to get the file - Sosiaalikollega

PaKasteRaportti 1.3.2009–30.10.2011

2SISÄLLYSTIIVISTELMÄ ..................................................................................................................................... 61 LAPPI .......................................................................................................................................... 9TILIPÄÄTÖKSEN JA TULOSTEN ARVIOINNIN AIKA – MITÄ SAIMME LAPISSA AIKAAN?................................................................................................................................................. 91.1 PAKASTE 1: LAPPI, PERUSTERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN . 141.1.1 Perusterveydenhuollon kehittäminen .............................................................................. 151.1.2 Terveyden edistäminen Lapissa ....................................................................................... 291.1.3 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yhteiset kehittämistehtävät .............. 361.1.4 Terveys- ja sosiaalialan yhteinen kehittämistoiminta ....................................................... 381.1.5 Pohdinta ja PaKaste II – 1.11.2011–31.10.2013 ............................................................... 391.2 PAKASTE 1: LAPPI, SOSIAALITYÖ ..................................................................................... 411.2.1 Tavoitteet ........................................................................................................................ 421.2.2 Oman työn tutkimisen ja kehittämisen tavat ja mallit ..................................................... 421.2.3 Palvelujen saatavuuden ja osaamisen välittämisen tasot .................................................. 511.2.4 Yhteisöllisten työmenetelmien käyttöönotto .................................................................. 571.2.5 Kuntien kehittämistehtävät ja sosiaalityön prosessimallit ............................................... 601.2.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne ja mallit ............................................... 66LAPIN LIITTEET ............................................................................................................................. 672 PAKASTE 1: KAINUUN OSAHANKE .................................................................................. 702.1 JOHDANTO ............................................................................................................................ 712.1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen KASTE-ohjelmassa ...................................... 712.1.2 Yhteistyö Pohjois-Suomen tasolla ................................................................................... 712.1.3 Kehittämistyö Kainuussa .................................................................................................. 712.2 HANKKEEN TOTEUTUS ....................................................................................................... 722.2.1 Tehtävärajaus ja valmistelut ............................................................................................. 722.2.2 Tavoitteet ja niiden toteuttaminen .................................................................................. 722.2.3 Organisointi ja toiminta ................................................................................................... 772.3 ARVIOINTI .............................................................................................................................. 792.3.1 Arviointikehys .................................................................................................................. 792.3.2 Projektin tavoitteiden ja toteutuksen arviointikooste .................................................... 812.3.3 Jatkotoimet arvioinnin perusteella ................................................................................... 893 PAKASTE 1: NUPPU, KESKI-POHJANMAAN OSAHANKE ............................................. 91KESKI-POHJANMAA: LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN ................... 923.1 NUPPU-HANKE ...................................................................................................................... 943.1.1 Hankkeen taustaa ............................................................................................................. 943.1.2 Hankkeen tavoitteet ........................................................................................................ 943.1.3 Hankkeen resurssit ja organisoituminen ......................................................................... 953.1.4 Hankkeen viestintä ........................................................................................................... 983.1.5 Hankkeen koulutus .......................................................................................................... 993.1.6 Hankkeen verkostoituminen ......................................................................................... 1013.2 PERHEKESKUKSEN KEHITTÄMINEN ............................................................................... 1013.2.1 Varhainen avoin yhteistoiminta ..................................................................................... 1033.2.2 Perhekeskus ................................................................................................................... 1043.2.3 Monitoimijainen perhevalmennus .................................................................................. 1053.2.4 Neuvolan perheohjaaja .................................................................................................. 1053.2.5 Perhesosiaalityöntekijä ................................................................................................... 1073.2.6 Osallisuus ....................................................................................................................... 108

33.3 SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN KEHITTÄMINEN ..................... 1093.3.1 Valtakunnalliset taustat .................................................................................................. 1093.3.2 Paikalliset taustat ............................................................................................................ 1103.3.4 Käytännön opettaja sosiaalialan työn kehittäjänä .......................................................... 1103.3.5 Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työparityöskentely ja tehtäväkuvaustenselkeyttäminen ............................................................................................................................. 1113.3.6 Opetusyhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä .......................................... 1123.3.7 Sosiaalialan koulutuksen ja työelämän yhteyksien tiivistäminen .................................... 1133.3.8 Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi ............................................................................. 1133.3.9 Opinnäytepörssi ............................................................................................................. 1143.4 HANKKEEN KUSTANNUKSET .......................................................................................... 1143.5 HANKKEEN ARVIOINTI ...................................................................................................... 1153.6 POHDINTA ............................................................................................................................ 1164 PAKASTE 1: LAPSEN HYVÄ ARKI, POHJOIS-POHJANMAAN OSAHANKE .............. 1194.1 LAPSEN HYVÄ ARKI -HANKE............................................................................................ 1204.1.1 Lapsen hyvä arki – osa Kastetta ja PaKastetta .............................................................. 1204.1.2 Tavoitteet ja odotetut vaikutukset ................................................................................ 1204.1.3 Toimijat, organisoituminen ja resurssit ......................................................................... 1214.3.3 Resurssit ja työntekijät .................................................................................................. 1234.1.4 Alueellinen kehittäjäverkosto ja muut verkostot .......................................................... 1254.1.5 Tuetun prosessikehittämisen malli ................................................................................ 1264.1.6 Kehittämistyön keskeiset tulokset ................................................................................ 1274.2. PYSYVÄN KEHITTÄMISRAKENTEEN JUURELLA – KEHITTÄMISTYÖ KALLION JASELÄNTEEN PERUSPALVELUKUNTAYHTYMISSÄ .............................................................. 1294.2.1 Kehittämisalueiden esittely ............................................................................................ 1294.2.2 Kehittämisen lähtökohdat, tavoitteet ja suunnitelmat .................................................. 1314.2.3 Moniammatilliset kehittämistiimit ja työryhmät ............................................................ 1334.2.4 Keskeiset tulokset ......................................................................................................... 1364.2.5 Koulutusprosessit ja ajankohtaisfoorumit ..................................................................... 1384.2.6 Verkostoyhteistyö ja tiedottaminen .............................................................................. 1414.3 KEHITTÄMISTYÖ KOILLISMAAN KAIROILLA ............................................................... 1434.3.1 Koillismaan kehittämisalue ............................................................................................. 1434.3.2 Kehittämistyön käynnistyminen ja työryhmien nimeäminen ......................................... 1444.3.3 Kehittämissuunnitelma ................................................................................................... 1464.3.4 Kehittämistyön tavoitteet, keskeiset toiminnot ja tulokset .......................................... 1484.3.5 Ajankohtaisfoorumit ...................................................................................................... 1524.3.6 Verkostoyhteistyö ja tiedottaminen .............................................................................. 1534.4. KEHITTÄMISTYÖN ARVIOINTIA JA JATKOHAASTEITA ............................................ 1544.4.1 Prosessin arviointia ........................................................................................................ 1544.4.2 Webropol-kyselyn toteutus ja vastaajat ........................................................................ 1544.4.3 Kehittämistyön rakenteet ja tuettu prosessikehittämisen malli .................................... 1554.4.4 Hankkeen tavoitteiden toteutuminen ........................................................................... 1574.4.5 Odotetut vaikutukset .................................................................................................... 1584.4.6 Merkitykselliset muutokset ............................................................................................ 1594.4.7 Haasteet ja odotukset .................................................................................................... 160POHJOIS-POHJANMAAN LÄHTEET ......................................................................................... 161POHJOIS-POHJANMAAN LIITTEET .......................................................................................... 163

4TAULUKKOLUETTELOTaulukko 1.1 Uudenlaiset palveluprosessit ..................................................................................................................... 22Taulukko 1.2 Teknologian hyödyntäminen ..................................................................................................................... 23Taulukko 1.3 Ammattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen ......................................................... 25Taulukko 1.4 Osaamisen kehittäminen ............................................................................................................................ 26Taulukko 1.5 Terveyden edistämisen rakenteet ............................................................................................................ 30Taulukko 1.6 Elämäntapaohjauksen kehittäminen ......................................................................................................... 32Taulukko 1.7 Terveyden edistäminen väestötasolla ..................................................................................................... 34Taulukko 1.8 Erityiskysymykset ......................................................................................................................................... 35Taulukko 1.9 Yhteisten kehittämistehtävien sisältö ...................................................................................................... 36Taulukko 1.10 Terveys- ja sosiaalialan yhteinen kehittämistoiminta ......................................................................... 38Taulukko 1.11 Johtamisen kehittämisrakenne ................................................................................................................ 49Taulukko 1.12 Kansalaisneuvontaan saapuneet kysymykset ....................................................................................... 51Taulukko 1.13 Sosiaalikollegan verkkokonsultaatio ...................................................................................................... 52Taulukko 1.14 Sosiaaliportin konsultointi ....................................................................................................................... 52Taulukko 2.15 Yleistiedot Kainuun hankkeesta ............................................................................................................. 70Taulukko 2.16 Kooste tapahtumista ................................................................................................................................. 78Taulukko 2.17 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – Perusterveydenhuolto ............................ 82Taulukko 2.18 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – Suun terveydenhuolto ............................ 84Taulukko 2.19 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – Aikuissosiaalityö ....................................... 86Taulukko 2.20 Sote-toimialan kehitystyön koordinointi .............................................................................................. 87Taulukko 2.21 Tutkittuun tietoon perustuva työ ja palveluiden kehittäminen....................................................... 89Taulukko 3.22 Ohjausryhmän kokoonpano taustatahoineen ..................................................................................... 96Taulukko 3.23 Työrukkasen kokoonpano ....................................................................................................................... 96Taulukko 3.24 Kokkolan alueen kehittäjätiimin jäsenet taustayhteisöineen ........................................................... 97Taulukko 3.25 Peruspalveluliikelaitos Kiurun kehittäjätiimin jäsenet taustayhteisöineen .................................... 97Taulukko 3.26 Klinikkaryhmän kokoonpano .................................................................................................................. 98Taulukko 3.27 Neuvolan varhaisen tuen kehittämisryhmä ......................................................................................... 98Taulukko 3.28 Alueellinen koulutustarjonta ................................................................................................................. 100Taulukko 3.29 Hankkeen menojen toteutuminen kululajeittain ja rahoituskausittain: ....................................... 115Taulukko 4.30 Ohjausryhmän kokoontumiset ja käsitellyt asiat .............................................................................. 123Taulukko 4.31 Alueellisen kehittäjäverkoston kokoontumiset ................................................................................ 125Taulukko 4.32 Kallio-Selänteen alueen moniammatilliset kehittämistiimit ............................................................ 133Taulukko 4.33 Työryhmien jäsenet ................................................................................................................................. 135Taulukko 4.34 Ajankohtaisfoorumit Kallion ja Selänteen alueella ........................................................................... 139Taulukko 4.35 Koillismaan kehittämistiimin kokoukset ja käsitellyt asiat .............................................................. 145KUVIOLUETTELOKuvio 1.1 Kaste -kokonaisuus ............................................................................................................................................ 15Kuvio 1.2 Vastaanoton ja päivystyksen potilaslogistiikan kehittäminen Kemissä ................................................... 18Kuvio 1.3 Uudet palveluprosessit ...................................................................................................................................... 23Kuvio 1.4 Teknologian hyödyntäminen ............................................................................................................................ 24Kuvio 1.5 Työnjako ja moniammatillisuus ....................................................................................................................... 26Kuvio 1.6 Osaamisen kehittäminen .................................................................................................................................. 27Kuvio 1.7 Rytmittömät -hahmot ........................................................................................................................................ 34Kuvio 1.8 Mitkä tekijät auttoivat tavoitteiden saavuttamiseen ................................................................................... 38Kuvio 1.9 Pohdinta ................................................................................................................................................................ 39Kuvio 1.10 Työparipyynnöt ja niihin vastaaminen ......................................................................................................... 53Kuvio 2.11 LogFrame-kehys: Hankkeen keskeiset tavoitteet, tulokset ja eteneminen ........................................ 81Kuvio 3.12 Hallinnollinen Keski-Pohjanmaa ja hankkeessa mukana olevat kunnat................................................ 92Kuvio 3.13 Lastensuojelun kokonaisuus ja perhekeskuksen sijoittuminen siihen ................................................ 102Kuvio 4.14 Kallion peruspalvelukuntayhtymä ............................................................................................................... 129Kuvio 4.15 Selänteen peruspalvelukuntayhtymä .......................................................................................................... 130Kuvio 4.16 Kehittämisen rakenne hankkeen aikana .................................................................................................... 136

5Kuvio 4.17 Kehittämisrakenteen arviointi ..................................................................................................................... 155Kuvio 4.18 Tavoitteiden toteutuminen .......................................................................................................................... 157Kuvio 4.19 Odotettujen vaikutusten arviointi .............................................................................................................. 159LIITELUETTELOLiite 1.1 Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne ................................................................... 67Liite 1.2 Terveyden edistämisen työkokousten aikataulu ja osanottajamäärät kunnittain: .................................. 69Liite 4.3 Hankkeen organisaatio ....................................................................................................................................... 163Liite 4.4 Hankkeeseen liittyvät opinnäytetyöt .............................................................................................................. 163Liite 4.5 Hanketyöntekijöiden koulutukset ................................................................................................................... 170Liite 4.6 Koulutus- ja konsultaatioprosessit Kallion ja Selänteen kehittämisalueilla ............................................ 172Liite 4.7 Koulutus- ja konsultaatioprosessit Koillismaan kehittämisalueilla ........................................................... 174Liite 4.8 Kyselylomake ....................................................................................................................................................... 177Liite 5 Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne ......................................................... 181

6TIIVISTELMÄPohjois-Suomen yhteinen kehittämisrakenne 1TarveVähitellen on ryhdytty puhumaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen rakenteen tarpeellisuudesta. Myöslainsäädäntö muuttuu yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon eheyden suuntaan ja tämän myötä kysymysyhteisestä rakenteesta on yhä oleellisempi.Koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisen toimintamallinrakentaminen edellyttää resurssien yhdistämistä ja toiminnan koordinointia. Kehittämisrakenteella ja toimintamallillaturvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja alueellinen tiedontuotanto.Tässä esitetyt ajatukset ja esitykset ovat tarkoitettu keskustelun käynnistämiseen ja jatkopohdintaan – haastaenavoimesti tulevaisuuden rakentamiseen.ToimijatSosiaalialan osaamiskeskusten sekä perustettavien perusterveydenhuollon yksiköiden toiminta on laissa jaasetuksessa määritelty. Sosiaalialan osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden tehtävät ovatlakien erilaisista sanamuodoista huolimatta pitkälti samansuuntaisia. Terveydenhuoltolaissa perusterveydenhuollonyksiköiden tehtävät on määritelty konkreettisemmin, mutta sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaaohjaava lainsäädäntö antaa enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuksia ottaa huomioon alueelliset näkökohdat.Molempien yhtenä tehtävänä on asiantuntijuuden ja osaamisen tukeminen alueellaan. Lisäksi osaamiskeskuksetja perusterveydenhuollon yksiköt tarjoavat tukirakenteen kehittämistoiminalle alueen kunnille jamuille toimijoille (oppilaitokset, järjestöt, yksityinen sektori).Kuntarakenne on muuttumassa ja sitä kautta Pohjois-Suomessa tapahtuu alueellista eriytymistä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sekä Kainuussa on siirrytty kohti suurempia kuntia ja kuntien yhteistoiminta-alueitaja alueellisia rakenteita. Kuntien lukumäärä on pienentynyt ja ratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämisestä, kehittämisestä ovat muuttumassa. Lapissa vastaavaa palvelurakenteen muutosta eiole näkyvissä, vaan kunnat pyrkivät edelleen järjestämään palvelut itsenäisesti.Alueen oppilaitoksilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli osaamisen ylläpidossa ja tiedontuotannossa.Yhä enemmän on alettu edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon ja kehittämistoiminnanintegraatiota. Kehittämisen kannalta on myös tärkeää, että kehittäminen ja tutkimus toimivat nykyistä kiinteämmässäyhteistyössä. Tutkittuun tietoon perustuva toiminta ja johtaminen ovat edellytyksiä tulevaisuudentarpeiden ennakoimiseen, niin kehittämistoiminnassa kuin palveluiden tuotannossa.ToimintamalliKehittämisrakenteelle tulevien ja asetettujen haasteiden ja tavoitteiden huomiointi edellyttää, että kehittämisrakennekattaa sosiaali- ja terveydenhuollon koko palveluketjun perustasolta erityisvastuualueelle asti.Rakenteen on oltava maantieteellisesti kattava ja yhtenäinen alan kokonaisohjauksen kannalta. Maantieteellisetrealiteetit huomioiden rakenteen on kuitenkin perustuttava sellaisille maakunnallisille tai muille alueellisestiperustelluille ratkaisuille, jotka mahdollistavat paikallisen luontevan toiminnan.Kehittämisrakenteen muodostamiseen tarvittavien toimijoiden keskinäinen organisoituminenon mahdollista tehdä nykyiseltä pohjalta monitoimijaisesti ja sopimuksellisesti. Sosiaali- ja ter-1 PaKaste hankkeen ajan on toiminut työryhmä (Knif Pirjo, Kostamo‐Pääkkö Kaisa, Lohi Jouni, Niskala Asta, PekkalaTerho, Rautalin Riitta, Vähärautio Aira), joka on työstänyt työpaperin (Liite 5) yhteisestä kehittämisrakenteesta/‐verkostosta.Yhteistä työpaperia on käsitelty PaKaste‐hankkeen eri työseminaareissa. Sen pohjalta työpaperia on työstettyeteenpäin ja käsitelty neuvottelukunnan kokouksissa ja PaKaste tulosseminaarissa 4.–5.10.2011.

7veydenhuollon kehittämisrakennetta tulisi voida kehittää jo lähitulevaisuudessa riippumatta siitä, missä aikataulussasosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntöä ja kuntarakennetta säätelevää lainsäädäntöäkirjoitetaan. Tämä voi tapahtua kehittämällä alueellista yhteistyörakennetta neuvottelukunta- ja sopimusmenettelynpohjalle. Tässä tarkoituksessa muodostetaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisenyhteistoiminnallinen sopimuksellinen rakenne. Eri toimijatahojen kanssa neuvoteltuaalueellista SOTE-yhteistoimintasopimusta toteuttamaan perustetaan keskeisten toimijoidenmuodostama neuvottelukunta, jossa ovat edustettuna kunnat, yliopistot, osaamiskeskukset,sairaanhoitopiirit/perusterveydenhuollon yksiköt, kuntayhtymät, yhteistoiminta-alueet,järjestöt, ammattikorkeakoulut yritykset ja muut alueella keskeisiksi määritellyt tahot. Uudenkehittämisrakenteen ja -työn keskeisinä välineinä ovat alueelliset sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiset kehittämisverkostotsiten, että kehittämistyö on yhä moniammatillisempaa.Kehittämistä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa siten, että syntyy vakiintuneet mallit uudistaa palvelujaasiakaslähtöisesti (esim. kehittäjäasiakkaat, kokemusasiantuntijat). Keskeisiä näissä yhteisissä kehittäjäverkostoissaovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollonkehittämisyksiköiden yhteydessä. Vastaavasti alueen kunnissa, kuntayhtymissä, yhteistoiminta-alueillatyöskentelee kehittäjätyöntekijöitä perusterveydenhuollon, terveyden edistämisen ja sosiaalihuollonyhteisen kehittämisverkoston turvin ja tuella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät ovatsijoitettuna eri kuntiin, kuntayhtymiin, yhteistoiminta-alueille, osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollonyksiköiden sekä yhteistyökumppaneiden tiloihin. Tämä mahdollistaa kiinteän yhteistyön sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluiden ja kehittäjätyöntekijöiden välillä Samalla kyetään turvaamaan asiakkaiden osallistuminenkehittämistyöhön. Kun oppilaitokset kytketään mukaan verkostoon, osaamisen ylläpitäminen varmistuu.Alueellinen verkostomainen yhteistyön ja kehittämisen rakenne turvaa myös alueellisen tiedontuotannon.Uudessa kehittämisrakenteessa on tärkeää vahvistaa kuntien ja yliopiston välistä yhteistyötä perus- ja erikoistumiskoulutuksessa,täydennyskoulutuksessa ja tutkimuksessa. Tähän tarvitaan osaamiskeskusten/perusterveydenhuollonyksikköjentarjoamaa verkostorakennetta.Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminenPaKasteen eri osahankkeissa (Kainuu, Lappi, Lapsen hyvä arki, Nuppu) on nyt takana kahden vuoden yhteisenkehittämisen taival ja yhteistä kehittämisen tapaa on koeteltu eri malleilla. Lapin osahankkeessa sosiaalijaterveyden yhteisenä työnä on mm. mallinnettu ja kahdessa kunnassa on käytössä Varhain vanhemmaksi-toimintamalli. Mallista ovat kiinnostuneita myös muut Lapin kunnat. Olemme kehittäneet asiakaskehittäjätoimintamalliasekä pitäneet eri Lapin kunnissa hyvinvointiryhmiä. Lapsen hyvä arki -hankkeessa on toiminutmoniammatillisia kehittämistiimejä. Lisäksi alueella on otettu käyttöön moniammatillinen varhaisen tuentoimintamalli lapsiperheiden palveluissa. Nuppu -osahankkeessa on otettu käyttöön perhekeskustoimintamalli.Kainuussa on haastettu terveysalalle uudenlaista näkökulmaa, jossa terveyshyötymalliin on haettu sosiaalistaulottuvuutta.Sosiaali- ja terveyden yhteisiä käytännön työmalleja on kyllä kehitetty ja saatu käytäntöihin ja kunnille työskentely-ja toimintamalleiksi, mutta ei se ole ollut aina helppoa. Esimerkiksi Lapin osahankkeessa sosiaali- jaterveyspalvelujen kehittäminen on ollut niin erillistä, että aluksi piti kehittää yhteinen työskentelyalusta. Sovimmeyhteiset työkokoukset, joissa käsittelimme ja esittelimme omia terveyden ja sosiaalisen kehittämisentehtäviä. Pikkuhiljaa aloimme puhua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä kehittämisestä ainakin yhteistenpilottien ja kokeilujen muodossa. Yhteisen työkulttuurin makuun päästiin joidenkin yhdessä suunniteltujenpilottien kautta (Varhain vanhemmaksi -malli, hyvinvointiryhmät, asiakaskehittäjätoiminta). Suunnitteluvaiheessavalmisteltu konkreettinen henkilöstön yhteistyön malli on tukenut terveyden edistämisen, perusterveydenhuollonja sosiaalityön kehittämistä Lapissa ja laajempaa verkostoitumista Pohjois-Suomen monialaisetsosiaalipalvelut -kokonaisuudessa. Kehittämisen rakennemallissa 2 lähdettiin siltä pohjalta, että PaKaste-hanke on kokonaisuus, vaikkakin kaksi vuotta on lyhyt aika näin laajoille kehittämistavoitteille, joissa myöserilliset rakenteet vaikuttavat työn etenemiseen. Hyvään alkuun päästiin ja Lapissa sosiaalityötä, perusterveydenhuoltoaja terveyden edistämistä kehitettiin sekä erikseen että yhdessä. Alusta saakka etsittiin yhtei-2 Liite 1.1 Monialaiset sosiaali‐ ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne

8siä kehittämisalueita ja haastoimme keskinäistä vuoropuhelua eri areenoilla ja myös yhteisesti tekemällä.Yhteisen työkulttuurin ja kehittämistyön edistäjänä oli se, että terveydenhuollon ja sosiaalialan kehittäjätyöntekijätsijaitsivat samassa fyysisessä toimintaympäristössä – näin emme voineet ”unohtaa” toisiamme. Keskusteluakäytiin yhteisissä aamupalavereissa, työkokouksissa, kahvihuoneessa, käytävillä ja toistemme työhuoneissa.Tämä oli oleellinen tekijä, joka edisti sosiaali- ja terveyden yhteisten pilottien ja kehittämistehtäviensyntyä.Mitä annettavaa PaKaste-hankkeella on käytäntöihin ja juurrutettavaksi 3 ?Olemme jäsentäneet juurruttamisen sisältöjä kolmella tasolla: 1) toimintatavat, 2) toimintamallit ja 3) menetelmät.Toimintatavoissa olemme kehittäneet mm. moniammatillisia kehittämisverkostoja, asiakaskehittäjätoimintaa,kehittäjätyöntekijämallia sekä työskentelyjaksoja kunnille ja eri toimijoille. Asiakaskehittäjätoiminnassapunaisena lankana on, että asiakkaat ja potilaat otetaan mukaan kehittämään palveluita. Olemmeavanneet kansalaisneuvonnan, jossa on mukana vastaamassa palvelunkäyttäjiä eli kokemusasiantuntijoita.Kehittäjätyöntekijämallin kautta perustyötä tekevät viranhaltijat pääsevät kehittämään palveluita yhdessäoman tiiminsä kanssa ja näin kehittämistä ei ulkoisteta. Työskentelyjaksomallissa kunnat voivat päättää tarpeidensamukaisen kehittämiskohteen, jota kehittävät kolmen kuukauden rahoituksella. Moniammatillisillakehittämisverkostoilla on huolehdittu kokonaisvaltaisesta sektorirajat ylittävästä kehittämisen mallista.PaKasteessa on kehitetty ja pilotoitu kunnasta riippuen useita (yli 30) eri toimintamalleja mm. varhainenavoin yhteistoiminta ja tuen malli, kasvatuskumppanuusmalli, perhekeskusmalli, monitoimijainen perhevalmennus,perhenavigaattori -toimintatapa, neuvolan perheohjaajamalli, perhesosiaalityönmalli, vertaishaastattelumalli,arjen käytäntöjen opas ja toimintamalli varhaiskasvatustyöhön, varhain vanhemmaksi-toimintamalli, lääkäri–hoitaja -työparityön malli, suun terveydenhuollon edistämisen toimintamalli/käsikirja,terveyshyötymalli, asiakaskehittäjätoimintamalli, vaikuttavuuden arviointimalli, sijaishuollon malli, Likihyvä-toimintamalli, suunnitelmallisen työskentelyn ja asiakastyön tilannearvioinnin malli, työskentelymalli sosiaalityöntekijäja sosionomi -työparityölle. Mallintaminen toimii työn kehittämisen välineenä ja työskentelyn tuotoksenasyntynyt malli on senhetkisen tilanteen kuvaus. Haaste on, etteivät mallit useinkaan ole sellaisenaansiirrettävissä toiseen toimintaympäristöön, vaan tarvitsevat työstämistä toimiakseen uudessa ympäristössä.Jokainen työpaikka/tiimi/kunta muokkaa toimintamallia oman näköisekseen.Pohjois-Suomessa on kehitetty, koulutettu ja käyttöönotettu myös paljon erilaisia menetelmiä, esimerkiksiryhmätyön ja yhteisöllisiä työmenetelmiä. Kunnissa on toiminut nuorten ryhmiä, kuntouttavan työtoiminnanryhmiä, ikihyväryhmiä, hyvinvointiryhmiä, tupakasta irti -ryhmiä, perheleirejä ja parisuhderyhmiä. Yhteinenkokemus on, että ryhmätoiminnassa on voimaa. Lisäksi menetelmäosaamista on kohdennettu lapsi- ja perhepalveluihinmm. perhenavigaattori, vanhemmuuskortit, huoli puheeksi sekä lapset puheeksi menetelmät jailoa vanhemmuuteen toimintatapa/opas. Lisäksi vertaisryhmätoiminnan viriämiseksi on järjestetty vertaisryhmäohjaajakoulutustasekä koulutusta eri lapsi ja perhetyön menetelmiin (mm. dialogisuuteen ja verkostoihin,ryhmäohjaukseen, ehkäisevään työhön, lapsilähtöiseen työskentelyyn, parisuhde ja perheen vuorovaikutussuhteisiin,läheisneuvonpitoon, ihmisiin kohdistuviin vaikutusten arviointiin, hyvien käytäntöjen dialogiin).Käytäntöjen siirrettävyys, jatkuvuus ja tutkittavuusPaKaste II tarjoaa juurruttamiseen tukea. Olemme alustavasti suunnitelleet juurruttamisen tavaksi, että levitettäväntoimintamallin kehittämisessä mukana olleet kuntien työntekijät jalkautuvat muihin kuntiin kertomaankehitetystä toimintamallista ja antamaan ”vierihoitoa” toimintatavan käyttöönottoon. Tähän toimintaankunnat voivat saada työskentelyjaksorahoitusta ja hankkeen koordinaattoreiden ja suunnittelijoidentukea. Menetelmäosaamisen levittämiseen olemme alustavasti suunnitelleet työparityöskentelymallia, jolloinkunnat voivat tilata menetelmäosaajaa työpariksi työhönsä. PaKasteen aikana organisoidut esimerkiksi moniammatillisetkehittäjätiimit ja verkostot jatkavat toimintaansa ja ovat näin hyvä pohja kehitettyjen käytäntöjenjuurruttamiseen ja levittämiseen. PaKaste II -hanke seuraa ja arvioi, miten juurruttamistyössä on onnistuttu.3 https://vk.sosiaalikollega.fi/kaste/juurrutettavat/index_html/view

91 LAPPITILIPÄÄTÖKSEN JA TULOSTEN ARVIOINNIN AIKA – MITÄ SAIMME LAPISSA AIKAAN?Lapin osahanke, yhteiset tavoitteet1. Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee ja terveys ja kestävä elämäntapaparanevat kehittämällä kuntien perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita.2. Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuoltoa kehitetään sektorirajat ylittäen moniammatillistenkehittäjätiimien koordinoimana.3. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon rakennetaan yhteisiä asiakaskeskeisiä toiminta- ja työskentelymalleja:kuntien lastensuojelu- ja aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollonvastaanotto- ja päivystystoimintaan, neuvolatoimintaan sekä näiden perustana olevaanterveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu.5. Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelutkehittyvät. Lappiin syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne sosiaali- ja terveyspalveluihin.SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEINEN KEHITTÄMISRAKENNESosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on ollut niin erillistä, että aluksi piti kehittää yhteinentyöskentelyalusta. Sovimme yhteiset työkokoukset, joissa käsittelimme ja esittelimme omia terveydenja sosiaalisen kehittämisen tehtäviä. Pikkuhiljaa aloimme puhua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestäkehittämisestä ainakin yhteisten pilottien ja kokeilujen muodossa. Yhteisen työkulttuurinmakuun päästiin joidenkin yhdessä suunniteltujen pilottien kautta (Varhain vanhemmaksi -malli, hyvinvointiryhmät,asiakaskehittäjätoiminta). Suunnitteluvaiheessa valmisteltu konkreettinen henkilöstönyhteistyön malli on tukenut terveyden edistämisen, perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kehittämistäLapissa ja laajempaa verkostoitumista Pohjois-Suomen monialaiset sosiaalipalvelut-kokonaisuudessa. Kehittämisen rakennemallissa 4 lähdettiin siltä pohjalta, että PaKaste -hanke onkokonaisuus, mutta kaksi vuotta on lyhyt aika näin laajoille kehittämistavoitteille, joissa myös erillisetrakenteet vaikuttavat työn etenemiseen. Hyvään alkuun päästiin ja Lapissa sosiaalityötä, perusterveydenhuoltoaja terveyden edistämistä kehitettiin sekä erikseen että yhdessä. Alusta saakka etsittiinyhteisiä kehittämisalueita ja haastoimme keskinäistä vuoropuhelua eri areenoilla ja myös yhteisestitekemällä. Yhteisen työkulttuurin ja kehittämistyön edistäjänä oli se, että terveydenhuollonja sosiaalialan kehittäjätyöntekijät sijaitsivat samassa fyysisessä toimintaympäristössä – näin emmevoineet ”unohtaa” toisiamme. Keskustelua käytiin yhteisissä aamupalavereissa, työkokouksissa, kahvihuoneessa,käytävillä ja toistemme työhuoneissa. Tämä oli yksi oleellinen tekijä, joka edisti sosiaalijaterveyden yhteisten pilottien ja kehittämistehtävien syntyä.Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan sekä laaja-alaista tieteenalat yhdistävää osaamista että sektorikohtaistaosaamista. Kehitettäessä palveluja asiakaslähtöisiin, kokonaisvaltaisiin ja vaikuttaviin palveluprosesseihin,oman sisältöalan erityisosaamisen rinnalle nousee vahvasti sosiaali- ja terveysalan prosessi-ja verkosto-osaaminen. PaKaste 1 -vaiheen kokemuksesta voi todeta, että yhteinen sosiaali- ja4 Liite 1.1 Monialaiset sosiaali‐ ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne

10terveydenhuollon kehittämisympäristö tarjoaa työntekijöille ja opiskelijoille sekä asiakkaille hyvänkäytännön kosketuksen ja yhteisöllisyyden kokemuksen.SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISRAKENNE JA MALLITKehittäjäasiakastoiminnan malliYleinen ryhmätyön malliLikihyväryhmät ja Varhain vanhemmaksi prosessi malli (Kemi-Tornio), hyvinvointiryhmät, parisuhdekurssit,perheleiri, MettäterapiaErilaisia toimintamalleja moniammatilliseen toimintaan, esim. Neuvolaperhetyön käsikirjaEHDOTUS: Pohjois-Suomen Sosiaali- ja terveydenhuollon verkostomainen kehittämisen organisointimallinjatkaminen PaKaste II:ssaPERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINENPerusterveydenhuollossa tavoitteiksi asetettiin uudenlaisten palveluprosessien kehittäminen, teknologianhyödyntäminen, ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistaminen ja osaamisen kehittäminen.Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kehitettiin toimintoja kuntalähtöisesti lappilaisissa terveyskeskuksissaerilaisia vastaanoton, päivystyksen ja neuvolan toimintoja. Kehittämistyö toteutettiin ennakkoonsovituissa pilottikunnissa (Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio, Kolari ja Ranua) laajemmilla resursseillaja muissa kunnissa hieman pienemmillä panoksilla. Kokeiluista saatuja tuloksia on levitettytiedottamalla ja uusia palveluprosesseja tullaan juurruttamaan PaKaste -hankkeen toisessa vaiheessa.Juurruttamistyössä operatiivisina yksikköinä tulevat toimimaan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollonyksiköt. PaKasteen ensimmäisessä vaiheessa panostettiin runsaasti voimavaroja terveyskeskustenhenkilöstön osaamisen kehittämiseen erilaisten seminaarien avulla. Lääkäreiden osaamistaedistettiin yhteistyössä Oulun Yliopistollisen sairaalan yleislääketieteen yksikön kanssa aluekouluttajalääkäritoimintamalliatoteuttamalla. Sosiaalialan kanssa yhdessä kehitettiin muun muassa nuortenperheiden hyvinvoinnin ja tuen tarpeen kartoittamista.PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINENPotilaslogistiikan parantaminenLääkäri–hoitaja -työparimallin käyttöönottoHoitopolkujen päivittäminenAjanvarausvastaanoton ja päivystyksen prosessien kehittäminenSähköisen ajanvarauksen ja tekstiviestipalvelun käyttöönottoTeknologian käyttöönotto palveluiden saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta turvaamassaUudenlaiset palveluprosessitAmmattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminenOsaamisen kehittäminenTERVEYDEN EDISTÄMINENTerveyden edistämisen toiminta PaKasteessa toimi jatkumona Lapissa vuosina 2006–2008 toimineelleTerve Lappi -hankkeelle. Terveyden edistämisen toimintaan valittiin neljä päätoimintalinjaa.Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisessä jatkettiin tiivistä yhteistyötä Lapin kunnissa toi-

11mivien terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja poikkihallinnollisten terveyden edistämisen työryhmienkanssa. Kunnat panostivat PaKasteen aikana hyvinvointikertomusten tekoon ja kymmenenkuntaa valmisteli terveyden edistämiseen liittyvällä työskentelyjaksollaan hyvinvointikertomusta.Neljä kuntaa pääsi alulle sähköisen hyvinvointikertomuksen teossa. Ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointimenetelmän käyttöönottoa tuettiin viidessä kunnassa koulutuksin ja työkokouksin.Lappiin ryhdyttiin jalkauttamaan Päijät-Hämeessä kehitettyä ja tutkittua Ikihyvä -elämäntapaohjausprosessia,joka antaa selkeän mallin aikuistyypin diabeteksen seulontaan ja riskihenkilöidenelämäntapaohjaukseen ryhmässä. PaKasteen aikana Lappiin koulutettiin Ikihyvä-ohjaajia ja aloitettiinryhmätoiminta sekä järjestettiin ryhmäohjaajille kehittymispäiviä. Ryhmistä saatiin arvokasta kokemustaseulonnoista ja ryhmäohjauksen toteutuksesta sekä niissä ilmenevistä haasteista.Väestöstrategian teemaksi valittiin elämän rytmit ja siihen liittyen luotiin neljä Rytmittömät -hahmoa,joilla jokaisella on jokin rytmi hukassa. Hahmoista luotiin sarjakuvia, jotka ilmestyivät Lapissa paikallislehdissä.Yleisötapahtumiin tehtiin rytmipyörä-toimintapiste, joka herättelee lappilaisia ihmisiämiettimään omia rytmejään rytmitestien avulla.TERVEYDEN EDISTÄMINENTerveyden edistämisen poikkihallinnolliset työryhmätHyvinvointikertomuksetTerveysvaikutusten arviointi (IVA)Elämäntapaohjaus (Ikihyväryhmät)Väestökampanjat (Rytmittömät)SOSIAALIPALVELUIDEN KEHITTÄMINENOMAN TYÖN TUTKIMISEN JA KEHITTÄMISEN TAVAT JA MALLITKehittäjä-sosiaalityöntekijämalliSosiaalitoimistojen vaikuttavuuden arvioinnin toteutustapaSosiaalityön johtamisen kehittämisrakennemalliOpetus- ja tutkimusyhteistyön kytkeminen kehittämistyöhönAsiakaskehittäjätoimintaOman työn tutkimisen ja kehittämisen tapa ja malli oli kehittämistyötä, jota koordinoitiin Poskentyöntekijöiden ja PaKasteen alueellisten työntekijöiden voimavaroilla. Myös oppilaitosten rooli ontärkeä. Tämä on kehittämistyötä, joka ei ole yksittäisten kuntien vastuulla ja tarvitsee toteutuakseenyhteistä koordinaatiota ja alueellista rakennetta muodostuakseen jatkuvaksi toimintatavaksi arjenkäytäntöihin. Loppukaneettina voi todeta, että kehittämistoiminnan pitää pohjautua tutkittuun ja arvioituuntietoon.PALVELUJEN SAATAVUUDEN JA OSAAMISEN VÄLITTÄMISEN TASOTKansalaisneuvontaVerkkokonsultaation laajentaminenTyöparityö

12Palveluiden saatavuus ja osaaminen kytkeytyvät vahvasti kysymykseen, onko Lapilla tarvettasosiaalialan erityisosaamiseen ja miten osaaminen täällä turvataan? Lappi tarvitsee tulevaisuudessaoman rakenteen/mallin palveluiden, osaamisen ja konsultaation turvaamiseksi. Tätä työtä ja sensuunnittelua jatketaan yhdessä kuntien kanssa PaKaste II:ssa.YHTEISÖLLISTEN TYÖMENETELMIEN KEHITTÄMINENRyhmätyön yleinen malliNuorten kuntouttavan työtoiminnan ryhmätyön mallit / Inari ja TornioTirlittan -tyttötalo/TornioMettäterapia/EnontekiöParisuhderyhmätPerheleiriLäheisneuvonpitoJo alkuvaiheessa kehittämisen punaiseksi langaksi otettiin yhteisöllisten työmenetelmien levittäminenLapin käytäntöihin. Kunnissa on toiminut erisisältöisiä ryhmiä, joista monet ovat luonnostaan olleetsosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä toiminnallisia ryhmiä. Ryhmätyön toimintamallin levittämistätarvitaan edelleen. Kysymys on menemisestä sinne missä asiakkaatkin ovat, omissa luonnollisissaympäristöissään ja työskentelyn muuttamista toiminnallisempaan suuntaan, jossa myös asiakkaatvoivat tukea toinen toistaan. Haasteena ovat edelleenkin palvelujärjestelmämme byrokraattisetrakenteet. Esimerkiksi ryhmät eivät useinkaan toimi virkatyöaikana (aikajänteellä 8–16) ja jo tämävaatisi kunnallisen työehtosopimuksen uudistamisesta. Onko kunnallisella viranhaltijallatulevaisuudessakaan mahdollista työskennellä ryhmätyömenetelmin? Tarvitaan yhteiset, joustavatpelisäännöt yhteisöllisten työmenetelmien jalkauttamiseen sekä muutoksia työkulttuuriin ja senilmapiiriin.KUNTIEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄT JA SOSIAALITYÖN PROSESSIMALLITEnontekiö – Saamenkielinen sosiaalityöInari – Suunnitelmallinen sosiaalityö ja nuorten kanssa tehtävä työKemi – Nuorten palveluprosessimalliKemijärvi – Perhelähtöisen työskentelymallin juurruttaminenKittilä – Nuorten kanssa työskentelyRovaniemi – Lastensuojelun sijaishuollon prosessimalliTornio – Nuorten sosiaalityön ja toimeentulotukityöskentelyn prosessimallit sekä Länsi-Pohjan seudullinen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen malliKuntien kehittäjätyöntekijät ovat kehittäneet oman kuntansa työtä ja koko sosiaalityön tiimin työtä.Tämä on tärkeää, vaikkakin usein näkymätöntä kuntarajojen ulkopuolelle. Uusia työ- ja toimintamallejaon otettu käyttöön niin kehittäjätyöntekijöiden omassa asiakastyössä kuin koko tiimissä. Kehittäjätyöntekijälläon tärkeä rooli kuntansa tiimin innostajana ja tiedonvälittäjänä oman työn kehittämisessäja arvioinnissa. Tärkeää on myös, että kunnat ovat saaneet itse päättää mitä kehitetään, eikäkehittämistyötä ole ulkoistettu, vaan kehittäjätyöntekijä pysyy oman tiiminsä työntekijänä.

13KEHITETTYJEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTTAMISEN JA LEVITTÄMISEN AIKAPaKaste II -hanke juurruttaa ja levittää PaKaste I:n aikana käynnistettyjä toimenpiteitä ja kehittää sosiaali-ja terveydenhuollon toimintamalleja palvelujen ja yksilöiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnilleja alueen toimijoille on kerätty levitettävien mallien pankki nettisivustolle 5 .Mitä annettavaa PaKaste-hankkeella on käytäntöihin?Olemme jäsentäneet juurruttamisen sisältöjä kolmella tasolla: 1) toimintatavat, 2) toimintamallit ja3) menetelmät. Toimintatavoissa olemme kehittäneet mm. asiakaskehittäjätoimintaa, kehittäjätyöntekijämalliasekä työskentelyjaksoja kunnille ja eri toimijoille. Asiakaskehittäjätoiminnassa punaisenalankana on, että asiakkaat ja potilaat otetaan mukaan kehittämään palveluita. Olemme avanneetkansalaisneuvonnan, jossa on mukana vastaamassa palvelunkäyttäjiä eli kokemusasiantuntijoita. Kehittäjätyöntekijämallinkautta perustyötä tekevät viranhaltijat pääsevät kehittämään palveluita yhdessäoman tiiminsä kanssa ja näin kehittämistä ei ulkoisteta. Työskentelyjaksomallissa kunnat voivatpäättää tarpeidensa mukaisen kehittämiskohteen, jota kehittävät kolmen kuukauden rahoituksella.PaKasteessa on kehitetty ja pilotoitu kunnasta riippuen useita (yli 30) eri toimintamalleja mm.Varhain vanhemmaksi -toimintamalli, lääkäri–hoitaja -työparityön malli, asiakaskehittäjätoimintamalli,vaikuttavuuden arviointimalli, sijaishuollon malli, Likihyvä -toimintamalli. Mallintaminen toimii työnkehittämisen välineenä ja työskentelyn tuotoksena syntynyt malli on senhetkisen tilanteen kuvaus.Haaste on, etteivät mallit useinkaan ole sellaisenaan siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön, vaantarvitsevat työstämistä toimiakseen uudessa ympäristössä. Jokainen työpaikka/tiimi/kunta muokkaatoimintamallia oman näköisekseen.Pohjois-Suomessa on kehitetty, koulutettu ja käyttöönotettu myös paljon erilaisia menetelmiä,esimerkiksi ryhmätyön ja yhteisölliset työmenetelmät. Kunnissa on toiminut nuorten ryhmiä, kuntouttavantyötoiminnan ryhmiä, ikihyväryhmiä, hyvinvointiryhmiä, tupakasta irti -ryhmiä, perheleirejäja parisuhderyhmiä. Yhteinen kokemus on, että ryhmätoiminnassa on voimaa.Käytäntöjen siirrettävyys, jatkuvuus ja tutkittavuusPaKaste II tarjoaa juurruttamiseen tukea. Mallin kehittämisessä mukana olleet kuntien työntekijätjalkautuvat muihin kuntiin kertomaan kehitetystä toimintamallista ja antamaan vierihoitoa toimintatavankäyttöönottoon. Tähän toimintaan kunnat voivat saada työskentelyjaksorahoitusta ja hankkeenkoordinaattoreiden ja suunnittelijoiden tukea. PaKaste II -hanke seuraa ja arvioi, miten juurruttamistyössäon onnistuttu.5 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/juurrutettavat

1.1 PAKASTE 1: LAPPI, PERUSTERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDEN EDISTÄMINENPerusterveydenhuollossa tavoitteiksi asetettiin uudenlaisten palveluprosessien kehittäminen, teknologianhyödyntäminen, ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistaminen ja osaamisen kehittäminen.Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kehitettiin lappilaisissa terveyskeskuksissa kuntalähtöisesti erilaisiavastaanoton, päivystyksen ja neuvolan toimintoja. Kehittämistyö toteutettiin ennakkoon sovituissapilottikunnissa (Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio, Kolari ja Ranua) laajemmilla resursseilla jamuissa kunnissa hieman pienemmillä panoksilla. Kokeiluista saatuja tuloksia on levitetty tiedottamallaja uusia palveluprosesseja tullaan juurruttamaan PaKaste -hankkeen toisessa vaiheessa. Juurruttamistyössäoperatiivisena yksikkönä tulevat toimimaan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt.PaKasteen ensimmäisessä vaiheessa panostettiin runsaasti voimavaroja terveyskeskusten henkilöstönosaamisen kehittämiseen erilaisten seminaarien avulla. Lääkäreiden osaamista edistettiin yhteistyössäOulun Yliopistollisen sairaalan yleislääketieteen yksikön kanssa aluekouluttajalääkäritoimintamalliatoteuttamalla. Sosiaalialan kanssa yhdessä kehitettiin muun muassa nuorten perheidenhyvinvoinnin ja tuen tarpeen kartoittamista.Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa toimi jatkumona Lapissa vuosina 2006–2008 toimineelleTerve Lappi -hankkeelle. Terveyden edistämisen toimintaan valittiin neljä päätoimintalinjaa.Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisessä jatkettiin tiivistä yhteistyötä Lapin kunnissa toimivienterveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja poikkihallinnollisten terveyden edistämisen työryhmienkanssa. Kunnat panostivat PaKasteen aikana hyvinvointikertomusten tekoon ja kymmenenkuntaa valmisteli terveyden edistämiseen liittyvällä työskentelyjaksollaan hyvinvointikertomusta.Neljä kuntaa aloitti sähköisen hyvinvointikertomuksen teon. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmänkäyttöönottoa tuettiin viidessä kunnassa koulutuksin ja työkokouksin.Lappiin jalkautettiin Päijät-Hämeessä kehitettyä ja tutkittua Ikihyvä -elämäntapaohjausprosessia, jokaantaa selkeän mallin aikuistyypin diabeteksen seulontaan ja riskihenkilöiden elämäntapaohjaukseenryhmässä. PaKasteen aikana Lappiin koulutettiin Ikihyvä-ohjaajia ja aloitettiin ryhmätoiminta sekäjärjestettiin ryhmäohjaajille kehittymispäiviä. Ryhmistä saatiin arvokasta kokemusta seulonnoista jaryhmäohjauksen toteutuksesta ja haasteista.Väestöstrategian teemaksi valittiin elämän rytmit ja siihen liittyen luotiin neljä Rytmittömät -hahmoa,joista jokaisella on jokin rytmi hukassa. Hahmoista luotiin sarjakuvia, jotka ilmestyivät Lapin paikallislehdissä.Yleisötapahtumiin tehtiin Rytmipyörä -toimintapiste, joka herättelee lappilaisia miettimäänomia rytmejään rytmitestien avulla.Kuviossa 1.1 kuvataan PaKaste -hankkeen rakenne ja terveysosio siinä.

15Kuvio 1.1 Kaste -kokonaisuus1.1.1 Perusterveydenhuollon kehittäminen1.1.1.1 Tausta ja tavoitteetPerusterveydenhuollon kehittämisen osahankkeen tavoitteet muodostuvat valtakunnallisen KASTE-ohjelman tavoitteista 6 . Perusterveydenhuollon kehittämisen toimintasuunnitelmassa 7 tavoitteet tarkentuvatvastaanottotoiminnan, päivystystoiminnan ja neuvolatoiminnan kehittämiseen. Suun terveydenhuoltoon otettu osaksi perusterveydenhuollon toimintaa.Konkreettisiksi tavoitteiksi asetettiin uudenlaisten palveluprosessien kehittäminen, teknologian hyödyntäminen,ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistaminen ja osaamisen kehittäminen. Uudenlaisissapalveluprosesseissa tavoitteiksi asetettiin hoitopolkujen, palveluketjujen sekä toiminta- ja päätöksentekoprosessienkuvaaminen, kriittinen tarkastelu ja niiden parantaminen. Kokoavaksi tavoitteeksiasetettiin palvelun käyttäjän näkökulmasta eheät palvelukokonaisuudet. Teknologian hyödyntämisessätavoitteeksi asetettiin teknologian käyttöönoton lisääminen mm. turvallisuuden tehostamiseksisekä henkilökunnan erityisosaamisen varmistaminen ja konsultaatiokäytänteiden kehittäminen,sähköisten potilastietojärjestelmien mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä asiakkaiden käyttööntulevien sähköisten palvelujen hyödyntäminen. Ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistamisessatavoitteeksi asetettiin lääkäri–hoitaja -työparimallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja arviointisekä työnjaolliset kehittämistoimet eri ammattiryhmien sisällä ja välillä. Osaamisen kehittäminenon läpileikkaava teema hankkeessa. Siinä tavoitteeksi asetettiin osaamisen kehittämistä tukevien6 http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste7 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen

16seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestäminen, yhteistyö alan oppilaitosten kanssa, koulutustentarpeen arviointi ja sisällön suunnitteluun osallistuminen. Tavoitteena oli, että hankkeessa toimivaprofessori on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Yleislääketieteen yksikön perusterveydenhuollonlisäkoulutuksen ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen käytännön koulutustoiminnan tukenaja terveyskeskusten ohjaajalääkäreiden osaamista ja toimintaa tuetaan. Osaamista lisätään tehostamallayhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Myös videoneuvotteluyhteyksienkäyttöä päivystystoiminnan konsultaatiossa kehitetään yhteistyössä UULA -hankkeen 8kanssa.Hankkeessa toimittiin pilottikuntamalliperiaatteella. Hankkeessa oli kuusi pilottikuntaa Lapin alueelta:Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio, Kolari ja Ranua. Pilottikunnat joko jatkoivat jo alkanutta kehittämistäja kehittämisvision toteuttamista tai loivat uusia kehittämiskohteita. Moniammatillisen toiminnanaloittaminen nousi usein esiin kentän toimijoilta. Esimerkiksi Kemissä ja Torniossa pilotoituVarhain vanhemmaksi -toimintamalli 9 äitiysneuvolan ja sosiaalitoimen yhteistyöhön nuoren perheentukemiseksi nousi esiin käytännön toimijoiden tarpeesta.Pilottikuntatoiminnan lisäksi kaikille Lapin kunnille tarjottiin vuosille 2010 ja 2011 mahdollisuuttatyöskentelyjaksoihin 10 , joiden palkkakustannukset maksettiin hankkeesta. Hankesuunnittelijoidentyöpanosta suunnattiin ensisijaisesti pilottikuntiin ja muut kunnat saivat lähinnä konsultaatioluonteistaapua kehittämistyöhön sitä pyytäessään. Järjestetyt seminaarit olivat avoimia kaikille. Tietoa pilottikuntienja muiden kuntien kehittämistyöstä sekä niihin liittyvästä tiedon tuottamisesta jaettiin nettisivujenvälityksellä, seminaareissa ja sähköpostilistan välityksellä.1.1.1.2 Pilottikunnat suunnannäyttäjinä kehittämistyössäPotilaslogistiikan ja hoidon laadun parantaminenTässä hankkeessa potilaslogistiikalla tarkoitetaan niitä toimintoja, jotka parantavat hoidon saatavuutta,laatua tai potilaiden ohjautumista oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Pilottikunnissa kehitettiin tähänliittyviä toimintoja kunnan/terveyskeskuksen lähtötilanne ja kehittämistarve huomioiden. Tarkemmatraportit pilottikunnissa tehdyistä toimista löytyvät nettisivuilta 11 .Lääkäri-hoitaja työparimallin käyttöönottoSimossa 12 tavoitteeksi asetettiin lääkäri–hoitaja -työparimallin käyttöönotto. Lääkäri–hoitaja-työparimallissa työtehtävät jaetaan lääkärin ja hoitajan välillä potilaslogistisesti toimiviksi huomioidentyöparin keskinäinen toiminta. Yhteisesti sovitaan minimissään tehtävä työnjako ja sen lisäksityöparit voivat sopia kullekin parille sopivaa lisätyönjakoa. Tehtävänkuvia ja hoitopolkuja selkeyttämällä,konsultaatiokäytänteistä sopimalla sekä yhteistyötä tukevilla tilaratkaisuilla varmistetaan riittäväosaaminen ja hoidon jatkuvuus.Lääkäri–hoitaja -työparimallin tueksi ja tehostamiseksi potilaslogistiikkaa selkiytettiin useilla tavoilla:• Työtehtävien jakautumista on tarkasteltu kaikkien vastaanoton ammattiryhmien välillä.• Sovittiin yhteisiä käytäntöjä lääkäri-hoitaja työparille• Merkittiin lääkärien ja hoitajien työlistoihin yhteiset konsultaatioajat• Tarkistettiin diabetes-, reuma- sekä astma- ja keuhkoahtaumapotilaan hoitopolkuja.8 Uudet palvelu‐ ja toimintamallit Lapissa 2008–20119 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/uutiset/varhain‐vanhemmaksi‐mallinnus‐julkaistu10 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollontyoskentelyjaksot‐lapin‐kunnissa11 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen12 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollonkuntakansiot/simo

17• Puhelinliikenteessä otettiin käyttöön takaisinsoitto, mikäli soittaja jätti yhteystietonsa.• Suunniteltiin ”korvamerkityt” lääkäriajat asiantuntijahoitajien annettavaksi.• Annettiin potilaan valita lääkäri. Lääkärivalinnan myötä valikoituu myös omahoitaja. Yhteydenottolääkärille ja reseptien uusiminen tapahtuu omahoitajan kautta.Yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi ja työnjaon selkiyttämiseksi sovittiin säännölliset työyhteisöpalaverit.Työyhteisöpalavereissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita. Tiedonvälityksen kannalta työyhteisöpalaveritonnistuivat hyvin. Tavoitteena ollut säännöllinen, yhteinen koulutustapahtuma palaverienyhteydessä jäi toteutumatta.Lisärahoituksella Simossa kehitettiin kuntouttavan työotteen jalkauttamista sosiaalialan hoito- jahoivayksiköihin 13 . Työskentelyjaksoilla tehtiin ja päivitettiin virikekansioita toimintayksiköihin sekäpidettiin toimintatuokioita, käytiin läpi hoitajien ja potilaiden kanssa erilaisia menetelmiä asentohoitoon,liikehoitoon ja rentoutukseen sekä luotiin kirjallinen liikehoito-ohje potilaille jaettavaksi.Ajanvarausvastaanoton prosessien kehittäminenKemissä 14 ryhdyttiin konkretisoimaan aiempina vuosina vastaanoton ja päivystyksen toiminnastatehtyjen selvitysten tuloksia. Käytännössä tämä tarkoitti toimintasuunnitelman tekemistä konkreettisistatoimenpiteistä aikatauluineen ja sen toimeenpanoa.Kehittämisen kohteeksi otettiin kokonaisvaltainen muutos vastaanoton toiminnassa ja siihen liittyvientoimintaa ohjaavien arvojen, vastuiden ja velvollisuuksien selkiyttäminen.13 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollontyoskentelyjaksot‐lapin‐kunnissa14 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollonkuntakansiot/kemi

19mistä omassa luokassaan. Kuntoutussuunnitelma tehdään, toteutetaan ja arvioidaan moniammatillisestisektorirajat ylittäen koulun, opettajien, lapsen ja hänen perheensä sekä eri ammattilaisten yhteistyönähuomioiden kunkin lapsen ja nuoren kokonaistilanne. Kuntoutusjakson jälkeen lapsi tainuori palaa takaisin omaan luokkaansa jatkamaan koulunkäyntiä.Päivystystoiminnan kehittäminen TorniossaTorniossa 16 kehittäminen kohdistui päivystysvastaanoton toiminnan selkiyttämiseen. Länsi-Pohjankeskussairaalassa suunniteltu hoidontarpeenarvioinnin kiireellisyysluokitusta ohjaava järjestelmä onotettu Torniossa niin kiireetöntä kuin kiireellistä ajanvarausta tekevien käyttöön. Kumpikin päivystystyötätekevä lääkäri sai oman hoitajan työparikseen. Työparityötä helpottamaan on kehitetty hoitosuunnitelmalomake,jonka avulla pyritään myös kirjaamisen laadun parantamiseen. Tällä hetkellätoimii kaksi hoitajan vastaanottoa, joille kummallekin annetaan sekä päivittäin että etukäteen vastaanottoaikoja.Ratkaisulla vähennetään ruuhkaa lääkärin vastaanotoilta. Tarvittaessa hoitaja konsultoilääkäriä. Menettelytavasta on sovittu yhteistyössä päivystävien lääkäreiden kanssa.Yksi kehittämistehtävistä oli terveyspalvelujen tuottamista ja terveyden edistämistä palveleva moniammatillinenja monitoimijainen Terveyden tila. Toimintamallin on tarkoitus olla matalan kynnyksenpalveluja sekä nopeasti että pitkäjänteisesti tuottava uusi palvelukonsepti.PaKasteen lisärahoitus on mahdollistanut asiakasvastaavan tai muiden asiantuntijasairaanhoitajientehtävänkuvan kehittämisen tulevia tarpeita varten, joista yksi osa on tilankäyttösuunnitelman laatiminen.Suunnitelman mukaan aiemmin odotustilana toiminutta tilaa voidaan käyttää sekä hoitajan ettälääkärin vastaanottotilana. Työskentelyjakson aikana kehitettiin Tornion hyvinvointipalveluidentarpeisiin Webropol-pohjainen asiakaspalautteen keräämisjärjestelmä tulevan palvelutuotannon kehittämistarpeitakartoittamaan.Päivystystoiminnan kehittämisen lisäksi Torniossa tehtiin neuvolan perhetyön toimintakäsikirja. Sesisältää neuvolan perhetyön koko toimintamallin kattavan kuvauksen ja ohjeistuksen, sen rajapinnassatoimivien yhteistyötahojen yhteystiedot sekä keskeiset lomakkeet ja laadunhallinnan periaatteet.Neuvolan perhetyön toimintakäsikirjasta on mahdollista ottaa suoraan mallia myös muihin toimintakäsikirjoihin.Kotihoidon perhetyö saanee eniten hyötyä nyt työstettävästä toimintakäsikirjamallista.Neuvolan perhetyön toimintakäsikirjaa on työstetty ensisijaisesti sähköisenä tallennettavaksi ja käytettäväksi.Varhain vanhemmaksi Kemissä ja TorniossaVastaanottotoiminnan kehittämisen lisäksi Kemissä ja Torniossa kehitettiin yhteinen toimintamallisosiaali- ja terveystoimen yhteistyöhön nuorten perheiden tukemiseksi 17 . Yhteistyö kuntien välilläoli antoisaa ja toimi erittäin hyvin. Toimintamallin toteutuksen myötä ymmärrys professioiden välillälisääntyi ja uutta osaamista voidaan hyödyntää myös muissa potilas- ja asiakaskontakteissa.Varhain vanhemmaksi -toimintamalli on proaktiivinen tapa tukea nuoren perheen arkea ja samalla lisätäsosiaali- ja terveysalan moniammatillista yhteistyötä. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä/perhetyöntekijätapaavat nuoren perheen yhteisvastaanotolla, jossa kartoitetaan perheenvoimavaroja ja tuen tarvetta. Yhteisvastaanotto järjestetään raskausviikoilla 14–20, jolloin raskauson jo ohittanut alkuvaiheen ja on paremmin realisoitunut osallisille. Tarvittavat tukitoimet pyritäänkäynnistämään välittömästi. Yhteisvastaanotolla kartoitetaan perheen suhtautumista raskauteen jasen tuomiin muutoksiin nuoren perheen elämässä. Samalla kiinnitetään huomiota lapsen syntymänjälkeiseen aikaan, kuten varhaisen vuorovaikutuksen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen sekävanhemman ja lapsen välisen suhteen kannalta.16 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollonkuntakansiot/tornio/17 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/uutiset/varhain‐vanhemmaksi‐mallinnus‐julkaistu

20Toimintamallia on arvioinut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Arvioinnin 18 ja saatujen kokemustenperusteella toimintamalli jää elämään normaalina palveluna Kemiin ja Tornioon. Lisäksi sitä onlevitetty myös muihin Lapin kuntiin. Juurruttamistyötä on tehty erityisesti Kemijärvellä.Verenpainepotilaan hoitopolku hallintorajat ylittävänä yhteistyönäYlitorniolla 19 kehittämiskohteena on ollut verenpainepotilaan hoidon toiminnallinen mallinnus. Tavoitteenaon ollut selkeyttää moniammatillinen hoitoprosessi. Kehittämistyön tulostavoitteeksi asetettuVerenpainepotilaan hoitopolun toimintakäsikirja, versio 1 on valmistunut projektin aikana. Käsikirjaon päivitettävissä, sisältää jo olemassa olevia ohjeita ja siihen on tuotettu uusia ohjeita sekämääritelty hoitoprosessit toimintamalleiksi. Hoitopolun sisään on rakennettu Ikihyvä-mallia mukailevaelintapaohjaus, yksilö- ja ryhmäohjauksen moniammatillisuutta tukevaksi toimintatavaksi. Toimintakäsikirjanpäivitettävää rakennemallia voidaan käyttää muiden kansansairauksien hoitopolkuja kehitettäessä.Kehittämistyön kohteena Ylitorniolla oli myös kotihoidon kehittäminen tiimityön keinoin. Kotihoidontehtäväkuvia selkeytettiin prosesseja mallintamalla (asiakkaaksi tulo, palveluntarpeen arviointi,asiakastyö). Kotiuttamisprosessi on kirjattu, mutta mallintaminen on vielä kesken. Sähköinen hoito/hoivatyönkirjaaminen ja tiedonsiirto on saatu saumattomaksi.Taloudelliset lisäresurssit toivat mahdollisuuden suorittaa sotiemme veteraanien palveluntarpeenarvioinnin. Kotikäynneillä tarjottiin tietoa, palvelunohjausta ja neuvontaa erilaisista palveluista jaetuuksista, arvioitiin toimintakykyä, apuvälinetarvetta sekä mahdollisia asunnonmuutostöitä. Lisäksitarvittavat apuvälineet toimitettiin ja asennettiin kotiin sekä opastettiin niiden käytössä.Kehittämistyön ylläpitämiseksi on Ylitorniolle hankittu Kuntaliiton ITE 3: 2010 Itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä.Menetelmän avulla vastataan myös uuden Terveydenhuoltolain velvoitteeseenlaadunhallintasuunnitelmasta.Sähköinen ajanvaraus asiakaslähtöisyyttä tukemassaKolarissa 20 on otettu käyttöön UULA-hankkeen kehittämät sähköinen ajanvaraus (SAV) sekä palvelutekstiviesti(PTV/TPV). Ne ovat tukeneet asiakaslähtöistä toimintatapaa. Samalla ne ovat vähentäneetajanvaraukseen osallistuvan henkilökunnan työn kuormitusta. Järjestelmän avulla on esimerkiksiyllättäen vapautuneille vastaanottoajoille saatu uusi asiakas. PaKaste -hanke on tukenut kehittämistyötäollen mukana toimintakäsikirjan laatimisessa. Toimintakäsikirja on täydennettävissä jamuokattavissa, tarpeen niin vaatiessa ja muutostilanteissa, terveyskeskuksen henkilöstön toimin.Lisäresurssit mahdollistivat lisäksi monitoimijaisen lastensuojelutarpeen selvittelyn kehittämisen.Tarve oli aikaansaada kolarilainen toimintamalli, joilla reagoidaan lastensuojelu- ja lastensuojelunhuoli ilmoituksiin ja samalla lisätä osaamista tällä alueella. Lopputuotteena on paremmin lapsen tarpeettunnistava toimintatapa. Malli jalostuu käytännöksi työtä tekemällä.Lisäresurssein saatiin alkuun vuodeosaston moduulityön malli. Malli osoittautui toimivaksi ja se onsekä parantanut hoitotyön laadukkuutta että vähentänyt työn kuormittavuutta. Paikallisesti kehitettytoiminnan muutos on hyvä esimerkki kehittämistyön tuloksista.18 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/Arviointiraportti%20Varhain%20vanhemmaksi.pdf19 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollonkuntakansiot/ylitornio20 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollonkuntakansiot/kolari

21Laadukasta hoitoa osaamisella ja hoidon jatkuvuutta teknologiaa hyödyntämälläRanualla 21 selviteltiin päivystyspuhelinliikenteen toimivuutta ja hoitohenkilökunnan valmiuksia hoitoohjeidenantamiseen sekä ohjeiden toimivuutta. Pääsääntöisesti tulokset olivat hyviä, parannettavaajäi lähinnä Terveysportin käytön tehostamisessa. Yhteispäivystystä käyttäneitä ranualaisia haastateltiinja tulosten mukaan he olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja hoitoon niinRanualla kuin yhteispäivystyksessäkin.Terveyskeskuksen vastaanoton toimintaa kehitettiin muokkaamalla reseptin uusimiskäytäntöjä, selkiyttämällätyönjakoa päivystävän hoitajan ja toimenpidehoitajan välillä, varaamalla lääkäriaikoja päivystävänhoitajan käyttöön, selkiyttämällä laboratoriovastausten antamista potilaille ja sijoittamallatiettyjä kontrollilaboratoriotutkimuksia pois kiireisiltä maanantaiaamuilta. Hankekaudella saatiinotettua käyttöön työntekijöiden sähköiset ajanvarauslistat. Tämä on parantanut asiakkaiden saamaapalvelua ja sujuvoittanut toimintaa. Vastaanotolta pystytään nyt tarkistamaan esimerkiksi neuvolanterveydenhoitajan läsnäolo ja ohjaamaan tarvittaessa asiakas hänen vastaanotolleen. Potilaiden ”luukuttaminen”on vähentynyt, samoin työntekijöiden tavoittaminen on helpottunut.Hoidon jatkuvuutta on parannettu kouluttamalla hoito- ja hoivalaitoksien henkilökuntaa sähköisenpotilastietojärjestelmä Mediatrin käyttöön. Sosiaali- ja terveystoimen yhteisen potilastietojärjestelmänavulla esimerkiksi tieto lääkityksistä pysyy ajan tasalla potilaan siirtyessä osastolta takaisinomaan yksikköönsä ja terveyskeskuksessa on ajantasainen tieto potilaan toimintakyvystä. Kokonaiskehittämiseenkuului myös valmistautuminen e-reseptin käyttöönottoon ja potilasturvallisuussuunnitelmantekeminen.Tiedon välitystä on tehostettu järjestämällä työyhteisöpalavereja kerran kuukaudessa ja tarvittaessajokaviikkoiseen lääkärimeetingiin kutsutaan mukaan muita työntekijäryhmiä. Tehdyistä kyselyistä jatoiminnan muutoksista on kuntalaisille tiedotettu paikallislehti Kuriirissa.1.1.1.3 Perusterveydenhuollon tavoitteisiin vastaaminenTämän luvun tekstissä viitataan pilottikunnissa ja työskentelyjaksoilla tehtyihin kehittämistoimiin. Pilottikuntienja työskentelyjaksojen raportit on koottu hankkeen nettisivuille 22 .21 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollonkuntakansiot/ranua22 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollontyoskentelyjaksot‐lapin‐kunnissa/

22Uudenlaiset palveluprosessitTaulukko 1.1 Uudenlaiset palveluprosessitTavoitteet• Hoitopolkujen kuvaaminen• Palveluketjujen kuvaaminen• Toiminta- ja päätöksentekoprosessien kuvaaminen ja kriittinen tarkastelu• Eheät palvelukokonaisuudet palvelun käyttäjän näkökulmastaTuotokset• Hoitopolkuja Kemissä, Ylitorniolla ja Simossao Tyypin 2 diabetes-, reuma- ja astmapotilaanhoitopolku Kemissäo Verenpainepotilaan hoitopolku Ylitorniollao Astma-, keuhkoahtauma-, reuma-,verenpaine- ja diabetespotilaanhoitopolku Simossa• Päivystysvastaanoton kehittäminen Torniossaja Sallassao Hoitotyön osalta Sallassao Kokonaiskehittäminen Torniossa• Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollontyönjaon selkiyttäminen Posiolla• Ajanvarausvastaanoton kokonaiskehittäminenKemissä• Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevänIkihyvä ryhmätoiminnan aloittaminenRovaniemellä• Hoitoisuusluokitus vuodeosastolle, Inari• Hoitotyön moduulimalli Kolarin terveyskeskuksenvuodeosastolla• Laboratorion työprosessit Kolarissa• Neuvolatyön työmuotojen kehittäminenKittilässä, Kemijärvellä, Inarissa, Muonion–Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymässäja Sodankylässä• Sähköinen työlista terveyskeskuksen vastaanotontoimijoille Ranualla• Neuvolan perhetyön kehittäminen Sodankylässä,Torniossa• Työttömien terveystarkastukset Pellossa jaTervolassa• Perusterveydenhuollon ja kehitysvammahuollonyhteistyö Pelkosenniemellä• Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö Savukoskellaja Pelkosenniemellä• Kotihoidon ja terveystoimen yhteiset palveluprosessitYlitorniolla• Varhain vanhemmaksi toimintamalli Kemissäja Torniossa• Peruskouluikäisen kuntouttava toimintaKemissä• Terveyspalvelut osa ikäihmisten päivätoimintaaKeminmaassa• Terveyden tila Torniossa• Sotaveteraanien palvelutarve YlitorniollaHoitopolkujen, palveluketjujen sekä toiminta- ja päätöksentekoprosessien kuvaamista tehtiin useissakunnissa. Niiden avulla pystytään paremmin jäsentämään potilaan saamaa hoitoa. Samalla ne selkiyttävättyönjakoa lääkäreiden, vastaanoton hoitajien ja asiantuntijahoitajien välillä. Asiakaslähtöisyysolisi voinut näkyä niissä enemmän, usein kehittämistä toteutettiin organisaation toiminnallisuudennäkökulmasta, asiakasnäkökulman jäädessä sen varjoon. Käytännössä asiakkaiden ääni kuului vainammattilaisten kautta. Toiminta- ja päätöksentekoprosessien kuvaaminen jäi vähemmälle. Ne sisältyivätlähinnä hoitopolkuihin. Hoitopoluissa pyrittiin huomioimaan palvelun eheys myös käyttäjännäkökulmasta.

23Kuvio 1.3 Uudet palveluprosessitTeknologian hyödyntäminenTaulukko 1.2 Teknologian hyödyntäminenTavoitteet• Teknologian käyttöönoton lisääminen mm. turvallisuuden tehostamiseksi sekä henkilökunnanerityisosaamisen ja konsultaatiokäytänteiden varmistamiseksi• Teknologiaa hyödyntävien konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen• Sähköisten potilastietojärjestelmien mahdollisuuksien hyödyntäminen• Asiakkaiden käyttöön tulevien sähköisten palvelujen hyödyntäminenTuotokset• Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto,Kemi ja Tornio• Sähköinen hoitosuunnitelma, Kemi• Hoitopolkujen kuvaaminen QPRohjelmalla,Kemi• Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminenWebropol-kyselynä, Tornio• Marevan-hoidon WEB-seuranta, Muonion–Enontekiön ktt ky• Verkkoneuvonnan kehittäminen, Inari,Muonion–Enontekiön ktt ky,• Sähköisen ajanvarauksen kehittäminen,Inari, Kolari, Rovaniemi – UULA-hanke• Sähköisen esitietolomakkeen kehittäminensuun terveydenhuoltoon, Rovaniemi• Mediatrin käyttöönotto sosiaali-alan yksiköissä,Ranua• Sähköisen työlistan käyttöönotto tk:n eritoimipisteissä, Ranua• Sisällön tuottaminen verkkoneuvontaan,Kemi, Tornio, UULA-hanke• Sähköinen hyvinvointikertomus, Inari, Utsjoki• Etäjumppa, Kolari• E-reseptin käyttöönoton valmistelu, Ranua• Seutukunnallinen konsultaatiokoulutus

24Sähköisten palvelujen käyttöönotossa kunnat ovat edenneet hyvinkin eriin tahtiin. UULA-hankkeessa on kehitetty ja kilpailutettu teknologisia tuotteita ja PaKaste-hanke on auttanut niidenjalkauttamisessa kuntiin. Erityisesti on paneuduttu sähköisen ajanvarauksen ja ajanvaraukseen liittyväntekstiviestipalvelun käyttöönottoon.Yhteydenottoa terveyskeskukseen on parannettu ottamalla käyttöön puhelinpalvelujärjestelmiä.Niiden käyttöönotossa on ollut alkuvaiheessa teknisiä ongelmia. Järjestelmät eivät pystyneet vastaamaanniihin asetettuihin tavoitteisiin. Ongelmia on ratkaistu yhdessä kuntatoimijoiden ja palveluntuottajien kesken. Hankekauden lopussa järjestelmät vaikuttavat toimivan ja niistä on saatavissa tilastotietoaarvioinnin tueksi.Palvelujen saatavuutta on parannettu kehittämällä verkkoneuvontaa. Siinäkin on tehty yhteistyötäUULA -hankkeen kanssa. Useat kunnat ovat ottaneet käyttöönsä verkkoneuvonnan. Hoidon laatuaon parannettu esimerkiksi mallintamalla hoitopolkuja sekä ottamalla käyttöön sähköinen hoitosuunnitelma.Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi on otettu käyttöön yhteinen potilastietojärjestelmä sosiaalitoimenhoito- ja hoivayksiköiden sekä terveyspalvelujen kesken. Se on parantanut merkittävästimuun muassa lääkitystietojen sekä potilaan toimintakykyyn liittyvän tiedon pysymistä ajan tasalla potilaansiirtyessä eri yksiköiden välillä. Hankeaikana testattiin videovälitteistä konsultaatiokoulutusta.Siinä viidelle kunnalle tarjottiin mahdollisuutta tuoda jokin moniongelmainen tapaus (case) yhteiseenkäsittelyyn.Kuvio 1.4 Teknologian hyödyntäminen

25Ammattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminenTaulukko 1.3 Ammattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminenTavoitteet• lääkäri–hoitaja -työparimallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja arviointi• työnjaolliset kehittämistoimet eri ammattiryhmien sisällä ja välillä.Tuotokset• Lääkäri–hoitaja -työparitoiminta, Kemi,Simo, Tornio• Työnjaolliset muutokset päivystysvastaanotolla,Tornio, Kemi, Simo, Ranua, Ylitornio,• Työterveyshuollon järjestäminen, Posio• Vuodeosaston moduulimalli, Kolari• Tehtävänkuvien selkiyttäminen vastaanotolla,Ranua• Voimaannuttava ryhmäohjaus perheenarjessa, Posio• Perhetyön käynnistäminen neuvolassa,Posio, Sodankylä, Tornio• Hyvinvointikertomus, Enontekiö• Työttömien terveystarkastukset, Pello,Tervola• Perusterveydenhuollon ja kehitysvammahuollonyhteistyön kehittäminen, Pelkosenniemi,Savukoski• Sote-yhteistyön edistäminen, Pelkosenniemi,Savukoski• Kotihoidon palveluprosessien kehittäminen,Ylitornio• Varhain vanhemmaksi, Kemi, Tornio• Peruskouluikäisen kuntouttavan toiminnankehittäminen, Kemi• Terveyspalvelut osana ikäihmisten päivätoimintaa,Keminmaa• Terveyden tilan kehittäminen, Tornio• Työparitoiminta lasten hyvinvoinnin lisääjänä,Kolari• Sotaveteraanien palvelutarpeen kartoittaminen,Ylitornio• Hoitajavastanotot, Kemi, Tornio, Salla,KemijärviKokemukset lääkäri–hoitaja -työparitoiminnasta ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia, joskin toimivuudessaon työparien välillä eroja. Työparitoiminnan kehittämistä jatketaan tarkastelemalla edelleentoimintatapoja ja muuttuvia työnkuvia. Lääkäri–hoitaja -työparitoiminnalla on pystytty ohjaamaanpotilaita enemmän hoitajavastaanotoille ja siten lääkäriaikoja on paremmin jäänyt niitä enemmäntarvitseville. Sujuvat konsultaatiokäytännöt ja yhteistyöstä sopiminen ovat varmistaneet osaamisenriittämisen muuttuvissa työtehtävissä.Hoitajavastaanottoja on kehitetty päivystykseen ja ajanvarausvastaanotolle useissa kunnissa. Kehittämistyötäon toteutettu kunkin kunnan tarpeista ja lähtökohdista, joko lääkäri–hoitaja -työparitoimintaan liittyen tai itsenäisinä kehittämistoimina. Kokemukset hoitajavastaanotoista ovatolleet positiivisia. Jatkossa tulisi luoda selkeämpi kriteeristö, milloin potilas ohjataan hoitajan vastaanotolle,milloin suoraan lääkärille ja milloin on parasta käydä molempien vastaanotolla potilaansaaman hoidon, toiminnan sujuvuuden ja asiakaslähtöisen palveluprosessin parantamiseksi. Yksimerkittävä hoitajavastaanottojen toimintaa haittaava tekijä on sijaisten saaminen äkillisiin poissaoloihin.Riittävillä sijaisjärjestelyillä hoitajavastaanottoja (esim. kiirehoitaja) ei tarvitsisi karsia ja siten päiväohjelmiamuuttaa, vaan pystyttäisiin toimimaan suunnitellusti.Työnjaolliset muutokset aiheuttavat muutoksia myös johtamisjärjestelmään. Perusterveydenhuoltotoimii kompleksisessa ympäristössä, jossa pieniltäkin vaikuttavilla muutoksilla voi olla isoja seurauksia,hyviä tai huonoja. Tämä luo omat haasteensa johtamiseen. Jatkossa olisi hyvä enemmän paneutuamyös johtamisjärjestelmään ja sen toimivuuteen muutosprosesseissa.

