä lasten eri elämän piireissä tapahtuvan kasvatuksellisenvuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen.29. Perustele vastauksesi.30. Lasten ja perheiden palveluissa työskentelevän henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen.31. Perustele vastauksesi.32. Kuntien ja muiden tahojen välisen yhteistyön ja yhteisen työn tapojen vahvistaminen lasten ja lapsiperheidenpalveluissa asiakkaan osallisuus huomioiden.33. Perustele vastauksesi.34. Tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välisen yhteyden kehittäminen.35. Perustele vastauksesi.Hankkeen odotettuina vaikutuksina on, että lasten ja perheiden hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat.Miten arvioit tähän liittyen odotettujen vaikutusten <strong>to</strong>teutumista?Valitse näkemystäsi vastaava kohta arviointivalikosta kunkin kysymyksen osalta:0 = en osaa sanoa1 = ei lainkaan2 = jonkin verran3 = hyvin4 = erittäin hyvin5 = erinomaisesti36. Lapset ja perheet saavat oikea-aikaista palvelua, saavat itse osallistua palvelujen kehittämiseen ja kokevattulevansa kuulluiksi.37. Perustele vastauksesi.38. Lapset ja perheet saavat tukea omissa kehitysympäristöissään ja peruspalvelujen yhteydessä – ko<strong>to</strong>na,päivähoidossa, esiopetuksessa, neuvolassa.39. Perustele vastauksesi.40. Vanhemmat saavat tukea kasvatustehtävässään ja vanhemmuus vahvistuu.41. Perustele vastauksesi.42. Lasten ja perheiden tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhain ja niihin voidaan antaa oikea-aikaistatukea.43. Perustele vastauksesi.44. Lasten ja perheiden palvelujen työmenetelmät kehittyvät ja leviävät keskeisten <strong>to</strong>imijoiden käyttöön.45. Perustele vastauksesi.46. Lasten ja perheiden palveluiden yhteistyö on mallinnettu rakenne- ja sisältötasolla.47. Perustele vastauksesi.48. Ylisek<strong>to</strong>rinen ja – kunnallinen yhteistyö vahvistuu ja sille luodaan <strong>to</strong>imintamallit.49. Perustele vastauksesi.50. Lasten ja perheiden palveluissa työskentelevien ammatillinen osaaminen vahvistuu ja heillä on käytössäyhteisiä työkaluja.51. Perustele vastauksesi.52. Alan opiskelijat integroituvat kehittämistyöhön opinnäytetöiden ja harjoittelujen kautta.53. Perustele vastauksesi.54. Korjaavan lastensuojelun tarve vähenee.55. Perustele vastauksesi.Kerro oma mielipiteesi seuraavista asioista:


18056. Millaisia pysyviä muu<strong>to</strong>ksia kehittämistyö on mielestäsi saanut aikaan omassa työskentelyssäsi? Perustelevastauksesi.57. Millaisia pysyviä muu<strong>to</strong>ksia kehittämistyö on mielestäsi saanut aikaan omassa työyksikössäsi? Perustelevastauksesi.58. Millaisia pysyviä muu<strong>to</strong>ksia kehittämistyö on mielestäsi saanut aikaan kunnan tai kuntayhtymän varhaiskasvatusikäistenlasten ja perheiden palveluissa ja moni<strong>to</strong>imijaisissa yhteistyökäytännöissä? Perustele vastauksesi.59. Millaisia pysyviä muu<strong>to</strong>ksia kehittämistyö on mielestäsi saanut aikaan ylikunnallisissa varhaiskasvatusikäistenlasten ja perheiden palveluiden yhteistyökäytännöissä? Perustele vastauksesi.60. Mitä odotat jatkohankkeelta (Lapsen hyvä arki2 - 2011–2013)? Perustele vastauksesi.Kii<strong>to</strong>s vastauksestasi!


181Liite 5 Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenneTyöryhmä – Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenneKnif PirjoKostamo-Pääkkö KaisaLohi JouniNiskala AstaPekkala TerhoRautalin RiittaVähärautio AiraPOHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISRAKENNESISÄLLYSTiivistelmä1. Lähtökohdat2. Kattavan sopimuksellinen kehittämisrakenteen edellytykset3. Terveydenhuollon <strong>to</strong>iminnallinen rakenne ERVA-alueella3.1. Sairaanhoi<strong>to</strong>piirien perusterveydenhuollon yksiköt3.2. Terveydenhuol<strong>to</strong>lain sääntelyn mahdollistama visio perusterveydenhuollon yksiköiden<strong>to</strong>iminnasta4. Sosiaalihuollon <strong>to</strong>iminnallinen järjestelmä4.1. Sosiaalihuollon palvelut kunnissa ja yhteis<strong>to</strong>iminta-alueilla4.2. Sosiaalihuollon osaamiskeskukset5. Koulutusrakenne6. Tiedontuotan<strong>to</strong>7. Visioita kehittämisrakenteen muodoista ja sisällöistä8. Tarvittavat rahoitus- tai organisaatioratkaisut9. Kehittämisrakenteen edellytyksiä


182TiivistelmäTarveVähitellen on ryhdytty puhumaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen rakenteen tarpeellisuudesta. Myöslainsäädäntö muuttuu yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon eheyden suuntaan ja tämän myötä kysymysyhteisestä rakenteesta on yhä oleellisempi.Koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisen <strong>to</strong>imintamallinrakentaminen edellyttää resurssien yhdistämistä ja <strong>to</strong>iminnan koordinointia. Kehittämisrakenteella ja <strong>to</strong>imintamallillaturvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja alueellinen tiedontuotan<strong>to</strong>.Tässä työpaperissa esitetyt ajatukset ja esitykset ovat tarkoitettu keskustelun käynnistämiseen ja jatkopohdintaan- haastaa avoimesti tulevaisuuden rakentamiseen.ToimijatSosiaalialan osaamiskeskusten sekä perustettavien perusterveydenhuollon yksiköiden <strong>to</strong>iminta on laissa jaasetuksessa määritelty. Sosiaalialan osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden tehtävät ovatlakien erilaisista sanamuodoista huolimatta pitkälti samansuuntaisia. Terveydenhuol<strong>to</strong>laissa perusterveydenhuollonyksiköiden tehtävät on määritelty konkreettisemmin, mutta sosiaalialan osaamiskeskusten <strong>to</strong>imintaaohjaava lainsäädäntö antaa enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuksia ottaa huomioon alueelliset näkökohdat.Molempien yhtenä tehtävänä on asiantuntijuuden ja osaamisen tukeminen alueellaan. Lisäksi osaamiskeskuksetja perusterveydenhuollon yksiköt tarjoavat tukirakenteen kehittämis<strong>to</strong>iminalle alueen kunnille jamuille <strong>to</strong>imijoille (oppilai<strong>to</strong>kset, järjestöt, yksityinen sek<strong>to</strong>ri).Kuntarakenne on muuttumassa ja sitä kautta Pohjois-Suomessa tapahtuu alueellista eriytymistä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sekä Kainuussa on siirrytty kohti suurempia kuntia ja kuntien yhteis<strong>to</strong>iminta-alueitaja alueellisia rakenteita. Kuntien lukumäärä on pienentynyt ja ratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämisestä, kehittämisestä ovat muuttumassa. Lapissa vastaavaa palvelurakenteen muu<strong>to</strong>sta eiole näkyvissä, vaan kunnat pyrkivät edelleen järjestämään palvelut itsenäisesti.Alueen oppilai<strong>to</strong>ksilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli osaamisen ylläpidossa ja tiedon tuotannossa.Yhä enemmän on alettu edellyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon ja kehittämis<strong>to</strong>iminnanintegraatiota. Kehittämisen kannalta on myös tärkeää, että kehittäminen ja tutkimus <strong>to</strong>imivat nykyistäkiinteämmässä yhteistyössä. Tutkittuun tie<strong>to</strong>on perustuva <strong>to</strong>iminta ja johtaminen ovat edellytyksiä tulevaisuudentarpeiden ennakoimiseen, niin kehittämis<strong>to</strong>iminnassa sekä palveluiden tuotannossa.ToimintamalliKehittämisrakenteelle tulevien ja asetettujen haasteiden ja tavoitteiden huomiointi edellyttää, että kehittämisrakennekattaa sosiaali- ja terveydenhuollon koko palveluketjun perustasolta erityisvastuualueelle asti.Rakenteen on oltava maantieteellisesti kattava ja yhtenäinen alan kokonaisohjauksen kannalta. Maantieteellisetrealiteetit huomioiden rakenteen on kuitenkin perustuttava sellaisille maakunnallisille tai muille alueellisestiperustelluille ratkaisuille, jotka mahdollistavat paikallisen luontevan <strong>to</strong>iminnan.Kehittämisrakenteen muodostamiseen tarvittavien <strong>to</strong>imijoiden keskinäinen organisoituminenon mahdollista tehdä nykyiseltä pohjalta moni<strong>to</strong>imijaisesti ja sopimuksellisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollonkehittämisrakennetta tulisi voida kehittää jo aivan lähitulevaisuudessa riippumatta siitä, missäaikataulussa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntöä ja kuntarakennetta säätelevää lainsäädäntöäkirjoitetaan. Tämä voi tapahtua kehittämällä alueellista yhteistyörakennetta neuvottelukunta- ja sopimusmenettelynpohjalle. Tässä tarkoituksessa muodostetaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollonkehittämisen yhteis<strong>to</strong>iminnallinen sopimuksellinen rakenne. Eri <strong>to</strong>imijatahojen kanssaneuvoteltua alueellista SOTE-yhteis<strong>to</strong>imintasopimusta <strong>to</strong>teuttamaan perustetaan keskeisten<strong>to</strong>imijoiden muodostama neuvottelukunta, jossa on edustettuna kunnat, yliopis<strong>to</strong>t, osaamis-