26Kuvio 1.5 Työnjako ja moniammatillisuusOsaamisen kehittäminenTaulukko 1.4 Osaamisen kehittäminenTavoitteet• perusterveydenhuollon henkilöstön koulutustarpeen selvittelyyn osallistuminen• osaamisen kehittämistä tukevien seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestäminen• yhteistyö alan oppilaitosten kanssa• perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja yleislääketieteen erikoislääkärikulutuksen käytännönkoulutustoiminnan tukeminen• terveyskeskusten ohjaajalääkäreiden osaamisen ja toiminnan tukeminen• yhteistyön tehostaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä• videoneuvotteluyhteyksien käytön kehittäminen päivystystoiminnan konsultaatiossa yhteistyössäUULA -hankkeen kanssa.Tuotokset• Triage -koulutus, Kemi, Tornio• Työyhteisökoulutukset pilottikunnissa• Dokumentoinnin kehittäminen Lapin terveyskeskuksissa,Rovaniemen AMK• Arvioinnit, Kemi-Tornion AMK• Kuntouttavan työotteen jalkauttaminensote-yksiköissä, Simo• Ohjaajalääkärikoulutukset LapissaOsaamisen kehittämistyössä yhtenä suurena tavoitteena on ollut yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksenja perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen (nykyisin yleislääketieteen erityiskoulutus) edistäminen.Tämän tavoitteen edistämiseksi yleislääketieteen professori on hoitanut Oulun Yliopistollisensairaalan yleislääketieteen yksikön aluekouluttajalääkärijärjestelmän mukaisia työtehtäviä Lapis-

27sa 23 . Kaikissa kunnissa on toteutettu vähintään yksi ohjaustapaaminen. Ohjaustyö ymmärretään nytselvästi aiempaa paremmin. Kokeneet ohjaajalääkärit haluavat syventää osaamistaan ohjaustyössä jaLappiin on saatu lappilaisten kokeneiden ohjaajalääkäreiden toiveen mukaan sovittua oma ohjaajalääkärikurssialkavaksi syksyllä 2011.Kuvio 1.6 Osaamisen kehittäminenMaakunnissa kentällä tapahtuva ohjaustyön tuki on johtanut myös siihen, että jo pitkään terveyskeskustyössäolleita lääkäreitä on saatu rekrytoitua mukaan yleislääketieteen erikoistumisohjelmaan.Lapin alueellinen professori on osallistunut myös erikoislääkärikoulutuksen (Oulun Yliopisto) yleislääketieteenerikoistumiskoulutuksen auditointityöhön. Palaute auditoinnista osoitti OYS:in koulutusmallinolevan hyvä malli levitettäväksi koko maahan. Vaikka ohjaustyön tuen vaikuttavuutta onvaikea mitata, on aivan ilmeistä, että työ on edistänyt yleislääketieteen profiilia ja terveyskeskuslääkäreideninnostusta oman osaamisen kehittämiseen sekä ohjaajalääkäreiden että ohjattavien osalta.Myös alueellisia yhteisiä koulutuskäytäntöjä on syntynyt, esimerkiksi Tunturi-Lappiin. Professori onosallistunut myös lääketieteen opiskelijoiden perusopetukseen, mikä on omalta osaltaan ollut hyväkanava vaikuttaa nuorten lääkäreiden innostukseen hakeutua perusterveydenhuollon tehtäviin,muun muassa Lapin kuntiin. Opetuksissa on perehdytetty opiskelijoita myös maaseudun lääkärinätyöskentelyyn.Osaamisen kehittymistä perusterveydenhuollossa ja terveyden edistämisessä on tuettu seminaaripäivillä.Seminaaripäivien järjestelyissä on tehty yhteistyötä muun muassa ammattikorkeakoulujen jaPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikön kanssa 24 . Seminaaritapahtumissa onhyödynnetty etäteknologiaa ja saatu siten mukaan laajasti osallistujia.23 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/nain‐koulutamme24 www.ppshp.fi/koulutus/koulutusportaali

28Työnjaolliset muutokset edellyttävät myös täsmäkoulutusta, jota voidaan osin toteuttaa myös vertaisoppimisellaja tuutoroinnilla. Esimerkiksi diabeteshoitajat (asiantuntijahoitajat) voivat opastaa vastaanotonsairaanhoitajia ja terveydenhoitajia diabetespotilaan hoitoon ja sen seurantaan. Hyviä käytäntöjäkunnista toiseen on pyritty levittämään sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä hyödyntäen.Osaamisen kehittämisen tueksi on etsitty ja välitetty tietoa erityisesti pilottikuntiin.1.1.1.4 Arviointi ja tiedotusPilottikunnista toteutettua kehittämistä on arvioitu kuntakohtaisesti ja se on sisällytetty niiden loppuraportteihin.Pilottikunnat olivat pääosin tyytyväisiä hankkeelta saamaansa tukeen. Erityisesti hankeaikanajärjestetyt seurantakokoukset saivat positiivista palautetta. Niiden koettiin jäsentävän kunnassatapahtuvaa kehittämistyötä ja kokoavan asianosaiset yhteen. Seurantakokoukset myös ikäänkuin pakottivat selkiyttämään kunnassa tapahtuvaa kehittämistä ja siten se realisoitui paremmin osallisille,erityisesti esimiehille eri tasoilla. Suunnittelijoiden jalkautuminen kuntiin toi lisäresurssia kehittämiseenja samalla ulkopuolinen pystyi herättämään keskustelua hankalistakin aiheista. Tämä mahdollistiavoimen keskustelun kehittämistä hidastavista tai estävistä asioista ja sitä kautta saatiin myösyhteistä ymmärrystä asioihin. Varhain vanhemmaksi -pilotin sekä Kemin ja Tornion terveyskeskusvastaanottojenarvioinnin toteutti erikseen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 25 .Hankeaikana saavutettiin valtaosa tavoitteista. Kuntalähtöinen kehittäminen osaltaan heikentää tulostenyleistettävyyttä, mutta samalla se tuo yleiseen tietoisuuteen toiminnan monimuotoisuutta.Benchmarkkaus edellyttää aina myös uuden asian pohtimista jokaisen kunnan ja toimipisteen omanlähtötilanteen näkökulmasta. Eri toimijoiden yhteisellä keskustelulla sitoutetaan osalliset kehittämiseenja luodaan toimiva malli lähtötilanne huomioiden. Hankeaikana todettiin, että uuden toimintamallinkehittäminen vaatii kaikkien toimijoiden osallistumista ja osallistamista, jotta uusi toimintamallisaadaan jalkautettua käyttöön.Moniammatillinen sektorirajat ylittävä yhteistyö nousi esiin useissa kehittämiskohteissa. Kentällä onselkeä tarve eri toimijoiden yhteistyölle. Yhteistyötä on saatu käynnistettyä, mutta se vaatii aktiivistatoimintaan panostamista ja koordinointia. Oman työn ohessa tehtynä tämä ei välttämättä onnistu.Työskentelyjaksojen rahoitus sai positiivista palautetta nimenomaan siitä, että kunnan oma työntekijäpystyttiin sen turvin irrottamaan kehittämistyöhön. Työskentelyjaksojen osalta ongelmallisena koettiinse, että päätökset rahoituksesta tehtiin useassa jaksossa ja kuntien piti tehdä niihin liittyvätpäätökset lyhyellä aikavälillä.25 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/Arviointiraportti%20Varhain%20vanhemmaksi.pdf

291.1.2 Terveyden edistäminen Lapissa1.1.2.1 Lapin terveyden edistämisen taustasta ja tavoitteistaTerveyden edistämisen osio PaKasteen Lapin osahankkeessa jatkoi Terve Lappi -nimen käyttöä.Terveyden edistämisen osion suunnitelma oli jatkumoa Lapissa aikaisemmin tehdylle terveyden edistämisentyölle ja pohjautuu paljolti Lapissa 2006–2008 toteutetulle Terve Lappi -hankkeelle, joka olikaikkien Lapin kuntien yhteinen terveyden edistämisen hanke. Toiminta pohjautui valtakunnallisiinterveyden edistämisen ohjelmiin, suosituksiin ja malleihin.Hankkeen päämääränä on ollut kehittää pysyvät maakunnalliset ja kunnalliset rakenteet ja yhteisettoimintatavat terveyden edistämiseen Lapissa.Terve Lappi -osiolla oli neljä toimintalinjaa:1. Terveyden edistämisen rakenteet2. Elämäntapaohjauksen kehittäminen3. Terveyden edistäminen väestötasolla4. Erityiskysymyksinä terveyserot, kansalaisnäkökulma, saamelaisuus sekä suun terveyden edistäminen

301.1.2.2 Terveyden edistämisen rakenteetTaulukko 1.5 Terveyden edistämisen rakenteetTavoitteet Toiminta Tulokset• Jokaiseen Lapin kuntaanon nimetty terveydenedistämiseen vastuullinenjohtaja• Lapin kunnissa toimivienpoikkihallinnollisten terveydenedistämisen työryhmienasema on vahvistunutja tehtävät selkiytyneet• Lapin kuntiin nimettyjenterveyden edistämisenyhdyshenkilöiden tehtävätja työaika on määritelty• Jokaisessa Lapin kunnassalaaditaan valtuustokausittainhyvinvointikertomusja sen pohjalta hyvinvointistrategia• Terveysvaikutusten huomiointikuntien päätöksenteossalisääntyy• On luotu toimiva malliterveyden edistämiseenmaakunnallisen terveydenedistämisen yksikön, sairaanhoitopiirienja kuntienvälille• Terveyden edistämisen työkokouksetkaikissa Lapin kunnissayhteistyössä Lapin liiton kanssa• Terveyden edistämisen yhdyshenkilöidenja -työryhmienneuvottelupäivät (3kpl)• Alku- ja loppukysely kunnanterveyden edistämisen tilanteestaterveyden edistämisenyhdyshenkilöille• Yhteistyö Lapin aluehallintovirastonkanssa• Työskentelyjaksoilla 10 kunnassatyöstetty hyvinvointikertomusta• Neljä kuntaa työstänyt työskentelyjaksoillasähköistä hyvinvointikertomusta• Kolme työkokouspäivää• Yhteistyö TerPS -hankkeenkanssa sähköisen hyvinvointikertomuksenosalta• Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten(IVA) esitelty kaikissa Lapinkunnissa terveyden edistämisentyökokouksissa• IVA:n käyttöönotossa viisi pilottikuntaa• Kuusi koulutusta IVA:n käyttöönotosta• IVA:n käyttöönoton mallinnusaloitettu• Yhteistyö Turun ammattikorkeakoulunja THL:n kanssa:suunnitelma verkkokonsultaatiosta• Tehty yhteistyötä sairaanhoitopiirien,Lapin avin, Lapin liitonkanssa• hankkeen alussa ontehty alkukyselyterveyden edistämisenyhdyshenkilöille• loppukysely onvielä kesken ja sitäjatketaan PaKasteII:ssa• 16 kunnassa tehtyhyvinvointikertomus• Kolarissa IVA:nluotu käyttöönottoprosessija nimettyIVAvastuuhenkilö• Kemissä ja TorniossaIVA on osanasähköisen hyvinvointikertomuksenkäyttöönottoprosessia• Suunnitelma Lapinsairaanhoitopiirinperusterveydenhuollonyksikön perustamisesta,jonkaosana terveydenedistäminen vuodesta2014 lähtien

31Lapissa on jo pitkään kehitetty terveyden edistämisen rakenteita niin kunnissa kuin maakuntatasolla.Lapin aluehallintovirasto (entinen Lapin lääninhallitus) ja terveyden edistämisen hankkeet ovat yhteistyössäjohdonmukaisesti tukeneet kuntien terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja työryhmientoimintaa.Kunnittain pidetyistä terveyden edistämisen työkokouksista saatiin hyvin positiivista palautetta. Kuntakäynnit26 järjestettiin yhteistyössä Lapin liiton kanssa. Kokouksissa oli mukana kuntapäättäjiä, luottamushenkilöitäja kunnan työntekijöitä eri hallinnonaloilta liite. Tällä kertaa työkokouksiin osallistuienemmän myös johtavissa asemissa olevia henkilöitä, kun Terve Lappi -hankkeen aikana kaksi vuottaaikaisemmin osanottajat olivat enemmän työtekijätasolta. Kokoukset toimivat tärkeänä fooruminanostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kunnassa yhteiseen keskusteluun eri hallinnonalojenvälillä.Hyväksi käytännöksi osoittautuneiden terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja työryhmien jäsentenneuvottelupäivien ja kunnittain toteutettavien terveyden edistämisen työkokousten järjestämistäon jatkettu PaKasteessa. Pohtimisen arvoista on, kannattaako neuvottelupäiviä järjestää vain kerranvuodessa, nykyisen kahden kerran sijaan. Neuvottelupäivien tulee myös sisällöltään olla mielenkiintoisiaja kuntien toimijoita konkreettisesti palvelevia. Voidaan myös miettiä, olisiko seudullisista kokouksistahyötyä. Voitaisiinko niillä välillä korvata maakunnallinen seminaari tai kunnittaisia kokouksia?Hyvinvointikertomusten teko kuntaan oli PaKasteen aikana ajankohtainen aihe terveyden edistämisenrakenteiden kehittämisessä ja 10 kuntaa valitsi hankkeen tarjoaman terveyden edistämiseen liittyväntyöskentelyjakson aiheeksi juuri tämän. Hanke kokosi kuntien hyvinvointikertomusten tekijöitäyhteen ja heitä tuettiin järjestämällä kolme aiheeseen liittyvää työkokousta. Lapin kunnissa onkinhyvä tilanne hyvinvointikertomusten suhteen PaKasteen päättyessä. Lapin 21 kunnasta 16:ssa hyvinvointikertomuson tehtynä tai tekeillä. Kunnat ovat hyvin kiinnostuneita sähköisen hyvinvointikertomuksenteosta jatkossa ja neljässä kunnassa se on jo saatu alkuun terveempi Pohjois-Suomi-hankkeen tuella. PaKaste II:ssa suuri osa Lapin kunnista luultavasti työstää sähköistä hyvinvointikertomustaja hankkeelta odotetaan tähän tukea ja koordinointia.Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi -menetelmän juurruttaminen kuntiin vaikuttaa hitaalta jatyöläältä. PaKasteessa kunnille tarjottiin tähän tukea ja koulutusta ja viisi kuntaa kiinnostui asiasta.Pisimmälle prosessissa päästiin Kolarin kunnassa. IVA:n juurruttamistyö vaatii edelleen paljon työtäja sitä tulee jatkaa PaKaste II:ssa. Tällöin IVA:n käyttöönotto sujuisi joustavasti osana sähköisen hyvinvointikertomuksentekoprosessia. PaKasteessa aloitettiin yhdessä THL:n ja Turun ammattikorkeakoulunkanssa mallintamaan IVA:n käyttöönottoprosessia kunnassa juurruttamistyön helpottamiseksi.Jatkossa kuntin voitaisiin nimetä IVA-yhdyshenkilöitä ja heistä voitaisiin koota verkosto, jolletarjotaan tukea. Myös verkkokonsultoinnin hyödyntämistä IVA:n käyttäjille on suunniteltu.Terveyden edistämisen organisointiin maakuntatasolla muodostunee pysyvä rakenne PaKaste II:n aikana,kun sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt aloittavat toimintansa ja yhteistyö niidenkanssa käynnistyy. Lapin aviin on perustettu terveyden edistämisen koordinaatioryhmä, jokahuolehtii maakunnallisesti terveyden edistämisen koordinoinnista. Käsitteiden käyttöä tulee jatkossamiettiä: Puhutaanko terveyden edistämisestä vai laajemmin hyvinvoinnin edistämisestä? Pitäisikökuntien terveyden edistämisen työryhmien nimet muuttaa THL:n suositusten mukaisesti hyvinvointiryhmiksivai vielä laajemmiksi hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmiksi Lapin avin ehdotuksen mukaisesti.26 Liite 1.2 Terveyden edistämisen työkokousten aikataulu ja osanottajamäärät kunnittain

321.1.2.3 Elämäntapaohjauksen kehittäminenTaulukko 1.6 Elämäntapaohjauksen kehittäminenTavoitteet Toiminta Tulokset• Kaikissa Lapin kunnissaseulotaan systemaattisestidiabetesriskissä olevia• Kaikissa Lapin kunnissaon käytössä elämäntapaohjausprosessi• Kaikissa kunnissa on kuntalaisellamahdollisuusosallistua elämäntapaohjausryhmäänpaikan päällätai videoitse• Yhteistyö Päijät-Hämeen sosiaali-ja terveysyhtymän Hyveyksikönkanssa• Järjestetty kaksi Ikihyvä-ryhmänohjaajakoulutusta• Ikihyväohjaajia tuettu kahdellakehittymispäivällä• Tarjottu kunnille työparia ryhmänohjaukseen• Ravitsemusterapeutti ollut mukanakerran kaikissa ryhmissä• Kahdella työskentelyjaksollaaloitettu ja kehitetty Ikihyväryhmätoimintaprosessia• Kehitetty nuorten tupakoimattomuudentukemisen ryhmätoimintaaammatilliseen oppilaitokseenyhteistyössä Lapin Avi:nja Lapin ammattiopiston kanssa• Työskentelyjaksolla kehitettyikäihmisten ryhmäliikuntaaetäyhteyksillä• Koulutettu 39 Ikihyväryhmänohjaajaa16kuntaan• Rovaniemellä luotuIkihyvä -ryhmätoimintaprosessi• 14 Ikihyvä-ryhmää11kunnassa, joissa n.90 osanottajaa• Yksi Motiv -ryhmänuorten tupakoimattomuudentukemiseksi,jossa 11 osallistujaa• Kolarin etäjumpparyhmässä9 jumppakertaa,joissa mukana25 ikäihmistäElämäntapaohjauksen malliksi valittiin Päijät-Hämeessä kehitetty ja tutkittu Ikihyvä-malli. Mallia pilotoitiinLappiin kouluttamalla ryhmänohjaajia sekä tukemalla ryhmien käynnistämistä. 27 Ikihyväohjaajakoulutuksiinoli helppoa saada osallistujia. Askel -koulutuksen käynnistä ryhmän ohjaamiseenomassa kunnassa oli kuitenkin suuri. Jotkin koulutettavista olivat alun perin ajatelleetkin, että hyödyntävätkoulutuksen antia yksilöohjauksessa. Toisaalta ehkä omat kyvyt epäilyttävät, toisaalta organisaatioei aina tue ryhmien pitoa. Ikihyvä- mallin mukainen ryhmänohjaus ei ole perinteistä tiedonjakoa, johon terveydenhuollossa on totuttu. Ryhmässä käytetään motivoivaa lähestymistapaa ja sevaatii asennemuutosta niin ryhmänohjaajilta kuin asiakkailtakin.Ikihyvä -malli lähtee liikkeelle aikuistyypin diabeteksen riskihenkilöiden seulonnasta diabetesriskitestilomakkeella.Tämä tuotti omat haasteensa ryhmien käynnistämiseen, sillä seulonnat osoittautuivathitaiksi. Kunnassa vie oman aikansa päättää, kuka seuloo, missä seulontoja tehdään ja mihin riskihenkilötohjataan. Ryhmään halukkaita, seulottuja henkilöitä ei kunnasta siis voi koota nopeasti. Rovaniemellätoteutettiin seulontapilotti, jossa seulontoja kokeiltiin eri paikoissa (esim. yleisötapahtu-27 www.sosiaalikollega.fi/tervelappi/ammattilaiset‐ja‐kuntapaattajat/ikihyva‐ryhma‐lapissa/ikihyva‐ryhmat‐lapissa

33ma, terveydenhoitajan vastaanotto, apteekki, työterveyshuolto). Tästä saatiin arvokasta tietoa seulontojentoteuttamiseksi jatkossa.Vuoden aikana käynnistyi 14 Ikihyvä -ryhmää 11 kunnassa. Näissä oli keskimäärin kuusi osallistujaa/ryhmä.Ryhmäläisistä suurin osa oli naisia ja ryhmistä saatu palaute on ollut positiivista. Tärkeimpinäkannustavina tekijöinä pidettiin ryhmän tukea ja omaa käyttäytymistä luotaavia testejä. Ryhmänohjaajiltasaatujen yhteenvetotietojen perusteella kovien mittareiden, kuten esimerkiksi painoindeksija vyötärönympärys, muutokset ovat oikeansuuntaisia. Ryhmien tulosten seurantaa jatketaanPaKaste II:n aikana.Sukupuolinäkökulmasta on syytä miettiä, miksei Ikihyvä -mallin mukainen toiminta kiinnosta miehiä.Tähän asiaan on syytä paneutua PaKaste II:ssa. Onko miehille syytä kehittää erilaista toimintaa aikuistyypindiabeteksen ehkäisemiseksi? Myös terveyseronäkökulmaa on Ikihyvä-ryhmien kohdallasyytä pohtia. Kiinnostaako Ikihyvä-ryhmätoiminta enemmän koulutettuja henkilöitä? PaKasteessa olitarkoitus kokeilla Ikihyvä -ryhmää työttömille, mutta sitä ei saatu koottua. Päihdekuntoutujille oliyksi pilottiryhmä Ikihyvä -mallista muunneltuna ja se toimi melko hyvin.Ikihyvä -mallin mukaisessa toiminnassa on päästy PaKasteen aikana Lapissa hyvään alkuun ja sen kehittämistäja juurruttamista kannattaa jatkaa. Mallin markkinointi kaikille organisaation tasoille ja siitätiedottaminen laajasti kunnassa on tärkeää. Kuntien palvelutarjottimelle voisi selkeästi tulla ryhmäohjauksenosio. Riskihenkilöiden seulontamalleja kannattaa kehittää yhteistyössä kuntien kanssa.Edelleenkin tarvitaan peruskoulutusta, jotta saadaan uusia Ikihyvä -ryhmäohjaajia ja eri hallinnonaloilta.Mutta jo koulutetut ja ryhmiä ohjaavat ohjaajat tarvitsevat tukea, tietojen päivitystä javertaistukea tosilta ohjaajilta säännöllisillä tapaamisilla. Esimerkiksi ryhmien tulosten kirjaamistaasiakirjoihin ja koostelomakkeisiin on tehostettava, jotta ryhmien toimintaa voidaan seurata ja arvioidasekä kunnan että maakunnan tasolla.Ammattikouluikäisten tupakoimattomuuden tukemisesta ryhmätoiminnalla 28 oli hyvät kokemukset.Mallia pitää edelleen kehittää PaKaste II:ssa.Etäteknologian käyttöä testattiin liikuntaryhmän ohjaamisessa 29 . PaKaste II:ssa jatkokehittelyn kohteenavoisi olla etäryhmätoiminta. Työterveyslaitoksen ryhmänohjaushankkeen tulosten perusteellaetäryhmässä ryhmäläiset kokivat saavansa ryhmän tukea jopa enemmän kuin läsnä olevassa ryhmässä.28 www.sosiaalikollega.fi/tervelappi/ammattilaiset‐ja‐kuntapaattajat/raportit/Motiv%20‐%20raportti%20lyhennetty%20versio.pdf29 www.sosiaalikollega.fi/tervelappi/ammattilaiset‐ja‐kuntapaattajat/raportit/ryhmaliikuntaa‐etayhdydella‐kolarinkunnassa

341.1.2.4 Terveyden edistäminen väestötasollaTaulukko 1.7 Terveyden edistäminen väestötasollaTavoitteet Toiminta Tulokset• Lapissa on maakunnallinenväestöstrategiaterveyden edistämisessä• Terveyden edistäminennäkyy kuntien wwwsivuilla,kunnissa järjestettävissäyleisötilaisuuksissaja tapahtumissa• Lappilaisten oma vastuuterveytensä edistämisessälisääntyy• Ostettiin mainostoimistoSeven-1:lta kampanjasuunnittelu• Tehtiin yhteistyötä Lapintaidetoimikunnan ja PaKasteensosiaalityön kehittämisosionkanssa• Ostettiin nettisivujen kehittäminen• Markkinoitiin kampanjaa Lapinpaikallislehdille, järjestöilleja kuntien terveyden edistämisentoimijoille• Yhteistyö Lapin järjestörakenne-hankkeen kanssa• Heräteltiin lappilaisia omanterveyden edistämiseen sarjakuvilla,yleisötapahtumissaja Ikihyvä -ryhmissä• Rytmittömät -kampanja,johon kuuluu neljä sarjakuvahahmoa,24 strippiäsarjakuvaa, Rytmipyörä,Rytmitestit, jääkaappimagneetit,rytmittömät-nettisivut, tunnarit ja live-hahmot• Rytmittömät -sarjakuvailmestyi 10 paikallislehdessä• Rytmipyörä -toimintapistemukana 33 yleisötapahtumassa• Tulokset eivät ole vielämitattavissaKuvio 1.7 Rytmittömät -hahmotVäestöstrategiassa päämääränä on suotuisa mielipideilmasto terveyden edistämiselle. Terveydenedistäminen mielletään usein neuvoiksi, ohjeitten ja suositusten noudattamiseksi, asioiden jakamiseksihyviksi ja pahoiksi, syyllistämiseksi ja syyllistymiseksi ja kieltäytymiseksi. Vanhat käsitykset jamallit ovat vahvoina jopa mainostoimiston toimijoilla. Halusimme ravistella käsityksiä terveyden jahyvinvoinnin edistämisestä ja nostaa esille sitä, että terveyden edistäminen voi olla hauskaa ja helppoaja, että terveyden edistämisen tarve on meillä kaikilla. Mainostoimiston, sosiaali-, kulttuuri- jaterveysalan toimijoiden muodostaman ryhmän ideoista syntyi Rytmittömät -kampanja 30 . Sarjakuvienjulkaisu tehtiin yhteistyössä paikallislehtien kanssa. Hankkeen aikana tehtiin kahdet nettisivut, koska30 www.rytmittomat.fi

35ensimmäiset eivät kuvanneet Rytmittömien henkeä. Uudet internetsivut saatiin käyttöön syksyllä2011. Rytmipyörä -toimintapiste on saanut yhteistyökumppaneilta hyvää palautetta ja kehittämisehdotuksia,joiden mukaan toimintaa on myös kehitetty. Osallistujilta palautetta ei ole kerätty. Rytmittömät-kampanjassa yhteistyö Lapin taidetoimikunnan, Lapin esittävien taiteiden keskuksen ja sosiaalityönkanssa toi uutta näkökulmaa terveyden edistämiseen.Perinteisestä mallista tehdä terveyden edistämisen työtä on vaikea irrottautua ja alkaa toimia toisin.Rytmittömät -kampanjalla ollaan oikealla tiellä ja välineet ovat toimivia. Kampanjaa pitää viedä pitkäjänteisestieteenpäin. Emme tiedä vielä, miten sarjakuvat ovat saavuttaneet lappilaiset ja ovatko neherättäneet kiinnostusta. Sarjakuvien tarinat ovat vasta alussa ja tarkoitus on PaKaste II:n aikanatehdä uusia sarjakuvia ja hyödyntää lappilaisten omia tarinoita käsikirjoituksissa. Rytmittömät -kampanjasta ja mahdollisuudesta käyttää kampanjamateriaalia pitää levittää tietoa ja kehittää nettisivujenneuvontaosuutta. Rytmittömät voisi Terve Lappi -sivujen lisäksi linkittää Posken Suu puhtaaksi-palstaan ja verkkoneuvontaan sekä levittäytyä radioon ja lehtiin vielä enemmän. Ajatuksenaon, että Rytmittömät -brändi on luotu, nyt alkaa jatkokehittäminen ja markkinointi.1.1.2.5 ErityiskysymyksetTaulukko 1.8 ErityiskysymyksetTavoitteet Toiminta Tulokset• Terveyserojenkaventaminen• Asiakkaidenosallisuus• Saamelaistenterveydenedistäminen• Suun terveydenedistäminen• Rytmittömät suunniteltu kaventamaanterveyseroja• Motiv – kohdennettu ammattiopisto-opiskelijoille• Terveys- ja hyvinvointierot teemanaterveyden edistämisen yhdyshenkilöidenneuvottelupäivillä• Ikihyvä -ryhmä päihdekuntoutujille• Tehty yhteistyötä PaKasteen sosiaalityönkehittämisenosionkanssa• Tehty yhteistyötä järjestöjen sekäLapin järjestörakenne -hankkeenkanssa• Järjestettiin Omahoitoa käsitteleväseminaari• Yhteistyö SámiSosterin, saamelaiskäräjienja THL:n kanssa• Saamelaissessio Pohjoismaisessakansanterveyskonferenssissa• Työskentelyjaksolla tehty Enontekiönhyvinvointikertomus• Kahdella työskentelyjaksolla kehitettiinsuun terveyden edistämisenprosessia• Hammaslääkäri kehittämässä suunterveyden edistämistä• Terveyseronäkökulma huomioitusuunnittelussa ja toiminnassa• Toimintoja kohdennetturiskiryhmiin• Terveyden edistäminen yhtenäteemana kehittäjäkahvilassa8 kertaa• Asiakaskehittäjät mukanasavuttomuuden tukemisensuunnittelussa ja verkkoneuvonnassasekä Ikihyväryhmissä• Kansanterveyskonferenssissasovittiin jatkotyöskentelystäTHL:n kanssa• Enontekiön hyvinvointikertomustoimii mallina siitä,miten voidaan huomioidasaamelaiserityisyys• Malli suuhygienistin toimenkuvastaja terveyden edistämisestäsiinä• Malli lasten, nuorten jaikäihmisten suun terveydenedistämisestä

36Kaikkea toimintaa tarkasteltiin terveyseronäkökulmasta. Terveyseronäkökulma otetaan lähtökohdaksimyös PaKaste II:n toimintaa suunniteltaessa ja toimintaa kohdennettaessa.Asiakkaiden osallisuuden huomioiminen on lisääntynyt hankkeen aikana sosiaalityön kehittämisosionasiakaskehittäjätoiminnan ja motivoivien menetelmien käytön myötä. Esimerkiksi Motiv-tupakoimattomuuden tukemisessa asiakkaat olivat suunnittelemassa koko toimintaa. Asiakasnäkökulmaalisätään PaKaste II:n terveyden edistämisen toiminnassa niin, että se on automaattisesti toiminnanlähtökohta.Saamelaisten terveyden edistämistä käsittelevän session saanti pohjoismaiseen kansanterveyskonferenssiin,joka pidettiin Turussa elokuussa 2011, oli merkittävä asia. Sessiossa oli alustajat kaikistapohjoismaista ja kielenä oli saamen kieli, joka tulkattiin englanniksi. Session seurauksena saatiin sovittuamonia jatkotoimenpiteitä. Seuraava pohjoismainen kansanterveyskonferenssi pidetään vuonna2014 Norjassa ja siellä luvattiin yhtenä teemana käsitellä alkuperäiskansojen asioita. THL:n kanssasovittiin jatkotyöskentelystä siten, että THL:n edustajat vierailevat saamelaiskäräjillä loppuvuodesta2011 ja THL lupasi kutsua koolle saamelaisedustajat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta keskustelemaansiitä, mitä saamelasiasiassa voitaisiin tehdä konkreettisesti yhdessä. Myös session eri maidenedustajat sopivat keskenään konkreettisesta yhteistyön jatkamisesta. Lisäksi konferenssissa olleetaustralialaiset sosiaalityöntekijät olivat kiinnostuneita yhteistyöstä ja kokemusten jaosta ja he löysivätmonia yhtymäkohtia heidän tekemäänsä yhteistyöhön alkuperäiskansojen parissa.Suun terveyden edistäminen oli aiheena kahdella työskentelyjaksolla. Suun terveys pidetään mielessämyös PaKaste II:ssa, niin että saadaan suun terveydenhuoltoa ja muita hyvinvoinnin edistämisen toimijoitaenemmän yhteistyöhön keskenään.1.1.3 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yhteiset kehittämistehtävätTaulukko 1.9 Yhteisten kehittämistehtävien sisältöKehittämistehtäväToiminta• Skitsofreniapotilaiden somaattisenhoidon kehittäminen• Seutukunnallinen konsultaatiokoulutus• Perusterveydenhuollon yksikötsairaanhoitopiireihin• Osallistuttu yhteistyökokouksiin Lapin sairaanhoitopiirinja Tervein mielin Lapissa -hankkeen kanssa• Järjestetty kolme konsultaatiokoulutustilaisuutta (Enontekiö,Kolari, Pello) yhteistyössä Luoteis-Lapin kuntien,Lapin sairaanhoitopiirin ja Tervein mielin Lapissa-hankkeen kanssa• Tehty suunnitelmaluonnos Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireilleKuntien välistä osaamisen kehittämistä pilotoitiin Seutukunnallisen konsultaatiokoulutuksen avulla.Tavoitteena oli auttaa kuntia moniongelmaisten asiakastapausten hoitamisessa hyödyntämällä asiantuntijoitaja toisten kuntien käytänteitä. Seutukunnallisessa konsultaatiokoulutuksessa käytettiin työvälineenävideoneuvotteluyhteyksiä osallistumisen helpottamiseksi. Tilaisuuden järjestäjien näkökulmastaseutukunnallisten konsultaatiotilaisuuksien järjestäminen oli työlästä ja monimutkaista. Uudentoimintatavan markkinointi oli vaikeaa ja kunnista oli vaikea saada case -tapauksia. Tiedottaminenhankkeen ja kuntien välillä sekä kuntien sisällä ontui. Mutta lähes kaikki tilaisuuksiin osallistuneetkokivat saaneensa hyötyä ja uusia ideoita omaan työhönsä. Erityisen hyvänä pidettiin, että asioita olikäsittelemässä usean kunnan edustajia, joka laajensi näkökulmaa asiaan. Lisäksi tilaisuudet helpottivatkuntien työntekijöiden yhteydenpitoa toisiinsa. Etäyhteydet mahdollistivat tilaisuuksiin osallistumiseneikä etäyhteyksien koettu mitenkään vaikeuttavan keskusteluun osallistumista. Palautteen perusteellakonsultaatiotilaisuuksia tulee kehittää ja jatkaa.

37Toukokuun alussa 2011 voimaan astunut uusi terveydenhuoltolaki korostaa perusterveydenhuollonasemaa ja määrää muun muassa sairaanhoitopiirien tehtäväksi perustaa sairaanhoitopireihin perusterveydenhuollonyksiköt. PaKaste Lappi -hankkeessa on työstetty ehdotus yksikön toteuttamisenmalliksi Lapin sairaanhoitopiiriä ajatellen. Suunnitelma on toimitettu tarvittaessa sovellettavaksimyös Länsi-Pohjan keskussairaalaan.Työskentelyjaksot kehittämisen mahdollistajinaHankkeen aikana ohjausryhmä päätti pilottikuntien toiminnan kehittämisen lisäksi antaa kaikille Pa-Kaste Lapin hankkeessa mukana oleville kunnille mahdollisuuden kehittää omia toimintojaan rahoittamallaPaKaste -hankkeen tavoitteita edistäviä työskentelyjaksoja 31 kunnissa. Tämä herätti laajaakiinnostusta ja kehittämisaiheita tehtiin laajalla rintamalla, muun muassa neuvolatyössä kehitettiinuuden asetuksen mukaisia toimintamalleja. Toimintamallina työskentelyjaksot saivat paljon myönteistäpalautetta.. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteetja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksiaja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijatovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena.Parhaiten työskentelyjakson pystyy toteuttamaan kunnan oma työntekijä, joka jo tuntee toimintatavat,työn sisällön ja hänellä on valmiit kontaktit eri yhteistyötahoihin. Osassa kuntia työntekijän löytyminentyöskentelyjaksolle oli vaikeaa ja osa työntekijöistä teki kehittämistehtävää osa-aikaisenaoman työn ohella. Kehittämistehtävän työntekijän tueksi suurimmassa osassa kuntia oli perustettuyhteistyöryhmä.Työskentelyjaksoja kehittämistyön välineenä arvioitiin työskentelyjaksojen vastuuhenkilöille ja toteuttajilletehdyllä kyselyllä. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että työskentelyjakso oli hyvä tapa kehittääkunnan toimintatapoja. Hyvänä pidettiin myös sitä, että kunta sai valita itse kehittämisaiheen.Lähes kaikkien mielestä työskentelyjaksoilla oli selkeät tavoitteet, jotka myös saavutettiin hyvin.Työskentelyjaksojen kehittämistehtäviin oli usein varattu liian vähän aikaa ja tehtävään olisi kaivattuenemmän tukea sekä omasta organisaatiosta että hankkeelta. Työskentelyjakson tavoitteiden saavuttamistavaikeuttivat lisäksi aikataulujen yhteensovittamisen hankaluus, kehittämistyön tekeminenoman työn ohella sekä työyhteisön muutosvastarinta ja sitoutumisen puute kehittämistehtävään.Kehittämistehtävään olisi kaivattu johdon ja kollegoiden tukea ja sitoutumista sekä hankkeelta tukeaprojektityöskentelytaitoihin. Työskentelyjaksoille kaivattiin enemmän rahallista tukea myös muuhunkuin palkkakuluihin ja riittävän pitkää työskentelyjaksoa, johon voi irrottautua kokonaan omastatyöstään.Työskentelyjaksoja toteutui hankkeessa paljon, vaikka kunnat joutuivat päättämään niistä nopeallaaikataululla hankkeesta johtuen. Työskentelyjaksoja lisättiin hankkeen aikana taloustilanteen mukaan.Parhaiten kehittämisessä onnistuivat sellaiset hankkeet, joiden toiminta oli lähtökohtaisesti hyvinvalmisteltu, aihe pohjautui aiempaan kehittämiseen tai yhteiseen tarvetilaan ja sitä ohjasi moniammatillinentiimi. Hyvä suunnittelu, yhteistyö eri toimijoiden kesken ja osallisten sitouttaminen kehittämiseenennakoi kehittämisen jatkuvuutta myös hankerahoituksen jälkeen. PaKaste -hankkeen aikanakehitettyjen toimintamallien toimeenpanoa ja jatkokehittämistä jatketaan monissa kunnissa itsenäisesti.Kunnat toivovat jatkossakin hankkeilta resurssia kehittämiseen. Kehittäminen nähdään usein jooman työn kehittämisenä, jolla on arvoa työtapojen ja niiden organisoinnin järkeistämisenä sekätyössä jaksamisen edistäjänä.31 www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen/perusterveydenhuollontyoskentelyjaksot‐lapin‐kunnissa/viewja www.sosiaalikollega.fi/tervelappi/ammattilaiset‐jakuntapaattajat/tapahtumia/kuntien‐tyoskentelyjaksot‐terveyden‐edistamisen‐kehittamiseen

38Kuvio 1.8 Mitkä tekijät auttoivat tavoitteiden saavuttamiseenTyöskentelyjakson työntekijät pitivät työskentelyjakson mahdollistamaa kehittämistoimintaa mielenkiintoisenaja ammatillisesti antoisana tehtävänä, joka antoi voimia ja intoa omaan työhön ja lisäsi yhteistyötäeri toimijoiden kanssa.1.1.4 Terveys- ja sosiaalialan yhteinen kehittämistoimintaTaulukko 1.10 Terveys- ja sosiaalialan yhteinen kehittämistoimintaKehittämistehtäväToiminta• Kehittäjäasiakastoiminta • Kuusi kehittäjäfoorumia• Kehittäjäasiakastyöryhmät• Asiakaskahvilatoiminta• Verkkoneuvonta osana virtuaalistasosiaali- ja terveyspalvelukeskusta• Tukea tupakoinnin lopettamiseen• Palveluohjaus• Perheleiri • Perheleiri Tunturi-LapissaKehittäjäasiakastoimintaa on suunniteltu yhteistyössä Lapin PaKasteen sosiaalialan kanssa. Terveysalallakehittäjäasiakastoiminnassa on päästy vasta alkuun ja siinä on paljon kehitettävää ja paljonmahdollisuuksia.Virtuaaliseen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen verkkoneuvontaan ei ole vielä tullut juurikaan kysymyksiä,koska sivuja ei ole markkinoitu. Verkkoneuvonnan kehittämistä jatketaan PaKaste II:ssa.

39Perheleirin järjestäminen sosiaalipuolen kanssa osoittautui onnistuneeksi toiminnaksi, jossa terveydenedistäminen sisältyy monella tavalla luontevaksi osaksi leirin ohjelmaa.1.1.5 Pohdinta ja PaKaste II – 1.11.2011–31.10.2013Perusterveydenhuollon kehittämisessä ja terveyden edistämisessä on edetty PaKaste -hankkeen aikana.Toiminnan tuloksena Lapin kuntiin luotiin useita käytännön työtä helpottavia ja jäsentäviä uusiatoimintamalleja. Myös jo olemassa olevia toimintamalleja päivitettiin ja levitettiin. Hankkeen aikanakehitettyjä toimintamalleja on nyt suunnitelmallisesti levitettävä PaKaste II -hankkeessa.Kehittäminen tapahtuu monella eri tasolla. Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö on kehittämistyön perusta.Kuntalähtöisyys edistää tärkeiden kehittämisaiheiden löytämistä ja sitoutuneisuutta kehittämistyöhön.Kehittämistyö saadaan parhaiten käytäntöön, kun työssä on mukana alusta alkaen moniammatillinentoimintaa ohjaava kehittäjätiimi. Oman työn ja paikallisen kehittämisen lisäksi tarvitaanmaakunnallista pysyvää rakennetta, joka tukee ja linjaa kuntien kehittämistyötä sekä jatkossakinmahdollistaa kehittämistyöskentelyjaksoja kunnille. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa saatujen kokemustenperusteella työtä kannattaa viedä eteenpäin kuntalähtöisesti. Kunnat saavat itse valita heillesopivimmat juurrutettavat aihiot ja niitä sovelletaan hankkeen tuella kunkin kunnan toimiin sopiviksikäytänteiksi.Kuvio 1.9 PohdintaTerveysalan kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Yhteistyö vaatii kaikiltaosapuolilta aktiivisuutta ja tahtoa toimia yhdessä ja sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Yhteistyöstäsosiaalialan kanssa saatiin hyvää kokemusta, mutta siinä ollaan vasta alussa ja sitä pitää jatkaa ja vah-

40vistaa. Myös yhteistyötä järjestötoimijoiden kanssa on kehitettävä. Jatkossa on tärkeä huolehtia entistäenemmän siitä, että lääkäreidenkin työohjelmassa on mahdollisuus osallistua oman kunnan toimintojenkehittämiseen. PaKaste II -hankkeessa terveyden edistämisen kehittämistyötä jatketaankaikilla tasoilla monipuolisella yhteistyöllä.Tavoitteena oli luoda pysyvä kehittämisrakenne. Tavoitetta ei täysin saavutettu, mutta kehittämisrakenteenluomisessa päästiin hyvään alkuun ja PaKasteen päättyessä sairaanhoitopiireihin ollaan perustamassaperusterveydenhuollon yksikköjä, jotka ovat varmasti tulevaisuudessa terveysalalla osapysyvää kehittämisrakennetta ja jopa avaintoimija siinä. PaKasteen toimijat osallistuivat perusterveydenhuollonyksikköjen suunnitteluun.

411.2 PAKASTE 1: LAPPI, SOSIAALITYÖSOSIAALITYÖN TULOKSET TIIVISTETTYNÄOMAN TYÖN TUTKIMISEN JA KEHITTÄMISEN TAVAT JA MALLITKehittäjäsosiaalityöntekijämalliSosiaalitoimistojen vaikuttavuuden arvioinnin toteutustapaSosiaalityön johtamisen kehittämisrakennemalliOpetus- ja tutkimusyhteistyön kytkeminen kehittämistyöhönAsiakaskehittäjätoimintaPALVELUJEN SAATAVUUDEN JA OSAAMISEN VÄLITTÄMISEN TASOTVerkkokonsultaation laajentaminenKansalaisneuvonnan aloittaminen verkossaTyöparityömalliYHTEISÖLLISTEN TYÖMENETELMIEN KEHITTÄMINENRyhmätyön yleinen malliNuorten kuntouttavan työtoiminnan ryhmät / Inari ja TornioTirlittan -tyttötalo/TornioMettäterapia/EnontekiöParisuhderyhmätPerheleiriLäheisneuvonpitomenetelmän juurruttaminenSOSIAALITYÖN PROSESSIMALLITNuorten palveluprosessimalli/KemiLastensuojelun sijaishuollon prosessimalli/RovaniemiNuorten sosiaalityön prosessimalli/TornioToimeentulotukityöskentelyn prosessimalli/TornioLänsi-Pohjan seudullinen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen malli/Länsi-PohjankunnatVarhain vanhemmaksi malli/Kemi ja TornioMALLEISTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISIÄKehittäjäasiakastoiminnan malliYleinen ryhmätyön malliLikihyväryhmätVarhain vanhemmaksi -prosessimalli

421.2.1 TavoitteetLapin osahanke, yhteiset tavoitteet1. Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee, terveys ja kestävä elämäntapa paranevatkehittämällä kuntien perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita.2. Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuoltoa kehitetään sektorirajat ylittäen moniammatillistenkehittäjätiimien koordinoimana.3. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon rakennetaan yhteisiä asiakaskeskeisiä toiminta- ja työskentelymalleja:kuntien lastensuojelu- ja aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollon vastaanotto- japäivystystoimintaan, neuvolatoimintaan sekä näiden perustana olevaan terveyden ja hyvinvoinninedistämistyöhön.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu.5. Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelut kehittyvät.Lappiin syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne sosiaali- ja terveyspalveluihin.Sosiaalityön tavoitteet1. Sosiaalipalveluita, terveyden edistämistä ja perusterveydenhuoltoa kehitetään sektorirajat ylittäen.2. Asiakkaiden toimintavoiman kasvattamisessa ja syrjäytymisen vähentämisessä sosiaalityön sisällöllisinäkehittämisalueina ovat lastensuojelu, nuorten kanssa tehtävä työ ja pitkään asiakkaanaolleiden asiakkaiden tilanteiden tarkastelu.3. Jatketaan sosiaalitoimiston työn vaikuttavuuden arviointia, ja niiden interventioiden kokeilua jakehittämistä, joilla on oletetaan olevan vaikutusta.4. Vahvistetaan johtavien sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalisihteereiden sosiaalityön strategisen- japrosessijohtamisen kehittämistä.5. Tarkastellaan erityispalvelujen tuottamisen tarpeita ja rakenteita sekä hyödynnetään teknologiaa.6. Edistetään käytäntöjen ja käytäntöjä tukevan tutkimuksen sekä käytännön opetuksen yhteistyötä.1.2.2 Oman työn tutkimisen ja kehittämisen tavat ja mallit1.2.2.1 KehittäjäsosiaalityöntekijämalliPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on kehitetty toimintamalli, jossa sosiaalityöntekijätvoivat irrottautua eri hankerahoituksilla kehittämään omaa työtään. Kehittäjätyöntekijät toimivat50 % hankkeen palkkalistoilla kehittämistyössä ja 50 % kunnan sosiaalityössä. Oman kunnan kehittämistehtäväänliittyy usein lähialueen kuntien kanssa tehtävä kehittämis- tai juurruttamistyö. Ideantaustalla on ajatus tukea käytännön työntekijöitä kehittämään ja tutkimaan omaa työtään. Kehittäjäsosiaalityöntekijätekee osan ajasta asiakastyötä, joten on sujuvaa kokeilla kehiteltyjä malleja käytännössä.Kehittäjäsosiaalityöntekijän työhön kohdistuu paljon odotuksia monilta eri tahoilta, omastatiimistä, lähimmiltä esimiehiltä ja ylemmästä johdosta sekä Posken taholta. Kehittäjäsosiaalityöntekijämallintaustalla on ajatus siitä, että toiminta olisi jossakin vaiheessa normaalia kunnan kehittämisrakennetta.

431.2.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisrakenneSosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on tähän asti ollut niin erillistä, että aluksi piti kehittää yhteinentyöskentelyalusta ja yhteisen työkulttuurin makuun päästiin pilottien kautta. Suunnitteluvaiheessavalmisteltu konkreettinen henkilöstön yhteistyön malli on tukenut terveyden edistämisen,perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kehittämistä Lapissa ja laajempaa verkostoitumista Pohjois-Suomen monialaiset sosiaalipalvelut -kokonaisuudessa. Kehittämisen rakennemallissa 32 lähdettiin siitä,että PaKaste -hanke on kokonaisuus. Kaksi vuotta on lyhyt aika näin laajoille kehittämistavoitteille,joissa myös erilliset rakenteet vaikuttavat työn etenemiseen. Hyvään alkuun on kuitenkin päästy.Lapissa sosiaalityötä, perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä on kehitetty sekä erikseen ettäyhdessä, ja yhteisten kehittämisalueiden etsiminen aloitettiin heti hankkeen alkaessa.Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan sekä laaja-alaista tieteenalat yhdistävää osaamista että sektorikohtaistaosaamista. Kehitettäessä palveluja asiakaslähtöisiin, kokonaisvaltaisiin ja vaikuttaviin palveluprosesseihin,oman sisältöalan erityisosaamisen rinnalle nousee vahvasti sosiaali- ja terveysalan prosessi-ja verkosto-osaaminen. PaKasteen 1-vaiheen kokemuksesta voi todeta, että yhteinen sosiaalijaterveydenhuollon kehittämisympäristö tarjoaa työntekijöille ja opiskelijoille sekä asiakkaille hyvänkäytännön kosketuksen ja yhteisöllisyyden kokemuksen.1.2.2.3 KehittäjäasiakastoimintaKehittäjäasiakastoimintaan on rekrytoitu kehittäjätyöntekijöiden rinnalle 29 kehittäjäasiakasta ja yhteisiäkehittäjätyöntekijöiden ja -asiakkaiden kehittäjäfoorumeja on ollut kuusi. Asiakkaat osallistuvatkehittämistoimintaan ainakin kolmessa roolissa: asiakaskehittäjinä, vertaisneuvojina ja kokemusasiantuntijoina.Kehittäjäasiakastoimintaa on suunniteltu ja toteutettu viidessä eri ryhmässä: 1) vaikuttamisryhmäon avannut keskustelualustan, 2) prosessiryhmä on mallintanut kuntoutusprosessia asiakkaankokemana ja aloittanut artikkelin kirjoittamisen, 3) tiedotusryhmä on tutkinut kuntien wwwsivujaja kommentoinut toimeentulotuen verkkovastauksia, 4) vertaistoimintaryhmä on kehittänytneuvontapalveluja kansalaisille. Kehittäjäasiakkaat osallistuvat kansalaisverkkokonsultaatiossa aikuissosiaalityöhön,päihdetyöhön ja tupakasta vieroittamisen neuvontaan, 5) kehittäjäkahvilaryhmä tukeekansalaisten ja viranhaltijoiden kehitysmyönteisiä kohtaamisia.Kehittäjäkahvilan kantavana ajatuksena on ollut saattaa kansalaiset ja sosiaali- ja terveyspalvelujenkäyttäjät yhteen kehittäjätyöntekijöiden ja palveluiden tuottajien kanssa. Kehittäjäkahvilassa kansalaisetvoivat tuoda omaa kokemustietoaan ja kehittämisideoita sekä kehittäjätyöntekijöiden että palveluidentuottajien tietoon. Samalla kansalaisilla on mahdollisuus saada tietoa palveluista. Kehittäjäkahvilaon ollut avoinna kerran viikossa 1.3.2011 alkaen vapaaehtoistoiminnankeskus Neuvokkaan tiloissa.Kehittäjäkahvilan aukioloaikoina on käsitelty toimeentulotukiasioita, vammaispalveluja, terveyspalveluja,vanhuspalveluja sekä KELA:n palveluja. Kahvilan aukioloaikoina kävijät ovat myös voineettutustua ikihyväryhmien toimintaan, tupakasta vieroitukseen ja liikuntapalveluihin. Kahvilassaon ollut myös mahdollista tehdä diabetes-riskitesti. Ennen eduskuntavaaleja, 7.4. kahvilassa vierailikansalaisten tentattavana kansanedustajaehdokkaita Kokoomuksesta, Kristillisdemokraateista, Keskustasta,Vasemmistoliitosta sekä SDP:stä. Keskustelun teemana oli hyvinvointivaltion säilyttäminen.Kehittäjäkahvilassa on lisäksi järjestetty kehittäjäasiakastoimintaan liittyviä kehittäjäfoorumeita 1.3. ja11.5. Kehittäjäkahvila on myös toiminut erilaisten teemaryhmien kokoontumispaikkana.Kävijöiden määrä on vaihdellut kehittäjäkahvilassa noin 5–25 henkilön välillä. Saadun palautteen perusteellakehittämistä ja huomiota vaatisivat edelleen erityisesti lapsiperheiden ennaltaehkäisevät32 Liite 1: Monialaiset sosiaali‐ ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne

44palvelut sekä ikäihmisten palvelut, kuten kotipalvelu. Kuntoutuspalveluiden osalta esille on tullut kokemuksiaasiakkaan pompottelusta KELA:n ja kotikunnan välillä, jolloin kuntoutuksen ennaltaehkäiseväulottuvuus kärsii. Kokemusasiantuntijoina asiakkaat osallistuvat seminaareihin ja tiedotustilaisuuksiin,joissa he voivat oman kokemuksensa kautta tuoda esiin palvelujärjestelmän ja -prosessienkehittämistarpeita ja parannusehdotuksia.Merkittävä avaus kehittäjäasiakastoiminnan vaikuttavuudelle on ollut mahdollisuus kommentoida tekeilläolevaa sosiaalihuoltolakia. Asiakaskuulemistilaisuus pidettiin 31.5.2011 Rovaniemellä ja siihenvalmistauduttiin pohtimalla ja työstämällä kommentit aiemmin mainituissa viidessä työryhmässä. Kehittäjäasiakasja -työntekijät olivat kutsuttuina puheenvuoronpitäjinä Helsingissä järjestetyssä kuulemistilaisuudessa22.6.2011. Kehittäjäasiakastoiminnassa on pääosiltaan kysymys sosiaalipolitiikasta,jossa pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden tuottamiseen. Asiakkaita aktivoidaan oman elämänsäja palveluprosessinsa hallinnan lisäksi osallistumaan palvelujen kehittämis- ja suunnittelutoimintaan.Asiakkaille tulevan hyödyn lisäksi toiminnalla ajatellaan olevan hyötyä kehittäjätyöntekijöille ja viranhaltijoille,joiden ammatillisen, sisällöllisen asiantuntijuuden rinnalle nousee osallistamisen asiantuntijuus.Kehittämisyhteistyön voidaan ajatella tukevan palveluiden käyttäjien vahvemman kansalaisuudensaavuttamista.PaKasteen 1-vaiheen pilotoinnin kokemusten pohjalta on mallinnettu kehittäjäasiakastoiminnan prosessimalli33 . Kehittäjäasiakkaat ovat kokeneet toiminnan pääosin myönteisinä, vaikkakin odotuksianopeampiin vaikuttamismahdollisuuksiin on ollut. Kehittäjäasiakastoiminnan levittämistä ja juurruttamistajatketaan PaKaste II:ssa. Tavoitteena on saada asiakkaita mukaan kuntien kehittämisprosesseihinja jatkaa eritasoista vaikuttamistoimintaa sekä toisaalta selkeyttää toiminnan paikkaa suhteessajärjestöjen toimintaan.1.2.2.4 Sosiaalitoimistojen vaikuttavuuden arvioinnin toteutustapaPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on pyritty vastaamaan sosiaalityön vaikuttavuudenarvioinnin sekä tietoon perustuvien käytäntöjen kehittämisen vaateeseen jo useiden vuosien ajan.Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö -hankkeessa toteutettiin vuosina 2007–2008 laaja sosiaalitoimistojenasiakastyöhön kohdistunut tutkimus, josta julkaistiin raportti kesällä 2010. Tuolloin arvionaoli, että sosiaalialan työn vaikuttavien mekanismien todentaminen vaatii huomattavasti edellistä monipuolisemmantiedonkeruun. Aineiston monipuolistamisen lisäksi myös tiedonkeruun toteuttamistapatuntui vaativan muutoksia. Muutaman kysymyksen sisältäneellä tukkimiehen kirjanpidolla pääsääntöisestitäytettävä lomake oli toki helppo täyttää, mutta tietojen vieminen sähköiseen tietokantaanoli varsin työläs ja resursseja vaativa työvaihe. Vanha lomake oli myös kysymyksiltään liian suppea,jotta sillä olisi päästy kovinkaan syvälle sosiaalialan työn vaikuttavien elementtien todentamisessa.Uudessa tutkimusvaiheessa päädyimmekin käyttämään sähköistä lomaketta uusine, monipuolisimpinekysymyksineen.Uusien kysymysten ja teemojen avulla pyrimme pääsemään syvemmälle vaikuttavan sosiaalialan työnelementtien etsimisessä ja näkyväksi tekemisessä. Uusien kysymysten kautta saatiin entistä tarkempaatietoa asiakkaista sekä heidän tilanteistaan ja niissä tapahtuvista muutoksista. Samoin myös työskentelyntapoihin ja muotoihin liittyviä kysymyksiä pilkottiin pienempiin osiin. Samalla mukaan otettiinasiakkaiden kanssa ja asiakkaiden asiassa työskentelyyn käytettyyn aikaan liittyviä kysymyksiä.Uutta oli myös se, että asiakkaat ja työntekijät vastasivat samoihin asiakkaan tilanteeseen ja työskentelyprosessiinliittyviin kysymyksiin. Tällöin mahdollistui erilaisiin asioihin liittyvien kokemusten tarkastelunlisäksi myös sen tarkastelu, mikä merkitys työntekijän ja asiakkaan käsityksillä ja niideneroilla on suhteessa työn vaikuttavuuteen. Ohjelmateoriamme pysyi samana: ”Vaikuttavan sosiaali-33 www.sosiaalikollega.fi/kaste/juurrutettavat

45työn edellytyksenä on vuorovaikutuksellinen, suunnitelmallinen, asiakasta osallistava työtapa, jonkatoteutuksesta vastaa ammattitaitoinen, riittävä ja omaa työtään tutkiva sosiaalialan henkilöstö.”Tiedonkeruun toteuttaminenEdellisessä tiedonkeruuprosessissa työntekijät täyttivät lomakkeita kaikista asiakkaistaan kuukausittainpuolen vuoden ajanjakson. Puutteena tuossa lomakkeessa oli, ettei yksittäistä asiakasta ollutmahdollista seurata kuukaudesta toiseen. Uuteen lomakkeeseen otettiin mukaan asiakkaan tunnistetieto,jonka avulla asiakasta ja hänen asiakkuuteensa liittyviä asioita oli mahdollista seurata. Sosiaalitoimistojentyön ja asiakkaiden pitkäaikaisen seurannan mahdollistamiseksi jokaiselta tiedonkeruuseenosallistuvalta kunnalta pyydettiin vuoden 2015 loppuun saakka ulottuva tutkimuslupa, jossamääriteltiin tietoa kerättävän enintään neljänä kuukautena vuodessa.Vaikuttavuuden arviointia liitettiin kiinteästi osaksi Lapin yliopiston sosiaalityön opetusta. Opiskelijoillaoli mahdollisuus analysoida ja käyttää kerättävää aineistoa osana omia opintojaan. Aineistoa olimahdollista myös käyttää sosiaalityön opintojen kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien kursseilla.Yliopiston opiskelijoita sekä tutkimus- ja opetushenkilöstöä rekrytoitiin myös erilaisiin sosiaalityönkäytännöistä nouseviin tutkimushankkeisiin. Tiedonkeruun ja koko vaikuttavuuden arvioinnin onnistumiseneräänä edellytyksenä oli, että käytännön työntekijät ja heidän organisaationsa saatiin motivoituatuottamaan tietoa omasta toiminnastaan. Motivaatio syntyy ainakin osittain siitä, että tuotettavatieto on relevanttia suhteessa sosiaalialan käytäntöihin. Tietoa on pystyttävä hyödyntämäänkäytännön työssä. Onnistumisen takaamiseksi talvella 2011 neuvoteltiin kaikkien Lapin läänin kuntienkanssa tiedonkeruuseen mukaan lähtemisestä. Neuvotteluja käytiin pääasiassa videoneuvotteluina,mutta myös käymällä joissakin kunnissa. Samalla työntekijöiden kanssa muokattiin lomakettakäytäntöihin sopivaksi. Tässä vaiheessa tiedonkeruun ulkopuolelle Lapin kunnista olivat jäämässä Posio,Simo ja Utsjoki. Lapin ulkopuolelta Kuusamo taas halusi lähteä mukaan tuottamaan tietoa omastatyöstään.Käytännössä tiedonkeruuta lähdettiin toteuttamaan ajatuksella, että sosiaalitoimistojen työntekijättäyttävät lomakkeen jokaisesta asiakkaastaan yhden kuukauden ajalta kerrallaan. Yhteiseksi tiedonkeruunaloittamiskuukaudeksi sovittiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maaliskuu. Joissakinkunnissa tehtiin heti alkuun rajauksia sen suhteen, mistä asiakkaista tietoa tuotetaan. EsimerkiksiRovaniemen kaupunki jätti etuuskäsittelijöiden työn tiedonkeruun ulkopuolelle. Lapin läänin ulkopuoleltatiedonkeruuseen osallistuva Kuusamo puolestaan halusi kerätä tietoa pelkästään aikuissosiaalityöstäja toimeentuloturvasta. Lomake, jota työntekijät asiakkaistaan ja osittain asiakkaan kanssatäyttivät, löytyy Posken ylläpitämästä Virtuaalisesta sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksesta. Työntekijätkirjautuvat sähköiselle lomakkeelle omilla käyttäjätunnuksillaan ja salasanoillaan, eivätkä työntekijätpääse näkemään toistensa täyttämiä lomakkeita. Sähköinen lomake sisältää välitallennusominaisuuden,joten lomaketta ei tarvitse täyttää kerralla valmiiksi, vaan sen voi välitallentaa ja täydentäämuuttuvia tietoja kuukauden aikana ennen tietokantaan lähettämistä.Asiakkaan vastausten saaminen lomakkeelle edellytti, että työntekijä keskustelee ja kysyy asiakkaaltalomakkeella olevat kysymykset ja täyttää ne sitten sähköiselle lomakkeelle. Ilman henkilökohtaistaasiointia työntekijän kanssa olevat asiakkaat eivät voineet osallistua tiedontuottamiseen. Toki näidenasiakkaiden kohdalla työntekijöillä oli mahdollisuus esittää omat arvionsa asiakkaan tilanteesta jatyöskentelystä asiakkaan asiassa. Helposti täytettäväksi ajatellusta sähköisestä lomakkeesta huolimattaosa työntekijöistä halusi täyttää paperista lomaketta ja myöhemmin siirtää tiedot sähköisellelomakkeelle. Esimerkiksi kotikäyntien yhteydessä näin oli tehtäväkin, kun työntekijällä ei ole käytettävissäkannettavaa tietokonetta. Osalle työntekijöistä työskentely asiakkaan kanssa on myös luontevampaailman tietokonetta.Arviointia – kokemuksia ja tuloksiaToukokuun loppuun mennessä tiedonkeruuseen on osallistunut 15 Lapin läänin kuntaa sekä Pohjois-Pohjanmaalta Kuusamo. Lomakkeita on tietokantaan palautunut yhteensä 1 833 kappaletta. Määräon jäänyt huomattavasti ennakoitua pienemmäksi. Vuosina 2007–2008 toteutetun tiedonkeruun pe-

46rusteella odotettiin lomakkeiden määrän olevan useita tuhansia yhden kuukauden aikana. Edellisenaineiston perusteella olimme arvioineet sosiaalitoimistossa asioivan n. 5–7 % kuntalaisista. Muutamankunnan osalta lomakkeita on palautettu vielä toukokuun jälkeenkin, mutta ne eivät ole ehtineetmukaan ensimmäiseen analyysikierrokseen. Elo-syyskuussa toteutetun kuntakierroksen aikana kävimyös ilmi, että muutamilla työntekijöillä oli välitallennettuja tai paperille täytettyjä lomakkeita, joitahe eivät olleet vielä jostain syystä lähettäneet eteenpäin. Syyskuussa tiedonkeruu toteutettiin samallalomakkeella myös Keski-Pohjanmaalla kahdeksan kunnan voimin. Keski-Pohjanmaan aineisto tallentuiomaan tietokantaansa, mutta on yhdistettävissä Lapin ja Kuusamon yhteiseen aineistoon.Aineiston analyysi ja siitä tehtävät johtopäätökset vaativat aina myös tiedon tuottajien ja käyttäjienkanssa suoritettavaa yhteistä tulkintaa. Pelkät numerot eivät kerro, mistä numeroiden takana olevassailmiössä on kysymys. Alueelliset erityispiirteet huomioivan tulkinnan varmistamiseksi tutkimuksenkoordinoijat ovat käyneet elo-syyskuussa lähes kaikissa tiedonkeruuseen osallistuneissakunnissa keskustelemassa työntekijöiden kanssa alustavan analyysin tuloksista. Kuntakäynnit palvelevatmyös tiedontuottamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin liittyvän motivaation ylläpitämistä. Numeroidentulkinnan lisäksi kunnissa on keskusteltu tiedonkeruun jatkamisesta ja kartoitettu käytäntöihinliittyviä paikallisia tutkimustarpeita.Aineiston vähäisen määrän lisäksi aineisto on vahvasti painottunut toimeentulotukityöhön. Aineistostayli 40 % on etuuskäsittelijöiden tuottamaa ja lähes 65 % täytetyistä lomakkeista koskee toimeentuloturva-asiakkaita.Sosiaalityö ja erityisesti lastensuojelun sosiaalityö jäävät tässä aineistossavalitettavan marginaaliseen asemaan. Lisäksi näyttää siltä, että sosiaalityöntekijätkin täyttivät lomakkeitahelpommin toimeentulotukiasiakaistaan kuin varsinaisista sosiaalityön asiakkaistaan.Tiedonkeruun ensisijaisena tavoitteena on ollut tehdä näkyväksi sosiaalialan työn vaikuttavia elementtejä.Toisaalta tavoitteena on ollut myös tuottaa kuntien välistä vertailutietoa. Eri kuntien tuottamatieto näyttää kuitenkin tässä vaiheessa muodostuvan erilaisista asiakasryhmistä, joten vertailuaon vaikea tehdä. Myös aineiston kuntakohtainen pienuus asettaa suuria rajoitteita vertailuasetelmienmuodostamiselle. Aineiston tuottamat ja sieltä esiin nousevat tulokset ovat vain yksi osa PaKaste-hankkeessa toteutettua vaikuttavuuden arvioinnin osuutta. Tässä vaiheessa aineiston tuottamia tuloksiamerkittävämpänä tuloksena voidaan pitää sähköisen lomakkeen kehittämistä ja käyttöönottoayhteisen tiedon tuottamisen sekä myös asiakastyön välineenä. Tiedon tuottamisen näkökulmasta nyton saatu käyttöön lomake, jolla kaikki kunnat keräävät tietoa samoilla muuttujilla. Aineiston karttuessatämä mahdollistaa myös erilaisten vertailujen tekemisen. Asiakkaiden tunnistetietojen käyttäminenmahdollistaa työprosessien ja asiakkaiden tilanteiden pitkäaikaisen seurannan. Tämä tokiedellyttää, että tiedontuotantoa päästään jatkamaan vähintään tutkimusluvissa määritellyn kauden elivuoden 2015 loppuun saakka.Lomaketta suunniteltaessa ehdottomana tavoitteena oli myös sen sisällöllinen käytettävyys asiakastyönvälineenä. Aineiston alustaviin tuloksiin liittyvien kuntakäyntien yhteydessä on saatu arvokastatietoa lomakkeen käytettävyydestä. On selvää, ettei lomake sovellu käytettäväksi kaikissa asiakastilanteissaja asiakas- sekä työskentelysuhteen jatkuvuuden turvaaminen on aina asetettava etusijallesuhteessa tiedon tuottamiseen. Toisaalta lomakkeen käytettävyydestä on ehkä hieman ristiriitaisiakinkäsityksiä. Osa työntekijöistä on esimerkiksi sitä mieltä, ettei lomake sovellu käytettäväkasi lastentai nuorten kanssa. Toisille lomake on kuitenkin ollut luonteva työskentelyn väline esimerkiksijuuri 13–17-vuotiaiden nuorten kanssa. Myös lastensuojelun perhetyössä lomaketta on onnistuttukäyttämään osana omaa työtä. Lomakkeen kysymysten ja teemojen avulla työntekijän ja asiakkaanvälille on parhaimmillaan syntynyt uutta tietoa tuottavaa keskustelua vaikeistakin asioista, mikä avaamyös uusia työskentelyn mahdollisuuksia. Eräs aineiston ongelmakohta erityisesti tiedon tuottamisennäkökulmasta on se, että työntekijöille ja asiakkaille tarkoitettuihin yhteisiin kysymyksiin ontyöntekijöiden vastauksia huomattavasti enemmän kuin asiakkaiden vastauksia. Tämä asettaa rajoituksiakäyttää aineistoa työntekijän ja asiakkaan erilaisten kokemusten tai näkemysten merkityksenhahmottamisessa.

47Tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin jatkoNykyistä aineistoa on vasta pintapuolisesti analysoitu ja analyysia onkin tarkoitus jatkaa ja syventääsyksyn 2011 aikana. Rinnakkain aineiston analyysin kanssa on kuitenkin suunniteltava ja mietittävätiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin jatkon toteuttamista. Elo-syyskuussa 2011 toteutettujenkuntakäyntien perusteella voidaan varovaisesti arvioida kuntien työntekijöiden haluavan jatkaaomaan työhönsä liittyvää tiedontuotantoa. Jatkoa suunniteltaessa on kuitenkin tunnistettava nykyisenlomakkeen käyttöön liittyvät ajankäytölliset vaatimukset. Kokemusten perusteella lomakkeentäyttäminen vaatii aikaa noin 15–30 minuuttia, mikä tulisi huomioida asiakastyön aikatauluja suunniteltaessa.Toki lisäajan antaminen asiakkaille, joiden kanssa lomaketta täytetään, saattaa antaa vinoutuneitatuloksia asiakastyön normaalitilanteeseen verrattuna. Tämä kysymys liittyy kuitenkin laajempaankeskusteluun tiedontuotannon tai vaikkapa dokumentoinnin paikasta asiakastyössä ja niihin varattavistaresursseista.Tiedontuotantoa jatketaan nykyisellä lomakkeella vuoden 2011 loppuun saakka. Kuntakäyntien yhteydessäon ehdotettu marraskuuta yhteiseksi tiedonkeruukuukaudeksi. Näyttää kuitenkin siltä, ettäyhden kuukauden aikana lomakkeen täyttäminen kaikista asiakkaista voi muodostua ylivoimaiseksitehtäväksi. Sinänsä tiedonkeruukuukaudella ei ole aineiston ja sen käytettävyyden kannalta suurtakaanmerkitystä. Tärkeintä tässä vaiheessa on saada kartutettua aineiston määrää erityisesti sosiaalityönosalta. Työntekijöille onkin tarjottu mahdollisuutta täyttää lomakkeita mahdollisimman monestaasiakkaasta syys-marraskuun välisenä aikana. Kevään ja syksyn aikana kertyneen aineiston ja kokemustenperusteella tehdään uusia valintoja tiedon tuottamisen suhteen vuodelle 2012. Lomakettavarmaan joudutaan jonkin verran päivittämään ja samalla on myös mietittävä tiedonkeruun käytännöntoteuttamista. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla, että työntekijät täyttävät vuoden aikana kaikistaasiakkaistaan yhden lomakkeen. Tämä kuitenkin vaatii työntekijöiltä todella pitkällistä sitoutumistatiedontuotantoon. Toisena vaihtoehtona voisi olla lomakkeen jakaminen teemojen mukaan, jolloinyhtenä kuukautena kerättäisiin yhden erityisen teeman mukaista tietoa kaikista asiakkaista.1.2.2.5 Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenneKehittämisrakenteessa jäsennettiin sosiaalityön johtamista yhteiskunnallisessa kontekstissa ja kunnallistaloudenreunaehdoissa. Tausta-ajattelussa painotettiin sosiaalityön eettistä perustaa ja asiakaslähtöisyyttäsekä sosiaalitoimiston sosiaalialan työn vaikuttavuuden arviointia. Rakenteen toteuttaminenon ollut osa tutkimus- ja opetuskeskusyhteistyötä Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen,Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja PaKaste -hankkeen työntekijöiden kesken. Tavoitteenaon ollut kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyökumppanuuden edistäminen sosiaalityönjohtamisen kehittämisessä. Osallistujia on 18 Lapin kunnasta, yhteensä 34 henkilöä, joistatyöntekijöitä 28 ja opiskelijoita 6. Sosiaalityön johtamista on kehitetty verkostoimalla osallistujat(johtavat sosiaalityöntekijät, sosiaali- ja terveysjohtajat, sosiaalisihteerit, opiskelijat sekä kehittäjätyöntekijätja opettajat) kahden päivän yhteisiin kehittämisseminaareihin ja sisältökokonaisuuksiinsekä kehittämällä omaa johtamista kehittämistehtävien muodossa seminaarien välisinä aikoina.Sisältö muodostui kahdeksasta kehittämis- ja oppimismoduulista. Orientaatiotehtävänä osallistujillaoli oman johtamisen kuvan hahmottaminen ja odotukset kehittämisrakenneyhteistyöhön. Ensimmäisenkehittämisseminaarin tavoitteena oli sosiaalityön ja johtamisen arvojen ja ristiriitojen tunnistaminen.Kehittämistehtävänä oli oman tiimin työtä ohjaavien arvojen tunnistaminen. Toisen kokoontumisentavoitteena oli johtamisen teorioihin tutustuminen ja johdattelu asiantuntijuustyön johtamiseen.Kehittämisseminaarissa käsiteltiin johtamisen teorioita ihmisten johtamisen näkökulmasta jatehtäväksi annettiin kartoittaa oman tiimin voimavarat SWOT-analyysin ja kehittämiskeskustelujenavulla. Kolmansilla kehittämisrakennepäivillä tavoitteena oli henkilöstöhallintoon perehtyminen. Seminaarissasyvennyttiin talous- ja henkilöstöhallintoon sekä tutustuttiin henkilöstötilinpäätöksen tekemiseen.Kehittämistehtävän kautta lähestyttiin strategista ja prosessijohtamista ja alettiin kootasosiaalityön suunnitelmia osana kuntasuunnitelmaa.

48Neljännellä kokoontumiskerralla palattiin sosiaalityön ydintehtäviin tarkastelemalla tarve- ja kansalaislähtöistäjohtamista sosiaalisen raportoinnin kautta ja jatkamalla edelliskertaista kehittämistehtävää.Viidennessä työkokouksessa käsiteltiin avointa asiantuntijuuskulttuuria, kehittämisen johtamistasekä työnohjausta. Kuudentena välitehtävänä olivat kehittämiskeskustelut ja tiimien osaamiskartanpäivittäminen. Yhteisessä tapaamisessa käsiteltiin tiimityön tuloksellisuutta ja tarkasteltiin oman johtajuudentapaa. Seitsemännessä seminaarissa kuultiin esimerkki sosiaalityön strategisesta johtamisestasekä pohdittiin sosiaalityön tilaa vaikuttavuuden arvioinnin alustavien tulosten varassa. Lopputapaamisessapalattiin sosiaalityön juurille rakenteellisen sosiaalityön ja realistisen arvioinnin vahvistamisenkautta sekä työstettiin omaa johtamisen tapaa jatkossa.Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen ovat kehittämiskohteena Kaste-ohjelmassa. Toteutettu sosiaalityönjohtamisen kehittämisrakenne on tukenut johtamisen kehittämisen ohella myös PaKasteenmuita sisällöllisiä osa-alueita. Kehittämisrakenteeseen on kytketty sosiaalitoimiston sosiaalialan työnvaikuttavuuden arviointi. Johtavat työntekijät ovat osallistuneet ja tukeneet tiimiensä osallistumistavaikuttavuuden arvioinnin tiedonkeruuseen ja tulosten tulkintaan. Kehittämisrakenteeseen osallistuvatovat antaneet luvan käyttää tekemiään dokumentteja tutkimusaineistona myös jatkotutkimuksissaja opinnäytetöissä. Koko kehittämisrakenteen kuvaus on löydettävissä internetsivuilta. 3434 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/sosiaalityo/johtamisenkehittamisrakenne/Sosiaalityon_johtamisen_kehittamisrakenne.pdf

49Taulukko 1.11 Johtamisen kehittämisrakenneTeema Sisältö KehittämistehtäväOrientaatioSosiaalityön johtamisen näkökulmatja haasteet30.11.–1.12.2009Johtamisen teoriatIhmisen johtaminen21.–22.1.2010Talous- ja henkilöstöhallinto22.–23.4.2010Tarve- ja kansalaislähtöinenjohtaminen9.–10.9.2010Asiantuntijajohtaminen3.–4.11.2010Toiminnan johtaminen3.–4.2.2011Toiminnan arviointi jaraportointi7.–8.4.2011Sosiaalityön johtamisen ydin15.–16.9.2011• Sosiaalityön haasteet ja johtamisenlähestymistavat• hyvinvointi palveluiden laatu• Sosiaalityön eettiset arvot jajohtaminen• Ihmisten johtaminen• Strateginen tulosjohtaminen• Henkilöstöhallinto ja johtaminen• Henkilöstötilinpäätös henkilöstöpäällikkö• Kansalais- ja elämäntilannelähtöinenjohtaminen sekä sosiaalinenraportointi• Empowerment ja kansalainen• Yhteiskunnallinen muutospalvelujärjestelmässä• Kehittämisen johtaminen• Työnohjaus kehittämisenvälineenä• Tiimityön tulokset ratkaisevatja minä tiimin johtajana• Onko johtaminen psykologiaavai yhteisöön vaikuttamista• Rakenteellinen johtaminensosiaalityössä ja sosiaalityönstrateginen johtaminen• Sosiaalityön vaikuttavuudenarviointi• Vaikuttavuuden arviointi• Rakenteellinen sosiaalityö• Oman johtamisosaamisenvahvistamisen malli• Orientaatiotehtävä• Oman johtamisen kuva• Tiimin työtä ohjaavat arvot• Sosiaalityön painopistealueet2010• Kehityskeskustelut• Tiimin voimavarat• Sosiaalityön suunnitelmaosana kuntasuunnitelmaa, Iosa• Sosiaalityön suunnitelmaosana kuntasuunnitelmaa, IIosa• Tiimityön perusteet lyhyesti-materiaaliin tutustuminen• Minä tiimin johtajana• Tiimin voimavarojen vahvistumisentarkentaminen• Vaikuttavuuden arvioinnintoteuttaminen• Vuoden 2010 toiminnantuloksellisuuden arviointi• Johtopäätökset vuodelle201235 LsL 12§1.2.2.6 Koulutuksellinen tuki kuntien kehittämis- ja suunnittelutyölleLastensuojelulakiin 35 on kirjattuna velvoite kunnille laatia suunnitelma lastensuojelun järjestämisestäja kehittämisestä. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti.Lapin Kaste -ohjelma ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus järjestivät Lapin kuntienlastensuojelusuunnitelmien laatimiseksi nimetyille yhdyshenkilöille ja työryhmille tukea ja koordinaatiota.Kyse on ohjelmasta, jolla tuetaan kuntien lastensuojelusuunnitelmien prosessointia, toteuttamistaja seurantaa. Tukirakenne toteutettiin työkokousmuodossa ja niihin oli mahdollisuus osallistuavideolla etäältä. Työkokouksia pidettiin kuusi ajalla 16.6.2009–7.9.2010.

50PaKasteen Lapin osahanke on organisoinut Väestöliiton Tahdolla ja taidolla -parisuhdeohjaajakoulutuksenLappiin. Ohjaajia valmistui 26.9.2011 yhteensä 19 (terveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä,psykologeja, seurakuntapastoreita ja diakoniatyötekijä): Tunturi-Lapin alueelta 15, Inarista2 ja Rovaniemeltä 2. Koulutukseen osallistumisen ehtona oli parisuhderyhmän ohjaaminen yhdessätyöparin kanssa koulutuksen aikana. Tämä onkin toimiva ehto metodikoulutuksissa. Koulutukseenosallistuvat ohjasivat omat parisuhderyhmänsä ja sitoutuivat toimintaan myös jatkossa. Koulutussisälsi ensimmäisen ryhmän ohjaamisen työparin kanssa keväällä 2011. Parisuhderyhmiä pidettiin9 ja niissä ohjausta sai yhteensä 39 pariskuntaa (78 henkilöä). Parit harjoittelivat oman kumppaninsakanssa. Heidän palautteensa ja parisuhteen muutoksen arvioinnit ovat myönteisiä. Paritreenit ja ohjausvaikuttavat positiivisesti yhteiselämään.Aikuissosiaalityön päivät järjestettiin yhteistyönä PaKaste -hankkeen, Lapin yliopiston sosiaalityönlaitoksen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske), Pohjanmaan maakuntien sosiaalialanosaamiskeskuksen (SonetBotnia) ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Päiville olitarve, sillä aikuissosiaalityö on murroksessa. Päivien punaisena lankana oli teorian, käytännön ja tutkimuksenyhteinen pohdinta aikuissosiaalityön tilasta, tulevaisuudesta ja periaatteista. Vanhojen jauusien käytäntöjen sekä sosiaalityön kontekstin kriittinen arviointi luovat mahdollisuutta saavuttaaosaamista, jossa koetellut käytännöt hyödynnetään myös tulevaisuuden haasteisiin vastattaessa.Rovaniemen kehittäjätyöntekijät järjestivät Pesäpuu ry:n kanssa Lapin sosiaali- ja perhetyöntekijöilleperhehoidon kehittämispäivät 7.–8.10.2010 teemalla: Sukulaissijaisvanhemmuus – perhekohtainentyöskentelymalli. Kehittämispäiviin osallistui 16 sosiaali- ja perhetyöntekijää Inarista, Tervolasta, Sodankylästäja Rovaniemeltä. Myös sukulaissijaisperhevalmennuskoulutus järjestettiin seudullisesti.Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin yhteistyössä muiden lapsia perheisiin sijoittaneiden kuntienkanssa. Kehittäjät ovat osallistuneet myös lastensuojelun LASU ja OSKE -verkostojen tapaamisiinHelsingissä.Dokumentoinnin työkokouspäivät järjestettiin Rovaniemellä 14.4. ja 15.9.2011. Työkokouspäiviinosallistui sosiaalialan työntekijöitä Tervolasta, Kemistä, Torniosta, Rovaniemeltä, Keminmaasta, Iistä,Inarista, Kemijärveltä, Kittilästä ja Simosta. Osallistujia oli yhteensä noin 90.1.2.2.7 Opetus- ja tutkimusyhteistyön kytkeminen kehittämistyöhönKehittämistä tukevaa tutkimustoimintaa edistetään tukemalla kehittäjätyöntekijöitä arvioimaan omaatoimintaansa ja rohkaisemalla kehittäjäsosiaalityöntekijöitä toimimaan käytännön opettajina. Sosiaalityönjohtamisen kehittämisrakenteen 36 toteuttaminen on ollut osa Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen,Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja PaKaste -hankkeen tutkimus- ja opetuskeskusyhteistyötä.Myös Aikuissosiaalityönpäivät järjestettiin osana opetus- ja tutkimusyhteistyötä jakunnille tarjottavassa työparityössä ovat mukana olleet Lapin yliopiston lehtorit ja opettajat.Yliopiston kanssa on yhdessä suunniteltu ja toteutettu viiden opintopisteen laajuinen Yhteisöllisettyömenetelmät -koulutuskokonaisuus, johon osallistui 23 sosiaalityön syventävien opintojen opiskelijaasekä kuusi Posken kehittäjätyöntekijää. Työntekijöistä viisi oli PaKasteen kehittäjätyöntekijöitä,jotka osallistuivat myös opintosisältöjen suunnitteluun yhdessä yliopiston opettajien kanssa. Koulutuskokonaisuuskäynnistyi aikuissosiaalityön päivien yhteydessä Rovaniemellä tammikuussa 2011.Muut lähiopetuspäivät pidettiin helmikuussa 2011, maaliskuussa 2011pidettiin ryhmämenetelmienlähiopetuspäivä, jossa PaKasteen erityissosiaalityöntekijä toimi toisena kouluttajana ja viimeinen lähiopetustoteutettiin 9.5.2011. Pilottikoulutuskokonaisuus on arvioitu. Koulutusta tullaan kehittä-36 Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne luvussa 1.2.2.5

51mään ja suunnitteluun on kutsuttu mukaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaaliala. Kentällätoimivat ryhmänohjaajat ja ryhmiä suunnittelevat tarvitsevat koulutusta ja työnohjausta.Vaikuttavuuden arviointi on yhteistyön keskiössä syksyllä 2011 Lapin korkeakoulu -konsernin (Lapinyliopiston sosiaalityönlaitos, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) ESR-projektin kautta, jossa kehitetäänopetus- ja tutkimusklinikkamallia. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu tuotti Varhain vanhemmaksi-pilotin arvioinnin.Kehittäjätyöntekijät ovat tehneet yhteistyötä Rovaniemen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmanja Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelijoiden kanssa tiedontuotantoon liittyen.RAMK:ssa on valmistunut keväällä 2011 sosionomiopiskelijoiden opinnäytetyö huostaan otettujenlasten vanhempien tuen tarpeista. Jaana Ojalan ja Katri Ylitalon opinnäytetyö on nimeltään ”Mutta eikoskaan sais tuolleen jättää yksin” – biologisten vanhempien tuen saanti huostaanottoprosessissa. Lapinyliopistossa on myös aloitettu pro gradu -tutkielma sijoitettujen nuorten näkökulmasta sukulaissijaisperheessäelämisestä. Myös toinen gradu on suunnitteilla sukulaissijaisvanhemmuuteen liittyen.Hankkeessa harjoittelua suoritti neljä sosiaalityön- ja kaksi sosionomiopiskelijaa kehittäjien ohjauksessa.1.2.3 Palvelujen saatavuuden ja osaamisen välittämisen tasot1.2.3.1 KansalaisneuvontaKansalaisneuvontaan on tullut 46 kysymystä ½ vuoden aikana. Kehittäjäasiakkaista 7 henkilöä liittyiSosiaalikollegan verkkokonsultaatiotyöhön ja kansalaisneuvontaan. Tällä hetkellä verkkopalvelussatoimii 5 kokemusasiantuntijaa. 1.3.2011 avattiin Apua päihdehuoliin ja Neuvoja toimeentuloon-palvelut kansalaisneuvontaan. Huhtikuussa 2011 avattiin Palveluohjaus ja toukokuussa 2011 Tukeatupakoinnin lopettamiseen. On vielä vaikea arvioida tarvitaanko kansalaisneuvontaa alueellisena palveluna.Neuvoja toimeentuloon on pyydetty eniten. Myös anonyymisti kysyminen on huomioitu.Kansalaisneuvontaan on tullut yhteensä 46 kysymystä.Taulukko 1.12 Kansalaisneuvontaan saapuneet kysymyksetKANSALAISNEUVONTA (6 kk ajalta)1.3.2011 alkaen 30.9.2011 saakka KYSYMYKSIÄ joista anonyymejäNeuvoja toimeentuloon 39 6Apua päihdehuoliin 3 3Pyydä palveluohjausta 4 -Tukea tupakoinnin lopettamiseen - -YHTEENSÄ 46 91.2.3.2 Verkkokonsultaation laajentaminenSosiaalikollegan kuudessa verkkokonsultaatiopalvelussa konsulttiryhmät ovat jatkaneet kysymyksiinvastaamista. PaKaste Lapin osahankkeen toiminta-aikana 1.3.2009–30.9.2011 konsultaatiotukea onannettu yhteensä 122 kysymykseen. Eniten konsultaatioita on pyydetty vammaispalveluun, lastensuojeluunja aikuissosiaalityöhön. Uusia konsultaatiopalveluja on käynnistetty kaksi: kuntoutuksenverkkokonsultaatio keväällä 2011 ja järjestötyön verkkokonsultaatio toukokuussa 2011. Näihin palveluihinei ole vielä tullut kysymyksiä.

52Taulukko 1.13 Sosiaalikollegan verkkokonsultaatioSOSIAALIKOLLEGAN VERKKOKONSULTAATIOPaKaste Lapin aikana 1.3.2009–30.9.2011KYSYMYKSIÄAikuissosiaalityö ja toimeentuloturva 26Lasten oikeudet ja lastensuojelu 28Päihde- ja mielenterveystyö 4Vammaispalvelu 40Vanhustyö 8Varhaiskasvatus 16Lakiasiat palvelu suljettiin 6/2009! -Kuntoutus -Järjestötieto -YHTEENSÄ 122(Yhteensä vuodesta 2003 525)Yhteistyötä Sosiaaliportin konsultointipalvelun kanssa on jatkettu, Lapin PaKasteen erityissosiaalityöntekijäkoordinoi edelleen aikuissosiaalityön valtakunnallista konsultointipalvelua, johon on viimeisenpuolen vuoden aikana tullut 16 kysymystä. Lastensuojelun avohuollon valtakunnallista palveluaon viimeisen vuoden ajan koordinoitu Keski-Pohjanmaan PaKasteen Nuppu-hankkeen toimesta,tähän palveluun on tullut 10 kysymystä viimeisen puolen vuoden aikana.Taulukko 1.14 Sosiaaliportin konsultointiSOSIAALIPORTIN KONSULTOINTIPaKaste Lapin aikana 1.3.2009–30.9.2011KYSYMYKSIÄAikuissosiaalityö 65Lastensuojelun avohuolto 59YHTEENSÄ 124(Yhteensä vuodesta 2008 147)1.2.3.3 TyöparityöPaKasteen työparipalvelun avulla on pyritty arvioimaan kentän niitä tilanteita, joihin tarvitaan erityistyöntekijöidentyöpanosta tai alueellisesti koordinoituja palveluja. PaKasteen kehittäjätyöntekijöiden(11) työpariapu on saanut hyvän vastaanoton. Lapin osahanke ei ole vielä saattanut valmiiksi omaaesitystään sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteesta tai erityispalvelujen järjestämisen tavasta. Kevään2011 aikana myös muut kuin erityissosiaalityöntekijä ovat liittyneet tilauksesta mukaan kentänhaastavien työtilanteiden kehittämiseen. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen virtuaalisensosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta on ollut mahdollista jättää työparipyyntö marraskuusta2010 alkaen. Vajaan vuoden aikana on tullut 30 työparipyyntöä, joista kahta kesäaikaista pyyntöä eivoitu ottaa työparityönä hoidettavaksi. Muut pyynnöt ovat johtaneet työparityöskentelyyn. Asiakastyötäon tehty 23 asiakasperheen kanssa, ryhmätyötä kahdessa ryhmässä ja työn kehittämistä neljässäarviointiprosessissa. Toimintaa on ollut eniten Tunturi- ja Itä-Lapin kunnissa. Asiakastyön pyynnöissäkyse on ollut lastensuojeluun tai lasten huoltoon liittyvistä tilanteista. Huhtikuusta 2011 onollut tarjolla vanhustyön työparimahdollisuus, johon on esitetty yksi pyyntö. Sen pohjalta neuvotellaankahden ensimmäisen asiakasprosessin aloittamisesta Itä-Lapissa.

53Työparityöstä solmitaan sopimukset Lapin kuntien kanssa sitä mukaa, kun kunnat ovat työpariapuatilanneet. Kuntien työntekijöitä on informoitu kehittämismahdollisuudesta ja toiminnasta on kerrottumediassa. Asiakastyön työparipyyntöjä ovat tehneet sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät. Ryhmätyöhöntyöparia ovat pyytäneet terveydenhuollon työntekijät. Avunpyyntöjä on tullut myös suoraankansalaisilta. Työparipalvelua antavat kehittämistyönä Posken, PaKasteen ja Lapin yliopistonsosiaalityön oppiaineen työntekijät (16).TavoitteetYhtenä työparitoiminnan tavoitteena on ollut turvata Lapissa asuville ihmisille, perheille ja yhteisöilleriittävän ammattitaitoiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. On siis pyritty turvaamaan riittävätpalvelut tilanteissa, joissa paikallinen peruspalveluvarustus ei välttämättä riitä. Posken hanketyönäLapin kunnissa järjestämän työparityön ja sen arvioinnin myötä huolenaiheiden laadun ja mittasuhteidentoivottiin hahmottuvan entistä tarkemmin.Työparitoiminnan tavoitteena on ollut myös sellaisen rakenteen luominen, joka mahdollistaisi sekäkokemuksellisen että menetelmällisen osaamisen lisäämisen ja välittämisen kuntiin. Samalla tavoitteenaon ollut rohkaista kuntia käyttämään hyväkseen työparityötä aikaisempaa enemmän kunnanomin voimin ja oma-aloitteisesti. Posken ideaa toimia yhteistyössä kuntien kanssa, on työparityölläpyritty viemään asiakastyön rajapintaan. Toiminnan taustalla on ajatus kehittämistoiminnasta, muttasillä on pyritty myös pitämään työpariapua antavat työntekijät paremmin mukana käytännön sosiaalityössäja tietoisena sen nykyisin kohtaamista haasteista.Kuvio 1.10 Työparipyynnöt ja niihin vastaaminenArviointia – Mitä työparitoiminta on kertonut Lapin kuntien erityispalvelurakenteesta?Työparitoimintaa on arvioitu haastattelemalla työparipyynnön jättäneitä kuntien työntekijöitä jatyöskentelyssä mukana olleita työpareja. Arvioinnin kohteena oli yhteensä kuusi työpariprosessia,joista yhden arvioinnissa oli mukana jäseniä myös asiakasperheestä. Haastatteluissa on käytetty puolistrukturoituahaastattelurunkoa ja ne on nauhoitettu ja litteroitu analysointia varten. Arvioinnissaon käytetty hyväksi myös muistiinpanoja ja nauhoituksia työparien fokusryhmän tapaamisissa tehdyistäkeskusteluista sekä Kittilän sosiaalivirastossa nauhoitettua tilaisuutta, jossa keskusteltiin Kittilänkunnassa tehdystä työparityöstä ja työparipyyntöihin johtaneesta tarpeesta.