183keskukset, sairaanhoi<strong>to</strong>piirit/perusterveydenhuollon yksiköt, kuntayhtymät, yhteis<strong>to</strong>imintaalueet,järjestöt, ammattikorkeakoulut yritykset ja muut alueella keskeisiksi määritellyt tahot.Uuden kehittämisrakenteen ja -työn keskeisinä välineinä ovat alueelliset sosiaali- ja terveyspalveluidenyhteiset kehittämisverkos<strong>to</strong>t siten, että kehittämistyö on yhä moniammatillisempaa.Kehittämistä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa siten, että syntyy vakiintuneet mallit uudistaa palvelujaasiakaslähtöisesti (esim. kehittäjäasiakkaat, kokemusasiantuntijat). Keskeisiä näissä yhteisissä kehittäjäverkos<strong>to</strong>issaovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollonkehittämisyksiköiden yhteydessä. Vastaavasti alueen kunnissa, kuntayhtymissä, yhteis<strong>to</strong>iminta-alueillatyöskentelee kehittäjätyöntekijöitä perusterveydenhuollon, terveyden edistämisen ja sosiaalihuollon yhteisenkehittämisverkos<strong>to</strong>n turvin ja tuella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät ovat sijoitettuna erikuntiin, kuntayhtymiin, yhteis<strong>to</strong>iminta-alueille, osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden sekäyhteistyökumppaneiden tiloihin. Tämä mahdollistaa kiinteän yhteistyön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluidenja kehittäjätyöntekijöiden välillä Samalla kyetään turvaamaan asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön.Kun oppilai<strong>to</strong>kset kytketään mukaan verkos<strong>to</strong>on, osaamisen ylläpitäminen varmistuu. Alueellinenverkos<strong>to</strong>mainen yhteistyön ja kehittämisen rakenne turvaa myös alueellisen tiedontuotannon.Uudessa kehittämisrakenteessa on tärkeää vahvistaa kuntien ja yliopis<strong>to</strong>n välistä yhteistyötä perus- ja erikoistumiskoulutuksessa,täydennyskoulutuksessa ja tutkimuksessa. Tähän tarvitaan osaamiskeskusten/perusterveydenhuollonyksikköjentarjoamaa verkos<strong>to</strong>rakennetta.AikatauluPohjois-Suomi tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen kokoamaan yhteen hajallaan/irrallaan<strong>to</strong>imívia palvelutuotannosta, kehittämisestä, koulutuksesta ja tie<strong>to</strong>tuotannosta vastaavia organisaatioita.Keskustelun käynnistäminen koko alueen <strong>to</strong>imijoiden kesken- perusajatusten esittely ja yhteisen linjan löytäminen- jatkosuunnittelusta sopiminen1. Valmistelutyöryhmän työskentely- osapuolten sisäinen työstäminen ja oman kannan muodostaminen- eri <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>jen sek<strong>to</strong>rikohtainen käsittely (sosiaalihuol<strong>to</strong>, terveydenhuol<strong>to</strong>, varhaiskasvatus, tutkimus-ja koulutus)- yhteisen <strong>to</strong>iminnan hahmottaminen, koordinaatiokysymykset, rahoitus2. Osapuolten päätöskäsittely- kunkin <strong>to</strong>imijan päätökset sopimukselliseen yhteistyöhön liittymisestä- kehittämisrakennesopimuksen hyväksyminen3. Toiminnan käynnistyminen PaKaste2− yhteisen rakenteen/verkos<strong>to</strong>n pilo<strong>to</strong>inti PaKaste2 -hankkeessa


1841. LähtökohdatSosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ovat muu<strong>to</strong>ksessa koko maassa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus,lainsäädäntöhankkeet, yliopis<strong>to</strong>lain uudistus ja ammattikorkeakouluverkos<strong>to</strong>n uudistaminen ovat koko <strong>to</strong>imialaanmerkittävästi vaikuttavia tekijöitä. Yhdessä ennakoidun palvelutarpeen kasvun ja käytettävissä olevantyövoiman vähenemisen kanssa tämä tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollolle samaan aikaan realisoituviasuuria muu<strong>to</strong>shaasteita.Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valtakunnallisena tavoitteena on luoda maahan eheä taloudellisestikestävä ja vaikuttava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Valtakunnallisesti on valmistelussa useita erilainsäädäntöhankkeita, joissa viitataan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseen kehittämisrakenteeseen. Hallituksenesityksessä terveydenhuol<strong>to</strong>laiksi on säännös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä. Terveydenhuol<strong>to</strong>lakiluonnoksessaon myös säännökset terveydenhuollon tutkimus-, koulutus- ja kehittämis<strong>to</strong>iminnasta.Sosiaalihuol<strong>to</strong>lakia uudistetaan. Uudistettaessa lakiin tulisi sisällyttää velvoite myös sosiaalihuollon jatkuvastakehittämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lakia on alettu myös valmistella.Järjestämislaissa tulisi säätää koko sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisista, yhteisistä ja pysyvistä kehittämisrakenteista,jotta sosiaali- ja terveydenhuollon eheä kokonaisuus kehittyisi.Kansallisessa KASTE -ohjelmassa painotetaan kehittämistä osana perustyötä. Kehittäjiksi tarvitaan eri tason<strong>to</strong>imijoita sosiaali- ja terveydenhuollon <strong>to</strong>imialalta. Pohjois-Suomen erityisolosuhteet asettavat omat lisävaatimuksensa.Pitkät etäisyydet, korkea sairastavuus ja syrjäytyneisyys ja työvoiman saatavuusongelmat lisäävätratkaistavia pulmia. Koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisen<strong>to</strong>imintamallin rakentaminen edellyttää resurssien yhdistämistä ja <strong>to</strong>iminnan koordinointia. Pohjoisenalueen KASTE-, PaKaste -hankkeen (2009–2011) päämääränä on valmistella Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollonpysyvä kehittämisrakenne/-verkos<strong>to</strong> ja <strong>to</strong>imintamalli turvaamaan pitkäjänteinen sosiaali- jaterveysalan kehittäminen.Kehittämisrakenteelle asetettuja vaatimuksia ovat:• Sosiaali- ja terveysala tekevät yhteistyötä kehittämis<strong>to</strong>iminnassa• Alueellinen kattavuus on koko Pohjois-Suomi• Kestävä, pitkäjänteinen ja tie<strong>to</strong>pohjaan perustuva kehittäminen turvataan• Hajanainen kehittäminen kootaan ja koordinoidaan• Eri <strong>to</strong>imijat verkos<strong>to</strong>ituvat• Henkilöstön osaaminen ja saatavuus turvataan• Erityisosaamisen ja -palvelut turvataan• Asiakkaat ja potilaat osallistuvat kehittämiseen, esimerkiksi kokemusasiantuntijoina ja kehittäjäasiakkaina• Saamelaispalvelut huomioidaan erityiskysymyksenä• Kaksikielisyys huomioidaan Kokkolassa (<strong>to</strong>imii isäntäkuntana Kruunupyylle)Koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisen <strong>to</strong>imintamallinrakentaminen edellyttää resurssien yhdistämistä ja <strong>to</strong>iminnan koordinointia. Kehittämisrakenteella ja <strong>to</strong>imintamallillaturvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja alueellinen tiedontuotan<strong>to</strong>.Tässä työpaperissa esitetyt ajatukset ja esitykset ovat tarkoitettu keskustelun käynnistämiseen ja jatkopohdintaan– haastaa avoimesti tulevaisuuden rakentamiseen.2. Kattavan sopimuksellisen kehittämisrakenteen edellytyksetPohjois-Suomi on alueellisesti laaja. Väestö on keskittynyt isoihin kaupunkeihin (Kokkola, Oulu, Kemi, Tornio,Rovaniemi, Kajaani) tai niiden ympärillä oleviin lähikuntiin, mutta enimmiltä osin Pohjois-Suomi on kui-


185tenkin harvaan asuttu. Pohjoisen alueen <strong>to</strong>imijat ovat kehittämis<strong>to</strong>iminnan näkökulmasta hajallaan ja yksittäiset,paikalliset resurssit ovat varsin niukat. Kehittämisen ja tie<strong>to</strong>tuotannon näkökulmasta voimavaroja tuleekoota yhteen tiiviiksi yhteistyöksi kuntien, kuntayhtymien, ammattikorkeakoulujen ja pohjoisten yliopis<strong>to</strong>jensekä valtion viranomaisten kesken (AVI, ELY, THL). Sisällyttämällä kehittämisrakenteeseen sekä julkisetsosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- että koulutusorganisaatiot varmistetaan kehittämisen perustuminenalan erityisiin tie<strong>to</strong>pohjiin (lääketiede, terveystieteet, sosiaalityö, varhaiskasvatus, kasvatustiede) sekä koulutuksenja työelämäorganisaatioiden yhteys kehittämisessä. Kolmannen sek<strong>to</strong>rin ja hyvinvointialan yritys<strong>to</strong>iminnanroolit kehittämisrakenteessa tulee myös määritelläKehittämisrakenteelle tulevien ja asetettujen haasteiden ja tavoitteiden huomiointi edellyttää, että kehittämisrakennekattaa sosiaali- ja terveydenhuollon koko palveluketjun perustasolta erityisvastuualueelle asti.Rakenteen on oltava maantieteellisesti kattava ja yhtenäinen alan kokonaisohjauksen kannalta. Maantieteellisetrealiteetit huomioiden rakenteen on kuitenkin perustuttava sellaisille maakunnallisille tai muille alueellisestiperustelluille ratkaisuille, jotka mahdollistavat paikallisen luontevan <strong>to</strong>iminnan.Kehittämisrakenteen muodostamiseen tarvittavien <strong>to</strong>imijoiden keskinäinen organisoituminenon mahdollista tehdä nykyiseltä pohjalta moni<strong>to</strong>imijaisesti ja sopimuksellisesti. Pohjois-Suomensosiaalialan osaamiskeskus edustaa nykyisellään tällaista sopimuksellista rakennetta. Posken laaja alueellinenja verkos<strong>to</strong>mainen <strong>to</strong>iminta pohjautuu sopimukseen Lapin yliopis<strong>to</strong>n, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän,Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Saamelaiskäräjien kanssa. Muut Pohjois-Suomen alueella <strong>to</strong>imiva<strong>to</strong>saamiskeskukset (ISO ja SonetBotnia) ovat organisoituneet ja verkos<strong>to</strong>ituneet eri tavalla. Samallaniiden <strong>to</strong>iminnallinen alue laajenee Pohjois-Suomen erva-alueen ulkopuolelle.Sosiaalialan osaamiskeskusten osaaminen ja asiantuntijuus painottuu tehtävänsä mukaisesti sosiaalialalle jasen rinnalle tarvitaan terveydenhuollon asiantuntemusta, jotta saadaan riittävät edellytykset sosiaali- ettäterveysalan kattavan kehittämisen päävastuullisena <strong>to</strong>imimiseksi.. Sairaanhoi<strong>to</strong>piireihin vuonna 2011-2012perustettavat perusterveydenhuollon yksiköt edustavat luontevasti pysyvän kehittämisrakenteen tarvitsemaaterveydenhuollon osaamista omalla <strong>to</strong>iminta-alueellaan.ERVA – alueen laajuista terveydenhuollon asiantuntemusta kehittämislinjausten teossa rakenteessa edustaaOulun yliopis<strong>to</strong>llisen sairaalan yleislääketieteen yksikkö. Sen perustehtävä on perusterveydenhuollon kehittäminenja kehityksen tukeminen tuottamalla pääasiassa kolmenlaisia palveluita: 1) ERVA -alueen lakisääteisiäjatko- ja täydennyskoulutuspalveluita koulutuspäivien muodossa, 2) terveyskeskuksissa tapahtuvan lääkäreidenohjaustyön tukea ja koulutusta ohjaajana <strong>to</strong>imimiseen ja 3) terveyskeskuksissa tapahtuvan tutkimustyöntukea. OYS-Yle- yksikkö saa rahoituksensa alueen sopimuskunnilta lääkäreiden ja hammaslääkäreiden koulutus-EVO -rahoista.Kunnissa, kuntayhtymissä tai niiden muodostamilla yhteis<strong>to</strong>iminta-alueilla tuotetaan ja kehitetään perusterveydenhuollonsekä sosiaalihuollon palveluita. Kehittämis<strong>to</strong>imet voivat olla yhteisiä, seutukunnallisia, alueellisia,ERVA -alueen kattavia tai omia paikallisia hankkeita ja muita kehittämis<strong>to</strong>imenpiteitä. Yhdessä sosiaalialanosaamiskeskukset ja niiden <strong>to</strong>iminta-alueelle sijoittuvien sairaanhoi<strong>to</strong>piirien perusterveydenhuollonyksiköt edustaisivat hyvinkin kehittämis<strong>to</strong>iminnan suunnitteluun, <strong>to</strong>teuttamiseen ja koordinointiin tarvittavaaosaamista sekä sosiaali- että terveydenhuollon alalta.3. Terveydenhuollon <strong>to</strong>iminnallinen rakenne ERVA- alueellaErityistason erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämiseksi maa on jaettu viiteen yliopis<strong>to</strong>llisen sairaalanerityisvastuualueeseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoi<strong>to</strong>piiri (PPSHP) on pohjoisin viidestä Suomen yliopis<strong>to</strong>llisestasairaanhoi<strong>to</strong>piiristä. OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan,Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoi<strong>to</strong>piirit ja Kainuun maakunta. Pohjois-Suomen kattavalla erityisvastuualueellaasuu noin 733 500 henkilöä.


186KUVIO 1: Oulun yliopis<strong>to</strong>llisen sairaanhoi<strong>to</strong>piirin erityisvastuualue: sairaanhoi<strong>to</strong>piirit ja sairaalatPohjois-Pohjanmaan sairaanhoi<strong>to</strong>piiriPohjois-Pohjanmaan sairaanhoi<strong>to</strong>piirin kuntayhtymällä on kolme sairaalaa: Oulun yliopis<strong>to</strong>llinen sairaala,Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala, joissa sairaanhoi<strong>to</strong>piiri tuottaa keskussairaalatasoista erikoissairaanhoi<strong>to</strong>aoman alueensa väestölle, kuten muutkin ERVA -alueen sairaanhoi<strong>to</strong>piirit, kukin pääasiassa oman


187piirinsä alueella asuvalle väestölle. Kuusamon kaupunki tuottaa kohtalaisen laajasti erikoissairaanhoidon palveluitaomassa terveyskeskuksessaan. Piirien rajat ylittävä yhteistyö palvelutuotannossa lisääntyy kuitenkinkoko ajan. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoi<strong>to</strong>piiriin kuuluvat kyseisen maakunnan kunnat; Alavieska, Oulunsalo,Haapavesi, Pyhäjoki, Hailuo<strong>to</strong>, Pyhäjärvi, Haukipudas, Pyhäntä, Ii, Raahe, Kalajoki, Reisjärvi, Kempele,Sievi, Kiiminki, Siikajoki, Kuusamo, Siikalatva, Kärsämäki, Taivalkoski, Liminka, Tyrnävä, Lumijoki, Utajärvi,Merijärvi, Vaala, Muhos, Vihanti, Nivala, Yli-Ii, Oulainen, Ylivieska, Oulu. Yksityisiä terveyspalveluiden tuottajiaon runsaasti etenkin Oulussa.Lapin sairaanhoi<strong>to</strong>piiriLapin alueella on kaksi sairaanhoi<strong>to</strong>piiriä: Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoi<strong>to</strong>piirit. Erityisen vaativan tasonerikoissairaanhoidon palveluiden tuottamisesta lappilaisille vastaa Oulun yliopis<strong>to</strong>llinen sairaala / Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoi<strong>to</strong>piiri. Lapin sairaanhoi<strong>to</strong>piirin kuntayhtymän keskussairaala ja psykiatrinen sairaalasijaitsevat Rovaniemellä. Psykiatrinen sairaala on hieman kaupunkitaajaman eteläpuolella, Muurolassa. Lapinsairaanhoi<strong>to</strong>piirin jäsenkunnat ovat: Ranua, Posio, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Utsjoki, Inari,Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello, Rovaniemi ja Kemijärvi. Kaikissa kunnissa on oma terveysasemansa. Savukoskija Pelkosenniemi tuottavat perusterveydenhuollon palvelut kuntayhtymänä. Muonio ja Enontekiömuodostavat perusterveydenhuollon kuntayhtymän ilmeisesti vuoden 2010 loppuun saakka. Kemijärvenkaupunki tuottaa omassa yksikössään, Sairaala Lapponiassa myös tiettyjä mm. kirurgisia ja sisätautialan erikoissairaanhoidonpalveluita. Inarissa ollaan ulkoistamassa perusterveydenhuollon vastaanot<strong>to</strong><strong>to</strong>imin<strong>to</strong>ja.Länsi-Pohjan sairaanhoi<strong>to</strong>piiriLänsi Pohjan sairaanhoi<strong>to</strong>piirin kuntayhtymällä on keskussairaala Kemissä. Psykiatrinen sairaala sijaitsee Torniossa.Sairaanhoi<strong>to</strong>piiriin kuuluu kuusi kuntaa, Kemi, Tornio, Simo, Yli<strong>to</strong>rnio, Keminmaa ja Tervola. Jokaisessajäsenkunnassa on tällä hetkellä oma terveyskeskus, joka tuottaa perusterveydenhuollon palvelut. Keminmaassaja Tervolassa vastaanot<strong>to</strong><strong>to</strong>imin<strong>to</strong>jen työvoiman tuottavat terveydenhuollon ulkoistuksiin erikoistuneetyritykset kuntien os<strong>to</strong>palvelusopimuksilla. Simossa pohditaan siirtymistä Oulunkaaren alueenterveyspalvelut -kuntayhtymään.Lappilaisissa kaupungeissa ja muissa isoimmissa kunnissa sekä tunturikeskuskissa on yksityisiä lääkäriasemia,jotka tuottavat palveluita paikalliselle väestölle ja matkailijoille. Suurin kun<strong>to</strong>utuspalveluiden tuottaja on Invalidilii<strong>to</strong>nLapin Kun<strong>to</strong>utumiskeskus Rovaniemellä. Myös muita lai<strong>to</strong>skun<strong>to</strong>utusyksikköjä ja avokun<strong>to</strong>utuspalveluitatuottavia yksikköjä/yrityksiä <strong>to</strong>imii Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoi<strong>to</strong>piirien alueilla.Keski-Pohjanmaan sairaanhoi<strong>to</strong>piiriKeski-Pohjanmaan sairaanhoi<strong>to</strong>piiri, KPSHP on kolmen<strong>to</strong>ista jäsenkunnan muodostama kuntayhtymä. Senomistama keskussairaala sijaitsee Kokkolassa. Sairaanhoi<strong>to</strong>piiri on sopinut Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoi<strong>to</strong>piirienkanssa siitä, että kuntayhtymät huolehtivat erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisestamyös <strong>to</strong>istensa jäsenkuntien väestölle ilman erillistä maksusi<strong>to</strong>umusta. Tästä syystä palveluja käyttävä väestöpohjaon suurempi kuin jäsenkuntien väestömäärä. Lähtökohtana potilaan ohjaamiselle naapurisairaanhoi<strong>to</strong>piiriinon, että lähettämiselle on jokin perusteltu syy, kuten palvelujen saatavuus, maantieteellinen saavutettavuustai jokin muu erityissyy. Alueella on yhteensä kuusi terveyskeskusta.Kainuun sairaanhoi<strong>to</strong>piiri ja maakunta -kuntayhtymäKainuussa on vuodesta 2005 ollut käynnissä Kainuun hallin<strong>to</strong>kokeilu, jossa kuntayhtymä on järjestänyt kahdeksankunnan sosiaali- ja terveyspalvelut perustasosta erikoistasolle. Kunnallisten peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidonsairaanhoi<strong>to</strong>piirin sijaan kuntayhtymä muodostaa siis yhden organisaation.Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa. Perusterveydenhuollon palveluitatuotetaan kaikkien peruskuntien alueella. Kainuulaisilla asiakkailla on mahdollisuus vapaasti valita hoi<strong>to</strong>paikkansakuntarajoista riippumatta koko Kainuun alueella.Terveyskeskussairaala- ja vastaanot<strong>to</strong><strong>to</strong>iminnan vastuualue on jaettu kolmeen seudulliseen <strong>to</strong>iminnalliseenkokonaisuuteen: Seutu I:n muodostavat Kajaani, Paltamo ja Ristijärvi; Seutu II:n Kuhmo ja Sotkamo ja seutu