54Tarve ulkopuoliselle työntekijälle lastensuojelussaLapin kunnat ovat kooltaan pieniä ja tämä aiheuttaa tarvetta kunnan ulkopuolisen työntekijän käytölle.Olosuhteet toimia paikkakunnalla, jolla suurin osa ihmisistä jollain tavalla tuntee toisensa, tai ovatystäviä keskenään, voivat olla hankalat erityisesti lastensuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Pieni kuntaei voi suuremman kunnan tapaan nimetä esimerkiksi edellä mainittujen seikkojen takia jotain toistatyöntekijää hoitamaan prosessia. Ulkopuolisen työntekijän tarve voi nousta myös tulehtuneista, jopakriisiin ajautuneista suhteista asiakkaiden ja kunnan työntekijöiden välillä. Tällöin työpariapua tarvitaanristiriitojen ratkaisemiseen ja sovitteluun erityisesti työskentelyn alussa.Erityis- ja menetelmäosaamisen tarveTyöpareilta on kaivattu niin sanottua erityisosaamista jonkin verran riippuen siitä, miten erityisosaaminenmääritellään. Jos erityisosaaminen määritellään pitkäksi kokemukseksi esimerkiksi psykososiaalisestatyöstä ja taidoksi tukea kunnan työntekijöitä, niin silloin erityisosaamista on tarvittu.Näistä näyttäisi olevan puutetta kuntien perussosiaalityössä. Sen sijaan menetelmäapua on ainakintoistaiseksi kaivattu vähemmän. Ehkä kaikkea menetelmien tuomaa lisäarvoa ei ole kunnissa tiedostettu,tai niiden käyttöä ei ole koettu mielekkääksi työparipyyntöihin johtaneissa tilanteissa. Yhtenätyöparitoiminnan tavoitteena ollut menetelmäosaamisen välittäminen ei ehkä toteutunut siinä mittakaavassakuin toivottiin. Tosin itse työparitoiminta on löydetty pienemmissä kunnissa hyvin ja työparityöskentelyävoidaan itsessään pitää menetelmänä muiden joukossa. Kunnat käyttävät jonkinverran myös omaa henkilöstöään työparityöhön. Ongelmana näyttää kuitenkin olevan, että työpariksion vaikea saada kollegaa, esimerkiksi toista sosiaalityöntekijää tai perhetyöntekijää, jolloin työparityössätärkeä kollegiaalinen tuki ei toteudu täysimittaisena.Kysymys viranhaltijaoikeuksistaMerkittäväksi työparitoimintaa ja sen luonnetta määrittäväksi tekijäksi näyttää nousevan kysymys viranhaltijaoikeuksista.Tällä hetkellä kunnan työntekijöiden työpareina toimivilla henkilöillä oikeuksiaei ole. Viranhaltijaoikeuksin työparina toimiminen todennäköisesti muuttaisi työparien välistä työnjakoa,muuttaisi käytänteitä ja ehkä jopa koko työparitoiminnan luonnetta. Vaikutukset tuntuisivatväistämättä myös asiakkaan saamassa palvelussa.Asiasta on olemassa erilaisia argumentteja puolesta ja vastaan sekä työparien että kuntien työntekijöidenkeskuudessa. Osa kuntien työntekijöistä pitää nykyistä mallia toimivana, eivätkä he koe tarvettasiirtää valtaa ja vastuuta nykyistä enempää kunnan ulkopuoliselle työparille. Osa työpareista jakunnan työntekijöistäkin puolestaan kokee, että asiakas tulisi paremmin palvelluksi, jos työparinmandaatti toimia olisi samanlainen kuin kunnan työntekijällä. Työparin viranhaltijaoikeuksia tarvittaisiinesimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa kunnan oma työntekijä on vailla tehtävän edellyttämääammatillista kelpoisuutta tai vailla riittävää kokemusta hoitamaan käsillä olevaa prosessia.Työpariprosesseissa ollaan usein muistiinpanojen varassa ja kun työparilla ei ole pääsyä asiakastietojärjestelmiin,voi muistiinpanojen turvallisesta säilyttämisestä tulla ongelma. Silloin muistiinpanojenperusteella tehdyistä johtopäätöksistä ja päätöksistä tulee helposti enemmän kunnan työntekijän näkemykseenperustuvia. Samanlaista hankaluutta voivat tuottaa myös tilanteet, joissa asioista pitääpäättää nopeasti ilman mahdollisuutta konsultoida työparia. Lisäksi työparin kontaktit asiakkaisiinjäävät usein muutenkin vähäisemmäksi, sillä esimerkiksi asiakasperheet saattavat vierailla usein sosiaalityöntekijänluona sosiaalitoimistossa aikaa varaamatta.Ilman viranhaltijaoikeuksia toimivan työparin hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että työpari tavallaan”ulkopuolisena”, ei kunnan edustajana, voi saada yhteistyön sujuvammin käyntiin, sillä viranhaltija japäätöksentekijä voi saada osakseen paljonkin kritiikkiä erityisesti prosessin alussa. Samalla tällainenjärjestely selkeyttää työnjakoa. Nykyisessä tilanteessa työparin rooli on enemmän konsultatiivinen japarempi kehittämistyön kannalta. Ulkopuolinen huomaa prosessista asioita, joille kunnan työntekijäehkä jo ”sokeutunut”. Täysi virkavastuu ja päätösvalta väistämättä veisivät jonkin verran huomiotapois kehittämistyöltä. Kaikkein olennaisin kysymys kuitenkin on, kummalla mallilla asiakas tulee pa-

55remmin palvelluksi? Poljetaanko asiakkaan oikeuksia, jos työparilla ei ole virkavastuuta ja päätösvaltaa?Joissain tapauksissa työpari tulee kunnan sisältä, esim. sairaanhoitaja sosiaalityöntekijän pariksi.Sairaanhoitajalla ei ole valtaa esimerkiksi lastensuojelupäätösten suhteen, mutta silti sellaista työskentelyäon ja se koetaan hyväksi tavaksi toimia. Minkä takia asiasta tulee ongelma, jos työparina onsosiaalityöntekijä? Kaksi samoilla oikeuksilla toimivaa ihmistä voivat aiheuttaa ongelmallisia tilanteitaesimerkiksi silloin, kun työpari ja kunnan työntekijä ovat huostaanoton tarpeellisuudesta täysin erimieltä. Kumman näkemys ratkaisee? Työparityöskentelyssä onkin olennaista jokin muu asia kuin kysymyssiitä, kenellä on valtaa ja kuka tekee päätökset.Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja joissain kunnissa ollaan oltu tilanteessa, jossa kunta onollut jäädä joksikin aikaa kokonaan ilman sosiaalityöntekijää. Monet kunnat, esim. Muonio, Enontekiö,Salla ja Kittilä ovat resurssipulastakin johtuen pyytäneet paljon työpariapua. Suuren vaihtuvuudenmyötä kunnissa on sosiaalityöntekijöitä, joiden paikallistuntemus, ja joissain tapauksissa työkokemuskin,ovat vielä vähäisiä. Nämä eivät kuitenkaan ole olleet työparipyyntöjen pääasiallisina perusteina.Tapauksissa, joissa sosiaalityöntekijät ovat kaivanneet työparikseen pitkän kokemuksenomaavaa ammattilaista ja nimenomaan sosiaalityöntekijää, ovat olleet kokeneita työntekijöitä itsekin.Resurssipula on usein pulaa riittävän kokeneista työntekijöistä, joiden apua kaivataan erityisesti hankalissalastensuojeluun liittyvissä tapauksissa. Työparipyynnön jättämistä on kunnissa harkittu ainapitkään.Työparius – vuorovaikutteista osaamisen vuoropuheluaKuntien työparit ovat haastattelujen aikana puhuneet paljon siitä, kuinka yksin he kokevat useinasiakasprosessiensa kanssa olevansa. Vaikka työparin tarjoama tuki voi olla monenlaista, kaikkeineniten kuntien työntekijät kaipaavat ammatillista tukea. Se on asioiden jakamista ja dialogin käymistä,kollegiaalista, ammatillista tukea. Lastensuojelukysymykset herättävät usein voimakkaita tunteita sekätyöntekijöissä että asiakkaissa. Usein on lopputuloksen kannalta parempi, että työskentelyssä onmukana työpari, joka pystyy asemansa, tai pikemminkin sen puuttumisen myötä, katsomaan asioitahieman etäämmältä ja tuomaan keskusteluun erilaista näkökulmaa. Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineennäkökulmasta työparitoimintakokemuksen toivottiin vahvistavan koulutuksen ja opetuksenkäytäntöyhteyttä. Posken tavoitteena oli saada suoraa asiakas- ja työntekijänäkökulmaa sekä kokemustietoaLapin asiakastyön ja palvelurakenteen kehittämisen pohjaksi ja rikastuttaa Posken työpariosaamista.Mahdollisina riskeinä nousi esille erilaisten työskentelytapojen ja menetelmien aiheuttamaylimääräinen työtaakka kunnan työntekijöille, asiakastilanteiden eriäviin näkökulmiin jumittuminentai ulkopuolisuudesta asiakastyöhön heijastuvat rintamamuodostelmat.Posken tai Lapin yliopiston työntekijä on kunnan työorganisaation, poliittisten, suku- ja tuttavuusverkostojenulkopuolelta, mikä parhaimmillaan selkeyttää ja objektivoi näkökulmaa. Usein työntekijöilläon erilaista menetelmäosaamista ja kehittämismotivaatiota. Kuntien palvelujen pulmakohtinanäyttäytyvät työntekijävaihdokset ja -rekrytointivaikeudet sekä työjärjestelyihin ja henkilöstön hyvinvointiinliittyvät kysymykset (mm. työn kuormittavuus, osallisuus, kuulluksi tuleminen, työtyytyväisyys,yhteisöllisyys). Muuttuvissa olosuhteissa henkilöstön koulutus- ja osaamiskartta voisi toimiakunnan sisäisen, ammatti-, tehtävä- ja toimialarajat ylittävän, työparityöskentelyn rakenteena. Kokemustyöparityöskentelystä on antanut mahdollisuuden tutkia sosiaalityöparitoimijoiden ammatillisiaeroavaisuuksia sekä erilaisuuksien yhdistämisen muotoja asiakastyön prosesseissa. Viranhaltijaoikeuksienpuuttuminen on ollut jossakin määrin haasteellista. Työparin toimijamandaatti suhteessaasiakkaisiin on pyydetty asiakkaalta suostumuslomakkeella, missä ei ole ilmennyt ongelmia. Haasteitaon ilmennyt lähinnä kirjaamiseen ja yhteydenottojärjestelyihin liittyvissä tehtävissä.Työparina työskentely avaa kunnan palvelu- ja päätöksentekorakenteita, työkulttuuria ja toimintatapoja,työn tekemisen puitteita ja tausta-ajattelua. Työpari kunnioittaa kunnan työntekijöiden työtä,osaamista ja kunnan tuntemista, hän on aito kollegiaalinen kumppani ilman kunnan viranhaltijuutta.Työpari tutustuu työntekijän ja työpaikan työskentelytapoihin ja lomittaa osaamistaan kokonaisuuteen.Suotuisimmillaan työparityössä havainnoidaan omaa ja yhteistä työskentelyä, tutkitaan mahdollisiatoisin tekemisen tilanteita, arvioidaan reflektoiden toisin tekemisen tapoja, työskennellään tilan-

56teen mukaan toistaen edellä kuvattu prosessi jokaisessa asiakastilanteessa. Työparityöskentelynavulla voidaan edistää erilaisten menetelmien ja työtapojen oppimista, soveltamista ja käyttöön rohkaistumista.Esimerkiksi asiakasdokumentoinnin kehittäminen toteutuu konkreettisesti yhteisissäkäytännön asiakaskirjauksissa, jolloin muun muassa kirjausten logiikka, muoto ja käyttö voivat avautuasosiaalityötä näkyväksi tekevällä ja tiedontuotantoa edistävällä tavalla.Työparityöskentelykokemukset ovat vahvistaneet kehittämis-, yhteistyö-, konsultointi-, reflektointi-,arviointi- ja koordinointivalmiuksia sekä ohjanneet tarkastelemaan työn tekemisen rakenteita ja tapojaulkopuolisen silmin. Ulkopuolisena työparina työskennellessä kontakti ulottuu monipuolisestikunta-, palvelurakenne-, työntekijä- ja asiakastasoille. Työpari saa kokemuksia muun muassa työnjaonmuotoutumisesta, luottamuksen rakentumisesta, osaamisen jakamisesta ja vuorovaikutteisuudesta.Tarkoituksena on olla osallisena tavoitteellisessa, suunnitelmallisessa, ammatillisesti tietoisessa jaasiakasta kunnioittavassa sosiaalityössä.Tavoitteiden toteutuminen ja tulevaisuusTilattavaan työparitoimintaan ollaan poikkeuksetta oltu kunnissa tyytyväisiä. Se on tullut todelliseentarpeeseen ja sille toivotaan jatkoa, vaikka se muuttuisikin tulevaisuudessa maksulliseksi. Tällä hetkellätyöparitoiminnan painopiste ja tarpeet ovat ainakin pienissä kunnissa olleet enimmäkseen lastensuojelunasiakastyössä, johon kunnat tarvitsevat usein oman ulkopuolisen, kokeneen ammattilaisen.Oman työn tutkimisen ja kehittämisen näkökulma on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi, se näkyyoman työn arviointiin ja kehittämiseen tulleiden työparipyyntöjen vähäisessä määrässä.Yhtenä työparitoiminnan tavoitteista mainittiin kuntien oman työparityön mahdollistaminen esimerkiksikokoonpanolla terveydenhoitaja–sosiaalityöntekijä. Sitä on jonkin verran ollut, mutta sen täysimittaiseenhyödyntämiseen on vielä matkaa. Poske voisi jatkaa tässäkin liikkeelle panevana voimanaja olla rohkaisemassa entistä aktiivisemmin kunnan omia voimia yhteistyöhön. Ratkaistavaksi jää kysymystyöparien virkavastuusta ja päätösvallasta. Sosiaalipäivystys Tunturi-Lapin kunnissa on yhdistettyja se toimii siten, että etupäivystys on Merikratos oy:n hallussa ja takapäivystäjinä toimivat jokoMuonion tai Kittilän kunnan työntekijät. Terveydenhuollon puolella keikkalääkäreillä on ollut alustaasti täydet valtuudet ja vastuu. Yksi vaihtoehto olisi tarkastella ja myöntää viranhaltijaoikeuksia tapauskohtaisesti.Silloin jouduttaisiin jokaisen prosessin osalta miettimään, millä oikeuksilla toimivatyöpari auttaa asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla.Kokemusten perusteella tarvitaan ”kokonaisvaltaista”, asiakasprosesseihin kiinnittyvää työparityöskentelyä.Yhdessä asiakasprosessissa on saatettu tarkastella muun muassa asiakasdokumentointiin,asiakkuuden eri muotoihin, etiikkaan, lainsäädäntöön, perustehtävään, tukipalveluihin, työjärjestelyihinliittyviä kysymyksiä. Monenlaisten ja -tasoisten kysymysten tarkastelu ja niiden kanssa työskentelyvoivat jäädä menetelmäorientoituneessa työskentelytavassa tavoittamatta. Työparityöskentelyssäon tärkeää, että toinen työntekijä on kunnan oma työntekijä, sillä hänellä on yleensä hallussaan tietokunnasta, palveluista, asiakkaasta ja hänen historiastaan. Työpari tulee kuntaan ulkopuolisena, toisenlaisillasilmälaseilla varustettuna ja hiukan erilaista osaamista omaavana. Näillä elementeillä voidaantavoittaa asiakkaan tilanteeseen soveltuva työskentelytapa ja sosiaalityötä edistävä osaamisenvuoropuhelu.Työparitoiminnan kehittämisen haasteena on tällä hetkellä työn dokumentaatio asiakastietojärjestelmiinja se, ettei ulkopuolisella työntekijällä ole sosiaalityön virkaoikeuksia siihen kuntaan missähän työparina toimii. Ulkopuolista apua tarvitaan vaativissa asiakastilanteissa. Menetelmäosaamisenkehittämiseksi työparipalvelu on myös paikallaan. Inhimilliset suhteet kuormittuvat varsinkin siellä,missä sosiaalityöstä vastaavia henkilöitä on vähän. Ulkopuolisuus on koettu tärkeäksi avuksi sekäasiakkaiden ja perheiden että heitä auttavien työntekijöiden taholta. Näyttää siltä, että pohjoisenalueella tarvitaan alueellista erityispalvelurakennetta ainakin lastensuojeluun, mutta todennäköisestikaikkeen vaativaan asiakastyöhön.

571.2.4 Yhteisöllisten työmenetelmien käyttöönottoYhteisöllisten työmenetelmien kehittämistä, käyttöönottoa ja kouluttamista on jatkettu monin tavoin.Tämä teema on ollut yhteinen sosiaalityön ja terveyden edistämisen kehittäjätyöntekijöille jatiimeille. Yliopiston kanssa on yhdessä suunniteltu ja toteutettu viiden opintopisteen laajuinen Yhteisöllisettyömenetelmät -koulutuskokonaisuus, johon osallistui 23 sosiaalityön syventävien opintojenopiskelijaa sekä kuusi Posken kehittäjätyöntekijää. Hyvän ryhmätyön kuvaus eli ryhmätyön malli37 valmistui PaKasteen toimesta toukokuussa 2011. Malliluonnosta kommentoivat yhteisöllistentyömenetelmien opiskelijat ja opettajat Lapin yliopistolta. Mallinnukseen osallistui myös kehittäjäasiakas,jolla on pitkäaikaista kokemusta ryhmissä toimimisesta. Ryhmätoiminnan yleisen kuvauksenlisäksi malliin on liitetty pilottikokeiluista saatuja erityisiä ryhmätoiminnan malleja.Yhteisösosiaalityön ja ryhmämenetelmien käyttöönoton vaikutusten arviointia on käynnistetty keräämälläryhmistä arviointeja ja palautteita. Arviointityötä pyrittiin liittämään kaikkiin meneillään oleviinja käynnistyviin ryhmätoimintoihin. Sosiaalikollegaan on tallennettu nettisivu Ryhmät 38 , johontallennetaan Lapissa toiminnassa tai suunnitteilla olevat ryhmät, joihin PaKasteella on liittymäpintaa.1.2.4.1 RyhmätNuorten kuntouttavan työtoiminnan ryhmäpilotitTorniossa valittiin kuntouttavaan työtoimintaan, pajaopintoihin, nuorisovalmennukseen ja mielenterveyskuntoutujientyöhönvalmennukseen osallistuvat 17–29-vuotiaat nuoret. Matalan kynnyksenpalveluna ryhmä on osa sosiaalista kuntoutusta. Ryhmään on osallistunut noin 60 nuorta erimittaisenajan. Tornion työvoimalasäätiöllä on kerrallaan noin 5–25 kohderyhmään kuuluvaa nuorta.Nuoret kuntouttavan työtoiminnan sekä nuorisovalmennuksen asiakkaat ovat tulleet työtoimintaankaupungin sosiaalitoimen kautta. Pajaopiskelijat ovat tulleet Tornion Työvoimalasäätiölle KoulutuskuntayhtymäLappian sopimuksella. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen myöntää Kela.Valtaosa nuorista on toimeentulotuen asiakkaita ja suurimmalla osalla nuorista ammatilliset opinnotovat vaikeutuneet tai keskeytyneet eri syistä. Yleisimpiä tavoitteita kuntouttavan työtoiminnan ajalleovat: päivärytmiin pääseminen, työtoimintaan osallistuminen, koulutusmahdollisuuksien selvittely,palveluohjaus, ryhmätoimintaan osallistuminen, päihteettömyyden tukeminen yhteistyössä A-klinikankanssa, mielenterveyden tukeminen yhteistyössä psykiatrian poliklinikan kanssa, terveystarkastuksessakäyminen ja kuntotestaukseen osallistuminen. Ryhmään osallistuminen on vapaaehtoista ja seon kohderyhmälle avoin eli osallistujat vaihtuvat myös kesken kauden. Ryhmään voi osallistua myösns. passiivijäsenenä ja sitä kautta voi harjoitella ryhmätilanteita. Matalan kynnyksen palveluna ryhmäänosallistuminen voi olla osa kuntoutusta.Inarissa Nuorille aikuisille (18–25-vuotiaat) suunnatun ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnantavoitteena oli saada nuoria mukaan kehittämään heille suunnattua sosiaalityötä ja saada syrjäytymisvaarassaolevat nuoret aktiiviseen uudenlaiseen ryhmämuotoiseen toimintaan mukaan ja pohtimaanelämäntilannettaan. Ryhmä kokoontui kerran viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Ryhmään ohjatutnuoret olivat pääasiassa vailla työtä olevia sosiaalitoimen asiakkaita eivätkä ennen ryhmää osallistuneetavoimeen tai järjestettyyn toimintaan. Nuoret saivat itse vaikuttaa tapaamiskertojen sisältöihin,joissa keskityttiin keskusteluun yhteiskunnan rakenteesta, palveluiden olemassaolosta, sekä niidensaatavuudesta. Nuorilta saatiin kehittämisehdotuksia nuorille suunnatun kuntouttavan sosiaalityönpalvelun kehittämisestä. Nuoret kaipasivat mahdollisuutta osallistua sähköisesti verkon kautta ryhmäntoimintaan. Nuoret kokivat sähköpostin tai verkossa tapahtuvan neuvonnan olevan vähintäänyhtä tärkeä, tai jopa parempi tapa saada apua tai neuvoja nopeasti. Verkossa tapahtuva asiointi onhyvin matalan kynnyksen toimintaa. Ryhmän kautta saadaan lisättyä osallisuutta ja yhteenkuuluvai-37 http://www.sosiaalikollega.fi/mallit/ryhmatyota‐mallinnettu38 http://www.sosiaalikollega.fi/ryhmat

58suutta. Ryhmätoiminta tuo sosiaalityöntekijän lähemmäksi asiakasta kun perinteiset valta-asetelmatmurtuvat ryhmänohjaajan ollessa mukana yhtenä ryhmän jäsenenä. Luottamuksen saaminen ryhmätoiminnassaon ehdotonta ja sen kautta syntyvät myös parhaat tulokset.Tirlittan – Talo tytöilleToukokuussa 2010 Tornion sosiaalitoimen henkilöstö teki kehittämismatkan Helsinkiin. Yhtenä tutustumiskohteenaoli Helsingin Tyttöjen Talo. Helsingin tyttötalo toimi Setlementti ry:n alaisuudessa.Tyttöjen taloa alettiin Torniossa konkreettisesti pystyttää keväällä 2010 ja Tirlittan vietti avajaisiaanmarraskuun puolessa välissä 2010. Puitteet tyttötalolle on saatu erittäin viihtyisiksi ja kauniiksipitkälle lahjoituksin, talkootyön ja tyttöjen ja naisten oman kädenjäljen, innostuksen ja luovuudenkautta. Myös osallisuuden näkökulma tulee toteutetuksi kun asiakkaat itse osallistuvat tilojen suunnitteluunja toteutukseen. Jo pelkästään sen avulla osallisuuden ja yhteisöllisyydenkin teemat tulevattoteutetuiksi. Vakiokävijöistä toisen ryhmän muodostivat noin 17–19-vuotiaat tytöt, jotka eivät kaivanneetohjattua toimintaa ja toisen ryhmän noin 12–15-vuotiaat tytöt, jotka mielellään osallistuivatohjattuun toimintaan.Arviointia: Tytöt kertoivat, että normaalia alkujännitystä lukuun ottamatta Tirlittaniin on helppo tullaja kaikkein parasta on, että voi olla oma itsensä. Toivottiin joko isompia tiloja tai sitä, että tyttöjäpäästettäisiin kerralla vähemmän paikalle. Meno on välillä rauhatonta ja meteliä on joskus liikaa. Toivomuslistallaoli pidempiä reissuja, joiden toteutumisen eteen tytöt olisivat valmiita tekemään töitäja keräämään yhdessä rahaa vaikka pidemmänkin aikaa. Tirlittanista tykättiin ja toiminnan jatkumistatoivottiin kovasti!MettäterapiaMettäterapian toimintaideana on tuottaa asiakkaille päihdehuollon avopalvelua, jossa toiminta tapahtuuasiakkaille luonnostaan tutussa kontekstissa, asiakkaiden oma kulttuuritausta ja kieli huomioidenja käyttäen toiminnallisia, asiakkaille tuttuja työmenetelmiä. Asiakkaat saavat vertaistukea toisistaanja mettäterapian aikana on mahdollisuus saada myös yksilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja tukea.Toimintaympäristönä on luonto, kaikki toiminta tapahtuu luonnossa ja lähellä luontoa. Toimintatavoissapyritään soveltamaan ja kunnioittamaan perinteisiä saamelaisia tapoja ja kommunikaatiokäytäntöjäluontoa kunnioittaen ja luonnon ehdoilla. Toimintaympäristö vaihtelee vuodenaikojen mukaan,tähän liittyen leiri toteutetaan vuoden aikana neljänä 2–4 vuorokauden pituisena jaksona jajaksojen välissä yhteyttä asiakkaisiin pidetään viikoittain puhelinringin avulla. Mettäterapia ei ole varsinaistaterapiaa, mutta jaksoon sisältyy yksilökeskusteluja ja oman elämänhallinnan vahvistamiseenliittyvää yksilötyöskentelyä. Tavoitteena on asiakkaille tutun toiminnan kautta saada esiin asiakkaidenomia vahvuuksia ja voimavaroja ja tukea heitä löytämään niitä ja rakentamaan elämää niiden varaan.Mettäterapiatoiminnan arviointitiedon tuottamisessa käytetään asiakkaiden omaa arviointia ja ohjaajienarviointia. Asiakkailta pyydetään kirjallinen arvio jokaisen leirijakson jälkeen. Asiakkaat sitoutetaanmukaan kehittämiseen ja arviointiin ja mahdollisuuksien mukaan asiakkaita rekrytoidaan mukaankehittäjä-asiakastoimintaan kehittämään päihdepalveluja.VanhempainryhmäLapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian osasto Lähteen vanhempainryhmä kokoontui kevään 2011aikana yhteensä kuusi kertaa kahden tunnin ajan kahden viikon välein. Ensimmäisellä kerralla paikallaoli viisi vanhempaa, lopuilla tapaamisilla neljä. Ryhmän vetäjinä toimivat osaston kahden sairaanhoitajanlisäksi kaksi Posken kehittäjätyöntekijää. Ryhmäläiset saivat ensimmäisestä tapaamisesta lähtienesittää toiveita tapaamisten sisällöstä ja rakenteesta. Vetäjät välttivät luennointia ja tapaamiset painottuivatkinryhmäläisten lastensa hoitoa koskevien ja samalla akuuteiksi kokemiensa asioiden käsittelyyn.Palautetta ryhmän toiminnasta kerättiin tekstiviestipalvelun avulla. Yhteensä 15 kysymystä lähetettiinvanhemmille neljässä erässä eri vaiheissa ryhmää. Palaute oli hyvää ja jäsenet kokivat vertaistuenajatuksen toteutuneen ryhmässä hyvin. Ryhmän toiminnalle todettiin olevan tarvetta ja silletoivottiin jatkoa.

591.2.4.2 PerheleiriLapin PaKaste järjesti yhteistyössä Lapin kuntien kanssa perheleirin juhannuksen jälkeisellä viikollaMuonion Jerisjärvellä. Leirin ohjaajina toimivat PaKasteen, Tukeva2:n ja kolmen järjestön (Miestyönkeskus, Erityislasten Omaiset, SámiSoster ry) kehittäjätyöntekijät. Tavoitteena oli kehittää lapsiperheidenhyvinvointia tukevaa leiritoimintaa Pohjois-Suomeen. Tunturi-Lapin perheleiri rakentui yhdessäolosta,ohjatusta toiminnasta, retkistä, saunomisesta, uimisesta ja levosta. Leirille kutsuttiin lähetteidenja haastattelujen avulla seitsemän perhettä Lapin alueelta ja leirille osallistui kuusi perhettä.Kaste-ohjelman mukaiset syrjäytymisen ehkäiseminen, osallisuuden lisääminen ja hyvinvointierojenkaventaminen olivat leirin tärkeimpiä taustamotiiveja. Leirille saivat kutsun erityisesti sellaisetperheet, jotka tarvitsivat perheen yhteistä virkistävää lomaa ja joilla ei ollut loman järjestämiseenomia voimavaroja. Leiri toteutui hyvän sään ja yhteishengen vallitessa – Perheleirillä oli mukavaa! Sesai osallistujilta myönteisen vastaanoton ja palautteen. Leirin jatkotapaaminen järjestetään joulukuussa2011. Leiritoiminta saa jatkoa Tunturi-Lapissa, Meri-Lapissa ja mahdollisesti muuallakin Lapissakesällä 2012.1.2.4.3 LäheisneuvonpitoLäheisneuvonpitomenetelmän juurruttamista on jatkettu ja erityissosiaalityöntekijä on ollut tilattavissaläheisneuvonpidon koollekutsujaksi. Pohjoisen alueen työntekijöitä ja heidän asiakkaitaan ontuettu verkostomenetelmien käyttämisessä. Läheisneuvonpitojen koollekutsujia on koulutettu javalmennettu. Lappiin suunnitellaan Dialogisten verkostomenetelmien konferenssia huhtikuulle 2012,jotta verkostotyön metodeja voitaisiin tarkastella yhteisesti ja selkiyttää sitä ketkä kaikki ovat tilattavissakentälle asiakkaiden avuksi ja miten. Yhteistyötä tehdään sekä Lapin alueella (verkostokoordinaattoriJukka Hakola Rovaniemeltä) että laajemmin (THL Tytti Solantaus, MLL Liisa Heino). Valtakunnallisessaosaamiskeskusten lastensuojeluverkoston tapaamisessa 5.5.2011 yhtenä aiheena oliLäheisneuvonpidon juurruttaminen.Kuntien tilauksesta erityissosiaalityöntekijä on PaKaste I aikana organisoinut ja ohjannut 10 läheisneuvonpitoprosessia,joissa on pidetty 18 neuvonpitoistuntoa. Yksi prosessi on sisältänyt keskimäärinkaksi istuntoa (1–3). Seurantakokoukset on pidetty noin puolen vuoden kuluttua ensimmäisestäneuvonpidosta. Tilauksen tehneet kunnat ovat olleet Lapin maakunnasta Kolari (3), Salla (1), Kittilä(1), Enontekiö (2) ja Muonio (1) ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Haapajärvi (1) ja Pyhäjärvi (1).Lastensuojelun neuvonpitoja on ollut seitsemän, aikuisten neuvonpitoja yksi ja ikäihmisten neuvonpitojakaksi. Neuvonpidot ovat selkiyttäneet vaikeita tilanteita, yhteistyö asiakkaiden, heidän perheidensä,läheistensä ja viranomaisten kesken on voimistunut ja lisännyt asiakkaiden saamaa tukea.Neuvonpitojen organisoiminen yhteistyössä läheisverkostojen kanssa on antanut kentän työntekijöillearvokkaita kokemuksia verkostomenetelmien käyttämisestä. Istuntojen väliajoilla on järjestettypuhelinrinkitoimintaa ja neuvonpitoja on pidetty myös asiakkaiden kodeissa.Koulutettuja koollekutsujia on tällä hetkellä yhteensä 48 Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella.Heidän tietonsa on talletettuna Sosiaalikollegan koollekutsujapankkiin ja kentän työntekijätvoivat tilata läheisneuvonpitoja virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta.Menetelmäosaamisen välittämisessä Poske on ollut tuomassa ajatusta yhteisöllisten menetelmienkäytöstä kuntiin esimerkiksi järjestämällä perheleirin Muoniossa kesäkuun loppupuolella. Leirilleosallistujat olivat useasta Lapin eri kunnasta ja tällaisten tapahtumien koordinointiin tarvitaan alueellistaerityispalvelurakennetta. Ajatusta yhteisöllisten menetelmien, esimerkiksi erilaisten ryhmienkäytöstä voisi pitää jatkossakin työparitoiminnan yhteydessä voimakkaammin esillä. Lisäksi näyttääsiltä, että yhteisöllisten työmenetelmien ja ryhmien koordinaatioon tarvitaan alueellista erityispalve-

60lurakennetta ainakin vaativan yhteisötyön (perheleirit, sovittelut, verkostomenetelmät, neuvonpidot)osalta. Ulkopuolisessa työparityöskentelyssä tulevat näkyviksi kunnan palvelurakenne, toimintojensujuvuus ja mahdolliset solmukohdat.1.2.5 Kuntien kehittämistehtävät ja sosiaalityön prosessimallit 391.2.5.1 Enontekiö: Saamenkieleen ja kulttuuriin pohjautuva sosiaalityöAlueena on saamelaisalue (Enontekiö, Utsjoki, Inari ja Sodankylän Vuotso). Kehittämistehtävänä onsaamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta tehtävän aikuissosiaalityön kehittäminen saamelaisistalähtökohdista käsin ja sosiaalityön suunnitelmallisuuden lisääminen.Saamenkielisen sosiaalityön kehittämisen historia Enontekiöllä on hyvin nuori. Sosiaalialalla kehittäminenalkoi sosiaalipalvelujen kehittämisestä 1990-luvulla ja sosiaalityön kehittäminen on alkanutvasta 2000-luvun puolivälissä. Menetelmällisen kehittämisen tuloksena Enontekiöllä on kehitettypäihdehuollon avopalveluna mettäterapiaa yhteistyössä saamelaisen sosiaali- ja terveysalan järjestönSámiSoster ry:n kanssa. Toiminta-ajatuksena on tarjota saamenkielistä/saamelaiselta kulttuuriperustaltatoimivaa päihdehuollon avopalvelua ryhmämuotoisena kuntoutusmuotona saamelaisille päihteidenkäyttäjille.Mettäterapian tavoitteena on innostaa ja kannustaa asiakkaita elämään ilman päihteitä,tukea oman elämän hallintaan, vahvistaa itsetuntoa ja auttaa omien vahvuuksien tunnistamisessasekä suunnitella asiakkaan kanssa tulevaisuutta, johon hän itse tuntee voivansa sitoutua. Mettäterapiassatoimintaympäristönä on luonto, kaikki toiminta tapahtuu luonnossa luontoa kunnioittaen jaluonnon ehdoilla. Toiminta kestää vuoden ja se muodostuu neljästä leirijaksosta, joiden välissä yhteyttäasiakkaisiin pidetään puhelinringin ja facebookin kautta. Mettäterapiassa on ollut kaksi ryhmää,joista toinen päättyy vuoden 2011 lopussa. Toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen vuonna 2012,mikäli SámiSoster ry saa päihdehankkeelleen jatkorahoitusta RAY:sta. Lisää tietoa mettäterapiastalöytyy PaKaste-hankkeen juurruttamissivuilta.Asiakkaiden kanssa on kehitetty toimeentulotuessa sosiaalityön asiakasryhmien tarpeisiin vastaaviapalveluprosesseja, jotta sosiaalityötä voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisella kuntouttavalla työotteellalähellä asiakkaiden arkea. Kuntaan on perustettu kehittäjäasiakasryhmä kehittämään yhdessä sosiaalityöntekijöidenkanssa toimeentulotukeen liittyvää palveluprosessia (Liite 5). Kehittäjäasiakasryhmäon kokoontunut kolme kertaa ja yhteistyössä sosiaalityön tiimin kanssa on laadittu toimeentulotuensoveltamisohjeet. Soveltamisohjeet (Liite 6) ovat luettavissa Enontekiön kunnan kotisivuilta 40 . Enontekiölläon aloitettu saamenkielinen sosiaalipalvelujen sähköinen asiakasverkkoneuvontapalvelu, jonkakautta saamelaisilla asiakkailla on mahdollisuus saada saamenkielistä sähköistä neuvontaa ja palveluohjaustatoimeentulotukeen, aikuissosiaalityöhön, lastensuojeluun ja lapsiperheiden sosiaalipalveluihin,vammaispalveluihin ja vanhustenhuoltoon liittyvissä asioissa. Toimintaa on myöhemmin laajennettumyös Inarin kunnan saamenkielisten asiakkaiden käyttöön ja palvelua voidaan vastaavastilaajentaa myös muiden kuntien saamenkielisten asiakkaiden käyttöön.Arviointia: Hankkeen kautta kunnan sosiaalityö on saanut rakenteellista tukea työn kehittämiseen.Kehittämistyö on alettu ymmärtää työn suunnitelmallisuutta lisäävänä ja myös työssä jaksamista tukevanatekijänä. Tiimi on saanut ajankohtaista tietoa sosiaalityön kehittämisen tuloksista, uusistatyömenetelmistä ja kehittämistyön puitteissa on tutkittu omaa työtä ja tarkasteltu käytännön asiakastyötä,asiakkaiden määrää, asiakkuuksien sisältöä ja työntekijöiden työnkuvia, mikä on osaltaanedesauttanut kokonaisuuden hahmottamista ja ymmärtämistä ja suunnitelmallisuuden lisääntymistä39 Laajemmat kuntien kehittäjätyöntekijöiden raportit ovat löydettävissä osoitteestahttp://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/sosiaalityo40 www.enontekio.fi

61työssä. Hankkeen myötä kunta on sitoutunut saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuriperustalta tehtävänsosiaalityön kehittämiseen ja yleinen ymmärrys ja tietoisuus siitä, että saamenkieliset/saamelaisetasiakkaat tarvitsevat omakielisiä ja omaan kulttuuriperustaan pohjautuvia palveluita on vahvistunut jasaamenkielisten/saamelaiselta kulttuuriperustalta tehtävän sosiaalityön kehittäminen on alettu nähdäkunnassa olennaisena osana sosiaalitoimen palvelutuotantoa.1.2.5.2 Inari: Suunnitelmallinen, arvioiva ja aktivoiva aikuissosiaalityöAlueena on Pohjois-Lappi (Inari, Sodankylä ja Utsjoki). Kehittämistehtävänä on suunnitelmallinen,arvioiva ja aktivoiva sosiaalityö.Kuntouttavan työtoiminnan palvelua on laajennettu kokeiluna yksilötyöstä ryhmätoimintojen suuntaan.Kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä kokeiltiin kyläkuntouttavan nimikkeellä kauimmaisissa Inarinkunnan kylissä, joihin muutoin oli vaikea järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Sen jälkeen ryhmätoimintojenkokeilua on laajennettu nuoriin eli alle 25-vuotiaisiin sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujillesuunnattuna Ivalon taajamassa. Erityisesti kaikkein heikoimmassa sosiaalisessa asemassaoleville henkilöille on pyritty mahdollistamaan yhteisöissä toimiminen ja ryhmiin liittyminen. 41Strategiatyön osalta Inarin kunnan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma 42 sekä lasten ja nuortenhyvinvointiohjelma 43 ovat valmistuneet hankkeen aikana. Strategiatyössä seuraava vaihe on suunnitelmienjuurruttaminen käytäntöön. Suunnitelmat toimivat pohjana mielenterveys- ja päihdetyönsuunnittelulle ja koko kuntaa koskevalle lastensuojelusuunnitelmalle. Lastensuojelun dokumentointitapaaon päivitetty ja tehty tarkennetut ohjeet lastensuojelutarpeen selvittämisosioon ja lastensuojeluilmoituksenvireillepanoon. Sosiaalityössä on työstetty kirjallista dokumentointisuunnitelmaa ohjaamaanasiakastietojen käyttöä työssä.Arviointia: Nuortenryhmästä sekä kyläkuntouttavasta työtoiminnasta saadun palautteen perusteellavoidaan todeta yleisesti, että ryhmämuotoinen sosiaalityö rakentaa ja rohkaisee asiakasta hyödyntämäänomia luonnollisia ongelmaratkaisutaitoja. Ryhmämuotoinen toiminta mahdollistaa kuntouttavantyötoiminnan järjestämisen sivukyliin, jonne on vaikea saada muutoin vaadittavaa ohjausta kuntouttavantyötoiminnan paikkoihin. Lisäksi hyötynä oli että saatiin selvitettyä kyläkuntouttavan kustannustehokkuuskuntanäkökulmasta ja toiminnan mielekkyys myös asiakkaitten näkökulmasta. Kuntouttavantyötoiminnan ryhmätoimintoja kehittämällä on lisätty asiakkaiden osallisuutta ja vähentämäänsyrjäytymistä. Ryhmät ovat osallistuneet palveluiden kehittämiseen antamalla palautetta olemassaolevista palveluista ja ryhmätoiminnassa on painotettu asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksiatoimintojen järjestämisessä. Lisäksi Inarin kunnassa on ollut kehittäjäasiakas, joka on osallistunut aktiivisestiPosken asiakaskehittäjätapaamisiin ja asiakaskehittäjätoiminnan suunnitteluun.1.2.5.3 Kemi: Nuorten pitkäaikaisasiakkuuksien ehkäiseminenAlueena on Länsi-Pohja (Kemi ja yhdessä Tornion kanssa Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio).Kehittämistehtävänä on moniammatillinen aikuissosiaalityön kehittäminen. Tavoitteena onehkäistä nuorten toimeentulotuessa pitkäaikaisasiakkuuksia sekä kehittää nuorten palveluja 44 .41 Nuorten kuntouttavan työtoiminnan ryhmäpilotti, www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/juurrutettavat42 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/sosiaalityo/inari/inarin‐mielenterveys‐ja‐paihdesuunnitelma/43 http://www.inari.fi/media/lasten.‐nuorten‐ja‐lapsip.pdf44 Kemin nuorten palveluprosessimalli www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/juurrutettavat

62Sosiaalivirastossa palvelujen parantaminen konkretisoitui palvelusuunnitelmaksi. Asiakkaan kanssatehdyn palvelusuunnitelman katsottiin olevan tehokas väline parempaan sosiaalityöhön. Palvelusuunnitelmankehittäminen ja siihen liittyvä koulutus tapahtui lokakuun 2009 aikana. Palvelusuunnitelmankäyttöönotto alkoi nuorista ja sen jälkeen suunnitelmaa on tehty kaikille asiakasryhmille. Ennen palvelusuunnitelmankäyttöönottoa tapahtunut koulutus käsitteli palvelusuunnitelman tekemistä jaasiakasnäkökulmaa sekä asiakastyötä eettisistä lähtökohdista, jotta suunnitelman tekeminen koettaisiinasiakkaan kanssa tehtäväksi yhteiseksi ja myönteiseksi asiaksi. Palvelusuunnitelmaan sisältyyhaasteena yhteistyökumppanuus, asiakkaan osallisuus ja itsemääräämisoikeus.Palvelusuunnitelma on asiakkaan kanssa yhdessä tehty suunnitelma, johon on kirjattu tavoitteet jatarvittavat tukitoimet asiakkaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Palvelusuunnitelman malli otettiin käyttöönvälittömästi koulutuksen jälkeen erityisesti alle 20-vuotiaiden nuorten asiakastapaamisissa.Asiakastapaamiset ovat nuorille ja ensikertaa asioiville tärkeitä, sillä silloin saadaan arvioitua asiakkaanelämäntilannetta ja suunnattua sosiaalityötä oikein. Työkokemus on osoittanut, että asiakkuudenpitkittyessä ja epävarmuuden jatkuessa erilaiset riskit voivat konkretisoitua ja johtaa syrjäytymiseen.Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja suunnitelmallisesti toteutetun sosiaalityön avulla nuorivoi saada riittävästi tukea ja ohjausta valintoihin, jotka johtavat asiakkuudesta poistumiseen.Nuorten kanssa työtä tekevät yhteistyökumppanit muodostavat sosiaalityöntekijälle ja asiakkaallevälttämättömän tuen ja mahdollistavat ennaltaehkäisevän sosiaalityön. Sähköinen palvelu on yksi osasosiaalityötä. UULA -hankkeen aikana kehitettyyn verkkoneuvontapalveluun on lisätty niin kutsuttuNuorten kulma, jossa nuorilla on mahdollisuus laittaa aikavarauspyyntöjä ja kysyä työntekijöiltäänheitä askarruttavia asioita.Varhain vanhemmaksi -malli aloitettiin kesäkuussa 2010 ja se on juurtunut Kemin ja Tornion työkäytäntöön.Varhain vanhemmaksi -toiminnan 45 ideana on se, että terveydenhoitaja ja aikuissosiaalityöntekijätapaavat nuoria tulevia vanhempia yhteisvastaanotolla neuvolakäynnin yhteydessä. Palveluatarjotaan alle 21-vuotiaille raskaana oleville naisille ja heidän perheilleen. Palvelu on luonteeltaanennaltaehkäisevää. Yhdessä keskustellen arvioidaan perheen voimavaroja, palvelutarpeita ja riskitekijöitä.Tavoitteena on, että tulevat nuoret vanhemmat pysähtyvät miettimään tilannettaan, käyttäytymistään,tunteitaan ja palvelutarpeitaan yhteistyössä terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän kanssa.Tavoitteena on toimia ajoissa ja mahdollistaa nuorille perheelle heidän hyvinvointiaan lisäävä tuki,ohjaus, neuvonta ja palvelut. Suurin osa tapaamisista on poikinut jatkotapaamisia joko kotona, sosiaalitoimessatai neuvolassa, yhdessä tai erikseen. Arvioinnin toteuttivat Kemi-Tornion ammattikorkeakouluntyöntekijät. Hankkeeseen osallistuneet työntekijät ovat olleet mukana yhteisten tapaamistenlisäksi kahdessa arviointitilaisuudessa. Arvioinnissa hyödynnetään sekä asiakkailta että työntekijöiltäsaatua kokemustietoa. Arviointiraportti valmistui toukokuussa 2011. Mallin juurruttaminenalueen muihin kuntiin on aloitettu.Arviointia: Kemin sosiaaliviraston nuorten sosiaalityö on saanut näkyvyyttä moniammatillisella työotteellaja kyvyllä tehdä yhteistyötä. Varhain vanhemmaksi -toimintamalli on toimiva, ammattilaisiaedelleen innovoiva ja asiakkaita tukeva terveyden- ja sosiaalihuollon yhteistyön muoto. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun arviointiraportin (2011) mukaan ennaltaehkäisevää toimintamalliakannattaa jatkaa. Projektin aikana kehittäjätyöntekijöistä on muodostunut moniammatillisen yhteisjakehittämistyön koordinoijia nuorten palvelusektorille. Projekti vapautti kehittäjätyöntekijöitä liikkumaanja tapaamaan yhteistyökumppaneita. Tapaamisissa nousseet ideat muotoutuivat käytännönläheisiksija yhteisiksi toimintatavoiksi ja kehittämiskohteiksi. Kehittäminen jatkuu edelleen.Palvelusuunnitelman kehittäminen ja käyttöönotto sosiaalivirastossa heti projektin alkuvaiheessa olioikea ajoitus. Palvelusuunnitelma muuttaa työn tekemisen tapaa ja kulttuuria asiakaslähtöisemmäksi,eettisemmäksi ja tuloksiltaan vaikuttavammaksi. Palvelusuunnitelman tekeminen on parhaimmillaanasiakasta osallistavaa toimintaa, joka mahdollistaa asiakkaalle aktiivisen roolin oman elämänsä jäsentäjänäja muuttajana, sosiaalityöntekijän tukiessa ja rohkaistessa näitä pyrkimyksiä. Kehittäjätyönteki-45 Varhain vanhemmaksi ‐malli www.sosiaalikollega.fi/mallit/uutiset/varhain‐vanhemmaksi‐mallinnus‐julkaistu‐3‐2011

63jä ja kehittäjätiimi toimintatapana antaa mahdollisuuden muutostyöhön. Työn muuttaminen muuttaamuutakin kuin työtä. Työnmuutos muuttaa työntekijöitä.1.2.5.4 Kemijärvi: Perhekeskeinen moniammatillisen yhteistyön kehittäminenAlueena on Itä-Lappi (Inari, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski). Perhekeskeinenvarhaisen tuen toimintamallin juurruttaminen ja edelleen kehittäminen.Moniammatillisen perhetyön toimintamallin rakenne ja ”toimintaohjeet” löytyvät kaikkien koulujenoppilashuoltokansiosta. Mallin periaatteet on otettu myös mukaan Onnistuvat opit -hankkeen prosessissa.Vuoden 2011 alusta jatkettiin yhteistyötä nuorisotoimen kanssa hankkeessa saavutettujentulosten eteenpäin viemisessä ja juurruttamisessa. Keskeisin tehtävä on ollut ns. nuorisotiimin työnorganisoiminen. Nuorisotiimin nimi muutetaan Kemijärven kaupungin nuorten hyvinvoinnin kehittämisentyöryhmäksi ja se aloitti virallisesti toimintansa yhteistyöryhmänä 18.3.2011. Kehittäjätyöntekijäon toiminut verkkokonsulttina päihdeosiossa ja mukana kansalaisverkkokonsultaation kehittämisessäsamoin kuin asiakaskehittäjätoiminnassa ja ryhmätyön mallinnusprosessissa.Kehittäjätyöntekijän siirryttyä koulukuraattoriksi kehittämistyötä jatkettiin yhteistyöllä opiskelijoidenverkostossa. Dialogisia menetelmiä opintojen edistämiseksi -koulutus aloitettiin 27.9. Kemijärvellä(PaKaste ja Tukeva yhdessä). Koulutukseen osallistui kaikkiaan 49 keskiasteen opettajaa kahdessaryhmässä. Koulutus jatkui 12.10.2011 saakka ja menetelmäohjauspäivä ja Puimala kaikille koulutukseenosallistuneille ja Kemijärvellä nuorten kanssa työskenteleville ja päättäjille toteutetaan9.2.2012. Koulutuksessa yhdistetään THL:ssa kehiteltyjen menetelmien Huoli puheeksi ja ToimivaLapsi & perhe sekä muiden dialogisten menetelmien kautta yhteistä käytäntöä opiskelijoiden tukemiseksikoulutuksen aikana.1.2.5.5 Kittilä: Suunnitelmallinen sosiaalityö ja nuorten kanssa työskentelyAlueena on Luoteis-Lappi (Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio ja Pello). Kehittämistehtävänä onsuunnitelmallinen sosiaalityö, erityisesti nuorten kanssa tehtävätyö.Kittilän tiimin ja kehittäjätyöntekijän työparitoiminnassa pääpaino on ollut etenkin nuorten kanssatyöskentelyssä. Kehittäjätyöntekijä (yhteisöpedagogi) on työskennellyt sosiaalityöntekijän kanssa.Varhaisnuorten ryhmä ”Simake” (12–13-vuotiaille) tarjosi nuorille vaihtoehtoista toimintaa vapaaajalle,jonka toiminnansuunnitteluun nuoret itse osallistuivat. Myös vanhemmat huomioitiin toiminnassa.Sosiaalityön tiimi on kokoontunut viikoittain yhteiseen palaveriin, jossa pääsääntöisesti keskitytäänhankeasioihin. Palavereihin ovat osallistuneet sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijä.Palavereissa on käsitelty alkaneen ryhmän toimintaa, pohdittu hankkeen toteutusta ja tavoitteita,suunniteltu vaikuttavuuden arviointia, työparityöskentelyä, käsitelty tuorein sosiaali- ja terveyslautakunnanpöytäkirja sekä ideoitu yhteisesti tulevaisuutta.Terveydenhuolto haki PaKaste -hankkeen kautta terveyden edistämisen työskentelyjakson rahoitustasyksyllä ja sitä myönnettiin päihdevalistukseen. Kehittäjätyöntekijä osallistui ”Päihdeilmastonmuutos”-projektin iltatilaisuuksiin, jotka oli suunnattu päiväkoti-/alakouluikäisten lasten vanhemmille.Kittilästä osallistuu neljä henkilöä kehittäjäasiakas-/kokemusasiantuntija toimintaan. Kehittäjätyöntekijäon ollut mukana kehittäjäasiakastoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Keväällä 2011, kehittäjätyöntekijänlähdettyä muihin tehtäviin, Kittilässä jatkettiin kehittämistyötä työparitoiminnan tehostamisella.Kittilän lastensuojelusta tehtiin kuusi työparipyyntöä yhdellä kertaa: viisi lastensuojelutarpeenselvitystä ja yksi lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvä olosuhdeselvitys. Kittilän työparipyyntöihinon vastattu yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityöoppiaineen kanssa.

64Työskentelyn aloitusvaiheessa kunnan työntekijät sanoittivat toiveikseen työavun saamisen, mahdollisuudenulkopuolisiin näkökulmiin, erilaisten työtapojen omaksumiseen sekä sosiaalityöntekijöidenväliseen reflektioon. Kittilän asiakasprosesseissa on työskennelty kunnan työntekijöiden ja asiakkaidenaikataulujen myötäillen. Selvitysprosessien aikana perheenjäseniä on tavattu 3–9 kertaa, osassaon oltu tiiviissä yhteydessä yhteistyökumppaneihin ja käynnistetty tarpeiden ja mahdollisuuksienmukaiset tukirakenteet. Prosessien yhteydessä on kehitetty asiakasdokumentointia mm. luodenasiakastietojärjestelmään lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenvetopohja, kiinnittämällä erityistähuomiota dokumentoinnin merkitykseen, ajoitukseen ja muotoon. Sosiaalitoimiston työskentelymuotojaon pyritty kehittämään kiinnittämällä huomiota esimerkiksi ryhmien käytön ja päihdetyönmateriaalien mahdollisuuksiin, avoimuuteen ja perustehtävän fokusointiin. Suunnitelmallisuuden jakollegiaalisen reflektoinnin kautta on pyritty tavoitteelliseen asiakastyöhön ja ammatilliseen kehittymiseen.Arviointia: Kittilän sosiaalityön kehittämistyön tavoitteiden saavuttamista vaikeutti kehittäjätyöntekijänsaannin viivästyminen ja muita kuntia lyhyempi työskentelyaika. Toisaalta työparityöskentely osinkorvasi sosiaalityön suunnitelmallisuuden kehittämistavoitetta.1.2.5.6 Rovaniemi: Perhehoito ja tukiperhetoimintaAlueena on Rovaseutu (Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta). Kehittämistehtävänä on lastensuojelunsijaishuollon prosessin sekä erityisesti perhehoidon tukirakenteiden kehittäminen lapsen näkökulmaja tarpeet huomioiden. 46Lastensuojelun sijaishuollon prosessimalli valmistui huhtikuun alussa 2011. Mallinnuksen kehittämisessäsijaisvanhempia kuultiin asiantuntijoina vertaisryhmien tapaamisissa, kotikäynneillä ja asiakassuunnitelmaneuvotteluissa.Kokemuksia ja kehittämisehdotuksia hyödynnettiin mallinnuksen suunnittelussa.Mallinnuksen aikana toteutettiin käytännössä mallin mukaisesti perhetyötä kahdessa prosessissa,jossa työskenneltiin sekä lasten, biologisten vanhempien että sijaisvanhempien kanssa sijoitusvaiheenalussa ja lopussa. Malliin sisältyy sijaisperheiden valmentaminen. Järjestimme Pesäpuury:n kanssa Lapin sosiaali- ja perhetyöntekijöille perhehoidon kehittämispäivät 7.–8.10.2010 teemalla:Sukulaissijaisvanhemmuus – perhekohtainen työskentelymalli. Kehittämispäiviin osallistui 16 sosiaali-ja perhetyöntekijää Inarista, Tervolasta, Sodankylästä ja Rovaniemeltä. Kehittämispäivillä juurrutettiinLapin kuntiin yhtenäistä valmennuskäytäntöä. Valmennetut perheet kokivat valmennusprosessintukevan ja hyödyttävän heitä arjessa. Hankkeen aikana otettiin käyttöön lapsen havainnointilomaketyökaluksi perhehoitajille.Vertaistapaamisia oli kevään 2010 ja 2011 välisenä aikana yhteensä viisi. Vertaistapaamisiin pääsiosallistumaan vain muutamia sijaisperheitä. Tapaamiseen osallistui perhehoitajia sekä heidän biologisialapsia että sijaislapsia, yhteensä 38 henkilöä. Perhehoitajiin pidettiin yhteyttä säännöllisesti kirjeitse,joissa tiedotettiin seuraavista tapaamisista, ajankohtaisista koulutuksista sekä perhehoitoon liittyvistämuutoksista. Perhehoitajille tarjottiin hankkeen aikana mahdollisuus osallistua myös koulutuksiin,kuten valtakunnallisiin lastensuojelun perhehoidonpäiviin, FASD -seminaariin ja lastensuojelulakikoulutukseen.Kaikkiin koulutuksiin osallistui sijais- ja tukiperhevanhempia ja koulutuksista saatuatietoa ja näkemyksiä vaihdettiin vertaistapaamisissa. Perhetyöntekijän ja sosiaalityöntekijän tiivistyöparityö,”Siltatyöskentely”, on lisännyt luottamusta ja ymmärrystä lapsen tilanteesta syntymä- ja sijaisvanhempienkesken ja yhteistyökuviot lapsen asioissa toimivat hyvin.46 Rovaniemen lastensuojelun sijaishuollon prosessi ja sijaishuollon perhetyö ‐malliwww.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/juurrutettavat

65Arviointia: Kaikissa kunnan kehittämistehtäville asetetuissa tavoitteissa on päästy eteenpäin ja osassatavoite on täyttynyt. Perhehoitoprosessi on saatu mallinnettua ja mallinnusprosessin aikana on käytyperiaatteellisia keskusteluja perhehoidon kehittämiseen liittyen. Perhehoidon tukirakenteiden tärkeyson havaittu ja huomattu, että niihin tarvitaan lisäresursointia. Intensiivisestä työskentelystä sijaisperheenja biologisen perheen kanssa on saatu positiivista palautetta. Kokeilussa on tullut esille,kuinka tärkeää erityisesti alkuvaiheen tuki olisi kaikille uusille sijaisperheille, heidän lapsilleen ja perheeseensijoitettavalle lapselle. Perhehoidon lainsäädäntöuudistus on kesken, mikä luo haasteita kehittämistoiminnalle.Tuen tarvetta, kuten säännöllisiä tapaamisia, työnohjausta, kaikkien perheidenennakkovalmennusta ei voi kuitenkaan kiistää, vaikka näitä ei lainsäädännössä olisikaan erikseenmainittu. Rovaniemellä on keskusteltu perhehoidon yksiköstä, joka keskittäisi työtehtävänsä sijais- jatukiperheiden sekä tukihenkilöiden kanssa tehtävään työhön. Yksikön/tiimiin tehtäviin kuuluisi mm.sijais- ja tukiperheiden sekä tukihenkilöiden rekrytointi- ja valmennus, vertaistapaamisten järjestäminen,yhteydenpito, koulutusten järjestäminen ja tuki sijoituksen eri vaiheissa. Yhteistoiminta kuntienvälillä olisi järkevää. Kehittämisen jatkoksi ja juurruttamiseksi perustetaan työryhmä, johon kuuluvatkehittäjätyöntekijä, sijaisvanhempi, tukiperhevanhempi ja biologinen vanhempi. Tämä ryhmätoimii kokemusasiantuntijaryhmänä lastensuojelulle kommentoiden ja seuraten sijaishuoltoprosessientoteutumista käytännössä.1.2.5.7 Tornio: Lastensuojelu ja aikuissosiaalityö, erityisesti nuoriin kohdistuva työAlueena on Länsi-Pohja (Tornio ja yhdessä Kemin kanssa Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio).Kehittämistehtävänä on sosiaalitoimiston sisäisen tehtävärakenteen selkiyttäminen sekä lastensuojelunja aikuissosiaalityön kehittäminen.Aikuissosiaalityön on vastannut toimintojen kehittämisestä ja se on vaatinut verkostoitumista alueentoimijoiden kanssa. Aikuissosiaalityö on saanut mahdollisuuden kehittyä ja se on nostanut profiiliaansosiaalityön erityisenä osa-alueena. Tiimi on pohtinut perustehtäviä, joustavia työtapoja, linjauksia janäiden keskustelujen myötä tiimi on muodostunut merkittäväksi tekijäksi työssä kehittymisen ja jaksamisenkannalta. Tiimin kautta saa työlleen ammatillista tukea. Kehittämistyön aikana on kiinnitettyhuomiota työn suunnitelmallisuuteen, asiakasprosesseihin (nuorten sosiaalityö, toimeentulotuenpalveluprosessi) ja uusiin työmenetelmiin (Nuorten ryhmä, Varhain vanhemmaksi). Mallinnuksienmyötä on löytynyt yhtenäinen ja joustavampi tapa toimia toisin. Tiimin tavoitteena on toimia lainhengen mukaan ja tavoittaa asiakkaat entistä aikaisemmin, paremmin ja kattavammin.Nuorten sosiaalityön prosessimalli 47 tehtiin kuvaamaan jo aikaisemmin kehiteltyä työskentelymallia,joka on nimetty intensiivisen palveluprosessin malliksi. Työskentelymallin vaikuttavuutta tutkittiinseuraamalla asiakkaiden elämässä tapahtuvia muutoksia. Malli on todettu tehokkaaksi varhaisen tuenmenetelmäksi. Aikuissosiaalityön tiimi on päivittänyt toimeentulotuen sovellusohjeet 48 . Tornion aikuissosiaalityöntiimi on ollut kehittämässä Varhain vanhemmaksi -mallia ja juurruttanut sen omaantyökäytäntöön. Työmenetelmien kehittämiseen sisältyi nuorten ryhmätoiminnan 49 toteuttaminenyhteistyössä Tornion Työvoimalasäätiön kanssa. Nuorten ryhmä käynnistyi lokakuussa 2009 ja jatkuuedelleen osana perustyötä.Tornion lastensuojelun kehittäjätyöntekijä on yhdessä seudullisen tiimin kanssa kuvannut Länsi-Pohjan seudullisen sosiaalipäivystyksen -mallin 50 . Yhdessä UULA -hankkeen kanssa luotu sähköinentiedonsiirtolomake on ollut käytössä ja se on koettu hyväksi, helpoksi ja toimivaksi työvälineeksipäivystystoiminnassa ja on otettu vakituiseen käyttöön. Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella -kokeilu ja47 Nuorten sosiaalityön prosessimalli www.sosiaalikollega.fi/juurrutettavat48 Toimeentulotukityön prosessimalli www.sosiaalikollega.fi/juurrutettavat49 Nuorten kuntouttavan työtoiminnan ryhmäpilotti www.sosiaalikollega.fi/juurrutettavat50 Lastensuojelun sosiaalipäivystys Länsi‐Pohjassa www.sosiaalikollega.fi/juurrutettavat

66hankehakemuksen ideapaperi ovat olleet käsiteltävänä Länsi-Pohjan seudullisessa palvelutiimissä27.1.2011. Palvelutiimi kuitenkin päätti, ettei seudullista rahoitusta haeta. Tornio lopetti kokeilunjoulukuussa 2010. Hankkeen alkuvaiheessa on laadittu torniolaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmavuosille 2009–2013.Tirlittan – Talo tytöille -avajaiset pidettiin 16.11.2010. Toimintaa toteuttavat yhteistyössä Tornionlapsi- ja perhetyön tiimi, Tornion kaupungin nuorisotoimi sekä Tornion seurakunta. Kehittäjäsosiaalityöntekijäon tehnyt kiinteää yhteistyötä ja jalkautunut nuorisotoimeen. Työn tarkoituksena oli jalkauttaasosiaalityötä sekä pyrkiä kohtaamaan nuoria heidän omilla areenoillaan. Yhteistyö oli luonnollistaja lähes välttämätöntä. Nuoriso- ja sosiaalitoimen yhteistä nuorisotyöntekijä/sosiaalityöntekijä-työparimallia ei ehditty toteuttaa. Lastensuojelun sosiaalityön välineisiin, nuorten kohtaamiseenja työskentelyyn toivottiin menetelmäosaamista nuorisotoimelta.Arviointia: Kehittämistyö on ollut kahden vuoden prosessi, jonka aikana on konkreettisesti parannettuolemassa olevia käytäntöjä. Hankkeen aikana tarkasteltiin sosiaalitoimen tehtävärakennettatyöntekijäkohtaisesti, työntekijäryhmien mukaisesti, tiimikohtaisesti, tiimien välillä sekä asiakkaantarpeiden toteutumisen näkökulmasta katsottuna. Työntekijät ovat saaneet äänensä kuuluviin ja työtehtäviäja tuntemuksia on tarkasteltu yhteisesti. Samalla on pohdittu työn positiivisia puolia, kuormittaviatekijöitä ja konkreettisia kehittämiskohteita. Marraskuussa 2009 tarkasteltiin lapsi- ja perhetyöntiimin toimenkuvia. Aikuissosiaalityön tiimin tehtävärakenne-esitys valmistui toukokuussa 2011.Sosiaalityön johtaja vie esitykset sosiaali- ja terveyslautakuntaan syyskuussa 2011.1.2.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne ja mallitSosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset työskentelymallit1. Ryhmätyön mallinnus ja ryhmätoiminnat ovat yhteisiä toimintoja.2. Työparityössä on palvelun tarjoajina sekä kehittäjä-sosiaalityöntekijöitä että terveydenhuollonsuunnittelijoita ja yhteistyössä on myös yliopiston työntekijöitä.3. Asiakaskehittäjätoiminta on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä kehittämistä.4. Varhain vanhemmaksi malli on sosiaalityön ja terveydenhoitajan yhteistyöhön perustuvaa työparityötäLapissa on edelleen tarvetta kehittää perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöjä ja osaamistasekä vahvistaa yhteistoimintaa ammattilaisten ja kansalaisten kanssa. Työparitoiminnan kehittämisosiontarkoituksena on ollut tutkia Lapin erityispalvelurakenteen tarpeita ja niitä tilanteita, joihinkunnat pyytävät apua. Työparityöskentelyn avulla on voitu tutkia työavun tarvetta, pienten kuntientyömuotojen ja -muodostelmien (eri ammatit yhteiseen työhön) elävöittämismahdollisuuksia sekäperus- ja erityisosaamisen vahvistamiskeinoja. Asiakastyön lisäksi työparityöskentely on konkretisoinutkuntien palvelurakenteita, sosiaalityön prosesseja ja työn tekemisen reunaehtoja vahvistaennäin (Posken) työparitoimijoiden kehittämisosaamista. Sosiaalityön erityispalvelurakenteen kehittäminenliittyy Kolpeneen palvelukeskuksen ja Lapin sairaanhoitopiirin yhdistymiseen Lapin sosiaali- jasairaanhoitopiiriksi.Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisrakennePohjois-Suomeen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut hankkeen vastuuhenkilöt ovat valmistelleetesityksen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteeksi, jossa kytkeytyy toisiinsa kiinteästi käytännön,opetuksen ja tutkimuksen yhteistyö.

67LAPIN LIITTEETLiite 1.1 Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kehittämisen rakennePaKaste -verkostoKasteen henkilöstöt:• Lappi• Kainuu• Keski-Pohjanmaa• Pohjois-PohjanmaaI Seminaari2.–3.6.2009 Lappi• Yhteisen työnäkymänkirkastaminen• Työskentelyn käynnistäminen• Kehittämisen tukirakenteenluominenII Seminaari2.–3.12.2009 Kokkola• Yhteiset toiminta-alueetyhteistyötarpeet ja-mahdollisuudetIII Seminaari18.–19.2.2010 Kuusamo• Yhdessä tehdenIV Seminaari/neuvottelukunta25.–26.5.10 Oulu• Vaikuttavuuden arviointi• Yhteisen kehittämisenLapin henkilöstöryhmä• Kehittäjätyöntekijöidentiimit + HallintotiimiI Henkilöstöryhmä16.6.2009• 9.30–11.30 Hallinnointiinliittyvät asiatToimintasuunnitelma• 12.15–14.00 Oma substanssiryhmänkokoustoiminnan suunnittelua• 14.00–15.00 VälityöskentelyntehtävätII Henkilöstöryhmä18.9.2009III Henkilöstöryhmä30.10.2009IV Henkilöstöryhmä1.12.2009V Henkilöstöryhmä28.1.2010• RiskianalyysiVI Henkilöstöryhmä25.3.2010VII Henkilöstöryhmä20.5.2010Sisältötiimit• Sosiaalityön tiimi• Terveyden edistämisentiimi• PerusterveydenhuollontiimiVälityöskentelySosiaalityön tiimi• 14.4. ja 16.5.2009• ToimintasuunnitelmaVälityöskentelySosiaalityön tiimi• 24.8., 15.9., 27.10.2009• Toiminnan käynnistäminen• Arviointisuunnitelma• OsallisuussuunnitelmatVälityöskentelySosiaalityön tiimi• 27.11.2009• AsiakaskehittäjätoiminnankäynnistäminenVälityöskentely29.1.–18.3.2010Sosiaalityön tiimi• 15.1.2010• Toimintaa ja sen dokumentointiaVälityöskentelySosiaalityön tiimi• 26.2., 27.4. ja 7.5.2010• Toimintasuunnan tarkistusVälityöskentelySosiaalityön tiimi• 18.6. ja 17.8.2010

68rakenteiden ideointiV Seminaari24.8.10 Kajaani• Asiakastyön rajapinnatVI Seminaari15.–16.11.10 Kittilä• JuurruttaminenVII Seminaari31.5–1.6.2011 Rovaniemi• Asiakaskuulemistilaisuus• Siirtyminen piloteistakäytännön arkeenVIII Seminaari4.–5.10.2011 Rovaniemi• TulosseminaariVIII Henkilöstöryhmä21.9.2010IX Henkilöstöryhmä1.3.2011VälityöskentelySosiaalityön tiimi• 13.10.2010VälityöskentelySosiaalityön tiimi• 3.12. ja 11.11.2010• 25.2.2011VälityöskentelySosiaalityön tiimi• 25.3. ja 27.4.2011VälityöskentelySosiaalityön tiimi• 17.6., 19.8., 28.9. ja7.10.2011• Tulokset ja mallitVälityöskentelySosiaalityön tiimi• 24.10.11• Raportit, yhteinen raportti

69Liite 1.2 Terveyden edistämisen työkokousten aikataulu ja osanottajamäärät kunnittain:KuntaTerveystoimiHammashuoltoSosiaalitoimiMuut hallinnon alatKunnanjohtajaLuottamushenkilötMuutYhteensä3.2. Sodankylä 8 3 4 1 - 5 3 249.2. Kemijärvi 8 1 8 8 - 10 3 3810.2. Savukoski 5 1 2 4 1 4 - 1715.2. Pelkosenniemi 5 1 - 2 - 6 1 1516.2. Salla 6 - 2 6 - 9 1 2418.2. Tornio 1 2322.2. Keminmaa 8 1 3 3 1 1 5 2223.2. Tervola 8 2 2 6 1 3 4 2624.2. Posio 2 1 2 4 - 6 1 161.3. Enontekiö 2 - 3 3 - 4 6 1822.3. Kemi 11 2 4 3 1 6 6 3329.3. Simo 3 2 1 3 1 1 3 1431.3. Kolari 7 - 3 1 1 6 - 1812.4. Muonio 1 - - 1 1 5 1 914.4. Ranua 3 - 1 1 1 3 1 1022.4. Pello 7 1 2 2 1 5 1 19Yht. 16 84 15 37 48 10 74 36 326

702 PAKASTE 1: KAINUUN OSAHANKETaulukko 2.15 Yleistiedot Kainuun hankkeestaVirallinennimi:Lyhenne:Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut– kehittämisrakenne ja toimintamalli / Kainuun osahankePaKaste – KainuuToteutusaika: 1.7.2009–30.10.2011Hallinnoija:Rahoittaja:Rahoitus:Kolpeneen kuntayhtymäSosiaali- ja terveysministeriö (KASTE-ohjelma)332 730 €, jostaKainuun maakunta -kuntayhtymän oma rahoitusosuus 83 183 € (25 %)Henkilöstö: • projektipäällikkö Terho Pekkala (100 %, aj. 18.4.–31.5. 80 %)• projektisihteeri Tarja Karjalainen (10 %)• Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Margit Laaksonen aj. 1.2.–30.9 2010 (100 %)• Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Terttu Tervo 1.10.2010–15.1.2011 (60 %)• Kehittäjähoitajat Katja Holappa (50 % aj. 15.3.–31.12 2010) jaSeija Tuura (50 % aj. 1.4.–31.12 2010)• Kehittäjäohjaaja Marketta Huttunen 1.10–31.12 2010 (20 %)• KehittäjäsuuhygienistI Miia Torvinen aj. 14.6.2010–30.6.2011 (50 %)Esimies:kehittämisjohtaja Marita PikkarainenOhjausryhmä: • Mauno Saari, terveysjohtaja (pj.)• Marita Pikkarainen, kehittämisjohtaja• Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja• Asta Komulainen, vastaanotto- ja tk-sairaalatoiminnan vastuualuepäällikkö• Maila Moilanen, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon päällikkö• Marko Korhonen, johtava hammaslääkäri• Helena Heikkinen, hallintoylihoitaja• Pekka Honkanen, yleislääketieteen professori• Terho Pekkala, siht.Keskeisettavoitteet:1. Perusterveydenhuollon ja sosiaalityön palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen2. Sote-toimialan kehitystyön koordinointi3. Tutkittuun tietoon perustuvan työn osuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisessäTämä raportti on kuvaus PaKaste – Kainuu -hankkeen toteutuksesta ja keskeisistä tuloksista. Hankeon ollut osa kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaa (KASTE). Tässä raportissakuvataan hankkeen toteutus ja esitetään sen tulosten arviointi. Loppuraportin on laatinut projektipäällikköTerho Pekkala.Hankkeen keskeinen sisältötoiminta esitetään omina raporttijulkaisuinaan:• Perusterveydenhuollon kehittämisen koosteen muodostaa Seija Tuuran ja Katja Holapan,Marketta Huttusen sekä Terho Pekkalan raportointi.• Margit Laaksonen ja Terttu Tervo ovat laatineet raportin aikuissosiaalityön prosessista.• Miia Torvinen raportoi suun terveydenhuollon yhteistyömallin kehittämisestä ja ikäihmistenedistämisestä.

712.1 JOHDANTO2.1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen KASTE-ohjelmassaKansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE 51 ohjaa toimialan kehittämistävuosina 2008–2011. KASTE-ohjelmalla on käynnistetty toimenpiteitä, joiden tavoitteena on uudistaasosiaali- ja terveyspalvelujen toimintatapoja niin, että ne entistä vahvemmin edistäisivät hyvinvointiaja terveyttä. Ohjelma poikkeaa aiemmista valtionavustuksella rahoitetuista yksittäisistä hankkeista,sillä rahoitettavat hankkeet ovat suuria, usein ylimaakunnallisia yhteistyöhankkeita.Ohjelmalle on luotu alueellisesti ohjattu rakenne, jonka edustajina on sekä kuntasektorin että alueellistentahojen toimijoita. Pohjois-Suomen KASTE-ohjelmassa painopisteenä ovat osaamisen jakehittämistoiminnan vahvistaminen, hyvinvoinnin edistäminen sekä sosiaalisten ja terveyserojen kaventaminensekä mielenterveyden edistäminen ja päihdeongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy.KASTE-ohjelman mukaan valtioneuvoston suosituksena on, että palvelurakenteiden uudistamisenrinnalla luodaan kuntiin pysyvä sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon kehittämisrakenne, etteikehittäminen ole vain lyhytnäköisen, määräaikaisen rahoituksen varassa.2.1.2 Yhteistyö Pohjois-Suomen tasollaSosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt KASTE-ohjelmasta rahoituksen Pohjois-Suomen monialaisetsosiaali- ja terveyspalvelut – kehittämisrakenne ja toimintamalli -hankkeelle, joka toteutetaanyhteistyönä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun toimijoiden kanssa. Osahankkeissa kehitetäänperusterveydenhuollon, sosiaalityön, varhaiskasvatuksen sekä lasten ja nuorten palveluita.Kaikkien toimijoiden yhteisenä päämääränä on luoda sopimuksellinen kehittämis- ja tutkimustyönrakenne, jossa yhdistetään resursseja ja koordinoidaan verkostomaista toimintaa. Malli pohjautuuaiempiin toimiviin käytäntöihin sosiaalialan osaamiskeskusten ja kehittämisyksiköiden työssä. Pohjois-Suomessaharvaan asutun alueen erityisolosuhteet edellyttävät sosiaali- ja terveysalan kehittämisessävoimakasta panostusta yhteistyöhön. Painopiste on jatkossa oltava yhä vahvemmin sosiaali- jaterveystoimia yhdistävässä työskentelyssä, jotta hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet voidaan saavuttaa.Palveluorganisaatioiden, oppilaitosten ja kehittämistoimien resurssien yhdistäminen tuottaa synergiaetujakoko alueen toimijoille.2.1.3 Kehittämistyö KainuussaKainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueellaKainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa terveydenhuollosta kokonaisuudessaan ja sosiaalihuollostalasten varhaiskasvatusta lukuun ottamatta. Kuntayhtymä vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollonkehittämistoiminnasta sille kuuluvilta osin.Kehittämistoiminta sosiaali- ja terveystoimialalla on organisoitu johdon tuen tulosalueelle tutkimus,kehittäminen ja suunnittelu -vastuualueeksi. Vastuualue muodostuu tutkimus- ja kehittämishankkeista,asiantuntijayksiköstä, henkilöstön täydennyskoulutuksesta sekä tieteellisestä kirjastosta. Tutkimus-ja kehittämistoimintaan käytetään vuosittain noin prosentti (n. 3 M€) toimialan kokonaismenoistaan.Käytännössä suurin osa tästä on ulkopuolisen kehittämisrahoituksen turvin toteutettua jatoiminnan nettomenot ovat n. 1 M€.51 Sosiaali‐ ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008–2011. Sosiaali‐ ja terveysministeriön julkaisuja2008:6

722.2 HANKKEEN TOTEUTUS2.2.1 Tehtävärajaus ja valmistelutHankkeen päätehtävänä on ollut perusterveydenhuollon ja sosiaalityön palveluiden kehittäminen.Muina keskeisinä tehtävinä on ollut toimialan kehittämistyön koordinointi ja tutkittuun tietoon perustuvantyön vahvistaminen. Hankkeen toiminta jakaantui n. 6 kk:n mittaiseen suunnitteluvaiheeseenvuoden 2009 jälkipuoliskolla, varsinaiseen toimintavaiheeseen vuonna 2010 sekä levitys- ja päätösvaiheeseenvuonna 2011.Suunnitteluvaihe toteutettiin terveysjohtajan, sosiaali- ja terveystoimen kehittämisjohtajan, yleislääketieteenprofessorin sekä vastaanotto- ja terveyskeskussairaalatoiminnasta vastaavan päällikön ohjauksessasyksyn 2009 aikana. Tarkoituksena oli suunnata työskentelyä ohjelma-ajattelun suuntaan,jolloin yksittäisten kehittämistoimien sijaan ohjattaisiin yhtenäistä tavoitekokonaisuutta. Tähän liittyenPaKaste Kainuun osahanke on osallistunut myös tulevien perusterveydenhuollon hankkeiden jamuiden toimien suunnitteluun. Työn tuloksena Kainuun perusterveydenhuollon hankkeille on pystyttymäärittelemään perusteltu ja kokonaisuutta tukeva sisältö.2.2.2 Tavoitteet ja niiden toteuttaminenPalveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminenPerusterveydenhuoltoPerusterveydenhuollon kehittämisessä hankkeessa on toteutettu Toimiva Terveyskeskus -ohjelmaa.Tämä osana KASTE-ohjelmaa toteutettava STM:n toimenpideohjelma vahvistaa peruspalveluita, korostaaterveyshyödyn tuottamista ja nostaa asiakasta toiminnan keskiöön. Heti alkuvaiheessa hankkeenkeskeiseksi sisällöksi nousi ministeriön ohjelmaan sisältyvä Terveyshyötymalli, jonka tavoitteenaon pitkäaikaissairaiden hoidon tehostaminen käytäntöjä ja työn organisointia muuttamalla.Hankkeen alkuvaiheen tehtävänä oli tarkentaa perusterveydenhuollon kehittämiskohteet sekä valmistellakehittäjätyöntekijä-toimintaa. Suunnittelutyössä hyödynnettiin toimialan johdon, asiakaspalautteenja henkilöstön aloitteiden kautta syntyviä näkemyksiä. Näillä pyrittiin mahdollisimman hyvinvastaamaan aihealueiden kehittämistarpeisiin.Pitkäaikaissairauksien hoitomallin kehittämisen valmisteleminen ja esitestaaminen muodostui hankkeessakeskeiseksi. Terveyshyötymalli toimi myös sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhdistävän kehitystyönviitekehyksenä. PaKaste-Kainuun osalta perusterveydenhuollon tavoitteiksi määriteltiin1) Pitkäaikaissairauksien nykyisen toimintamallin kuvaaminen2) Vastaanottotoiminnan kehittäminen (terveyshyötymallin mukaisesti)3) Asiakkaiden omahoidon vahvistaminen ja vaikuttavuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollonkanssaToimintamallien uudistamisella on pyritty turvaamaan ja kehittämään peruspalveluiden saatavuuttalääkärien, sairaanhoitajien ja muiden ammattiryhmien välistä yhteistyötä uudistamalla. Kainuussa tämäon käytännössä toteutettu siten, että terveydenhuollon kehittäjätyöntekijä käynnistää, tukee jakoordinoi terveydenhuollon henkilöstön kanssa tehtävää työtä.

73Perusterveydenhuollon kehittäjätyöntekijöiden sijoittuminen päätettiin Vuolijoen ja Ristijärven terveysasemille,joiden vastaanottotoiminta koostuu pääosin päivystävien sairaanhoitajien akuuttityöstä,kansanterveyshoitajien vastaanotoista sekä lääkärien etä- ja lähivastaanottoajoista.Kehittäjähoitajina Vuolijoen terveysasemalla toimi kansanterveyshoitaja Seija Tuura ja Ristijärventerveysasemalla sairaanhoitaja Katja Holappa. Tehtävät olivat osa-aikaisia (50 %) oman perustyönohella. Kehittäjätyöntekijämallilla mahdollistetaan ammattilaisille keskittyminen työkäytäntöjen kehittämiseenja jakamiseen sekä moniammatillisen verkostotyön luomiseen.Kehittäjähoitajille määriteltiin tehtävän tarkemmat sisällöt, jotka toteuttivat käytännössä perusterveydenhuollontavoitteita. Työn alkuvaiheessa hoitajat kuvasivat pitkäaikaissairauksien nykyisen toimintamalliapienten terveysasemien kontekstissa. Nykytilakuvauksen perusteella on luotu kehittämisalueetja tarvittavat toimenpiteet Terveyshyötymallin mukaiseksi toiminnaksi.Toisena keskeisenä tehtävänä oli valmistella tiedon tuotantoa terveyshyötymallin mukaisen hoitosuunnitelmanlaatimista varten. Käytännössä tämä tehtiin yhteistyössä KAMUT -tutkimushankkeentutkimuspotilaiden elämäntilanne- ja hoitokartoituksen toteutuksessa. Tämän pohjalta puolestaantoteutettiin kolmatta tehtävää terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattihenkilöiden toimien määrittämiseksi.Työn tuloksetTerveyshyötymallin keskeisyys kehittämistyön viitekehyksenä on vahvistunut jatkuvasti työn edetessä.Mallin myötä pitkäaikais- ja monisairaiden hoidon suunnitelmallisuuden ja moniammatillisen työntärkeys on korostunut. Terveyshyötymallia esitestaava kehittäjäjakso onkin toteutunut yhtenäisenmallin perusteiden luomisena kansanterveystyön vastaanottotoimintaan. Tuloksena on kuvaus pitkäaikaissairauksienhoitomallista ja vastaanottotoimintojen kehittämisestä sekä hoitosuunnitelmien laatimistavarten tarvittavan potilasinformaation kokoaminen.Perusterveydenhuollon kehittämistyö saatettiin kehittäjähoitajien osalta päätökseen suunnitellustivuoden 2010 loppuun mennessä.Perusterveydenhuollon kehittäjähoitajien työskentelyn päätyttyä hankkeen työ siirtyi suunnitellustitukemaan RAMPE- ja KYTKE -hankkeiden toimintaa. Perusterveydenhuollon kehittämisohjelmankokoaminen on ollut merkittävä muutos hanketoiminnan vaikuttavuuden ja hallinnan kehittämisessä.Suun terveydenhuoltoSuun terveydenhuollon osuus väestön terveyden edistämisessä jää usein vähälle huomiolle. Kuitenkinesimerkiksi hammassairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen hoito ovat osa terveydenhuollon kokonaisuuttaja tämän vuoksi vastuualueen toiminnallinen integrointi muuhun terveydenhuoltoon ontärkeää.Ikäihmisten suun terveyden ylläpitäminen on tulevaisuudessa yhä kasvava haaste, koska iäkkäillä potilaillaon omia hampaita saatu säilytettyä aiempia ikäluokkia enemmän. Kotona asuvien ja laitoshoidossaolevien ikäihmisten omakohtaisen suun itsehoidon vahvistaminen, kädentaitojen hiipumisenhuomioonottaminen ja hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistaminen laitospotilaiden suun puhdistuksenavustamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Ikääntyvien asiakkaiden hammashuoltoa tulee kehittääyhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa ja ennaltaehkäisevään työhön on kohdistettava resursseja.Suuret hammashuollon palveluiden kysyntäpaineet yhdistettynä jatkuvaan henkilöstöresurssivajeeseenovat aiheuttaneet suun terveydenhuollossa toiminnallisia vaikeuksia sekä kuormitusta henkilöstöntyöhyvinvoinnille. Toimintamallien kehittäminen ammattiryhmien yhteistyöhön ja tiimimäiseenhoitolatyöhön perustuvaksi on nähty keskeiseksi keinoksi tilanteen tasapainottamiseksi.