188III:n Hyrynsalmi, Puolanka ja Suomussalmi. Kuhmon terveyskeskuksen vastaanot<strong>to</strong> on ulkoistettu Hoi<strong>to</strong>ketjuCoronarialle.Akuutti vuodeosas<strong>to</strong><strong>to</strong>iminta on keskitetty siten, että pääosa vuodeosas<strong>to</strong>jen akuutti<strong>to</strong>iminnoista <strong>to</strong>teutetaanKajaanissa, Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella. Keskussairaalan päivystyspoliklinikalla <strong>to</strong>imiimyös virka-ajan ulkopuolinen terveyskeskuspäivystys.Taulukko 1. OYS-ERVA -alueen asukasmäärät sairaanhoi<strong>to</strong>piireittäinSairaanhoi<strong>to</strong>piiri / aluePohjois-Pohjanmaa 395 510Kainuu 79 234Keski-Pohjanmaa 74 851Lappi 118 371Länsi-Pohja 65 377OYS-erva yhteensä 733 343Asukasluku 20103. 1 Sairaanhoi<strong>to</strong>piirien perusterveydenhuollon yksikötUuden terveydenhuol<strong>to</strong>lain mukaan jokaisessa sairaanhoi<strong>to</strong>piirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollonyksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus. Yksikön laissa määriteltynä tehtävänäon:• antaa asiantuntemusta perusterveydenhuol<strong>to</strong>on• sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta ja kehittämistä• ohjata ja avustaa hoi<strong>to</strong>- ja kun<strong>to</strong>utusketjujen laatimista• selvittää koulutustarpeita ja järjestää täydennyskoulutusta• huolehtia henkilöstötarpeen ennakoinnista• huolehtia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä soveltuvin osin sosiaali<strong>to</strong>imen yhteensovittamisesta• tukea sairaanhoi<strong>to</strong>piirin jäsenkuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimistaSairaanhoi<strong>to</strong>piirin kuntayhtymään kuuluvien jäsenkuntien on terveydenhuol<strong>to</strong>lain velvoittamana laadittavavaltuus<strong>to</strong>kausittain terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Järjestämissuunnitelmassa sovitaan kuntienvälisestä yhteistyöstä palvelujen järjestämisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Suunnitelmaankirjataan kuntien välisen yhteistyön lisäksi yhteistyö perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollonja lääkehuollon sekä muiden <strong>to</strong>imijoiden kesken. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma hyväksytäänsairaanhoi<strong>to</strong>piirin kuntayhtymässä. Kunnat ja kuntayhtymä arvioivat järjestämissuunnitelman <strong>to</strong>teutumistavuosittain ja tekevät siihen tarvittavat muu<strong>to</strong>kset.Kutakin terveyskeskusta tulee kehittää osana kansallista perusterveydenhuollon kehittämistä. Se on tehtäväterveyskeskusten välisenä yhteistyönä ja yhteistyössä sairaanhoi<strong>to</strong>piirin perusterveydenhuollon yksikönkanssa. Kunnan on osoitettava riittävät voimavarat tutkimus-, koulutus- ja kehittämis<strong>to</strong>iminnan tarpeisiin.Sairaanhoi<strong>to</strong>piirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea perusterveydenhuollon kehittämiseenja terveyden, <strong>to</strong>imintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden alueelliseen edistämiseen.3.2. Terveydenhuol<strong>to</strong>lain sääntelyn mahdollistama visio perusterveydenhuollon yksiköiden<strong>to</strong>iminnastaJokaiseen sairaanhoi<strong>to</strong>piiriin perustettava perusterveydenhuollon yksikkö <strong>to</strong>imii keskeisessä roolissa alueensaperusterveydenhuollon asiakkaiden saaman hoidon ja palvelun kehittämisessä sekä perusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön ja hoi<strong>to</strong>polkujen edistämisessä. Yksiköt muodostavat osansosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä ja pysyvää kehittämisrakennetta. Allakäsitellään yksikön tehtäviä:


189Yhteistyöverkos<strong>to</strong>jen rakentaminen ja kehitystyön koordinointi:Perusterveydenhuollon yksikkö huolehtii sairaanhoi<strong>to</strong>piirinsä alueen perusterveydenhuollon kehittämislinjauksientekemisestä yhteistyössä terveyskeskusten, erikoissairaanhoidon yksiköiden ja sosiaali<strong>to</strong>imen kanssa.Samalla kytkentä neuvolatyön, päivähoidon, perhetyön ja lastensuojelun välille on tässä myös mukana osanalapsiperhepalveluiden kokonaisuutta ja niiden kehittämistä. Kouluterveydenhuol<strong>to</strong> ja oppilashuol<strong>to</strong> muodostavatjatkumoa kouluikäisiin ja nuoriin. Sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imen yhteistyövelvoitteen esillä pitäminen ja siitämuistuttaminen kehittämissuunnitelmissa ja niiden <strong>to</strong>teuttamisessa, kuuluvat terveydenhuollossa erityisestiperusterveydenhuollon yksikölle. Yhteys Yliopis<strong>to</strong>sairaalan yleislääketieteen yksikön suuntaan tulee muodostaaosaksi sairaanhoi<strong>to</strong>piirin perusterveydenhuollon yksikön <strong>to</strong>imintaa. Myös sosiaalihuollon kehittämistyöstävastaavien <strong>to</strong>imijoiden (Poske ym.) kanssa on rakennettava aktiivisen yhteistyön malli. Perusterveydenhuollonyksikön lääkärillä voi olla rooli erikoistuvien lääkäreiden ohjaamisessa, koulutuksien järjestämisessäja erikoistumiseen tarvittavien työpalveluiden organisoinnissa.Perusterveydenhuollon yksikkö <strong>to</strong>imii koordinoijana ja asiantuntijana alueensa terveyskeskusten kehittämistehtävissäja hankkii tarvittaessa tie<strong>to</strong>a ja asiantuntemusta näiden tarpeisiin joko oman sairaalan eri erikoisaloiltatai ulkopuolisista yksiköistä ja tie<strong>to</strong>lähteistä. Oulun yliopis<strong>to</strong>sairaalan Yleislääketieteen yksikkö antaatarpeen mukaan sisällöllistä ja koulutuksellista tukea sairaanhoi<strong>to</strong>piirien perusterveydenhuollon yksiköille janäiden kanssa yhteistyössä myös terveyskeskuksiin.Alueellisen (sairaanhoi<strong>to</strong>piirin alue) koordinointitehtävän mahdollistamiseksi perusterveydenhuollon yksikkökokoaa yhteistyöverkos<strong>to</strong>n tai verkos<strong>to</strong>ja erilaisiin sisällöllisiin tai <strong>to</strong>iminnallisiin tarpeisiin, kuten hoi<strong>to</strong>- japalveluketjujen rakentamiseen, koulutukseen, laadunhallintaan, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyen. Alueellisenverkos<strong>to</strong>n/verkos<strong>to</strong>jen ja/ tai työryhmien avulla sairaanhoi<strong>to</strong>piirin perusterveydenhuollon yksikkökoordinoi näitä kehittämis<strong>to</strong>imin<strong>to</strong>ja alueellaan. Oman sairaanhoi<strong>to</strong>piirin perusterveydenhuollon ja sosiaali<strong>to</strong>imen-terveysnäkökulmasta koottujen yhteistyöverkos<strong>to</strong>jen koordinointitehtävän ohella, yksikkö edustaasille määriteltyä aluetta koko OYS -ERVA- alueen kattavissa perusterveydenhuol<strong>to</strong>a koskevissa yhteistyö- jakehittämisverkos<strong>to</strong>issa, yhdessä riittävän terveyskeskusten ja sosiaali<strong>to</strong>imen edustuksen kanssa.Kliininen rooli:Sairaanhoi<strong>to</strong>piirin perusterveydenhuollon yksiköillä voisi hyvinkin olla myös kliininen rooli. Perusterveydenhuollonyksikön tiimi voi <strong>to</strong>imia esimerkiksi keskussairaalasta kotiuttamistilanteessa jatkohoidon organisoinnissaja koordinoinnissa, apuvälinetarpeen, kun<strong>to</strong>utustarpeen arvioinnissa ja polyfarmasian tarkistamisessa.Lisäksi yleislääketieteen erikoislääkäri voi <strong>to</strong>imia yleislääketieteen konsulttina sairaalan eri osas<strong>to</strong>illa hoitaenpotilaiden tavallisia kliinisiä ongelmia. Lääkäri voi <strong>to</strong>imia myös sairaalan ensiapupoliklinikalla kliinisessä työssä.Hoi<strong>to</strong>polkujen ja palvelun laadun kehittämiseen liittyvät erilaiset arvioinnit ja tutkimukset voivat kuulua perusterveydenhuollonyksikön tehtäviin silloin kun ne esimerkiksi ovat luonteeltaan terveyskeskuksia keskenäänvertailevia tai muu<strong>to</strong>in useampaa alueen terveyskeskusta koskevia. Ennen kaikkea yksikkö kuitenkinauttaa ja ohjaa terveyskeskuksia kyselyjen ja käyttötutkimusten teossa.Osaamisen kehittäminen:Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opinnäytetöihin ja ylempiin AMK -tutkin<strong>to</strong>ihin liittyvät työyksikköjenkehittämistehtävät sekä terveystieteiden alaan liittyvät pro gradut voivat olla koulutusorganisaatioiden japerusterveydenhuollon yksiköiden yhteistyökenttää silloin kun aihepiiri liittyy perusterveydenhuol<strong>to</strong>on.Täydennyskoulutustarpeen selvittäminen on osa perusterveydenhuollon yksikön tehtäviä muun muassa kehittämis<strong>to</strong>imintaanliittyen. Mikäli jokin uusi <strong>to</strong>imintamalli edellyttää henkilöstön kouluttamista, koulutustaon järjestettävä. Perusterveydenhuollon yksikkö selvittää systemaattisesti suunnittelukausittain, valtuus<strong>to</strong>kausittaintai muulla aikavälillä kehittämislinjausten ja kehittämis<strong>to</strong>imien edellyttämää osaamista ja mahdollistaosaamisvajetta, johon voidaan vastata täydennyskoulutuksella. Sairaanhoi<strong>to</strong>piirin kuntayhtymä järjestääjoko itse tai yhteistyössä oman alueensa <strong>to</strong>imijoiden kanssa ilmenneeseen tarpeeseen vastaavia koulutuspäiviä.


190Pidempikes<strong>to</strong>isesta täydennyskoulutuksesta ja tarpeellisiksi katsottavien ammattitutkin<strong>to</strong>on johtavien koulutusohjelmienkäynnistämisestä neuvotellaan ammattikorkeakoulun ja ammattiopis<strong>to</strong>n kanssa. Tähän tarpeeseentulee kehittää uudenlainen, tehokkaasti pitkäkes<strong>to</strong>isten koulutusten tarpeet ennakoiva arvioinnin jakoulutusyhteistyön malli yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa, sillä ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmänsykli ei mahdollista kovin spontaania kurssien ja koulutusohjelmien käynnistämistä.Alueellinen ja aktiivisesti <strong>to</strong>imiva koulutustyöryhmä on välttämätön, jotta terveyskeskusten sairaanhoidollisen<strong>to</strong>iminnan, terveyden edistämisen, ennalta ehkäisyn ja sosiaalihuollon kanssa tehtävän yhteistyön strategistenlinjausten edellyttämä koulutustarve on suunniteltuihin muu<strong>to</strong>ksiin nähden ajoissa <strong>to</strong>dettuna. Näin onmahdollista vastata koulutustarpeeseen oikea-aikaisesti ammattikorkeakoulun, sairaanhoi<strong>to</strong>piirin, Oys:n Yle-yksikön, POSKEN tai muun <strong>to</strong>imijan <strong>to</strong>imesta tai yhteistyönä. Alueellisen terveysalan (tai sosiaali- ja terveysalan)koulutustyöryhmän <strong>to</strong>imintaa voi koordinoida sairaanhoi<strong>to</strong>piirissä perusterveydenhuollon yksikkö,jonka on huolehdittava rajapintayhteistyöstä muun muassa erikoissairaanhoidon koulutustyöryhmän, ERVAalueen koulutusvastaavien ja sosiaalialan <strong>to</strong>imijoiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa.Perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi alueellaan eurolääkäreiden ja yleislääketieteeseen erikostuvienlääkäreiden sijoittumista terveyskeskuksiin ja erikoissairaanhoidon yksiköihin sekä kehittää käytännön koulutusvaiheenaikaista ohjaus<strong>to</strong>imintaa. Lääkäreiden peruskoulutukseen ja yleislääketieteen erikoistumiskoulutukseenja osaltaan myös täydennyskoulutukseen liittyen perusterveydenhuollon yksikön ja Oys–Yle-yksikön välille tulee rakentaa erityisesti lääkärikunnan välinen koulutusyhteistyön aktiivisesti <strong>to</strong>imiva malli.Tutkimus<strong>to</strong>iminnan osalta luodaan yhteistyömalli Oys:n Yleislääketieteen yksikön sekä muiden Terveystieteidenlai<strong>to</strong>ksen yksiköiden kanssa (hoi<strong>to</strong>tiede, terveyshallin<strong>to</strong>, muut ). Yksikön lääkäri voisi <strong>to</strong>imia OYS-yleyksikönkoordinoimassa ohjaajalääkäritehtävässä.Resurssit:Perusterveydenhuollon yksikön henkilöstö koostuu yleislääketieteen erikoislääkäreistä, terveystieteiden jahoi<strong>to</strong>työn edustajista, suun terveydenhuollon, kun<strong>to</strong>utus<strong>to</strong>iminnan ja farmakologian osaajista ja riittävästä<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>henkilötyöpanoksesta. Näiden erilaisten osaajien työpanos voi luonnollisesti olla osa-aikainenkin. Se,kuinka suureksi yksikön henkilöstömäärä suunnitellaan ja miten pää<strong>to</strong>imisesti kukin osaaja yksikössä <strong>to</strong>imii,riippuu sairaanhoi<strong>to</strong>piirin koosta, maantieteellisen alueen laajuudesta ja perusterveydenhuollon yksiköiden ja<strong>to</strong>imijoiden määrästä ja siitä tarpeesta, mitä peruskunnista uuteen yksikköön kohdennetaan.4. Sosiaalihuollon <strong>to</strong>iminnallinen rakenne ja sen suhde kehittämisrakenteeseenSosiaalihuollon <strong>to</strong>iminnallinen rakenne <strong>to</strong>imii eri pohjalta kuin terveydenhuollon ERVA -alueen <strong>to</strong>iminta.Aluetasoinen yhteis<strong>to</strong>iminta ei ole vakiintunutta tai rakenteellista. Kuitenkin kunnalliseen palvelutuotan<strong>to</strong>onperustuva rakenne on laajentumassa osissa maakunnista yhteis<strong>to</strong>iminta-alueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollonkuntayhtymien myötä laajempiin muo<strong>to</strong>ihin (Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuun maakunnankuntayhtymä). Toisaalta Lapissa ja osissa maakuntia kunnat <strong>to</strong>imivat edelleen itsenäisesti järjestäenpalvelut oman yksittäisen, monesti väestöpohjaltaan pienen kunnan palveluina.4.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi perustetut yhteis<strong>to</strong>iminta-alueetPohjois-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle on muodostettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteis<strong>to</strong>imintaalueitapalveluiden järjestämiseen. Paras-hankkeen mukaisia sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imen yhteis<strong>to</strong>iminta-alueitaon muodostettu ja tullaan muodostamaan Pohjois-Pohjanmaan alueelle seuraavasti: Oulunkaaren palvelukuntayhtymä1.1.2010 (24 655asukasta), Simo liittyy v. 2011 alusta (3 496 asukasta), Oulun seudun eteläistenkuntien yhteis<strong>to</strong>iminta, 1.1.2013 (aiesopimus), (42 702 asukasta), Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä1.1.2009 (käynnistyy vaiheittain), (34 823 asukasta), Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi 1.1.2009 (15 337 asukasta),Kalajoen kaupungin ja Merijärven kunnan yhteis<strong>to</strong>iminta 1.1.2009 (13 749 asukasta), PeruspalvelukuntayhtymäKallio 1.1.2008 (32 972asukasta), Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 1.1.2010 (19 653 asukasta),Yhteistyö PPSHP:n kanssa (vuoden 2012 loppuun) Oulainen (7 931 asukasta), Monikuntalii<strong>to</strong>s 1.1.2013 Haukipudas,Kiiminki, Oulu, Oulunsalo, Yli-Ii.


191Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveys<strong>to</strong>imen yhteis<strong>to</strong>iminta-alueetvuoden 2010 aluejaolla, asukasluku 31.12.2009)(Pohjois-Pohjanmaa, Nuorten maakunta. Maakuntasuunnitelma 2030 Maakuntaohjelma 2011–2014. s. 58.)Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on aloittanut <strong>to</strong>imintansa 1.1.2008. Se tuottaa palveluita Alavieskan ja Sievinkunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeille Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntayhtymän <strong>to</strong>imialaan ja tehtäviinkuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuol<strong>to</strong>.Kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidostasekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Myös varhaiskasvatuspalvelut kuuluvat kuntayhtymänpalvelutuotan<strong>to</strong>on esiopetusta lukuun ottamatta.Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on aloittanut <strong>to</strong>imintansa vuoden 2010 alusta. Sen muodostavat Haapajärvenja Pyhäjärven kaupungit sekä Kärsämäen ja Reisjärven kunnat. Kuntayhtymä tuottaa alueelle sosiaali- jaterveyspalveluita. Selänteen lapsi- perhetyö sisältää neuvolapalvelut (äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuol<strong>to</strong>),varhaiskasvatuspalvelut (päivähoi<strong>to</strong>, erityisvarhaiskasvatus), perhetyön sekä lapsiperheidenkotipalvelun ja lastensuojelun sosiaalityön palvelut.Keski-Pohjanamaan alueen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen tapahtuneet kuntalii<strong>to</strong>kset ja yhteis<strong>to</strong>iminta-alueenmuodostaminen: Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat liittyivät Kokkolan kaupunkiin 1.1.2009alkaen. Lisäksi Kokkolan kaupunki <strong>to</strong>imii sopimukseen pohjautuen 1.1.2009 alkaen Pohjanmaan maakunnassa


192sijaitsevan kaksikielisen Kruunupyyn kunnan isäntäkuntana koskien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenjärjestämistä. 1.1.2009 lakkautettiin Kokkolan seudun terveyskeskuskuntayhtymä. Muut Keski-Pohjanmaankunnat (Jokivarsialueiden kunnat) ovat muodostaneet Peruspalveluliikelai<strong>to</strong>s JYTAn, jossa kuntien sosiaali- jaterveys<strong>to</strong>imet on yhdistetty yhteiseksi peruspalveluliikelai<strong>to</strong>kseksi. Se sijoittuu Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoi<strong>to</strong>-ja peruspalvelukuntayhtymän alaisuuteen ja peruspalvelukuntayhtymä vastaa sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelujen järjestämisestä JYTAn kuntien asukkaille. Seutukuntajaon suhteen tilanne on muuttunutniin, että Kokkolan seutukuntaan kuuluu alueen kaksi kaupunkia, Kokkolan kaupunki ja Kannuksen kaupunkiJytan alueelta. Jytan alueen pienemmät kunnat muodostavat Kaustisen seutukunnan.4.2. Sosiaalialan osaamiskeskuksetSosiaalialan osaamiskeskukset ovat luoneet koko maahan kattavan tutkimus- ja kehittämis<strong>to</strong>iminnan alueellisenverkos<strong>to</strong>n vuodesta 2002 lähtien. Sosiaalialan osaamiskeskusten laissa määriteltynä tehtävänä on:• kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta• kehittää peruspalveluja sekä erityisosaamista vaativia erityis- ja asiantuntijapalveluja• turvata perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys• <strong>to</strong>teuttaa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämis<strong>to</strong>imintaa• ylläpitää yhteistyötä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseksi.Pohjois-Suomen ERVA -alueella <strong>to</strong>imii kolme osaamiskeskusta:1) Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,Poske, jolla on yksiköt Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja saamelaisalueella 2) ISO, jolla on yksikkö Kainuussaja 3) Sonet Botnia Keski-Pohjanmaalla. Osaamiskeskuksissa keskeisinä pidetään <strong>to</strong>iminnan avoimuutta,kehittämistyön pitkäjänteisyyttä ja kunnissa tehtävän työn sisälle rakentuvaa kehittämistä. Olennaista siinäon osaamiskeskuksen vahva verkos<strong>to</strong>mainen <strong>to</strong>imintatapa eri verkos<strong>to</strong>jen käynnistäjänä, ylläpitäjänä ja uusienideoiden tuojana verkos<strong>to</strong>jen <strong>to</strong>imintaan. Haasteiksi osaamiskeskusten perustehtävän näkökulmasta on<strong>to</strong>dettu resurssien vähäisyys sekä resurssien puutteesta johtuvat haasteet koordinoidun hyvinvointitiedontuottamisessa.


193Osaamiskeskusten asemaa ja mahdollisesti myös rahoitusta käsitellään osana kehittämisrakennetta sosiaalijaterveydenhuollon lainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Sosiaalihuollon kehittämis<strong>to</strong>imintaan on haettuerilaisia ratkaisuja, jotka eivät ole <strong>to</strong>istaiseksi johtaneet yhtenäisesti kehittyneeseen rakenteeseen. Hallituskaudella2003 – 2007 tavoitteena oli luoda koko maan kattava seudullisen yhteistyön pysyvä rakenne yksittäisten<strong>to</strong>imenpiteiden rahoittamisen sijasta. Valtakunnallisena kokeiluna <strong>to</strong>teutettiin erimuo<strong>to</strong>isia kehittämisyksikköjä,joiden <strong>to</strong>iminta on perustunut kahteen tukipilariin:• Kehittämisyksiköt ovat asiakastyötä tekeviä, pitkäjänteisesti kehittäviä ja tutkivia, oppivia yhteisöjä• kunnat, alan järjestöt sekä oppi- ja tutkimuslai<strong>to</strong>kset <strong>to</strong>imivat tiiviissä alueellisessa yhteistyössä.Menetelmätasolla keskeiseksi nähtiin ammatillisen henkilöstön <strong>to</strong>teuttama kehittämistyö. Sosiaalityöhön olijo aikaisemmin (esim. STM 2003:10) esitetty virkoja sosiaalialan osaamiskeskusten yhteyteen, joissa asiakastyöstämääräajaksi irrottautuneet sosiaalityöntekijät voisivat keskittyä tutkimaan ajankohtaisia kysymyksiä.Kehittämisyksiköissä <strong>to</strong>teutuneet kehittäjä-sosiaalityötekijöiden tai muiden kehittäjien työpanokset ova<strong>to</strong>lleet asiakastyön käytäntöjen tasolla merkittävä vahvistus koko sosiaalihuollon kentässä.