74Suun terveydenhuollon tavoitteet liitettiin Kainuun perusterveydenhuollon kehittämisohjelmaan jaPaKaste Kainuun osahankkeen toimintaan keväällä 2010. Toimintamalliksi valittiin kehittäjätyöntekijäkonsepti.Suuhygienisti Miia Torvinen siirtyi 50 %:n työajalla hankkeeseen tehtävänään mallintaatyönjaon ja suun terveyden edistämisen käytäntöjä sekä perehdyttää henkilöstöä uusiin malleihin.Kehittäjätehtävään kuului myös muun muassa järjestää kuntayhtymän henkilöstölle ja terveydenhuoltoalanopiskelijoille koulutus- ja yhteistyötilaisuuksia.Tehtävän tavoitteiksi määriteltiin1) Suun terveydenhuollon henkilöstön työnjaon jatkokehittäminen.2) Kotona asuvien ja laitoshoidossa olevien ikäihmisten suun terveyden edistäminenSuunniteltua 6 kk:n työskentelyjaksoa jatkettiin toisella puolen vuoden sopimuksella vuoden 2011alusta. Tarkennettuina tavoitteina oli mallinnetun yhteistyömallin pohjalta laatia ja käyttöönottaahoitolakohtaiset sopimukset työyhteisön tueksi. Lisäksi jatkettiin alkanutta koulutusyhteistyötä sekävanhuspalveluiden että paikallisten oppilaitosten kanssa.Työn tuloksetKehittämisjaksojen tuloksina saatiin valmisteltua ammattiryhmien yhteistyömalli sekä suun terveydenedistämisen toimintamallit eri kohderyhmien palveluissa (suun terveyden edistämisen käsikirja).Suunnitellut koulutus- ja perehdytystoimet saatiin toteutettua ikäihmisten suun terveyden omahoidonja laitoshoidon henkilöstön osaamisen tueksi.Hoitoloissa käyttöönotettu yhteistyösopimus sisältää perustehtävän ja yhteisten pelisääntöjen määrittämisensekä yhteisten tehtävien läpikäymisen ja niiden toteuttamisesta huolehtimisen.Oppilaitosyhteistyö johti siihen, että Kainuun Ammattiopiston ja Kajaanin Ammattikorkeakoulunopetussisältöihin on lisätty suun terveyden jaksoja, joista yhteistyösopimuksen nojalla vastaa Kainuunmaakunta -kuntayhtymän henkilökunta.Aikuissosiaalityön kehittäminenAikuissosiaalityötä Kainuussa on kehitetty aiemmin useissa eri yhteyksissä. Kuitenkaan maakuntaanei ole luotu yhteistä suunnitelmallisen aikuissosiaalityön toimintamallia. PaKaste Kainuun osahankkeenkautta pyritään tavoitteellisen työn tehostamiseen sekä eri ammattiryhmien yhteistyön hyödyntämiseen.Hankkeen toiminta onkin nähtävä jatkumona sekä sosiaalityön sisällöllisen toiminnanettä tehtävärakenteen kehittämiselle.Yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut aktivoivan työn merkitys ja tämä on osaltaan heijastunutsosiaalityön sisältöön. Kainuussakin on panostettu kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseenmittavalla maakunnallisella hankkeella. Työllistämisvelvollisuuden keskeisyys ja toimeentulotukityöneriyttäminen on luonut tilanteen, jossa aikuissosiaalityö lohkeaa ”varsinaiseksi sosiaalityöksi”ja ”sosiaaliturvatyöksi”.Tässä hankkeessa on sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnkuvaa kuvattu muutostyön ja huollollisensosiaalityön käytännön kautta. Aikuissosiaalityössä nämä kummatkin näkökulmat ovat vahvastimukana arjen työssä, joten kehittämisen lähtökohtana tulee olla molemmat käytännöt.Hankkeen tavoitteet täsmennettiin kolmeen eri osatavoitteeseen:1) aikuissosiaalipalveluiden ammatillisen henkilöstön työnjaon selkiinnyttäminen2) suunnitelmallisen, kuntouttavan ja aktivoivan työorientaation kehittäminen aikuissosiaalipalveluidensosiaalityössä3) asiakkaiden omahoidon vahvistaminen ja vaikuttavuuden edistäminen yhteistyössä perusterveydenhuollonja aikuissosiaalityön kanssa

75Hankkeen kehittäjäsosiaalityöntekijänä aloitti vuoden 2010 alussa Margit Laaksonen, jonka työtä jatkoisosiaalityöntekijä Terttu Tervo vuodenvaihteeseen 2011 saakka. Lisäksi terveydenhuollon sosiaalityönosa-alueeseen palkattiin osa-aikaisesti sosiaaliohjaaja Marketta Huttunen loppuvuonna 2010.Kehittäjätyöntekijöiden tehtävinä oli käynnistää, tukea ja koordinoida henkilöstön kanssa tehtäväätyötä.Syksyn 2010 aikana käynnistyi ”Suunnitelmallisen aikuissosiaalityön valmiudet” -koulutussarja kokohenkilöstölle. Koulutuskokonaisuuden keskeisinä tavoitteina oli• Tukea työnjaon kehittymistä aikuissosiaalipalveluissa• Parantaa ammattiryhmien välisiä yhteistyövalmiuksia• Vahvistaa suunnitelmallista asiakastyötä• Kehittää työntekijän oman työn suunnittelua ja sen hallintaa• Ottaa käyttöön yhteisiä työkäytäntöjäTyön tuloksetHenkilöstön yhteisten keskustelun lopputuloksena on tarkennettu tehtävänkuvat (sosiaalityöntekijä,sosiaaliohjaaja, toimeentulotukisihteeri) ja seudulliset asiakastyön tiimirakenteet.Sosiaalityön asiakasprosessi on hahmotettu kuuteen osaan jaettuna. Toimiva asiakasprosessi lähteeasiakkaan palvelutarpeen arvioinnista, se on suunniteltu yhteistyössä asiakkaan kanssa ja sen vaikutuksiaarvioidaan. Eri vaiheiden tulee kytkeytyä yhteen ja muodostaa kokonaisuus, jonka tavoitteenaon asiakkaan tilanteeseen vaikuttava palvelu.Hankkeen koulutuksissa luotiin suunnitelmallisen aikuissosiaalityön tueksi seuraavat lomakkeet, jotkaon viety myös asiakastietojärjestelmään:• Kirjallisesta käsittelystä sosiaaliohjaajille tai sosiaalityöntekijöille siirretään seuraavat asiakasryhmätarvioitaviksi -lomake• Tilannearvio -lomake• Asiakassuunnitelma -lomakeTerveydenhuollon sosiaalityön osalta koottiin yhteisen työskentelyn ja toimintakyvyn tukemisenelementit osaksi perusterveydenhuollon raportointia (ks. myös arviointi-kohta)Sote-toimialan kehitystyön koordinointiVuoden 2010 alusta Kainuun sosiaali- ja terveystoimialan organisaatiomuutoksen myötä kehittämistoimintaon organisoitu Tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu -vastuualueelle (TKS). TKS-yksikköäjohtaa toimialan kehittämisjohtaja, jonka alaisuudessa mm. projektipäälliköt toimivat.PaKaste Kainuun osahankkeelle on hankesuunnitelmassa määritelty tavoitteet kehittämistyön tukemiseksi.Käytännössä tämä tarkoittaa projektien yhteistoiminnan, perusorganisaation ja kehittämisenyhteistyön sekä kumppanuustoimijoiden parissa tehtävää koordinaatiotyötä.Tavoitteina ovat:1) Sote-henkilöstön oman työn kehittämiseen kannustaminen ja siihen liittyvien toimintatapojenkehittäminen2) Kehittäjätyöntekijämallin juurruttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin (perustyönja kehittämisen linkittäminen)3) Kehittäjäyhteistyön luominen Pohjois-Suomen kehittämis- ja tutkimusrakenteen toimijoidenkanssa

76Työn tuloksetMerkittävin hankkeen tuloksista on ollut ns. ohjelmajohtamisen mallin luominen. PaKaste, RAMPEjaKYTKE-hankkeiden muodostama perusterveydenhuollon kehittämisohjelman luominen käynnistiuudenlaisen koordinaatiomallin. Tässä yksittäisen hankkeen sijasta ohjataan yhteistä ohjelmaa, jonkaosina projektit ovat. Yhteisen ohjausryhmän tehtävänä on hallinnon lisäksi huolehtia siitä, että hankkeettekevät toisiaan tukevaa työtä päällekäisyyksiä välttäen.Ohjelmajohtamisen mallilla on sittemmin käynnistynyt myös sosiaalisen vahvistamisen ohjelma. Tässäkaikki työllisyyttä, osallisuutta ja toimintakykyä tukevat hankkeen muodostavat yhteisesti johdetunkokonaisuuden. Myös sähköisten palveluiden kehittämisohjelmaa (SÄHKE) on valmisteltu Pa-Kaste Kainuun osahankkeen koordinoimana yhteistyössä kuntayhtymän toimijoiden kanssa. Tarkoituksenaon käynnistää koko Kainuuta koskevan kansalaisten sähköisten asiointipalveluiden ohjelma,jota tullaan toteuttamaan yhteistyössä kansallisen SADe-ohjelman kanssa.Oman työn kehittämiseen kannustaminen on toteutettu testaamalla aloitetoimintaa sote-toimialalla.Henkilöstöhallinnon vastuulla oleva asia ei kuitenkaan ole edennyt käytännöksi asti. Tärkein tulos onsaavutettu kehittäjätyöntekijämallin juurruttamisessa. Aiemmin kuntayhtymässä kokeiltujen kehittäjäjaksojenperusteella PaKaste Kainuun osahanke on muokannut käytännöt kehittäjätehtävään siirtymiselleja prosessin hallinnalle.Koordinaatiotehtävään on liittynyt myös uusille hanketyöntekijöille annettu perehdyttämisohjelmanmukainen perehdytys kehittämistyöstä ja sen käytännöistä.Kehittäjäasiakastoiminnan käynnistäminen on ollut myös koko toimialaan liittyvää. Kehittäjäasiakkaatovat tavoitteelliseen työhön kiinnitettyjä asiakkaita tai asukkaita, jotka toimivat määräajan palveluidentai käytäntöjen kehittämisen tukena. Hankkeen käynnistämiä kehittäjäasiakasjaksoja on toteutettuyhteensä neljä. Toiminta on vakiintunut ja siihen on luotu ohjeita ja tukimateriaaleja.Kehittämistyön koordinoinnin tehtävässä on myös osallistuttu kuntayhtymän intranetin uudistamiseen.Tehtävänä on huomioida sote-toimialan tarpeet tiedonvälityksen, toiminnan hallinnan ja suunnittelutyönnäkökulmasta.Pohjois-Suomen kehittämisrakenteen valmistelu on edennyt työryhmän käsittelystä kohti alueentoimijoiden kanssa tehtävää työskentelyä. Koko PaKaste-hankkeen tuotoksena tehty luonnos on käsiteltyhankkeen neuvottelukunnassa toukokuussa. PaKaste II -hankkeen rahoituksen varmistuttuajää kehittämisrakenteen varsinainen sopimuksellinen testaaminen vuosille 2012–2013.Tutkittuun tietoon perustuvan työn osuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisessäTerveydenhuollon toiminta on perinteisesti nojannut näyttöön perustuvaan tutkimukseen. Myös sosiaalihuollossaon kehittynyt yhä vahvempi käytäntötutkimuksellinen ote. Tutkimusten ja selvitystenlisäksi tutkivan ja analysoivan työotteen yleistäminen asiakastyön osana on tärkeä keino vaikuttaapalveluiden kehittämiseen.PaKaste Kainuun osahankkeen tarkoituksena on ollut sekä edistää käytettävissä olevan informaationhyödyntämistä että lisätä tutkimuksellisesta toimintaa sote-toimialalla. Tavoitteiksi on kirjattu:1) Maakunnan sosiaali- ja terveystoimialan tutkitun tiedon käytön lisääminen palveluiden ohjauksessaja kehittämisessä.2) Tutkimusaihepankin laatiminen3) Sopimuksellisten kumppanuuksien vahvistaminen tutkimus- ja oppilaitosten kanssa

77Työn tuloksetKeskeisimpänä toimenpiteenä perusterveydenhuollon kehittämisen osalta on ollut yhteistoimintaOulun yliopiston Kainuun alueen yleislääketieteen professorin kanssa. Professori Pekka Honkasenjohtamana PaKaste Kainuun osahanke on osallistunut KAMUT -tutkimushankkeeseen Terveyshyötymallinmukaisen asiakastyön kehittämiseksi. Hankkeessa tuotetaan tietoa mm. tehokkaan hoitosuunnitelmanlaatimiseksi pitkäaikaissairaille potilaille. Informaation perusteella on luotu pohjaa asiakasvastaavantoiminnalle ja ammattiryhmien yhteistyölle. PaKaste-hanke on osallistunut tutkimushankkeensuunnitteluun ja toiminut hankkeen rinnalla toimintamallien kehittämiseksi.Terveyshyötymalliin liittyy myös toinen hankkeen tutkimusyhteistyö. Terveyshyötymalli on suomalainensovellus anglo-amerikkalaisesta Chronic Care Modelista, joka on kokonaisvaltaista ja suunnitelmallistapitkäaikaissairaiden hoitoa korostava kokonaisuus. Edellä mainitun KAMUT -tutkimuksentulosten perusteella Kainuussa havaittiin sosiaalisen tuen tarpeen keskeinen merkitys useiden tutkimuspotilaidenkohdalla. Tämä havainto tuki jo aiemmin herännyttä kiinnostusta selvittää Terveyshyötymallin”sosiaalista ulottuvuutta”, joka ei Suomessa juurikaan korostu. PaKaste-hanke tilasi Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteen laitokselta selvitysartikkelin sosiaalityön teoreettisista lähtökohdistaTerveyshyötymallin osana sekä sen mahdollisesta lisäarvosta mallin toimintaan.Hankkeessa testattiin myös organisaation sisäisen tutkimusaihepankin kokoamista, mutta sitä ei oleotettu käyttöön. Valmistelutyö ei ollut riittävää, että sen käyttö olisi sellaisenaan palvellut henkilöstöätai mahdollisia ulkopuolisia hyödyntäjiä (opinnäytetyön tekijät, tutkimuslaitokset jne.). Terveydenhuoltoalanammattikorkeakoululla on toimiva opinnäytetyöpankki, mutta muille aloille soveltuvaakäytäntöä ei Kainuussa ole koottu yhteen paikkaa.Sopimuksellisiin kumppanuuksiin on hankkeen avulla sen sijaan edetty. Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteidenlaitos vastaa sosiaalityön opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnasta, johon Kainuu on liittynyt.Sopimus allekirjoitettiin keväällä 2011 ja sen toivotaan johtavan sosiaalityön käytännön opetuksenohjauksen kehittymiseen, käytäntötutkimusten soveltamiseen sekä yhteisiin kehittämishankkeisiin.Tästä ensimmäisenä esimerkkinä on aiemmin mainittu Terveyshyötymallin ja sosiaalityön artikkeli,jolle odotetaan myös jatkoa.Sopimuksellista yhteistyötä on valmisteltu myös paikallisesti. Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssastrategisesta yhteistyöstä on neuvoteltu vuoden 2011 aikana. PaKaste-hankkeen osalta suun terveydenhuollonopetusyhteistyö on yksi osa suunniteltua yhteistoimintaa. Samoin Kainuun ammattiopistonkanssa opetussuunnitelmaan on kirjattu suun terveydenhuollon opetusjaksot, josta kuntayhtymänammattilaiset vastaavat.2.2.3 Organisointi ja toimintaHenkilöstöresurssitOsahanke käynnistyi hankesuunnitelman mukaisesti 1.7.2009. Projektipäällikkönä on toiminut kokohankkeen ajan VTM Terho Pekkala. Projektisihteerinä toimi Tarja Karjalainen sote-johdon tuen yksiköstä.Hankkeen esimiehenä toimi sote-toimialan kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen. Hankkeentoimitilat sijaitsevat Kajaanissa.Hankkeessa on sovellettu ns. kehittäjätyöntekijämallia, jossa organisaation omat työntekijät siirtyvätkoko- tai osa-aikaisesti hankkeen palvelukseen. Tällä mallilla voidaan tehokkaasti sitoa kehitettävätsisällöt normaalipalveluihin sekä luoda vakituiselle henkilöstölle mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen.Hankkeen kehittäjätyöntekijöinä ovat toimineet seuraavat Kainuun maakunta-kuntayhtymän työntekijät:

78• Kehittäjäsosiaalityöntekijä Margit Laaksonen aj. 1.2.–30.9 2010 (100 %)• Kehittäjäsosiaalityöntekijä Terttu Tervo 1.10.2010–15.1.2011 (60 %)• Kehittäjähoitajat Katja Holappa (50 % aj. 15.3.–31.12 2010) ja Seija Tuura (50 % aj. 1.4.–31.122010)• Kehittäjäohjaaja Marketta Huttunen 1.10–31.12 2010 (20 %)• Kehittäjä-suuhygienistI Miia Torvinen aj. 14.6.2010–30.6.2011 (50 %)OhjausryhmäHankkeen ohjausryhmä on pitänyt hankkeen toiminta-aikana yhteensä seitsemän kokousta. Ohjausryhmäänovat kuuluneet seuraavat jäsenet kuntayhtymän hallinnosta:• Mauno Saari, terveysjohtaja (pj.)• Marita Pikkarainen, kehittämisjohtaja• Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja• Asta Komulainen, vastaanotto- ja tk-sairaalatoiminnan vastuualuepäällikkö• Maila Moilanen, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon päällikkö• Marko Korhonen, johtava hammaslääkäri• Helena Heikkinen, hallintoylihoitaja• Pekka Honkanen, yleislääketieteen professoriOhjausryhmän sihteerinä on toiminut hankkeen projektipäällikkö.Raportointi ja dokumentitHankkeen toiminnasta on raportoitu ohjausryhmälle sen jokaisessa kokouksessa ns. toimintakatsauksenavulla. Tämä vakiomuotoinen raportti on sisältänyt ajanjaksolla toteutetut toimet, talouskatsauksensekä matka- ja osallistumiskalenterin. Toimintakatsauksia on laadittu yhteensä 7.Lisäksi rahoittajalle on hanke-ehtojen mukaisesti toimitettu maksatusten yhteydessä selvitys toiminnastaja sen arvioinnista.Muina dokumentteina hankkeessa on tuotettu raportit kaikista palveluiden kehittämisalueesta.Hankehenkilöstön toimintatilastoHankehenkilöstön toiminta on raportoitu väliraporteissa ohjausryhmälle sekä rahoittajalle. Kokotoiminta-ajalta koottuna toimet jakaantuvat seuraavasti:Taulukko 2.16 Kooste tapahtumistaTapahtumaTyöpalaverit, hankkeen järjestämät kokoukset tai muut tilaisuudet 141Osallistuminen organisaation muihin palavereihin, yhteistyökokouksiin ja tilaisuuksiinEsimiesten ja organisaation johdon kanssa pidetyt muut kokoukset ja tapaamisetMatkoja ja osallistumisia muiden tahojen järjestämiin tapahtumiin, koulutuksiin 57Erilliset projekti-esittelyt, esitelmät, ulkoisille sidosryhmille 14Osallistuminen PaKaste-hankkeen yhteisiin tilaisuuksiin ja kokouksiin, ml. videoyhteydet.Asiakastilaisuudet (kehittäjäasiakkaat, asiakaskuulemiset) 15kpl, yhteensä1164524

79Tiedottaminen• Hankkeesta on tiedotettu pääosin kuntayhtymän sisäisin tiedottein,• Osahankkeella on ollut myös internetsivu 52 koko hankkeen sivustolla perustietojen ylläpitämiseksi.• Hankkeesta on julkaistu juttuja kunta- ja sosiaalialan lehdissä, sanomalehdissä, radiolähetyksissäyhteensä 5 kertaa.• Suoraa tiedottamista ja yhteydenpitoa on toteutettu pääosin toimipisteiden työntekijöidenpalavereissa tai muissa tilaisuuksissa.2.3 ARVIOINTI2.3.1 ArviointikehysHankkeen arvioinnissa ja hallinnassa hyödynnetään LogFrame -viitekehystä, joka tarjoaa mallin hankkeenkokonaisuuden hahmottamiseksi. Hankkeen keskeiset toimet, tulokset ja tavoitteet on määriteltyLogFramessa 53 , jolloin toteutumisen arviointi on mahdollista yhdenmukaisen mallin avulla. Lisäksikehyksessä on analysoitu tekijöitä, jotka voivat ulkopuolisina riskitekijöinä vaikuttaa hankkeenonnistumiseen.Hankearviointi toteutetaan itsearviointina hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kautta. Arviointikohteenaovat siis toiminnan ja sen tuloksellisuuden tasot suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.Arviointikysymykset voidaan tiivistää seuraaviin:1) Onko projekti ja sen toiminta relevanttia?2) Onko toteutettu kuten suunniteltu (poikkeamat ja niiden analysointi54)?3) Millaisin tulkinnoin toteutumista tarkastellaan?Projektin relevanssiYleensä on syytä arvioida projektin relevanssia eli eräänlaista tarkoituksenmukaisuuden ja hyödyllisyydenyhdistelmää. Tällä yleistä osuvuutta ja toimien kulloistakin sopivuutta arvioivalla osalla voidaanhahmottaa projektin lähtökohtien onnistumista.PaKaste-hankkeen osalta relevanssikysymys ei ole yksinkertainen: onko noin puolen Suomen kokoisenalueen sosiaali- ja terveystoimialan kehittämisen rakenteellinen yhdistäminen mielekäs tavoite?Koko maan osalta kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen kysymykset ovat hankettasuunniteltaessa ja toteutettaessa vahvan hämärän peitossa. Täyttä varmuutta siitä minkälaisiinratkaisuihin tulevaisuuden sote-järjestelmää halutaan viedä, ei ole – ainakaan kunta- tai aluetasolla.Kuluneesti ilmaistuna ”toimintaympäristön muutos on jatkuvaa”.Kuitenkin on nähtävä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan vahvistaminen organisointiaja toimintatapoja kehittämällä on tarkoituksenmukaista. Erityisesti tämä koskee sosiaali- jaterveydenhuoltoa yhdistäviä ratkaisuja. Tässä täytyy kuitenkin huomioida eri tasoja.52 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/kainuu53 Kuvio 2.1154Poikkeama ei aina merkitse negatiivista tulkintaa tai epäonnistumista. Joskus se voi olla varsin perusteltua toimintaympäristöntai resurssien muutosten, uuden informaation tai muun uudelleenharkinnan vuoksi. Riskienhallinta voimyös johtaa alkuperäisistä tavoitteista poikkeamiseen, eikä tätä useinkaan pidetä epäonnistumisen vaan ennakoivanprojektijohtamisen merkkinä. Tämä ns. reflektiivinen projektiohjaus korostaa jatkuvaa konsensusta tavoitteiden jatoteutuksen välillä. (ks. mm. Virtanen 2000, 28)

80• Kuntatasolla (asiakasyhteistyö) kysymys on erittäin relevantti; ei varmaankaan löydy vastaargumenttejakokonaisvaltaisen hoidon ja hoivan tavoitteille. Kehittämisen osalta kuntien resurssitovat usein liian vaatimattomia, jotta niiden avulla voitaisiin merkittäviä toimia toteuttaa.• Alueellisella tasolla (esim. maakunta) toiminnan hallinnan ratkaisut ovat jatkossa ratkaisevia.Kuntien yhdistyvät palvelut ovat selkeä tavoite. Miksi siis ei kehittämisen yhdistäminen ja rakenteellistaminenolisi perusteltua?• Erityisvastuualueen – ns. miljoonapiirin – laajuisen ratkaisun osalta palataankin perimmäiseenkysymykseen, onko se relevantti tavoite? Ovatko välimatkat ylikäymätön este käytännön kysymyksissä,ovatko alueelliset erot niin suuria, ettei ole mielekästä rakentaa yhteisiä toimintoja.Vai onko juuri sen vuoksi yhdistettävä resursseja?Sisällön osalta on todettava hankkeen korkea relevanssi sen henkilöstön osallisuutta korostavanluonteen osalta; aiemmin kehittämishankkeet ovat saaneet kritiikkiä mm. siitä, ettei niitä suunnitellaja toteuteta riittävästi perushenkilöstön avulla. Hankkeessa on toteutettu systemaattisesti perustyönja kehittämisen integrointia.Toiseksi sisältörelevanssia korostaa perusterveydenhuollon kehittäminen, jota on pidetty terveydenhuollossa”jalkapuolen asemassa”. Sosiaalihuollon kehittäminen on puolestaan kestoaihe, jonkaitsestäänselvyyttä ei useinkaan kyseenalaisteta. Ja vielä, mitä enemmän on kyse näiden yhteistoiminnankehittämisestä, sen varmemmin uskaltaa esittää, että sisältörelevanssi on kohdallaan.

81Kuvio 2.11 LogFrame-kehys: Hankkeen keskeiset tavoitteet, tulokset ja eteneminen2.3.2 Projektin tavoitteiden ja toteutuksen arviointikoosteArviointikoosteessa on käytetty nelijakoista arviointitasotaulukkoa ja niiden määrittelyjä. Toteumanarvioinnille on pääkohdittain koottu kokonaisuutta parhaiten kuvaava taso:Toteutunut: Hankkeen tavoitteet on saavutettu/tulokset ovat aiotun kaltaiset/toimenpiteet on toteutettusuunnitellusti.Toteutunut pääosin: Tavoitteet on keskeisiltä osin saavutettu/tulokset ovat tarkoituksenmukaisia/ toimenpiteet ovat toteutuneet.Toteutunut osittain: Tavoitteet ovat toteutuneet vain joiltain osin/tulokset eivät ole vastanneetaiottuja/toimenpiteet jääneet vajaaksi.Ei toteutunut: Tavoitteita ei ole saavutettu/tuloksia ei ole syntynyt/Toimenpiteitä ei ole toteutettu.

82Taulukko 2.17 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – PerusterveydenhuoltoTavoitteet I: Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminena) Perusterveydenhuollon kehittäminen1) Pitkäaikaissairauksien nykyisen toimintamallin kuvaaminen2) Vastaanottotoiminnan kehittäminen (terveyshyötymallin mukaisesti)3) Asiakkaiden omahoidon vahvistaminen ja vaikuttavuuden edistäminen yhteistyössäsosiaalihuollon kanssaToteutus• Kehittäjä-hoitajien työsuunnitelman mukaisesti.o Edistämällä maakunnallisten mallien luomista.o Koordinoimalla Kainuun perusterveydenhuollon kehittämistyötä.ArvioToteutunut:Perusterveydenhuoltoon keskittyvien hankkeiden käynnistäminen Kainuun maakunta –kuntayhtymässä ja niiden kokoaminen yhteiseksi kehittämisohjelmaksi on ollut yksi PaKaste-Kainuun keskeisiä onnistumisia. Työskentelyä on pystytty suuntamaan vastaanottotoiminnan prosesseihinasiakkaan kohtaamisen ja yksittäisen työntekijän toiminnan tasolla.PaKasteen työ Kainuussa ei kuitenkaan ole niinkään ollut toiminnallisesti muuttavaa kuin perusteitaluovaa. Tämä rooli on ollut tietoista suhteessa Kainuun perusth:n kehittämisohjelman kokonaisuuteen,jonka muilla hankkeilla on vahvistettu nimenomaan uusia käytäntöjä. Ohjelman sisällä onpystytty laajasti jakamaan osaamista ja hyödyntämään eri kontaktiverkostoja työn tueksi.Hankkeessa sovellettu kehittäjähoitaja-malli on osoittautunut toimivaksi, vaikkakin työntekijänkahtia jaettu työaika tuo omat haasteensa. Perustyön ja kehittämistyön yhdistäminen mahdollistaakäytännönläheisen ja henkilöstöä osallistavan työskentelyn, mutta jaksotyöstä irrottautuminen luomyös työyhteisölle ja asiakkaille muutoksia.Omahoidon vahvistaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakastyön kehittäminen javaikuttavamman toimintamallin luominen on jäsentynyt Terveyshyötymallin kautta. Omahoidonosuus korostuu jatkuvasti asiakkaiden hoitoon sitoutumisen ja sitä kautta tavoiteltujen hoitotulostensaavuttamiseksi. Tähän hankkeella ei ole ollut suurta muutosta tuovaa merkitystä, ainoastaansen esillä pitämisen ja korostamisen kautta.Nykyinen toimintamalli pienillä terveysasemilla on kuvattu ja toteutettu tutkimuspotilaiden kartoitushoitosuunnitelman perusteiden laatimiseksi.Terveyshyötymallin sisällöt on hahmotettu kainuulaisen palvelujärjestelmään sovelletuksi ja perehdytettyhenkilöstöä.Pitkäaikaissairaiden asiakastyön kehittämisen myötä on nostettu esiin sosiaalialan ammatillisentyön merkitystä suunnitelmallisen ja kokonaisvaltaisen hoidon osana. Terveyshyötymallin mukaisenyhteistoiminnan perusteita selvitetty sosiaalityön viitekehyksen kautta.Hankkeen kokemukset vahvistavat Terveyshyötymallin periaatteet, että yksittäisen asiakkaan taityöntekijän näkökulmasta yhteistyö edellyttää mahdollisuuksia tiedonvaihtoon, yhteydenpitoon jasuunnitelmalliseen työnjakoon. Käytännössä kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon eriytyneetprofessiot ja työorientaatiot sirpaloittavat vaikuttavuutta, eikä yhteistä työn viitekehystä ole helppoluoda. Tähän liittyen PaKaste-Kainuun osana Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoson lähtenyt tarkastelemaan Terveyshyötymallia myös sosiaalityön teoriataustasta käsin.

83Arviointina todetaan, että perusterveydenhuollon kehittämisen tavoitteet on saavutettu ja valituttoteutustavat ovat olleet toimivia. Yksittäisenä hankkeena vaikutukset olisivat jääneet pienemmiksi,elleivät perusterveydenhuollon kehittämisohjelman hankkeet muodostaisi toisiaan tukevaa kokonaisuutta.Kehittämissuosituksissa nostetaan esiin keskeiset toimintamallien muutoskohdat.Kehittämissuositukset• Hoitohenkilökunnan koulutusta kokonaisvaltaisen terveyshyötymallin toteuttamiseen ja malliin sitoutumiseenon lisättävä. Erityisesti työntekijäsukupolvien vaihtuessa on syytä ”ajaa sisään”uusia toimintatapoja, mutta myös huolehtia käytännön ammatillisen kokemuksen siirtymisestänuoremmille.• Myös asiakkaita on informoitava vastaanottotyön toimintamallien muuttuessa esimerkiksi tiedotteiden,lehdistön ja maakuntaradion välityksellä tai järjestettävä avoimia esittelytilaisuuksia.• Hoidon työnjaosta pitää sopia selkeästi, esim. kirjallisesti, ja sen tulee olla kaikkien ammattiryhmienja potilaan tiedossa. Ammatillisen henkilöstön välisen sekä potilaan ja ammattihenkilöidenvälisen työnjaon osalta on tärkeää sopia potilaan kanssa selkeästi siitä, kuka vastaakunkin tavoitteen saavuttamisesta. Osa työnjakosopimuksista voi olla maakunnallisia, osaseudullisia ja osa työyksikkökohtaisia.• Sosiaalisen tuen merkitys korostuu mm. ikääntyvien pitkäaikaissairaiden kohdalla. Esitietolomakkeellavoisi kartoittaa myös selviytymistä arjen toiminnoista, asumiseen ja liikkumiseenliittyviä asioita sekä sosiaalista verkostoa. Moniammatillisen työn ja kolmannen sektorinosuus heidän hyvinvointinsa ja terveytensä tukemisessa on tärkeä liittää hoidon kokonaisuuteen.• Terveydenhuollon sosiaalityön näkyvyyttä ja yhteistyötä on lisättävä perusterveydenhuollossa.Yleistä ymmärrystä tulee tukea siihen suuntaan, että sosiaalityö ei ole asiakkaan holhoamistavaan asiakkaiden omatoimisuuden ja kotona selviytymisen tukemista. Perusterveydenhuollossasosiaalityön huomioiminen potilastyössä tulee olla myös lääkäreiden koulutukseenliittyvä osa-alue, jotta he osaavat ohjata potilasta tämän tarpeen mukaisesti. Sosiaalityöntarpeen havaitseminen ei saa olla vain hoitajien vastuulla, vaan se on nähtävä yhteiseksitoimintatavaksi.• Terveydenhuollon sosiaalityön resursseja on uudelleenorganisoitava. Sosiaalisen tuen neuvontaaon tehostettava luomalla toimintatavat esim. neuvontakeskukselle, jossa mm. puhelinneuvonnallaon sosiaalityön ammattihenkilö tavoittavissa. Yhteydenotto myös suojatun yhteydenvälityksellä on mahdollistettava niin perusterveydenhuollon toimijoille kuin asiakkaallekin.Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa palveluohjauksen toimintaa ja varmistaa, ettäasiantuntijakonsultaatio on saatavissa ilman merkittävää viivettä. Saatavuuden tehostamiseksion mahdollistettava työparipyynnöt, mikäli asiakkaalla ilmenee sosiaalisen toimintakyvynarvioinnissa tarvetta lisäselvityksiin tai tehostettuun tukeen. Perusterveydenhuollontyöntekijät voivat konsultoida sosiaalityöntekijää tai ohjata asiakkaan vapaana olevantyöntekijän luokse. Työparityön pyyntöjen ja toimintakäytäntöjen kehittäminen muuttaisisaatavuustilannetta myös seudullisessa työssä.• Terveydenhuollon sosiaalityön prosessin johtaminen on vastuutettava. Ylisektorisen terveydenhuollonsosiaalityön toiminnallinen johtaminen kokonaisuutena on haasteellinen tehtävä.Nykyinen osasto- ja erityisaluekohtainen jako ei tulevaisuudessa ole todennäköinen erikoissairaanhoidonorganisoitumismuoto. Osastorajoihin nojautumaton palveluiden tuottaminenpalvelisi myös yhteistoimintaa perusterveydenhuollon suuntaan, jolloin olennaiseksinousee terveydenhuoltoon erikoistunut sosiaalityön osaaminen.

84Taulukko 2.18 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – Suun terveydenhuoltoTavoitteet I: Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminenb) Suun terveydenhuolto1) Suun terveydenhuollon henkilöstön työnjaon jatkokehittäminen- tiimien yhteistyösopimusten laatiminen ja käyttöönotto työyhteisöissä2) Kotona asuvien ja laitoshoidossa olevien ikäihmisten suun terveyden edistäminen- suun terveyden edistämisen yhtenäiset käytännöt maakunnassa3) Oppilaitosyhteistyön kehittäminen- opiskelijoiden suun terveydenhoidon tiedon vahvistuminenToteutus• Kehittäjätyöntekijän työsuunnitelman mukaisesti.o Vastuualueen työyhteisöjen kanssa yhdessä työstämineno Jalkautuminen vanhuspalveluihinArvioToteutunut:Suun terveydenhuolto Kainuussa on kokenut suuria muutoksia kuntayhtymän myötä. Yksittäisistäkuntien hammashoitoloista on yhdistetty yksi maakunnallinen vastuualue. Kuitenkin toimintatavatovat säilyneet paikallisina ja rakentuneet pitkälti hoitolakohtaisesti samalla kun toiminta on olluthieman eriytynyttä muusta perusterveydenhuollosta. Vastuualueen yhtenäinen kehittäminen onollut haastavaa, eikä vähiten jatkuvan henkilöstövajeen vuoksi.PaKaste-Kainuu on ensimmäinen erityisesti suun terveyteen suunnattu projektimuotoinen toimikuntayhtymän aikana. Uuden vastuualuepäällikön myötä aktiiviset toimet työyhteisöjen ja toimintamallienkehittämiseksi ovat saaneet suuntaa ja vauhtia. Tämä on edesauttanut myös hankkeentuloksellisuutta.Kehittäjätyöntekijä-malli on ollut toimiva myös suun terveydessä. Se on mahdollistanut arkilähtöisenkehittämisen ja työn systemaattisemman toteutumisen. Hankkeen avulla on taattu maakunnanyhtenäisten mallien kehittäminen, johon ei perustyön ohella olisi ollut muuten mahdollisuuksia.Lisäarvona pienelle hallintoportaalle on ollut kehittäjän esimiestyötä tukeva rooli prosessien vetämisessä.Hankkeen tulokset ovat vaikuttaneet myös virallisen laatukäsikirjan päivittämiseen.Ammattiryhmien yhteistyömallin luominen on edistänyt ”putkinäön rikkomista”, jonka tuloksenaodotetaan työn tehostumista kapeiden rajausten sijaan. Yhteistyösopimus toimii myös esimiestyönapuna vastuuttaen, antaen paikallista soveltamismahdollisuutta hammashoitoloissa ja luoden runkoasovituille asioille. Ongelmaton prosessi ei toki ole ollut; muutokset totuttuun aiheuttavatkuormitusta työntekijöissä, vastuiden määrittely aiheuttaa paineita palkkauskysymyksiin, henkilösuhteetmäärittävät toimintamalleja eikä keskinäinen yhteistyö aina onnistu jne.Arviointina todetaan, että hankkeen tavoitteet on saavutettu. Yksityiskohtien kehittämisen lisäksikokonaisuuden tukeminen on luonut lisäarvoa vastuualueen toiminnalle.Kehittämissuositukset• Suun terveyden edistäminen on oltava yhteistoimintaa. Työ ei kuulu pelkästään hammashoidonhenkilöstölle, vaan läpäisynä myös muille toimijoille. Vastuualueen tiivis integroituminenmuuhun sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään on keskeistä.• Työyhteisön kehittäminen vaatii edelleen aikaa, tapaamisia, yhdessä tekemistä ja avoimia vuorovaikutusprosesseja.Hammashoitoloiden täytyy kohdistaa huomionsa omiin työskentelytapoihin,joilla ne yhdessä tekevät työtään ja kehittävät suhteitaan työyhteisössä.• Myös esimiesten tukemiseen ja yhteydenpitoon on panostettava. Päätösvalta asioiden eteenpäinviemiseen on heillä, joten toimiva yhteydenpito on keskeistä. Myös esimiesten jaksamiseenon kiinnitettävä huomiota. Paineet ovat suuret, eikä työn jakaminen ole aina mah-

dollista.• Kehittäjän omaa työyhteisöä täytyy informoida säännöllisin väliajoin kehittämisjakson aikana.Yhteydenpito kehittäjän omaan työhön ja työyhteisöön muuttuu tai katkeaa, jolloin työyhteisöndynamiikka muuttuu. Myös tehtävän mukanaan tuomat roolimuutokset voivat tuodayllätyksiä, joista avoimesti keskusteleminen selkeyttää tilannetta.85

86Taulukko 2.19 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – AikuissosiaalityöTavoitteet I: Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminenc) Aikuissosiaalityön kehittäminen1) Aikuissosiaalipalveluiden ammatillisen henkilöstön työnjaon selkiinnyttäminen2) Suunnitelmallisen, kuntouttavan ja aktivoivan työorientaation kehittäminen aikuissosiaalipalveluidensosiaalityössä3) Asiakkaiden omahoidon vahvistaminen ja vaikuttavuuden edistäminen yhteistyössäperusterveydenhuollon ja aikuissosiaalityön kanssaToteutus• Kehittäjätyöntekijöiden työsuunnitelman mukaisesti.o Valmistelemalla työ- ja tiimijakoa työryhmä- ja työyhteisökohtaisestio Toteuttamalla koko vastuualueen koulutusprosessi toimintamallin käyttöönoton tueksio Luomalla tukimateriaalia työntekijöilleArvioToteutunut pääosin:Aikuissosiaalityön palveluista vastaava kunta voi järjestää palvelun parhaaksi katsomallaan tavalla.Moninaisista orientaatiomalleista ja työtavoista johtuen ei ole olemassa yhtä ”oikeaa” aikuissosiaalityönprosessia. PaKaste-Kainuun aikana on yritetty luoda yhteistä maakunnallista toimintakehystäasiakastyön tueksi. Suunnitelmallisuuden lisäämisellä on pyritty vahvistamaan asiakkaan tarpeenmukaisten palveluiden toteutumista, seurantaa ja arviointia.Ammattiryhmien välisen yhteistoiminnan ja työnjaon kehittämiseksi on luotu tiimimalli ja vastuutettuasiakasprosessien vastuuhenkilöitä. Näiden käytäntöön vieminen tulee olemaan ratkaisevaatulevaisuuden kannalta.Vaikka asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu, jää vastuualueelle paljon avoimia kysymyksiäkehitettyjen toimintamallien käyttöönotossa. Aikuissosiaalityön vastuualueen johtaminen maakunnallisenakokonaisuutena on ollut haastavaa, eikä aiempien käytäntöjen pois oppiminen ole aiemmintoteutunut halutuilla tavoin. Tästä syystä hankkeen tulosten vaikuttavuuden tai pysyvyydenarvioinnista ei raportoinnissa voida ottaa selkeää kantaa.Kehittäjätyöntekijä-malli on mahdollistanut työyhteisön sisältä lähtevän kehittämisen, mutta henkilövaihdoksetprosessin kriittisessä vaiheessa hidastivat työskentelyä.Kehittämissuositukset• Työyhteisöjen lähijohtamiseen ja hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Työntekijät kaipaavatohjeistusten selkeyttä ja esimiesten vastuunkantoa. Nämä on oltava kunnossa ennen muutostaitseohjautuvuuden suuntaan. Kuitenkin kaikkien on annettava panoksensa yhteiseenpeliin, passivoitumalla ei voi odottaa muutoksia.• Tulevaisuuden luomista on lisättävä yhteisen perustehtävän määrittelemisen ja tavoitejohtamisenkautta. Yksilön työ kokonaisuuden osana jää usein irralliseksi.• Dokumentoinnin käytäntöjä on systematisoitava. Edelleen asiakastyön kirjauskäytännöt ovatjääneet liikaa sattumanvaraisiksi. Tiedonvaihtoa on edelleen kehitettävä• Jalkautuvaa työtä lisättävä. Toimeentulotuen etuuskäsittelyn ja päätösten lisäksi aikuissosiaalityönkenttätyö on edelleen ohutta. Niukoista resursseista huolimatta uusia toimintamallejatulee etsiä. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien panos asiakastyössä on ja tulleeolemaan merkittävä myös palvelujärjestelmän pysyvänä osana.

87Taulukko 2.20 Sote-toimialan kehitystyön koordinointiTavoitteet 2: Sote-toimialan kehitystyön koordinointi1) Sote-henkilöstön oman työn kehittämiseen kannustaminen ja siihen liittyvien toimintatapojenkehittäminen2) Kehittäjätyöntekijämallin juurruttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin (perustyönja kehittämisen linkittäminen)3) Kehittäjäyhteistyön luominen Pohjois-Suomen kehittämis- ja tutkimusrakenteen toimijoidenkanssa.Toteutus• Projektipäällikön tehtäviin kuulunut toimintao Ohjelmajohtamisen käytäntöjen luomineno Kehittäjätyöntekijämallin tukemineno Kehittäjäasiakastoiminnan käynnistämineno Pohjois-Suomen kehittäjäyhteistyön suunnitteluArvioToteutunut pääosin:Koordinoitu sote-toimialan yhteinen kehittämistyö edellyttää sitä, että kehittämistoimet eivät oleerillisiä, vaan samansuuntaisia ja hallittuja palveluihin kohdistuvia toimia. Yhteydenpito operatiivisenjohdon ja hanketoiminnan välillä ei suuressa organisaatiossa ole itsestään selvää. Luottamuksenrakentaminen on mahdollista vain onnistunein kokemuksin. Tässä toteutuu myös KASTEohjelmassapainotettu horisontaalinen kehittäminen yhdessä eri sosiaali- ja terveystoimialan toiminnoissa.Pakaste-Kainuu on pyrkinyt toiminnallaan rakentamaan yhteisyyttä organisaation perustyön jakehittämistoiminnan välillä. Parhaiten tämä on onnistunut esimiestasolla ohjelmajohtamisen käytännöissäsekä käytännön työn tasolla kehittäjätyöntekijämallissa. Ohjelmajohtaminen on osoittautunuttoimivaksi tavaksi laajojen kokonaisuuksien hallinnassa, ja toimialalla onkin käynnistetty uusiaohjelmia.Kehittäjätyöntekijöiden palautteiden mukaan jaksot ovat ammatillisesti uusia näkökulmia antaviasekä itseä haastavia kokemuksia. Toisaalta ne myös mahdollistavat toisenlaisen tavan keskittyäoman työn sisältöön ja tarjoavat monille kaivattua vaihtelua arkityöhön. Mallille on vakiinnutettutoimintatavat ja organisaation ohjeistukset.Aloitetoiminnasta ei saatu luotua pysyvää käytäntöä. Kokeiluksi jäänyt yritys ei ottanut tulta, eikäsiihen liittyvien kannusteiden ja muiden seikkojen ratkaiseminen ole edennyt organisaatiossa.Kehittäjäasiakas-konseptissa on rakennettu luottamusta ja asiakasymmärrystä palveluista vastaavanorganisaation ja kansalaisten välille. Asiakkailta oppiminen ja suoran palautekontaktin tarjoaminenovat toiminnan molemminpuolisia hyötyjä. Toimintatapa on otettu käyttöön ja se on vakiintumassaeri tulosalueiden toimintaan.Tavoite Pohjois-Suomen kehittäjäyhteistyön luomisesta yhteisen kehittämisrakenteen muodossaon erittäin haastava. Paikallisten ja alueellisten organisaatioiden muodostamassa yli puoli Suomeakattavassa toimintaympäristössä ei löydy helposti yhtä ratkaisua. Kuitenkin hankkeessa on onnistuttutuottamaan sektoriyhteistyöhön ja nykyresursseihin perustuva esitys mahdollisesta kehittämisrakenteesta.Käytännön (ylimaakunnallista) yhteistyötä kehittäjien välillä ei hanketapaamistenlisäksi ole juurikaan syntynyt.Arviointina todetaan, että tavoitteet ovat toteutuneet pääosin pienistä puutteista huolimatta.Hanke on onnistunut vakiinnuttamaan kehittämistyölle keskeiseksi osoittautuneita käytäntöjä Kai-

88nuussa. Koordinointityöllä on ollut selkeää lisäarvoa TKS-yksikön toiminnassa ja esimerkiksi ohjelmajohtamisensoveltaminen on osoittautunut toimivaksi.Kehittämissuositukset• Koordinaatiotyötä on jatkettava. Hankkeen kokemusten mukaan sosiaali- ja terveystoimialanlaajan kehittämistyön hallinta edellyttää paitsi aktiivista vastuualueen operatiivista johtamista(esimiestyötä), myös yhteistoiminnan käytännön työtä. Esimerkiksi kunkin kehittämisohjelmanhallinta on vastuutettava tarkoituksenmukaiselle työntekijälle, uusien kehittäjientukeminen edellyttää panostusta siihen perehtyneeltä työntekijältä, kehittäjäasiakastyöntoimiminen on jatkossakin turvattava jne.• Kehittämisviestintää ja tiedon jakamisen työkaluja on kehitettävä. Sähköpostiviestintä eiyksin riitä ajantasaisen informaation ja toiminnanohjauksen välineenä. Uudistuvan intranetinmyötä on luotava käytännöt yksikön sisäisen tiedottamisen ja muun verkkoviestinnänosalta. Lisäksi on sovittava päivittämis- ja ylläpitovastuista.• Pohjois-Suomen kehittäjätoimintaa on edelleen edistettävä. Yhä muuttuva kunta- ja sosiaali-ja terveydenhuollon rakenne uudistaa myös rahoitusta ja kehittämisen toimintatapoja.Jatkossa on yhä todennäköisempää, että palveluista vastaa laajemmat alueelliset organisaatiot,joten myös kehittämisen rakenteellisten ratkaisujen on seurattava tätä kehitystä. Erityisestipohjoisen ERVA-alueen toimijoiden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonyhteistyössä sekä sosiaalihuollon erityispalveluiden järjestämisessä osalta työ jatkunee.

89Taulukko 2.21 Tutkittuun tietoon perustuva työ ja palveluiden kehittäminenTavoitteet 3: Tutkittuun tietoon perustuvan työn osuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisessä1) Maakunnan sosiaali- ja terveystoimialan tutkitun tiedon käytön lisääminen palveluiden ohjauksessaja kehittämisessä.2) Tutkimusaihepankin laatiminen.3) Sopimukselliset kumppanuuksien vahvistaminen tutkimus- ja oppilaitosten kanssa.ToteutusArvio• Yhteistoiminta Oulun yliopiston Kainuun alueen yleislääketieteen professorin kanssa.KAMUT-tutkimushanke Terveyshyötymallin mukaisen asiakastyön kehittämiseksi.• Yhteistyö Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteen laitoksen kanssa ja selvitysartikkeli sosiaalityönteoreettisista lähtökohdista Terveyshyötymallin osana sekä sen mahdollisesta lisäarvostamallin toimintaan.• Tutkimusaihepankin kokeilu.• Sopimuksellisten kumppanuuksien valmisteluToteutunut osittain:Palveluorganisaation kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla perustuu osaltaan sisäisten ja ulkoistentietolähteiden hyödyntämiseen. Yksittäisen organisaation toimintatavat ovat harvoin systemaattisiatällaisessa yhteydessä, joten tehostamista näyttöön ja käytäntöön perustuvien tulosten osalta olisi.Tähän ajatukseen PaKaste-Kainuun tavoitteet suunnittelun yhteydessä perustuivat.Hankkeen aikana saatiin luotua uutta informaatiota ja niiden vaikutukset palveluiden kehittämiseenovat varmasti jossain määrin todennettavissa. Kuitenkaan ei voi sanoa, että niillä olisi päästy mainittuunsystematisointitavoitteeseen. Tutkimusaihepankin luominen olisi sitä vastoin voinut tällaisenatoimiakin.Sopimuksellisten kumppanuuksien kehittäminen on ollut myönteistä. Niiden aikaansaaminen vahvistaaja pyrkii hyödyntämään Kainuun resursseja tarkoituksenmukaisilla tavoilla.Kehittämissuositukset• Tutkimusyhteistyötä on jatkettava ja hyödynnettävä erityisesti professuurien tuomaa erityisosaamistaja verkostoja yliopistotasolla.• Tutkimusaihepankin luomista tulee yrittää uudelleen. Kuntayhtymän uusi intranet mahdollistaasisäisesti käytössä olevan informaatiovälityksen aiempaa paremmin. Mikäli tämä olisiyhdistettävissä extranet-palveluun, voisi tällä olla ulkoista käyttöarvoakin.• Käytäntöjen kuvaamista on lisättävä. Yksi tapa lisätä käytäntöjen leviämistä on tuoda niitäjulkisten ”hyvien käytäntöjen” tietokantoihin. Esimerkiksi THL:n REA-työkalusta on kehittymässäsystemaattinen tapa käytänteiden kuvaamiseksi ja julkaisemiseksi.2.3.3 Jatkotoimet arvioinnin perusteellaJatkotoimina sosiaali- ja terveystoimialalla on hyvä huomioida ainakin seuraavat keskeiset seikat:• Viime vuosien valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä palvelurakenteen ohjauksenmuutokset ovat osoittaneet, että julkisten organisaatioiden ei auta jäädä odottamaan tulevaisuutta,vaan edistää aktiivisesti omia toimintatapojaan varautuen siten toimintaympäristönmuutoksiin. Tähän liittyen sosiaali- ja terveystoimialan organisoinnin on ulotuttava paikallisentason palveluista aina erityisvastuualueiden ylimaakunnallisiin yhteistyörakenteisiin. Kehittämistoiminnankannalta keskeistä tässä on huomioida asukkaiden ja asiakkaiden lähidemokrati-

an ja osallisuuden painottaminen. Jatkossa luottamuksen rakentuminen palveluiden vastuutahojenja käyttäjien välillä on ratkaisevan tärkeää.• Terveyshyötymallin edelleen kehittämistä ja käyttöönottoa on tehostettava erityisesti sen sosiaalisenulottuvuuden osalta. Sosiaalityön lähtökohdat tukevat yksilön ja yhteisöjen kokonaisvaltaisenkohtaamisen toteutumista. Jatkotyötä terveydenhuollon asiantuntijoiden sekä sosiaalityöntutkimuksen ja käytäntöjen kehittäjien kanssa on syvennettävä. Työ saattaa edellyttäämyös muutoksia organisaation toimintatapoihin, kuten terveydenhuollon sosiaalityön kehittämissuosituksissaviitataan.• Kehittämistyön tiivistynyttä koordinaatiota on toimialalla syytä jatkaa ja myös huolehtia senresursoinnista. Ohjelmatason ohjaus, asiantuntijatyön vastuuttaminen ja hyvä yhteydenpitooperatiiviseen organisaatioon ovat olleet oikean suuntaisia toimia. Päinvastainen kehitys palauttaisitoimijoita erillisyyden ja keskinäisen kilpailun kulttuuriin.• Pohjois-Suomen kehittämisrakenteen kysymys ratkennee viimeistään sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämislain ja tulevien rakennemuutosten selkeydyttyä. Mikäli palveluorganisaatiotmuuttuvat, on myös kehittämistoiminnan seurattava soveltuvin osin kehitystä.• Tutkimustoiminnan ja erityisen asiantuntijapanoksen vahvistamiseksi on Kainuussa saatumyönteisiä kokemuksia professuuritoiminnan myötä. Verkostojen hyödyntämisen ja välittömänkehitystyön tuen kautta on saatu luotua lisäarvoa. Uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseenon etsittävä, esimerkiksi jo aiemmin suunnitellun sosiaalihuollon kehittämisenmuodossa.90

913 PAKASTE 1: NUPPU, KESKI-POHJANMAAN OSAHANKETiivistelmä raportistaNuppu-hankkeella oli kaksi päätavoitetta: perhekeskuksen toimintamallin kehittäminen sekä opetusjatutkimusklinikkatoiminnan kehittäminen liittyen edelliseen. Toiminnan painopiste on varhaisen tuenpalvelujen kehittämisessä. Kehittämisen kohteina ovat olleet:Varhainen avoin yhteistoimintaMoniammatillinen ja -toimijainen yhteistyö edellyttää yhteisesti sovittuja työmenetelmiä ja työkäytäntöjä,joiden perusteena on tasavertainen ja kunnioittava vuoropuhelu niin viranomaisten kuin asiakkaidenkinvälillä. Yhteiseksi viitekehykseksi on valittu Arnkill & Erikssonin huolen vyöhykkeistösekä siihen liittyvät verkostodialogiset työmenetelmät. Opas varhaiseen avoimeen yhteistoimintaanlöytyy 55 . Yhteydenpidon helpottamiseksi on myös laadittu lapsiperheiden erityispalvelujen oppaatsekä Kokkolaan että Jyta-alueelle. Kokkolaan on laadittu Opas lapsiperheille, johon on laajasti koottunaKokkolan alueen lapsiperheille suunnattuja julkisia ja järjestöpalveluja.Perhekeskuksen kehittäminenPerhekeskus on matalan kynnyksen paikka kaikille perheille, mitä kautta myös perheille suunnatutpalvelut tulevat paremmin lähestyttäviksi. Perhekeskuksen hankesuunnitelma 56 on luettavissa internetsivuilla.Kokkolassa vietettiin perhekeskuksen avajaisia 12.5.11 saman katon alla kansalaistoiminnankeskuksen kanssa. Jyta-alueella perhekeskus toimii ensisijaisesti palveluverkostona. Pilottikuntiaovat olleet Kannus ja Kaustinen, jossa yhteistyötä on viritelty järjestötoimijoiden kanssa. Osanaperhekeskuksen kehittämistä on toteutettu neuvolan perheohjaajapilotti Kokkolassa vuoden mittaisenaja Jyta-alueella puolen vuoden mittaisena. Neuvolan perheohjaajan työllä pystyttiin varhaisessavaiheessa tukemaan perheitä ja vahvistamaan heidän omia voimavaroja arjen haasteissa selviämisessäennen kuin ongelmat kriisiytyivät lastensuojelu-/mielenterveysongelmiksi. Jyta-alueella on meneilläänmonitoimijaisen perhevalmennuksen toimintamallin rakentaminen. Kumppanina on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kokkolassa kehittäjäsosiaalityöntekijän tehtävänkuvaon kohdistettu perhesosiaalityöhön. Perhesosiaalityöntekijä toimii sosiaalityön asiantuntijanaperheiden ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa silloin, kun perheillä ei ole lastensuojelun asiakkuutta,mutta perheellä on tuen tarvetta erilaisista perhetilanteista johtuen. Perheiden osallisuus onpunaisena lankana kaikessa toiminnassa niin, että perhe on mukana tasaveroisena kumppanina hetihuolen herättyä.Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan kehittäminenOpetus- ja tutkimusklinikan kehittämisessä alettiin rakentaa ja vakiinnuttaa alueen korkeakoulujenvälistä yhteistyötä ja opetusta sekä kiinnittää mukaan myös työelämän toimijoiden näkökulman.Hanke toteutti yhteistyössä korkeakoulujen kanssa sosionomi- ja sosiaalityöntekijäopiskelijoidenohjaajille yhteisen ohjauskoulutuksen. Lisäksi on järjestetty opiskelijoille ja työelämätoimijoille yhteisiäkoulutuspäiviä, joissa on hyödynnetty paikallista työelämän osaamista. Sosionomien ja sosiaalityöntekijöidentyöparityöskentely on ollut kehittämistyön alla liittyen aiheesta tehtyyn opinnäytetyöhön.Yhteinen harjoittelujakso ei toteutunut.Moniammatillisesti suunnatut koulutukset ovat olleet tukemassa työntekijöiden työtä varhaiseenavoimeen yhteistyöhön läpi kaikkien em. teema-alueiden.55 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/varhainen‐avoin‐yhteistyo‐keski‐pohjanmaan‐kunnissa/view56 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/keski‐pohjanmaa/perhekeskuksen‐perustamisen‐hankesuunnitelma/view

92KESKI-POHJANMAA: LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINENSuomi on ollut maailmalla tunnettu lasten ja nuorten hyvästä asemasta. Kattava ja maksuton äitiysjalastenneuvolajärjestelmä tuottaa terveitä ja hyvinvoivia lapsia. Kansainvälisen Pisa-tutkimuksenmukaan suomalaisten nuorten osaaminen on maailman huippua lukutaidossa, matematiikassa luonnontieteissäja ongelmanratkaisutaidoissa, mikä on tasa-arvoisen ja tasokkaan koulujärjestelmän ansiota.Lähemmin asiaa tarkastellessa tilanne ei kuitenkaan näytä yhtä valoisalta. 1990-luvun laman yhteydessälasten ja perheiden peruspalveluja karsittiin: koululaisten terveystarkastuksia vähennettiin,neuvolan perhevalmennuksia karsittiin ja lapsiperheiden kotipalvelut ajettiin lähes alas. Päivähoidonhenkilöstön mitoitus toteutui vain osittain ja kouluissa opetusryhmien koot kasvoivat. Lapsiperheidenperuspalvelujen heikkeneminen näkyy erityispalvelujen käytön kasvuna. Kodin ulkopuolelle sijoitettujenlasten ja huostaan otettujen lasten määrä on kasvanut. Lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoitoon lisääntynyt, samoin kuin perheneuvolan palvelujen kysyntä. Myös erityisopetuksessaolevien lasten määrä on kasvanut. 57Tässä raportissa esitellyssä Nuppu-hankkeessa on mukana ns. hallinnollinen Keski-Pohjanmaa, johonkuuluvat Kokkolan ja Kannuksen kaupungit sekä Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholamminja Vetelin kunnat. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen kaikissa kunnissa tapahtui isojahallinnollisia ja organisatorisia muutoksia 1.1.2009 alkaen.Seitsemän Lesti- ja Perhonjokilaakson kuntaa muodostivat vuoden 2009 alusta sosiaali- ja terveydenhuollonyhteistoiminta-alueen, jonka järjestettäväksi kunnat siirsivät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsapäivähoitoa lukuun ottamatta. Yhteistoiminta-alue toimii Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito-ja peruspalvelukuntayhtymän liikelaitoksena (Kiuru). Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat liittyivätKokkolan kaupunkiin samoin 1.1.2009 alkaen. Samalla purkautui Kokkolan seudun terveydenhuollonkuntayhtymä, ja sen toiminta liitettiin osaksi kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja. Kokkolankaupunki hoitaa myös Kruunupyyn sosiaali- ja terveyspalvelut ns. isäntäkuntaperiaatteella. Himangankunta liittyi 1.1.10 alkaen Kalajoen kaupunkiin ja näin irtaantui Keski-Pohjanmaan maakunnasta.Näiden muutosten seurauksena maakuntaan on muodostunut kaksi sosiaali- ja terveydenhuollontoiminnallista kokonaisuutta: Kokkolan kaupunki ja Peruspalveluliikelaitos Kiuru. Kokkolanväkiluku on 46 260 ja peruspalveluliikelaitos Kiurun kuntien yhteensä 22 061 (31.12.2010).Kuvio 3.12 Hallinnollinen Keski-Pohjanmaa ja hankkeessa mukana olevat kunnat.Lastensuojelun ja perhetyön kehittämisen hanke tuli ”kreivin aikaan” kappaleessa kaksi kuvattuun,myös keskipohjalaiseen sosiaaliseen todellisuuteen. Keski-Pohjanmaalla ei ole toteutettu aikaisemminyhtään varsinaista lastensuojelun kehittämishanketta eikä alueella toimi lastensuojelun kehittä-57 THL: Lasten asema ja palvelut 1990‐luvun lamasta tähän päivään. Diasarja 2009

93misyksikkö. Siten myös PERHE-hankkeen (2005–2007) perhekeskusajattelu ja toimintamalli eivät olealueella tuttuja.Joitakin lääninhallituksen rahoittamia lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen kohdistuneita hankkeitaviime vuosina on kuitenkin ollut:• Terveet eväät elämään 2006–2008, Halsua• Nuorten pyörät pyörimään, Kälviä• Perhepäivähoidon ammattikuvan ja työn kehittäminen Keski-Pohjanmaalla 2006-2008, Himanka• Verkkoa kutoen – osaamista kehittäen – Keskipohjanmaan perhetyön kehittämishanke 2006–2008, Kannus• Näkymättömän lapsen tukiverkostoprojekti 2004–2005, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri• Varpunet, Lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevä hanke 2003–2005, KokkolaLapsiperheiden peruspalvelujen tila noudatti myös Keski-Pohjanmaalla valtakunnan kehityslinjoja.Lapsiperheiden kotipalvelua oli tarjolla hyvin rajoitetusti niin Kokkolassa kuin Jyta-alueen kunnissa.Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhoidon henkilöresurssit olivat alimitoitettuja STM:nsuosituksiin nähden. Joissakin neuvoloissa oli karsittu myös vanhempien äitiys- ja perhevalmennustenryhmiä. Sikainfluenssapandemian rokotukset 2009–2010 toteutettiin pääosin neuvolan terveydenhoitajientyöpanoksella, jolloin neuvoloiden varsinainen toiminta loppui muutamiksi kuukausiksilähes kokonaan. Avointa matalan kynnyksen lapsille ja perheille suunnattua toimintaa oli kunnallisenasaatavissa ainoastaan Kokkolan Koivuhaan asuinalueen asukastuvalla. Perhetyö oli suunnattu lastensuojelunasiakkaana oleville perheille. Perusongelma oli, että huolen herättyä lapsen tai perheentilanteesta, työntekijällä ei ollut peruspalveluissa ”osoitetta”, josta perhe olisi saanut helposti apua.

943.1 NUPPU-HANKE3.1.1 Hankkeen taustaaKansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman, Kasteen 2008-2011, myötä kehittämishankkeidenhakumenettely ja organisoituminen muuttuivat. Kaste-ohjelmaa toteutetaan viidenalueellisen johtoryhmän ohjauksessa, jotka ovat yhteneväisiä ns. erva-alueiden kanssa. Näin Keski-Pohjanmaa kuuluu Pohjois-Suomen alueeseen. Samaan aikaan maakunnassa on käyty kiivastakin keskusteluamaakunnan suuntautumisesta valtion aluehallinnon uudistamisessa etelään vai pohjoiseen.Osaamiskeskusverkostossa Keski-Pohjanmaa kuuluu Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskukseenkumppaneinaan Seinäjoki ja Vaasa.Yksi Pohjois-Suomessa hankerahoituksen saanut hanke on Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut– kehittämisrakenne ja toimintamalli (PaKaste). Kehittämishanke koostuu neljästä erillisestämaakunnallisesta osahankkeesta: Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Osahankkeillaon omat kehittämisteemansa, mutta niiden yhteisenä päämääränä on rakentaa Kasteohjelmakaudenaikana yhteinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjois-Suomeen.Keski-Pohjanmaan Nuppu-osahankkeen teemana on Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen.3.1.2 Hankkeen tavoitteetValtakunnallisen Kaste-ohjelman tavoitteet ovat taustatavoitteina kaikille myönnetyille Kastehankkeille.Tavoitteena niiden mukaan on, että kuntalaisen• osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee• hyvinvointi ja terveys lisääntyvät sekä hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat• palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot kaventuvatTavoitteisiin pyritään• ehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain• varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys• luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja toimintamallit.Keski-Pohjanmaan osahankkeen tavoitteiksi on hankesuunnitelmassa kirjattu:• Luodaan paremmat edellytykset eheille palvelukokonaisuuksille perhetyön keskuksen koordinoimana,erityisesti perhetyöhön ja lastensuojeluun.• Kehitetään tiedon tuotannon, vaikuttavuuden ja arvioinnin menetelmiä, vuoropuhelussa käytännöntoimijoiden kanssa.• Tuotetaan pysyvä sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenne Keski-Pohjanmaalle alueen omatlähtökohdat ja edellytykset huomioiden.• Organisoidaan alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisresurssit hankkeen aikana yhdessäperhetyön keskuksen kanssa lastensuojelun ja perhetyön käytännön toimintaa tukeviksi, jamyöhemmässä vaiheessa toimintaa laajennetaan muualle sosiaali- ja terveysalalle.Hankesuunnitelman tavoitteet muotoutuivat kahdeksi käytäntöä palvelevaksi päätavoitteeksi:• Perhekeskusmallin rakentaminen. Tavoitteena on perhekeskus, joka toimii monitoimijaisestija joustavasti vastaten lapsen ja perheen tarpeisiin. Perhekeskus voi toimia yksikkönä tai sevoi olla toimijoiden verkosto, jossa yhteistyölle on luotu vakiintuneet käytännöt.

95Päätavoite ilmenee mm. seuraavina toimenpiteinä:• Nivotaan lasten ja perheiden peruspalvelujen toimijat toiminnallisesti ja/tai rakenteellisesti yhteenja sovitaan yhteiset toimintamallit, esim. neuvolan ja perhetyön yhteiset kotikäynnit jatyöparityö• Luodaan ehkäisevän lastensuojelun alueelle työkäytäntöjä ja palveluja, joilla voidaan vähentääkorjaavan lastensuojelun tarvetta• Kehitetään työmuotoja, joilla vahvistetaan perheen omia voimavaroja• Kehitetään matalan kynnyksen työmuotoja, esim. leikkitoiminta, perhekahvilat• Edistetään vertaisryhmätoimintaa, esim. vauva-vanhempiryhmät, isäryhmät• Kehitetään asiakkaiden avoimen osallistumisen muotoja• Järjestetään asiantuntijaluentoja/koulutusta työntekijöille, yhteistyökumppaneille ja lapsiperheille• Otetaan käyttöön yhtenäiset arviointimenetelmät/mittaritSosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikkamallin rakentaminen. Opetus- ja tutkimusklinikka on verkostomainenyhteistyöorganisaatio, joka toiminnallaan• kehittää sosiaalialan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan välistä vuoropuhelua ja yhteistyötäalueella• lisää sosiaalialaa koskevaa tietoisuutta ja ymmärrystä, ammatillista osaamista sekä alan arvostusta• kehittää keskipohjalaista sosiaalialaa ja sitä kautta laajemmin alueen sekä siellä asuvien ihmistenhyvinvointia3.1.3 Hankkeen resurssit ja organisoituminenSosiaali- ja terveysministeriö myönsi ”Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hankkeelle”valtionavustusta yhteensä 3 810 000 euroa ajalle 2009–2011. Hankkeen kokonaiskustannukset voivatolla siten 5 087 075 euroa. Kokonaishankkeen hallinnoijana on Kolpeneen palvelukeskuksenkuntayhtymä Rovaniemellä.Keski-Pohjanmaan osahanke sai valtionavustusta 337 500 euroa, kuitenkin enintään 75 % toteutuneistakustannuksista. Hankkeen valtionavustuksen perusteena ovat 448 230 euron kokonaiskustannukset.Keski-Pohjanmaan osahanketta hallinnoi Kokkolan kaupunki, joka on tehnyt yhteistyösopimuksenperuspalveluliikelaitos Kiurun kanssa. Kuntien omat rahoitusosuudet ovat 25 % toteutuneistakustannuksista ja ne jakaantuvat asukasluvun mukaisessa suhteessa, jolloin Kokkolan osuus on67 % ja Peruspalveluliikelaitos Kiurun osuus 33 %.Hankkeeseen on palkattu kokoaikainen kehittäjäkoordinaattori Liisa Ahonen 17.8.2009 alkaen.Kokkolaan ja peruspalveluliikelaitos Kiuruun palkattiin osa-aikaiset (50 %) kehittäjäsosiaalityöntekijät.Peruspalveluliikelaitos Kiurussa aloitti sosiaalityöntekijä Anne Saarela 1.6.2009 alkaen ja Kokkolassasosiaalityöntekijä Sanna Sarkkinen-Vuorinen 1.1.2010 alkaen. Kokkolassa Torkinmäen alueellatoteutettiin neuvolan perhetyön pilotti, johon palkattiin sosionomi AMK, perheohjaaja Tanja Hemmorantaajalla 2.5.2010–30.4.2011. Halsua-Kaustinen-Veteli -alueella toteutettiin ajalla 22.3.–31.10.2011 toinen neuvolan perhetyön pilotti, jossa työntekijänä oli sosionomi AMK Anne-MaaritKarhula.Nuppu-hankkeen ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida hankkeen toteutumista, käsitelläja hyväksyä hankkeen suunnitelmat, tavoitteet ja aikataulut sekä hoitaa yhteyksiä ja tiedotusta omiintaustatahoihin.

96Taulukko 3.22 Ohjausryhmän kokoonpano taustatahoineenKokkolan kaupunki • Seppo Mattila, palvelujohtaja• Tuija Tuorila, kehittämisjohtaja• Pirjo Höri, perhepalvelujen palvelupäällikköPeruspalveluliikelaitos Kiuru • Tarja Oikarinen-Nybacka, peruspalvelujohtaja• Kalle Pokela, sosiaalityön päällikköSonetBotnia • Pirjo Knif, kehittämissuunnittelija, ohjausryhmän pj.Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluKokkolan yliopistokeskusChydenius• Pirjo Forss-Pennanen, sosiaalialan yliopettaja Kla• Leena Raudaskoski, sosiaalialan yliopettaja Yka• Aila-Leena Matthies, sosiaalityön professori• Kallion peruspalvelukuntayhtymä• Pirjo Matikainen, palvelujohtajaRaahen kaupunki • Kirsti Isokoski, vt.perusturvajohtajaVaasan kaupunki • Erkki Penttinen, tulosaluejohtajaKolpeneen palvelukeskus/Pohjois-Suomen sosiaalialanosaamiskeskus• Kaisa Kostamo-Pääkkö, kehitysjohtajaSosiaali- ja terveysministeriö • Lotta Silvennoinen, hallitusneuvosHankkeen aikana ohjausryhmä kokoontui yhdeksän kertaa.Hanketyöntekijöiden työn tueksi ja valmistelevaksi toimielimeksi nimettiin työrukkanen, jonka jäseniksinimettiin yhteistyöorganisaatioiden avainhenkilöt. Työrukkasta on matkan varrella täydennettyterveys- ja sivistyspalvelujen edustajalla.Taulukko 3.23 Työrukkasen kokoonpanoKokkolan kaupunki/So • Mattila Seppo, palvelujohtaja• Höri Pirjo, palvelupäällikköKokkolan kaupunki/Te • Tikkakoski-Alvarez Hannele, hoitotyön johtaja• Lohilahti Satu, osastonhoitaja 1.12.2009 alkaenKokkolan kaupunki/Siv • Niini Uusitalo, koulutussuunnittelija 1.10.2010 alkaenPeruspalveluliikelaitos • Tarja Oikarinen-Nybacka, peruspalvelujohtajaSonetBotnia • Pirjo Knif, kehittämissuunnittelijaYliopisto • Anu-Riina Svenlin, yliopiston opettajaAmmattikorkeakoulu • Pirjo Forss-Pennanen, yliopettajaTyörukkanen kokoontui 13 kertaa, joista yksi kokous oli yhteinen Kokkolan ja peruspalveluliikelaitosKiurun sosiaali- ja terveysjohdon kanssa.Kokkolaan ja peruspalveluliikelaitos Kiuruun on nimetty kumpaankin oma, moniammatillinen kehittäjätiimi,jonka tehtävänä on paikallisten kehittämisideoiden ja -tarpeiden esiin nostaminen, paikallistasonosaaminen ja asiantuntijuus sekä vuorovaikutus omien taustayhteisöjen välillä. Kesästä 2010alkaen kehittäjätiimeihin on saatu myös vanhempien edustus. Kehittäjätiimit laativat omaa aluettaankoskevat kehittämissuunnitelmat.

97Taulukko 3.24 Kokkolan alueen kehittäjätiimin jäsenet taustayhteisöineenNeuvola • Kerttu Peltola, terveydenhoitaja• Seija Ritamäki, terveydenhoitajaLapsiperheiden kotipalvelu • Anita Pöyhönen, kotipalvelunohjaajaVarhaiskasvatus • Anne-Mari Uusitalo, päiväkodinjohtajaKoulujen sosiaalityö • Simo Säippä, koulukuraattoriPerheneuvola • Seppo Parviainen, psykologi 28.2.10 saakka,• Sonja Petäjä, psykologi 1.3.2010 alkaenEnsi- ja turvakoti • Marita Loukiainen, toiminnanjohtajaLapsiperheiden sosiaalityö • Johanna Alatalo, sosiaalityöntekijäKoivutupa • Sirpa Lehtomaa, toiminnanohjaajaLastensuojeluyksikkö • Teli Pirkko Kivistö, johtajaLasten psykiatria • Anne Myllykangas, sosiaalityöntekijäVanhemmat • Jaana Kallio/ Minttu Nikula/ Marjut Niemi/ Anita VälimaaKehittäjätiimi kokoontui 16 kertaa.Taulukko 3.25 Peruspalveluliikelaitos Kiurun kehittäjätiimin jäsenet taustayhteisöineenNeuvola • Inkeri Jussila, johtava terveydenhoitajaVarhaiskasvatus • Terhi Elamaa, päivähoidon johtaja, ToholampiPerheneuvola • Merja Heikkilä, sosiaalityöntekijä, Pajalan yksikköLapsiperheiden sosiaalityö • Ulla Siirilä, lapsiperheiden johtava sosiaalityöntekijäPerhetyö, kotipalvelu • Kirsi Takkinen, perhetyöntekijä, ToholampiKoulujen sosiaalityö • Niina Hietala, koulukuraattori, KaustinenVanhemmat • Annika Kivioja, KaustinenKehittäjätiimi kokoontui 15 kertaa.

98Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan työstämistä varten on koottu klinikkaryhmä.Taulukko 3.26 Klinikkaryhmän kokoonpanoAmmattikorkeakoulu • Helinä Jokitalo, harjoittelujen koordinaattori AMK• Juha Pekola, opettaja AMK (perhetyö)• Savolainen Marja, opettaja AMK, opinto-ohjaaja Yka• Satu Paloranta, opiskelija• Yliopistokeskus• Anu-Riina Svenlin, opettaja yo 30.8.10 saakka• Tuomo Kokkonen, opettaja yo 1.9.10 alkaen• Sirkka Alho-Konu, opettaja yo• Lillhonga Tarja, opiskelijaTyöelämä/Kokkola • Oili Hagström, johtava sosiaalityöntekijä/lastensuojelu• Anne Meriläinen, sosiaaliohjaajaTyöelämä/Kiuru • Pokela Kalle, sosiaalityön palvelupäällikköTyöelämä/Terveydenhoito• Tina Sandström, sosiaalityöntekijä kpshpKlinikkaryhmä kokoontui kymmenen kertaa.Neuvolan perheohjaajan työn tukemiseksi ja kehittämiseksi koottiin moniammatillinen neuvolanvarhaisen tuen kehittämisryhmä.Taulukko 3.27 Neuvolan varhaisen tuen kehittämisryhmäNeuvola • Satu Lohilahti, osastonhoitaja• Anne Vuollet-Kettunen, terveydenhoitaja30.9.2010nsaakka• Henna Lohilahti, terveydenhoitaja 1.10.2010 alkaen• Jaana Rönnqvist, terveydenhoitajaLapsiperheiden kotipalvelu • Anita Pöyhönen, kotipalveluohjaajaKiertävä erityislastentarhanopettaja• Jaana HotakainenLastensuojelun perhetyö • Päivi JärveläVauvatiimi, last.psyk • Mia Kauppinen, sairaanhoitajaPerheneuvola • Arja Seppälä, perheneuvolan johtajaEnsi- ja turvakoti • Marita Loukiainen, toiminnanjohtajaEv.lut seurakunta • Päivikki Kivistö, johtava lastenohjaajaKehittämisryhmä kokoontui vuoden kestäneen pilotin aikana kuusi kertaa ja jatkoi tapaamisiaanmyös pilotin päätyttyä.3.1.4 Hankkeen viestintäViestinnän perustavoitteena on antaa tietoa hankkeen etenemisestä ja lisätä näin tietoisuutta lastensuojelunasioista sekä pidemmällä aikavälillä vaikuttaa asennemuutokseen. Ajantasaisella viestinnällä

99kerrotaan, mitä hankkeessa tavoitellaan ja siten saadaan aikaan yhteisymmärrystä muutoksen tarpeellisuudesta.Tieto on edellytys osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Ennen kaikkea avoin ja rehellinenviestintä synnyttää luottamusta toimijoiden kesken, mikä on edellytys rakentavalle yhteistyölle.Viestinnän varmistamiseksi ja vastuiden selkeyttämiseksi hankkeelle laadittiin viestintäsuunnitelma,joka hyväksyttiin ohjausryhmässä marraskuussa 2009.Hankkeen alussa laadittiin lehdistötiedote, joka lähetettiin kaikkiin keskipohjalaisiin lehtiin. Joulukuussa2009 saatiin vielä radio Keskipohjanmaahan yksi uutisjuttu. Hankkeen aikana alueella ilmestyvissäsanomalehdissä, Keski-Pohjanmaassa ja Kokkola-lehdessä on ollut muutamia juttuja Nuppuhankkeenajankohtaisista asioista, kuten neuvolan perheohjaajasta, perhekeskustoiminnan aloittamisesta,perhekahvilasta jne. Syksyllä 2010 saatiin Yle-keskipohjanmaan kautta juttu tv:n alueuutisiin janettiin.Maakunnan seitsemän kunnan alueella ilmestyvien Lestijokilaakso ja Perhonjokilaakso -lehtien kanssasovittiin juttusarjasta, jossa esiteltiin muutaman kuukauden välein joku perheiden palveluihin kuuluvatehtävä ja työntekijä. Tekemällä työntekijöiden työtä tunnetuksi, voidaan palveluihin hakeutumisenkynnystä madaltaa.Hankkeen aikana laadittiin yhteensä kuusi henkilöstötiedotetta, jotka lähetettiin sähköpostitse laajallajakelulla Kokkolan kaupungin ja peruspalveluliikelaitos Kiurun lapsiperheiden kanssa työtä tekevillesekä yhteistyökumppaneille.Hankkeella toimii ”kummeina” muutamia vaikutusvaltaisia poliitikkoja, joiden kautta voidaan varmistaatiedon kulkua hankkeen ja päätöksenteon välillä.Vanhempainryhmä on perustanut yhteisöpalvelut Facebookiin oman ”Kokkolalaisten perheiden parhaaksi”– ryhmän, jossa on mukana noin 100 perhettä. Vanhempainryhmä on ollut muutoinkin aktiivisestimukana hankkeen eri toiminnoissa.Kokkolan kaupungissa ja peruspalveluliikelaitos Kiurun alueella koottiin Lapsiperheiden erityispalvelujenpalveluopas, johon koottiin lapsiperheiden käyttämät julkiset ja järjestöjen tuottamat erityispalvelut.Oppaan tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä ohjeistaa myös vanhempiapalvelujen käytössä. Opasta on saatavilla sekä paperisena oppaana että nettiversiona. 58Hankkeelle on tehty omat verkkosivut. 59 Sivuille pääsee myös Kokkolan kaupungin perusturvan jaPeruspalveluliikelaitos Kiurun sivuilta linkin kautta. Sivuille kootaan ajankohtaista tietoa hankkeenetenemisestä.3.1.5 Hankkeen koulutusNuppu-hanke järjesti Pohjois-Suomen Kaste-hankkeen toisen työntekijätapaamisen joulukuussa2009. Samaan yhteyteen järjestettiin Keski-Pohjanmaan hankkeen aloitustilaisuus alueen toimijoilleavoimena koulutusiltapäivänä teemalla ”Yhteistä voimaa kehittämiseen”. Koulutusiltapäivään osallistuiyhteensä 60 alueen työntekijää ja 19 sosionomiopiskelijaa, jotka osallistuivat tapahtuman järjestämiseen.Nuppu-hankkeen työntekijät ovat esitelleet hankkeen sisältöjä, tavoitteita ja käytäntöjä erilaisissasosiaali- ja terveydenhuollon sisäisissä koulutustapahtumissa ja vanhempainilloissa sekä alueen kouluissakoulun työntekijöille ja vanhemmille. Hankkeen alussa tehtiin henkilöstölle koulutustarvekar-58 https://www.kokkola.fi/perusturva/fi_FI/etusivu/ jahttp://www.jyta.fi/uploads/lapsiperheiden_erityispalvelut_opas.pdf59 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/keski‐pohjanmaa

100toitus, johon perustuen on suunniteltu hankkeen aikainen koulutustarjonta. Koulutukset on suunnattupääsääntöisesti kaikille lapsiperheiden kanssa työskenteleville yli hallintokuntarajojen. Koulutustentavoitteena on dialogisuuden vahvistaminen eri toimijoiden kesken sekä osaamisen vahvistaminenlasten hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen liittyvissä asioissa. Seuraavassa taulukossa Nuppuhankkeenjärjestämä alueellinen koulutustarjonta ja osallistujien lukumäärä:Taulukko 3.28 Alueellinen koulutustarjontaKoulutus Luennoija Aika Osall.Yhteistä voimaa kehittämiseen mm. YTT Kaarina Mönkkönen 2.–3.12.2009 80LastensuojeluilmoituksentekeminenPerhekeskusseminaariLastensuojeluilmoituksen tekeminen/ Perho, siv.palv.III maakunnallinen sosiaalialanseminaariEväitä yhteistoimintaan –dialogisuus ja verkostotTutustuminen Jyväskylän perhehankkeenaikana kehitettyihintoimintoihinAnne SaarelaMinna Lönnbäck9/20092 tilaisuutta100Riitta Viitala, Marjatta Kekkonen, 26.2.2010 115Teija KarvonenAnne Saarela 3/2010 20mm. dos. Raija Julkunen 17.3.2010 60Jukka Pyhäjoki 26.–11227.5.2010Jyväskylän työntekijät 11.6.2010 10Miten puhua seksuaalisuudesta? Awen/Maaret Kallio 18.8.2010 100Rajaa vähän!- nettimaailman vaarat- lapsen ja nuoren kehitysportaat;miten suojaan ja tuenNico Jäväjä, Jussi Taala, Kai Markkanen,Raisa Cacciatore, TuulikkiIsomaa,Sari Kotaja15.9.201022.9.201029.9.2010Lastensuojeluilmoituksen tekeminenAnne Saarela 9/2010 20/ Kaustisen koulutRyhmäohjaajakoulutus Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto syysjoulukuu201016Käytännön opettaja sosiaalialantyön kehittäjänäAnu-Riina Svenlin, Pirjo Forss-Pennanen, Leena Isosomppi, SirkkaHuhtakangas, Antti Särkelä,Erkki Penttinen, Päivi Mäkinentouko 2010-tammi 2011Sosiaalialan työmenetelmät ja Antti Särkelä 19.10.2010 50parityöskentelyHuoli puheeksi Gunda Öman kolme alueellistaryhmää57Luovuus ja rohkeus ehkäiseväntyön avaimiksiSosiaalityöntekijän ja sosionomintyötehtävät yhdessä ja erikseenLasten suojelu – jokaisen tehtäväSalassapito moniammatillisessayhteistyössä200Lastensuojelun keskusliitto 12.–13.10.10 18Päivi Sinko 10.12.2010 20Omia asiantuntijoita jaHanna Heinonen1513.1.2011 119FCG/Esko Lukkarinen 27.1.2011 145

101Hankkeen työntekijät ovat osallistuneet mm. Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimuksen päivillehelmikuussa 2010 ja PaKasteen työntekijätapaamisiin Rovaniemellä, Kuusamossa, Kajaanissa, Levilläja Rovaniemellä. Työntekijät ovat myös osallistuneet sekä valtakunnallisiin että alueellisiin Kastehankkeen/lapsetja nuoret seminaareihin, joita on järjestetty mm. Helsingissä, Vaasassa ja Seinäjoella.Toukokuussa 2010 työntekijät osallistuivat Pohjoismaiseen Perhekeskuskonferenssiin Espoossa.Työntekijät ovat osallistuneet myös erilaisiin THL:n järjestämiin työkokouksiin ja seminaareihin jaovat kouluttautuneet Huolen puheeksiottamisen ja työyhteisöjen huolta huojentavien käytäntöjenkouluttajiksi.Koulutuksissa on ollut mukana eri hallintokuntien työntekijöitä sekä peruspalveluista että erityispalveluista.Yhteiset koulutukset ovat tehneet työntekijät tietoisiksi, keitä kaikkia ammattilaisia asiakkaanasioissa on mukana. Koulutukset ovat lisänneet osaamista, yhteistä ymmärrystä ja yhteistä kieltäyli sektorirajojen. Sektorikeskeisestä yksinpuurtamisesta ollaan vähitellen siirtymässä ylisektoraaliseenasiakkaan asian hoitamiseen, mikä käytännössä on näkynyt mm. yhteistyön tekemisen helpottumisena.3.1.6 Hankkeen verkostoituminenHanke on osa Pohjois-Suomen laajaa PaKaste-hanketta, jolloin luontevin verkostoituminen tapahtuusiihen. Yhteistyötä tehdään myös Väli-Suomen Perhe-hankkeiden kanssa.Opetusklinikkaa koskevan kehittämisosion osalta ollaan mukana Sosnet-verkoston koordinoimassavaltakunnallisessa Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys-hankkeessa, jonka yhteisiin työkokouksiinon osallistuttu.SonetBotnian Keski-Pohjanmaan kehittämistyön toimijat on tärkeä yhteistyökumppani. KehittäjäsosiaalityöntekijäAnne Saarela toimi myös Sosiaaliportin Lastensuojelun avohuollon konsulttiryhmänyhdyshenkilönä. Yhteistyösopimus on tehty THL:n ja SonetBotnian kesken 1.11.2010–31.10.2011.Alueellisesti ja paikallisesti on verkostoiduttu eri julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoidenkanssa. Kumppanuutta on toteutettu myös mm. seurakuntien ja järjestöjen lapsiperhetyötä tekevienkanssa sekä alueella toimivien muiden hanketyöntekijöiden kanssa. Esimerkiksi Keski-PohjanmaanLiikunnan järjestämässä Perheliikuntakampanjan aloitustilaisuudessa Nuppu-hanke oli mukana mm.keräämässä vanhempien mielipiteitä perhekeskustoiminnan tarpeesta ja sisällöistä.Nuppu-hankkeen kehittämiskohteita ja teemoja on saatu sisällytettyä Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiaan,Keski-Pohjanmaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä Keski-Pohjanmaanturvallisuus-, päihde- ja mielenterveysstrategiaan. Olennaista on, että tavoitteet ja toimenpiteet saadaansisällytettyä virallisten organisaatioiden toimintarakenteisiin.3.2 PERHEKESKUKSEN KEHITTÄMINENPerhekeskuksen kehittämisen viitekehykseksi otettiin STM:n PERHE-hankkeen toimintakonsepti.

102Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä toimintamalli.• Sen palvelurakenne muodostuu äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulutoimen sekävarhaisen tuen ja perhetyön paikallisista palveluista.• Perhekeskuksen perhelähtöiset työkäytännöt edistävät lasten hyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen,parisuhteeseen ja ovat ongelmia ennaltaehkäiseviä.• Perhekeskukseen kuuluu perheiden kohtaamispaikkana toimiva tila asuinalueella• Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtoistenja muiden toimijoiden kanssa.• Perhekeskuksen palveluohjaus varmistaa tarvittavien erityispalvelujen saannin.• Perhekeskus on osa kunnan lapsi- ja perhepalvelujen organisaatiota.(Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, 23)Lastensuojelun kokonaisuudessa hankkeen työ kohdistuu ensisijaisesti peruspalvelujen sekä ehkäisevienpalvelujen ja varhaisen tuen osa-alueille. Riittävät ja hyvin toimivat peruspalvelut lasten ja perheidennormaaleissa kehitysympäristöissä mahdollistavat lasten ja perheiden hyvinvoinnin. Ne myösehkäisevät ongelmien kasvamisen ja laajenemisen kalliisti ja pitkäkestoisesti hoidettaviksi erityisongelmiksi.KORJAA-VAT PAL-Lapsen kasvuakorjaavat palvelut:LsL:n mukaisettoimet,Psykiatriset palvelutLapsen kasvua jakehitystä edistävätpalvelut: neuvola,varhaiskasvatus,koulu, oppilashuolto,kirjasto, järjestöt jneEHKÄISEVÄT PALVELUTVARHAINEN TUKIPERUSPALVELUTLapsen kasvua tukevatpalvelut:Monitoimijaisen perhekeskuksenpalvelut (perhetyö,perheryhmätyö), perheneuvola,kohdennettu oppilashuolto,”avoimet” psykososiaalisetpalvelutKuvio 3.13 Lastensuojelun kokonaisuus ja perhekeskuksen sijoittuminen siihen(mukaillen Helsingin kaupungin mallia)Perhekeskus voi toimia fyysisenä kohtaamispaikkana, joka tarjoaa perheille sekä tiettyjä palveluja ettätilat vertaisryhmä- ja muuta toimintaa varten. Perhekeskus voi olla myös toimijoiden ja palvelujenverkosto, jossa on sovittu moniammatilliset yhteistyökäytännöt eri toimijoiden kesken. Olennaistakummassakin mallissa on lasten ja perheiden oma osallisuus toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.Kehittämiskohteiden valintaMolemmilla toiminta-alueilla (Kokkola, Jyta) kehittäjätiimien työskentely aloitettiin tulevaisuusverstas-työmenetelmällä.Kehittämiskohteiksi valittiin molemmilla alueilla:• Riittävät resurssit• Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen• Ennaltaehkäisevien työmuotojen kehittäminen ja lisääminen• Lapsiperheiden asioiden ja palvelujen esillä pitäminen mediassa

1033.2.1 Varhainen avoin yhteistoiminta”Miksi aina, kun lapsen tai nuoren elämässä tapahtuu jotain kamalaa, joku taho kertoo, että olivathan ongelmatjo vuosia sitten nähtävillä? Jos ne kerran nähdään ja tiedetään, miksi ei puututa ajoissa?”Moniammatillisen ja -toimijaisen yhteistyön keskeisimmäksi työvälineeksi on noussut varhainenavoin yhteistoiminta lapsiperheiden kanssa työskentelevien kesken. Tavoitteena on luoda työtapa,jolla lasten ja perheiden ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimestija mahdollisimman hyvässä yhteistyössä. Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan toimintaa, jollapyritään ehkäisemään tiettyjen riskitilanteissa olevien lasten/perheiden ongelmia tukemalla heitä riittävänvarhaisessa vaiheessa, silloin kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on vielä runsaasti käytettävissä.Varhaisella tuella pyritään ehkäisemään pienten ongelmien kasaantumista isoiksi ongelmiksi japerhetilanteen kriisiytymistä.Toimintamalli perustuu Arnkil&Erikssonin kehittämään neljään ”huolen vyöhykkeeseen”, jolla työntekijämittaa omaa huolta lapsen/perheen tilanteesta:1. Ei huolta: asiat toimivat.2. Pieni huoli mielessä: Ota asia puheeksi, muuta toimintaasi niin että huoli häviää.3. Huolen harmaa vyöhyke: pienten ja suurten huolten epäselvässä välimaastossa, harmaaltavyöhykkeltä pois pääsemiseksi tarvitset yhteistyökumppaneiden apua.4. Suuri huoli: Ota yhteys lastensuojeluun.Toimintamallista on laadittu opas Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa.Oppaaseen on koottu varhaisen puuttumisen käsitteet ja selkeytetty työntekijän toimintaa huoleneri vyöhykkeillä olevissa tilanteissa. Toiminta perustuu kunnioittavaan, avoimeen yhteistyöhön asiakkaidenja muiden viranomaisten kanssa. Toimintamallin perustana on, että peruspalvelujen työntekijöitäon koulutettu avoimiin ja dialogisiin kohtaamisiin. Oppaaseen on koottu myös kuvaus erilaisistadialogisista työmenetelmistä, joita voi käyttää huolen eri vyöhykkeillä. 60Varhainen avoin yhteistoimintamalli on tarkoitus juurruttaa osaksi lapsiperheiden kanssa työtä tekevienperustyötä neuvoloissa, päivähoidossa, kouluissa ja muissa palveluissa. Tämä edellyttää paitsityöntekijöiden myös esimiesten ja päättäjien sitoutumista toiminnan periaatteisiin. Tämän vuoksivarhaisen avoimen yhteistyön opas sekä toimintaperiaatteet verkostodialogisten menetelmien käytöstälähetettiin Keski-Pohjanmaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen lautakunnillekäsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.Varhainen avoin yhteistyö sekä verkostodialogisten menetelmien käyttäminen tulee sisältyä kuntienstrategioihin ja sitä kautta taloussuunnitelmiin. Varhaisen puuttumisen periaate on jo kirjattunaKokkolan kaupungin ja peruspalveluliikelaitos Kiurun strategioihin sekä valtuustojen hyväksymän lastenja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhdeksi toimintaperiaatteeksi. Tavoitteena on saada nimetyksitoimialojen rajat ylittävä päällikkötason ohjausryhmä varhaisen tuen palvelujen koordinointiaja ehkäisevän työn kehittämistä varten.Syyskuussa 2010 ja 2011 kaikissa peruspalveluliikelaitos Kiurun kunnissa järjestettiin lasten ja nuortenkanssa työskenteleville varhaisen tuen toimijatapaamiset, joissa on päivitetty toimijoiden tilanteetja käyty keskustelua kunnan lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin huolta aiheuttavista tilanteistaja kehittämistarpeista. Kokouksissa on vakioesityslista, jonka mukaan edetään. Mukana on olluttyöntekijöitä ja esimiehiä varhaiskasvatuksesta, neuvolasta, koululta, perheneuvolasta, sosiaalityöstä,perhetyöstä, nuorisotyöstä, psykiatrian avopalveluista ja seurakunnasta. Tapaamisia jatketaan osallis-60 Opas on luettavissa http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/varhainen‐avoin‐yhteistyo‐keski‐pohjanmaankunnissa/view

104tujien toiveiden mukaan joko puolivuosittain tai vuosittain. Samoilla teemoilla asiaa käsitellään Kokkolankaupungissa ammattiryhmien sisäisissä työkokouksissa.3.2.2 PerhekeskusLapsiperheiden palvelujen kokoaminen perhekeskuksiksi on kirjattu hallitusohjelmaan sekä kahteenpolitiikkaohjelmaan – terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan ja lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmaan.Niissä korostetaan perheiden voimavarojen vahvistamista ja toimivaa vanhemmuutta.”Perhekeskus tekee perheiden palveluista paremmin lähestyttäviä. Perhekeskuksen asiantuntijaverkostoauttaa havaitsemaan lasten ja perheiden ongelmia sekä tarjoamaan apua mahdollisimmanvarhain. Perhekeskus on lähipalvelua, jonka perhe kohtaa arjen haasteissa:” Näin kuvaili peruspalveluministeriPaula Risikko puheessaan perhekeskuskonferenssissa Espoossa toukokuussa2010.Perhekeskuksen voivat olla monenlaisia. Suomesta löytyy perhekeskuksia, joissa perheiden palveluton koottuna saman katon alle. Perhekeskuksen palvelut voivat toimia myös eri toimipisteissä, muttakeskenään kiinteässä yhteistyössä. Perhekeskus voi olla myös toimijoiden verkosto, jossa eri toimijoillaon sovitut toimintamallit.Jyta-alueella perhekeskustoiminta ajatellaan toimijoiden verkostona, joka perustuu kappaleessa 3.1.esitettyyn varhaiseen avoimeen yhteistoimintaan täydennettynä mm. seurakuntien, järjestöjen japerheiden omaehtoisella toiminnalla.Kokkolan kehittäjätiimi piti tärkeänä, että perhekeskuksella on fyysinen toimipaikka, joka kokoaaperheiden oman ja ammattilaisten toiminnan. Monialainen kehittäjätiimi on ollut työstämässä Perhekeskuksenperustamisen hankesuunnitelmaa. Lisäksi hankesuunnitelma perustuu 25.5.10 pidettyyndialogiseen teemaneuvonpitoon, jossa oli mukana vanhempia, järjestöjen edustajia ja alan työntekijöitä.Myös päättäjiä ja virkamiesjohtoa oli kutsuttu tilaisuuteen, mutta paikalla oli vain yksi keskijohdonvirkamies.Hankesuunnitelma on lähetetty Kokkolan lapsiperheiden palveluista vastaavalle johdolle sekä hankkeenkummipäättäjille ennen vuoden 2011 talousarviokokousta. Hankesuunnitelmassa on selvitettymiksi ja keitä varten perhekeskusta tarvitaan, mitä on tarkoitus saada aikaan ja mitä tavoitteen toteutumiseksitarvitaan sekä mitkä tulevat olemaan perhekeskustoiminnan kustannukset. Hankesuunnitelmaon luettavissa löytyy internetsivuilta 61 .Kokkolassa perhekeskus sai maaliskuussa 2011 yhteiset toimintatilat Ray:n rahoittaman kansalaistoiminnankeskuksen, Yhteisöklubi Sillan kanssa kaupungin keskustasta. Tiloihin muuttivat lapsiperheidenkotipalvelutoimisto, hankkeen perhesosiaalityöntekijä sekä perheohjaaja. Syksyn 2011 ajanmukana on myös terveydenhoitaja osa-aikaisesti. Perhekeskus profiloituu toimijoidensa mukaanvarhaisen tuen yksiköksi, jossa palvelujen koordinoinnista vastaa perhesosiaalityöntekijä. Perhekeskuson matalan kynnyksen paikka, josta saa tietoa niin sosiaali- ja terveyspalveluista kuin järjestöjentarjoamista palveluista. Toiminta on käynnistynyt syksyllä 2011 ja hakee vielä muotoaan. Perhekahvilatoimii kerran viikossa, lisäksi erilaisia joko ammattilaisten tai vertaisohjaajien vetämiä ryhmiä onalkamassa, esim. uusperheiden ryhmä, erovanhempien lasten ryhmä, vanhempi-vauvaryhmä. Perhekeskuksessaon alkamassa myös seniorikahvila, jota kautta yhteistyötä voidaan viritellä ikäihmisten jalapsiperheiden välille.61 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/keski‐pohjanmaa/perhekeskuksen‐perustamisen‐hankesuunnitelma/view

105Kiurun alueella perhekeskustoiminnan pilottikunniksi on valittu Kannuksen kaupunki ja Kaustisenkunta. Molemmissa kunnissa järjestettiin maalis-huhtikuussa 2011 kysely perhekeskustoiminnan tarpeellisuudestaja mahdollisista sisällöistä. Kyselyn tulosten perusteella yhdessä kunnissa toimivienjärjestöjen kanssa on selvitetty toiminnan järjestämisen mahdollisuuksia ja muotoja. Toiminta rakentuuensisijaisesti toimijoiden verkostoon ja tukeutuu seurakuntien perhekerhoihin ja MLL:n perhekahvilatoimintaan.3.2.3 Monitoimijainen perhevalmennusEnnaltaehkäisevässä työssä neuvolan rooli nousee keskeiseksi, koska neuvola tavoittaa lähes 100 %perheistä sekä raskauden aikana että pikkulapsivaiheessa. Perhevalmennuksen kehittäminen/uudistaminenotettiin peruspalveluliikelaitos Kiurun yhdeksi kehittämisen kohteeksi.Perhonjokilaaksossa valmennuksista vastaavat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat. Lisäksiterveyskeskuspsykologi, suuhygienisti ja fysioterapeutti pitävät oman osuutensa. Synnytyksen jälkeenei enää järjestetä valmennusta.Lestijokilaakson kunnista vain Kannuksessa perhevalmennus toimii saumattomasti. Kannuksessaperhevalmennus jatkuu synnytyksen jälkeen Mammis-kerhona, joka kokoontuu ohjatusti viisi kertaaja sen jälkeen äidit usein jatkavat kokoontumista keskenään. Kunnissa pidetyissä varhaisen tuen työkokouksissanousi lähes kaikissa esille tarve synnytysten jälkeisiin äiti-vauvaryhmiin vanhemmuudenvahvistamiseksi.Kummassakin jokilaaksossa oli kuntia, joissa perhevalmennusta ei viime aikoina ole järjestetty lähinnäresurssipulasta johtuen. Yhdessä pienessä kunnassa valmennus annettiin henkilökohtaisesti, koskasynnyttäjien määrä oli niin alhainen.Tavoitteena on yhtenäistää perhevalmennusten sisältö koko yhteistoiminta-alueella ja uudistaa sitämonitoimijaiseen suuntaan.Nuppu-hanke on tehnyt sopimuksen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa kahden opiskelijanterveydenhoitajatutkintoon liittyvän opinnäytetyön ja kehittämistehtävän kohdentamisestaperhevalmennuksen kehittämiseen. Kyselyt vanhemmille ja terveydenhoitajille toteutetaan syyslokakuussa.Työn tuloksena saadaan sekä teoreettinen katsaus hyvään perhevalmennukseen ettäkäytännönläheinen perhevalmennuksen käsikirja.3.2.4 Neuvolan perheohjaajaVarhaisen tuen ongelmakohdaksi muodostui erityisesti Kokkolan ja Perhonjokilaakson kuntien (Ha-KaVe) alueella se, että kunnissa ei ollut tarjolla varhaisen tuen palveluja perheille, joiden kohdallaneuvolan terveydenhoitajan huoli oli herännyt. Lapsiperheiden kotipalveluja oli tarjolla rajoitetusti,mutta tarpeeseen nähden riittämättömästi. Lastensuojelun perhetyön palveluja voitiin antaa vainlastensuojeluasiakkuuden omaaville lapsille ja perheille.Neuvolan perhetyön tavoitteeksi asetettiin seuraavaa:• tuetaan vanhempia arjessa jaksamisessa• vahvistetaan perheen omia voimavaroja• autetaan vanhempia näkemään ja kokemaan pikkulapsen tarpeet, oma vanhemmuus japarisuhde sekä sosiaalinen verkosto• tunnistetaan ja tarjotaan tukea erityistä tukea tarvitseville perheille• ohjataan ja rohkaistaan vanhempia muihin palveluihin

106Neuvolan perhetyön kohdistetaan erityisesti ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille, joilla eiole mielikuvaa vauvasta ja/tai vanhemmuudesta. Muita mahdollisia kohderyhmiä ovat hyvin nuoretvanhemmat, jotka tarvitsevat tukea vauvan hoitoon ja vauvan tarpeiden tunnistamiseen sekä yksinhuoltajavanhemmat.Vanhemmat voivat olla myös uupuneita, heillä voi alavireisyyttä ja/tai suuriaelämänmuutoksia. Useimmilta vanhemmilta puuttui myös sosiaalinen tukiverkosto.Kokkolan kaupungissa neuvolan perheohjaajapilotti toteutettiin 1.5.2010–31.4.2011 ensisijaisestiTorkinmäen neuvolan alueella. Perheohjaajan tueksi nimettiin moniammatillinen kehittämisen tukiryhmä.Pilottikauden aikana perheohjaajalla on ollut yhteensä 40 asiakasperhettä. Kerrallaan aktiivivaiheessaon ollut noin 7 perhettä. Suurin osa perheistä on ohjautunut asiakkaaksi neuvolan terveydenhoitajankautta. Asiakkuuden kesto on vaihdellut kahdesta käyntikerrasta puoleen vuoteen. Pääasiallisettulosyyt ovat olleet mm. vanhemman uupumus tai lievä mielenterveysongelma, vauvan taitaaperon uniongelmat ja päivärytmi, lapsen uhmaiän haasteet, hyvin nuoret vanhemmat, yksin odottajat,lähiverkoston vähäisyys.Mahdollisuuksien mukaan perheohjaaja on tavannut perheen ensimmäisen kerran yhdessä terveydenhoitajankanssa, jolloin perhetyön aloittamisesta on sovittu. Ensimmäisellä kotikäynnillä on kartoitettuperheen tarpeet ja laadittu yhdessä perheen kanssa perhetyön suunnitelma. Tapaamisissakäytetään erilaisia perhetyön työmenetelmiä ja -välineitä. Asiakkuuden puolivälissä suunnitelman toteuttamistaarvioidaan ja asiakkuuden päätteeksi pyydetään asiakkaalta palaute.Perheohjaaja toteutti pilottiaikana kaksi vanhempi-lapsi ryhmää, joissa toisessa työparina toimi neuvolanterveydenhoitaja ja toisessa seurakunnan lastenohjaaja.Vanhemmilta tulleissa palautteissa perheet olivat kokeneet saaneensa apua. Heille tärkeitä asioita olikäsitelty ja käyntejä ollut riittävästi. Eräs äiti oli kokenut pelkästään tiedon siitä, että apua on saatavilla,kun sitä tarvitsee hyvänä ja helpottavana tietona. Vanhemmat kokivat myös hyvänä, että heilläoli mahdollisuus ottaa uudelleen yhteyttä perheohjaajaan, jos oli tarpeen. Hyvänä koettiin myös se,että ohjeita ja neuvoja annettiin, mutta ei painostettu toimimaan tietyllä tavalla.Yhteistyökumppaneilta tulleissa palautteissa perheiden auttaminen varhaisessa vaiheessa koettiinerittäin tärkeänä. Perheillä itsellään on ollut halu ottaa tuki vastaan ja löytää perheohjaajan tukemanaomat voimavarat arjessa selviytymiseen. Varhaisessa vaiheessa annettu tuki ehkäisee ongelmienpahentumisen, perhetilanteen kriisiytymisen ja ajautumisen tarpeettomasti erilaisiin erityispalveluihin.Nähdään myös, että jos perheet saavat apua ja neuvoja jo ongelmiensa alkuvaiheessa, niin lastensuojeluasiakkaidenmäärä alkaa kääntyä laskuun. Tärkeää on ollut, että perheohjaaja on ollut osaneuvolan moniammatillista työryhmää ja läsnä neuvolassa. Silloin herääviin huoliin on ollut helppopuuttua heti ja yhdessä laaja-alaisesti etsiä keinoja perheen asioiden kuntoon saattamiseksi. Eräs terveydenhoitajakuvaa asiaa osuvasti: ”Tanja teki itsensä nopeasti tarpeelliseksi. Yhtäkkiä aloin huomataperheitä, jotka tarvitsivat matalan kynnyksen puuttumista. Esim. masentuneet äidit, unikouluasiat ja uusavuttomuus.Aikaisemminkin tietysti pyrin auttamaan perheitä, mutta usein oli niin, että lähetin heidät perheneuvolaan,unikouluuun, vauvatiimiin, psyk sh:lle tai psyk.polille. Nyt pystyttiin Tanjan avulla hoitamaanuseimmat pulmat jo ennen kuin asiat olivat menneet liian pitkälle.”Yhteistyökumppaneiden toiveena on, että Kokkolan saataisiin useampi perheohjaaja. Sopivana määränäpidetään yhtä ohjaajaa kahta neuvolaa kohden. ”Tällä tavoin säästettäisiin varmasti korjaavassahoidossa. Inhimilliset kärsimykset vähenisivät”Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kaksi sosionomiopiskelijaa tekevät opinnäytetyön Varhainenneuvolaperhetyö Kokkolassa - tukemalla vanhemmuutta edistetään hyvää lapsuutta. Opiskelijat kartoittavatneuvolan perhetyön tarvetta ja työn vaikuttavuutta perheiden arjessa.

107Neuvolan perheohjaaja jatkaa työtään 1.5.2011 alkaen kaupungin työntekijänä sijoittuen fyysisestiperhekeskukseen. Perheohjaaja on jatkossa kaikkien neuvoloiden käytössä. Syksyn aikana yksi terveydenhoitajaon irrotettu osa-aikaisesti omasta perustyöstään ja hän toimii perheohjaajan työparinaniin kotikäyntityössä kuin ryhmien vetämisessä. Saman katon alla toimii nyt lapsiperheiden kotipalvelu,joka suuntaa osan työntekijöidensä työpanosta varhaiseen tukeen.Peruspalveluliikelaitos Kiurun alueella, Halsuan, Kaustisen ja Vetelin kuntien alueella toteutettiinhankkeen perheohjaajapilotti 22.3.2011–31.10.2011. Perheohjaajan päätoimipiste sijaitsi Kaustisenneuvolassa. Työn tavoitteet olivat yhteneväiset Kokkolan alueen pilotin kanssa. Kevätkaudella työnpainopisteenä oli varhaisen tuen perheohjauksen tunnetuksi tekeminen neuvolan ja muiden yksikköjentyöntekijöille sekä alueen lapsiperheille vierailemalla mm. perhekahviloissa ja perhekerhoissa.Perheohjaajan työ painottui perhekohtaiseen kotikäyntityöhön, ryhmätoimintoja ei pilotin aikanaehditty aloittaa. HaKaVe-alueella uudenlaisena toimintamuotona syksystä 2011 alkaen perheohjaajatapaa yhdessä terveydenhoitajan kanssa kaikki ensimmäistä lastaan odottavat äidit raskausviikolla28–30. Vauvan ollessa 2-3 kk:n ikäinen perheelle tarjotaan perheohjaajan käyntiä, jolloin perheenkanssa käydään läpi vauvaperheen arjen voimavaralomake. Tapaamisen tavoitteena on kartoittaaperheen omia voimavaroja ja tarvittaessa tarjota perheelle varhaista tukea.Peruspalveluliikelaitos Kiuru on kirjannut ennalta ehkäisevän perhetyön strategiseksi tavoitteekseenja meneillään tehtävän täyttäminen vakinaisesti.3.2.5 PerhesosiaalityöntekijäVarhaisen avoimen yhteistoiminnan toteutuminen (kts. luku 3.3.1) edellyttää toimivia yhteistyöverkostoja.Tavoitteena on saada tukea tarvitsevat perheet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuenpiiriin – jo ennen kuin perheellä on tarvetta lastensuojelun asiakkuuteen. Lastensuojelun sosiaalityönresurssien vähäisyydestä johtuen sosiaalityöntekijöiden työpanos Kokkolan kaupungin alueella suuntautuuyksinomaan lastensuojelun asiakkuuden omaavien perheiden kanssa tehtävään korjaavaantyöhön. Lasten ja perheiden kanssa työskentelevät peruspalvelujen ammattilaiset ovat kokeneet ongelmanasosiaalityön osaamisen puuttumisen yhteistoimintaverkostosta silloin kun lapsella/perheelläei ole vielä lastensuojelun asiakkuutta.Lasten ja perheiden ongelmien havaitsemisessa, tunnistamisessa ja varhaisessa tuessa ensisijainenrooli on neuvolan, päivähoidon ja koulun työntekijöillä. Usein tulee kuitenkin tarvetta saada myössosiaalityön näkökulma asiakastilanteeseen, vaikka varsinaista lastensuojelun tarvetta ei olekaan eikäperheellä ole lastensuojelun asiakkuutta. Perheessä voi olla jonkinlaista tuen tarvetta tai sosiaalisiariskitekijöitä kuten vanhemman jaksamattomuutta, isoja elämäntilanteen muutoksia tai neuvonnan jaohjauksen tarvetta.Olennaista lastensuojelutarpeen kannalta on se, että havaitut riskitekijät eivät vielä vaikuta lastenhyvinvointiin ja perheellä on vielä omia voimavaroja. Toimimalla mahdollisimman varhain, mahdollisimmanavoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä voidaan estää pienten ongelmien kasautuminenja muuttuminen suuriksi lastensuojeluongelmiksi.Kokkolan alueen kehittäjäsosiaalityöntekijän tehtäviä täsmennettiin 1.5.2010 alkaen niin, että häntoimii perhesosiaalityöntekijänä erityisenä työalueenaan neuvolaikäiset lapset ja perheet. Tavoitteenaoli selvittää, millaisiin perheiden tarpeisiin perhesosiaalityöllä pystytään vastaamaan ja voidaankolastensuojeluongelmia havaita herkemmin. Selvityksen kohteena oli myös, voidaanko varhaisen tuenavulla ehkäistä lastensuojelutarpeen syntymistä perheissä. Syyskuun 2011 loppuun mennessä perhesosiaalityöntekijälleon ohjautunut yhteensä 26 asiakasperhettä.Vuoden aikana toteutunut tiiviimpi yhteistyö neuvoloiden kanssa on helpottanut varhaisen tuen tarpeidentunnistamista ja niihin tarttumista. Lastensuojelun neuvoloiden vastuusosiaalityöntekijä kiersi

108yhdessä perhesosiaalityöntekijän kanssakantakaupungin neuvolat. Tapaamisilla haettiin yhteisymmärrystävallitsevaan tilanteeseen sekä tuntumaa uudelle tavalle toimia. Uusi tapa toimia lähtee liikkeelleyhteisestä ymmärryksestä. Kiireen ja työn kuormittavuuden johdosta yhteistyö ei aina toimi toivotullatavalla.Tapaamisten jälkeen ilmeni selvä tarve jatkaa tiiviimpää yhteistyötä perhesosiaalityön kanssa. Varhaisentuen perheitä, joilla ei vielä ole tarvetta lastensuojeluasiakkuuteen on kentällä paljon. Syksyn2011 alkaessa yhteistyötapaamisiin liittyivät mukaan neuvolan perheohjaaja ja erikoissairaanhoidonvauvaperhetyön työntekijät. Säännöllisten tapaamisten kautta saavutetaan luottamus siihen, ettäkaikki saman asian äärellä työskentelevät kantavat yhteisvastuuta varhaista tukea tarvitsevista perheistä.Kokkolan kaupungin lastensuojelun vastuulla olleet varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvuryhmät siirtyivätvuoden 2011 alusta perhesosiaalityöntekijälle. Säännölliset yhteydenpidot ja tapaamiset ovatolleet luomassa pohjaa varhaiselle puuttumiselle. Toimivimmat rakenteet luodaan alueen verkostojaylläpitämällä ja yhteistyötä vahvistamalla. Tulevan vuoden aikana sivistystoimen ja perhesosiaalityönyhteistyössä toivotaan tapahtuvan edistystä. Hankkeen tuottaman ”Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa” -oppaan kautta yhteistyön lähtökohdat ovat selvenneet. Oppaan sisäistäminenja käytäntöön vieminen vaativat yhteistyön tiivistämistä.Perhesosiaalityöntekijä eli varhaisen tuen sosiaalityön asiakkuus perustuu vanhemman suostumukseenja asiakkaana on aina aikuinen. Perhesosiaalityössä vanhemman elämäntilannetta tarkastellaanaikuisen lähtökohdista ja tuen tarpeista käsin. Elämäntilannetta tarkastellaan tietoisemmin vanhemmuudennäkökulmasta kuin aikuissosiaalityössä.Varhaisen tuen palveluiden kehittäminen on perhesosiaalityöntekijän ensisijainen tehtävä. Neuvolanperhetyöntekijä ja perhesosiaalityöntekijä toimivat Nuppu-hankkeen toisena tavoitteena olleessaPerhekeskus Sillassa. Keskus avattiin 1.5.2011 ja virallisia avajaisia perheille vietettiin 5.9.2011.Perhekeskus toimii kerran viikossa perhekahvilana ja vertaisryhmätoiminnan keskuksena. Keskuksessatyöskentelevät lapsiperheiden kotipalveluja järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan työntekijät Kostiry:sta. Keskuksessa toimivien toimijoiden intressi ja päämäärä ovat yhteisiä. Tavoitteenamme on kehittyävarhaisessa yhteistyössä ja ennaltaehkäisevien palveluiden näkyvyydessä. Varhainen tuki vaatiitoimiakseen pystyvät rakenteet ja työntekijät sekä sitä kautta juurtuneet toimintatavat.3.2.6 OsallisuusViranomaiskeskeisyys on osa suomalaista työkulttuuria. Asiakkaiden aito osallistuminen ja heidänasiantuntijuuden käyttö esim. palvelujen suunnittelussa on harvinaista. Vielä harvinaisempaa on lastenosallisuuden toteutuminen, vaikka lapsen oikeus osallisuuteen on yksi Lapsen oikeuksien sopimuksenmäärittämistä perusoikeuksista jo kahdenkymmenen vuoden takaa. Lastensuojelulain mukaanlasten tulee saada osallistua paitsi itseään koskevien asioiden käsittelyyn, myös palvelujen kehittämiseen.Osallistuminen paitsi parantaa suunnitteluprosessia myös vahvistaa lapsen itsetunnon kehitystäja antaa kokemuksen omista vaikutusmahdollisuuksista. Lasten osallisuutta lähdettiin konkreettisestitoteuttamaan Toholammin kunnassa, jossa kehittäjäsosiaalityöntekijän johdolla suunniteltiin ja toteutettiinleikkipuiston rakentaminen. Alusta asti mukana oli innokas porukka, joka nopealla aikataulullavei hanketta eteenpäin. Seurakunnan päiväkerhojen ja päivähoidon lapset sekä esikoululaiset ja1. ja 2. luokan oppilaat ideoivat, millainen on unelmien leikkipuisto. Lapset osallistuvat myös työryhmänkokouksiin ja olivat koko ajan mukana hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.Kokkolan alueella lapsiperheiden vanhempia haastettiin osallisuuteen kutsumalla heitä teemaneuvonpitoonkoskien perhekeskuksen toiminnan sisältöjä. Lehtijutun ja yleisen kutsun perusteella tilaisuuteentuli vain kaksi äitiä. Mukana olleesta sosionomiopiskelijaryhmästä saatiin kuitenkin hyväryhmä äitejä mukaan. (Kts. myös 3.3.2)

109Nuppu-hanke oli mukana Keski-Pohjanmaan liikunnan järjestämässä perheliikuntakampanjan aloitustapahtumassa.Vanhemmille esiteltiin perhekeskus hanketta ja kerättiin kyselylomakkeella tietoamm. perhekeskustoiminnan sisällöistä (N=44). Suosituimmaksi toiminnaksi osoittautui avoin kahvilatoiminta(63 % vastaajista). Erilaisiin vanhempi-lapsiryhmiin ilmoitti kiinnostuksena yli puolet vastaajista.Eniten tukea vanhemmuuteen saatiin sukulaisilta (91 %) ja toisilta vanhemmilta (77 %). Myösneuvola ja päivähoito koettiin hyvin tukea antavina. Kysyttäessä minkälaista tukea kaipaisit lisää?”vastaukset hajosivat varamummosta yhteisiin harrastusmahdollisuuksiin.Peruspalveluliikelaitos Kiurun alueella Kannuksessa ja Kaustisella selvitettiin joka kotiin menneenkyselyn avulla vastaavia asioita maalis-huhtikuun2011 aikana. Kannuksessa vastaajia oli 54 ja Kaustisella33. Kannuksessa suurimman suosion sai toiminnoista avoin kahvilatoiminta (64 % vastaajista),Kaustisella oli kolme lapsiryhmä (60 % vastaajista). Kannuslaisista vastaajista 85 % sai eniten tukeavanhemmuuteen sukulaisilta, Kaustisella eniten tukea saatiin sukulaisilta ja neuvolasta (79 %). Internetoli molemmissa kunnissa samanveroinen tuenantaja päivähoidon kanssa. Tilapäinen lastenhoitoapuoli molemmissa kunnissa selvästi kärjessä kysyttäessä millaista tukea kaipaisit lisää. Yhteisetharrastusmahdollisuudet olivat toisella sijalla.Perhekeskuksessa kerätään jatkuvasti asiakaspalautetta, jonka mukaan toimintaa suunnataan.Yhtenä osallisuusmuotona perhekeskuksessa on viritelty aikapankkitoimintaa. Aikapankissa vaihdetaanpalveluita aikaa vastaan. Periaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita.Ideana on vaihtaa palveluita niin, että vaihdon yksikkönä on aika: 1 tovi vastaa yhtä tuntia.Esimerkiksi ompelusta pitävä henkilö tarjoaa korjausompelua muille jäsenille ja saa itselleen apuaesimerkiksi leipomisessa. Elämässä ei tarvitse pärjätä yksin, vaan tarvitsemme toisiamme ja saammepyytää apua.Vertaisryhmätoiminnan viriämiseksi Nuppu-hanke järjesti keväällä 2011 vertaisryhmäohjaajakoulutuksen.Koulutuksen toteutti Mannerheimin lastensuojeluliitto. Koulutukseen osallistui 15 vanhempaa/ryhmänvetäjää.Tällä hetkellä Kokkolan alueella toimii viisi vertaisryhmää.Erilaisiin toimintoihin osallistumisen helpottamiseksi Kokkolan alueella on sosionomiopiskelijan harjoittelutyönäkoottu ”Opas lapsiperheille”. Oppaaseen on koottu ja esitelty kaupungin, seurakuntienja järjestöjen lapsiperheille suunnatut, kaikille tarkoitetut toiminnat yhteystietoineen. Opas on luettavissamyös sähköisesti Kokkolan internetsivuilla. 623.3 SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN KEHITTÄMINEN3.3.1 Valtakunnalliset taustatKäytännön opetus on olennainen ja pakollinen osa sekä sosiaalityön maisteritutkinnossa että sosionomi(AMK)-tutkinnossa. Sosiaalityön yliopisto-opetuksessa ei kuitenkaan ole luotu vakiintunuttajärjestelmää käytännön opiskeluun kuten on esim. luokanopettajakoulutuksessa. Sosiaalityön neuvottelukunta(2003) ja korkeakoulujen arviointineuvosto (2004) ovat raporteissaan ottaneet kantaasosiaalialan opetusklinikan perustamisen puolesta. Varsinaisena alkusysäyksenä voidaan kuitenkin pitääOpetusministeriön työryhmämuistiota 2007:43 Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta, jossa ehdotetaanperustettavaksi sosiaalityön koulutusta antavien yliopistojen yhteyteen opetus- ja tutkimusklinikkasosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen rakenteeksi ja yhteistyön areenaksi yliopistojen,ammattikorkeakoulujen ja työelämän välille. (Opetusministeriö 2007)62 https://www.kokkola.fi/perusturva/fi_FI/etusivu/ Opas lapsiperheille

110Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet toteuttaa Lapin yliopiston koordinoimana Euroopansosiaalirahaston rahoittaman projektin Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys. Hankerahoituson ajalle 2009–2011. Hankkeen tavoitteena on valtakunnallisesti vakiintuneen yhteistyörakenteenluominen työelämän kanssa käytännön opetuksen kehittämiseksi ja organisoimiseksi.3.3.2 Paikalliset taustatSosiaalityön maisteriopinnot käynnistyivät aikuisopintona Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskusChydeniuksessa vuonna 2006. Alueella toimi entuudestaan Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu,jolla oli sosionomi AMK-koulutusta vuodesta 1996 alkaen sekä Kokkolassa että Ylivieskassa.Oppilaitosten yhteistyöhankkeena toteutettiin vuonna 2008 selvitys Keskipohjalaisen sosiaalialantyön tila ja tulevaisus. Raportin yhtenä toimenpide-ehdotuksena esitetään selvitettäväksi mahdollisuuksiaottaa käyttöön sosiaalityön ja sosiaalialan opetuksessa nk. klinikkamalli oppilaitosten yhteistyökäytäntöjen,käytännönharjoittelujen ja opinnäytetöiden koordinoimiseksi ja systematisoimiseksi(Rantamäki, 84).Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen toimeenpanemana toteutettiin selvitys Sosiaalityöntekijöidennäkemyksiä sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittämiseen (Niemi 2008). Selvityksessäkartoitettiin ryhmähaastatteluin yliopistokeskuksen sosiaalityön koulutuksen toimialueella työskenteleviensosiaalityöntekijöiden odotukset klinikkatoimintaa kohtaan.Kehittämiskohteiden valintaKlinikkatyöryhmän työskentely aloitettiin tulevaisuusverstas – työmenetelmällä, jonka avulla kartoitettiinkehittämiskohteet. Sisällöllisiksi kehittämiskohteiksi valittiin• sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työparityöskentelyn kehittäminen ja tehtävärakenteenselkeyttäminen mm. yhteisten harjoittelujaksojen avulla• käytännön opetuksen ohjaajien valmennus ja koulutus; selvitetään mahdollisuudet yhteistyöhönammattikorkeakoulun kanssa• sosiaalialan koulutuksen ja käytännön työelämän yhteyksien tiivistäminen esim. lisäämällä työelämänedustajien osuutta opetuksessa• yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisen opetusyhteistyön tiivistäminen ja toisen toiminnantuntemuksen lisääminen• käytännönopetukseen ja työelämään integroituvat opinnäytetyöt ja yhteisen opinnäytepörssinaikaansaaminenSosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnasta tehdään lukuvuosittain toimintasuunnitelma, jokaon luettavissa internetsivuilta. 633.3.4 Käytännön opettaja sosiaalialan työn kehittäjänäKäytännön opetus/harjoittelu on pakollinen osa sosiaalialan opintoja niin yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussa.Käytännön opetus on työssä oppimista, joka tukee ja syventää oppilaitoksessa annettavaateoreettista opetusta. Työskentelyä ohjaa sosiaalityöntekijän tai sosionomin tutkinnon63 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/keski‐pohjanmaa/keski‐pohjanmaan‐sosiaalialan‐opetus‐ja‐tutkimusklinikantoimintasuunnitelma‐lukukaudelle‐200920132010/view

111suorittanut työntekijä. Käytännön opetus etenee prosessin luonteisesti ja se on suunnitelmallista jaselviin tavoitteisiin tähtäävää opetusta. 64Sosiaalityön opetusta antavissa yliopistoissa käytännön opettajina toimivien sosiaalityöntekijöidenkoulutus/valmennus on ollut yliopistokohtaista. Esimerkiksi Helsingissä koulutusta on ollut jo kymmenenvuoden ajan ja koulutus on haluttua. Monissa yliopistoissa koulutusta ei ole järjestetty tai siihenei ole ollut kysyntää, vaikka sitä olisi järjestettykin. Kokkolan yliopistokeskuksen sosiaalityönyksikössä ei koulutusta ole järjestetty aikaisemmin.Ammattikorkeakoulussa ohjaajien koulutusta on järjestetty useamman vuoden ajan ”Taitava ohjaaja”-nimikkeellä. Koulutukseen osallistujat ovat olleet pääosin terveydenhuollon yksiköistä.Käytännön opettaja sosiaalialan työn kehittäjänä -koulutus päätettiin järjestää sekä sosionomi- että sosiaalityöntekijäopiskelijoidenohjaajille. Koulutus suunnattiin Keski-Pohjanmaan alueen lisäksi Vaasanja Raahen kaupunkien sekä Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien alueelle. Opiskelijoiltakysyttiin myös halukkuutta toimia ylikunnallisesti ohjaajana siten, että opiskelija suorittaa harjoitteluaanjoko toisessa kunnassa tai toisessa työyksikössä. Lisäksi kysyttiin hakijoiden halukkuutta toimiasosionomi-sosiaalityöntekijäopiskelijatyöparin ohjaajina.Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa käytännön opettajien pedagogisia ja työnohjauksellisia ohjausvalmiuksiasekä tarjota välineitä oman asiantuntijuuden pohtimiseen ja kehittämiseen. Koulutuksentuotoksena saadaan alueelle ammattikäytäntöjen opetusta ja kehittämistä tukeva asiantuntijaverkosto,joka myös aktiivisesti luo toimivaa käytännön opetusympäristöä. 65Koulutuksen 66 laajuus oli 5 opintopistettä ja se toteutettiin aikavälillä toukokuu 2010 – tammikuu2011. Koulutuksesta sai todistuksen 13 opiskelijaa, joilla kahdeksalla oli sosiaalityöntekijän pätevyys,neljällä oli sosionimitutkinto ja yhdellä oli sosiaalityön maisteriopinnot kesken. Neljällä opiskelijallaoli molemmat tutkinnot. Koulutettavat olivat tyytyväisiä koulutukseen ja molempien ammattiryhmienmukanaolo koettiin hyvänä. Koulutukseen osallistuneiden kanssa sovittiin jatkotapaaminen loppusyksylle2011. Syksyllä 2011 selvitetään myös uuden valmennuskurssin tarve.3.3.5 Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työparityöskentely ja tehtäväkuvaustenselkeyttäminenSosiaalialan koulutusjärjestelmää on uudistettu ja kehitetty vastaamaan paremmin väestön haasteisiin1990-luvulta lähtien. Yliopistoissa sosiaalityö on saanut pääaineen statuksen ja sosiaalityöntekijänkelpoisuutena on ylempi korkeakoulututkinto. Korkeakoulujärjestelmää täydennettiin ammattikorkeakouluilla,minkä seurauksena sosiaalialalle syntyivät uudet ammattikorkeakoulututkinnot, mm.sosionomi AMK ja YAMK.Sosiaali- ja terveysministeriössä koottiin työryhmä 2005–2006, jonka tehtävänä oli antaa suosituksetsosiaalihuollon tehtävärakenteen kehittämiseksi. Taustalla olivat myös henkilöstön riittävyys ja työssäjaksaminen. Valmistuneiden suositusten tarkoituksena on selkiyttää sosiaalihuollon keskeistenammattiryhmien työnjakoa ja muuttaa sosiaalialan tehtävärakennetta vastaamaan entistä paremminasiakkaiden tarpeisiin sekä hyödyntää täysimääräisesti sosiaalialan uudistuneen koulutuksen tuottamaaosaamista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007).64 Svenlin 201065 Svenlin 201066 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/keskipohjanmaa/Kaytannon%20opettaja_koulutuskutsu_ohjelma.pdf

112Suositukset ovat vain harvoissa kunnissa johtaneet muutoksiin työnkuvissa ja tehtävärakenteissa.Kuntien taloudellinen tilanne ei ole mahdollistanut sosiaalityön resurssien lisäämistä asiakasmääränkasvusta huolimatta. Lisäksi sosiaalityö halutaan edelleen nähdä vaativana ammattityönä, joka edellyttääkaikilta osin sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Sosiaalityöntekijäpulasta johtuen lisää hämmennystätehtäväkuvissa aiheuttaa se, että sosionomi AMK toimii usein pitkiäkin aikoja sosiaalityöntekijänsijaisena, kun muodollisesti pätevää työntekijää ei saatavissa. Uusittu lastensuojelulaki korostaa sosiaalityönmerkitystä siinä, että lapsen asioista vastaavalla työntekijällä tulee olla sosiaalityöntekijän pätevyys.Hankkeessa selvityksen kohteena on erityisesti sosiaalityöntekijän ja sosionimin työparityöskentelylastensuojelussa. Lastensuojelulain perusteella lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa kokoprosessista, mutta asiakasprosessin eri vaiheissa tavoitteena on hyödyntää kummankin ammattiryhmänosaamista tarkoituksenmukaisesti. Ammattiryhmien yhteinen tiimityöskentely prosessin aikanaantaa myös uusia näkökulmia työhön ja sen vaikuttavuuteen. Tavoitteena oli toteuttaa harjoittelujakso,jossa sosionomi ja sosiaalityön opiskelija voivat käytännössä tutkia yhdessä tehtävärakenteenmukaista työskentelyä. Tavoite ei toteutunut, yhteistä harjoittelujakson aikaa ei löytynyt.Työparityöskentely ja tehtävärakenteiden selkeyttäminen oli hankkeen aikana kuitenkin laajalti esillä,sillä sosionomi YAMK Outi Björkskog teki aiheesta opinnäytetyön ”Jaetaan taakkaa kevyemmäksikantaa” – Sosiaalityöntekijä-sosionomi AMK -työparityöskentelyn kehittäminen ja tehtävärakenteidenselkiyttäminen lastensuojelutyössä Kokkolan ja Jytan alueella. Kohderyhmänä olivat Keski-Pohjanmaan alueella olevat lastensuojelun eri tehtävissä olevat työntekijät, johto ja päättäjät. Syksyn2010 aikana pidettiin kaksi avointa foorumia kohderyhmien kanssa, jossa malleja työstettiin vastaamaankäytännön toiminta. Mallien työstäminen jatkui alueellisissa työntekijäryhmissä.3.3.6 Opetusyhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulun välilläKokkolassa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa sosionomien koulutusta on toteutettu vuodesta1996 alkaen ja Kokkolan yliopistokeskuksessa sosiaalityön maisterikoulutusta vuodesta 2006alkaen. Pitkiä perinteitä ei siis ole kummallakaan korkeakoululla.Hankkeen aikana on järjestetty muutamia yhteisiä teemallisia koulutuspäiviä, joista opiskelijat ovatsaaneet korvaavuuksia tutkintoonsa. Kansainvälisten opettajavierailujen yhteydessä olevia luentojaon markkinoitu myös työelämätoimijoille.Viime vuosien aikana korkeakouluilla on ollut erilaista hankeyhteistyötä. Opetusyhteistyötä ei juuriole ollut, vaan molemmat oppilaitokset ovat pitäytyneet omissa työsuunnitelmissaan. Sosionomiopiskelijatovat voineet valita yliopistokeskuksen sosiaalityön perusopinnot osaksi vapaavalintaisiaopintoja. Hankeaikana on järjestetty neljä yhteistä neuvottelua korkeakoulujen opetushenkilöstön,SonetBotnian ja hankkeen kesken, jossa yhteistyökuvioita on rakennettu. Samanaikaisesti esillä onollut laajemmalla foorumilla sosiaalialan osaamiskeskuksen ja perusterveydenhuollon pysyvät kehittämisrakenteetja toimintamallit Keski-Pohjanmaalla, mihin neuvotteluun ovat osallistuneet edustajatKokkolan kaupungista, erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurusta, SonetBotniasta,yliopistokeskuksesta, ammattikorkeakoulusta, koulutuskuntayhtymästä ja maakuntaliitosta.Parhaillaan on meneillään monia alueellisia ja valtakunnallisia opetukseen ja tutkimukseen liittyviäuudistushankkeita, joilla on vaikutuksia niin korkeakoulujen toimintaan kuin erilaisiin kehittämisrakenteisiin.

1133.3.7 Sosiaalialan koulutuksen ja työelämän yhteyksien tiivistäminenHankesuunnitelmassa tästä asiasta on kirjoitettu: ”..opiskelijoiden osallistuminen tärkeänä lisäresurssinatoimintaan. Heidän, työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa olennaista on myös uudenlaisten toimintojenkäynnistäminen sekä syvällisempi ongelmatilanteisiin perehtyminen: tehdä sitä, mitä front-line-työntekijättekisivät, jos heillä olisi aikaa”Klinikkaryhmässä käytiin keskusteluja siitä, miten opiskelijat voisivat tiiviimmin olla mukana erilaisissatyöelämän toiminnoissa, esimerkiksi käytännön jakson suorittaminen pidemmällä aikavälillä esim.asiakkaan tai perheen tukihenkilönä, asiakasryhmien vetäjänä jne. Hankkeen aikana kysyntä ja tarjontaeivät ole kuitenkaan kohdanneet. Perhekeskustoiminnan aloittamisen myötä voidaan mahdollisuuksiakartoittaa uudelleen.Ammattikorkeakoulussa opiskelu perustuu työelämälähtöisyyteen ja -läheisyyteen. Opiskeluun sisältyykäytännön harjoittelujaksoja yhteensä 45 op:n laajuisesti. Harjoittelujen ohjauksessa tavoitteidenasettaminen ja harjoittelujakson arviointi tehdään pääsääntöisesti yhdessä työelämäohjaajan kanssaharjoittelupaikalla. Myös opinnäytetyöt ovat 100 % työelämälähtöisiä. Erilaisia kehittämis- ja projektitöitätehdään yhteistyössä työelämän kanssa tai työelämän tilauksesta. Ammattikorkeakoulun järjestämäalan jatko- ja täydennyskoulutus on kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa. Alueen osaamistarvettakartoitettaessa ja koulutusten sisältöjä suunniteltaessa työelämän edustajien toimiminenkoulutuksen ohjausryhmissä ja neuvottelukunnassa lisää merkittävästi järjestettävän koulutuksenkohdentamista ja vaikuttavuutta alueella. Koulutuksia toteutetaan myös työelämän tilauksesta.Yliopistokeskuksen opiskelijat ovat jo työelämässä toimivia aikuisopiskelijoita pääosin Pohjanmaanmaakunnista, mutta myös koko Suomen alueelta. Lähtökohtaisesti heidän opintojensa työelämäyhteytensäon jo tiivis. Opintojen erityisenä haasteena onkin vahvistaa tieteellistä ja tutkimuksellistaotetta sosiaalityöhön. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön opetukseen onkin kehitettyerityiset työelämälähtöiset opiskelumenetelmät. Se tarkoittaa sitä, että jokaisessa opintojaksossahuomioidaan opiskelijoiden kokemus työelämästä, analysoidaan erilaisin etätehtävin työelämänkysymyksiä ja sovelletaan tieteellistä tietoa suoraan käytännön työelämään. Opinnäytetyöt, projektiopinnotja käytännön työjaksot linkittyvät niin ikään opiskelijoiden työelämän yhteyksiin, kehittämishankkeisiinja tutkimustarpeisiin.Opetusklinikan kautta järjestetään myös jossain määrin alan täydennyskoulutusta. Koulutustoiveitaon kyselty työelämässä toimivilta.3.3.8 Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/Lapin toimintayksikkö on vuonna 2007 tehnyt ensimmäisentiedonkeruun seitsemässä Lapin kunnissa. Sosiaalitoimistoissa kerättiin tieto kaikista asiakkaidenja työntekijöiden välisistä kohtaamista 6-8 kk ajalta. Posken julkaisusarjassa on tänä vuonnajulkaistu asiasta raportti Sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin ensiaskeleet Lapista – Tutkimus sosiaalitoimistojentyön vaikuttavuudesta.Hankealueen kuntien työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua yhteistyössä Lapin yliopiston ja Pohjois-Suomenosaamiskeskuksen kanssa tutkimukseen sosiaalitoimistojen sosiaalityön vaikuttavuudesta.Tutkimuksessa kerätään asiakkaisiin liittyvää perustietoa, työskentelyn kohteena olevaan ilmiöönja sen muutoksiin liittyvää tietoa sekä työskentelyyn ja asiakasprosessiin liittyvää tietoa.Ensimmäinen tiedonkeruukuukausi toteutettiin syyskuussa 2011. Jyta-alueen kuntien koko sosiaalijaperhetyön henkilöstö osallistui tiedonkeruuseen. Kokkolassa lastensuojelusta osallistui kolmetyöntekijää ja aikuissosiaalityöstä kahdeksan työntekijää. Tutkimuslupa on voimassa vuoteen 2015

114saakka. Kerättyä tietoa analysoivat ja käyttävät Lapin yliopiston ja Kokkolan yliopistokeskuksenopettajat ja tutkijat opetuksessa sekä sosiaalityön opiskelijat erilaisissa opinnäytetöissään. Analysoitutieto palautetaan myös takaisin tiedon kerääjälle oman työn kehittämiseen.3.3.9 OpinnäytepörssiKlinikkatoiminnassa yhtenä tavoitteena on, että käytännön sosiaalialan työ, opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintanivoutuvat toisiinsa niin, että saadaan vastavuoroisen toiminnan malli. Käytännöntyöelämästä nostetaan ajankohtaisia kehittämis- ja tutkimusaiheita opiskelijoiden opinnäytetöidenaiheiksi. Työelämälähtöisiä aiheita voidaan hyödyntää myös esim. sosiaalityön projektiopinnoissa.Hanke on ollut sopimuskumppanina kolmessa sosionomi AMK-opinnäytetyössä. Lisäksi hankkeeseenvälillisesti liittyviä opinnäytetöitä ja kehittämistehtäviä on tehty useita.3.4 HANKKEEN KUSTANNUKSETKeski-Pohjanmaan osahankkeen tarkennettu kokonaisbudjetti on 448 230 euroa.Valtionosuutta on myönnetty yhteensä 336 173 euroa, joka jakautuu siten, että lääninhallituksen• vuoden 2008 määrärahasta myönnetty osuus on 172 057 euroa, joka on käytettävä31.10.2010 mennessä. Kokonaiskustannukset saavat siten olla 229 409 euroa.• vuoden 2009 määrärahasta myönnetty osuus on 164 116 euroa, joka on käytettävä31.10.2011 mennessä. Kokonaiskustannukset saavat olla 218 821 euroa.Kuntien omavastuuosuus on 25 % kokonaiskustannuksista eli 112 057 euroa, joka jakautuu kunnilleasukasluvun mukaisessa suhteessa. Kokkolan kaupungin osuus tulee näin olemaan hankkeen kokoajalta 75 078 euroa (67 %), ja peruspalveluliikelaitos Kiurun kuntien osuus yhteensä 36 979 euroa(33 %).Vuoden 2008 määrärahasta myönnetyllä rahoituskaudella kulujen toteuma oli noin 87 %. Valtionavustustajäi käyttämättä n. 22 140 euroa, kokonaismenoissa 29 500 euroa. Tämä johtui mm. siitä,että henkilöstön rekrytointi viivästyi useilla kuukausilla, esimerkiksi Kokkolan alueen kehittäjäsosiaalityöntekijäpääsi aloittamaan vasta vuoden 2010 alussa. Näin myöskään muita toimintamenoja eivielä aloitusvuonna 2009 syntynyt. Säästynyttä määrärahaa ei voitu siirtää 1.11.2010 alkavalle rahoituskaudelle.Toisen rahoituskauden aikana toimintaa jouduttiin sen sijaan jo rajoittamaan määrärahojen riittävyydenvarmistamiseksi. Taulukossa 3.29 vuoden 2009 rahoituskauden menot ovat vielä arviomenoja,koska loppuraportti on kirjoitettu ennen lokakuun kirjanpidon toteutumista.

115Taulukko 3.29 Hankkeen menojen toteutuminen kululajeittain ja rahoituskausittain:Määräraha448 230Vuoden 2008määräraha229 409Vuoden 2009määräraha218 821 YhteensäHenkilöstömenot, joista 315 000 142 083 146 117 288 200projektiin palkattava henkilöstö 105 292 126 407 231 699työpanoksen siirto 36 791 19 710 56 501Palvelujen ostot yhteensä, josta 113 500 45 935 60 810 106 745toimisto-, pankki- ja asiantuntija 6 365 2 425 8 790painatukset ja ilmoitukset 7 603 4 692 12 295majoitus- ja ravitsemuspalvelut 5 626 5 939 11 565matkustus- ja kuljetuspalvelut 13 466 8 150 21 616koulutuspalvelut 12 175 39 480 51 655muut palvelujen ostot 700 124 824Aineet, tarvikkeet, tavarat 6 510 4 767 11 277Vuokrat 16 500 5 361 7 068 12 429Investointimenot 3 230Menot yhteensä 448 230 199 889 218 762 418 651Kokkolan omarahoitus 75 078 33 663 37 031 70 694Kiurun omarahoitus 36 979 16 308 17 659 33 967Valtionavustus 336 173 149 916 164 070 313 9863.5 HANKKEEN ARVIOINTIHankkeen työryhmissä (työrukkanen, Kokkolan kehittäjätiimi, Jyta-alueen kehittäjätiimi ja klinikkaryhmä)tehtiin elo-syyskuun 2010 aikana väliarvioinnit itsearviointina. Hankkeen työntekijät tekivätmyös itsearvioinnin omana ryhmänään. Arvioinnin painopiste oli hankkeen tavoitteiden toteutumisessaja hankkeen etenemisen tukeminen tavoitteiden suuntaisesti.Arvioinnissa käytettiin seitsemää arviointikysymystä:1. Mikä on mielestäsi hankkeen tavoite/tavoitteet ja visio?2. Missä määrin olemme edenneet tavoitteiden suuntaan?3. Ovatko tavoitteet muuttuneet, jos niin miten ja miksi?4. Missä asioissa on onnistuttu?5. Mitä olisi kannattanut tehdä toisin?6. Mitä olet itse tehnyt hankkeen tavoitteiden eteenpäin viemiseksi?7. Mihin tulisi keskittyä jatkossa?

116Väliarvioinnin raportti on luettavissa internetsivuilta. 67Hankkeen päättöarviointi tehtiin 22.9.2011 kaikkien ryhmien yhteisenä arviointidialogina. Kutsuttunaoli yhteensä 50 eri työryhmän jäsentä, joista dialogiin osallistui yhteensä 22 ryhmän jäsentä ja viisityöntekijää.Arviointi eteni seuraavin kysymyksin1. Mikä Nuppu-hankkeessa on edustamanne tahon kannalta toteutunut hyvin tähän mennessä?2. Mikä on ollut edustamanne tahon rooli näiden hyvien tulosten saavuttamisessa?3. Oletteko olleet huolissanne jostakin hankkeen aikana?4. Miten Nuppu-hankkeen toisessa vaiheessa edetään?Päättöarvioinnista kirjoitetaan oma raportti.3.6 POHDINTAHankkeen nimi ja logo kuvastaa aukeamassa olevaa kukkaa. Kukassa ovat valmiina olemassa kaikkine tekijät, joita kukka tarvitsee auetakseen täyteen kukoistukseensa, mikäli kasvuolosuhteet ovatsuotuisat. Näin on jokaisella lapsella ja perheelläkin mahdollisuudet hyvään elämään, jos kasvuolosuhteistapidetään huolta ja perhettä tuetaan silloin kun erilaisista syistä tukea tarvitaan. Nuppulogossaon kirkkaita ja tummia värisävyjä – niin kuin ihmisen elämässäkin voi olla. Lapsella ja perheellävoi olla hyvinkin isoja vaikeuksia ja ongelmia, mutta kun niihin puututaan ajoissa ja tuetaanperhettä löytämään ratkaisut niihin, vaikeudet voidaan voittaa ja elämä jatkuu.Nuppu-hankkeen pääteemaksi muodostui varhainen avoin yhteistoiminta ja siihen liittyvien työmallienluominen lapsiperheiden kanssa toimiville yli hallintokuntarajojen. Kehittämisen keskiöön nousivatvanhemmuuden tukeminen ja tuen saaminen perheen arkeen. Yhteisenä viitekehyksenä on huolenpuheeksiottaminen ja oikea-aikainen tuki. Moniammatilliset kehittäjätiimit löysivät ja sitoutuivatlujasti yhteisiin kehittämiskohteisiin. Päättöarvioinnissa asian ilmaisi hyvin eräs hallinnossa työskentelevätyöntekijä näin: ”Tästä hankkeesta hehkuu yhteinen tahtotila, yhteiset tavoitteet ja päämäärät.On tapahtunut todellista verkottumista. Hankkeen asioita on pidettävä esillä ja turvattava jatko.”Hankkeessa työskenneltiin eri hallintokunnista ja eri toimintakulttuureista tulevien ihmisten kanssa.Kahdessa vuodessa päästään tekemään vasta pieni pintaraapaisu toimintatapojen kehittämiseen. Vaikeampaakuin uusien toimintatapojen oppiminen on entisistä tavoista pois oppiminen. Varhaisessaavoimessa yhteistyössä tekoja tärkeämpää on uudenlainen asenne ja toimintakulttuuri: dialoginen jatasavertainen kohtaaminen, omasta asiantuntijuudesta luopuminen ja yhteisen ymmärryksen etsiminen.Toimintakulttuuri muuttuu hitaasti ja se mahdollistuu vastaa silloin, kun kaikki toimijat voivatosallistua muutoksen tekemiseenOsallisuus ja vanhempien aito kumppanuus ovat vasta tulossa osaksi toimintakulttuuria. Osallisuudenedellytyksenä on tiedon saaminen palveluista ja avoimuus toimintatavoissa. Hankkeen aikanatiedon jakamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Varhaisen tuen merkitystä ja palveluja on pidettyesillä mediassa. Kunnan, järjestöjen ja seurakuntien palveluntuottajat ovat ”löytäneet toisensa uudelleen”,tulleet tietoisiksi toistensa tarjoamista palveluista ja oppineet myös tuntemaan toisiaan jatoistensa osaamista. Merkityksellistä on ollut myös palveluoppaiden kokoaminen niin verkostossaoleville toimijoille kuin lapsiperheille itselleen. Palvelujen esillä olo mediassa ja keskusteluissa tekeeniistä myös helpommin saavutettavia ja hyväksyttäviä myös omalle kohdalleen.67 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/keski‐pohjanmaa/valiarviointi.pdf

117Uudenlaisen toimintakulttuurin juurtuminen arjen käytäntöihin edellyttää sekä perustason toimijoidenmoniammatillista työotetta että poikkihallinnollista johtamisrakennetta. Hankkeen aikana onpäästy hyvään kehittämisen alkuun hyödyntämällä käytännössä toimivien asiantuntemusta ja osaamistamoniammatillisissa tiimeissä. Yhdistämällä voimavarojamme voimme samalla sekä kehittääpalveluja asiakaslähtöiseen suuntaan että helpottaa omaa työkuormaa ja parantaa omaakin jaksamista.Moniammatillisuuden ja monitoimijaisuuden leviäminen työyksiköihin ja työtapoihin läpi koko organisaationvaatii vielä aikaa.Hankkeen seuraavan vaiheen ponnistus on saada varhaisen tuen asiat pysyviin kuntien kehittämisenja johtamisen rakenteisiin. Tarvitaan kaupungin/kunnan johdon asettama varhaisen tuen poikkihallinnollinenjohto-/ohjausryhmä, jossa ovat edustettuna kuntien toimialat ja mielellään myös kolmannensektorin edustus. Ryhmän edustajien tulee olla riittävän korkealta organisaatiotasolta siten, ettäheillä on valtuudet päättää lasten ja perheiden palveluista sekä välittää tieto omalle organisaatiolleen.Ryhmällä tulee luonnollisesti olla yhteinen tahtotila ja visio varhaisen tuen työn merkityksestä jatarpeellisuudesta omalla toimialallaan ja koko organisaatiossa. Yhteisen vision taustalla on kuntienstrategiat. Kokkolan kaupunkistrategian yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi on kirjattu Varhainenpuuttuminen ja syrjäytymisen ehkäisy hyvinvointia edistävien sidosryhmien kanssa. Tavoitteena varhainenpuuttuminen ja syrjäytymisen ehkäisy on kirjattuna hallitusohjelmasta lähtien moniin kansallisiin jaalueellisiin ohjelmiin, joten asiana aihe on hyvin tunnistettu. Olennaista on saada yhteisiä tekoja jatoimenpiteitä tavoitteiden toteutumisen tueksi kunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa.Unelmamme on, että jonakin päivänä varhainen tuki ja ehkäisevä työ nähdään kunnissa säästävänäinvestointina. Kunnat tuskastelevat tällä hetkellä kalliiden korjaavien palvelujen kustannusten kasvunkanssa niin lastensuojelussa, erikoissairaanhoidossa kuin muissakin erityispalveluissa. Kuntatalous onvaikeuksissa ja menoja on karsittava. Mistä silloin säästetään? Tähän saakka on ”säästetty” ehkäisevästätyöstä. Sen seurauksena kuntalaisten ongelmat kehittyvät isoiksi ja jälleen korjaavien palvelujenkustannukset kasvavat.Kulkemalla vastakkaiseen suuntaan voimme odottaa sen sijaan huomattaviakin säästöjä pitkällä aikavälillä.Suomessakin on jo näyttöä siitä, että panostamalla tuntuvasti varhaisen tuen palveluihin korjaavienkustannusten kasvu saadaan taitettua jopa jo vuodessa. Pitemmällä aikavälillä panostus alkaanäkyä sekä suorien että välillisten kustannusten vähenemisenä sekä tuottavuuden lisääntymisenä.Tätä asiaa Nuppu-hankkeen toimijat ovat pitäneet esillä ja jatkavat asian puolesta toimimista edelleenhankkeen kakkosvaiheessa.

118LähteetMyllärniemi, Anniina 2007: Perhesosiaalityön raporttiVarhainen tuki perheiden kanssa tehtävässä sosiaalityössäNiemi, Kristiina 2008: Sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnankehittämiseen; Kokkolan Yliopistokeskus ChydeniusOpetusministeriö 2007: Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta. Opetusministeriön työryhmämuistioitaja selvityksiä 2007:43Rantamäki, Niina 2008: Keskipohjalaisen sosiaalialan työn tila ja tulevaisuus;Kokkolan Yliopistokeskus ChydeniusSosiaali- ja terveysministeriö 2007: Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus.Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:14Sosiaali- ja terveysministeriö 2008: Perhekeskustoiminnan kehittäminen,loppuraportti; Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:12PERHE-hankkeenSvenlin Anu-Riina (2010): Luentomateriaali: Käytännön opettaja sosiaalialan työn kehittäjänä11.5.2010Tuohino, Noora (2007); Käytännön opetus sosiaalityön koulutuksessa. Valtakunnallinen selvitys sosiaalityönkäytännön opetuksestahttp://varttua.stakes.fi/FI/index.htmdiasarja: Lasten asema ja palvelut 1990-luvun lamasta tähän päiväänhttp://www.videonet.fi/thl/20101005/3/3.pdfdiasarja: Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina, Jukka Mäkelä

1194 PAKASTE 1: LAPSEN HYVÄ ARKI, POHJOIS-POHJANMAAN OSAHANKETIIVISTELMÄLapsen hyvä arki-hanke on Pohjoisen alueen Kasteen (PaKaste – Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali-ja terveyspalvelut – kehittämisrakenne ja toimintamalli) hankekokonaisuuden osahanke. Hanketoteutettiin Pohjois-Pohjanmaalla 11 kunnan ja kuntayhtymän alueella. Näitä olivat: Kuusamo, Posio,Taivalkoski, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) ja PeruspalvelukuntayhtymäSelänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi). Kuntatoimijoiden lisäksi mukana onevankelis-luterilaisten seurakuntien ja järjestöjen lapsiperhepalveluiden henkilöstöä sekä asiakkaidenedustus. Hankkeessa työskenteli kokopäivätoimisena projektipäällikkönä Aira Vähärautio, jonkapalkkamenoista 50 % tulee Posken Pohjois-Pohjanmaan yksikön perusrahoituksesta. Koillismaan kokopäivätoimisenakehittämiskoordinaattorina työskenteli Anu Määttä ja Kallio-Selänteen alueellavastaavasti Kirsi Anttila. Toiminta-aikana hankkeessa työskenteli määrä- ja osa-aikaisina kehittäjätyöntekijöinäPaula Loukkola ja Elina Kattilakoski.Hankkeen päätavoitteena oli lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminensekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Tähän liittyen tavoitteenaoli kehittää moniammatillista kumppanuutta ja uusia toimintamalleja, kasvatuskumppanuudenrakentumista ja vanhemmuuden tukemista, asiakkaan osallisuuden vahvistamista, varhaista tukeaja tunnistamista sekä vahvistaa henkilöstön ammatillista osaamista ja tehdä tiivistä yhteistyötä alantutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa.Hankkeen aikana toteutettiin laaja koulutuksellinen ja konsultatiivinen kehittämistyön tukiprosessi.Kaikille yhteisesti tarjottavina koulutuksina oli moniammatillisuuden ja monitoimijaisuuden prosessikoulutusja pedagogisen johtamisen koulutus sekä kasvatuskumppanuuskouluttajakoulutukset. Paikallisestieriytyvinä koulutus- ja konsultaatioprosesseina oli mm. Huoli-puheeksi koulutusta ja Vasutyöskentelyätukevaa konsultaatiota. Hankkeessa on hyödynnetty myös THL:n asiantuntijoita prosessienmallinnuksessa ja kehittämisessä.Hankkeen päätulokset voidaan ryhmitellä rakenteellisiin, palveluprosessitasoisiin sekä työntekijä- jatyöyksikkötasoisiin tuloksiin. Hankkeen päätulokset on raportoitu PaKaste -hankkeen nettisivustollaja lokakuussa 2011 julkaistavassa Lapsen hyvä arki-hankkeen loppuraportissa. Kaikilla alueilla on toteutettuajankohtaisfoorumeita, joissa on levitetty kehittämistyön tuloksia ja jaettu kehittämiskokemuksia.Lisäksi on tehty aktiivista yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Käynnistyneitä korkeakoulutasoisiaopinnäytetöitä on yhteensä 22 kuudesta eri pohjoissuomalaisesta korkeakoulusta.Hanketyötä on arvioitu koko kehittämistyön ajalta prosessiarvioinnilla sekä loppuvaiheessa kesällä2011 toteutetulla webropol -kyselyllä.Hanke verkostoitui muiden pohjoissuomalaisten Kaste-hankkeiden kanssa sekä valtakunnallisestimuiden Lasten Kaste-hankkeiden kesken ja osallistui aktiivisesti muuhun verkostotoimintaan (muunmuassa Voske-verkosto).

1204.1 LAPSEN HYVÄ ARKI -HANKE4.1.1 Lapsen hyvä arki – osa Kastetta ja PaKastettaLapsen hyvä arki -hanke on Pohjoisen alueen Kasteen (PaKaste – Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali-ja terveyspalvelut – kehittämisrakenne ja toimintamalli) hankekokonaisuuden Pohjois-Pohjanmaan osahanke 68 . Se toteutettiin aikavälillä 1.8.2009–31.10.2011. PaKaste -hankekokonaisuussai rahoituksensa sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta kehittämisohjelmasta(Kaste) 69 . Kaste -ohjelma on sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen strateginen ohjausväline.Sen päätavoitteena on: lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointiasekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja.Tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain,varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollonehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit. Ohjelma sisältää 39 toimenpidettä, joita toteuttavatvaltio, kunnat, kuntayhtymät ja järjestöt. 70PaKaste -hanke pohjautui elinkaarimallin mukaiseen ajatteluun ja se muodostui neljästä maakunnallisestaosiosta – Lapin, Kainuun, Keski-Pohjanmaan (Nuppu) ja Pohjois-Pohjanmaan (Lapsen hyvä arki)osahankkeista. Niiden yhteisenä tavoitteena oli suunnitella Kaste -ohjelmakauden aikana sosiaalijaterveyspalveluiden kehittämisrakennevaihtoehtoja ja toimintamalleja Pohjois-Suomeen. Lapsenhyvä arki -osahanke osallistui omalta osaltaan tähän prosessiin tuottaen kehittämisrakennekokonaisuuteenlasten ja perheiden palvelujen kehittämisen osion varhaiskasvatuksen substanssista käsin.Tavoitteiltaan hankkeessa tukeuduttiin Lasten Kaste -hankkeiden 71 mukaisiin tavoitteisiin, vaikkaLapsen hyvä arki -hankkeen rahoitus ei kanavoitunutkaan varsinaisesti sen kautta, vaan PaKaste-hankekokonaisuuden myötä yleisestä Kaste -rahasta. Lasten Kaste -ohjelman lapsiin, nuoriin ja perheisiinliittyvissä hankkeissa perus- ja erityispalveluja kehitettiin sisällöllisesti ja rakenteellisesti 72 . LastenKasteen tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehittäminen kokonaisuutena, tuentuominen lasten ja nuorten kehitysympäristöihin, ongelmien ehkäisy, varhainen tuki ja nopeapuuttuminen, tiivis yhteistyö eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken sekä laaja hyvinvointivastuukaikessa päätöksenteossa 73 . Lapsen hyvä arki -hankkeen abstrakti on julkaistu Lasten Kaste-hankkeiden koosteessa THL:n Avauksia sarjassa 74 .4.1.2 Tavoitteet ja odotetut vaikutuksetLapsen hyvä arki -hankkeen päätavoitteena oli lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisenehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen.Tähän liittyen tavoitteena oli:68 STM:n päätös 27.2.2009, hankkeen tunniste STM/4731/2008, 028/HTO/KH2009.69 Sosiaali‐ ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008–2011, Sosiaali‐ ja terveysministeriön julkaisuja2008:6.70 Sosiaali‐ ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste),http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste 11.8.201171 Lasten Kaste‐hankkeita olivat: Kasper – Väli‐Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke (Väli‐Suomi), Lapsen ääni (Etelä‐Suomi), Lapset ja perheet –Kaste (Itä‐ ja Keski‐Suomi), Remontti (Länsi‐Suomi), Tukeva(Oulun seutu).72 Lapsen hyvä arki – hankkeen työntekijät osallistuivat Lasten Kaste –verkoston työskentelyyn ja tekivät tiivistä yhteistyötäTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Lasten Kaste –hankkeen asiantuntijoiden kanssa.73 Lasten, nuorten ja perheiden Kaste ‐ kohti parempia palveluita, http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanitfi/lait/ohjelmat/lasten_kaste11.8.2011.74 Siltala & Paananen (toim.)Mitä Kasteesta on kasvamassa? Lasten Kaste‐seminaari 5.10.2010. THL:n Avauksia23/2010.

1211. Moniammatillisen kumppanuuden edistäminen, yhteisten moniammatillisten toimintamallienja verkostojen kehittäminen ja vahvistaminen lasten ja lapsiperheiden palvelujentarjoajien välille.2. Varhaisen tunnistamisen ja tukemisen edistäminen sekä lasten eri elämän piireissä tapahtuvankasvatuksellisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen.3. Lasten ja perheiden palveluissa työskentelevän henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen.4. Kuntien ja muiden tahojen välisen yhteistyön ja yhteisen työn tapojen vahvistaminen lastenja lapsiperheiden palveluissa asiakkaan osallisuus huomioiden.5. Tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välisen yhteyden kehittäminen.Hankkeen odotettuina vaikutuksina oli, että lasten ja perheiden hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat:• lapset ja perheet saavat oikea-aikaista palvelua• saavat itse osallistua palvelujen kehittämiseen• kokevat tulevansa kuulluiksi• lapset ja perheet saavat tukea omissa kehitysympäristöissään ja peruspalvelujen yhteydessäkotona, päivähoidossa, neuvolassa• vanhemmat saavat tukea kasvatustehtävässään• vanhemmuus vahvistuu• lasten ja perheiden tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhain ja niihin voidaan antaa oikeaaikaista tukea• lasten ja perheiden palvelujen työmenetelmät kehittyvät ja leviävät keskeisten toimijoidenkäyttöön• lasten ja perheiden palveluiden yhteistyö on mallinnettu rakenne- ja sisältötasolla• ylisektorinen ja – kunnallinen yhteistyö vahvistuu ja sille luodaan toimintamalli• lasten ja perheiden palveluissa työskentelevien ammatillinen osaaminen vahvistuu ja heillä onkäytössä yhteisiä työkaluja• alan opiskelijat integroituvat kehittämistyöhön opinnäytetöiden ja harjoittelujen kautta• korjaavan lastensuojelun tarve väheneeHankesuunnitelma 75 on kokonaisuudessaan luettavissa hankkeen nettisivuilta. Tavoitteiden toteuttamistavarten kullekin alueelle laadittiin paikallisista tarpeista käsin kehittämissuunnitelmat.4.1.3 Toimijat, organisoituminen ja resurssitHankekunnat ja hallinnointiLapsen hyvä arki- hankkeessa olivat mukana Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi,Ylivieska) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) sekäKuusamo, Posio ja Taivalkoski. Osahankkeen hallinnoinnista vastasi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio.Hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Yliopiston kanssa solmittiin erillissopimus,jossa määriteltiin hankkeen osalta tila- ja tutkimusresurssien käytöstä. Hankkeen toteutuksessahuomioitiin kullakin alueella kolmannen sektorin rooli lapsiperhepalveluiden kokonaisuudessa.Erityisesti yhteistyötä tehtiin evankelisluterilaisten seurakuntien ja Mannerheimin lastensuojeluliitontoimijoiden kanssa.PaKaste -hankekokonaisuuden hallinnoinnista on vastannut Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä.PaKaste -hankkeen johtajana on toiminut Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen(Poske) Lapin yksikön kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö. Lapin, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan(Lapsen hyvä arki) ja Keski-Pohjanmaan (Nuppu) osahankkeiden projektipäälliköt ovat verkostoituneethänen johdollaan. PaKaste -hankkeen työntekijät ovat pitäneet työkokouksia puolivuosittain75 www.sosiaalikollega.fi/kaste

122hanketyön yhteisistä kysymyksistä ja jakaneet kehittämistyön tuloksia keskenään. PaKaste -hankkeenkokonaisuuden hallinnointia on ohjannut neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana on toiminut Ranuanterveyskeskuksen johtava lääkäri Timo Peisa. Lapsen hyvä arki-hankkeen edustajina neuvottelukunnassaovat olleet hyvinvointipalvelujen johtaja Jarmo Kivimäki Peruspalvelukuntayhtymä Kalliostaja Eeva-Liisa Kronqvist Oulun yliopistolta. Kokonaisuudessaan neuvottelukunnan kokoonpano jakokouspöytäkirjat löytyvät PaKaste -hankkeen nettisivuilta 76 . PaKaste -hankkeen valvojana on toiminutsosiaali- ja terveysministeriöstä sosiaalineuvos Martti Lähteinen ja myöhemmin sosiaalineuvosPirjo Sarvimäki. Hankeen valvonnasta ja valtionavustusten maksatuksesta on vastannut Länsi-Suomen lääninhallitus ja myöhemmin Lounais-Suomen aluehallintovirasto.OhjausryhmäLapsen hyvä arki -hankkeella on ollut oma ohjausryhmä, joka muodostui hankkeen kuntatoimijoidensekä keskeisten sidosryhmien edustuksesta 77 . Ohjausryhmä vastasi hankkeen sisällöllisestä ja hallinnollisestaohjaamisesta. Se seurasi ja arvioi hankkeen talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumistasekä alueiden kehittämisprosessien etenemistä koko hankkeen toiminta-alueella. Ohjausryhmäkokoontui keskimäärin neljännesvuosittain. Kokouksissa käsiteltiin hankkeen toiminnallinenja taloudellinen väliraportti sekä muita ajankohtaisia asioita. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminutOulun yliopiston tutkijatohtori Anna-Maija Puroila. Varsinaisina jäseninä ovat olleet seuraavathenkilöt: Kerttu Illikainen (suunnittelupäällikkö, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio), Petri Kinnunen(kehitysjohtaja, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Poske:n Pohjois-Pohjanmaa yksikkö),Aini Naumanen (lapsi - ja perhetyön johtaja Kuusamo), Marja Ranta-Nilkku (palvelujohtaja, varhaiskasvatuspalvelut,Peruspalvelukuntayhtymä Kallio), Heleena Talala (palvelujohtaja, lasten ja perheidenpalvelut, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne), Aira Vähärautio (projektipäällikkö, Lapsen hyvä arki-hanke,ohjausryhmän sihteeri). Varajäseninä ovat toimineet: Hannu Pietiläinen (osastonjohtaja,Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oamk:n sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikkö), Eija Helisten (päivähoidon vastaava Posio), Eeva-Liisa Kronqvist (lehtori Oulunyliopisto), Sari Suhonen (palvelupäällikkö, varhaiskasvatuspalvelut, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio),Minna Hattunen (varhaiskasvatuksen johtaja, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne). Lisäksi ohjausryhmäntyöskentelyyn ovat osallistuneet asiantuntijajäseninä: Pekka Asikainen (hiippakuntasihteeri,Oulun hiippakunta), Leena Huhanantti (toiminnanjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry), Päivi Lindberg (yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lastennuorten ja perheiden palveluyksikkö), Kirsi Anttila (Kallio-Selänteen alueen kehittämiskoordinaattori,Lapsen hyvä arki-hanke), Anu Määttä (Koillismaan kehittämiskoordinaattori, Lapsen hyvä arkihanke).Ohjausryhmän kokoukset on pidetty taulukon 4.30 mukaisesti. Kokouspaikkana on ollut Oulun yliopisto.Osallistuminen on toteutettu myös etäyhteyksin Ylivieskaan ja Kuusamoon. Ohjausryhmänkokoontumisten asiat ilmenevät samasta taulukosta.76 PaKaste –hankkeen internet‐sivut www.sosiaalikollega.fi/kaste.77 Ohjausryhmän pöytäkirjat löytyvät hankkeen verkkosivuilta ‐ http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjoispohjanmaa‐lapsen‐hyva‐arki/ohjausryhma‐ja‐poytakirjat/ohjausryhma/view.

123Taulukko 4.30 Ohjausryhmän kokoontumiset ja käsitellyt asiatAika Asiat Osallistujat21.8.2009 Ohjausryhmän järjestäytyminen. Hankkeen toteutussuunnitelma,taloushallinto ja maksuliikenne. Neuvottelukunnan jäsenten nimeäminen.8.12.2009 Päivi Lindbergin katsaus Kaste-hankkeista ja THL:n ajankohtaisistaasioista. Toimintaraportti ja alueiden kehittämissuunnitelmat. Taloudensyyskauden toteutuma ja tarkennettu suunnitelma.15.1.2010 Toiminnan ja talouden seurantaraportit 1.8.–31.12.2009. Kehittäjätyöntekijänrekrytointi.17.6.2010 Talouden ja toiminnan seurantaraportit 1.1.–30.4.2010. Petri Kinnusenesitys sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaisista kehittämisenkysymyksistä. Seuraavan Kaste-rahoituskauden hankesuunnittelunkäynnistäminen.3.9.2010 Ohjausryhmän laajennettu työkokous koskien PaKastehankekokonaisuudenja Lapsen hyvä arki-hankkeen jatkorahoitussuunnitelmaa.Margit Päätalon esitys Kaste-ohjelman ajankohtaisistaasioista. Asta Niskalan esitys PaKaste-jatkohankkeen ydinsisällöistä.Aira Vähäraution esitys Lapsen hyvä arki-jatkohankkeen keskeisistähaasteista. Jatkohankeen suunnittelutyön käynnistäminen kuntakierroksellaja yhteisillä työkokouksilla.19.10.2010 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 1.5.–31.10.2010. KaisaKostamo-Pääkön esitys PaKaste-hankekokonaisuuden etenemisestaja PaKaste2-jatkohankkeen valmistelusta.19.1.2011 Toiminnan ja talouden tilannekatsaus. PaKaste2-jatkohankehakemus.11.5.2011 Kaisa Kostamo-Pääkön esitys STM:n jatkohanketta koskevista päätöksistä.Talouden ja toiminnan seurantaraportit sekä hankkeenpäätösvaiheen toteutussuunnitelmat. Koillismaan kehittämistyönkoordinointi.29.8.2011 Lapsen hyvä arki-hankkeen arviointi. Kehittämistyön tulosten esittelyä.Jatkohankkeen sopimuspohja, ohjausryhmän jäsenet ja hanketyöntekijöidenrekrytointi. Talouskatsaus.13.10.2011 Päätösseminaarien palautteet. Hankkeen talous, maksatus ja toimintaraportti.Uuden ohjausryhmän kokoonpano.613871379119* 78 )4.3.3 Resurssit ja työntekijätLapsen hyvä arki -hankkeen kokonaisbudjetti oli 485 354 euroa, josta 75 %:a oli Kaste-ohjelmanmukaista rahoitusta ja 25 %:a perustui kuntaosuuksiin. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Aira Vä-78 Ei tiedossa loppuraportin kirjoittamisvaiheessa.

124härautio ajalla 1.8.2009–31.10.2011. Projektipäällikön työpiste oli Oulun yliopistolla ja hän oli työsuhteessaPosken Pohjois-Pohjanmaan yksikköön ja Oamk:n sosiaali- ja terveysalan yksikköön 79 .Koillismaan (Kuusamo, Posio, Taivalkoski) kokopäiväisenä kehittämiskoordinaattorina oli Anu Määttäajalla 17.8.2009–31.7.2011. Hänen työsuhteensa oli Kuusamon kaupunkiin. Anu Määtän työskentelyjatkui osa-aikaisena (20 %) hankkeen loppuvaiheessa 1.8.–31.10.2011 välisenä aikana. Kallion jaSelänteen peruspalvelukuntayhtyminen kokopäiväisenä kehittämiskoordinaattorina työskenteli KirsiAnttila ajalla 17.8.2009–31.10.2011. Hän oli työsuhteessa Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon. Lisäksihankkeessa työskentelivät osa-aikaisina kehittäjätyöntekijöinä Paula Loukkola (50 %) 1.2.–31.8.2010ja Elina Kattilakoski (60 %) 22.8.–31.10.2011. Hankkeessa oli myös palkallisia harjoittelijoita. Oulunyliopiston kasvatuspsykologian opiskelija Kristiina Huttunen suoritti maisteriopintoihinsa kuuluvankolmen kuukauden harjoittelun hankkeessa 1.3.–11.6.2010. Oulun yliopiston kasvatuspsykologianopiskelija Elina Kattilakosken maisteriopintoihin kuuluva vastaava harjoittelu toteutui aikavälillä14.3.–17.8.2011.Hankkeen työntekijöistä koostuvan tiimi vastasi hankesuunnitelman mukaisen toiminnan suunnittelusta,toteutuksesta ja koordinoinnista yhteistyössä kehittämisalueiden toimijoiden kanssa. Työntekijätiimipiti säännöllisesti viikkopalavereja puhelinneuvotteluina sekä Oulun yliopiston mahdollistamallaAcrobat Connect Professional (ACP)-yhteydellä. Lisäksi kokoonnuttiin kehittämispäivienmerkeissä, jolloin paneuduttiin intensiivisemmin kehittämistyön erityiskysymyksiin.Kehittämistyön organisoituminen paikallisestiKehittämistyö toteutuksesta paikallistasolla vastasivat alueille hankkeen toimesta perustetut moniammatillisetkehittämistiimit – Kallion, Selänteen ja Koillismaan kehittämistiimit. Moniammatillistenkehittämistiimin kokoonpanossa huomioitiin lapsiperhepalvelujen kokonaisuus sekä paikalliset erityispiirteetja tarpeet. Kehittämistiimiin kuului lasten ja lapsiperhepalvelujen työntekijöitä, johtajiasekä järjestöjen ja seurakuntien edustajia 80 . Niiden tavoitteena oli luoda hankkeen aikana alueilletoimivia ennaltaehkäisevän, varhaisen puuttumisen yhteistyö- ja kumppanuusmalleja sekä uusia lastenja perheiden hyvinvointia tukevia työmalleja yhdessä kehittämiskoordinaattoreiden ja kehittäjätyöntekijöidenkanssa. Kehittämistiimit laativat alueiden yhteistyö- ja kehittämissuunnitelmat kehittämistyönpohjaksi yhdessä alueiden koordinaattoreiden kanssa. Suunnitelmia arvioitiin ja tarkistettiinpuolivuosittain kehittämisprosessien etenemisen mukaisesti koordinaattoreiden keräämien palautteidenpohjalta. Kehittämistiimien jäsenten tehtävänä oli vastata uusien toimintamallien ja työmenetelmienkehittämisestä ja levittämisestä omiin organisaatioihin.Kehittämissuunnitelmien toimeenpanoa varten alueille perustettiin työryhmiä, joiden vastuulla oliyksittäisten kehittämisteemojen konkretisointi sekä kehittämistyön vieminen työyksikkötasolle kunnantai kuntayhtymän lapsiperhepalveluissa. Työryhmien kokoonpanoissa huomioitiin palvelukokonaisuudetpainopisteen ollessa varhaiskasvatuksessa ja varhaisen tuen moniammatillisissa ja monitoimijaisissayhteistyökäytännöissä. Osassa työryhmiä oli myös asiakkaiden edustus 81 . Hankeorganisaationkuvaus löytyy liitteestä 4.3.Kehittämistyön rakenne ja hankeorganisaation kokonaisuus on kuvattu liitteessä 4.3. olevassa kaaviossa.Kehittämistyön toiminnallisesta etenemisestä ja talouden toteutumisesta raportoitiin rahoittajallesäännöllisesti seurantaraporteilla. 8279 Poske/Oamk osallistui 50 % osuudella projektipäällikön palkkamenoihin.80 Moniammatillisten kehittämistiimien kokoonpanot löytyvät kehittämisalueiden osioista luvuista 2. ja 3. sekä hankkeennettisivuilta http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsen‐hyva‐arki.81 Työryhmien työskentelyjen tarkemmat kuvaukset löytyvät kehittämisalueiden osioista luvusta 2. ja3.82 Raportit ovat luettavissa hankkeen nettisivuilta http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsenhyva‐arki.

1254.1.4 Alueellinen kehittäjäverkosto ja muut verkostotAlueellinen kehittäjäverkosto muodostettiin Lapsen hyvä arki-hankkeen toiminta-alueelle. Se koostuiPohjois-Pohjanmaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä järjestöjenja seurakunnan edustuksesta.Hanke solmi kumppanuussopimukset seuraavien organisaatioiden kanssa: Oulun yliopisto, Oulunseudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulunyksikkö, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö, Oulun Diakoniaopisto,Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikkö, Ylivieskan ammattiopisto, Oulaisten ammattiopisto,MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ja Oulun hiippakunta. Hanketyön edetessä mukaan tulivatlisäksi Savonian ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut sekä Raudaskylän kristillinen opisto. Yhteistyötätehtiin myös Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa. Alueellisen kehittäjäverkostonvarsinaisina jäseninä olivat: Hannele Karikoski, Leila Nisula, Hilkka Honkanen, MerjaMännistö, Liisa Ukkola, Kirsi Herranen-Somero, Anneli Alasalmi-Husso, Erja Voutilainen, Eija Toivanen,Hannakaarina Sarvela, Riitta Kentala, Seija Järvi, Riitta Prittinen-Maarala. Varajäseninä ovat olleet:Aila Tiilikka, Susanna Helavirta, Arja Veijola, Markku Koivisto, Tuija Puutio, Leena Raudaskoski,Marja Pieti. Alueellisen kehittäjäverkoston kokoontumiset on koottu taulukkoon 4.31.Taulukko 4.31 Alueellisen kehittäjäverkoston kokoontumisetAika Asiat Osallistujat25.11.2009 Hankkeen esittely ja organisoituminen. Verkoston yhteiset rajapinnatja yhteistyön mahdollisuudet. Kumppanuussopimukset.2.2.2010 Kaisa Kostamo-Pääkön esitys kehittämisen, koulutuksen ja tutkimuksenrakenteista PaKaste-hankekokonaisuudessa. Lapsen hyväarki-hankkeen kehittämisprosessit ja verkostoyhteistyö: opinnäytepankki,asiantuntijarekisteri, integraation kohteet. Varhaiskasvatuspäivä6.5.20103.6.2010 Kehittämistyön tilannekatsaus. Toiminnan suunnittelua. Päivi Lindberginkatsaus THL:n ajankohtaisiin kuulumisiin (Kasvun kumppanit).24.11.2010 Tarja Kahiluodon katsaus STM:n ajankohtaisiin asioihin. Käynnistyneidenyhteistyöprosessien esittelyä. Varhaiskasvatuspäivä 5.5.2011.PaKaste2/Lapsen hyvä arki2-jatkohanke.30.3.2011 Sievin pilottiprosessi. Rukan pilottiprosessi. Projektipäällikkö HannakaarinaSarvelan esitys MLL:n ESKO/Voimaperhe-hankkeesta.Hankkeen loppuraportti ja asiantuntija-artikkelit. STM:n päätösjatkohankkeen toteutumisesta ja verkostoyhteistyön jatkamisesta.30.8.2011 Lapsen hyvä arki -hankkeen arvioinnin tuloksia. Jatkohankkeenkäynnistyminen ja yhteistyön jatkaminen.18121612169Alueellisen kehittäjäverkoston tehtävänä on ollut vahvistaa ja lisätä moniammatillista yhteistyötä alanopiskelijoiden, tutkijoiden, kouluttajien ja käytännön työn kehittäjien välillä. Verkosto integroi hankkeenkehittämistyöhön perus- ja jatko-opiskelijoiden oppimisprosesseja: opinnäytteitä, harjoittelujaksojaja muita projekteja. Lapsen hyvä arki-hankkeen nettisivuille laadittiin opinnäytepankki 83 pal-83 Opinnäytepankki löytyy hankkeen nettisivuilta ‐ http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsenhyva‐arki/opinnaytepankki/view.

127vää arkea”. Päivä kokosi yhteen lähes 400 lapsiperhepalvelujen työntekijää, tutkijaa, kehittäjää ja alanopiskelijaa. Se toimi kehittämistyön tulosten levittämisen foorumina hankkeen työntekijöiden esitellessäkehittämistyön prosesseja eri työpajoissa. Lapsen hyvä arki-hankeen ohella päivän suunnitteluunja toteutukseen osallistui MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin ESKO/Voimaperhe -hanke, Oulunyliopisto ja Oulun kaupunki. Lisäksi mukana olivat seuraavat järjestöt: Autismi- ja Aspergerliitto ry,ADHD Liitto ry, Neurologisten Vammaisjärjestöjen Liitto, MLL Pohjois-Pohjanmaan piiritoimisto,Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Oulun Ensi- ja turvakoti ry, Suomen Sydänliitto ry, Popli,Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry, Oulun evankelis-luterilaisen seurakunnan lapsityö sekä Opi leikkienAMO oy.Pohjoisen varhaiskasvatuspäivän 5.5.2011 teemana oli ”Kenen ääni kuuluu? – osallisuuden moniäänisyysvarhaiskasvatuksessa”. Päivään osallistui n. 390 varhaiskasvatuksen, neuvolatyön, perhetyön,lastensuojelun, järjestöjen ja seurakuntien toimijoita, kouluttajia, tutkijoita ja alan opiskelijoita Pohjois-Pohjanmaalta.Päivien suunnitteluryhmässä oli edellisvuoden toimijoiden lisäksi uusina yhteistyökumppaneinamukana Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö ja Oulun seudun ammattikorkeakoulunsosiaali- ja terveysalan yksikkö. Päivien toteutukseen osallistuivat myös eri oppilaitostenopiskelijat. Päivien materiaali on julkaistu Lapsen hyvä arki-hankkeen nettisivuilla.4.1.6 Kehittämistyön keskeiset tuloksetKehittämistyön päätuloksista voidaan tunnistaa eri tasoja ja ladullisesti eriytyviä prosesseja. Ne voidaanryhmitellä rakenteellisiin, palveluprosessitasoisiin sekä työntekijä- ja työyksikkötasoisiin tuloksiin.Rakenteellista tasoa edustavat lapsiperhepalveluiden ylisektoristen ja ylikunnallisten moniammatillistensekä monitoimijaisten verkostojen vahvistuminen ja vakiintuminen. Koillismaan alueella tapahtuihankkeen myötä ylikunnallista verkostoitumista lapsiperhepalveluiden toimijoiden kesken. Mukanaoli myös seurakunnan ja järjestöjen työntekijöitä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteenosalta yhteistoiminta-alueilla oli jo valmiina tai muotoutumassa ylikunnallisen palvelutuotannon konseptit.Hankkeen aikana moniammatilliset kehittämistiimit vakiinnuttivatkin hyvin paikkansa osanaalueiden pysyviä lapsiperhepalveluiden kehittämisrakenteita. Järjestöjen aktiivisuus ja osallistuminenhanketyöhön alueilla vaihteli. Erityisesti hyvää yhteistyötä tehtiin ev.lut.seurakuntien 89 ja MLL:n Pohjois-Pohjanmaanpiirin kanssa.Koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen välinen yhteistyö on tiivistynyt hankkeen aikana ja saanutentistä jäsentyneempiä muotoja. Tiiviin oppilaitosverkoston punominen kehittämishankkeen oleelliseksiosaksi muodosti yhteistyön rakenteellisen perustan. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssaorganisoitui alueellisen kehittäjäverkoston kautta. Kiitettävällä tavalla eri korkeakoulujen opiskelijatovat löytäneet hankkeen opinnäytepankin kautta omiin opintoihinsa hyvin integroituvia aiheitahankkeen keskeisistä kehittämisen teemoista. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus tutustua hanketyönarkeen myös harjoittelujaksojen ja muiden opintojensa kautta. Heidän työpanoksensa on ollutmerkityksellinen erilaisissa hankkeen tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä toiminnallisten kokeilujentoteuttajina työyksiköissä.Kokonaisuutenaan kehittämistyön rakenteena alueella toimiva ja paikalliset olosuhteet hyvin tuntevakoordinaattori tai kehittäjätyöntekijä on osoittautunut muutosta aikaansaavan kehittämistyön perusehdoksi.Kun päävastuu kehittämisestä on alueiden omien toimijoiden vastuulla kehittämistiimeissäja työryhmissä, jalkautuvat ja juurtuvat kehittämisen tulokset luontevalla tavalla osaksi omaatyötä ja palvelurakenteiden työkäytäntöjä jo hankeaikana.Palveluprosessitasoinen kehittämistyö kohdentui laajasti varhaiskasvatukseen, alle kouluikäisten ja esiopetusikäistenpalveluihin, varhaiseen tukeen ja vanhemmuuden tukemiseen sekä palveluprosessien89 Pyhäjärven seurakunta on ollut mukana aktiivisessa roolissa Tukea vertaisille‐pilotissa.

128monitoimijaisten nivelkohtien kehittämiseen. Kaikilla kehittämisalueilla panostettiin varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön,joka keskeisellä tavalla ohjaa lasten hyvinvointiin vaikuttavia kasvun ja tuen prosesseja.Kuntien ja kuntayhtyminen varhaiskasvatussuunnitelmien lisäksi työstettiin myös lapsikohtaisiavarhaiskasvatussuunnitelmia. Koulutuksellista ja konsultatiivista tukea suunnittelun tueksi saatiinOulun yliopiston varhaiskasvatuksen kouluttajilta ja tutkijoilta sekä muilta alueellisen kehittäjäverkostonasiantuntijoilta.Palveluprosesseja kehitettiin eri alueille valikoituneissa piloteissa. Sievin pilotissa mallinnettiin tiedonsiirtoapäivähoidon ja esiopetuksen välillä. Tukea vertaisille - Selänteen mallissa luotiin palvelukonseptivarhaisen tuen työkäytännöiksi. Laajennettu 4-vuotisterveystarkastus on mallinnettu Koillismaankehittämisalueella. Edellä luetellut prosessit on mallinnettu käyttäen ProcessGuide 90 -ohjelmaa. 91 Tarkemmat mallinnettujen prosessien kuvaukset löytyvät tämän PaKaste-hankkeen nettisivuilta.Kallio-Selänteen alueilla mallinnettiin isäryhmätoimintaa 92 . Kallion kehittämisalueella onkäynnistynyt Vanhemmuuden vauvavuosi–palveluprosessin mallinnus, jossa tarkoituksena on antaamoniammatillista tukea ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille vauvan ensimmäisen elinvuodenaikana.Työntekijä- ja työyksikkötasoisena konkreettisena hanketyön tuloksena on kasvatuskumppanuusajattelunvahvistuminen. Tämä tapahtui kouluttamalla uusia kasvatuskumppanuuskouluttajia alueille. Kasvatuskumppanuuson juurtunut joillekin Lapsen hyvä arki-hankkeen toiminta-alueille jo aikaisempienkehittämishankkeiden myötä. Kasvatuskumppanuuden vaikutuksista työkäytäntöjen kehittymiseen jaasiakastyön orientaatioiden muutoksiin on saatu myös tutkimustuloksia 93 , jotka vahvistavat kumppanuusajattelunmerkityksellisyyttä asiakastyön muutosten aikaansaamisessa.Moniammatilliset yhteistyökäytännöt kehittyivät kaikilla kehittämisalueilla ja siirtyivät osaksi työyksiköidenja työntekijöiden osaamista hankkeen toimesta järjestetyn pitkäkestoisen koulutus- ja ohjausprosessinseurauksena. Näitä tuloksia on vaikea konkreettisesti tunnistaa välittömästi hanketyönpäättyessä, mutta verkostoitumisen seurauksena on väistämättä syntynyt uutta ymmärrystä yhteistenasiakaspintojen kautta eri lapsiperhepalveluiden toimijoiden välille.Työntekijä- ja työyksikkötasoisia muutosprosesseja käynnistyi varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisenkoulutuksen kautta. Pedagogisten johtamiskäytäntöjen kehittymisestä esimerkkejä on kuvattualuekohtaisesti tarkemmin hankkeen nettisivuilla julkaistavassa loppuraportissa.Varhaiskasvatussuunnitelmatyön jatkumona käynnistyi prosesseja, joiden avulla suunnitelmat vietiinosaksi arjen pedagogisia käytäntöjä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella tuotettu Arjen käytäntöjen-opason tästä konkreettinen osoitus. Pedagogisia sovelluksia ja uusia käytäntöjä syntyi myöshoivaavan vuorovaikutusleikin ja lasten osallisuuden edistämisen kokeilujen kautta.Varhaisen tuen työmenetelmäosaaminen vahvistui hankkeen aikana. Uusia ja osin jo aiemmin koeteltujatyömenetelmiä (perhenavigaattori, vanhemmuuskortit, Huoli puheeksi, Lapset puheeksi, Iloavanhemmuuteen -opas) otettiin käyttöön eri lapsiperhepalveluissa mm. päivähoidossa, neuvolassa,lastensuojelun perhetyössä ja seurakunnan lapsityössä. Selänteen kehittämisalueella Iloa vanhemmuuteen-oppaat jaettiin kaikille perhepäivähoitajille, jotka käyttivät materiaalia vanhempainilloissaankeskustelun tukena. 9490 Tarkemmin ks. http://www.qpr.fi/ohjelmistot/qpr‐processguide.htm.91 Ne löytyvät kokonaisuudessaan PaKaste ‐hankkeen nettisivuilta http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/juurrutettavathyvat‐kaytannot/view.92 Aiheesta on valmistumassa Minna Karhulan ja Helinä Niskalan opinnäytetyö Keski‐Pohjanmaan ammattikorkeakoulunYlivieskan yksiköstä sosiaalialan koulutusohjelmasta.93 Aiheesta on valmistumassa Terhi Mannisen ja Johanna Kyllin sekä Reija Hietaharjun opinnäytetyöt Oulun seudunammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmasta. Töiden tiivistelmät löytyvät liitteestä 2.94 Työntekijöiden kertovat kokemuksistaan näiden työvälineiden käytöstä hankkeen nettisivuilla julkaistavassa loppuraportissatarkemmin.

129Edelleen jatkuvina ja kehittyvinä prosesseina alueille jää juurtumaan ja leviämään tämän pohjalta eritasoisiakehittämistyön tuloksia. Hankkeen ensimmäisen vaiheen päättyessä on jo tiedossa jatkohankeajalle 1.11.2011–31.10.2013 95 . Siinä on tarkoitus jatkaa, levittää ja syventää Lapsen hyvä arki -hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksia.Koko hankkeen ajan tavoitteiden toteutumista on seurattu arvioimalla eri tavoin kehittämisprosessinetenemistä. Palautetta on kerätty koulutuksista ja tilaisuuksista sekä kehittämispilottien prosesseista(esim. asiakaspalautteet ja tiimien itsearvioinnit). Kullakin kehittämisalueella kehittämiskoordinaattorittoteuttivat kyselylomakepohjaisen väliarvioinnin hankkeen puolivälin tienoilla – Koillismaallakeväällä 2010 ja Kallio–Selänteen alueilla syksyllä 2011. Saatua tietoa käytettiin kehittämistyönprosessin ohjaukseen, solmukohtien tunnistamiseen ja työskentelyn suunnitteluun.Hankkeen päätösvaiheessa arviointia on tehty osana kehitettyjen mallien ja prosessien arviointia. Palautettaon kerätty niin työntekijätasolta kuin asiakkailtakin työkokouksissa, nettikyselyinä, kyselylomakkeilla,vertaishaastatteluilla sekä osana pilottiprosessien ProcessGuide -mallinnustyöskentelyä.Hankkeen tavoitteiden ja odotettujen vaikutusten toteutumisesta tehtiin alku kesästä 2011 webropol-kysely hanketyöhön keskeisesti osallistuneille toimijoille.Tulosten ja tavoitteiden arviointia on tapahtunut ja edelleenkin tapahtuu myös opinnäytetyönä toteutetuissaja toteutuvissa tutkimuksissa, jotka kytkeytyvät hankkeen keskeisiin kehittämisteemoihin96 .4.2. PYSYVÄN KEHITTÄMISRAKENTEEN JUURELLA – KEHITTÄMISTYÖ KALLION JASELÄNTEEN PERUSPALVELUKUNTAYHTYMISSÄ4.2.1 Kehittämisalueiden esittelyKehittämisalue muodostuu kahdesta Paras -puitelain mukaisesti muodostetusta sosiaali- ja terveydenhuollonyhteistoiminta-alueesta. Molemmat yhteistoiminta-alueet on muodostettu neljän kunnan/kaupungintoimesta. Kehittämisalueella on yhteensä 52 602 asukasta, joista lapsia päivähoidonpalveluissa on 1 942 lasta, kaikkiaan 0–6-vuotiaita alueella on 5 234. Prosentuaalisesti alle 6-vuotiaitaon kunnan kustantamassa päivähoidossa 30–50 %, kunnasta riippuen. 97Kuvio 4.14 Kallion peruspalvelukuntayhtymä95 STM:n päätös 30.3.2011 koskien Pohjoisen alueen Kaste – PaKaste II ‐jatkohanketta ja siihen liittyvää Pohjois‐Pohjanmaan osahanketta Lapsen hyvä arki2‐jatkohanketta. Tarkemmin ks.http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/uutiset/pakaste‐ii‐lle‐rahoitus/view 12.8.201196 Tarkemmin liitteessä 2.97 Tilasto‐ ja indikaattoripankki www.sotkanet.fi

130Kallion peruspalvelukuntayhtymä on perustettu 1.1.2008. Kuntayhtymän johtajan alaisuudessa toimiikuntayhtymän hallintokeskus. Hallintokeskuksen operatiivisesta johtamisesta vastaa talousjohtaja.Hallintokeskus palvelee kuntayhtymän kaikkia toimielimiä ja tulosalueita.Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän budjetista,organisaation rakenteesta ja muista hallinnon järjestämisen perusteista. Kunkin jäsenkunnanhallitus nimeää yhtymäkokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa 2 500 asukasta kohden. Asukaslukupohjanaon yhtymäkokousta edeltävän vuoden viimeisen päivän väestömäärä. Yhtymäkokouksessakullakin edustajalla on yksi ääni.Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu yhteensä kolmetoista jäsentä. Ylivieskan kaupunkia edustaahallituksessa viisi (5), Nivalan kaupunkia neljä (4), Sievin kuntaa kaksi (2) ja Alavieskan kuntaa kaksi(2) jäsentä sekä heille valitut henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnostaja taloudenhoidosta soveltuvin osin kuntalain (365/95) 23 §:n tarkoittamalla tavalla 98 sekävalitsee kuntayhtymän johtajan.Yhtymähallituksella on sosiaalijaosto, joka toimii sosiaalihuoltolain 6 §:ssä 99 tarkoitettuna toimielimenä.Sosiaalijaostossa on viisi jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Kuntayhtymänorganisaatio jaetaan tilaajaorganisaatioon ja tuottajaorganisaatioon. Tilaajaorganisaatio koostuuyhtymähallituksesta ja sen toimintaa tukevasta tilaustyöryhmästä. Tuottajaorganisaatio koostuukuntayhtymän johtokunnasta ja sen alaisesta palvelutuotanto-organisaatiosta.Kuntayhtymän johtaja nimeää kuntayhtymän johtoryhmän ja määrää sen tehtävät. Kuntayhtymäntuotanto-organisaation toiminnasta vastaa johtokunta, johon kuuluu yhteensä 3-5 jäsentä ja samamäärä henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenet valitsee yhtymäkokous. Terveyspalvelujohtaja, hyvinvointipalvelujohtajaja talousjohtaja määräävät toimialojensa johtoryhmien kokoonpanot ja niidentehtävät. Tulosalueen johtaja nimeää yhteistyössä oman toimialajohtajansa kanssa tulosalueensa johtoryhmänja määrää sen tehtävät. 100Hankeaikana terveysjohtaja on vaihtunut kerran ja kuntayhtymänjohtaja jätti tehtävänsä vuoden2011 alussa. Hankkeen loppuvaiheessa kuntayhtymän johtajana sekä hyvinvointijohtajana toimi JarmoKivimäki. Hyvinvointipalveluiden johtoryhmään kuuluvat hyvinvointijohtaja Jarmo Kivimäen lisäksivarhaiskasvatuksen palvelujohtaja Marja Ranta-Nilkku, lapsi- ja perhepalveluiden palvelujohtajaPirjo Matikainen, hoito- ja hoivapalveluiden palvelujohtaja Terttuirmeli Haapakoski sekä vammais- jaerityisryhmien palvelujohtaja Anna-Leena Mäntyniemi.Kuvio 4.15 Selänteen peruspalvelukuntayhtymä98 Kuntalaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/1995036599 Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710100 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion internet‐sivut www.kalliopp.fi.

131Selänteen peruspalvelukuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2010. Organisaatiomallina toimii elämänkaariajattelumalli,jossa painotetaan asiakasnäkökulmaa. Organisaatiomalli oli luotu ennen hankkeenalkua ja tulosaluejohtajat oli nimetty. Tulosalueita Selänteellä on kaikkiaan viisi, lasten ja perheidenpalvelujen lisäksi psykososiaaliset palvelut, hoito- ja vanhustyön palvelut, terveys- ja sairaanhoidonavopalvelut, ympäristö- ja rakennepalvelut. Jokaista palvelulinjaa johtaa palvelujohtaja. Näiden yläpuolellaon kuntayhtymän johtaja, kuntayhtymähallitus ja yhtymäkokous. Kuntayhtymä on tuottaja jakunnat ovat tilaajia. Jäsenkuntien valtuustot käyttävät kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Muu päätöksentekokuuluu yhtymähallitukselle, ellei päätösvaltaa ole siirretty hallinto- tai muilla säännöillämuulle toimielimelle tai viranhaltijalle. Yhtymäkokouksen paikkajako perustuu väestömäärään siten,että jokaista alkavaa 1 000 asukasta kohden on yksi edustaja.Yhtymähallituksen muodostaa jäsenkuntien valtuustojen valitsemat jäsenet. Haapajärven kaupunkivalitsee neljä (4) jäsentä, Pyhäjärven kaupunki kolme (3) jäsentä, Kärsämäen kunta kaksi (2) jäsentäsekä Reisjärven kunta kaksi (2) jäsentä. Jokaisella jäsenellä on käytössään yksi ääni. Yhtymähallituksessaon yksilöjaos, jossa on neljä jäsentä. Jaoksen tehtävänä on käsitellä yksilöön kohdistuvia sosiaali-ja terveyshuollon päätöksiä. 101Lasten ja perheiden palveluihin kuuluu palvelujohtaja Heleena Talala, varhaiskasvatuksen palvelujohtajaMinna Hattunen, äitiys- ja lastenneuvolan palvelujohtaja Marja-Leena Lehtomäki, sekä lastensuojeluyksikönpalvelujohtaja Kaija Jokela, 1.4.2011 alkaen Anja Vänttilä.4.2.2 Kehittämisen lähtökohdat, tavoitteet ja suunnitelmatKehittämiskoordinaattori aloitti työskentelynsä 17.8.2009. Toimipaikaksi osoitettiin Nivalan kaupungintalo,josta sisäilmaongelmien vuoksi toimipaikka siirrettiin Nivalan Vilkunan päiväkotiin työntekijöidentyöskentelytilaan. Käytäntö oli kaikille vaikea, joten maaliskuun alusta 2010 muutto tapahtuiYlivieskaan päivähoitotoimistoon, jossa oli tyhjä toimistotila.Kehittämiskoordinaattori ei ollut toiminut alueella itse ennen tätä hanketta, joten alusta muutamakuukausi meni organisaatioiden sisäistämiseen sekä yhteistyökumppaneiden etsimiseen. Heti alustaoli selvää, että molemmilla alueilla kaivattiin yhteisiä toimintamalleja lapsiperhetyöhön. Tavoitteenamolemmilla alueilla oli moniammatillisen yhteistyön syventäminen lapsiperhepalveluiden käytännöntyön tueksi. Pidempi tähtäin oli perhekeskus -mallin synnyttämisessä. Kasvatuskumppanuuden vahvistaminen,vanhempien ja lasten osallisuuden lisääminen sekä ennaltaehkäisevien toimintamallienkehittäminen nousivat keskeisimmiksi tavoitteiksi molemmilla alueilla. Osa kehittämisen kohteistanousi esille asiakaslähtöisen Bikva -arviointimenetelmän tuloksista, osa työryhmien työskentelynkäynnistyessä. Näiden eri kehittämiskohteiden tavoitteena oli löytää uusia malleja arkikäytännöiksi.Hankkeessa kehittämisen lähtökohdaksi oli valittu tuetun prosessikehittämisen malli, jossa korostettiinpaikallisuutta ja toimijalähtöisyyttä. Käytännössä tämä tarkoitti, että kehittämisen kohteet nostettiinpaikallisista tarpeista ja kehittäminen myös toteutui paikallistasolla. Paikallista kehittämistyötä tuettiinkoulutuksella, konsultaatiolla sekä tutkimusyhteistyöllä alueen oppilaitosten kanssa.Hankkeessa käytettiin Bikva -arviointimenetelmää toiminnan sisältöjen rakentamisessa ja lähtötilanteenkartoittamisessa. Bikva tulee tanskan kielen sanoista "Brygerinddragelse i Kvalitetsvurdering"eli "asiakkaiden osallisuus laadunvarmistajana". Bikva -malli on alhaalta ylöspäin toimiva kehittämismalli,jossa päätavoitteena on oppiminen ja kehittyminen. Oppimis- ja kehittymistavoite on erityisestikenttätyöntekijöiden tavoitteena, mutta myös johtajien ja politiikkojen voi olla tärkeää muuttaaratkaisujaan tulosten perusteella. Tavoitteena on selittää, miten arviointiin osallistuvat sidosryhmätkokevat arkensa henkilökohtaisella tasolla. Tavoitteena on myös kyseenalaistaa ja kehittää olemassa101 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen internet‐sivut www.selanne.net.

132olevat käytännöt ja toimintatavat. Mallin etuna on, että sen avulla saavutetaan parempi yhteisymmärryssen välillä, miten asiakkaat kokevat saamansa palvelun eri palvelusektoreilla. Bikva -mallinedellytys on, että organisaatio pystyy olemaan avoin asiakkaiden näkökannoille. Samalla mallin tavoiteon vahvistaa tätä kykyä. Bikva -mallissa tutkijalla on aktiivinen prosessin rakentajan ja tiedon välittäjänrooli. Tällä pyritään varmistamaan se, että osallistujat rohkenevat kertoa kokemuksistaan rehellisesti.102Bikva -menetelmällä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:• Mistä lapsenne/perheenne hyvä arki koostuu?• Millaista tukea vanhempi kaipaa/on saanut vanhemmuuteensa? Mistä? Millaisia kokemuksia?• Millaista tukea vanhempi on saanut perheen arkeen liittyen? Mistä? Millaisia kokemuksia?• Millaista lapsi- ja perhepalvelua olette saaneet Peruspalvelukuntayhtymässä (päivähoito, neuvola,sos.toimi, erityinen tuki) /seurakunta/MLL/muut?• Mitä pidät tärkeänä kunnan/kuntayhtymän tarjoamissa lapsiperhepalveluissa? Miten niitä tulisimielestäsi kehittää?• Mitä muuta haluaisitte kertoa lapsiperhepalveluista?• Millaisia terveisiä haluaisitte kertoa johtajille tai työntekijöille?Kallion ja Selänteen kehittämisalueilla menetelmää toteutettiin talvella 2010–2011 siten, että molemmiltakehittämisalueilta valittiin mukaan yksi pienempi kunta sekä yksi isompi kaupunki. Näinvarmistettiin erikokoisten palvelualueiden käyttäjien kuuleminen. Asiakashaastatteluja tehtiin molemmillakehittämisalueilla kaksi, työntekijähaastatteluja molemmilla alueilla kerran sekä esimiestasonkuulemistilaisuuksia kerran molemmilla alueilla. Seuraavassa esimerkki siitä, kuinka menetelmätoimi:”Jos lapsi on hyvin käyttäytyny hoidossa, niin tulee semmonen tunne, että on itsekin onnistunu(eräs äiti kertoi positiivisen palautteen merkityksestä)jossaki””Hirmu ihanalta, kun nuin sanotaan, että on onnistunu… kaikistahan se tuntuu hyvältä… sais antaaenemmänki positiivista palautetta… tuleekohan sitä annettuakin liikaa sitä negatiivista…” (työntekijä vastasiäidin esittämään ajatukseen)”Henkilöstö tietää kyllä miten tärkeää positiivinen palaute on vanhemmille. On hyvä myös miettiä negatiivisenpalautteen voimaa, kun sen myötä lapselle saatetaan ilta puhua asiasta ja aamulla vielä vakuutellaan,että tänään ei tapahdu moista. Positiivinen palaute tulisi jokaisesta lapsesta löytää!” (esimiesten yhteenvetoasiasta)Selänteen palvelualueella tulokset esiteltiin kuntayhtymänhallituksessa elokuussa 2010. Kallion palvelualueellatulokset jaettiin kuntayhtymäjohtajalle, henkilöstöpäällikölle sekä terveys- ja hyvinvointijohtajille.Kehittämissuunnitelmissa pohjana käytettiin nykytilananalyysia. Nykytilananalyysi tehtiin kehittämiskoordinaattorintoimesta henkilökohtaisella käynnillä eri kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavientoimijoiden luona. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa oli tehty vahaiskasvatukselle suunnitelma vuodelle2010, josta saatiin suunnitelmaan sisältöä. Kallion nettisivuilta saatiin ajanmukaista tietoa, jotatäsmennettiin henkilökohtaisesti eri toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa. PeruspalvelukuntayhtymäSelänne perustettiin vuoden 2010 alusta ja kehittämissuunnitelmaa on linjattu kuntayhtymänstrategioiden mukaisesti. Alkuvaiheessa nettisivut eivät olleet vielä valmistuneet, joten useampitieto kerättiin koordinaattorin toimesta suoraan alueen toimijoilta. Tässä vaiheessa oli toimijoidenerittäin vaikea kertoa Selänteen palvelumalleista, enemmän nousi keskusteluun se mitä kyseisessäkunnassa tai kaupungissa on jo tehty. Lapsen kanssa -hankkeen loppuraportista saatiin ajankohtaista102 Bikva‐menetelmään voit tutustua tarkemmin seuraavassa julkaisussa http://www.sosiaaliportti.fi/File/8579b014‐b4a9‐4ddd‐8f14‐1a40136f2b2f/bikva.pdf

133tietoa lastensuojelun tilasta sekä moniammatillisesta yhteistyöstä Nivala–Haapajärven seutukunnassa,josta Nivala oli jo siirtynyt osaksi peruspalvelukuntayhtymä Kalliota. Kehittämiskoordinaattorityösti kehittämissuunnitelmat, jotka esiteltiin alueiden moniammatillisille kehittämistiimeille ja hyväksytytsuunnitelmat julkaistiin hankkeen nettisivuilla. 1034.2.3 Moniammatilliset kehittämistiimit ja työryhmätMoniammatilliset kehittämistiimit koottiin alueelle kehittämiskoordinaattorin toimesta. Alueen toimijoitakuultiin ryhmää muodostettaessa. Kallion kehittämistiimin jäsenet olivat: Pirjo Matikainen (perhepalvelujohtaja),Marja Ranta-Nilkku (varhaiskasvatuksen palvelujohtaja), Pirjo Jääskelä (avoterveydenhuollonosastonhoitaja), Ulla-Maija Miettilä (varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö/perhepäivähoito),Sari Suhonen (varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö, päiväkodit), Leena Iisakkila(johtava sosiaalityöntekijä/aikuissosiaalityö), 1.4.2011 alk. Kaija Jokela (johtava sosiaalityöntekijä/lastensuojelu),Helena Mäkelä (perhetyönohjaaja), Sirpa Hannula (puheterapeutti), Marjut Parhiala(kehittämispäällikkö),Ulla Hietamäki (erityisesiluokanopettaja Sievistä) Pirkko Pietikäinen(ev.lut.srk Nivala) sekä Pirkko Säily (MLL).Selänteellä kehittämistiimin jäsenet olivat: Heleena Talala (lapsi- ja perhepalveluiden johtaja), MinnaHattunen (varhaiskasvatuksen johtaja), Marja-Leena Lehtomäki (johtava terveydenhoitaja), Elina Nevanoja(lastentarhanopettaja), Hilkka Maliniemi (päiväkodin johtaja), Vuokko Vinberg (varhaiskasvatuksenjohtaja, mukana huhtikuu 2011 saakka), Tuula Lohvansuu (varhaiskasvatuksen ohjaaja), KaijaTiirola (seurakuntapastori, ev.lut.srk Haapajärvi) sekä Pirkko Säily (MLL). Eila Karvonen esiluokanopettajaPyhäjärveltä osallistui kahteen ensimmäiseen kokoukseen.Taulukko 4.32 Kallio-Selänteen alueen moniammatilliset kehittämistiimitKallioAika Paikka Pääkohdat Läsnä16.11.2009 Ylivieska Järjestäytymiskokous 612.1.2010 Nivala Kehittämissuunnitelman esittely, työryhmienmuodostaminen, talousasiat 417.2.2010 Nivala Työryhmien täydentäminen, kehittämissuunnitelmanhyväksyminen, Bikva prosessi 620.4.2010 Ylivieska Työryhmien kuulumiset, koulutuskuulumiset, ajankohtaista1012.10.2010 Ylivieska Työryhmien tilannekatsaus, syksyn toimintasuunnitelmaaja kehittämissuunnitelman päivitys, jatkohanke,opinnäytetyöt 1212.1.2011 Ylivieska Kehittämistyön tilanne työryhmissä, hankkeentalous, 2011 vuoden suunnittelua, Päätösseminaaristakeskustelua, 822.3.2011 Ylivieska Kehittämistyön tilanne työryhmissä, Kallion perhekeskus-työryhmänterveisiä, hankkeen talous,loppuraportti 824.5.2011 Ylivieska Kehittämistyön tilanne työryhmissä, hankkeentalous, jatkohankeen asioita 9103 Kehittämissuunnitelmat löytyvät hankkeen nettisivuilta http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaalapsen‐hyva‐arki.

134Selänne19.9.2011 Ylivieska Ensimmäisen vaiheen päättyminen ja jatkohanke. 1117.11.2009 Kärsämäki Järjestäytymiskokous 513.1.2010 Pyhäjärvi Alueen kuulumisia, kehittämissuunnitelman esittely,työryhmien kokoonpanot suunniteltiin, koulutussuunnittelua817.2.2010 Haapajärvi Hankkeen tilannekatsaus, työryhmät nimettiin,kehittämissuunnitelma hyväksyttiin, koulutusprosesseihinosallistujat todettiin, Bikva -prosessinesittely 815.6.2010 Haapajärvi Esiteltiin alueella työryhmien kehittämiskohteet,hankkeen linkit valtakunnallisesti, Bikva -aikataulu,hankkeen talous, syksyn aikataulut 530.9.2010 Kärsämäki Työryhmien kuulumiset, syksyn toimintasuunnitelma,ajankohtaisfoorumin siirtäminen, hankkeentalous ja ajankohtaiskatsaus 1023.11.2010 Reisjärvi Työryhmien tilannekatsaus, koulutuksista sopiminen,hankkeen terveiset, seurantaraportin jakaminenja talous, jatkohankkeen esittely 1024.2.2011 Pyhäjärvi Työryhmien tilannekatsaus, Heleena Talalan Poske-terveiset,kevään koulutukset käytiin läpi, loppuraportintyöstämisohjeet jaettiin, päätösseminaarinajankohta ilmoitettiin, päätösseminaarista javarhaiskasvatuspäivistä 717.5.2011 Haapajärvi Työryhmien tilannekatsaus, Nuppu -hankkeessakäydyn vierailun pääkohdat, perhekeskusmallistakeskustelua, hankkeen talous, tiedotusasiat ja koulutuksettiedoksi 1019.9.2011 Haapajärvi Ensimmäisen vaiheen päättyminen, jatkohanke 7Kehittämistyö organisoitui molemmilla alueilla työryhmätasolle. Kehittämistiimien jäsenet nimesivätedustajat perustettuihin työryhmiin, jotka olivat kokoonpanoltaan monitoimijaisia. Työryhmien tehtävänäoli konkretisoida kehittämissuunnitelmissa linjattuja kehittämistyön painopisteitä sekä määritelläalueilla pilotoitavia kehittämisen prosesseja. Työryhmät saivat kehittämisideoita Bikva- asiakaslähtöisenarviointimenetelmän esille nostamista asioista sekä keskusteluista toistensa kanssa työryhmienkokoontumisissa.Kulminaatiopisteenä olivat työryhmätyöskentelyjen käynnistymiset. Kehittämiskoordinaattorin ”työrukkasiksi”muodostuneet työryhmät lähtivät työskentelemään kukin omalla aikataulullaan, muttaheti alusta oli tunne siitä, kuinka työntekijät halusivat toimia näissä kehittämisrakenteissa. Työryhmiäperustettiin molemmille kehittämisalueille kaksi; varhaisen vuorovaikutuksen kehittämiseen(VAVU) sekä varhaiskasvatuksen sisällölliseen kehittämiseen (VASU) suuntautuneet ryhmät. Perhepäivähoidonkehittämiseen ajateltiin perustaa yhteinen työryhmä Kallion ja Selänteen työntekijöistä,mutta alueiden eri kehitysvaiheiden vuoksi katsottiin parhaaksi syksyllä 2010 eriyttää työryhmä kuntayhtymienomiksi kehittämistyöryhmiksi.

135Taulukko 4.33 Työryhmien jäsenetTyöryhmä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Peruspalvelukuntayhtymä SelänneVAVUVASUPPHKatja Kosonen, kiertävä erityislastentarhanopettajaHelena Isosalo, terveydenhoitajaSirpa Hannula, puheterapeuttiHelena Mäkelä, ennaltaehkäisevän perhetyönohjaajaAnne Nikunen, lastensuojelun perhetyöntekijäMarica Slöör-Pylväs, terveydenhoitajaPirkko Säily, MLLLeena Sistonen, terveydenhoitajaKati Mäki, perhepäivähoidon ohjaajaSari Suhonen, varhaiskasvatuksen palvelupäällikköKristiina Korpi, perhepäivähoidon ohjaajaMarja Ranta-Nilkku, varh.kasvatuksen palvelujohtajaPirkko Pietikäinen, seurakunnan lapsityönohjaajaHelena Laitila, päiväkodin johtajaPirkko Säily, MLLLeena Heloviita, ohjaajaUlla-Maija Miettilä, palvelupäällikköAnni Sarjanoja, ohjaajaHelena Häivälä, ohjaajaKati Mäki, ohjaajaMarja-Leena Lehtomäki, terveydenhoitajaUlla Lehtola, terveydenhoitajaEeva Aulakoski, perhetyöntekijäMargareetta Viippola, perhetyöntekijäAnna Liimatainen, perhetyöntekijäRiitta Hyvölä, perhetyöntekijäUlla Lehtola, terveydenhoitajaAnneli Tiainen, hoitajaMinna Heinonen, ev.lut srkOuti Lind-Kärkkäinen , MLLVuokko Vinberg, varhaiskasvatuksenohjaajaSirpa Lipponen, varhaiskasvatuksenohjaajaHeli Parkkila, hoitajaJaana Tikka, lastentarhanopettajaHilkka Maliniemi, päiväkodin johtajaEeva Paavola, lto, ryhmäperhepäivähoitoMinna Hattunen, varhaiskasvatuksenjohtajaSäily Pirkko, MLLErja Puranen, ohjaajaSatu Vehkalahti, hoitajaAnu Sippola, päiväkodin johtajaTuula Lohvansuu ohjaajaTaina Myllylahti, hoitaja päiväkotiTyöryhmien työskentely lähti vauhdilla käyntiin keväällä 2010. Työryhmistä nousi esille kehittämisentarpeet, joita hanke lähti yhdessä työntekijöiden kanssa viemään eteenpäin. Välillä työryhmien osallistujiltameinasi loppua usko omaan tekemiseensä, mutta positiivisella palautteella ja kehittämisajatuksenkirkastamisella uutta intoa kehittämiseen taas löytyi ja työryhmät jatkoivat työskentelyään.Tärkeänä oli myös avoin keskustelu siitä, että aina ei heti löydy kohdetta, mitä voisi kehittää. Kuitenkinsäännölliset kokoontumiset takasivat sen, että aina jotain uutta kehittämistä alkoi esiintyä.

1364.2.4 Keskeiset tuloksetRakenteellisia tuloksia Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien alueilla saavutettiin jatkuvanmoniammatillisen yhteistyön nykytilankuvauksen kevään 2009- kevään 2010 aikana 104 . Opinnäytetyöntuloksena oli, että alueen toimijat eivät tunne toistensa työtä eikä yhteistyölle ollut luotu yhteisiämalleja. Molemmilla alueilla yhteistyömallin pohdinta aloitettiin kehittämiskoordinaattorin esittämänkehittämisenrakenteen pohjalta (kuvio 1). Jatkopohdintaa alueelle toi THL:n LapsYTY hankkeenvierailu, jossa esiteltiin THL:n kehittelemää prosessimaista työskentelytapaa 105 . Kehittämisrakennettapohdittiin molemmilla alueilla moniammatillisessa prosessikoulutuksessa TtT Arja Veijolanja TtT Hilkka Honkasen toimesta. Näissä kaikissa malleissa tärkeänä kohtana pidettiin kehittämisensuuntaa käytännön työstä esimiestason kautta toimialajohtajille.Kuvio 4.16 Kehittämisen rakenne hankkeen aikanaJatkuvan prosessikehittämisen mallilla haluttiin tuoda alueille pysyvyyttä kehittämistyöhön. Työryhmientarkoitus on jatkossakin kokoontua 2–3 kertaa syksyllä ja samoin keväällä. Jokaisessa työryhmässäon nimetty puheenjohtaja, joka vastaa yhteydenpidosta moniammatilliseen kehittämistiimiin.Moniammatillisen kehittämistiimin tarkoitus on valvoa strategian toteutumista omilla palvelusektoreillaan.Palvelujohtajille esitetään kehittämistä vaativat kohteet palvelulinjojen kokouksissa, tarvittaessapyydetään lupa uuden mallin toteuttamiselle. Jatkokehittämisen tarve on eri työryhmien välille.VASU -työryhmät molemmilla alueilla työstivät peruspalvelukuntayhtymätasoisen varhaiskasvatussuunnitelman,jotka hyväksyttiin molemmissa yhtymähallituksissa keväällä 2011. Peruspalvelukuntayhtymätasoisetvarhaiskasvatussuunnitelmat 106 löytyvät kuntayhtymän nettisivuilta 107 , joka on kaikkienvanhempien saatavilla. Kalliossa päätettiin tehdä Arjen käytäntöjen -opas henkilökunnan käyttöönvarhaiskasvatussuunnitelman todentumiseksi, joka esiteltiin kuntayhtymän hallitukselle yhdessävarhaiskasvatussuunnitelman kanssa. Selänteen alueella työstettiin lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma-asiakirja kaikille päivähoitomuodoille yhteisenä. Palautetta kerättiin niin henkilökunnaltakuin vanhemmiltakin ensimmäisen toimintavuoden 2010–2011 ajalta. Paula Loukkola oli mukanaVASU -työryhmätyöskentelyssä sekä toimi Vasu-asiakirjan työstämisessä kirjalliseen muotoon. Kalli-104 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion lapsi‐ ja perhepalveluiden yhteistyökäytännöt ‐opinnäytetyöhttps://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/21280/Kirsi_Anttila.pdf?sequence=1.105 Lapsiperheiden palveluiden tarve, saatavuus, laatu ja yhteensovittaminen ‐tutkimushttp://www.stakes.fi/NR/rdonlyres/1DC21E2E‐8003‐48E5‐9A2E‐5287680CD5A3/16904/05_perala.pdf.106 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelmahttp://www.kalliopp.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=12938.107 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen varhaiskasvatussuunnitelmahttp://www.selanne.net/perhepalvelut

137on Arjen käytäntöjen-oppaan sekä Selänteen lapsivasun työstämisessä apuna on ollut kasvatuspsykologianopiskelija Elina Kattilakoski, joka oli hankkeessa harjoittelijana sekä myöhemmin kehittäjätyöntekijänä.Konsultaatiota saatiin molemmille alueille Oulun Yliopistolta KtT Eeva-Liisa Kronqvistiltasekä asiantuntija-apua KM Paula Loukkolalta. Eeva-Liisa Kronqvist kävi vetämässä elokuussa2010 keskusteluiltapäivän alueen toimijoiden kanssa Haapajärven kaupungintalolla, jossa pohdittiinlapsivasua. 108Sievin pilotti (kotoa ja päivähoidosta sivistystoimen järjestämään esiopetukseen) sai alkunsa KallionVASU- työryhmässä kun pohdittiin, missä yhteistyökäytänteissä olisi kehitettävää. Kallion kunnistaSievissä ja Alavieskassa esiopetus on järjestetty pelkästään kunnan sivistystoimessa. Ylivieskassa jaNivalassa esiopetusta annetaan myös Kallion tuottamana päiväkodeissa. Käytäntö on ollut vanhemmillesekavaa, joten tähän kaivattiin kehittämistä. Tässä kehittämisessä konsulttina on toiminut KtTHannele Karikoski Oulun yliopistolta. Tämä prosessi on mallinnettu process guide-mallinnusohjelmalla 109 yhdessä perhepäivähoidon ohjaaja Kristiina Korven ja erityisesiopettaja UllaHietamäen kanssa. Malli löytyy nettisivuiltamme myös seuraavan polun kautta: www.sosiaalikollega.fi/työskentelymallit sosiaalityö, perhetyö ja varhaiskasvatus tiedonsiirron kehittäminen lapsensiirtyessä päivähoidosta/kotoa esiopetukseen.VAVU -työryhmän kehittäminen Selänteen kehittämisalueella lähti käyntiin heti ensimmäisestä tapaamisesta.Heillä oli selkeä halu kokeilla kerran aiemmin jo kokeilemaansa mallia varhaisesta tuestaperheille. Työryhmästä osa oli toiminut toistensa kanssa jo ennenkin, joten yhteistyö oli luontevaa.Tästä prosessista on tehty kuvaus ProcessGuide -mallinnusohjelmalla. 110 Malli löytyy nettisivuiltammeseuraavan polun kautta: www.sosiaalikollega.fi/mallit moniammatillinen yhteistyö Selänteenpilotti – tukea vertaisille. Kallion VAVU -työryhmän työskentely alussa oli sitoutumatonta,koska työryhmän tehtävää ei koettu selkeäksi. Vuoden 2010 loppupuolella työryhmä päätti sitoutuaja osallistua kokouksiin, jonka jälkeen kehittäminen lähti vauhtiin useammallakin kehittämisen kohteella.Perhepäivähoidon työryhmän eriytyessä syksyllä 2010 molempien alueiden sisäiseksi toiminnaksi, alkoikehittämistä tapahtua. Palveluprosessien tasolla molemmat kuntayhtymät halusivat kehittää äkillistävarahoitojärjestelmää. Kalliossa lomakkeet yhdenmukaistettiin, jonka jälkeen työryhmä päätti sulautuaperhepäivähoidon ohjaajien jo olemassa olevaan työryhmään. Tällä kokoonpanolla Kallio työstipedagogista johtamista. Selänteen työryhmässä oli mukana perhepäivähoidon ohjaajien lisäksi perhepäivähoitaja,päiväkodin johtaja sekä päiväkodin työntekijä. Selänteellä laadittiin uusia lomakkeita varahoitoonsekä yhdenmukaistettiin jo olemassa olevia käytäntöjä. Lapselle työstettiin reissukorttihelpottamaan tietojen siirtymistä varahoitoyksikköön. Reissukortti on koettu tärkeäksi, niin vanhempien,kuin henkilökunnankin puolelta. Vanhemmille tehtiin laaja kysely 2011 vuoden alussa varahoidontoimivuudesta, tuloksena oli vanhempien tyytyväisyys uusiin malleihin. Työryhmän työskentelySelänteellä on ollut innokasta ja uudistavaa.108 Tarkemmin hankkeen nettisivuilla julkaistavassa loppuraportissa.109 Sievin pilotti ‐ Tiedonsiirto päivähoidon ja esiopetuksen välillähttp://portaali.sosiaalikollega.fi/qpr811/Portal/QPR.dll?PGPLUGIN&*xlink&VTN=flowchart&SID=iOC0O7afk7wfLl0ssek5WKNmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN=mycontents&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D441872736%3F3_0_441872736_0&UIP=kPb1TguiqNNdMlOZvVXl5G4Nh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS.110 Tukea vertaisille –processguide‐mallinnushttp://portaali.sosiaalikollega.fi/qpr811/Portal/QPR.dll?PGPLUGIN&*xlink&VTN=flowchart&SID=iOC0O7afk7w‐KIGZsmi4nSNmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN=mycontents&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D325070164%3F3_0_325070164_0&UIP=kPb1TguiqNNdMlOZvVXl5G4Nh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS

138Työntekijä ja työyksikkö tasoisia tuloksia saavutettiin eri menetelmien käyttökokemuksilla. Tarkoituksenamenetelmien kokeiluissa oli oman toiminnan kehittäminen yhteistyössä perheiden kanssa. KalliossaNivalan päiväkodissa jaettiin vanhemmille THL:n julkaisu vasusta; Varhaiskasvatus tietoa pientenlasten vanhemmille. 111 Pieni vihkonen jaettiin yhdessä lapsikohtainen varhaiskasvatusuunnitelma-lomakkeen kanssa, jotta vanhemmat voisivat esitteestä saada tietoa varhaiskasvatuksen sisällöstä.Palautetta tuli vain muutamalta vanhemmalta, kun asiasta oli keskustelujen yhteydessä kysytty.Muutama vanhempi ei ollut tutustunut lainkaan esitteeseen. Eeva Koskela, Vilkunan päiväkodin lastentarhanopettajaoli ihmeissään vanhempien vähäiseen kiinnostukseen. Hänen mielestään tämä esiteon helppolukuinen ja houkutteleva ulkoasultaan, johon vanhempien olisi luullut kiinnostuvanenemmänkin.Pirkko Pietikäinen Nivalan seurakunnan lapsityöntekijä on kokeillut perhenavigaattori menetelmää 112perhekerhossa apuna, kun teemana oli perheen arjesta selviytyminen. Paikalla on ollut yleensä äitejäja heitä on kehotettu poimimaan kysymyksiä kotona työstettäväksi yhdessä puolison kanssa. Malliaon käytetty myös yksinhuoltajaperheiden ”olkkarissa”, jossa on pohdittu perheen kysymyksiä ja kasvatusta.Menetelmän kautta on annettu vanhemmille mallia siitä, että lapsesta voidaan puhua ja perheenasioista myös myönteisessä mielessä.Esitteessä Pirkon mielestä on hyvää juuri se, että siinä on positiivinen ote perheen asioihin. PirkkoPietikäinen on esitellyt menetelmää rovastikunnan muillekin lastenohjaajille. Ainoa epäilys käytölleon sen vaatima aika perehtyä malliin, jotta sen voi ottaa käyttöön työssään. Mutta sitten kun senoppii käyttämään, niin sitä voi käyttää monessa tilanteessa. Perhenavigaattorimallia käytettiin myösperuspalvelukuntayhtymä Selänteen vertaistoiminnan leirillä. Käyttökokemus oli positiivinen ja keskusteluoli ollut vilkasta yksinhuoltajaäitien keskuudessa.Iloa vanhemmuuteen -opas 113 , jonka psykologi Satu Korhonen on työstänyt varhaisen vuorovaikutus-menetelmän pohjalta, otettiin käyttöön molemmilla kehittämisalueilla. Selänteen perhepäivähoitajatovat käyttäneet opasta vanhempain illoissa. Tukea vertaisille -leirillä huhtikuussa 2011 opasta käytettiinlapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Vanhemmat ja lapset olivat olleettyytyväisiä tähän ”leikin varjolla” koskettamiseen niin kovasti, että leirin jälkeen useampi perheistäoli käynyt ostamassa kotiin pienen hierontapallon, jolla voi hieroa toinen toista. Kallion kehittämisalueellakiertävät erityislastentarhanopettajat ovat vieneet menetelmää käytäntöön yhdessä hoivaavanvuorovaikutusleikki menetelmän rinnalla 114 .4.2.5 Koulutusprosessit ja ajankohtaisfoorumitMoniammatillisen yhteistyön rakentumiseen saatiin tukea prosessikoulutuksesta, josta vastasivat TtTArja Veijola ja TtT Hilkka Honkanen Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Alueilta osallistui monitoimijainenjoukko työntekijöitä hankkeen aikana viisi kertaa toteutettuun koulutukseen.Vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen pyritään kasvatuskumppanuuden rakentamisenja vahvistamisen avulla Kallion ja Selänteen kehittämisalueilla. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköVarhis-hankkeen aikana Kallion alueelle koulutettiin kasvatuskumppanuuskouluttajia, jotkaovat jatkaneet työskentelyään myös Lapsen hyvä arki -hankkeessa. Keväällä 2010 koulutettiin Kalli-111 Varhaiskasvatus – tietoa pienten lasten vanhemmille http://www.thl.fi/thl‐client/pdfs/f700d1fd‐4540‐47de‐9d69‐ae439f0731f5.112 Perhenavigaattori‐menetelmähttp://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit‐fi/tyon/menetelmat/perhenavigaattori .113 Iloa vanhemmuuteen –opashttp://www.sosiaaliportti.fi/File/a6a1749a‐9bd9‐416a‐b11d‐a4decfc02430/esite_vuorovaikutusleikkiopas.pdf.114 Käyttökokemuksiin voi perehtyä tarkemmin hankkeen nettisivuilla julkaistavasta loppuraportista.

139oon ja Selänteeseen yksi kouluttajapari molemmille alueille sekä syksyllä 2010 Selänteelle yksi pari.Selänteen kouluttajaparit ovat moniammatillisia: toinen kouluttaja on varhaiskasvatuksen esimies jatoinen neuvolan terveydenhoitaja. Alueiden kasvatuskumppanuuskouluttajat osallistuivat 4.4.2011hankkeen järjestämään kasvatuskumppanuuskouluttajien vertaistapaamiseen. Tapaamisessa keskusteltiinkasvatuskumppanuuden kouluttamiskokemuksista ja koulutuksen herättämistä kehittämisenhaasteista. Lisäksi kuultiin pitempään kouluttajina toimineiden sekä THL:n Marjatta Kekkosen puheenvuorojasekä sovittiin verkoston jatkotyöskentelystä.Pedagogisen johtamisen koulutukseen osallistui Kalliosta kuusi henkilöä, joista yksi oli perhepäivähoidonpalvelupäällikkö ja viisi perhepäivähoidon ohjaajaa. Selänteelle tarjottiin neljää paikkaa koulutukseen,mutta heidän rajallisten henkilöstöresurssiensa vuoksi koulutukseen osallistui vain kaksi henkilöä.Molemmat olivat varhaiskasvatuksen ohjaajia, toinen perhepäivähoidon esimies ja toinen ryhmäperhepäivähoidonesimies. Selänteellä kehitettiin oppimisympäristöjä ryhmäperhepäiväkodeissa jatulokset olivat kannustavia. Työntekijöiden halu kehittää ympäristöä nousi ja tähän alettiin kiinnittäähuomiota eri yksiköissä. Perhepäivähoitajien kanssa kokeiltiin häiriöpäiväkirjaan kirjaamista, jottasaatiin selville se, mikä on haastavaa hoitopäivässä. Tätä käytiin läpi hoitajien kanssa vasu-asiakirjanpohjalta ja kokemukset olivat rohkaisevia. (Selänteen osalta toinen ohjaajista siirtyi toisen kunnantehtäviin keväällä 2011). Koulutusprosessi toteutettiin Ediva Oy:n Sanna Parrilan toimesta.Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun rajapintojen työskentelyyn saatiin koulutusta Kirsi Alilan /Ediva Oy,kouluttamana 14.10.2011. Koulutus toteutettiin Kuusamossa, josta oltiin videoyhteydessä Nivalaan.Nivalaan oli kokoontunut Kallion ja Selänteen toimijat yhdessä.Ajankohtaisfoorumeita kehittämisalueella on toteutunut viisi 115 . Alueen oppilaitokset ovat olleet mukanaesittelemässä omaa toimintaansa ja opintotarjontaansa, joita työntekijät voivat käyttää omaanammatilliseen kehittämiseensä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta on ollut opiskelijoita apunakäytännön järjestelyissä.Taulukko 4.34 Ajankohtaisfoorumit Kallion ja Selänteen alueellaAika Paikka Aihe Osallistujat21.11.20099.00–15.0020.3.20109.00–15.00YlivieskanAkustiikka saliKärsämäenFrosteruksenkouluTeemana seminaarissa oli ”Yhessätehen lasten etteen”. Ajankohtaisiakuulumisia lastensuojelusta toiOAMK:n yliopettaja Hilkka Honkanen.Mallia moniammatillisuudestakuultiin Kiimingistä KMMinna Rossi-Salowin ja elto KaisuLindgrenin esittelemänä. Taidekasvatuksenmahdollisuuksistakertoi KM Helena MalmivirtaTilaisuudessa tuotiin ajankohtaisiakuulumisia Oulun Yliopistolta KtTEeva-Liisa Kronqvist:n toimesta;Lapsen äänen kuuleminen, Haukiputaanhuolen puheeksi ottamisenmallista kertoi päivähoidonjohtaja Eila Huotari sekä THL:nerikoistutkija Niina Halme väitös-154 Kallion lasten japerheiden palveluidentyöntekijääSelänteeltä 93 ja Kalliosta118 lasten ja perheidenpalveluiden työntekijää115 Tutustu tarkemmin Lapsen hyvä arki –hankkeen ajankohtaisfoorumeiden sisältöihinhttp://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsen‐hyva‐arki/koulutuksia‐1

140kirjansa pohjalta isän osuudestalapsiperheiden arkeen. THL:ntutkija kertoi THL:n omastahankkeesta Laps-YTY:sta, jossaon moniammatillinen näkökulma.Aiheena oli työntekijöiden kuuleminenpajatyöskentelyn avulla.Pajat olivat jaettu paikallistentyöryhmien mukaisestiAiheena oli: Yhdessä lapsen parhaaksi.KM Paula Loukkola Oulunyliopistolta kertoi tilaisuudessamitä kasvatuskumppanuus on jamitä se vaatii työntekijän näkökulmastasekä vanhemmilta. Marja-LeenaLehtomäki ja Eeva Aulakoskikertoivat vertaistuen mallista.Aiheena oli ”Tiijetäänkö me sitämitä toiset Kalliossa tekkee?” Erisektorien edustajat kertoivatajankohtaisia kuulumisia omaltatoimialueeltaan: neuvolatarkastukset,ennaltaehkäisevä perhetyösekä kasvatuskumppanuus. Oulunyliopistolta ajankohtaista asiaaesiopetuksesta kävi kertomassaHannele Karikoski, KT.11.11.201017.00–20.00Nivala Niva-Kaijan koulu123 Kallion lasten japerheiden palveluidentyöntekijää3.2.201117.00–20.00HaapajärvenseurakuntataloPaikalla oli 114 lasten japerheiden palveluidentyöntekijää ja kaksi äitiä31.3.201117.00–20.00Ylivieska JokirannankouluPaikalla oli 129 Kallionlasten ja perheiden palveluidentyöntekijää10.9.20119.00–15.00Ylivieska,Akustiikka saliPäätösseminaari, PääpuhujanaAnna-Maija Puroila, opinnäytetöidenesittelyä, pilottien esittelyä,Erja Rusanen ”Varhaisen vuorovaikutuksenmerkitys”-luentoPaikalla oli 214 Kallion jaSelänteen lapsiperhepalveluidentoimijoita sekäyhtymähallitusten edustajatmolemmilta ppkyalueiltaEnsimmäinen ajankohtaisfoorumi toteutui päällekkäin Selänteen Tyrni-hankkeen 116 kanssa, jolloinSelänteen lasten ja perheiden palveluista ei osallistunut kukaan. Selänteen moniammatillinen kehittämistiimiei nähnyt enää tarpeellisena järjestää keväälle 2011 uutta ajankohtaisfoorumia.Pitkäkestoisimpana konsultaatioprosessina molemmilla kehittämisalueilla oli Varhaiskasvatussuunnitelmientyöstäminen. Loppukeväästä 2010 kehittämisalueilla aloitettiin kuntayhtymävasun työstäminen,jonka asiantuntijatukena toimi Paula Loukkola, Oulun yliopistolta. Lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelma-asiakirjan aloitusvaiheessa molempien alueiden VASU -työryhmien jäsenille järjestettiinkonsultatiivinen tilaisuus Eeva-Liisa Kronqvistin kanssa 16.8.2010. Paikalla oli 7 henkilöä Selänteeltäja 4 Kalliosta sekä MLL:n vapaaehtoistoiminnanohjaaja.116 Tyrni –hanke https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S10983.

141KT Hannele Karikoski on ollut konsultaatio apuna Sievissä käynnistyneessä tiedonsiirron mallissa.Hannele Karikoski oli mukana ensimmäisessä työryhmän kokouksessa 30.8.2010 Acropat ConnectProfession -yhteyden kautta Oulusta.Selänteen monimammatillinen toimijajoukko oli videoyhteydessä Kuusamoon laajojen 4-v. terveystarkastustenjärjestämisestä 9.2.2011. Videoyhteyden jälkeen pidettiin kokousta siitä, miten Selänteelläjatkuu 4-vuotistarkastusten uudistaminen.Kaikki Kallio–Selänteen alueilla hankkeen toimesta toteutetut koulutus- ja konsultaatioprosessit onkoottu liitteeseen 4.6.4.2.6 Verkostoyhteistyö ja tiedottaminenMoniammatillisen yhteistyön mallinnukseen otettiin vaikutteita TUKEVA -hankkeen tekemästä perhevalmennuksenuudistamistyöstä. TUKEVA -hankkeen työntekijät kävivät esittelemässä toimintaansaYlivieskassa 31.5.2010. Mukana oli molempien alueiden työntekijöitä (Selänteestä 5 ja Kalliosta 9).Mukana tapaamisessa oli Nuppu -osahankkeesta kaksi hanketyöntekijää. Tilaisuus videoitiin ja kehittämiskoordinaattoriteki Kallioon ja Selänteeseen kaksi cd-levyä ja Nupun hanketyöntekijöille yhden.Tarkoituksena oli, että keskustelua voi myöhemmin käydä videon avulla myös muiden yksikössätoimivien työntekijöiden keskuudessa.Palvelurakenteen uudistamisen myötä alueella kävi THL:n edustajat Marja-Leena Perälä sekä NinaHalme LapsYTY -hankkeesta, jossa kootaan lapsiperheiden palvelut ja terveyttä edistävät yhteistyökäytännöttoimintaa ohjaavaksi verkostomalliksi 117 . Alueelle kohdistettiin 12.1.2011 arviointia sentoimivuudesta kokeellisella tutkimusasetelmalla. Mukana tutkimuksessa olivat Kallion ja Selänteenjohtajat sekä työntekijät. Tutkijat halusivat kuulla myös lapsiperheiden edustajia ja tämä toteutettiinSievissä saman päivän iltana. Sievissä erityisesiopettaja Ulla Hietamäki teki suuren työn saadessaanpaikalle tulemaan vanhempia viikon varoitusajalla.Selänteen toimijat kävivät Nuppu -hankkeen vieraana tutustumassa Kokkolan perhekeskusmalliin23.3.2011. Selänteellä on Haapajärven kaupungissa perhekeskukselle tilat, toiminnan sisältöä ja senmukaisia toimijoita vielä mietitään. Tarkoitus on, että samalla mallilla avataan oma perhekeskus jokaiseenSelänteen alueen kuntaan. Kallion edustajat kävivät 14.2.2011 Heinolassa tutustumassa Silta-hankkeeseen. 118 Heillä oli kehitetty perhekeskusmallia, josta Kallion toimijat olivat kiinnostuneet.Kalliossa tehtiin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten (IVA) arviointi Oulun ammattikorkeakoulunylemmän tutkinnon suorittajien toimesta. Mukana oli työntekijöitä, henkilökuntaa, yhtymähallituksenjäseniä sekä asiakkaita. Tämän pohjalta kehittämispäällikkö Marjut Parhiala tekee esityksen yhdessäperhekeskustyöryhmän kanssa siitä, miten Kalliossa jatkossa tulisi perhepalvelut järjestää. Vuoden2011 loppuun mennessä tulisi olla näkemys palvelujen tarjoamisesta valmiina.MLL:n Pohjois-Pohjanmaanpiirin koordinoima VETO 119 -hanke sijoittui yhdeltä osaltaan Kallion ja Selänteenkehittämisalueille, joka toi lisäarvoa MLL:n paikallistoimijoiden aktivoimiseen VETO-hankkeen palkkaaman vapaaehtoistyöntekijän toimesta. Hankkeen työntekijä Pirkko Säily aloittitoimintansa alueella keväällä 2010. Lapsen hyvä arki -hankkeen kehittämiskoordinaattorin toimesta117 Lapsiperhepalveluiden yhteistyökäytäntöjen johtaminen –LapsYTY ‐hankehttp://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/hanke?id=22485118 Perhekeskustoiminta Heinolassahttp://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Lapsiperheiden_palveluja_Heinolassa/Perhekeskustoiminta/Perhekeskustoiminta.htm119 Vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus (VETO –hanke) http://pohjois‐pohjanmaa.mll.fi/toiminta/lapsi‐japerhetoiminta/vapaaehtoistoiminnan‐ammatilline/

142hän pääsi heti ensimmäisellä työviikollaan mukaan alueen toimijoiden verkostoon. Vapaaehtoistoiminnanohjaaja on ollut mukana molempien kehittämisalueiden kehittämistiimeissä, VAVU-työryhmissä sekä alkuun myös VASU -työryhmissä. Lapsen hyvä arki -hanke on ollut esillä vapaaehtoistoiminnanohjaajankautta MLL:n valtakunnallisella tasolla esimerkkinä yhteistyöstä eri hankkeidenvälillä. Lapsen hyvä arki hanke mainittiin MLL:n Pohjois-Pohjanmaanpiirin vuosikertomuksessa yhteistyökumppanina.Kehittämisalueella toimii monta oppilaitosta. Ylivieskassa toimii Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu(sosionomikoulutus) sekä Ylivieskan ammattiopisto (lähihoitaja- sekä perhepäivähoitajien koulutus),Oulaisista mukana on ollut Oulaisten ammattiopisto (lähihoitajakoulutus). Oulun seudunammattikorkeakoulu on ollut mukana Oulusta (perus- ja ylemmän tutkinnon suorittajat) sekä heidänOulaisten yksikkö (sairaanhoitaja- sekä terveydenhoitajakoulutus). Iisalmesta on ollut mukana Savoniaammattikorkeakoulu (sosionomikoulutus sekä sairaanhoitajakoulutus). Raudaskylän kristillinenopisto on mukana alueellisessa kehittäjäverkostossa VOITTO -hankkeen 120 edustajana.Lapsen hyvä arki hanke on ollut esillä paikallisessa lehdistössä hankeaikana seuraavasti:• 23.11.09 Kallion ajankohtaisfoorumista. Kalajokilaakso -lehti.• 29.10.09 Haapajärven lapsiasiainvaltuuston järjestämästä tilaisuudesta oli artikkeli Maaselkälehdessä. Lapsen hyvä arki -hanke esiteltiin tilaisuudessa kehittämiskoordinaattorin toimesta.• 26.4.2010 Pyhäjokiseutu -lehdessä oli kehittämiskoordinaattorin henkilökuva, jossa Lapsenhyvä arki - hanke esiteltiin.• 27.9.2010 Paikallislehti Selänteeseen tehtiin artikkeli Lapsen hyvä arki -hankkeen käynnistämästävertaisryhmätoiminnasta ja perheleiristä.• 27.12.2010 ”Uusi isäryhmä Ylivieskaan”, jossa kerrottiin opiskelijoiden aikeista aloittaa isäryhmäyhdessä neuvolan perhevalmennuksen kanssa. Kalajokilaakso -lehti• 14.1.2011 ”Vanhemmat testasivat THL:n tutkimusta Sievissä.” Artikkelissa kerrottiin THL:nLaps-YTY hankkeen vetäjien professori Marja-Leena Perälän sekä erikoistutkija Nina Halmeenvierailusta alueella. Kalajokilaakso -lehti• 2.2.2011 ”Lapsen arki innoittaa yhteistyöhön” kertoi Sievin esikouluun siirtyvien lasten vanhemmillesuunnatusta tiedotusillasta. Artikkelissa haastateltiin vanhempia. Kalajokilaakso-lehti• 7.2.2011 ”Pieni lapsikin kaipaa lomaa” Paula Loukkolan pitämästä luennosta Selänteen ajankohtaisfoorumissa.Kalajokilaakso -lehti sekä Keski-Pohjanmaa -lehti• 7.2.2011 ”Pilottileiri innosti osallistumaan” artikkelissa oli esillä vertaistuen malli Selänteeltäterveydenhoitaja Marja-Leena Lehtomäen ja perhetyöntekijä Eeva Aulakosken esittämänä Selänteenajankohtaisfoorumista. Selänne -lehti• 4.4.2011 ”Kallio lisää terveystarkastuksia” kertoi ajankohtaisfoorumin sisällöstä. Kalajokilaakso-lehti• 11.2.2011 ”Kilvan äänessä isäkerhossa” kertoi isien tuntemuksista isäryhmän merkityksestä.Kalajokilaakso -lehti• 7.9.2011 ”Ylivieskassa puhetta lapsen hyvästä arjesta” Ennakkouutisointi 10.9.2011 Päätösseminaarista.Kalajokilaakso lehti• 11.9.2011 ”Isäksi tulemiseen tukea vertaisryhmästä – Iso elämänmuutos puhuttaa” Opiskelijoidenja isän haastattelu Päätösseminaarista. Kalajokilaakso -lehti• 11.9.2011 ”Yksinhuoltajille vertaisryhmiä Selänteen kuntiin – Äideille lisää itsetuntoa”. Tukeavertaisille mallin haastattelu Päätösseminaarista. Kalajokilaakso -lehti• Vapaaehtoistoiminnan ohjaajan osallistuminen kuntayhteistyöhön Lapsen hyvä arki -hankkeenkautta. MLL Pohjois-Pohjanmaan piirin vuosikertomus ja tilipäätös 2010.120 VOITTO –hanke http://voittohanke.blogspot.com/

1434.3 KEHITTÄMISTYÖ KOILLISMAAN KAIROILLA4.3.1 Koillismaan kehittämisalueLapsen hyvä arki -hankkeen Koillismaan kehittämisalueen muodostivat Kuusamon, Posion ja Taivalkoskenkunnat. Kuusamon kaupungin visio ”Kuusamo – täältä päen kahtoen maaliman napa. Täälläasiat tehdään – ei paremmin eikä huonommin – vaan vähän eri tavalla.” 121 sopii hyvin kuvaamaanmyös alueen kehittämistyötä. Pitkät etäisyydet ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että lapsiperhepalvelujenkehittämisessä on alueella luotu omanlaisia ratkaisuja ja kehitetty palveluja ennakkoluulottomasti.Kuusamon asukasluku oli 31.12.2010 mukaan 16 492 henkilöä, joista 0–6-vuotiaita1 189 122. Taivalkoski esittäytyy omilla nettisivuillaan sanoin ”Puhtaat, vapaat vedet. Laajat erämaat,selkoset. Loistavat luonto- ja kuntoliikuntamahdollisuudet. Väljyyttä, hiljaisuutta, tuhansia tarinoita,vieraista tykkääviä aitoja ihmisiä.” 123 Taivalkoskelaista kehittämistyötä voisi kuvata vastuuntuntoiseksipuurtamiseksi, jossa aherruksesta ei pidetä niin suurta meteliä. Taivalkosken väestömäärä on 4459, joista 0–6-vuotiaita 326. Posio – sanojensa mukaan Lapin taikamaa 124 sijaitsee entisen Lapin lääninalueella, mutta nivoutuu alueellisesti hyvin osaksi PaKasteen Pohjois-Pohjanmaan osahanketta.Posiolla asukkaita oli 31.12.2010 tilaston mukaan 3 874, joista 0–6-vuotiaita 151.Lasten ja perheiden palvelut rakentuvat hankekunnissa hallinnollisesti eri tavoin. Kuusamossa allekouluikäisten lasten ja heidän perheidensä palvelut kuuluvat lapsi- ja perhetyöhön, joka on osa kasvatus-ja sivistystoimen organisaatiota. Taivalkoskella palvelut ovat osa sosiaalipalveluja poislukienesiopetus, joka kuuluu sivistyspalveluihin. Posiolla palvelut ovat perusturvalautakunnan alaista toimintaalukuun ottamatta sivistyslautakunnan alaisuudessa toimivaa esiopetusta. Koillismaan kunnistaKuusamo oli mukana edeltävässä kehittämishankkeessa, Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Varhiksessa.125Koillismaan kehittämisalueen kunnat ovat ainakin toistaiseksi itsenäisiä, kukin oman kuntansa palvelurakenteestaja palveluiden tuottamisesta vastaavia kuntia. Lasten ja perheiden palveluissa on kuntienkesken yhteisiä sopimuksia, mm. lastensuojelun sosiaalipäivystys hoidetaan kolmen kunnan yhteistyössä.Pienissä kunnissa ei ole kaikkia palveluja saatavilla, joten käytännössä palvelurakenteissaon alueellisia järjestelyjä; mm. Kuusamon perheneuvolan palvelut ovat kaikkien kolmen kunnan käytettävissäja sama lastenlääkäri työskentelee osana neuvolapalveluja koko alueella.Kuusamo-Taivalkoski-Posio- alueen kehittämiskoordinaattorina toimi KK Anu Määttä. Hän oli työsuhteessaKuusamon kaupunkiin ja työskenteli kokoaikaisena 17.8.2009–31.7.2011 sekä 20 % työajalla1.8.–31.10.2011 välisenä aikana. Alueen kehittämiskoordinaattori siirtyi tehtävään Kuusamonkaupungin varhaiskasvatuksesta päivähoidonohjaajan tehtävistä. 126Lapsen hyvä arki -hankkeessa kehittämiskoordinaattorin tehtäviin kuului mm:• verkostoituminen hankkeen työntekijöiden, paikallisten toimijoiden sekä muiden yhteistyötahojenkesken• hankesuunnitelmaan ja hankekuntien palvelurakenteeseen perehtyminen121 Kuusamon internet‐sivut www.kuusamo.fi122 Tilasto‐ ja indikaattoripankki SOTKAnet www.sotkanet.fi123 Taivalkosken internet‐sivut www.taivalkoski.fi124 Posion internet‐sivut www.posio.fi125 Sinun?Minun?Meidän. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke Varhis 2006–2008.http://www.sosiaalikollega.fi/julkaisut/tyopaperit‐ja‐muut‐julkaisut/Varhis_loppuraportti_2008.pdf126 Anu Määttä toimi myös osa‐aikaisena Kuusamon kehittämiskoordinaattorina Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköVarhiksessa ajalla 1.1.2007–31.12.2008.