194Huolimatta siitä, että ohjelmakauden aikana perustettiin yli 50 kehittämisyksikköä eri sek<strong>to</strong>reille, <strong>to</strong>iminta eiole jäänyt pysyväksi. Merkittävin syy on ollut kehittämisrakenteiden rahoituksen puute, jota ei ole saatujärjestettyä valtionosuuksien kautta, vaan kehittämis<strong>to</strong>iminta on edennyt kehittämisohjelmien rahoittamisenavulla.Sosiaalialan osaamiskeskusten ja eri hankerahoitusten voimin myös Pohjois-Suomessa on kokeiltu ja pilo<strong>to</strong>itukehittäjätyöntekijämallia. Perusajatuksena on ollut, että kehittäjätyöntekijä on tullut kunnan perustyöntiimistä. Kunnan perustyöntekijä on tehnyt 50% kehittämistyötä, jolloin työntekijä on samalla säilyttänytviranhaltijaoikeudet. Tällä on pyritty siihen, että kehittämistyön ja perustyön yhteys olisi vahva ja samallakehitetyt uudet työmenetelmät ja <strong>to</strong>imintamallit juurtuisivat perustyön käytäntöihin. Samalla on ollut ajatuksena,että kehittäjätyöntekijät <strong>to</strong>imisivat kehittäjien verkos<strong>to</strong>na koko Pohjois-Suomen alueella ja samallakehittäjätyöntekijöitä olisi niin pienemmissä kuin suuremmissa kunnissa.5. KoulutusrakenneKoulutusrakenteen osalta alueella <strong>to</strong>imii Oulun yliopis<strong>to</strong> lääketieteellisen, terveystieteellisen ja kasvatustieteellisenyliopis<strong>to</strong>tasoisen opetuksen tuottajina sekä Lapin yliopis<strong>to</strong> ja Kokkolan yliopis<strong>to</strong>keskus Chydenius(sosiaalityö) yhteiskuntatieteellisen opetuksen tuottajina. Myös muita pohjoisten yliopis<strong>to</strong>jen tiedekuntia ja/tai koulutusohjelmia voidaan tarpeen mukaan liittää sopimuksellisesti osaksi kehittämisrakennetta. Sosiaalijaterveydenhuollon ammattikorkeakouluja <strong>to</strong>imii kaikkien sairaanhoi<strong>to</strong>piirien alueella (Kemi-Tornio, Oulu,Rovaniemi, Kajaani, Kokkola sekä Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikö). Korkeakoulut ovat alallaanhyvin yhteistyössä ja verkos<strong>to</strong>ituneina, vaikka paikoin ovatkin keskenään kilpailevia yksiköitä. Lisäksi alanperustason opetusta järjestetään mm. alueiden ammattiopis<strong>to</strong>issa. Koulutusorganisaatiot vastaavat sosiaalialanhenkilöstön osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä perus- ja täydennyskoulutuksella. Palautejärjestelmä,jossa huomioidaan koulutukseen tarpeen kehittyminen kuten uusiin haasteisiin vastaaminen, varmistaariittävän ja sisällöltään laadullisen ja alueen tarpeita huomioivan koulutuksen järjestämisen. Alan opiskelijoidenopinnäytetyöt ja tutkimushankkeet voidaan integroida luontevaksi osaksi sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalankehittämistyötä tukevaa tiedontuotan<strong>to</strong>a.6. Tie<strong>to</strong>tuotan<strong>to</strong>Kehittämis<strong>to</strong>iminnan pitäisi pohjautua systemaattiseen ja pysyvään tie<strong>to</strong>tuotan<strong>to</strong>on. Kehittämis<strong>to</strong>iminnan jaalueellisen tie<strong>to</strong>tuotannon organisointiin tarvitaan <strong>to</strong>imintakäytäntöjä, jotka ylittävät kunta- ja kuntayhtymärajat.Niin kehittäminen kuin tie<strong>to</strong>tuotan<strong>to</strong>kin edellyttää tiivistä yhteistyötä opetuksen ja tutkimuksen välillä.Pohjois-Suomen alueella on tehty erilaisia aloitteita alueellisen tiedontuotannon osalta. Alueen osaamiskeskuksetja oppilai<strong>to</strong>kset ovat olleet mukana suunnittelemassa alueellisen ja osittain myös valtakunnallisentiedontuotannon ja indikaat<strong>to</strong>rityön pysyvää mallia7. Visioita kehittämisrakenteen muodoista ja sisällöistäPohjois-Suomi tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen kokoamaan yhteen hajallaan/irrallaan<strong>to</strong>imívia palvelutuotannosta, kehittämisestä, koulutuksesta ja tie<strong>to</strong>tuotannosta vastaavia organisaatioita.Keskusteltavat ja pohdittavat kysymykset yhteisen kehttämisrakenteen/-verkos<strong>to</strong>n luomiseksi:- mikä on alueen laajuus? - erva-alue vai pienempi maakuntataso- mikä on organisoitumispohja? – sopimuksellisuus vai integraatio olemassa olevaan organisaatioon- kuka koordinoi? P-S erva, sosiaalialan osaamiskeskus, sairaanhoi<strong>to</strong>piirit, perusterveydenhuollon yksikötEsitys:Luonteva Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen yhteistyöalueellinenperusta on erikoissairaanhoidon erityisvastuualue. Tällöin koko Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollonkehittämistä koordinoitaisiin ERVA -alueen laajuisesti riittävällä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuudella.


195Koska ERVA -termillä on kaksoismerkitys: yhtäältä se merkitsee erityistason erikoissairaanhoidon palvelujentuottamisvastuun aluerajoja liittyen siis vain terveydenhuol<strong>to</strong>on ja <strong>to</strong>isaalta vain Pohjois-Suomen ”miljoonapiirin”kattavaa maantieteellistä aluetta, olisi perusteltua etsiä tässä yhteydessä käytettäväksi <strong>to</strong>inen nimi,silloin kun asiayhteys liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteeseen.Kehittämisrakenteen muodostamiseen tarvittavien <strong>to</strong>imijoiden keskinäinen organisoituminenon mahdollista tehdä nykyiseltä pohjalta moni<strong>to</strong>imijaisesti ja sopimuksellisesti.Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakennetta tulisi voida kehittää jo aivan lähitulevaisuudessa riippumattasiitä, missä aikataulussa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntöä ja kuntarakennetta sääteleväälainsäädäntöä kirjoitetaan. Tämä voi tapahtua kehittämällä alueellista yhteistyörakennetta neuvottelukunta-ja sopimusmenettelyn pohjalle. Tässä tarkoituksessa muodostetaan alueellinen sosiaali- jaterveydenhuollon kehittämisen yhteis<strong>to</strong>iminnallinen sopimuksellinen rakenne. Eri <strong>to</strong>imijatahojenkanssa neuvoteltua alueellista SOTE-yhteis<strong>to</strong>imintasopimusta <strong>to</strong>teuttamaan perustetaankeskeisten <strong>to</strong>imijoiden muodostama neuvottelukunta, jossa on edustettuna kunnat, yliopis<strong>to</strong>t,osaamiskeskukset, sairaanhoi<strong>to</strong>piirit/perusterveydenhuollon yksiköt, kuntayhtymät,yhteis<strong>to</strong>iminta-alueet, järjestöt, ammattikorkeakoulut yritykset ja muut alueella keskeisiksimääritellyt tahot.Paikallisella ja palveluiden kehittämisen tasollaKunnissa, kuntayhtymissä tai niiden muodostamilla yhteis<strong>to</strong>iminta-alueilla tuotetaan perusterveydenhuollonsekä sosiaalihuollon palveluita sekä <strong>to</strong>teutetaan niiden kehittämis<strong>to</strong>imia. Nämä voivat olla yhteisiä (alueellisiatai ERVA- alueen tasoisia) tai omia paikallisia hankkeita tai muita kehittämis<strong>to</strong>imenpiteitä. Perusterveydenhuollon,erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluorganisaatioiden tasolla tulee mahdollistaa palveluidenja prosessien kehittäminen moniammatillisissa tiimeissä, työryhmissä ja kehittäjä-työntekijämallilla. Kehittäjä<strong>to</strong>vat kunnan, kuntayhtymän tai alueellisen yhteis<strong>to</strong>iminnan perusteella sovittuun tavoitteelliseen työhönkeskittyvä resurssi. Alueelliset kehittäjäkoordinaat<strong>to</strong>rit vastaavat kehittämistyön paikallisesta koordinoinnistaja pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmien laadinnasta. Alueen näkökulmasta tämä on joustava ja alueentarpeita <strong>to</strong>teuttava <strong>to</strong>imintamalli, joka edellyttää myös alueellisen kehittämisrahoituksen si<strong>to</strong>mista. Kehittämistyössätulee pyrkiä alueelliseen eheyteen ja yhteisiin prosesseihin, mistä johtuen kehittämisrakenteellatulee olla kestävä ja riittävä resurssointi. Pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja tie<strong>to</strong>pohjainen kehittämistyösekä pysyvät tulokset tulee myös resurssien kautta tehdä mahdollisiksi.Alueellisen kehittämisen tasollaSairaanhoi<strong>to</strong>piirien (maantieteelliset) alueet muodostavat rakenteen keskeisen rungon. Sairaanhoi<strong>to</strong>piiritvastaavat erikoissairaanhoidon palveluista ja niiden kehittämisestä alueensa kuntien kanssa. Kuntien ja sairaanhoi<strong>to</strong>piirientulisi yhdessä muodostaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisyksikkö, jossa<strong>to</strong>imisi eri sote-tehtävien koordinaat<strong>to</strong>reita/suunnittelijoita. Suunnittelijoiden tehtävänä on <strong>to</strong>imia(alue)organisaatiotasolla tutkitun tiedon tuottajina ja kehittäjinä sekä tutkimus- ja koulutus<strong>to</strong>iminnan yhteyshenkilöinä.Kehittämisyksiköt vastaisivat alueellisen terveyden edistämisen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonsekä sosiaalihuollon kehittämisestä.Vaih<strong>to</strong>eh<strong>to</strong>inen visio on perusterveydenhuollon yksiköissä työskentelevä/t terveysalan suunnittelija/t ja Poskenjalkautettu sosiaalialan suunnittelija, jotka muodostaisivat alueellisen työparin/ pareja. Työpari voisi koordinoidaalueen kehittämistyötä ja <strong>to</strong>imia yhteistyössä muiden ERVA -alueen perusterveydenhuollon yksiköiden,terveyskeskusten, kuntien sosiaali<strong>to</strong>imen yksiköiden, sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Yhteistyöverkos<strong>to</strong>trakentuvat alueellisesti vähän erilaisina.Suhteessa terveydenhuol<strong>to</strong>on voi yhteistä rakennetta luoda myös sopimusmenettelyin, jolloin ei tarvita yhteistäsosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen hallinnollista organisaatiota. Sopimusyhteistyö voisi ollahelpommin <strong>to</strong>teutettavissa, jos esimerkiksi sairaanhoi<strong>to</strong>piireihin tulee perusterveydenhuollon kehittämisyksikkö.Sosiaalialan osaamiskeskus ja perusterveydenhuollon kehittämisyksikkö sopisivat yhteistyökäytännöistä.