144• Koillismaan talouteen kuuluva kirjanpito sekä laskutus Kallion peruspalvelukuntayhtymään• kasvatuskumppanuus -kouluttajana ja työmenetelmäohjaajana Kuusamossa toimiminen sekäPosion ja Taivalkosken kouluttajien tukeminen ja ohjaus• moniammatillisen kehittämistiimin sekä kunta- ja substanssikohtaisten työryhmien työskentelynkoordinointi ja toiminnan juurruttaminen• alueen kehittämissuunnitelman laatiminen ja päivittäminen yhteistyössä kuntatoimijoidenkanssa• kehittämissuunnitelman mukaisen toiminnan koordinointi• asiakaslähtöisiin menetelmiin tutustuminen sekä vertaishaastattelun suunnittelu ja toteutus• opiskelija- ja oppilaitosyhteistyön koordinoiminen alueella• ajankohtaisfoorumien sekä muiden koulutustilaisuuksien järjestäminen• arviointitiedon kokoaminen kuntatoimijoilta• loppuraportin kokoaminen alueelta4.3.2 Kehittämistyön käynnistyminen ja työryhmien nimeäminenKuusamon kaupunki oli mukana Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Varhiksessa 2006–2008 127 ,mihin perustuen Kuusamossa oli jo valmiina Lapsen hyvä arki- hankkeen hankesuunnitelman mukaisiarakenteita ja työ käynnistyi alueella jouhevasti. Muun muassa Varhiksen aikana aloitettu Kasvatuskumppanuus-koulutus jatkui uudessa hankkeessa vastaten hyvin hankkeen tavoitteiden mukaiseenkehittämistyöhön ja henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistamiseen. Posion ja Taivalkoskenkunnat tulivat mukaan uusina hankekuntina ja lapsiperhepalveluihin liittyvä yhteistyö oli ollutalueella aikaisempina vuosina satunnaista.Kuusamossa hanketyö käynnistyi hankesuunnitelmaan, hankkeen tavoitteisiin ja Varhiksen aikanalaadittuun kehittämissuunnitelmaan perehtymällä. Taivalkosken ja Posion kuntien osalta kehittämiskoordinaattoriperehtyi kunnan palvelurakenteeseen nettisivuja tutkailemalla sekä vieraili kunnissakeskustellen päivähoidosta vastaavien päivähoidon ohjaajien kanssa kartoittaen nykytilaa ja kuulostellenodotuksia ja tavoitteita hankkeelle. Kehittämiskoordinaattori kävi esittelemässä hanketta lähinnäpäivähoidon työntekijöille erilaisissa työkokouksissa ja myös työntekijät pohtivat lapsen hyväarki -teemaa ja kehittämistarpeita oman arkityönsä näkökulmasta. Lisäksi alkuvaiheessa käynnistettiinyhteistyö Kuusamon ja Taivalkosken alueella toimineen Kuusamon Mielenterveyden Tuki Ry:nPerhe perheen tukena- projektin 128 kanssa.Koillismaan kehittämisalueen ensimmäinen yhteinen suunnittelukokous pidettiin 18.8.2009 Taivalkoskella.Kokouksessa käytiin läpi hankesuunnitelmaa ja hankkeen tavoitteita, talouteen ja hallinnointiinliittyviä asioita, pohdittiin hankkeen rakenteita ja perustettavia työryhmiä sekä sovittiin kuntakohtaisistakehittämiskoordinaattorin käynneistä ja kokouksista. Kuntakohtaiset aloituskokouksetpidettiin lokakuussa 2009. Aloituskokouksissa nimettiin kuntakohtaiset työryhmät ja kuntien edustajatKoillismaan moniammatilliseen kehittämistiimiin 129 . Työryhmien kokoonpanoissa tapahtui hankkeenaikana jonkin verran elämistä muuttuneiden työtilanteiden, äitiyslomien, paikkakunnalta muuttojenjne. vuoksi.Kuntakohtaisiin työryhmiin ja Koillismaan kehittämistiimiin kuuluivat hankkeen toiminta-aikana seuraavatjäsenet: Kuusamon työryhmä; Aini Naumanen (lapsi- ja perhetyön johtaja), Sirpa Pitkänen/EevaRaunio, Jaana Ronkainen, Tarja Vuorela, (päivähoidonohjaajat), Soile Suorajärvi (kiertäväerityislastentarhanopettaja), Päivi Kovanen (neuvolan osastonhoitaja), Satu Koski (seurakunnastalapsityön ohjaaja), Hilppa Lampila (diakoniatyöntekijä), Marika Villikka (seurakuntapastori), Heidi127 Sinun? Minun? Meidän. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke Varhis 2006‐2008.128 Kuusamon mielenterveyden tuki ry http://www.hyvanmielentukea.fi/kuusamon‐mielenterveyden‐tuki‐ry.html129 Kehittämistiimin ja työryhmien kokoonpanot löytyvät osoitteesta http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjoispohjanmaa‐lapsen‐hyva‐arki/kehittamistyo‐kuusamo‐posio‐taivalkoski

145Kokko-Martiskainen (johtava sosiaalityöntekijä), Elsa Koivuranta (perheneuvoja) ja Riitta Saapunki(kotipalveluohjaaja).Posion työryhmä; Eija Helisten (päivähoidon vastaava), Raili Varanka (lastentarhanopettajat) ja OutiMustonen (erityislastentarhanopettaja), Suvi Kajava/Sari Ylisirniö (perhetyöntekijä), Helena Haapsaari(terveydenhoitaja), Minna Ruokamo/Helli Soudunsaari/Arja Mourujärvi (seurakunnan lastenohjaajat)ja Outi Sassali/Paula Posio (MLL:n paikallisyhdistys).Taivalkosken työryhmä; Hanna Suutari (päivähoidon ohjaaja), Sirpa Kinnunen (lastentarhanopettaja),Ulla Väisänen (lastenhoitaja), Pirkko Väisänen (perhetyöntekijä neuvola) ja Johanna Kurtti (perhetyöntekijäsosiaalityö), Auli Leskelä (esiopetuksen opettaja), Anu Suomalainen (esiopetuksen opettaja),Marianne Tyni (sosiaalityöntekijä), Birgitta Ojala (johtava sosiaalityöntekijä), Kaarina Rauhala(seurakuntapastori), Terhi Keränen (MLL:n paikallisyhdistys), Raili Alaloukusa (Mammakahviosta) jaLiisa Tyni (vanhempien edustaja).Koillismaan kehittämistiimi; Kuusamosta Aini Naumanen (lapsi- ja perhetyön johtaja), Sirpa Pitkänen/Jaana Ronkainen/ Tarja Vuorela (päivähoidonohjaajat), Marika Ylhäinen (perheneuvolan psykologi)/ Elsa Koivuranta (perheneuvoja), Heidi Kokko-Martiskainen (johtava sosiaalityöntekijä), HilppaLampila (seurakunnan diakoniatyöntekijä) ja Päivi Kovanen (neuvolan osastonhoitaja). Posiolta EijaHelisten (päivähoidon vastaava), Suvi Kajava/ Sari Ylisirniö (perhetyöntekijä) ja Outi Sassali (MLL:nedustaja). Taivalkoskelta Hanna Suutari (päivähoidonohjaaja), Auli Leskelä (esikoulun opettaja), HeliVääräniemi (terveydenhoitaja) ja Kaarina Rauhala (seurakuntapastori).Taulukko 4.35 Koillismaan kehittämistiimin kokoukset ja käsitellyt asiatAika Paikka Pääkohdat Läsnä9.11.2009 Kuusamo Järjestäytymiskokous. Hankeorganisaatio. Kuntakohtaistenaloitustilaisuuksien materiaali. Oppilaitosyhteistyö. Vertaishaastattelu-aineistonkeruu. Koulutusasiat.1414.1.2010 Posio Kehittämissuunnitelman luonnos. Raportti ja talous 17.8.-31.12.2009. Vertaishaastattelun ja ajankohtaisfooruminsuunnittelu. Kevään aikataulut.14.4.2010 Taivalkoski Tilannekatsaus. Kehittämissuunnitelman päivitys. Hankeyhteistyö.Vertaishaastattelun tuloksia. Talousasiat.2.9.2010 Kuusamo Edellisen toimintakauden arviointikooste. Syksyn toimintasuunnitelma/kehittämissuunnitelman päivitys. Ajankohtaisfooruminvalmistelu. Talouskooste. Ajankohtaiskatsaus.2.12.2010 Posio Ajankohtaiset kuulumiset valtakunnallisesti ja alueellisesti.Hankkeen hallinnointi ja talous. Vuoden 2011 toimintasuunnitelma.Ajankohtaisfoorumin ja päätösseminaarinaikataulutus ja ohjelmarunko. Oppilaitosyhteistyön tilanne.Katsaus opinnäytetöihin. Loppuraportti ja arviointi. Keväänkokousaikataulut.17.3.2011 Taivalkoski Ajankohtaiskatsaus. Loppuraportti ja arviointi. Kevääntoimintasuunnitelma. Hankkeen hallinnointi ja talous. Syksyn2011 koordinoinnin resurssit. Hankkeen loppukaudenkokousaikataulut.9.9.2011 Kuusamo Kehittämistyön tilannekatsaus. Hankkeen väliraportti ja 10101010108

146talous. PaKaste2- jatkohanke. Koillismaan päätösseminaari.Loppuraportti ja arviointi. Lastensuojelu-yhteistyö.22.9.2011 Taivalkoski Ensimmäisen hankevaiheen päättyminen. Jatkohankkeenkäynnistyminen.9Kehittämistiimin kokousmuistiot löytyvät hankkeen internet-sivuilta 130 . Hankkeen tulosten rakenteellistatasoa edustavat moniammatilliset kuntakohtaiset työryhmät ja ylikunnallinen kehittämistiimikoettiin merkityksellisiksi ja niiden toimintaa halutaan jatkaa myös tulevaisuudessa. Lapsiperhepalvelujentoimijoista on tarpeellista kokoontua säännöllisesti keskustelemaan arjen ilmiöistä, yhteisistärajapinnoista ja lapsiperhepalvelujen kehittämistyöstä myös jatkossa.4.3.3 KehittämissuunnitelmaHankesuunnitelman mukaisesta Koillismaan kehittämissuunnitelman laadinnasta vastasi kehittämiskoordinaattoriyhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Kehittämissuunnitelmassa linjattiin alueenlapsiperhepalvelujen kehittämistoimintaa sekä sen edellyttämiä konkreettisia toimia. Suunnitelmatoimi myös konkreettisena yhteistyön ja sitouttamisen välineenä mukana olevien toimijoiden kesken.Suunnitelma laadittiin hankkeen toiminta-ajalle, päivitettiin syyskuussa 2010 ja julkaistiin hankkeenverkkosivuilla 131 .Koillismaan hankekunnissa oli työstetty viime vuosina lasten- ja nuorten hyvinvointiohjelmia, varhaiskasvatussuunnitelmia,lähisuhde- ja perheväkivallan toimintasuunnitelmia, lastensuojelusuunnitelmiasekä muita kuntien omia strategioita ja suunnitelmia, joissa oli linjattu lasten ja perheiden palvelujenkriittisiä menestystekijöitä ja kehittämissuuntia. Nämä asiakirjat ohjasivat osaltaan myöshankkeessa tehtävää kehittämistyötä.Kehittämiskoordinaattori kartoitti hankekuntien lapsiperhepalvelujen nykytilaa hankkeen alkuvaiheessa.Alueella pidetyissä kuntakohtaisissa aloitustilaisuuksissa oli mukana laaja joukko lasten japerheiden parissa työskenteleviä toimijoita kuntasektorilta sekä järjestö- ja vapaaehtoispuolelta.Koillismaan hankekuntien alkuvaiheen kokouksissa esille nousi muun muassa seuraavia kehittämisenteemoja: moniammatillinen yhteistyö, vanhempien osallisuus, lapsen äänen kuuleminen, kotikasvatuksenja vanhemmuuden tukeminen arjessa, resurssien oikea kohdentaminen, ennaltaehkäisevätyöote ja varhainen puuttuminen, nivelvaiheissa yhteistoiminnan tehostaminen, henkilöstön ammatillisenosaamisen vahvistaminen / kouluttaminen (kasvatuskumppanuus, huolen puheeksi ottaminen,varhaisen tunnistamisen menetelmät ja työkäytännöt), yhteiset linjaukset eri toimijoiden välillä, selkeätrakenteet, erityisen tuen tarpeisiin vastaaminen, hankkeiden keskinäinen yhteistyö, varhaiskasvatussuunnitelmantodentuminen sekä uuden lastensuojelulain ja neuvola-asetuksen velvoitteet.Aloituskokouksista koottua aineistoa työstettiin kehittämistiimissä kehittämissuunnitelman tarkentamiseksi.Lapsen hyvä arki -hankkeen yhtenä tavoitteena oli vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja kuulla vanhempienääntä palvelujen kehittämisessä. Koillismaan kuntien osalta asiakaslähtöisen menetelmänpohjaksi valittiin Anna-Leena Välimäen kehittämä Vertaishaastattelu- menetelmä 132 . Perinteisestä130 Tutustu tarkemmin kehittämistyöhön Kuusamo‐Posio‐Taivalkoski alueellahttp://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsen‐hyva‐arki/kehittamistyo‐kuusamo‐posio‐taivalkoski131 Koillismaan kehittämissuunnitelma löytyy hankkeen verkkosivuilta linkistähttp://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsen‐hyva‐arki/kuusamo‐taivalkoski‐posio/kehittamistyokuusamo‐taivalkoski‐posio/view132 Menetelmästä tarkemmin Seppänen‐Järvelä (toim.) Vertaismenetelmät kehittävän arvioinnin välineinä.http://www.sosiaaliportti.fi/Page/87efb398‐9216‐4d8c‐be81‐d76eee055fca.aspx

147haastattelusta poiketen vertaishaastattelussa ei ole haastattelijaa ja haastateltavaa, vaan kyseessä ontasavertaisten kumppaneiden keskustelutilanne. Vertaishaastattelun toteuttaminen suunniteltiin yhteistyössäkasvatustieteiden opiskelijan ja kehittämistyössä mukana olevan henkilöstön kanssa. Menetelmänvalinnan perusteena oli mm. se, että vertaishaastattelu voi olla jatkossa arjen työkalu henkilöstöllevanhempien äänen kuulemiseksi.Vertaishaastattelussa vanhemmat keskustelivat vertaisinaan annetuista teemoista ja kokosivat terveisensäyhteiselle koontipaperille. Vertaiskeskustelun tarkoituksena oli antaa vanhemmille/huoltajillemahdollisuus kertoa mielipiteensä lapsen hyvästä arjesta ja näkemyksensä kuntien lapsiperhepalveluistasekä ajatuksensa palvelujen kehittämisestä. Koillismaalla haastatteluun osallistui keväällä 201059 varhaiskasvatusikäisten (0–8-v.) lasten vanhempaa eri palvelujen käyttäjäryhmistä.Vertaishaastattelussa vanhemmat vastasivat seuraaviin kysymyksiin:• Millaisista asioista lapsen hyvä arki muodostuu?• Millaista tukea tarvitset/ saat vanhempana lapsen hyvän arjen toteutumiseksi?• Millaiseksi koet lapsiperheiden palvelujen tilanteen kunnassasi?• Millä tavoin voit vaikuttaa? Miten tulet kuulluksi?• Miten haluaisit vaikuttaa? Millaisia odotuksia yhteistyölle?• Millaisia kehittämistarpeita lapsiperhepalveluihin liittyy?• Mitä muuta haluaisit sanoa?• Palaute vertaishaastatteluun osallistumisesta – ruusut ja risutHaastattelun aineistossa todettiin, että ”lapsen hyvä arki ei vaadi erikoisuuksia”. Hyvän arjen toteutumiseksi”lapsi tarvitsee tunteen, että hän on tärkeä ja rakastettu juuri omana itsenään” ja vanhempienhyvinvointia pidettiin edellytyksenä lapsen hyvälle arjelle. Omaan vanhemmuuteensa koillismaalaisetvanhemmat kokivat saavansa tukea puolisoltaan ja sosiaaliselta verkostolta, mutta kaivattiinmm. neuvoja ja ohjausta, konkreettista lapsen hoitoapua ja hengähdystaukoja.Lapsiperhepalvelujen tilanne koettiin keskimäärin hyväksi – palveluista tiedottamisen tärkeyttä korostettiin.Varhaiskasvatukseen kaivattiin osassa vastauksista lisää perhepäivähoitopaikkoja ja tilapäisenhoidon mahdollisuutta. Omat vaikuttamismahdollisuudet koettiin hyvin vaihtelevasti. Osa koki,”ettei voi vaikuttaa juuri mitenkään” ja toiset taas totesivat, että ”osallistumalla toimintaan ja antamallapalautetta voi vaikuttaa”. Vanhemmat toivoivat, että ”joka paikassa jaksetaan ajatella kaikkiayksilöinä, erilaisina”. Lapsiperhepalvelujen välille toivottiin ”saumattomampaa yhteistyötä vanhempienmielipidettä kunnioittaen”.Vertaishaastatteluun osallistumisen vanhemmat kokivat ”hyvänä tapana vaikuttaa” ja he saivat keskusteluissatukea vertaisiltaan – ”mukava vaihtaa mielipiteitä samassa elämäntilanteessa olevienkanssa”. Yhden vanhemman palautteessa todettiin, että ”ihan loistavaa, että juuri lapsia koskevia palvelujahalutaan kehittää”. Vanhemmat toivoivat, että vastaavia haastatteluja järjestettäisiin säännöllisesti.Haastattelujen pohjalta tehty yhteenveto käsiteltiin henkilöstön kanssa kevään 2010 aikana ja esiteltiinalueen ajankohtaisfoorumissa 133 . Palaute välitettiin myös vanhemmille. Saatua tietoa hyödynnettiinkehittämissuunnitelman laatimisessa. Kuntien toimijat suhtautuivat hyvin vakavasti vanhempienpalautteisiin ja poimivat niistä näkemyksiä omien palvelujensa kehittämiseksi. Syyskuussa 2010 Posiollapidettiin avoin keskustelutilaisuus vanhemmille, päättäjille ja lapsiperhepalvelujen toimijoille. Tilaisuuteenosallistui 25 henkilöä. Toukokuussa 2011 kehittämiskoordinaattori esitteli hanketyötä javertaishaastatteluprosessia Posion kunnan valtuustoseminaarissa. Vertaishaastattelun toteuttamises-133 Diasarja vertaishaastattelusta löytyy hankkeen www‐sivuilta osoitteestahttp://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsen‐hyva‐arki/koulutuksia‐1/anu‐maatta‐koillismaanvertaishaastattelun‐antia.pdf

148sa ja aineiston käsittelyssä oli apuna varhaiskasvatuksen opiskelija Kristiina Karppinen Oulun yliopistolta.Tämä eri tahojen kanssa käyty pohdinta lapsen hyvästä arjesta ja kehittämistarpeista vei kehittämisprosessiapaikallistasolla eteenpäin toimijoita ja asiakkaita kuullen. Yhteisten keskustelujen myötäkehittämistyön "punaiset langat" hahmottuivat kehittämisen teemoiksi ja konkreettisiksi toimenpiteiksi,jotka kirjattiin alueen kehittämissuunnitelmaan.4.3.4 Kehittämistyön tavoitteet, keskeiset toiminnot ja tuloksetKoillismaan kehittämistyön painopisteinä olivat moniammatillinen yhteistyö, varhainen tunnistaminenja tukeminen, asiakkaan osallisuus, kasvatuskumppanuus sekä peruspalvelujen kehittäminen mm.varhaiskasvatuksen pedagogiseen johtamiseen ja varhaiskasvatussuunnitelmiin liittyen. Eri teemoihinliittyen tavoitteena oli henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistaminen sekä yhteistyö tutkimuksen,koulutuksen ja käytännön työn välillä. Kehittämistyön konkretisoituminen tapahtui pääosin kuntakohtaistenmoniammatillisten työryhmien työskentelyn kautta. Lisäksi kunnissa työskenteli pienempiäsubstanssikohtaisia työryhmiä, mm. laajennettuun 4-vuotisterveystarkastukseen ja varhaiskasvatussuunnitelmienpäivitykseen liittyen.Moniammatillinen yhteistyön kehittämisen tavoitteena oli tarkastella yhteistyötä lasten ja perheidenpalveluissa toimivien kesken, luoda uusia rakenteita sekä mallintaa keskeisiä palveluprosesseja.Työskentelyä tuki Koillismaan kehittämisalueen yhteinen koulutusprosessi, jossa kouluttajina toimivatOulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön yliopettajat Arja Veijola jaHilkka Honkanen. Koulutuksessa olivat mukana kuntakohtaisten työryhmien jäsenet sekä muita lapsiperhepalvelujentoimijoita alueelta. Koulutusta oli viisi iltapäivää (22.4.2010 Posio, 16.9.2010 Kuusamo,17.11.2010 Taivalkoski, 1.3.2011 Posio ja 7.4.2011 Kuusamo).Koulutuksen myötä kehittämistyön tarkasteluun otettiin rakenteellisella tasolla mm. moniammatillisetpalaverikäytännöt. Koordinaattorin tekemän koosteen pohjalta kuntatoimijat pohtivat olemassaolevien palaverirakenteiden toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Mikä on kunkin toimijan rooli javastuu? Miten eri toimijoiden erilainen osaaminen saadaan perheiden kannalta parhaaseen käyttöön?Koulutuksessa pureuduttiin myös tiimityön rakentamiseen ja kehittämiseen, mihin liittyen käytettiintyövälineenä itsetutkiskelua sekä Resurssireppu-materiaalia 134 , mikä koettiin hyvin antoisana ja hyödyllisenä.Kouluttajien johdolla pohdittiin myös, mitä hanke on tuottanut yksilö-, työyhteisö-, kuntajaKoillismaan tasolla. Lisäksi pohdittiin tiimikäytäntöjä, tiimisopimusten sisältöjä sekä saatiin konkreettinenmalli tiimisopimusten laadintaan. Viimeisenä koulutuspäivänä pureuduttiin perhekeskus -malliin sekä tarkasteltiin perhekeskuksessa vaadittavaa osaamista kuntakohtaisesti.Koillismaalla koulutusprosessiin osallistui keskimäärin parisenkymmentä lasten ja perheiden palvelujentoimijaa. Keskeisenä antina osallistujat kokivat toisiin ja toisten työhön tutustumisen. Monenlaisiaajatuksia jäi koulutuksesta itämään, tiimisopimusmalli ehkä kaikkein konkreettisimpana. Kuusamossakeskiössä oli palaverikäytäntöjen tarkastelu ja Posiolla innostuttiin perhekeskus -ajattelusta.Taivalkoskella koulutusprosessi käynnisti moniammatillisen huoli -tiimin perustamisen kuntaan. Moniammatillisenyhteistyön kehittämisestä voitte lukea tarkemmin luvusta 3.Moniammatilliseen yhteistyöhön liittyen Taivalkoskella toteutui Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunsosionomi-opiskelija Oona Parviaisen moniammatilliseen perhetyöhön liittyvä opinnäytetyö.Opinnäytetyön selvitystyön tavoitteena oli löytää keinoja parantaa eri viranomaisten yhteistyötäperhetyössä asiakkaan osallisuus huomioiden.134 Ilpo Vuorinen 2002. Tiimin rakentajan ja työyhteisön kehittäjän ResurssiReppu.

149Kehittämistyön edetessä alueella nousi tarve uudistetun lastensuojelulain, ennaltaehkäisevän lastensuojelunja lastensuojeluilmoituksen avaamiseen kentän toimijoille. Lokakuussa 2011 toteutettiinvarhaiskasvatuksen ja lastensuojelun rajapintatyöskentelyyn pureutuva koulutustilaisuus. Kouluttajanatoimi Kirsi Alila Ediva Oy:stä. Lastensuojelun teemaan liittyen saimme huhtikuussa 2011 yhteistyökumppaniksiOulun yliopistolta varhaiskasvatuksen opiskelijan (Anne Kerälä), joka alkoi opintoihinsaliittyen tehdä kartoitusta alueen varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyöstä. Selvitystyönsuunnittelupalaveri pidettiin kesäkuussa 2011 ja varsinainen työskentely käynnistyi syksyllä2011. Yhteistyökumppaneiksi nimettiin varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun edustajat kustakin kunnasta.Lapsen hyvä arki -hankkeen rakenteina olleet moniammatillinen kehittämistiimi ja kuntakohtaisettyöryhmät tukivat omalta osaltaan kyseisen kehittämisteeman konkretisoitumista alueella. Keväällä2011 käynnistyi laaja-alainen kuntien välinen rakenteellinen yhteistyö perhetyöhön liittyen. Verkostonensimmäisen tapaamisen kokoajana toimivat perhetyöntekijät Taivalkoskelta. Tapaamiseen, jokapidettiin 4.4.2011, osallistui 21 perhetyön toimijaa Kuusamosta, Taivalkoskelta, Pudasjärveltä ja Kainuunkunnista. Tapaamisessa tutustuttiin uuteen verkostoon, esiteltiin erilaisia perhetyön käytänteitäsekä pohdittiin perhetyön haasteita. Osallistujat kokivat päivän voimaannuttavana ja vertaistukeaantavana. Seuraava tapaaminen sovittiin pidettäväksi lokakuussa 2011. Vastaavaa verkostoa ollaankokoamassa neuvolatyön toimijoiden kesken. Ensimmäisen tapaamisen koollekutsuvat Posion äitiysjalastenneuvolan toimijat syksyllä 2011.Neuvolatyön näkökulmasta moniammatillinen yhteistyö konkretisoitui hankkeessa uuden neuvolaasetuksenmukaisen laajennetun 4-vuotisterveystarkastus -mallin laatimisessa. Kaikissa kolmessahankekunnassa laadittiin vuoden 2010 aikana kuntakohtaisissa työryhmissä yhteistyölomake saatekirjeineen.Alueella päädyttiin yhdenmukaiseen malliin mm. kaikissa kunnissa lastenlääkärinä työskentelevänlääkärin työn helpottamiseksi. Laajennetun 4-vuotisterveystarkastusten osalta kunnissa pohdittiinmyös moniammatillista prosessia ja eri toimijoiden roolia sekä asiakkaan osallisuutta kokonaisuudessa.Myös mallin arvioinnista sovittiin kuntakohtaisesti. Menetelmänä sovittiin käytettäväksivertaishaastattelua. Taivalkoskella asiakaspalautetta koottiin huhtikuussa 2011 lomakekyselynä, kunvertaishaastattelun ajankohta ei sopinut monelle vanhemmalle. Pääosin vanhemmat kokivat mallinhyvänä, mutta myös kritiikkiä esitettiin mallin edelleenkehittämiseksi. Kuusamossa arviointi oli tarkoitustoteuttaa joulukuussa 2010, mutta määräaikaan mennessä kehittämiskoordinaattorille ei tullutyhtään ilmoittautumista. Mallinnustyössä hyödynnettiin TUKEVA -hankkeen mallinnuksia jaTHL:n erikoissuunnittelija Arja Hastrupin konsultaatiota. Taivalkosken kunnan mallista ei ole raportissaerillistä tekstiä. Kunnan laajennetun 4-vuotisterveystarkastuksen lomake ja saatekirje löytyväthankkeen internet-sivuilta 135 .Palveluprosessien mallinnusta tehtiin Process Guide -mallinnusohjelmalla, johon kehittämiskoordinaattorisai koulutusta. Laajennetun 4-vuotisterveystarkastukseen liittyvää prosessia työstettiin kuntakohtaisissatyöryhmissä ensin fläppityöskentelynä. Varsinainen mallinnus tehtiin yhdessä Kuusamonlastenneuvolan ja päivähoidon työntekijöiden kanssa loppukeväästä 2011. Mallinnus julkaistiin hankkeeninternet-sivuilla 136 kesäkuussa 2011. Kuusamon mallin pohjalta on tarkoitus muokata vieläomat prosessikuvaukset Taivalkosken ja Posion kunnille. Syksyllä 2011 käynnistyi laajennettuun 4-vuotisterveystarkastukseen liittyen opinnäyteyhteistyö Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialanopiskelijoiden Sari Lehdon ja Marjo Lehdon kanssa. Yhteyshenkilöinä toimii Kuusamon laajennetun4-vuotisterveystarkastuksen työryhmä.135 Lapsen hyvä arki –hankkeen internet‐sivut http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/pohjois‐pohjanmaa‐lapsen‐hyvaarki.136 Kuusamo – Laajennettu 4‐vuotistarkastus processquide‐mallihttp://portaali.sosiaalikollega.fi/qpr811/Portal/QPR.dll?PGPLUGIN&*xlink&VTN=flowchart&SID=iOC0O7afk7weKYzts‐Hn508NmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN=mycontents&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D518978411%3F3_0_518978411_0&UIP=kPb1TguiqNNdMlOZvVXl5G4Nh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS.

150Varhaisen tunnistaminen ja tukemisen teemaan perehdyttiin keväällä 2010. Jari Sinkkosen luentojenhenkilöstökoulutuksen teemana oli ”Lapsen terve ja epäterve aggressio” ja yleisöluennolla kuultiin”Mitä lapsi tarvitsee hyvää kasvuun”. Henkilöstökoulutukseen osallistui alueelta 126 lapsiperhepalveluidentoimijaa ja yleisöluennolla oli noin 400 kuulijaa. Lisäksi alueella osallistuttiin Mielenterveydenkeskusliiton Lapset puheeksi -menetelmäkoulutukseen. Koulutuksen järjesti Kuusamon MielenterveydenTuki Ry:n Perhe perheen tukena -projekti.Uutena työvälineenä otettiin käyttöön Perhenavigaattori 137 mm. alueen lastenneuvoloissa, perhetyössäja kiertävän erityislastentarhanopettajan työssä. Lisäksi Perhenavigaattoriin tutustuttiin kasvatuskumppanuuskoulutuksissa.Materiaalia hyödynnettiin myös laajennetun 4-vuotisterveystarkastus -mallin laadinnassa. Myös Vanhemmuuskorteista 138 saatiin muutamia käyttökokemuksia mm. Posionperhetyössä ja Kuusamossa Kirkkokedon esiopetuksessa.Posion lastenneuvolan terveydenhoitaja aloitti uutena työmuotona kotikäynnit varhaisen tunnistamisenja tukemisen edistämiseksi. Taivalkoskella päiväryhmis Pirpanassa käynnistyi tammikuussa 2011uutena työmuotona leikkikerho, joka pohjautuu Theraplay -vuorovaikutusterapiaan 139 . Idea leikkikerhonkäynnistämiseen lähti vetäytyvän lapsen tukemisesta. Yhteistyössä ovat olleet mukana konsultoivaerityisopettaja sekä toimintaterapeutti. Kokemukset leikkikerhosta ovat olleet antoisia.Vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen tukemiseksi kuntien toimijoille hankittiin alkuvuodesta 2011oikeudet Iloa vanhemmuuteen – vuorovaikutusleikkiopas vanhemmille -materiaaliin 140 . Tarkoituksenaon jakaa opasta vanhemmille eri lapsiperhepalveluissa mm. päivähoidon perheiltojen aikana.Lapsen hyvä arki- hankkeen yhtenä tavoitteena oli vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja kuulla vanhempienääntä palvelujen kehittämisessä. Asiakkaiden näkökulman kartoittamiseksi Koillismaan alueellakäytettiin Anna-Leena Välimäen kehittämää Vertaishaastattelu -menetelmää. Vertaishaastattelunähtiin välineenä, jota kentän toimijat voivat suhteellisen helposti käyttää omassa arkityössään asiakasnäkökulmankartoittamiseksi ja sitä on tarkoitus käyttää jatkossa substanssikohtaisen tiedon keräämiseen.Asiakkaan osallisuuteen liittyen alueella on tekeillä Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden(Johanna Ollila, Tiia Raiskio ja Jonna-Mari Tiirola) toimesta opinnäytetyö ”Osallisuus vanhempiennäkökulmasta päivähoitopalveluissa”. Opinnäytetyösuunnitelma valmistui vuodenvaihteen tienoillaja 5.4.2011 vanhemmille pidettiin infotilaisuus. Huhtikuun 2011 loppuun mennessä suoritettiin aineistonkeruuja siihen liittyvä työ on tällä hetkellä raportointivaiheessa 141 .Kasvatuskumppanuus -teema oli hyvin vahva juonne Koillismaan kehittämistyössä. Kuusamossa päättyitammikuussa 2011 kuudes peruskoulutusryhmä ja kahden ryhmän työmenetelmäohjaukset jatkuvataikataulun mukaisesti vuoden 2011 loppuun. Taivalkoskelle ja Posiolle koulutettiin hankkeentoimesta kouluttajaparit keväällä 2010 ja he saivat ensimmäiset peruskoulutukset päätökseen omissakunnissaan joulukuulla 2010. Kehittämiskoordinaattorin tukemana kuntiin laadittiin suunnitelmatkoulutusten toteuttamisesta paikallisesti. Koulutusosaamista jaettiin alueella kouluttajien kesken.Kasvatuskumppanuuskouluttajana toimiva kehittämiskoordinaattori avasi Posion ja Taivalkoskenkouluttajille työmenetelmäohjaus-menetelmää sekä jakoi aiheeseen liittyvää materiaalia kouluttajienkäyttöön. Kuusamossa käynnistyi tammikuussa 2011 päättyneen kasvatuskumppanuuskoulutuksentyömenetelmäohjaukset hieman uudella rakenteella. Tapaamiset toteutettiin tiiviissä yhteistyössäperhepäivähoidonohjaajan kanssa yhdistäen kasvatuskumppanuuden työmenetelmäohjaus, pedagoginenjohtamisen rakenne sekä perhepäivähoitajien kuukausikokous.137 Perhenavigaattori http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit‐fi/tyon/menetelmat/perhenavigaattori.138 Vanhemmuuskortit http://www.terapianetti.fi/vanhemmuuskortit.html.139 Theraplay ‐terapia http://www.theraplay.fi/.140 Iloa vanhemmuuteen – vuorovaikutusleikkiopas vanhemmille http://www.sosiaaliportti.fi/File/a6a1749a‐9bd9‐416a‐b11d‐a4decfc02430/esite_vuorovaikutusleikkiopas.pdf.141 Tarkkemmin liitteessä 2.

151Koillismaan kehittämisalueella hankeaikana toteutuneet koulutus- ja konsultaatioprosessit on koottuliitteeseen 4.7.Kuusamossa on kehitetty kasvatuskumppanuuskoulutuksen myötä mm. päivähoidon aloitusprosessiasekä työmenetelmäohjaustyyppisen rakenteen luomista osaksi päivähoidon pedagogista johtamista.Taivalkoskella kasvatuskumppanuuskoulutuksen rinnalla on tarkasteltu omahoitajuutta ja pienryhmätyöskentelyä.Päivähoidon esimiehet ylläpitävät kasvatuskumppanuuden teemoja työpaikkakokouksissasekä jalkauttamalla sosionomiopiskelijoiden (Markus Fabritius ja Riikka Fyrstén) Varhis-hankkeen aikana opinnäytetyönä laatimaa Yhdessä lapsen parhaaksi -opasta.Kasvatuskumppanuuteen liittyen Kuusamossa on meneillään kaksi Oulun seudun ammattikorkeakoulunsosionomiopiskelijoiden opinnäytetyötä. Reija Hietaharjun työn aiheena on tutkia alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta. Opinnäytesuunnitelma valmistuisyksyllä 2010 ja haastattelut suoritettiin helmikuulla 2011. Yhteistyössä ovat olleet kehittämiskoordinaattorinlisäksi päivähoidonohjaaja sekä tutkimuspäiväkotien lastentarhanopettajat. JonnaKyllin ja Terhi Mannisen opinnäytetyössä tutkitaan lastentarhanopettajien kokemuksia kasvatuskumppanuuskoulutuksenvaikuttavuudesta. Suunnitelma valmistui alkuvuodesta 2011 ja haastatteluttoteutettiin maalis-huhtikuulla. Molemmat opinnäytetyöt tukevat hyvin alueen kasvatuskumppanuus-teemaa ja antavat valmistuessaan hyvää arviointitietoa. 142Kasvatuskumppanuuteen ja varhaisen tuen teemoihin liittyen Taivalkoskella pidettiin tammikuussa2011 vanhempien ja päivähoidon henkilöstön yhteinen ilta. Tilaisuudessa konsultoiva erityislastentarhanopettajaavasi omaa rooliaan varhaisen ja erityisen tuen toimijana alueella. Lisäksi kehittämiskoordinaattorialusti kasvatuskumppanuudesta. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 25 henkilöä. Tilaisuudenteemoja jatkotyöstettiin ryhmiskohtaisissa vanhempainilloissa myöhemmin keväällä.Koillismaan kasvatuskumppanuuskouluttajat osallistuivat huhtikuussa 2011 hankkeen järjestämäänkasvatuskumppanuuskouluttajien vertaistapaamiseen. Tapaamisessa keskusteltiin kasvatuskumppanuudenkouluttamiskokemuksista ja koulutuksen herättämistä kehittämisen haasteista. Lisäksi kuultiinpitempään kouluttajina toimineiden sekä THL:n Marjatta Kekkosen puheenvuoroja sekä sovittiinverkoston jatkotyöskentelystä.Peruspalveluiden kehittämiseen liittyen Koillismaan alueen päivähoidon vastaavat ohjaajat sekä kehittämiskoordinaattoriosallistuivat vuoden 2010 aikana Ediva Oy:n Varhaiskasvatuksen johtamisenprosessikoulutukseen. Koulutuksella tavoiteltiin eväitä pedagogiseen johtamiseen, verkostoyhteistyöhönsekä kehittämistyön juurtumiseen osaksi perustyötä. Koulutukseen liittyen alueen päivähoidonesimiehet laativat ja toteuttivat omia yksikköjään ja työntekijöitään ajatellen pedagogisen ohjauksensuunnitelmia mm. varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja kasvatuskumppanuuden teemoihinliittyen. Palveluprosessitasolla alueen kunnissa päivitettiin varhaiskasvatussuunnitelmia. Taivalkoskellapureuduttiin kunta- ja yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien päivitykseen,Kuusamossa ja Posiolla lapsikohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelma -lomakkeeseen. Varhaiskasvatussuunnitelma-prosessien tukena oli KM Paula Loukkolan konsultaatio kaikissa kolmessa kunnassa. 143Varhaiskasvatussuunnitelmien päivitystyön yhteydessä alueella ”löydettiin” MLL:n julkaisemat materiaalit.Neuvolalle entuudestaan tuttuja Lapsi eri ikäkausina -vihkoja, Apua -sarjan lehtisiä sekä mediaanliittyviä julkaisuja hankittiin myös muiden lapsiperhepalvelujen toimijoiden työn tueksi.Rukan päiväkodissa käynnistyi syksyllä 2010 koulutuksesta saadun varhaiskasvatussuunnitelmapohjaisenkehityskeskustelumallin pilotointi. Prosessissa hyödynnettiin myös häiriöpäiväkirjoja. Kehi-142 Opinnäytetöiden abstraktit löytyvät liitteestä 2.143 Varhaiskasvatussuunnitelma ‐prosesseista ja pedagogisen johtamisen prosesseista on raportoitu tarkemmin hankkeennettisivuilla julkaistavassa kehittämistyön tuloksiin keskittyvässä loppuraportissa.

152tyskeskustelujen ja häiriöpäiväkirjojen antia tutkailtiin yksikön palavereissa ja poimittiin kehittämisenkohteet. Prosessi eteni hyvin suunnitelmallisesti ja konkreettinen kehittämistyö kohdistui siirtymätilanteisiinja leikin kehittämiseen. Yksikössä paneuduttiin leikkiympäristön kehittämiseen, leikin kehitysvaiheisiinsekä aikuisen rooliin lapsen leikin tukijana. 144 Kesän korvalla Rukan pilottiin kytkeytyiopinnäyte-yhteistyö. Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijat Laura Backman, IdaHentilä ja Petra Puroila alkavat tehdä syksyllä 2011 opinnäytetyötä leikkiin liittyen.Tuetun prosessikehittämisen mallin mukaisesti sisällöllisiä kehittämisteemoja ja kehittämistyötä tuettiinkoulutuksella ja konsultaatiolla. Isompina prosessikoulutuksina toteutuivat jo aiemmin mainitut kasvatuskumppanuus-,varhaiskasvatuksen johtaminen- ja moniammatillisen yhteistyön koulutukset.Hankkeen tarjoamaa koulutusta täydentämään Kuusamon kaupunki tilasi Sanna Parrilalta (Ediva Oy)varhaiskasvatussuunnitelmiin liittyvän koulutuspäivän marraskuussa 2010 ja lapsikohtaisesta varhaiskasvatussuunnitelmastalokakuussa 2011, mitkä tukivat hyvin varhaiskasvatussuunnitelmien kehittämisprosessiaalueella.Moniammatillisen yhteistyön koulutusprosessin myötä Taivalkoskelle perustettu Huoli-tiimi osallistuisyksyllä 2011 Huoli puheeksi -koulutukseen 145 .Paikallisesti eriytyvinä koulutuksina toteutettiin kasvatuskumppanuusperuskoulutuksia sekä kasvatuskumppanuudentyömenetelmäohjauksia. Kouluttajina työskentelivät Kuusamossa kehittämiskoordinaattoriAnu Määttä ja lastentarhanopettaja Anja Niemi, Posiolla erityislastentarhanopettajaOuti Mustonen ja lastentarhanopettaja Raili Varanka sekä Taivalkoskella lastentarhanopettaja SirpaKinnunen ja lastenhoitaja Ulla Väisänen.Varhaiskasvatussuunnitelmien kehittämisprosesseissa toimi konsulttina Paula Loukkola Oulun yliopistolta.Hän osallistui kaikkien kolmen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma-prosesseihin olemallaAcrobat Connect Professional (ACP)- tai puhelinyhteydellä mukana varhaiskasvatussuunnitelmatyöryhmienkokouksissa tai kommentoimalla tekstejä sähköpostitse. Laajennettuun 4-vuotisterveystarkastukseen liittyen konsultoitiin THL:n Arja Hastrupia puhelimitse ja yhteisten koulutustilaisuuksientauoilla. Taivalkosken omahoitajuuteen ja pienryhmätyöskentelyyn liittyen kehittämiskoordinaattorikonsultoi hankkeen alkuvaiheessa Marja Hiitola-Moilasta, joka oli toiminut kehittämiskoordinaattorinaVarhis -hankkeessa kyseisen teeman tiimoilta.4.3.5 AjankohtaisfoorumitOma roolinsa kehittämistyön juurruttamisessa ja osaamisen kehittämisessä oli alueella järjestetyilläajankohtaisfoorumeilla, joissa sisällöllisten luentojen ohella jaettiin kehittämistyön edetessä saatuakokemustietoa ja kehittämisen näkökulmia paikallisten toimijoiden toimesta. Koillismaan ensimmäinenajankohtaisfoorumi pidettiin 25.3.2010 Kuusamon lukiolla teemalla ”Asiakkaan osallisuus”. Kouluttajanatoimi Seija Järvi. Kehittämiskoordinaattori kertoi kuulijoille vertaishaastattelun toteutuksestaja tuloksista ja hankkeen projektipäällikkö esitti katsauksen hankkeen ajankohtaisiin asioihin.Tilaisuudessa oli mukana 79 osallistujaa eri ammattialoilta.Koillismaan toinen ajankohtaisfoorumi pidettiin Taivalkoskella 23.9.2010 teemalla ”Moniammatillinenkumppanuus”. Tilaisuuteen osallistui 55 lapsiperhepalvelujen toimijaa Koillismaan kunnista. Kouluttajinatoimivat Hilkka Honkanen ja Arja Veijola. Kuntakohtaisten työryhmien jäsenet vetivät tilaisuudessakehittämisteemojen mukaisia työpajoja (laajennettu 4-vuotisterveystarkastus, Kasvatuskumppanuus,Perhetyö, Varhainen tukeminen, Varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen osallisuus, Las-144 Rukan kehittämistyön pilotista tarkemmin hankkeen nettisivuilla julkaistavassa loppuraportissa.145 Huolen puheeksiottaminen http://info.stakes.fi/verkostomenetelmat/FI/puheeksiottaminen/index.htm.

153tensuojelu). Työpajatyyppinen työskentely koettiin hyvin antoisaksi ja se käynnisti uudenlaisen substanssikohtaisenverkostoitumisen kuntatoimijoiden välille lupaavin tuloksin.Posiolla 14.4.2011 pidetyn kolmannen ajankohtaisfoorumin teemana oli ”Lapsen ja perheen osallisuusmoniammatillisissa palveluissa”. Pääluennoitsija toimi KM Paula Loukkola, joka alusti aiheestaLapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin kehittämiskoordinaattorin ajankohtaiskatsaussekä kooste Kuusamon VASU-työryhmän työskentelystä, Taivalkosken perhetyöntekijänkoonti verkostotapaamisesta sekä posiolaisen vanhemman kokemuksia laajennetusta 4-vuotisterveystarkastuksesta. Tilaisuuteen osallistui 31 henkilöä. Kolme suunniteltua puheenvuoroaperuuntui puheenvuorojen pitäjille tulleiden esteiden vuoksi.Koillismaan kehittämisalueen neljäs ajankohtaisfoorumi ja samalla hankkeen ensimmäisen vaiheenpäätösseminaari pidettiin Kuusamossa 3.9.2011. Tilaisuuden pääluentoina olivat ”Kasvatuskumppanuussekä vanhempien ja ammattilaisten sosiaaliset suhteet” Marjatta Kekkosen luennoimana sekäAnna-Maija Puroilan luento ”Lapset kertovat hyvinvoinnistaan – kuuntelemmeko?”. Lisäksi tilaisuudessakuultiin alueen opinnäytetöistä sekä saatiin makupaloja toteutuneesta kehittämistyöstä. Osallistujiapäätösseminaarissa oli 120.4.3.6 Verkostoyhteistyö ja tiedottaminenKoillismaan kehittämiskoordinaattori oli mukana oppilaitosten ja järjestöjen edustajat kokoavassaalueellisessa kehittäjäverkostossa. Kohdennettua yhteistyötä tehtiin Oulun Diakoniaopiston kanssa.Yhteistyössä suunniteltiin aikuisopiskelijoiden työssäoppimisjaksoja alueelle, mutta valitettavasti neeivät toteutuneet. Lokakuussa 2010 toteutui videoneuvotteluyhteydellä toteutettu opetus, jossa kehittämiskoordinaattoriesitteli hanketta ja neuvolan osastonhoitaja Päivi Kovanen Kuusamon laajennettua4-vuotisterveystarkastuksen mallinnusta. Opetuskokonaisuuteen liittyen opiskelijoille annettiinetukäteistehtävä, jonka teemoina olivat lapsiperhepalvelujen kehittäminen, päivähoidon ja neuvolanyhteistyö ja varhainen tukeminen. Opettajat kokosivat opiskelijoilta palautteen videoopetuksesta,minkä jälkeen pidettiin vielä yhteinen arviointi- ja purkupalaveri, jossa todettiin, että seoli uudenlainen oppimiskokemus, joka todensi hyvin verkostoyhteistyön.Koillismaan alueen oppilaitoksissa koulutetaan lähihoitajia, joiden suuntautumisvaihtoehtona on hyvinusein jokin muu kuin lapset ja nuoret. Hankkeen rakenne, opinnäytepankki ja alueellinen kehittäjäverkostoovat mahdollistaneet oppilaitos- ja opinnäyteyhteistyön alueelle. Hankkeen aikana Koillismaalleon kytkeytynyt seitsemän opinnäytetyötä (ks. liite 4.4).Koillismaan kehittämiskoordinaattori on ollut mukana Pohjoisen alueen Kaste- verkostossa. Yhteisetseminaarit ja kohtaamiset toisten osahankkeiden kanssa ovat auttaneet levittämään kehittämisajatuksiapuolin ja toisin. TUKEVA -hankkeen kanssa verkostoituminen poiki yhteistyötä ja konsultaatiotalähinnä prosessien mallinnukseen liittyen. Laajennettuun 4-vuotisterveystarkastus -malliinliittyen pidettiin erillinen palaveri 30.4.2010, johon osallistui Koillismaalta kehittämiskoordinaattorinlisäksi kaksi terveydenhoitajaa sekä TUKEVA:n ja THL:n edustajat.Lapsen hyvä arki- hanke on ollut esillä Koillismaan paikallislehdissä seuraavasti:• 8.9.2010 Kuriiri. Kunnan palvelut pääosin hyvällä tasolla - posiolaiset lapsiperheet toivovat lisäätilapäisapua.• 22.9.2010 Kuriiri. Posion lapsiperheet kaipaavat tilapäisapua.• 22.9.2010 Koillissanomat. Koillismaalla rakennetaan lapsen hyvää arkea - Taivalkoskella pohditaanmoniammatillista yhteistyötä.• 4.11.2010 Koillissanomat. Posio osallistuu Lapsen hyvä arki- jatkohankkeeseen.• 22.11.2010 Koillissanomat. Lapsen hyvä arki kysyy Taivalkoskelta 3500 euroa. Painopisteenälapsiperheet.

154• 10.2.2011 Koillissanomat. Kasvatuskumppanuus korostuu uudessa lasten 4-vuotistarkastuksessa.Neuvolakäynneillä uskalletaan puhua vaikeistakin asioista.4.4. KEHITTÄMISTYÖN ARVIOINTIA JA JATKOHAASTEITA4.4.1 Prosessin arviointiaLapsen hyvä arki -hankkeessa arvioitiin koko hankeajan kehittämistyön etenemistä usealla eri tavalla.Hankkeen alkuvaiheessa kehittämissuunnitelmien laatimisen tueksi kerättiin alueilta asiakkaiden palautetietoalapsiperhepalveluiden toimivuudesta. Koillismaan alueella käytössä oli vertaishaastattelu 146ja Kallio-Selänteen kehittämisalueilla toteutettiin Bikva -arviointiprosessit 147 .Koko hankkeen ajan toteutettiin kaikilla alueilla prosessiarviointia. Sen tavoitteena oli tuottaa tietoakehittämistyön seurantaa, ohjausta ja prosessin onnistuneisuuden arviointia varten. Palautetta kerättiintilaisuuksista, koulutuksista ja ajankohtaisfoorumeista. Lisäksi hankittiin kehittämisprosessi ja-pilottikohtaista palaute- ja arviointitietoa, jolla pyrittiin ohjaamaan prosessien kulkua ja mallinnustyötä.Hankkeen puolivälissä toteutettiin kaikilla alueilla väliarviointi kehittämiskoordinaattorin tekemällä kyselylomakkeella.Sen tavoitteena oli kehittämistyön tavoitteiden ja toteutuksen tilannekartoitus –mitä on jo saavutettu ja mihin vielä kiinnittää huomiota. Tarkoituksena oli tunnistaa hanketyön solmukohtiaja suunnata uudelleen toimintaa. Kyselyihin vastasivat kaikki kehittämistiimien ja työryhmiensekä pilottien keskeiset toimijat. Tulokset käsiteltiin alueiden kehittämistiimeissä.Hankkeen päätösvaiheen arviointitietoa kertyi kehitettyjen mallien ja prosessien arvioinnin yhteydessä.Aineistoa kerättiin työntekijöiden työkokouksista, asiakkailta ja palvelunkäyttäjiltä nettikyselyillä,kyselylomakkeilla, vertaishaastatteluilla sekä ProcessGuide 148 -työskentelyn yhteydessä.Pitempikestoista ja tutkimusorientoitunutta palaute- ja arviointitietoa tuottavat ammattikorkeakoulujenperus- ja jatkotutkintojen sekä yliopistojen opiskelijat opinnäytetöidensä kautta. Lapsen hyväarki -hankkeen alueellinen kehittäjäverkosto on tarjonnut hyvät rakenteelliset puitteet oppilaitos- jaopinnäyteyhteistyölle. Sen seurauksena on onnistuttu kiinnittämään kaikkiaan 22 korkeakoulutasoistaopinnäytetyön tutkimusprosessia hankkeen kehittämistyön keskeisiin teemoihin 149 . Hankkeenopinnäytepankki on siten tavoittanut hyvin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan opiskelijat Pohjois-Suomessa.4.4.2 Webropol-kyselyn toteutus ja vastaajatHankkeen päätösvaiheessa haluttiin saada keskeisten toimijoiden mielipide kehittämistyön toteutuksestaja saavutetuista tuloksista. Arviointi päätettiin järjestää sähköisenä Webropol -kyselynä, koskasen kasvatuspsykologian maisterivaiheen harjoittelija ja kehittäjätyöntekijä Elina Kattilakoski.Kyselylomakkeen (liite 4.8) kysymykset kohdistuivat kehittämistyön toteutukseen, rakenteisiin, tavoitteidentoteutumiseen sekä odotettujen vaikutusten arviointiin. Onnistuneisuuden arvioinnissa146 Tarkemmin luvussa 3.2.147 Tarkemmin luvussa 2.2.148 ProcessGuide‐mallinnusohjelmasta tarkemmin – http://www.qpr.fi/ohjelmistot/qpr‐processguide.htm.149 Opinnäytetöiden abstraktit löytyvät liitteestä 2.

155käytettiin numeerista arviointia 150 . Vastaajia pyydettiin myös perustelemaan valittu numeerinen vaihtoehto.Lisäksi kysyttiin avovastauksin mielipidettä hanketyön aikaansaamista merkityksellisimmistämuutoksista omassa työssä, työyksikössä ja lapsiperhepalveluiden palvelurakenteen tasolla. Lopussavastaajat saivat kertoa Lapsen hyvä arki2 -jatkohankkeeseen liittyvistä odotuksistaan.Kysely kohdistettiin hankealueen toimijoille - kehittämistiimien ja työryhmien jäsenille sekä pilottiprosesseissamukana olleille. Ensimmäinen kyselyvaihe toteutettiin 23.5.2011 ja lomakelinkki lähetettiin97 vastaajalle eri kehittämisalueilla. Uusintakyselyyn päädyttiin 11.6.2011 vastausten vähäisyydenperusteella. Kaikkiaan kyselyyn saatiin yhteensä 30 vastausta. Alhaiseen vastaajamäärään vaikutti todennäköisestisen sijoittuminen kesälomakaudelle. Kyselyn kautta saadut arvioinnit ovat kuitenkinerittäin arvokkaita ja suuntaa-antavia ovathan ne suoraa palautetta hankkeen keskeisiltä yhteistyökumppaneiltatehdystä kehittämistyöstä.4.4.3 Kehittämistyön rakenteet ja tuettu prosessikehittämisen malliKaikilla kehittämisalueilla hanketyön rakenteellisen perustan muodostivat moniammatilliset kehittämistiimit.Kehittämissuunnitelmien toimeenpanosta vastasivat paikalliset työryhmät kehittämiskoordinaattoreidenjohdolla. Koko hankkeen aikainen työryhmärakenne ilmenee liitteestä 1. Pilottiprosessientyöskentely organisoitui myös työryhmätyyppisesti, jolloin niiden kesto vaihteli sisällöllisestija ajallisesti. 151 Kuvioon 4.17 on kuvattu kehittämistyön rakennetta koskevat arvioinnit eri osaalueittain.Kyselyyn vastanneita oli Koillismaan alueelta 14. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta saatiin 10 vastaustaja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeltä viisi (5) vastausta. 152 Vastaajat edustivat monipuolisestilapsiperhepalveluita. Päivähoidon työalueella työskenteli 14 (hallinto ja johto 8, lastentarhanopettajat5, perhepäivähoitaja 1) vastaajaa, sosiaalityössä eri tehtävissä kuusi (6) ja neuvolassa neljä (4) vastaajaa.Lisäksi saatiin myös erityistyöntekijöiltä kaksi (2), kotipalvelusta yksi (1), koulusta yksi (1) sekäseurakuntien ja järjestöjen toimijoilta kaksi (2) vastausta.Kuvio 4.17 Kehittämisrakenteen arviointiKehittämistiimit saivat arvioinnissa keskiarvoksi 4.2. Perusteluissa korostui niiden moniammatillinen jamonitoimijainen kokoonpano sekä paikallisuus. Kehittämistiimien nähtiin muodostavan kehittämis-150 Arviointiasteikko 0=en osaa sanoa, 1=ei lainkaan, 2=jonkin verran, 3=hyvin, 4=erittäin hyvin, 5=erinomaisesti151 Näitä lyhytkestoisempia työryhmiä ei ole kuvattu erikseen hankeorganisaatiokaavioon.152 Järjestötyön alueella työskentelevä vastaaja ei ollut ilmoittanut aluetta lainkaan, koska hän toimii useammalla kehittämisalueellasamanaikaisesti.

156työn perustan ja toimivan hanketyön ohjauksen välineenä tarjoten yhteisen keskustelun ja asioidenkyseenalaistamisen foorumin kunkin alueen johtaville toimijoille.Kehittämistiimien muodostumisen prosessille ja kokoonpanoa koskeville neuvotteluilla annettiinhanketyön käynnistymisvaiheessa aikaa. Sen tuloksena saatiin keskeisistä toimijoista koostuvat jatyöskentelyyn sitoutuneet kehittämistiimit, joiden johdolla kehittämistyö sai selkeät suuntaviivat jaohjauksellisen tuen alueiden lapsiperhepalveluiden kokonaisuudessa. Koska kehittämistiimi koostuipääosin johtavista viranhaltijoista, saatiin myös johdon hyväksyntä ja tuki kehittämistyölle hankkeenalkumetreiltä saakka. Hanketyö mahdollisti uudenlaisen vuoropuhelun lapsiperhepalveluiden eri sektoreidenvälille. Havaittiin, että työskennellään samojen asiakasperheiden kanssa ja voidaan todellakintehdä yli hallintokuntien ja palvelusektoreiden menevää yhteistyötä sekä rakentaa ylikunnallisiaverkostoja järjestöjen ja seurakuntien palveluita unohtamatta. Lapsen hyvä arki -hankkeen kehittämistiiminavulla koottiin kaikki alueiden keskeiset palvelujen tarjoajat saman pöydän ääreen. 153Kehittämistyöryhmät saivat työskentelyn keskiarvoksi 4.4. Vastauksissa arvostettiin työryhmien kokoonpanonmoniammatillisuutta ja suurta merkitystä työskentelyn suunnittelulle ja tavoitteiden viemiselleriittävän konkreettiselle tasolle. Työryhmien työskentelyä kuvattiin sitoutuneeksi ja yhteisiäkeskusteluja antoisiksi.Kehittämisprosessien pilottityöskentely sai keskiarvoksi 4.0. Niiden nähtiin edustavan vahvaa sidostakäytännön työn kehittämiseen. Valikoidut pilottiprosessit olivat asiakas- ja toimijalähtöisiä ja saivataikaan osaamisen vahvistumista. Pilottityöskentelyn aikana kehitettävät palveluprosessit ja työkäytännötjuurtuivat osaksi perustyötä, koska työntekijät saivat itse olla aktiivisessa roolissa ja vaikuttamassatyöskentelyn toteutukseen.Vastauksista heijastuu kehittämistyön prosessien erilaisuus. Osa hankkeen tuloksista on otettu välittömästikäyttöön niiden valmistuttua. Näitä olivat erilaiset lomakkeet (esim. lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat)jatyöstetyt asiakirjat (esim. kuntayhtyminen varhaiskasvatussuunnitelmat).Osa tuloksista näkyi muuttuneina työkäytäntöinä ja uusien työvälineiden kokeiluina. Niiden sovelluksiatullaan kehittämään edelleen jatkohankkeessa. Monet kehittämistyön koulutukselliset prosessitkäynnistivät eritasoisia muun muassa moniammatilliseen tiimityöskentelyyn ja pedagogisen johtamiseenliittyviä muutoksia, joita tullaan syventämään seuraavassa kehittämisen vaiheessa. Osa kehittämistyöstätuotti selkeitä malleja ja uusia työkäytäntöjä, joiden osalta haasteena on niiden levittäminenaluksi jatkohankkeen kuntien ja kuntayhtyminen alueilla ja myöhemmin koko PaKaste -hankkeentoimialueella.Ajankohtaisfoorumit ylsivät keskiarvoltaan 3,8 lukemaan. Niiden koettiin olleen merkityksellisiä toimijoidenverkostoitumisen kannalta. Ne olivat lisänneet toisten työalojen ja hankkeen kehittämistyöntuntemusta, vaikka eivät aina ole kohdistuneet itseä kiinnostaviin teemoihin. Foorumeiden sisältöjäja kaikkia käsiteltyjä teemoja ei koettu yhtä kiinnostaviksi. Vastaukset vaihtelivatkin tältä osinpaljon. Osa ei pitänyt niitä oman työnsä kannalta antoisina tai ne koettiin kehittämisteemoista irrallisiksi,kun taas osan mielestä ajankohtaisfoorumit olivat koko hankkeen parasta antia. Foorumeihinosallistuminen oli koettu ongelmalliseksi. Aina niihin ei ollut mahdollista tulla työn luonteesta taityöajoista ja niiden korvaavuuksista johtuen.Lapsen hyvä arki -hankkeen hanketyöntekijöiden työskentely arvioitiin keskiarvoltaan 4.8 suuruiseksi.Vastauksissa tuli esille erityisen painokkaasti kehittämiskoordinaattoreiden merkittävä rooli alueilla.Hanketyöntekijöiden nähtiin olevan sitoutuneita asiantuntijoita ja innostuneita työstään. Hanketyöntekijöidentiimi koettiin tukea antavana yhteistyökumppanina.153 Kehittämistiimien työskentely laajeni joillain alueilla myös varsinaisen hanketyön ulkopuolisen moniammatillisentyöskentelyn rakenteelliseksi yhteistyön välineeksi.

157Kehittämistyön toteutuksen rakenteen ytimen muodostivat alueilla työskentelevät koordinaattorit.Heidän keskeinen merkitys välittyy avovastauksista. Koordinaattoreiden avulla hanketyö oli mahdollistakytkeä paikallisesti alueiden työntekijöiden tärkeinä pitämiin kohteisiin. Näin saatiin aikaan kehittämistyöhönsitoutuneita tiimejä ja työryhmiä, jotka saivat Lapsen hyvä arki -hankkeesta moottorintai väylän kehittää aidosti omaa työtään. Näin löydettiin myös ne aidot kipupisteet, joiden kehittäminenkoettiin erityisen haasteellisena.Kehittämistyötä tukeva koulutus ja konsultaatio arvioitiin onnistuneeksi keskiarvon ollessa 4.0. Senkoettiin kohdentuneen keskeisiin kehittämisprosesseihin ja tarjonneen osaamisen päivittämistä sekäuusia työvälineitä omaan työhön. Se on vahvistanut alueiden moniammatillista ja monitoimijaistaverkostoitumista, osaamisen tunnistamista ja kumppanuusajattelua.Vastauksissa mainittiin erityisen onnistuneina koulutuksina moniammatillisuuden koulutusprosessi (8mainintaa), varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen koulutus (4 mainintaa), kasvatuskumppanuuskoulutusja Huoli puheeksi -koulutus (2 mainintaa) sekä varhaiskasvatusuunnitelmatyöskentelyynliittyvä koulutus ja pilottien konsultaatiot (2 mainintaa).4.4.4 Hankkeen tavoitteiden toteutuminenHankkeen keskeisten tavoitteiden toteutumiseen liittyvät vastaajien antamat numeeriset arvioinniton koottu taulukkoon 4.18. Arvioinnit perustuvat vastaajien henkilökohtaisiin mielipiteisiin, eikä niihinsisälly asiakkaiden antamaa palautetta. Koska kyselyyn vastaajia oli suhteellisen pieni joukko, onvarottava tekemästä niiden pohjalta voimakkaita johtopäätöksiä. Tulosten pohjalta voidaan kuitenkinsaada tuntumaa hanketyön kohdentumisesta ja tulosten merkityksellisyydestä alueiden toimijoille.Avovastauksiin sisältyvät perustelut avaavat laajemmin vastaajien näkemyksiä.Kuvio 4.18 Tavoitteiden toteutuminenKorkeimman arvosanan (ka. 4.0) saa moniammatillisen kumppanuuden edistäminen 154 . Eri kysymysalueisiinliittyen eniten mainintoja on kautta koko kyselyaineiston juuri moniammatillisuuden ja monitoimijaisuudenkehittymisestä omassa työssä ja työalueella laajemminkin. Moniammatillisuuteenliittyvä koulutuskokonaisuus on saanut aikaan uusien verkosto- ja tiimityömenetelmien käyttöäomassa työssä. Se on virittänyt myös ylikunnalliseen ja ylisektoriseen työskentelyyn. Näistä positiivi-154 Koko tavoite on: ”Moniammatillisen kumppanuuden edistäminen, yhteisten moniammatillisten toimintamallien javerkostojen kehittäminen ja vahvistaminen lasten ja lapsiperheiden palvelujen tarjoajien välille”.

158sista muutoksista huolimatta haasteena on edelleenkin moniammatillisuuden syventäminen ja vieminenruohonjuuritasolle, kuten alla olevasta sitaatista ilmenee.Varhaisen tunnistamisen ja tukemisen edistäminen 155 sekä henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen(ka. 3.9) koettiin myös onnistuneina tavoitteina. Avovastauksissa korostuu koulutusten antija uusien työvälineiden ottaminen käyttöön omassa työssä ja työyhteisössä. Työntekijät uskaltavatpuuttua entistä varhemmin huolta herättäviin asioihin, ja heillä on kykyä rakentaa kasvatuskumppanuuttayhdessä asiakkaiden kanssa. Osaaminen on saanut päivitystä. Toiveena on silti vielä uusientyövälineiden ja työotteen muutoksen vieminen välittömiin asiakastilanteisiin. Myös muutos- ja koulutusväsymystäkinon saatu aikaan, mikä on ymmärrettävää perustyön paineista johtuen.Kuntien ja muiden tahojen välisen yhteistyön 156 koettiin vahvistuneen (ka. 3,7). Haasteena on edelleenkineri hallintokuntien ja ammattiryhmien työn tuntemuksen ja tiedonkulun lisääminen sekä asiakkaidenosallisuuden vahvistaminen lapsiperhepalveluissa.Tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välisen yhteyden kehittäminen saa tavoitteiden toteutumisenosalta alhaisimman numeerisen arvion (ka. 3,4). Avovastauksissa yhteistyön arviointi onkuitenkin hyvin myönteistä onhan hankeessa käynnistetty kaikkiaan 22 korkeakoulutasoista opinnäytetyötä.Lisäksi eri oppilaitosten opiskelijat ovat harjoitelleet ja tehneet oppimiseen liittyviä tehtäviäkaikilla hankealueilla. Alueellinen kehittäjäverkosto on palvellut hyvin oppilaitosverkoston yhteistyöjavuorovaikutusfoorumina. Tutkijat ovat lähteneet kentälle, kuten alla olevasta sitaatista ilmenee.Haasteena on kuitenkin edelleen tiivistää yhteistyötä ja vuoropuhelua kehittämisen, tutkimuksen jakoulutuksen välillä.4.4.5 Odotetut vaikutuksetOdotettujen vaikutusten arvioinnissa on huomioitava, että kyse ei ole varsinaisesta lapsivaikutustenarvioinnista 157 , vaan vastaajien henkilökohtaisista mielipiteistä. Odotettujen vaikutusten arvioinniton koottu taulukkoon 4.19.155 Kokotavoite on: ”Varhaisen tunnistamisen ja tukemisen edistäminen sekä lasten eri elämän piireissä tapahtuvankasvatuksellisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen.”156 Koko tavoite on: Kuntien ja muiden tahojen välisen yhteistyön ja yhteisen työn tapojen vahvistaminen lasten jalapsiperheiden palveluissa asiakkaan osallisuus huomioiden.157 Vrt. Heinämäki & Kauppinen 2010. Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä – Työvälinen kunnille lasten, nuortenja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. THL. MyösTaskinen 2006. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Stakes.

159Odotetut vaikutukset (ka 3,4)5433,23,8 3,6 3,5 3,33,93,22,7210Kuvio 4.19 Odotettujen vaikutusten arviointiKuviosta 4.19 voidaan nähdä, että korkeimman keskiarvon saa osaamisen vahvistuminen (ka. 3,9).Tämä ei ole yllättävää, sillä hankkeen aikana panostettiin todella paljon resursseja uusien työvälineidenkäyttöönottoon sekä palveluprosessien kehittämiseen liittyviin koulutuksiin. Oikea-aikaisessatuessa lapselle ja perheelle on edelleen kehitettävää, samoin yhteistyön mallintamisessa ja uusientyömenetelmien käyttöönotossa. Kahden hankevuoden jälkeen on selvää, että kovin radikaalejamuutoksia ei ole voitu saada aikaan asiakkaiden elämäntilanteissa niin, että esimerkiksi korjaavan lastensuojeluntarpeessa olisi tapahtunut selkeää pienenemistä.4.4.6 Merkitykselliset muutoksetVastaajat saivat kirjoittaa avovastauksiin arviotaan hankeaikana tapahtuneista merkityksellisimmistämuutoksista omassa työssään, työyksikkönsä työskentelyssä sekä palvelurakenteessa. Omassa työssäja työotteessa nähtiin tapahtuneen ajattelutavan muutoksen. Sitä osattiin katsoa laaja-alaisemmin jakriittisemmin. Työtä tehtiin innostuneemmin ja tietoisemmin. Moniammatilliset ja monitoimijaisettyötavat olivat juurtuneet tai juurtumassa osaksi omaa työotetta. Kasvunkumppanuuden vahvistuminenoli saanut aikaan vanhempien osallisuuden merkityksen korostumista ja lisääntymistä omassatyössä.Muutamista vastauksista voidaan päätellä, että muutokset ovat vielä prosessissa. Muutosvastarintaaon luonnollisesti sekä kehittämistyön eriaikaisuutta siitä innostumisessa. Toisaalta hankkeen tavoitteidenrajautuminen varhaiskasvatusikäisiin on tuonut hankkeen painopistettä lähemmäksi ehkä juuripäivähoidon ja neuvolan työntekijöitä kuin muita lapsiperhepalveluita tai varsinaista lastensuojelutyötä.Hankkeessahan on korostettu varhaisen tuen viemistä lapsen luonnollisiin kasvuympäristöihin.Työyksikkötasolla merkitykselliseksi muodostunut muutos kiteytyy uskallukseksi arvioida omaa työtäja muuttaa totuttuja työtapoja. Tiimityö ja vuoropuhelu ovat lisääntyneet sekä kyky hyödyntää moniammatillisuutta.Muutama vastaaja mainitsee myös kehittämistyön tuloksena syntyneiden oman työn ja työyhteisönkäyttöön kehitettyjen työvälineiden kuten erilaisten lomakkeiden, oppaiden ja asiakirjojen merkityksenkoko työyhteisön työskentelylle. Joissain vastauksissa todetaan, että kehittämistyö ei ole vieläsaanut aikaan mitään muutoksia omassa työyhteisössä, vaan prosessit ovat vielä kesken.

160Merkitykselliset muutokset palvelurakenteessa voidaan kiteyttää uusien yhteistyön polkujen syntymiseen.Hankkeen myötä on luotu uusia toimintatapoja ja yhteistyökäytänteitä sekä saatu aikaan avoimuudenlisääntymistä ja tutustumista toisten työalueisiin. Moniammatillisuuden ja monitoimijaisuudenkäytännöt ovat yhtenäistyneet edistäen varhaisen tuen toteutumista.”Uusia yhteistyöpolkuja.” (Neuvola)”Toimijat ovat tutustuneet toisiinsa hankkeiden aikana, on opittu keskustelemaan ja paljon yhteistyötä onherännyt liikkeelle.” (Päivähoito)”Uusia toimintatapoja ja -välineitä, sekä yhteistyö naapurikuntiin. Näin on jo käynytkin ja uskon näin myösjatkuvan.” (Perhetyö)”Monitoimijainen yhteistyö on jäsentynyt ja siihen on luotu käytänteitä.” (Erityispalvelut) 1584.4.7 Haasteet ja odotuksetHaasteena jatkohanketta ajatelleen vastaajat korostivat kehitettyjen toimintatapojen juurtumista sekäuusien mallien ja työtapojen levittämistä. Toiveena oli jatkaa ja syventää asiakaslähtöistä toimintaa,varhaiskasvatussuunnitelmatyötä sekä moniammatillisten ja monitoimijaisten toimintatapojenkehittämistä ja loppuunsaattamista. Arjen työtä vahvistaville, yhteisille koulutuksille toivottiin jatkoa.Kehittämiskoordinaattoreiden työpanos koettiin merkityksellisenä jatkossakin sekä esimiesten kauttatuleva tuki oman työn ja työyksikön toiminnan kehittämiselle. Kehittämistyön rakennetta pidettiinhyvänä (kehittämistiimit ja työryhmät), mutta niihin toivottiin lisää perustason työntekijöitä.Vastauksista voitiin lukea myös kritiikkiä ja kriittisiä kohtia. Hanketta 159 pidettiin hallinnollisesti byrokraattisena.Hanke ei tavoittanut kaikkia lapsiperhepalveluiden asiakastyön rajapintoja ja työntekijöitäsamalla intensiteetillä. Työryhmien ja pilottien työskentelyyn osallistuminen rajautui osahankkeenkäytössä olevien resurssien mukaisesti. Kunkin alueen kehittämissuunnitelmaan kirjattiin kehittämisenpainopisteet ja valittiin kehitettävät prosessit ja pilotit. Kaiken kattava lapsiperhepalveluidenkehittämistä ei mitenkään ole ollut mahdollista kehittää yhden hankkeen puitteissa. Onneksi meilläon tulossa jatkohanke 160 , jonka myötä kehittämistyön tuloksia voidaan levittää laajemmalle alueelle jauseampiin työyksiköihin. Painopiste tulee jatkossakin olemaan varhaiskasvatuksessa ja siihen läheisestikytkeytyvissä moniammatillisissa ja monitoimijaisissa varhaisen tuen ja ehkäisevän työn avoimissapalveluissa.Hanketyön prosessien syvenemiseen ja ensimmäisen vaiheen tulosten levittämiseen paneudutaankäynnistämällä kehittäjämentorikoulutus yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Jatkamme myös hyväksikoettuja ajankohtaisfoorumeita kaikilla alueilla ja käynnistämme vertaisvierailuprosesseja pilottienmallinnusten ja osaamisen jakamiseksi. Asiakkaiden osallisuutta pyritään vahvistamaan ylläpitämälläkasvatuskumppanuusajattelua ja viemällä kasvatuskumppanuuskoulutuksia eteenpäin. Tästä onhyvä jatkaa – kiitokset kaikille kehittäjille arvokkaasta työpanoksesta!158 Avovastauksia on käsitelty yksityiskohtaisemmin hankkeen loppuraportissa julkaistavassa artikkelissa.159 Tämän kritiikin kohteena oli koko PaKaste – hanke ja sen osahankkeiden muodostama laaja kokonaisuus.160 Lapsen hyvä arki2‐hanke toteutetaan 1.11.2011–31.10.2013 samojen hankekuntien ja kuntayhtyminen alueella.

161POHJOIS-POHJANMAAN LÄHTEETAnttila, Kirsi 2010. Kallion ppky:n lapsi- ja perhepalveluiden yhteistyökäytännöt. Nykytila-analyysikehitystyön pohjaksi. Opinnäytetyö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Savoinian ammattikorkeakoulu.https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/21280/Kirsi_Anttila.pdf?sequence=1.6.10.2011.Heinämäki & Kauppinen 2010. Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä – Työvälinen kunnillelasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseenja arviointiin. THL.Huolen puheeksiottaminenhttp://info.stakes.fi/verkostomenetelmat/FI/puheeksiottaminen/index.htm. 6.10.2011.Korhonen Satu. Iloa vanhemmuuteen. Vuorovaikutusleikkiopas vanhemmille.http://www.sosiaaliportti.fi/File/a6a1749a‐9bd9‐416a‐b11da4decfc02430/esite_vuorovaikutusleikkiopas.pdf.6.10.2011Krogstrup, Hannele, K. 2004. Asiakaslähtöinen arviointi. Bikva-malli. Hyvät käytännöt menetelmäkäsikirja.Stakes. http://www.sosiaaliportti.fi/File/8579b014‐b4a9‐4ddd‐8f14‐1a40136f2b2f/bikva.pdf 6.10.2011.Kuntalaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950365 6.10.2011.Kuusamo – Laajennettu 4-vuotistarkastus processguide-mallihttp://portaali.sosiaalikollega.fi/qpr811/Portal/QPR.dll?PGPLUGIN&*xlink&VTN=flowchart&SID=iOC0O7afk7weKYzts‐Hn508NmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN=mycontents&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D518978411%3F3_0_518978411_0&UIP=kPb1TguiqNNdMlOZvVXl5G4Nh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS. 6.10.2011.Lasten, nuorten ja perheiden Kaste - kohti parempia palveluita,http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit‐fi/lait/ohjelmat/lasten_kaste 11.8.2011.Perhenavigaattori-menetelmähttp://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit‐fi/tyon/menetelmat/perhenavigaattori. 6.10.2011.Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelmahttp://www.kalliopp.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=12938. 6.10.2011.Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen varhaiskasvatussuunnitelmahttp://www.selanne.net/perhepalvelut. 6.10.2011.Perälä, Marja-leena & Halme, Nina & tutkimusryhmä 2010. Lapsiperhepalveluiden tarve, saatavuus,laatu ja yhteensovittaminen. Diasarja. Helsinki 29.9.2010.http://www.stakes.fi/NR/rdonlyres/1DC21E2E‐8003‐48E5‐9A2E‐5287680CD5A3/16904/05_perala.pdf. 6.10.2011.Puroila Anna-Maija (toim.) 2004. Kehittyvä perhetyö. Posken julkaisusarja 12.

162Seppänen-Järvelä, Riitta (toim.) Vertaismenetelmät kehittävän arvioinnin välineinä. Hyvät käytännötmenetelmäkäsikirja. Stakes. http://www.sosiaaliportti.fi/Page/87efb398‐9216‐4d8c‐be81‐d76eee055fca.aspx. 6.10.2011.Sievin pilotti - Tiedonsiirto päivähoidon ja esiopetuksen välillähttp://portaali.sosiaalikollega.fi/qpr811/Portal/QPR.dll?PGPLUGIN&*xlink&VTN=flowchart&SID=iOC0O7afk7wfLl0ssek5WKNmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN=mycontents&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D441872736%3F3_0_441872736_0&UIP=kPb1TguiqNNdMlOZvVXl5G4Nh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS. 6.10.2011.Siltala & Paananen (toim.)Mitä Kasteesta on kasvamassa? Lasten Kaste-seminaari 5.10.2010. THL:nAvauksia 23/2010.Sinun? Minun? Meidän. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke Varhis 2006-2008. (Hiitola-Moilanen, Marja & Määttä, Anu & Oikkonen, Leena & Parhiala, Marjut & Sarvela, Hannakaarina &Vähärautio, Aira) - http://www.sosiaalikollega.fi/julkaisut/tyopaperit‐ja‐muut‐julkaisut/index_html.Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710 6.10.2011.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008-2011, Sosiaali- ja terveysministeriönjulkaisuja 2008:6.http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste 11.8.2011STM:n päätös 27.2.2009, hankkeen tunniste STM/4731/2008, 028/HTO/KH2009.Taskinen 2006. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Stakes.Theraplay -terapia http://www.theraplay.fi/. 6.10.2011.Tilasto- ja indikaattoripankki www.sotkanet.fiTukea vertaisille -processguide-mallinnushttp://portaali.sosiaalikollega.fi/qpr811/Portal/QPR.dll?PGPLUGIN&*xlink&VTN=flowchart&SID=iOC0O7afk7w‐KIGZsmi4nSNmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN=mycontents&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D325070164%3F3_0_325070164_0&UIP=kPb1TguiqNNdMlOZvVXl5G4Nh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS. 6.10.2011.Varhaiskasvatus – tietoa pienten lasten vanhemmille http://www.thl.fi/thl‐client/pdfs/f700d1fd‐4540‐47de‐9d69‐ae439f0731f5. 6.10.2011.Vuorinen, Ilpo 2002. Tiimin rakentajan ja työyhteisön kehittäjänä. ResurssiReppu.Vanhemmuuskortit. http://www.terapianetti.fi/vanhemmuuskortit.html 5.10.2011.

163POHJOIS-POHJANMAAN LIITTEETLiite 4.3 Hankkeen organisaatioTyöryhmätyöskentelyä varten perustettiin alueille lisäksi tiettyä yksittäistä kehittämisprosessia varten lyhytkestoisempiatyöryhmiä vaihteleva määrä.Liite 4.4 Hankkeeseen liittyvät opinnäytetyötTekijät ja oppilaitosNiskala Helinä jaKarhula MinnaKeski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu,Ylivieskanyksikkö, sosiaalialan koulutusohjelmaNimi ja työn kuvausIsäryhmätoiminta. Valtakunnallista tietoa isien tukemisesta onolemassa vasta vähän. Vuonna 2005 tehdyn valtakunnallisenneuvolaselvityksen mukaan isät tulevat hyvin mukaan neuvolanjärjestämään perhevalmennukseen, mutta kunnissa toimii harvoinomia isä-ryhmiä. Selvityksen jälkeen neuvoloissa onkin alettukiinnittää eritystä huomiota isien osallistumisen lisäämiseen.(Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 68, 115.) Tavoitteenammeoli suunnitella ja järjestää vertaistukiryhmä Ylivieskassa ensi kertaaisäksi tulleille. Opinnäytetyöllämme olemme osaltamme kehittäneetLapsen hyvä arki-hankkeen tavoitteiden mukaisestilasten perheiden palveluja. Toisen yhteistyökumppanimme,Mannerheimin lastensuojeluliiton, yhdyshenkilön toiveena oli,että lähtisimme kehittämään pilottina nuorten isien vertaistukitoimintaa,joka olisi mallinnettavissa MLL: n käyttöön valtakunnallisesti.Vertaistukiryhmätoimintaa järjestettiin perhetukikeskusApilassa kuutena keskiviikkona 12.01 - 16.02.2011. Järjestä-

164Manninen Terhi jaKylli JonnaOulun seudun ammattikorkeakoulu,sosiaali- ja terveysalanyksikkö, sosiaalialankoulutusohjelmaHietaharju ReijaOulun seudun ammattikorkeakoulu,sosiaalialankoulutusohjelmaParviainen OonaKemi-Tornionammattikorkeakoulu,sosiaalialankoulutusohjelmamämme vertaistukiryhmä oli suljettu ryhmä. Toiminnan aikanakävi ilmi, että isäryhmätoiminalle on selvä tarve. Tarve tuli ilmiisien antamasta suullisesta palautteesta. Ryhmään osallistui aktiivisestineljä isää. Osalla isistä oli myös ryhmässä lapsi mukanaan.Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajien ammatillisenkasvun kokemuksia kasvatuskumppanuus-koulutuksesta. Tutkimuksenaiheena on Kuusamossa järjestetyn kasvatuskumppanuuskoulutuksentavoitteiden näkyminen lastentarhanopettajienammatillisen kasvun välineenä. Tutkimusaineisto saatiinhaastattelemalla Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajia.Tutkimuksemme antaa Kuusamon kaupungille ja kasvatuskumppanuuskoulutuksentaustalla vaikuttaville hankkeillekuvauksen siitä, miten lastentarhanopettajat kokevat koulutuksen.Tutkimuksen yhteistyökumppanina toimii Kuusamon kaupunki.Haastattelut toteutettiin kevään 2011 aikana. Pääpiirteissäänlastentarhanopettajat kuvasivat kasvatuskumppanuuskoulutustahyödylliseksi. He kuvasivat saaneensa koulutuksesta vertaistukea,ammatti-identiteetin vahvistumista sekä päivitystä tieto-taitoon.Vanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta. Opinnäytetyöntavoitteena on kuvailla, millaisia kokemuksia vanhemmilla onkasvatuskumppanuudesta. Työni on kvalitatiivinen tutkimus.Kasvatuskumppanuus on kodin ja päiväkodin yhteistä toimintaa,vuorovaikutusta, sekä vanhemmuuden tukemista. Lapsen hyväarki – hankkeen päätavoitteeseen liittyen on mainittu lastenelämässä tapahtuvan kasvatuksellisen vuorovaikutuksen sekävanhemmuuden tukeminen, ja tätä kautta perheen hyvinvoinninlisääminen. Opinnäytetyön tarkoituksena on siis tuottaa tietoasiitä, miten vanhemmat kasvatuskumppanuuden kokevat. Työniyhteistyökumppanina on alusta asti toiminut lapsen hyvä arki –hankkeen kehittämiskoordinaattori Anu Määttä. Tutkimuksenkohdejoukon muodostivat neljä Kuusamon päiväkotien alle 3-vuotiaiden ryhmässä olevan lapsen vanhempaa. Tutkimuksenaineistonkeruu tapahtui teemahaastatteluilla, jotka toteutin helmikuussa.Opinnäytetyön arvioitu valmistumisajankohta on lokakuu2011. Valmis työ on saatavissa Oulun seudun ammattikorkeakoulunsosiaali- ja terveysalan yksikön kirjastosta, sekämahdollisesti Theseus-tietokannasta.Moniammatillisuus perhetyössä – Taivalkosken malli. Opinnäytetyöntavoitteen on löytää keinoja, joilla voidaan parantaa eriviranomaisten yhteistyötä perhetyössä esim. sosiaalitoimen,koulun, terveydenhoidon, poliisin jne. välillä. Välillisesti työ kohdistuumyös perheisiin, kun viranomaisten yhteistyö paranee.Aineiston keruu tapahtui haastattelemalla kasvotusten sekä sähköpostitse.Haastattelin 14 viranomaista mm. sosiaalityöntekijää,lastenvalvojaa, kolmea perhetyöntekijää, kahta terveydenhoita-

165Ollila Johanna,Tiirola Jonna-Mari,Raiskio Tiia,Oulun seudunammattikorkeakoulu,sosiaalialan koulutusohjelmaSandholm HeidiKeski-Pohjanmaanammattikorkeakoulu,Ylivieskan yksikkö,sosiaalialankoulutusohjelmajaa, päivähoidon ohjaajaa, psykologia, peruskoulun rehtoria, Yläkoulunerityisopettajaa, Lapsen Hyvä Arki –projektikoordinaattoria, seurakunnan kerho-ohjaajaa sekä poliisia.Haastattelut kokoan niin, ettei vastaajan henkilöllisyyttä pystytämiltään osin tunnistamaan. Opinnäytetyössäni hyödynnänmyös Koillismaan ja Kainuun kunnille 4.4.2011 järjestettyä perhetyönpäivää.Tavoitteenani on saada opinnäytetyö valmiiksi31.10.2011 mennessä. Opinnäytetyö talletetaan Theseustietokantaanja on sieltä luettavissa(https://publications.theseus.fi/).Vanhempien kokemuksia osallisuudesta päivähoitopalveluissa.Tutkimmeopinnäytetyössämme vanhempien kokemuksiaosallisuudesta päivähoitopalveluissa. Opinnäytetyömme kohdentuuyhden pohjoissuomalaisen kunnan alueelle. Vanhempienosallisuuden tutkiminen on tärkeä osa Lapsen hyvä arki- hanketta,koska tällä tavalla saadaan tietoa varhaiskasvatuksen tilanteestaja siitä, miten vahvasti vanhemmat pääsevät osallisiksilapsensa varhaiskasvatuksesta päivähoidossa. Opinnäytetyömmetuloksia on mahdollista käyttää vanhempien osallisuuden edistämiseksivarhaiskasvatuksen eri prosesseissa ja kasvatuskumppanuudenvahvistamiseksi. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaisiakokemuksia vanhemmilla on osallisuudesta. Käytämmetutkimusaineistona narratiiveja eli kertomuksia vanhempien japäivähoidon työntekijöiden välisistä kohtaamisista päivähoidonarkisissa tilanteissa. Kohderyhmänä on tietyn kunnan päivähoitopalveluitakäyttävät vanhemmat. Työmme arvioitu valmistumisajankohtaon syyskuussa 2011. Opinnäytetyömme on luettavissaammattikorkeakoulujen verkkokirjastossa: www.theseus.fi.Palveluopas peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perhepalveluista.Opinnäytetyön aiheena on luoda sähköinen palveluopas Selänteenperuspalvelukuntayhtymän tarjoamista perhepalveluistalapsiperheille. Lähtökohtana työlle on peruspalvelukuntayhtymässäsyntynyt tarve koota palvelut selkeästi perheiden saataville.Tarkoituksena on luoda opas, jossa kerrotaan Selänteen palveluistasekä kootaan tarvittavat yhteystiedot yhteen. Tavoitteenaon, että opas on tarpeeksi selkeä ja käytännönläheinen,jotta siitä oikeasti on hyötyä lapsiperheille. Opinnäytetyön aihelöytyi Lapsen hyvä arki -hankkeen opinnäytepankista. Aihe kuuluulaajemmin ”Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallinenkehittäminen” -aihion alle. Aluksi otin yhteyttä hankkeenkehittämiskoordinaattori Kirsi Anttilaan. Anttilan avustamanasain yhteyden Selänteen palvelujohtajaan ja aloitin opinnäytetyönprosessin. Opinnäytetyö on vielä melko alkutekijöissään,sillä se valmistunee vasta loppusyksystä 2011Lapsen hyväarki -hankkeen kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila sekä Selänteenperuspalvelukuntayhtymän Lapsen ja perheiden palvelu-

166Lahti Minna jaTakkunen HennaKeski-Pohjanmaanammattikorkeakoulu, YlivieskanyksikkösosiaalialankoulutusohjelmaImponen Jonna jaVähäkangas MerviRovaniemenammattikorkeakoulu, hoitotyönkoulutusohjelmajohtaja Heleena Talala. Opinnäytetyö on siis valmis viimeistäänmarraskuussa 2011, jonka jälkeen sen pitäisi löytyä Theseustietokannasta.Alle kouluikäisten lasten ja heidän perheiden palveluopas PeruspalvelukuntayhtymäKallion kuntien alueella.Opinnäytetyömme sai alkunsasyksyllä 2010 Lapsen hyvä arki–hankkeesta, jonka tavoitteenaon kehittää lasten ja perheiden palveluja moniammatillisestanäkökulmasta painopisteen ollessa peruspalveluissa sekävarhaisen tuen ja ehkäisevän työn alueella. Kallion alueella ei olevielä kehitetty opasta varhaiskasvatuspalveluista ja palveluoppaanlaatimiselle on koettu suurta tarvetta. Kallio-Selänteen -alueellaon kerätty arviointi- ja palautetietoa lapsiperhepalveluiden asiakkailtaBikva -menetelmän avulla, jonka palautteessa todettiinpalveluoppaille olevan tarvetta. Lapsen hyvä arki -hankkeen yksitavoite on parantaa lasten ja perheiden palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.Eli tavoitteena on luoda palveluopas alle kouluikäisillelapsille ja heidän perheilleen, jotta heidän olisi helpompilöytää oikeiden palvelujen piiriin Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa.Oppaan on tarkoitus valmistua syksyllä 2011 ja opinnäytetyönviimeistään marraskuussa 2011. Valmistuessaan koko opinnäytetyömmelöytyy Theseus-tietokantaan, Origo-kirjastosta jaopas tulee luultavasti ilmestymään sähköisenä versiona, konkreettisenoppaan lisäksi.Vauvavuoden moniammatilliset palvelut. Opinnäytetyössämmeetsimme vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin: Mitä moniammatillisiapalveluja neuvolan tulisi tarjota vauvavuoden aikana?Minkälaista tukea vanhemmat kaipaavat neuvolasta vauvavuodenaikana? Minkälaista tukea vanhemmat ovat saaneet neuvolastavauvavuoden aikana? Minkälaista tietoa vanhemmat ovatsaaneet neuvolasta vauvavuoden aikana? Opinnäytetyön aihepohjautuu ”Lapsen hyvä arki” hankkeeseen, joka on Pohjois-Pohjanmaan PaKaste -hankkeen osahanke. Sen tavoitteena onluoda toimivia lasten ja perheiden hyvinvointia ja varhaista tukeapalvelevia yhteistyö- ja toimintamalleja eri toimijoiden välille.Hankkeiden perusta tälle työlle on moniammatillisen kumppanuudenedistäminen, yhteisten moniammatillisten toimintamallienja verkostojen kehittäminen ja vahvistaminen lasten ja lapsiperheidenpalvelujen tarjoajien välille. Opinnäytetyön alkuvaiheessaapuna toimivat varhaisen vuorovaikutusryhmän jäsenetperuspalvelukuntayhtymä Kallion alueella. Hankkeen koordinaattoriKirsi Anttila on ollut aktiivisesti mukana. Opinnäytetyömmeohjausta ovat antaneet opettajat Aila Niskala ja RaijaSeppänen Rovaniemen ammattikorkeakoululta. Opinnäytetyömmearvioitu valmistumisajankohta on joulukuu 2011.Työmme teoreettinen viitekehys pohjautuu seuraaviin käsitteisiinmoniammatillisuus, vauvavuosi, varhainen puuttuminen ja

167Sundell MiaKeski-Pohjanmaanammattikorkeakoulu, Ylivieskanyksikkö,sosiaalialankoulutusohjelmaSalo RiikkaKeski-Pohjanmaanammattikorkeakoulu, Ylivieskanyksikkösosiaalialankoulutusohjelmatukeminen.Kohti tasavertaista kumppanuutta – Kasvatuskumppanuuden kehittyminen2000-luvulla Knuutinpuhdon päiväkodissa. Tutkimuksenaiheena oli kasvatuskumppanuuden kehittyminen 2000-luvunaikana Knuutinpuhdon päiväkodissa, joka sijaitsee Nivalassa.Kyseinen varhaiskasvatusyksikkö on erityisesti panostanut kasvatuskumppanuudentoteuttamiseen. Tavoitteena oli tutkia, mitenkasvatuskumppanuus on kehittynyt sekä lasten vanhempienettä työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyö oli laadullineneli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin BIKVAarviointimenetelmäämukaillen. Ryhmähaastattelut toteutettiinkolmelle vanhemmalle ja kahdelle työntekijälle. Molemmillahaastattelukerroilla haastateltaville esitettiin samat teemoitetutja avoimet kysymykset. Kysymykset muotoiltiin siten, että haastateltavatmiettivät aiheen, esimerkiksi vanhempien osallisuuden,toteutumista 2000-luvun alussa ja lopussa. Tulokset analysoitiintukeutuen teoriatietoon koskien kasvatuskumppanuutta. Tutkimustuloksienmukaan kasvatuskumppanuus kehittyi Knuutinpuhdossamyönteiseen suuntaan lukuun ottamatta taloudellisentilanteen muutoksen vaikutuksia. Henkilökuntaa oli vähemmänja lapsiryhmät olivat suurempia verrattuna vuosituhannen alkuun.Tämä vaikutti osaltaan haitallisesti kasvatuskumppanuudenkehittymiseen esimerkiksi siten, että lapsen yksilöllinen huomiointiei toteutunut vanhempien toivomalla tavalla. Kasvatuskumppanuudenkehittyminen oli kuitenkin pääsääntöisestimyönteistä. Uutena käytänteenä oli aloituskeskustelun toteuttaminenperheen kotona. Lisäksi vanhempien osallisuus oli vahvistunut,sillä esimerkiksi kasvatuskeskusteluissa vanhempaakuunneltiin aidosti ja koko perheen tilanne huomioitiin. Vanhempienrooli oli myös erilainen vanhempainilloissa, sillä he saivatitse osallistua keskusteluun, eivätkä vain toimia vastaanottavanaosapuolena kuten aikaisemmin. Myös henkilökunnan asenneja kunnioitus vanhempia kohtaan oli muuttunut suvaitsevammaksija ymmärtäväisemmäksi.Lapsen näkökulma ja osallisuus päiväkodin lapsikohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmatyössä.Opinnäytetyöni sai alkunsa, kun löysinmielenkiintoisen tutkimusaihion (lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessija lapsen äänen kuuleminen päivähoidossa).Lapsen hyvä arki-hankkeen ylläpitämästä opinnäytepankista. Otinyhteyttä Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien alueellaLapsen hyvä arki-hankkeen kehittämiskoordinaattorina toimivaanKirsi Anttilaan. Opinnäytetyöprosessini aloituspalaverissa19.04.2010 löimme aiheen lukkoon tarkentaen, rajaten ja kohdentaensitä niin minun, oppilaitokseni kuin alueenkin tarpeidenja intressien mukaiseksi. Tutkimukseni täydentää muuta alueellatehtyä varhaiskasvatussuunnitelmien kehitystyötä. Hanketyönte-

168Blomberg TeuvoSavoniaammattikorkeakoulu, IisalmenyksikköHarjula TiinaOulun seudunammattikorkeakoulu,sosiaalialankoulutusohjelmakijän avustuksella yhteistyökumppaniksi löytyi erittäin kehittämismielinenja vastaanottavainen 3-5-vuotiaiden lasten pilottiryhmä.Olen voinut tukeutua Kirsi Anttilan asiantuntemukseenmyös etsiessäni teoreettiseen viitekehykseeni soveltuvaa materiaalia.Toiminnallisen opinnäytetyöni keskeisimpänä tavoitteenaon selvittää, miten varhaiskasvatusikäisten lasten ääni ja mielipidesaadaan nostettua käytännöstä esille ja todennettua lapsikohtaiseenvarhaiskasvatussuunnitelmaan. Tavoitteena on siis lisätälasten ääntä, näkökulmaa ja osallisuutta päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmatyössäennen kaikkea lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmienosalta toiminnallisia menetelmiä hyödyntämälläja kehittämällä. Näin pyritään parantamaan varhaiskasvatuspalvelujenlaatua ja vaikuttavuutta sekä päivähoidon henkilöstönammatillista osaamista. Alkavan kesän tulen viettämään hyvintiivisti tutkimukseni parissa, joten valmista jälkeä sopii etsiä alkusyksystä2011 osoitteesta: http://www.theseus.fi/.Ollaan yhessä isän kanssa. ”Ollaan yhessä isän kanssa” on toiminnallinenopinnäytetyö, jonka tarkoituksena on tuottaa toimintamalliisäryhmästä peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle. Isä-lapsiryhmä toteutetaan usean eri toimijan yhteistyönä, jolloin yhdentoimijan panostus ei kasva liian suureksi. Yhteistyössä ovat mukananeuvola, perhetyö, päivähoito, seurakunta sekä Mannerheiminlastensuojeluliiton paikallisyhdistys. Kohderyhmänä ovatisät, jotka eivät yleensä tule mukaan ryhmiin ja joilla on tarvettasaada kokemusta lapsen kanssa yhdessä toimimisesta sekä rohkaisuaja tukea isyyteen. Isät valitaan yhdessä neuvolan ja perhetyönkanssa. Ryhmä toteutetaan Pyhäjärvellä syys-lokakuussa2011. Ryhmässä isiä aktivoidaan toimintaan lasten kanssa toiminnallisinmenetelmin, joissa korostuvat yhdessä tekeminen,luonto, liikkuminen sekä perinteiset leikit. Työn teoreettinenviitekehys on voimaantuminen. Opinnäytetyön tuotos on toimintakansiotoimeksiantajalle ja lisäksi opinnäytetyöstä tehdäänraportti, joka tallennetaan Theseus-tietokantaan hyväksymisenjälkeen. ”Ollaan yhessä isän kanssa” on jatkoa PPKY-Selänteenalueella pidetyille Ollaan yhessä perheleireille, jotka ovat olleetosa Lapsen hyvä arki hankkeessa kehitettyä Tukea vertaisille -toimintaa. Työ valmistuu keväällä 2012.Toimijoiden kokemuksia varhaisen tuen perheleiritoiminnasta. Opinnäytetyönitarkoituksena on kuvailla perheleirin toimijoidenkokemuksia varhaisen tuen perheleiritoiminnasta. Tavoitteenanion saada eri toimijoiden kokemustietoa perheleireistä, jota perheleirintyöntekijät voivat halutessaan käyttää toimintansa kehittämiseksi.Perheleirillä moniammatillinen tiimi muodostui neuvolan,päivähoidon, seurakunnan, perhetyön, Mannerheiminlastensuojeluliiton ja Martta-järjestön työntekijöistä. Lisäksi perheleirillätyöskenteli opiskelijoita. Tutkimustehtävänäni oli selvit-

169Komulainen TanjaOulun seudunammattikorkeakoulu,sosiaalialankoulutusohjelmaSaarenpää TanjaLapin yliopisto,sosiaalityön pääainetää millaisia kokemuksia perheleirin työntekijöillä on perheleiritoiminnasta?Opinnäytetyö käynnistettiin syksyllä 2010 Lapsenhyvä arki hankkeen kautta. Opinnäytetyöni arvioitu valmistumisaikaon syyslukukaudella 2011 ja valmistumisen jälkeen se onsaatavilla Oulun seudun ammattikorkekoulun Intrasta.Torstai on toiveita täynnä:Lasten osallisuuden vahvistaminen päiväkotiMuksuteekin toiminnassa.Ylemmän ammattikorkeakoulutukinnonopinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä, joka toteutetaanyhteistyössä työyhteisön kanssa. Kehittämistehtäväni kiinnittyyLapsen hyvä arki-hankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteenaon asiakkaan osallisuuden vahvistaminen eri aloilla. Yhteistyökumppaniksikehittämistehtävääni löytyi työyhteisö PeruspalvelukuntayhtymäSelänteen alueelta, Pyhäjärven kaupungista päiväkotiMuksuteekista. Muksuteekissa oli herännyt kiinnostus vahvistaalasten osallisuutta. Tämä tutkimus on tutkimusavusteinentoimintatutkimus, jossa on sovellettu osallistavaa ja kommunikatiivistatoimintatutkimusta. Tutkimuksen tarkoituksena oli lastenosallisuuden vahvistaminen päiväkoti Muksuteekin toiminnansuunnittelussa, ja tavoitteena oli kehittää lapsen osallisuutta vahvistaviamenetelmiä arjen työkaluiksi. Lasten osallisuutta vahvistavinamenetelminä työyhteisö päätti käyttää sadutusta sekätyöyhteisön itse ideoimaansa Toiveiden torstai-foorumia, jossalapset saivat esittää toiveita päiväkodin toimintaan. Tutkimusaineistokerättiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, työkokoustenmuistiinpanoista, ryhmähaastattelulla sekä tutkijan ettätyöyhteisön pitämistä muistioista. Tulokset osoittivat, että molemmatmenetelmät ovat käyttökelpoisia päiväkodissa. Lapsenosallisuutta edistää aikuisen arvosidonnainen suhtautuminenlapsen osallisuuteen sekä se, että aikuinen ottaa käyttöön lapsenosallisuutta vahvistavia menetelmiä. Työyhteisön kehittämisenkannalta todettiin tärkeää olevan työyhteisölähtöisyys. Kun työyhteisöon itse suunnittelemassa kehittämistyötä ja aktiivisenatoimijoina kehittämistyön toteutusvaiheessa, on toiminta kehittämistyössämilekkäämpää, sitoutuneempaa ja sillä on hyvätmahdollisuudet juurtua osaksi arjen toimintaa. Kehittämistehtävänavulla Päiväkoti Muksuteekkiin kehittyi uusia työkaluja lastenosallisuuden edistämiseksi, ja lasten osallisuuden vahvistumiselleentisestään on hyvät edellytykset. Työ valmistuu syksyllä 2011 jaon valmistuttuaan luettavissa Theseusksessa(http://www.theseus.fi/). Asiasanat: osallisuus, päiväkoti, työyhteisölähtöisyys,kehittäminenLastensuojelun ja päivähoidon yhteistyö. Opinnäytetyössäni tulentutkimaan päivähoidon moniammatillista yhteistyötä päiväkodin,sosiaalityöntekijän ja perheiden kesken.Keskeiset käsitteet ovat moniammatillisuus ja kasvatuskumppanuus.

170Niinikoski Tiina ja RönkköAnniinaSavoniaammattikorkeakoulu,Iisalmen yksikkö,sosiaalialan koulutusohjelmaPäiväkodin moniammatillinen yhteistyö lapsen kasvun ja kehityksentukena – Selvitys Nivalan päiväkotien ulkoisesta moniammatillisuudesta.Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää, miten päiväkodinmoniammatillinen yhteistyö tukee lapsen kasvua ja kehitystä.Korostamme työssämme varhaisen tuen ja tunnistamisenmerkitystä. Selvitämme minkälaista yhteistyötä Nivalan päiväkodeillaon eri tahojen kanssa. Nostamme myös esille, minkälaistayhteistyötä päiväkodit toivovat lisää ja minkä tahojen kanssayhteistyötä tulisi vielä kehittää. Lapsen hyvä arki -hankkeen allaoli tarvetta selvitykselle Nivalan kaupungin päiväkotien yhteistyönsuunnista. Valitsimme hankkeen kotisivuilta oman mielenkiintommemukaisen tutkimusaiheen. Opinnäytetyömme teoreettinenviitekehys perustuu Yrjö Engeströmin kehittäväntyöntutkimuksen malliin. Tämän tukena käytämme kirjallisuutta,joka käsittelee moniammatillista yhteistyötä ja varhaista tukemista.Tutkimusmateriaalia olemme saaneet haastattelemallaNivalan kaupungin päiväkotien henkilökuntaa.. Opinnäytetyömmevalmistumisajankohta on marraskuussa 2011. Valmis opinnäytetyöon saatavissa Theseus -verkkokirjastosta.Liite 4.5 Hanketyöntekijöiden koulutuksetAika Paikka Koulutus Kustannukset Osallistujat6.10.2009 Oulu Asiakkaan osallisuus(Seija Järvi)6.10.2009 Oulu Lapsen ääni ja senkuuleminen – graduesitys(Susanna Kinnunen)62,20 € + sivukulutKirsi Anttila,Anu Määttä,Aira VähärautioKirsi Anttila,Anu Määttä,Aira Vähärautio6.11.2009 Helsinki VASU-päivä (THL) Kirsi Anttila,Aira Vähärautio11.–12.11.2009 Oulu PerhepäivähoidonKirsi Anttilavaltakunnallinenkehittämisseminaari10.12.2009 Kuusamo Lapset puheeksi-Anu Määttäkoulutus21.1.2010 Kuusamo Lapsen puheeksi.Mielenterveydenkeskusliitto.IlmainenAnu Määttä28.1.2010 Oulu Vig-infotilaisuus.VideoavusteinenvuorovaikutuksenohjausOsallistujille ilmainen.Hanke osallistuikouluttajan kus-Kirsi Anttila,Anu Määttä,Aira Vähärautio

17126.2.2010 Kokkola/NuppuhankeLapsiperheidenhyvinvointia rakentamassa.Perhekeskuksenkehittäminen3.3.2010 Kuusamo Lapsen terve jaepäterve aggressio.Mitä lapsi tarvitseehyvään kasvuun?(Jari Sinkkonen)18.3.2010 Videoyhteys Lastensuojelu jalaki22.3.2010 Videoyhteys Lapsen hyvän kasvunedellytykset(OYs, MarjaSchulman)29.3.2010 Ylivieska Moniammatillisenyhteistyön lainsäädäntöpohja.Onnistuvatopit.7.4.2011 Videoyhteys ProcessQuidekoulutus(Maarit Pirttijärvi/Poske)11.4.2011 Oulu ProcessQuidekoulutus(AnttiLaitinen/ QPRSoftware Plc)7.6.2011 Oulu Maataideprosessi(Helena Malmivirta)1.–2.9.2011 Kalajoki Pohjoisen Kastehankkeidenseminaaritannuksiin yhdessäMLL:n kanssa.IlmainenKoulutus toteutettiinyhteistyössäKoillismaanLapsen hyvä arkihankkeenja Kuusamonkaupungintoimijoiden kanssa.Hankkeelleaiheutuneet kustannuksetyht. 1000 €.IlmainenMaksullinen.IlmainenPaKasteen kustantama?PaKasteen kustantama?Kirsi AnttilaAnu MäättäAnu MäättäAnu MäättäKirsi AnttilaAnu Määttä,Kirsi Anttila,Aira VähärautioAnu Määttä,Kirsi Anttila,Aira Vähärautio260 € + sivukulut Anu Määttä,Kirsi Anttila,Aira Vähärautio56,81 € Kirsi Anttila

172Liite 4.6 Koulutus- ja konsultaatioprosessit Kallion ja Selänteen kehittämisalueillaAihe Kouluttaja/t Ajankohta OsallistujatKasvatuskumppanuuskouluttaja-koulutusKasvatuskumppanuus -koulutus peruskoulutusryhmätHuoli puheeksi -koulutusMarjatta Kekkonen jaAini RonkainenTaisto Lehtinenja Aini RonkainenSari Suhonen jaMarjut ParhialaTyömenetelmäohj.Ulla-Maija Miettilä jaKatja KosonenAnu Sippola ja NiinaJokikuonaMarjut ParhialaKaija Leppälä30.–31.3.201026.–28.4.201027.5.2010(Oulu kokopv koulutus)16.–17.9.2010(Seinäjoki)27.–29.10.2010 (Vaasa)22.11.2010 (Seinäjoki)14–15.1.201029.1.2010 (21 h)20.–21.5. 2010,7–8.6.2010,26.–27.8.2010 (48 h)20.1.2010 (2 h)18.2.2010 (2h)11.3.2010 (2h)27.–28.9.201021.–22.10.20104.-5.11.2010 (48 h)28.9.201018.–19.10.20108.11.2010(Haapajärvi 26 h)24.1.2010 (2,5 h)15.3.2010 (2h)Kallio: Ulla-Maija Miettilä,Katja Kosonen,Selänne: Virpi Halonen,Sirpa LipponenSelänne: Anu Sippola,Niina JokikuonaKallio 14Kallio 16Kallio 8-14Kallio 14Selänne: 11Kallio: 262.3.2010 (2,5h)19.4.2010 (2h)Kallio: 3513.9.2010 (2,5 h),20.10.2010 (2h)Selänne: 276.10.2010 (2,5h)8.11.2010 (2,5h)Selänne: 30Moniammatillisen työnprosessikoulutusHilkka Honkanen jaArja Veijola7.4.2010 Ylivieska14.4.2010 Haapajärvi21.9.2010 Ylivieska22.9.2010 Haapajärvi2.12.2010 Nivala3.12.2010 Haapajärvi17.2.2011 Haapajärvi18.2.2011 YlivieskaKallio: 17Selänne: 15Selänne: 22Kallio: 20Kallio: 20Selänne: 18Selänne: 13Kallio: 11

173Varhaiskasvatuksen pedagoginenjohtaminenLastentarhanopettajanavarhaiskasvatuksen arjessaVasu -työskentelyn konsultaatioMoniammatillisen työskentelynkonsultaatio5.4.11 Haapajärvi6.4.11 Ylivieska (4 h/krt)Sanna Parrila 18.–19.5.2010Paula Loukkola18.–19.8.201013.–14.10.20108.-9.12.2010(Oulussa kokopäiväkoulutusta)21.11.2010 Nivala (3h)7.4.2011 Ylivieska (3h)Eeva-Liisa Kronqvist 16.8.2010 (4 h)HaapajärviHannele Karikoski30.8.2010 (2h)videoyhteys OulustaVASU prosessin tuki Paula Loukkola 6.9.201023.9.2010,11.10.2010 (2 h/krt)Tiedotustilaisuus vanhemmillelapsen esikouluunsiirtymisestä”Lastensuojelun rajapinnoilla”Pohjoinen Varhaiskasvatuspäivä (kaikille alueilleyhteinen)TyöpajatyöskentelyäPohjoinen varhaiskasvatuspäivä(kaikille alueilleyhteinen)7.9.201021.10.2010 (2 h/krt)Kallio: 12Selänne: 14Kallio: 5Selänne: 2Kallio: 4Selänne: 2Kallio: 5Selänne: 2Kallio: 4Selänne: 2Kallio ja Selänne: 57Kallio ja Selänne: 67Kallio 4Selänne 7Kallio 7Kallio 9Selänne 6Hannele Karikoski 1.2.2011 (Sievi) 69 vanhempaaKirsi Alila 14.10.2011 *) Ei tiedossa raportinkirjoittamisvaiheessaYhteensä 358 osallistujaaPohjois-SuomestaElina Viljamaa6.5.2010 (Oulu)Teija JokipiiHelena MalmivirtaLeena PoikelaPia Leppänen-KeränenAnu-Maarit MoilanenPohjois-Pohjanmaanliikunta ry.ADHD-liittoJukka Mäkelä 5.5.2011 (Oulu) 390 osallistujaa

174Liite 4.7 Koulutus- ja konsultaatioprosessit Koillismaan kehittämisalueillaAihe Kouluttaja/t Ajankohta OsallistujatKasvatuskumppanuuskouluttajakoulutusKasvatuskumppanuus peruskoulutusAini Ronkainen jaMarjatta KekkonenKuusamo:Anu Määttä ja AnjaNiemi30.–31.3.201026.–28.4.201027.5.2010Ryhmä 425.8.20093.-4.9.200930.9.200930.10.200920.11.200912.–13.1.2010Posio:2Taivalkoski:2Kuusamo:12 osallistujaaRyhmä 513.1.201025.–26.1.201024.2.201026.3.201013.4.201010.–11.5.2010Kuusamo:12 osallistujaaRyhmä 631.8.201010.–11.9.20102.10.201023.10.201020.11.201011.12.201014.–15.1.2011Kuusamo:12 osallistujaaTaivalkoski:Sirpa Kinnunen jaUlla VäisänenRyhmä 124.8.20103.–4.9.201025.9.201016.10.201013.11.201027.11.201010.–11.12.2010Taivalkoski:10 osallistujaaPosio:Outi Mustonen jaRaili VarankaRyhmä114.9.2010,17.–18.9.20102.10.201029.–30.10.201012.–13.11.201010.–11.12.2010Posio:11 osallistujaaKasvatuskumppanuus työmenetelmäohjausAnu Määttä ja AnjaNiemiRyhmä 227.8.200924.9.200929.10.200912.11.ja 18.11.2009Ryhmä 3Kuusamo:12 osallistujaa

175Syksystä 2010 alkaenkoordinaattorinkouluttajaparin koulutuskorvauksistavastasi Kuusamonkaupunki omanatoimintanaSyksystä 2011 työmenetelmä-ohjausjatkuu Kuusamonkaupungin omanatoimintanaTaivalkoski:Sirpa Kinnunen jaUlla VäisänenPosio:Outi Mustonen jaRaili Varanka26.8 .ja 27.8.200923.9. ja 24.9.200927.10. ja 29.10.200912.11. ja 18.11.20091.12. ja 4.12.200915.1.201016.2.ja 18.2.20102.3.ja 24.3.201012.4.ja 5.5.2010Ryhmä 410.2.ja 18.2.20102.3.ja 16.3.201031.3.201012.4. ja 19.4.201031.5.201016.8.201021.9.201010.11.201018.12.2010Ryhmä 524.8. ja 30.8.201020.9. ja 21.9.201012.10. ja 18.10.20109.11. ja 18.11.201030.11. ja 2.12.201024.1. ja 25.1.201121.2. ja 22.2.201114.3. ja 5.4.20112.5. ja 3.5.2011Ryhmä 623.2. ja 24.2.201129.3. ja 31.3.201119.4. ja 20.4.201126.5. ja 31.5.201115.6. ja 16.6.2011Työmenetelmäohjaukset(9 tapaamista) toteutettukunnan omanatoimintanakevät-syksy 2011Kuusamo:11–12 osallistujaaKuusamo:10–12 osallistujaaKuusamo:12 osallistujaaKuusamo:12 osallistujaaLapsen terve ja epäterveaggressio ja Mitä lapsi tarvitseehyvään kasvuun?Työmenetelmäohjaukset(9 tapaamista) toteutettukunnan omanatoimintanakevät–syksy 2011Jari Sinkkonen 3.3.2010 Koillismaa: 126

176Moniammatillisen yhteistyönprosessikoulutusVarhaiskasvatuksen pedagoginenjohtaminenKoillismaa:5päivähoidon-ohjaajaa+kehittämiskoordinaattoriVarhaiskasvatussuunnitelma-työ- konsultaatio- ajankohtaisfoorumin14.4.2011 luentoPerhepäivähoidon valtakunnallinenkehittämisseminaariLapset puheeksi- menetelmäkoulutusVasu-seminaari(Kuusamon kaupungin tilaamakoulutus)Millainen lapsi on normaali?Hilkka Honkanen jaArja Veijola22.4.201016.9.201017.11.20101.3.20117.4.2011Sanna Parrila 4.-5.3.201018.–19.5.201018.–19.8.201013.–14.10.20108.-9.12.2010Paula Loukkola 24.1.201126.1.20112.3.20114.3.20115.4.20116.4.201114.4.201120.4.20113.5.20116.5.20118.6.20119.6.2011Koillismaa:15Koillismaa:25Koillismaa:17Koillismaa:19Koillismaa:15Vasu-työryhmien jäsenetvaihtelevilla kokoonpanoillaKoillismaa: 3111.11.2009 Kehittämiskoordinaattori10.12.200921.1.2010Outi Ståhlberg jaMerja Smahl MielenterveydenkeskusliittoKehittämiskoordinaattoriSanna Parrila 27.11.2010 Kehittämiskoordinaattori(Koillismaa:103)Liisa Keltikangas-JärvinenHuoli puheeksi- koulutus 20.9.201113.10.2011”Lastensuojelun rajapinnoilla”21.3.2011 KehittämiskoordinaattoriTaivalkoski – osallistujamäärätarvioKirsi Alila 14.10.2011 *) Ei tiedossa raportinkirjoittamisvaiheessa

177Liite 4.8 KyselylomakeTAUSTATIEDOT1. Tehtävänimike ja vastuualue2. Työyksikkö3. Paikkakunta• Kuusamo• Posio• Taivalkoski• Alavieska• Nivala• Sievi• Ylivieska• Haapajärvi• Kärsämäki• Pyhäjärvi• ReisjärviTEHTÄVÄ/ROOLI HANKETYÖSSÄ4. Oletko ohjausryhmän jäsen/varajäsen?• Kyllä• Ei5. Oletko kehittämistiimin jäsen?• Kallion kehittämistiimi• Selänteen kehittämistiimi• Koillismaan kehittämistiimi• En ole kehittämistiimin jäsen6. Minkä työryhmän työskentelyyn olet osallistunut? Valitse kaikki joissa olet ollut mukana.• Kallio: Vavu -työryhmä• Kallio: Vasu -työryhmä• Kallio: PPH -työryhmä• Selänne: Vavu -työryhmä• Selänne: Vasu -työryhmä• Selänne: PPH -työryhmä• Kuusamo: Vasu-työryhmä• Kuusamo: 4v.- työryhmä• Posio: Vasu -työryhmä• Posio: 4v. -työryhmä• Taivalkoski: Vasu -työryhmä• Taivalkoski: 4v.- työryhmä• Taivalkoski: Huoli -tiimi• Muu, mikä/mitkä?• En ole osallistunut työryhmätyöskentelyyn7. Oletko osallistunut johonkin hankkeen käynnistämään kehittämis- tai pilottiprosessiin?• Kyllä, mihin? (Mainitse kaikki, joissa olet ollut mukana.)• Ei8. Millaisessa roolissa ja tehtävissä olet työskennellyt kehittämis- tai pilottiprosessissa?

1789. Oletko osallistunut kehittämistyöhön koko hankeajan (2009–2011)?• Kyllä• Ei Mistä/mihin asti olet ollut mukana?ARVIO KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTUMISESTAValitse näkemystäsi vastaava kohta arviointivalikosta kunkin kysymyksen osalta.0 = en osaa sanoa1 = ei lainkaan2 = jonkin verran3 = hyvin4 = erittäin hyvin5 = erinomaisesti10. Miten hyvin ohjausryhmän työskentely on palvellut hankkeen tavoitteiden toteutumista?11. Perustele vastauksesi.12. Miten hyvin kehittämistiimin työskentely on palvellut hankkeen tavoitteiden toteutumista?13. Perustele vastauksesi.14. Miten hyvin hanketyöntekijöiden (kehittämiskoordinaattorit, projektipäällikkö) työskentely on palvelluthankkeen tavoitteiden toteutumista?15. Perustele vastauksesi.16. Miten hyvin työryhmän/työryhmien työskentely on palvellut hankkeen tavoitteiden toteutumista?17. Perustele vastauksesi.18. Miten hyvin kehittämispilottiin tai yksittäiseen kehittämisprosessiin liittyvä työskentely on palvelluthankkeen tavoitteiden toteutumista?19. Perustele vastauksesi.20. Oletko osallistunut hankkeen järjestämään kehittämistyötä tukevaan koulutukseen ja konsultaatioprosesseihin?• Kyllä Mihin? (Mainitse kaikki, joihin olet osallistunut)• Ei21. Miten hankkeen järjestämä koulutus ja konsultaatio on palvellut kehittämistyön toteutusta?22. Perustele vastauksesi.23. Mikä koulutus tai konsultaatio on ollut erityisen onnistunutta?24. Miten hankkeen järjestämät ajankohtaisfoorumit ovat palvelleet hankkeen tavoitteiden toteutumista?25. Perustele vastauksesi.ARVIO HANKKEEN TULOKSISTA JA VAIKUTTAVUUDESTAHankkeen päätavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisenehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen.Päätavoitetta on täsmennetty alatavoitteilla. Arvioi hankkeen keskeisten tavoitteiden toteutumista.Valitse näkemystäsi vastaava kohta arviointivalikosta kunkin kysymyksen osalta:0 = en osaa sanoa1 = ei lainkaan2 = jonkin verran3 = hyvin4 = erittäin hyvin5 = erinomaisesti26. Moniammatillisen kumppanuuden edistäminen, yhteisten moniammatillisten toimintamallien ja verkostojenkehittäminen ja vahvistaminen lasten ja lapsiperheiden palvelujen tarjoajien välille.27. Perustele vastauksesi.

17928. Varhaisen tunnistamisen ja tukemisen edistäminen sekä lasten eri elämän piireissä tapahtuvan kasvatuksellisenvuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen.29. Perustele vastauksesi.30. Lasten ja perheiden palveluissa työskentelevän henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen.31. Perustele vastauksesi.32. Kuntien ja muiden tahojen välisen yhteistyön ja yhteisen työn tapojen vahvistaminen lasten ja lapsiperheidenpalveluissa asiakkaan osallisuus huomioiden.33. Perustele vastauksesi.34. Tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välisen yhteyden kehittäminen.35. Perustele vastauksesi.Hankkeen odotettuina vaikutuksina on, että lasten ja perheiden hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat.Miten arvioit tähän liittyen odotettujen vaikutusten toteutumista?Valitse näkemystäsi vastaava kohta arviointivalikosta kunkin kysymyksen osalta:0 = en osaa sanoa1 = ei lainkaan2 = jonkin verran3 = hyvin4 = erittäin hyvin5 = erinomaisesti36. Lapset ja perheet saavat oikea-aikaista palvelua, saavat itse osallistua palvelujen kehittämiseen ja kokevattulevansa kuulluiksi.37. Perustele vastauksesi.38. Lapset ja perheet saavat tukea omissa kehitysympäristöissään ja peruspalvelujen yhteydessä – kotona,päivähoidossa, esiopetuksessa, neuvolassa.39. Perustele vastauksesi.40. Vanhemmat saavat tukea kasvatustehtävässään ja vanhemmuus vahvistuu.41. Perustele vastauksesi.42. Lasten ja perheiden tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhain ja niihin voidaan antaa oikea-aikaistatukea.43. Perustele vastauksesi.44. Lasten ja perheiden palvelujen työmenetelmät kehittyvät ja leviävät keskeisten toimijoiden käyttöön.45. Perustele vastauksesi.46. Lasten ja perheiden palveluiden yhteistyö on mallinnettu rakenne- ja sisältötasolla.47. Perustele vastauksesi.48. Ylisektorinen ja – kunnallinen yhteistyö vahvistuu ja sille luodaan toimintamallit.49. Perustele vastauksesi.50. Lasten ja perheiden palveluissa työskentelevien ammatillinen osaaminen vahvistuu ja heillä on käytössäyhteisiä työkaluja.51. Perustele vastauksesi.52. Alan opiskelijat integroituvat kehittämistyöhön opinnäytetöiden ja harjoittelujen kautta.53. Perustele vastauksesi.54. Korjaavan lastensuojelun tarve vähenee.55. Perustele vastauksesi.Kerro oma mielipiteesi seuraavista asioista:

18056. Millaisia pysyviä muutoksia kehittämistyö on mielestäsi saanut aikaan omassa työskentelyssäsi? Perustelevastauksesi.57. Millaisia pysyviä muutoksia kehittämistyö on mielestäsi saanut aikaan omassa työyksikössäsi? Perustelevastauksesi.58. Millaisia pysyviä muutoksia kehittämistyö on mielestäsi saanut aikaan kunnan tai kuntayhtymän varhaiskasvatusikäistenlasten ja perheiden palveluissa ja monitoimijaisissa yhteistyökäytännöissä? Perustele vastauksesi.59. Millaisia pysyviä muutoksia kehittämistyö on mielestäsi saanut aikaan ylikunnallisissa varhaiskasvatusikäistenlasten ja perheiden palveluiden yhteistyökäytännöissä? Perustele vastauksesi.60. Mitä odotat jatkohankkeelta (Lapsen hyvä arki2 - 2011–2013)? Perustele vastauksesi.Kiitos vastauksestasi!

181Liite 5 Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenneTyöryhmä – Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenneKnif PirjoKostamo-Pääkkö KaisaLohi JouniNiskala AstaPekkala TerhoRautalin RiittaVähärautio AiraPOHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISRAKENNESISÄLLYSTiivistelmä1. Lähtökohdat2. Kattavan sopimuksellinen kehittämisrakenteen edellytykset3. Terveydenhuollon toiminnallinen rakenne ERVA-alueella3.1. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt3.2. Terveydenhuoltolain sääntelyn mahdollistama visio perusterveydenhuollon yksiköidentoiminnasta4. Sosiaalihuollon toiminnallinen järjestelmä4.1. Sosiaalihuollon palvelut kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla4.2. Sosiaalihuollon osaamiskeskukset5. Koulutusrakenne6. Tiedontuotanto7. Visioita kehittämisrakenteen muodoista ja sisällöistä8. Tarvittavat rahoitus- tai organisaatioratkaisut9. Kehittämisrakenteen edellytyksiä

182TiivistelmäTarveVähitellen on ryhdytty puhumaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen rakenteen tarpeellisuudesta. Myöslainsäädäntö muuttuu yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon eheyden suuntaan ja tämän myötä kysymysyhteisestä rakenteesta on yhä oleellisempi.Koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisen toimintamallinrakentaminen edellyttää resurssien yhdistämistä ja toiminnan koordinointia. Kehittämisrakenteella ja toimintamallillaturvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja alueellinen tiedontuotanto.Tässä työpaperissa esitetyt ajatukset ja esitykset ovat tarkoitettu keskustelun käynnistämiseen ja jatkopohdintaan- haastaa avoimesti tulevaisuuden rakentamiseen.ToimijatSosiaalialan osaamiskeskusten sekä perustettavien perusterveydenhuollon yksiköiden toiminta on laissa jaasetuksessa määritelty. Sosiaalialan osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden tehtävät ovatlakien erilaisista sanamuodoista huolimatta pitkälti samansuuntaisia. Terveydenhuoltolaissa perusterveydenhuollonyksiköiden tehtävät on määritelty konkreettisemmin, mutta sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaaohjaava lainsäädäntö antaa enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuksia ottaa huomioon alueelliset näkökohdat.Molempien yhtenä tehtävänä on asiantuntijuuden ja osaamisen tukeminen alueellaan. Lisäksi osaamiskeskuksetja perusterveydenhuollon yksiköt tarjoavat tukirakenteen kehittämistoiminalle alueen kunnille jamuille toimijoille (oppilaitokset, järjestöt, yksityinen sektori).Kuntarakenne on muuttumassa ja sitä kautta Pohjois-Suomessa tapahtuu alueellista eriytymistä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sekä Kainuussa on siirrytty kohti suurempia kuntia ja kuntien yhteistoiminta-alueitaja alueellisia rakenteita. Kuntien lukumäärä on pienentynyt ja ratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämisestä, kehittämisestä ovat muuttumassa. Lapissa vastaavaa palvelurakenteen muutosta eiole näkyvissä, vaan kunnat pyrkivät edelleen järjestämään palvelut itsenäisesti.Alueen oppilaitoksilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli osaamisen ylläpidossa ja tiedon tuotannossa.Yhä enemmän on alettu edellyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon ja kehittämistoiminnanintegraatiota. Kehittämisen kannalta on myös tärkeää, että kehittäminen ja tutkimus toimivat nykyistäkiinteämmässä yhteistyössä. Tutkittuun tietoon perustuva toiminta ja johtaminen ovat edellytyksiä tulevaisuudentarpeiden ennakoimiseen, niin kehittämistoiminnassa sekä palveluiden tuotannossa.ToimintamalliKehittämisrakenteelle tulevien ja asetettujen haasteiden ja tavoitteiden huomiointi edellyttää, että kehittämisrakennekattaa sosiaali- ja terveydenhuollon koko palveluketjun perustasolta erityisvastuualueelle asti.Rakenteen on oltava maantieteellisesti kattava ja yhtenäinen alan kokonaisohjauksen kannalta. Maantieteellisetrealiteetit huomioiden rakenteen on kuitenkin perustuttava sellaisille maakunnallisille tai muille alueellisestiperustelluille ratkaisuille, jotka mahdollistavat paikallisen luontevan toiminnan.Kehittämisrakenteen muodostamiseen tarvittavien toimijoiden keskinäinen organisoituminenon mahdollista tehdä nykyiseltä pohjalta monitoimijaisesti ja sopimuksellisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollonkehittämisrakennetta tulisi voida kehittää jo aivan lähitulevaisuudessa riippumatta siitä, missäaikataulussa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntöä ja kuntarakennetta säätelevää lainsäädäntöäkirjoitetaan. Tämä voi tapahtua kehittämällä alueellista yhteistyörakennetta neuvottelukunta- ja sopimusmenettelynpohjalle. Tässä tarkoituksessa muodostetaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollonkehittämisen yhteistoiminnallinen sopimuksellinen rakenne. Eri toimijatahojen kanssaneuvoteltua alueellista SOTE-yhteistoimintasopimusta toteuttamaan perustetaan keskeistentoimijoiden muodostama neuvottelukunta, jossa on edustettuna kunnat, yliopistot, osaamis-

183keskukset, sairaanhoitopiirit/perusterveydenhuollon yksiköt, kuntayhtymät, yhteistoimintaalueet,järjestöt, ammattikorkeakoulut yritykset ja muut alueella keskeisiksi määritellyt tahot.Uuden kehittämisrakenteen ja -työn keskeisinä välineinä ovat alueelliset sosiaali- ja terveyspalveluidenyhteiset kehittämisverkostot siten, että kehittämistyö on yhä moniammatillisempaa.Kehittämistä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa siten, että syntyy vakiintuneet mallit uudistaa palvelujaasiakaslähtöisesti (esim. kehittäjäasiakkaat, kokemusasiantuntijat). Keskeisiä näissä yhteisissä kehittäjäverkostoissaovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollonkehittämisyksiköiden yhteydessä. Vastaavasti alueen kunnissa, kuntayhtymissä, yhteistoiminta-alueillatyöskentelee kehittäjätyöntekijöitä perusterveydenhuollon, terveyden edistämisen ja sosiaalihuollon yhteisenkehittämisverkoston turvin ja tuella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät ovat sijoitettuna erikuntiin, kuntayhtymiin, yhteistoiminta-alueille, osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden sekäyhteistyökumppaneiden tiloihin. Tämä mahdollistaa kiinteän yhteistyön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluidenja kehittäjätyöntekijöiden välillä Samalla kyetään turvaamaan asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön.Kun oppilaitokset kytketään mukaan verkostoon, osaamisen ylläpitäminen varmistuu. Alueellinenverkostomainen yhteistyön ja kehittämisen rakenne turvaa myös alueellisen tiedontuotannon.Uudessa kehittämisrakenteessa on tärkeää vahvistaa kuntien ja yliopiston välistä yhteistyötä perus- ja erikoistumiskoulutuksessa,täydennyskoulutuksessa ja tutkimuksessa. Tähän tarvitaan osaamiskeskusten/perusterveydenhuollonyksikköjentarjoamaa verkostorakennetta.AikatauluPohjois-Suomi tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen kokoamaan yhteen hajallaan/irrallaantoimívia palvelutuotannosta, kehittämisestä, koulutuksesta ja tietotuotannosta vastaavia organisaatioita.Keskustelun käynnistäminen koko alueen toimijoiden kesken- perusajatusten esittely ja yhteisen linjan löytäminen- jatkosuunnittelusta sopiminen1. Valmistelutyöryhmän työskentely- osapuolten sisäinen työstäminen ja oman kannan muodostaminen- eri toimintojen sektorikohtainen käsittely (sosiaalihuolto, terveydenhuolto, varhaiskasvatus, tutkimus-ja koulutus)- yhteisen toiminnan hahmottaminen, koordinaatiokysymykset, rahoitus2. Osapuolten päätöskäsittely- kunkin toimijan päätökset sopimukselliseen yhteistyöhön liittymisestä- kehittämisrakennesopimuksen hyväksyminen3. Toiminnan käynnistyminen PaKaste2− yhteisen rakenteen/verkoston pilotointi PaKaste2 -hankkeessa

1841. LähtökohdatSosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ovat muutoksessa koko maassa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus,lainsäädäntöhankkeet, yliopistolain uudistus ja ammattikorkeakouluverkoston uudistaminen ovat koko toimialaanmerkittävästi vaikuttavia tekijöitä. Yhdessä ennakoidun palvelutarpeen kasvun ja käytettävissä olevantyövoiman vähenemisen kanssa tämä tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollolle samaan aikaan realisoituviasuuria muutoshaasteita.Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valtakunnallisena tavoitteena on luoda maahan eheä taloudellisestikestävä ja vaikuttava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Valtakunnallisesti on valmistelussa useita erilainsäädäntöhankkeita, joissa viitataan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseen kehittämisrakenteeseen. Hallituksenesityksessä terveydenhuoltolaiksi on säännös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä. Terveydenhuoltolakiluonnoksessaon myös säännökset terveydenhuollon tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta.Sosiaalihuoltolakia uudistetaan. Uudistettaessa lakiin tulisi sisällyttää velvoite myös sosiaalihuollon jatkuvastakehittämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lakia on alettu myös valmistella.Järjestämislaissa tulisi säätää koko sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisista, yhteisistä ja pysyvistä kehittämisrakenteista,jotta sosiaali- ja terveydenhuollon eheä kokonaisuus kehittyisi.Kansallisessa KASTE -ohjelmassa painotetaan kehittämistä osana perustyötä. Kehittäjiksi tarvitaan eri tasontoimijoita sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalta. Pohjois-Suomen erityisolosuhteet asettavat omat lisävaatimuksensa.Pitkät etäisyydet, korkea sairastavuus ja syrjäytyneisyys ja työvoiman saatavuusongelmat lisäävätratkaistavia pulmia. Koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisentoimintamallin rakentaminen edellyttää resurssien yhdistämistä ja toiminnan koordinointia. Pohjoisenalueen KASTE-, PaKaste -hankkeen (2009–2011) päämääränä on valmistella Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollonpysyvä kehittämisrakenne/-verkosto ja toimintamalli turvaamaan pitkäjänteinen sosiaali- jaterveysalan kehittäminen.Kehittämisrakenteelle asetettuja vaatimuksia ovat:• Sosiaali- ja terveysala tekevät yhteistyötä kehittämistoiminnassa• Alueellinen kattavuus on koko Pohjois-Suomi• Kestävä, pitkäjänteinen ja tietopohjaan perustuva kehittäminen turvataan• Hajanainen kehittäminen kootaan ja koordinoidaan• Eri toimijat verkostoituvat• Henkilöstön osaaminen ja saatavuus turvataan• Erityisosaamisen ja -palvelut turvataan• Asiakkaat ja potilaat osallistuvat kehittämiseen, esimerkiksi kokemusasiantuntijoina ja kehittäjäasiakkaina• Saamelaispalvelut huomioidaan erityiskysymyksenä• Kaksikielisyys huomioidaan Kokkolassa (toimii isäntäkuntana Kruunupyylle)Koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisen toimintamallinrakentaminen edellyttää resurssien yhdistämistä ja toiminnan koordinointia. Kehittämisrakenteella ja toimintamallillaturvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja alueellinen tiedontuotanto.Tässä työpaperissa esitetyt ajatukset ja esitykset ovat tarkoitettu keskustelun käynnistämiseen ja jatkopohdintaan– haastaa avoimesti tulevaisuuden rakentamiseen.2. Kattavan sopimuksellisen kehittämisrakenteen edellytyksetPohjois-Suomi on alueellisesti laaja. Väestö on keskittynyt isoihin kaupunkeihin (Kokkola, Oulu, Kemi, Tornio,Rovaniemi, Kajaani) tai niiden ympärillä oleviin lähikuntiin, mutta enimmiltä osin Pohjois-Suomi on kui-

185tenkin harvaan asuttu. Pohjoisen alueen toimijat ovat kehittämistoiminnan näkökulmasta hajallaan ja yksittäiset,paikalliset resurssit ovat varsin niukat. Kehittämisen ja tietotuotannon näkökulmasta voimavaroja tuleekoota yhteen tiiviiksi yhteistyöksi kuntien, kuntayhtymien, ammattikorkeakoulujen ja pohjoisten yliopistojensekä valtion viranomaisten kesken (AVI, ELY, THL). Sisällyttämällä kehittämisrakenteeseen sekä julkisetsosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- että koulutusorganisaatiot varmistetaan kehittämisen perustuminenalan erityisiin tietopohjiin (lääketiede, terveystieteet, sosiaalityö, varhaiskasvatus, kasvatustiede) sekä koulutuksenja työelämäorganisaatioiden yhteys kehittämisessä. Kolmannen sektorin ja hyvinvointialan yritystoiminnanroolit kehittämisrakenteessa tulee myös määritelläKehittämisrakenteelle tulevien ja asetettujen haasteiden ja tavoitteiden huomiointi edellyttää, että kehittämisrakennekattaa sosiaali- ja terveydenhuollon koko palveluketjun perustasolta erityisvastuualueelle asti.Rakenteen on oltava maantieteellisesti kattava ja yhtenäinen alan kokonaisohjauksen kannalta. Maantieteellisetrealiteetit huomioiden rakenteen on kuitenkin perustuttava sellaisille maakunnallisille tai muille alueellisestiperustelluille ratkaisuille, jotka mahdollistavat paikallisen luontevan toiminnan.Kehittämisrakenteen muodostamiseen tarvittavien toimijoiden keskinäinen organisoituminenon mahdollista tehdä nykyiseltä pohjalta monitoimijaisesti ja sopimuksellisesti. Pohjois-Suomensosiaalialan osaamiskeskus edustaa nykyisellään tällaista sopimuksellista rakennetta. Posken laaja alueellinenja verkostomainen toiminta pohjautuu sopimukseen Lapin yliopiston, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän,Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Saamelaiskäräjien kanssa. Muut Pohjois-Suomen alueella toimivatosaamiskeskukset (ISO ja SonetBotnia) ovat organisoituneet ja verkostoituneet eri tavalla. Samallaniiden toiminnallinen alue laajenee Pohjois-Suomen erva-alueen ulkopuolelle.Sosiaalialan osaamiskeskusten osaaminen ja asiantuntijuus painottuu tehtävänsä mukaisesti sosiaalialalle jasen rinnalle tarvitaan terveydenhuollon asiantuntemusta, jotta saadaan riittävät edellytykset sosiaali- ettäterveysalan kattavan kehittämisen päävastuullisena toimimiseksi.. Sairaanhoitopiireihin vuonna 2011-2012perustettavat perusterveydenhuollon yksiköt edustavat luontevasti pysyvän kehittämisrakenteen tarvitsemaaterveydenhuollon osaamista omalla toiminta-alueellaan.ERVA – alueen laajuista terveydenhuollon asiantuntemusta kehittämislinjausten teossa rakenteessa edustaaOulun yliopistollisen sairaalan yleislääketieteen yksikkö. Sen perustehtävä on perusterveydenhuollon kehittäminenja kehityksen tukeminen tuottamalla pääasiassa kolmenlaisia palveluita: 1) ERVA -alueen lakisääteisiäjatko- ja täydennyskoulutuspalveluita koulutuspäivien muodossa, 2) terveyskeskuksissa tapahtuvan lääkäreidenohjaustyön tukea ja koulutusta ohjaajana toimimiseen ja 3) terveyskeskuksissa tapahtuvan tutkimustyöntukea. OYS-Yle- yksikkö saa rahoituksensa alueen sopimuskunnilta lääkäreiden ja hammaslääkäreiden koulutus-EVO -rahoista.Kunnissa, kuntayhtymissä tai niiden muodostamilla yhteistoiminta-alueilla tuotetaan ja kehitetään perusterveydenhuollonsekä sosiaalihuollon palveluita. Kehittämistoimet voivat olla yhteisiä, seutukunnallisia, alueellisia,ERVA -alueen kattavia tai omia paikallisia hankkeita ja muita kehittämistoimenpiteitä. Yhdessä sosiaalialanosaamiskeskukset ja niiden toiminta-alueelle sijoittuvien sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollonyksiköt edustaisivat hyvinkin kehittämistoiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja koordinointiin tarvittavaaosaamista sekä sosiaali- että terveydenhuollon alalta.3. Terveydenhuollon toiminnallinen rakenne ERVA- alueellaErityistason erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämiseksi maa on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalanerityisvastuualueeseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) on pohjoisin viidestä Suomen yliopistollisestasairaanhoitopiiristä. OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan,Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakunta. Pohjois-Suomen kattavalla erityisvastuualueellaasuu noin 733 500 henkilöä.

186KUVIO 1: Oulun yliopistollisen sairaanhoitopiirin erityisvastuualue: sairaanhoitopiirit ja sairaalatPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala,Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala, joissa sairaanhoitopiiri tuottaa keskussairaalatasoista erikoissairaanhoitoaoman alueensa väestölle, kuten muutkin ERVA -alueen sairaanhoitopiirit, kukin pääasiassa oman

187piirinsä alueella asuvalle väestölle. Kuusamon kaupunki tuottaa kohtalaisen laajasti erikoissairaanhoidon palveluitaomassa terveyskeskuksessaan. Piirien rajat ylittävä yhteistyö palvelutuotannossa lisääntyy kuitenkinkoko ajan. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kyseisen maakunnan kunnat; Alavieska, Oulunsalo,Haapavesi, Pyhäjoki, Hailuoto, Pyhäjärvi, Haukipudas, Pyhäntä, Ii, Raahe, Kalajoki, Reisjärvi, Kempele,Sievi, Kiiminki, Siikajoki, Kuusamo, Siikalatva, Kärsämäki, Taivalkoski, Liminka, Tyrnävä, Lumijoki, Utajärvi,Merijärvi, Vaala, Muhos, Vihanti, Nivala, Yli-Ii, Oulainen, Ylivieska, Oulu. Yksityisiä terveyspalveluiden tuottajiaon runsaasti etenkin Oulussa.Lapin sairaanhoitopiiriLapin alueella on kaksi sairaanhoitopiiriä: Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit. Erityisen vaativan tasonerikoissairaanhoidon palveluiden tuottamisesta lappilaisille vastaa Oulun yliopistollinen sairaala / Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän keskussairaala ja psykiatrinen sairaalasijaitsevat Rovaniemellä. Psykiatrinen sairaala on hieman kaupunkitaajaman eteläpuolella, Muurolassa. Lapinsairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat: Ranua, Posio, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Utsjoki, Inari,Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello, Rovaniemi ja Kemijärvi. Kaikissa kunnissa on oma terveysasemansa. Savukoskija Pelkosenniemi tuottavat perusterveydenhuollon palvelut kuntayhtymänä. Muonio ja Enontekiömuodostavat perusterveydenhuollon kuntayhtymän ilmeisesti vuoden 2010 loppuun saakka. Kemijärvenkaupunki tuottaa omassa yksikössään, Sairaala Lapponiassa myös tiettyjä mm. kirurgisia ja sisätautialan erikoissairaanhoidonpalveluita. Inarissa ollaan ulkoistamassa perusterveydenhuollon vastaanottotoimintoja.Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriLänsi Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on keskussairaala Kemissä. Psykiatrinen sairaala sijaitsee Torniossa.Sairaanhoitopiiriin kuuluu kuusi kuntaa, Kemi, Tornio, Simo, Ylitornio, Keminmaa ja Tervola. Jokaisessajäsenkunnassa on tällä hetkellä oma terveyskeskus, joka tuottaa perusterveydenhuollon palvelut. Keminmaassaja Tervolassa vastaanottotoimintojen työvoiman tuottavat terveydenhuollon ulkoistuksiin erikoistuneetyritykset kuntien ostopalvelusopimuksilla. Simossa pohditaan siirtymistä Oulunkaaren alueenterveyspalvelut -kuntayhtymään.Lappilaisissa kaupungeissa ja muissa isoimmissa kunnissa sekä tunturikeskuskissa on yksityisiä lääkäriasemia,jotka tuottavat palveluita paikalliselle väestölle ja matkailijoille. Suurin kuntoutuspalveluiden tuottaja on InvalidiliitonLapin Kuntoutumiskeskus Rovaniemellä. Myös muita laitoskuntoutusyksikköjä ja avokuntoutuspalveluitatuottavia yksikköjä/yrityksiä toimii Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueilla.Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriKeski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, KPSHP on kolmentoista jäsenkunnan muodostama kuntayhtymä. Senomistama keskussairaala sijaitsee Kokkolassa. Sairaanhoitopiiri on sopinut Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirienkanssa siitä, että kuntayhtymät huolehtivat erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisestamyös toistensa jäsenkuntien väestölle ilman erillistä maksusitoumusta. Tästä syystä palveluja käyttävä väestöpohjaon suurempi kuin jäsenkuntien väestömäärä. Lähtökohtana potilaan ohjaamiselle naapurisairaanhoitopiiriinon, että lähettämiselle on jokin perusteltu syy, kuten palvelujen saatavuus, maantieteellinen saavutettavuustai jokin muu erityissyy. Alueella on yhteensä kuusi terveyskeskusta.Kainuun sairaanhoitopiiri ja maakunta -kuntayhtymäKainuussa on vuodesta 2005 ollut käynnissä Kainuun hallintokokeilu, jossa kuntayhtymä on järjestänyt kahdeksankunnan sosiaali- ja terveyspalvelut perustasosta erikoistasolle. Kunnallisten peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidonsairaanhoitopiirin sijaan kuntayhtymä muodostaa siis yhden organisaation.Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa. Perusterveydenhuollon palveluitatuotetaan kaikkien peruskuntien alueella. Kainuulaisilla asiakkailla on mahdollisuus vapaasti valita hoitopaikkansakuntarajoista riippumatta koko Kainuun alueella.Terveyskeskussairaala- ja vastaanottotoiminnan vastuualue on jaettu kolmeen seudulliseen toiminnalliseenkokonaisuuteen: Seutu I:n muodostavat Kajaani, Paltamo ja Ristijärvi; Seutu II:n Kuhmo ja Sotkamo ja seutu

188III:n Hyrynsalmi, Puolanka ja Suomussalmi. Kuhmon terveyskeskuksen vastaanotto on ulkoistettu HoitoketjuCoronarialle.Akuutti vuodeosastotoiminta on keskitetty siten, että pääosa vuodeosastojen akuuttitoiminnoista toteutetaanKajaanissa, Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella. Keskussairaalan päivystyspoliklinikalla toimiimyös virka-ajan ulkopuolinen terveyskeskuspäivystys.Taulukko 1. OYS-ERVA -alueen asukasmäärät sairaanhoitopiireittäinSairaanhoitopiiri / aluePohjois-Pohjanmaa 395 510Kainuu 79 234Keski-Pohjanmaa 74 851Lappi 118 371Länsi-Pohja 65 377OYS-erva yhteensä 733 343Asukasluku 20103. 1 Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksikötUuden terveydenhuoltolain mukaan jokaisessa sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollonyksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus. Yksikön laissa määriteltynä tehtävänäon:• antaa asiantuntemusta perusterveydenhuoltoon• sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta ja kehittämistä• ohjata ja avustaa hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista• selvittää koulutustarpeita ja järjestää täydennyskoulutusta• huolehtia henkilöstötarpeen ennakoinnista• huolehtia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta• tukea sairaanhoitopiirin jäsenkuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimistaSairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien jäsenkuntien on terveydenhuoltolain velvoittamana laadittavavaltuustokausittain terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Järjestämissuunnitelmassa sovitaan kuntienvälisestä yhteistyöstä palvelujen järjestämisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Suunnitelmaankirjataan kuntien välisen yhteistyön lisäksi yhteistyö perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollonja lääkehuollon sekä muiden toimijoiden kesken. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma hyväksytäänsairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Kunnat ja kuntayhtymä arvioivat järjestämissuunnitelman toteutumistavuosittain ja tekevät siihen tarvittavat muutokset.Kutakin terveyskeskusta tulee kehittää osana kansallista perusterveydenhuollon kehittämistä. Se on tehtäväterveyskeskusten välisenä yhteistyönä ja yhteistyössä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikönkanssa. Kunnan on osoitettava riittävät voimavarat tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan tarpeisiin.Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea perusterveydenhuollon kehittämiseenja terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden alueelliseen edistämiseen.3.2. Terveydenhuoltolain sääntelyn mahdollistama visio perusterveydenhuollon yksiköidentoiminnastaJokaiseen sairaanhoitopiiriin perustettava perusterveydenhuollon yksikkö toimii keskeisessä roolissa alueensaperusterveydenhuollon asiakkaiden saaman hoidon ja palvelun kehittämisessä sekä perusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön ja hoitopolkujen edistämisessä. Yksiköt muodostavat osansosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä ja pysyvää kehittämisrakennetta. Allakäsitellään yksikön tehtäviä:

189Yhteistyöverkostojen rakentaminen ja kehitystyön koordinointi:Perusterveydenhuollon yksikkö huolehtii sairaanhoitopiirinsä alueen perusterveydenhuollon kehittämislinjauksientekemisestä yhteistyössä terveyskeskusten, erikoissairaanhoidon yksiköiden ja sosiaalitoimen kanssa.Samalla kytkentä neuvolatyön, päivähoidon, perhetyön ja lastensuojelun välille on tässä myös mukana osanalapsiperhepalveluiden kokonaisuutta ja niiden kehittämistä. Kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto muodostavatjatkumoa kouluikäisiin ja nuoriin. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyövelvoitteen esillä pitäminen ja siitämuistuttaminen kehittämissuunnitelmissa ja niiden toteuttamisessa, kuuluvat terveydenhuollossa erityisestiperusterveydenhuollon yksikölle. Yhteys Yliopistosairaalan yleislääketieteen yksikön suuntaan tulee muodostaaosaksi sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön toimintaa. Myös sosiaalihuollon kehittämistyöstävastaavien toimijoiden (Poske ym.) kanssa on rakennettava aktiivisen yhteistyön malli. Perusterveydenhuollonyksikön lääkärillä voi olla rooli erikoistuvien lääkäreiden ohjaamisessa, koulutuksien järjestämisessäja erikoistumiseen tarvittavien työpalveluiden organisoinnissa.Perusterveydenhuollon yksikkö toimii koordinoijana ja asiantuntijana alueensa terveyskeskusten kehittämistehtävissäja hankkii tarvittaessa tietoa ja asiantuntemusta näiden tarpeisiin joko oman sairaalan eri erikoisaloiltatai ulkopuolisista yksiköistä ja tietolähteistä. Oulun yliopistosairaalan Yleislääketieteen yksikkö antaatarpeen mukaan sisällöllistä ja koulutuksellista tukea sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköille janäiden kanssa yhteistyössä myös terveyskeskuksiin.Alueellisen (sairaanhoitopiirin alue) koordinointitehtävän mahdollistamiseksi perusterveydenhuollon yksikkökokoaa yhteistyöverkoston tai verkostoja erilaisiin sisällöllisiin tai toiminnallisiin tarpeisiin, kuten hoito- japalveluketjujen rakentamiseen, koulutukseen, laadunhallintaan, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyen. Alueellisenverkoston/verkostojen ja/ tai työryhmien avulla sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkökoordinoi näitä kehittämistoimintoja alueellaan. Oman sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen-terveysnäkökulmasta koottujen yhteistyöverkostojen koordinointitehtävän ohella, yksikkö edustaasille määriteltyä aluetta koko OYS -ERVA- alueen kattavissa perusterveydenhuoltoa koskevissa yhteistyö- jakehittämisverkostoissa, yhdessä riittävän terveyskeskusten ja sosiaalitoimen edustuksen kanssa.Kliininen rooli:Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköillä voisi hyvinkin olla myös kliininen rooli. Perusterveydenhuollonyksikön tiimi voi toimia esimerkiksi keskussairaalasta kotiuttamistilanteessa jatkohoidon organisoinnissaja koordinoinnissa, apuvälinetarpeen, kuntoutustarpeen arvioinnissa ja polyfarmasian tarkistamisessa.Lisäksi yleislääketieteen erikoislääkäri voi toimia yleislääketieteen konsulttina sairaalan eri osastoilla hoitaenpotilaiden tavallisia kliinisiä ongelmia. Lääkäri voi toimia myös sairaalan ensiapupoliklinikalla kliinisessä työssä.Hoitopolkujen ja palvelun laadun kehittämiseen liittyvät erilaiset arvioinnit ja tutkimukset voivat kuulua perusterveydenhuollonyksikön tehtäviin silloin kun ne esimerkiksi ovat luonteeltaan terveyskeskuksia keskenäänvertailevia tai muutoin useampaa alueen terveyskeskusta koskevia. Ennen kaikkea yksikkö kuitenkinauttaa ja ohjaa terveyskeskuksia kyselyjen ja käyttötutkimusten teossa.Osaamisen kehittäminen:Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opinnäytetöihin ja ylempiin AMK -tutkintoihin liittyvät työyksikköjenkehittämistehtävät sekä terveystieteiden alaan liittyvät pro gradut voivat olla koulutusorganisaatioiden japerusterveydenhuollon yksiköiden yhteistyökenttää silloin kun aihepiiri liittyy perusterveydenhuoltoon.Täydennyskoulutustarpeen selvittäminen on osa perusterveydenhuollon yksikön tehtäviä muun muassa kehittämistoimintaanliittyen. Mikäli jokin uusi toimintamalli edellyttää henkilöstön kouluttamista, koulutustaon järjestettävä. Perusterveydenhuollon yksikkö selvittää systemaattisesti suunnittelukausittain, valtuustokausittaintai muulla aikavälillä kehittämislinjausten ja kehittämistoimien edellyttämää osaamista ja mahdollistaosaamisvajetta, johon voidaan vastata täydennyskoulutuksella. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä järjestääjoko itse tai yhteistyössä oman alueensa toimijoiden kanssa ilmenneeseen tarpeeseen vastaavia koulutuspäiviä.

190Pidempikestoisesta täydennyskoulutuksesta ja tarpeellisiksi katsottavien ammattitutkintoon johtavien koulutusohjelmienkäynnistämisestä neuvotellaan ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston kanssa. Tähän tarpeeseentulee kehittää uudenlainen, tehokkaasti pitkäkestoisten koulutusten tarpeet ennakoiva arvioinnin jakoulutusyhteistyön malli yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa, sillä ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmänsykli ei mahdollista kovin spontaania kurssien ja koulutusohjelmien käynnistämistä.Alueellinen ja aktiivisesti toimiva koulutustyöryhmä on välttämätön, jotta terveyskeskusten sairaanhoidollisentoiminnan, terveyden edistämisen, ennalta ehkäisyn ja sosiaalihuollon kanssa tehtävän yhteistyön strategistenlinjausten edellyttämä koulutustarve on suunniteltuihin muutoksiin nähden ajoissa todettuna. Näin onmahdollista vastata koulutustarpeeseen oikea-aikaisesti ammattikorkeakoulun, sairaanhoitopiirin, Oys:n Yle-yksikön, POSKEN tai muun toimijan toimesta tai yhteistyönä. Alueellisen terveysalan (tai sosiaali- ja terveysalan)koulutustyöryhmän toimintaa voi koordinoida sairaanhoitopiirissä perusterveydenhuollon yksikkö,jonka on huolehdittava rajapintayhteistyöstä muun muassa erikoissairaanhoidon koulutustyöryhmän, ERVAalueen koulutusvastaavien ja sosiaalialan toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa.Perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi alueellaan eurolääkäreiden ja yleislääketieteeseen erikostuvienlääkäreiden sijoittumista terveyskeskuksiin ja erikoissairaanhoidon yksiköihin sekä kehittää käytännön koulutusvaiheenaikaista ohjaustoimintaa. Lääkäreiden peruskoulutukseen ja yleislääketieteen erikoistumiskoulutukseenja osaltaan myös täydennyskoulutukseen liittyen perusterveydenhuollon yksikön ja Oys–Yle-yksikön välille tulee rakentaa erityisesti lääkärikunnan välinen koulutusyhteistyön aktiivisesti toimiva malli.Tutkimustoiminnan osalta luodaan yhteistyömalli Oys:n Yleislääketieteen yksikön sekä muiden Terveystieteidenlaitoksen yksiköiden kanssa (hoitotiede, terveyshallinto, muut ). Yksikön lääkäri voisi toimia OYS-yleyksikönkoordinoimassa ohjaajalääkäritehtävässä.Resurssit:Perusterveydenhuollon yksikön henkilöstö koostuu yleislääketieteen erikoislääkäreistä, terveystieteiden jahoitotyön edustajista, suun terveydenhuollon, kuntoutustoiminnan ja farmakologian osaajista ja riittävästätoimistohenkilötyöpanoksesta. Näiden erilaisten osaajien työpanos voi luonnollisesti olla osa-aikainenkin. Se,kuinka suureksi yksikön henkilöstömäärä suunnitellaan ja miten päätoimisesti kukin osaaja yksikössä toimii,riippuu sairaanhoitopiirin koosta, maantieteellisen alueen laajuudesta ja perusterveydenhuollon yksiköiden jatoimijoiden määrästä ja siitä tarpeesta, mitä peruskunnista uuteen yksikköön kohdennetaan.4. Sosiaalihuollon toiminnallinen rakenne ja sen suhde kehittämisrakenteeseenSosiaalihuollon toiminnallinen rakenne toimii eri pohjalta kuin terveydenhuollon ERVA -alueen toiminta.Aluetasoinen yhteistoiminta ei ole vakiintunutta tai rakenteellista. Kuitenkin kunnalliseen palvelutuotantoonperustuva rakenne on laajentumassa osissa maakunnista yhteistoiminta-alueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollonkuntayhtymien myötä laajempiin muotoihin (Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuun maakunnankuntayhtymä). Toisaalta Lapissa ja osissa maakuntia kunnat toimivat edelleen itsenäisesti järjestäenpalvelut oman yksittäisen, monesti väestöpohjaltaan pienen kunnan palveluina.4.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi perustetut yhteistoiminta-alueetPohjois-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle on muodostettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueitapalveluiden järjestämiseen. Paras-hankkeen mukaisia sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueitaon muodostettu ja tullaan muodostamaan Pohjois-Pohjanmaan alueelle seuraavasti: Oulunkaaren palvelukuntayhtymä1.1.2010 (24 655asukasta), Simo liittyy v. 2011 alusta (3 496 asukasta), Oulun seudun eteläistenkuntien yhteistoiminta, 1.1.2013 (aiesopimus), (42 702 asukasta), Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä1.1.2009 (käynnistyy vaiheittain), (34 823 asukasta), Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi 1.1.2009 (15 337 asukasta),Kalajoen kaupungin ja Merijärven kunnan yhteistoiminta 1.1.2009 (13 749 asukasta), PeruspalvelukuntayhtymäKallio 1.1.2008 (32 972asukasta), Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 1.1.2010 (19 653 asukasta),Yhteistyö PPSHP:n kanssa (vuoden 2012 loppuun) Oulainen (7 931 asukasta), Monikuntaliitos 1.1.2013 Haukipudas,Kiiminki, Oulu, Oulunsalo, Yli-Ii.

191Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueetvuoden 2010 aluejaolla, asukasluku 31.12.2009)(Pohjois-Pohjanmaa, Nuorten maakunta. Maakuntasuunnitelma 2030 Maakuntaohjelma 2011–2014. s. 58.)Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on aloittanut toimintansa 1.1.2008. Se tuottaa palveluita Alavieskan ja Sievinkunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeille Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntayhtymän toimialaan ja tehtäviinkuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto.Kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidostasekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Myös varhaiskasvatuspalvelut kuuluvat kuntayhtymänpalvelutuotantoon esiopetusta lukuun ottamatta.Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alusta. Sen muodostavat Haapajärvenja Pyhäjärven kaupungit sekä Kärsämäen ja Reisjärven kunnat. Kuntayhtymä tuottaa alueelle sosiaali- jaterveyspalveluita. Selänteen lapsi- perhetyö sisältää neuvolapalvelut (äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto),varhaiskasvatuspalvelut (päivähoito, erityisvarhaiskasvatus), perhetyön sekä lapsiperheidenkotipalvelun ja lastensuojelun sosiaalityön palvelut.Keski-Pohjanamaan alueen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen tapahtuneet kuntaliitokset ja yhteistoiminta-alueenmuodostaminen: Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat liittyivät Kokkolan kaupunkiin 1.1.2009alkaen. Lisäksi Kokkolan kaupunki toimii sopimukseen pohjautuen 1.1.2009 alkaen Pohjanmaan maakunnassa

192sijaitsevan kaksikielisen Kruunupyyn kunnan isäntäkuntana koskien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenjärjestämistä. 1.1.2009 lakkautettiin Kokkolan seudun terveyskeskuskuntayhtymä. Muut Keski-Pohjanmaankunnat (Jokivarsialueiden kunnat) ovat muodostaneet Peruspalveluliikelaitos JYTAn, jossa kuntien sosiaali- jaterveystoimet on yhdistetty yhteiseksi peruspalveluliikelaitokseksi. Se sijoittuu Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito-ja peruspalvelukuntayhtymän alaisuuteen ja peruspalvelukuntayhtymä vastaa sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelujen järjestämisestä JYTAn kuntien asukkaille. Seutukuntajaon suhteen tilanne on muuttunutniin, että Kokkolan seutukuntaan kuuluu alueen kaksi kaupunkia, Kokkolan kaupunki ja Kannuksen kaupunkiJytan alueelta. Jytan alueen pienemmät kunnat muodostavat Kaustisen seutukunnan.4.2. Sosiaalialan osaamiskeskuksetSosiaalialan osaamiskeskukset ovat luoneet koko maahan kattavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueellisenverkoston vuodesta 2002 lähtien. Sosiaalialan osaamiskeskusten laissa määriteltynä tehtävänä on:• kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta• kehittää peruspalveluja sekä erityisosaamista vaativia erityis- ja asiantuntijapalveluja• turvata perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys• toteuttaa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa• ylläpitää yhteistyötä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseksi.Pohjois-Suomen ERVA -alueella toimii kolme osaamiskeskusta:1) Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,Poske, jolla on yksiköt Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja saamelaisalueella 2) ISO, jolla on yksikkö Kainuussaja 3) Sonet Botnia Keski-Pohjanmaalla. Osaamiskeskuksissa keskeisinä pidetään toiminnan avoimuutta,kehittämistyön pitkäjänteisyyttä ja kunnissa tehtävän työn sisälle rakentuvaa kehittämistä. Olennaista siinäon osaamiskeskuksen vahva verkostomainen toimintatapa eri verkostojen käynnistäjänä, ylläpitäjänä ja uusienideoiden tuojana verkostojen toimintaan. Haasteiksi osaamiskeskusten perustehtävän näkökulmasta ontodettu resurssien vähäisyys sekä resurssien puutteesta johtuvat haasteet koordinoidun hyvinvointitiedontuottamisessa.

193Osaamiskeskusten asemaa ja mahdollisesti myös rahoitusta käsitellään osana kehittämisrakennetta sosiaalijaterveydenhuollon lainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Sosiaalihuollon kehittämistoimintaan on haettuerilaisia ratkaisuja, jotka eivät ole toistaiseksi johtaneet yhtenäisesti kehittyneeseen rakenteeseen. Hallituskaudella2003 – 2007 tavoitteena oli luoda koko maan kattava seudullisen yhteistyön pysyvä rakenne yksittäistentoimenpiteiden rahoittamisen sijasta. Valtakunnallisena kokeiluna toteutettiin erimuotoisia kehittämisyksikköjä,joiden toiminta on perustunut kahteen tukipilariin:• Kehittämisyksiköt ovat asiakastyötä tekeviä, pitkäjänteisesti kehittäviä ja tutkivia, oppivia yhteisöjä• kunnat, alan järjestöt sekä oppi- ja tutkimuslaitokset toimivat tiiviissä alueellisessa yhteistyössä.Menetelmätasolla keskeiseksi nähtiin ammatillisen henkilöstön toteuttama kehittämistyö. Sosiaalityöhön olijo aikaisemmin (esim. STM 2003:10) esitetty virkoja sosiaalialan osaamiskeskusten yhteyteen, joissa asiakastyöstämääräajaksi irrottautuneet sosiaalityöntekijät voisivat keskittyä tutkimaan ajankohtaisia kysymyksiä.Kehittämisyksiköissä toteutuneet kehittäjä-sosiaalityötekijöiden tai muiden kehittäjien työpanokset ovatolleet asiakastyön käytäntöjen tasolla merkittävä vahvistus koko sosiaalihuollon kentässä.

194Huolimatta siitä, että ohjelmakauden aikana perustettiin yli 50 kehittämisyksikköä eri sektoreille, toiminta eiole jäänyt pysyväksi. Merkittävin syy on ollut kehittämisrakenteiden rahoituksen puute, jota ei ole saatujärjestettyä valtionosuuksien kautta, vaan kehittämistoiminta on edennyt kehittämisohjelmien rahoittamisenavulla.Sosiaalialan osaamiskeskusten ja eri hankerahoitusten voimin myös Pohjois-Suomessa on kokeiltu ja pilotoitukehittäjätyöntekijämallia. Perusajatuksena on ollut, että kehittäjätyöntekijä on tullut kunnan perustyöntiimistä. Kunnan perustyöntekijä on tehnyt 50% kehittämistyötä, jolloin työntekijä on samalla säilyttänytviranhaltijaoikeudet. Tällä on pyritty siihen, että kehittämistyön ja perustyön yhteys olisi vahva ja samallakehitetyt uudet työmenetelmät ja toimintamallit juurtuisivat perustyön käytäntöihin. Samalla on ollut ajatuksena,että kehittäjätyöntekijät toimisivat kehittäjien verkostona koko Pohjois-Suomen alueella ja samallakehittäjätyöntekijöitä olisi niin pienemmissä kuin suuremmissa kunnissa.5. KoulutusrakenneKoulutusrakenteen osalta alueella toimii Oulun yliopisto lääketieteellisen, terveystieteellisen ja kasvatustieteellisenyliopistotasoisen opetuksen tuottajina sekä Lapin yliopisto ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius(sosiaalityö) yhteiskuntatieteellisen opetuksen tuottajina. Myös muita pohjoisten yliopistojen tiedekuntia ja/tai koulutusohjelmia voidaan tarpeen mukaan liittää sopimuksellisesti osaksi kehittämisrakennetta. Sosiaalijaterveydenhuollon ammattikorkeakouluja toimii kaikkien sairaanhoitopiirien alueella (Kemi-Tornio, Oulu,Rovaniemi, Kajaani, Kokkola sekä Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikö). Korkeakoulut ovat alallaanhyvin yhteistyössä ja verkostoituneina, vaikka paikoin ovatkin keskenään kilpailevia yksiköitä. Lisäksi alanperustason opetusta järjestetään mm. alueiden ammattiopistoissa. Koulutusorganisaatiot vastaavat sosiaalialanhenkilöstön osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä perus- ja täydennyskoulutuksella. Palautejärjestelmä,jossa huomioidaan koulutukseen tarpeen kehittyminen kuten uusiin haasteisiin vastaaminen, varmistaariittävän ja sisällöltään laadullisen ja alueen tarpeita huomioivan koulutuksen järjestämisen. Alan opiskelijoidenopinnäytetyöt ja tutkimushankkeet voidaan integroida luontevaksi osaksi sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalankehittämistyötä tukevaa tiedontuotantoa.6. TietotuotantoKehittämistoiminnan pitäisi pohjautua systemaattiseen ja pysyvään tietotuotantoon. Kehittämistoiminnan jaalueellisen tietotuotannon organisointiin tarvitaan toimintakäytäntöjä, jotka ylittävät kunta- ja kuntayhtymärajat.Niin kehittäminen kuin tietotuotantokin edellyttää tiivistä yhteistyötä opetuksen ja tutkimuksen välillä.Pohjois-Suomen alueella on tehty erilaisia aloitteita alueellisen tiedontuotannon osalta. Alueen osaamiskeskuksetja oppilaitokset ovat olleet mukana suunnittelemassa alueellisen ja osittain myös valtakunnallisentiedontuotannon ja indikaattorityön pysyvää mallia7. Visioita kehittämisrakenteen muodoista ja sisällöistäPohjois-Suomi tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen kokoamaan yhteen hajallaan/irrallaantoimívia palvelutuotannosta, kehittämisestä, koulutuksesta ja tietotuotannosta vastaavia organisaatioita.Keskusteltavat ja pohdittavat kysymykset yhteisen kehttämisrakenteen/-verkoston luomiseksi:- mikä on alueen laajuus? - erva-alue vai pienempi maakuntataso- mikä on organisoitumispohja? – sopimuksellisuus vai integraatio olemassa olevaan organisaatioon- kuka koordinoi? P-S erva, sosiaalialan osaamiskeskus, sairaanhoitopiirit, perusterveydenhuollon yksikötEsitys:Luonteva Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen yhteistyöalueellinenperusta on erikoissairaanhoidon erityisvastuualue. Tällöin koko Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollonkehittämistä koordinoitaisiin ERVA -alueen laajuisesti riittävällä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuudella.

195Koska ERVA -termillä on kaksoismerkitys: yhtäältä se merkitsee erityistason erikoissairaanhoidon palvelujentuottamisvastuun aluerajoja liittyen siis vain terveydenhuoltoon ja toisaalta vain Pohjois-Suomen ”miljoonapiirin”kattavaa maantieteellistä aluetta, olisi perusteltua etsiä tässä yhteydessä käytettäväksi toinen nimi,silloin kun asiayhteys liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteeseen.Kehittämisrakenteen muodostamiseen tarvittavien toimijoiden keskinäinen organisoituminenon mahdollista tehdä nykyiseltä pohjalta monitoimijaisesti ja sopimuksellisesti.Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakennetta tulisi voida kehittää jo aivan lähitulevaisuudessa riippumattasiitä, missä aikataulussa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntöä ja kuntarakennetta sääteleväälainsäädäntöä kirjoitetaan. Tämä voi tapahtua kehittämällä alueellista yhteistyörakennetta neuvottelukunta-ja sopimusmenettelyn pohjalle. Tässä tarkoituksessa muodostetaan alueellinen sosiaali- jaterveydenhuollon kehittämisen yhteistoiminnallinen sopimuksellinen rakenne. Eri toimijatahojenkanssa neuvoteltua alueellista SOTE-yhteistoimintasopimusta toteuttamaan perustetaankeskeisten toimijoiden muodostama neuvottelukunta, jossa on edustettuna kunnat, yliopistot,osaamiskeskukset, sairaanhoitopiirit/perusterveydenhuollon yksiköt, kuntayhtymät,yhteistoiminta-alueet, järjestöt, ammattikorkeakoulut yritykset ja muut alueella keskeisiksimääritellyt tahot.Paikallisella ja palveluiden kehittämisen tasollaKunnissa, kuntayhtymissä tai niiden muodostamilla yhteistoiminta-alueilla tuotetaan perusterveydenhuollonsekä sosiaalihuollon palveluita sekä toteutetaan niiden kehittämistoimia. Nämä voivat olla yhteisiä (alueellisiatai ERVA- alueen tasoisia) tai omia paikallisia hankkeita tai muita kehittämistoimenpiteitä. Perusterveydenhuollon,erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluorganisaatioiden tasolla tulee mahdollistaa palveluidenja prosessien kehittäminen moniammatillisissa tiimeissä, työryhmissä ja kehittäjä-työntekijämallilla. Kehittäjätovat kunnan, kuntayhtymän tai alueellisen yhteistoiminnan perusteella sovittuun tavoitteelliseen työhönkeskittyvä resurssi. Alueelliset kehittäjäkoordinaattorit vastaavat kehittämistyön paikallisesta koordinoinnistaja pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmien laadinnasta. Alueen näkökulmasta tämä on joustava ja alueentarpeita toteuttava toimintamalli, joka edellyttää myös alueellisen kehittämisrahoituksen sitomista. Kehittämistyössätulee pyrkiä alueelliseen eheyteen ja yhteisiin prosesseihin, mistä johtuen kehittämisrakenteellatulee olla kestävä ja riittävä resurssointi. Pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja tietopohjainen kehittämistyösekä pysyvät tulokset tulee myös resurssien kautta tehdä mahdollisiksi.Alueellisen kehittämisen tasollaSairaanhoitopiirien (maantieteelliset) alueet muodostavat rakenteen keskeisen rungon. Sairaanhoitopiiritvastaavat erikoissairaanhoidon palveluista ja niiden kehittämisestä alueensa kuntien kanssa. Kuntien ja sairaanhoitopiirientulisi yhdessä muodostaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisyksikkö, jossatoimisi eri sote-tehtävien koordinaattoreita/suunnittelijoita. Suunnittelijoiden tehtävänä on toimia(alue)organisaatiotasolla tutkitun tiedon tuottajina ja kehittäjinä sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan yhteyshenkilöinä.Kehittämisyksiköt vastaisivat alueellisen terveyden edistämisen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonsekä sosiaalihuollon kehittämisestä.Vaihtoehtoinen visio on perusterveydenhuollon yksiköissä työskentelevä/t terveysalan suunnittelija/t ja Poskenjalkautettu sosiaalialan suunnittelija, jotka muodostaisivat alueellisen työparin/ pareja. Työpari voisi koordinoidaalueen kehittämistyötä ja toimia yhteistyössä muiden ERVA -alueen perusterveydenhuollon yksiköiden,terveyskeskusten, kuntien sosiaalitoimen yksiköiden, sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Yhteistyöverkostotrakentuvat alueellisesti vähän erilaisina.Suhteessa terveydenhuoltoon voi yhteistä rakennetta luoda myös sopimusmenettelyin, jolloin ei tarvita yhteistäsosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen hallinnollista organisaatiota. Sopimusyhteistyö voisi ollahelpommin toteutettavissa, jos esimerkiksi sairaanhoitopiireihin tulee perusterveydenhuollon kehittämisyksikkö.Sosiaalialan osaamiskeskus ja perusterveydenhuollon kehittämisyksikkö sopisivat yhteistyökäytännöistä.

196Toimialan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat korkeakoulut tukevat alueellista kehittämistä. Tällä varmistetaankehittämisen perustumisen alan tietopohjaan sekä tieteelliseen tutkimukseen että käytännön opetuksenja näyttöön perustuvan toiminnan varaan.Koko Pohjois-Suomen tason koordinaatioPohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä ohjaa alueen neuvottelukunta. Eri toimijatahojenkanssa neuvoteltua alueellista SOTE-yhteistoimintasopimusta toteuttamaan perustetaan keskeisten toimijoidenmuodostama neuvottelukunta, jossa on edustettuna kunnat, yliopistot, osaamiskeskukset, sairaanhoitopiirit/perusterveydenhuollonyksiköt, kuntayhtymät, yhteistoiminta-alueet, järjestöt, ammattikorkeakoulutyritykset ja muut alueella keskeisiksi määritellyt tahot.8. Tarvittavat rahoitus- tai organisaatioratkaisutEsitetty kehittämisrakenne voidaan toteuttaa eri integraatioasteissa. Se ei lähtökohtaisesti edellytä muutakuin yhteistä tahtoa. Rakenne voidaan toteuttaa periaatteessa nykyisin resurssein, mutta erityisesti alueellistenorganisointiratkaisujen (esim. sote-kuntayhtymät) yleistyminen tekee mallista yksinkertaisemman ja hallittavamman.Kehittämistyön ei pidä olla riippuvainen vain hankerahoituksesta, joka johtaa alueelliseen pirstaloitumiseenja lyhytaikaisuuteen kuntien erilaisista intresseistä ja mahdollisuuksista johtuenKehittämisrakenne nojautuu vahvasti peruskuntien tai niiden yhdistelmien palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluketjut, työmenetelmät ja työolot ovat aiheita, jotka ratkaistaan jatkossakin käytännön tasolla.Tähän usean vuoden kokemukset kehittäjätyöntekijä-mallista sosiaalihuollossa tuovat hyvän pohjan myösterveydenhuollon kehittämiseen. Kehittäjät ovat perustyössä toimivia ammattilaisia, jotka irrottautuvat osataikokoaikaisesti tavoitteelliseen kehittämistehtävään.Kehittäjätoiminta voidaan rahoittaa paitsi valtionapujärjestelmällä ja hankerahoituksella, myös organisaatioidenomarahoituksella. Tämä ei siis aiheuta erityisiä rahoitusratkaisuja, mutta käytännössä useimmissa tapauksissatarvitaan resursseja sijaistamisen järjestelyihin.Alueellisen tason suunnittelijatoiminta ei myöskään suoranaisesti edellytä resurssien lisäämistä, mutta toteutuksessatulee varmistaa kehittäjähenkilöstön riittävä resursointi. Osaamiskeskuksilla, sairaanhoitopiireilläsekä suuremmilla kunnilla ja kaupungeilla on sote-organisaatioissa asiantuntijatehtäviä, joiden tehtäväkenttäja toiminta sijoittuvat osaksi kehittämisrakennetta. Alueellisen yhteistyön lisääntyessä resursseja voidaankohdentaa (esim. kuntayhtymien tai -liitosten myötä) suunnittelutyöhön. On kuitenkin huomattava, ettäterveydenhuollon organisaatioissa näitä useammin on jo olemassa, mutta sosiaalihuollossa juuri tämäntyyppisetvoimavarat ovat lähes kokonaan puuttuneet.Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyö ei edellytä lisäresursseja tai muutoksia, mutta on huomattava, että yliopistolainja korkeakoulupolitiikan muutokset tuovat mukanaan paineita, jotka korostavat alueellisen yhteistyönmerkitystä. Tässä yhteydessä tämä on tulkittava esitetyn aluetasoisen mallin eduksi. (Sosiaalialalle perustettavatopetus- ja tutkimusklinikat)Koordinaatioratkaisut eivät myöskään edellytä suuria muutoksia. Osaamiskeskuslainsäädäntö saattaa muuttua,joka ohjaa tätä kysymystä omalla tavallaan, mutta nykyinen pohja antanee mahdollisuuksia ajatella sosiaalialanosaamiskeskuksia ja sairaanhoitopiirien perusterveydenyksikköjä alueellisena voimavarana.Neuvottelukunta on muodostettavissa nykyisten sairaanhoitopiirien yhteistyöelimistä sosiaalihuollon ja korkeakoulujenedustajilla vahvistettuina.9. Kehittämisrakenteen edellytyksiäUudenlaisen verkostomaisen, sopimuksellisesti koordinoidun kehittämisrakenteen aikaansaaminen on mahdollista,mutta eri osapuolten kesken tarvitaan laajaa dialogia tarvittavan tahtotilan muodostamiseksi ja asianavaamiseksi. Asian avaaminen ja ratkaisumallin rakentaminen keskustelujen kautta on vaativaa – niin kuin

197aina uuden synnyttäminen. Tavoitteiden, keinojen ja toimintatapojen osalta on vallittava paitsi selkeä konsensus,myös valtion taholta selkeä normi- ja resurssiohjaus. Koska PaKasteella on rahoituksena puolestavaltionhallinnon asettama tehtävä, tulee myös ministeriön edustuksen liittyä tähän valmisteluun.Toisaalta tässä esitettyjen rakennevaihtoehtojen toteuttaminen edellyttää myös aiempaa tiiviimpiä sosiaali- jaterveydenhuollon yhteisiä alueellisia ratkaisuja. Tässä suhteessa Pohjois-Suomen maakunnat etenevät omatahtisestija niiden välillä on rakenteellisia eroja. Yksittäisten kuntien varaan perustuva kehittämistoiminta jasen rahoitus on liian kapea pysyväksi ratkaisuksi. Tämän on osoittautunut aiempien ohjelmakausien ja hankkeidenvaltionapujärjestelmän osalta liian sirpaleiseksi. Koko sote-järjestelmää yhdistävät ja ohjaavat ratkaisuttarkoittavat kuntien yhteistyötä tai yhteisiä organisaatioita.Terveydenhuoltosektorin kehittäminen sosiaalihuollosta erillisenä ei myöskään ole kokonaisuuden kannaltaperusteltua. Eritahtinen normiohjauksen muutos johtaa pahimmillaan siihen, että syntyy entisen kaltaisiaerillisiä saarekkeita, joissa terveydenhuolto ei kohtaa sosiaalihuoltoa, eikä myöskään yhteinen palvelutoimintapääse kehittymään. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatioiden kehittämisen haasteena onylisektorinen yhteistyö, joka tarkoittaa yhteistyön tiivistämistä myös mm. kasvatus- ja sivistystoimen sekänuoriso- ja kulttuuritoimen kanssa (vrt. elinkaarimallin mukaiset palvelujentuottamisen mallit).Koko sote-sektoria koskeva kehittämisrakenteen synnyttäminen voidaan nähdä seuraavanlaisena prosessina:1. Keskustelun käynnistäminen koko alueen toimijoiden kesken-perusajatusten esittely ja yhteisen linjan löytäminen-jatkosuunnittelusta sopiminen2. Valmistelutyöryhmän työskentely- osapuolten sisäinen työstäminen ja oman kannan muodostaminen- eri toimintojen sektorikohtainen käsittely (sosiaalihuolto, terveydenhuolto, tutkimus- ja koulutus)-yhteisen toiminnan hahmottaminen, koordinaatiokysymykset, rahoitus3. Osapuolten päätöskäsittely- kunkin toimijan päätökset sopimukselliseen yhteistyöhön liittymisestä- kehittämisrakennesopimuksen hyväksyminen4. Toiminnan käynnistyminen PaKaste II1. yhteisen rakenteen/verkoston pilotointi PaKaste II -hankkeessa