196Toimialan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat korkeakoulut tukevat alueellista kehittämistä. Tällä varmistetaankehittämisen perustumisen alan tie<strong>to</strong>pohjaan sekä tieteelliseen tutkimukseen että käytännön opetuksenja näyttöön perustuvan <strong>to</strong>iminnan varaan.Koko Pohjois-Suomen tason koordinaatioPohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä ohjaa alueen neuvottelukunta. Eri <strong>to</strong>imijatahojenkanssa neuvoteltua alueellista SOTE-yhteis<strong>to</strong>imintasopimusta <strong>to</strong>teuttamaan perustetaan keskeisten <strong>to</strong>imijoidenmuodostama neuvottelukunta, jossa on edustettuna kunnat, yliopis<strong>to</strong>t, osaamiskeskukset, sairaanhoi<strong>to</strong>piirit/perusterveydenhuollonyksiköt, kuntayhtymät, yhteis<strong>to</strong>iminta-alueet, järjestöt, ammattikorkeakoulutyritykset ja muut alueella keskeisiksi määritellyt tahot.8. Tarvittavat rahoitus- tai organisaatioratkaisutEsitetty kehittämisrakenne voidaan <strong>to</strong>teuttaa eri integraatioasteissa. Se ei lähtökohtaisesti edellytä muutakuin yhteistä tah<strong>to</strong>a. Rakenne voidaan <strong>to</strong>teuttaa periaatteessa nykyisin resurssein, mutta erityisesti alueellistenorganisointiratkaisujen (esim. sote-kuntayhtymät) yleistyminen tekee mallista yksinkertaisemman ja hallittavamman.Kehittämistyön ei pidä olla riippuvainen vain hankerahoituksesta, joka johtaa alueelliseen pirstaloitumiseenja lyhytaikaisuuteen kuntien erilaisista intresseistä ja mahdollisuuksista johtuenKehittämisrakenne nojautuu vahvasti peruskuntien tai niiden yhdistelmien palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluketjut, työmenetelmät ja työolot ovat aiheita, jotka ratkaistaan jatkossakin käytännön tasolla.Tähän usean vuoden kokemukset kehittäjätyöntekijä-mallista sosiaalihuollossa tuovat hyvän pohjan myösterveydenhuollon kehittämiseen. Kehittäjät ovat perustyössä <strong>to</strong>imivia ammattilaisia, jotka irrottautuvat osataikokoaikaisesti tavoitteelliseen kehittämistehtävään.Kehittäjä<strong>to</strong>iminta voidaan rahoittaa paitsi valtionapujärjestelmällä ja hankerahoituksella, myös organisaatioidenomarahoituksella. Tämä ei siis aiheuta erityisiä rahoitusratkaisuja, mutta käytännössä useimmissa tapauksissatarvitaan resursseja sijaistamisen järjestelyihin.Alueellisen tason suunnittelija<strong>to</strong>iminta ei myöskään suoranaisesti edellytä resurssien lisäämistä, mutta <strong>to</strong>teutuksessatulee varmistaa kehittäjähenkilöstön riittävä resursointi. Osaamiskeskuksilla, sairaanhoi<strong>to</strong>piireilläsekä suuremmilla kunnilla ja kaupungeilla on sote-organisaatioissa asiantuntijatehtäviä, joiden tehtäväkenttäja <strong>to</strong>iminta sijoittuvat osaksi kehittämisrakennetta. Alueellisen yhteistyön lisääntyessä resursseja voidaankohdentaa (esim. kuntayhtymien tai -lii<strong>to</strong>sten myötä) suunnittelutyöhön. On kuitenkin huomattava, ettäterveydenhuollon organisaatioissa näitä useammin on jo olemassa, mutta sosiaalihuollossa juuri tämäntyyppisetvoimavarat ovat lähes kokonaan puuttuneet.Yliopis<strong>to</strong>- ja korkeakouluyhteistyö ei edellytä lisäresursseja tai muu<strong>to</strong>ksia, mutta on huomattava, että yliopis<strong>to</strong>lainja korkeakoulupolitiikan muu<strong>to</strong>kset tuovat mukanaan paineita, jotka korostavat alueellisen yhteistyönmerkitystä. Tässä yhteydessä tämä on tulkittava esitetyn aluetasoisen mallin eduksi. (Sosiaalialalle perustettava<strong>to</strong>petus- ja tutkimusklinikat)Koordinaatioratkaisut eivät myöskään edellytä suuria muu<strong>to</strong>ksia. Osaamiskeskuslainsäädäntö saattaa muuttua,joka ohjaa tätä kysymystä omalla tavallaan, mutta nykyinen pohja antanee mahdollisuuksia ajatella sosiaalialanosaamiskeskuksia ja sairaanhoi<strong>to</strong>piirien perusterveydenyksikköjä alueellisena voimavarana.Neuvottelukunta on muodostettavissa nykyisten sairaanhoi<strong>to</strong>piirien yhteistyöelimistä sosiaalihuollon ja korkeakoulujenedustajilla vahvistettuina.9. Kehittämisrakenteen edellytyksiäUudenlaisen verkos<strong>to</strong>maisen, sopimuksellisesti koordinoidun kehittämisrakenteen aikaansaaminen on mahdollista,mutta eri osapuolten kesken tarvitaan laajaa dialogia tarvittavan tah<strong>to</strong>tilan muodostamiseksi ja asianavaamiseksi. Asian avaaminen ja ratkaisumallin rakentaminen keskustelujen kautta on vaativaa – niin kuin


197aina uuden synnyttäminen. Tavoitteiden, keinojen ja <strong>to</strong>imintatapojen osalta on vallittava paitsi selkeä konsensus,myös valtion taholta selkeä normi- ja resurssiohjaus. Koska PaKasteella on rahoituksena puolestavaltionhallinnon asettama tehtävä, tulee myös ministeriön edustuksen liittyä tähän valmisteluun.Toisaalta tässä esitettyjen rakennevaih<strong>to</strong>eh<strong>to</strong>jen <strong>to</strong>teuttaminen edellyttää myös aiempaa tiiviimpiä sosiaali- jaterveydenhuollon yhteisiä alueellisia ratkaisuja. Tässä suhteessa Pohjois-Suomen maakunnat etenevät omatahtisestija niiden välillä on rakenteellisia eroja. Yksittäisten kuntien varaan perustuva kehittämis<strong>to</strong>iminta jasen rahoitus on liian kapea pysyväksi ratkaisuksi. Tämän on osoittautunut aiempien ohjelmakausien ja hankkeidenvaltionapujärjestelmän osalta liian sirpaleiseksi. Koko sote-järjestelmää yhdistävät ja ohjaavat ratkaisuttarkoittavat kuntien yhteistyötä tai yhteisiä organisaatioita.Terveydenhuol<strong>to</strong>sek<strong>to</strong>rin kehittäminen sosiaalihuollosta erillisenä ei myöskään ole kokonaisuuden kannaltaperusteltua. Eritahtinen normiohjauksen muu<strong>to</strong>s johtaa pahimmillaan siihen, että syntyy entisen kaltaisiaerillisiä saarekkeita, joissa terveydenhuol<strong>to</strong> ei kohtaa sosiaalihuol<strong>to</strong>a, eikä myöskään yhteinen palvelu<strong>to</strong>imintapääse kehittymään. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatioiden kehittämisen haasteena onylisek<strong>to</strong>rinen yhteistyö, joka tarkoittaa yhteistyön tiivistämistä myös mm. kasvatus- ja sivistys<strong>to</strong>imen sekänuoriso- ja kulttuuri<strong>to</strong>imen kanssa (vrt. elinkaarimallin mukaiset palvelujentuottamisen mallit).Koko sote-sek<strong>to</strong>ria koskeva kehittämisrakenteen synnyttäminen voidaan nähdä seuraavanlaisena prosessina:1. Keskustelun käynnistäminen koko alueen <strong>to</strong>imijoiden kesken-perusajatusten esittely ja yhteisen linjan löytäminen-jatkosuunnittelusta sopiminen2. Valmistelutyöryhmän työskentely- osapuolten sisäinen työstäminen ja oman kannan muodostaminen- eri <strong>to</strong>imin<strong>to</strong>jen sek<strong>to</strong>rikohtainen käsittely (sosiaalihuol<strong>to</strong>, terveydenhuol<strong>to</strong>, tutkimus- ja koulutus)-yhteisen <strong>to</strong>iminnan hahmottaminen, koordinaatiokysymykset, rahoitus3. Osapuolten päätöskäsittely- kunkin <strong>to</strong>imijan päätökset sopimukselliseen yhteistyöhön liittymisestä- kehittämisrakennesopimuksen hyväksyminen4. Toiminnan käynnistyminen PaKaste II1. yhteisen rakenteen/verkos<strong>to</strong>n pilo<strong>to</strong>inti PaKaste II -hankkeessa

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!